2/2016. Hämeen Heimoliiton. jäsentiedote. Kuva Marika Kantola. Tiedotteen mukana Heimoliiton jäsenmaksu vuosi- ja yhteisöjäsenille.

Transkriptio

1 2/2016 Hämeen Heimoliiton jäsentiedote Kuva Marika Kantola Tiedotteen mukana Heimoliiton jäsenmaksu vuosi- ja yhteisöjäsenille.

2 Hallitus alkaen Puheenjohtaja Göös Elisa MJD, Dipl.EMC, markkinointipäällikkö, yrittäjä Janakkala Varapuheenjohtaja Heino Heikki turvallisuuspäällikkö Valkeakoski Toiminnanjohtaja Keino Sinikka Hämeenlinna sinikka.keino(at)hameenheimoliitto.fi Jäsenet: Hannu Jouko VM, vapaa tutkija ja kirjoittaja, toimitusjohtaja Hämeenkyrö Keskinen Ari merkonomi Orivesi Koskentausta Kimmo asianajaja Lammi Laaksonen Pekka professori Helsinki Murto Ilkka agronomi, MMM, maanviljelijä, opettaja Asikkala Musturi Timo taiteilija/yrittäjä Juupajoki Nukari Timo K. oppilaanohjauksen lehtori Forssa Pietilä Leena palveluneuvoja Hämeenlinna Pihlflyckt Olli agrologi Hausjärvi Ridanpää Janne Huk, arkistovirkailija Lahti Unnaslahti Seppo kotiseutuneuvos Kuhmoinen Virta Kirsti-Liisa maat.metsät. maisteri Hollola Muista tehdä osoitteenmuutos kun muutat uuteen osoitteeseen. Samoin kun yhteisön yhteyshenkilön tai osoitteen muuttuessa. Voit myös ilmoittaa sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme. Jäsentiedote on luettavissa myös netissä pdf-tiedostona / jasentiedotteet 2

3 Pääkirjoitus HYVÄ JÄSENEMME Kesän jälkeen syksy tuo aina uudenlaista ahkeruutta ja tekemisen intoa. Hämeen Heimoliiton syksy ja ensivuosi alkaa Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kotiseutuyhdistysten tapaamisilla. Haluamme tutustua jäseniimme paremmin henkilökohtaisesti. Keskustelemme yhdistystenne suunnitelmista ja mitä yhteistä voisimme yhdessä Hämeen Heimoliiton kanssa tehdä tulevaisuudessa. Yhteistyö on voimaa ja yhdessä olemme kaikki enemmän. On tärkeätä, että jättämämme kotiseutujälki on kotiseutua arvostavaa samanhenkisyyttä, yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Suomi100 juhlavuoden kilpailuumme on tullut töitä, mutta tarvitaan vielä lisää ja enemmän. Olisimme kiitollisia, jos sinä voisit omalla alueellasi markkinoida kilpailua omissa tapaamisissasi ja tuttuja tavatessasi. Häme-teko on myös ajankohtainen. Kiitos, jos tarkkailet ympäristöäsi sillä silmällä, että saisimme paljon hyviä ehdotuksia kotiseututeoiksi. Meillä on suunnitteilla ruokakirja paikallisista kotiherkuista toiminta-alueellamme. Mikä on sitä hämäläistä helppotekoista kotiruokaa? Tavoitteena on antaa lukijoille vinkkejä miten edullista ruokaa saadaan, kun se tehdään itse tai porukalla. Otamme vastaa teiltä reseptejä, paljon kiitoksia. Ja jos resepteihin liittyy jokin tarina, se antaisi lisämausteen kirjalle. Voit lähettää reseptejä ja tarinoita joko sähköisesti tai postitse Hämeen Heimoliiton toimistoon Palokunnankatu 15 D, HÄMEENLINNA. Olemme saaneet hallituksemme myös nuorta osaavaa ja innokasta lisävahvistusta. Se on meille hyväksi. Janne Ridanpään esittely tässä tiedotteessa. Toivomme, että kiitos maksatte myös jäsenmaksunne, joka on tämän tiedotteen liitteenä. Ja kun Hämeen Heimoliitolla on nettisivut, siellä kannattaa käydä mm. kirjaostoksilla ja kirjoittaa Vieraskirjan sivuille ajatuksiaan ja näkemyksiään kotiseututyöstä sekä antaa meille palautetta toiminnastamme. Toivotan kaikille hyvää syksyn alkua ja tapaamisiin! Elisa Göös Hämeen Heimoliiton hallituksen puheenjohtaja Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu 3

4 4 Kuulumisia Valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT KAJAANISSA TEEMANA: Tienviitta tulevaisuuteen Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen totesi avauspuheessaan että kotiseutu kiinnostaa nyt uudelleen ja uudella tavalla kotiseudun arvostus kasvaa, kun maailma tuntuu niin turvattomalta ihmiset arvostavat nyt sitä mikä itsellä on Suomessa hyvin ja samalla paikallisuuden arvostus lisääntyy pienestä voi syntyä hyvää juurien etsiminen kaupunginjohtaja kehotti kaikkia näkemään oman kotiseutunsa uusin silmin Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen osallisuus, kotiseutu, paikallisuus, yhteisöllisyys tärkeitä kotiseutuja voi olla monta tulevaisuuden kunta osana Suomen uudistamista, polkuja tulevaisuuteen muutoksen nopeus vaatii uusia toimintatapoja hallinnon uudistaminen vuorovaikutteiseksi arjen sujuvoittajaksi minkälainen kunta on, se määritellään itse kunnassa vapaaehtoistyö lisääntyy elinvoiman lisääminen hyvässä yhteistyössä paikallisjärjestöjen kanssa oma asenne ratkaisee yhteistyön sujumisen Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen Eurooppa tarjoaa näköalan, vallitseeko näköalattomuus? Vaatii rohkeutta nousta ylös ja puhua. Vaati rohkeutta istua ja kuunnella Winston Churchill on joukko joka vastustaa aina jotain uutta tarvitaan uudistusta ajattelussa pitää olla minä ajattelun sijaan me ja meille ajattelua pitää löytää yhteinen tavoite ja visio, aito vuoropuhelu rauha, rakkaus, ruoka ja vesi Arkkitehti, professori emeritus, talotohtori Paunu Kaila menneisyydestä oppiminen arvioida tulevaisuutta menneisyydestä opitulla tulevaisuuteen kuljetaan selkä edellä tulevaisuuden yllätyksellisyys tänään on paremmin kuin huomenna Ministeri, Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Raimo Sailas Suomi on vauras ja kehittynyt maa: korkea elinikä, ei lapsikuolleisuutta, korkea koulu tustaso, mahdollisuus kouluttautua, hyvä yhteiskuntarakenne, liikenneverkko kunnossa, turvallinen maa, kaikki toimii, korkea tulotaso, metsä tuottaa, hyvät suhteet maailmaan työikäisten määrän väheneminen emme kuitenkaan elä lintukodossa

5 Kuulumisia Valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä miten pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen menestys syntyy samoista asioista kuin koko historiamme ajan: ahkeruudella, kovalla työnteolla, säästämisellä, opiskelulla, kyvyllä soveltaa opittua, uudistamisen halulla ja kyvyllä, SISULLA kotiseutuliike vahvistuu, tarjoaa uudet haasteet ja mahdollisuudet, Kotiseutuliiton säätiö kuntatasolla kotiseutuliikkeellä uutta tekemistä: perusarvot, tarjota uusia ideoita, toi mia yhteistyöhengessä kriitikkona, tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä oman maan historian tunteminen tärkeätä, historian opetusta ei ole kouluissa tarpeeksi Keskustelukammari: Kotoutuminen, kunnat ja kotiseututyö Mitä uusia muotoja kotiseututyöllä on tarjota kotouttamiseen kirjavoituvilla kotiseu duilla? Mikä on kotiseutuaatteen suhde kulttuuriseen monimuotoisuuteen? Mitä sinun asuinalueesi kotiseutuyhdistys tekee /voisi tehdä kotouttamisen edistämi seksi? Miten Kotiseutuliiton tulisi tukea jäsentensä toimintaa kotiseutujen kulttuurisessa muu toksessa? Näitä kysymyksiä on mielestäni hyvä pohtia jatkossa myös alueemme kotiseutuyhdistyksissä. Vuosikokous Kotiseutuliiton lähiajan toiminnan päälinjat ovat: Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen Uudet toimintamuodot kotiseututyössä päätettiin valtuutetuista: Minut valittiin viimeiselle kaksivuotiskaudelle Kanta-Hämeen edustajana Kotiseutuliitto lähettänyt medialle ja asianosaisille tahoille julkilausuman aiheesta Maakuntauudistus ja identiteettityö. Voit lukea lisää Kajaanin Kotiseutupäivistä osoitteesta Havaintoja päiviltä kokosi Elisa Göös 5

6 Kuulumisia Valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä Kotiseutumuseoiden uudet tuulet Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhden keskustelukammarin aiheena oli kotiseutumuseot. Janne Vilkuna kertoi Suomen Kotiseutuliiton Yksi esine tuhat tarinaa -hankkeesta. Kotiseutuliitto haastaa kaikki maamme paikallismuseot kertomaan itsenäisen Suomen tarinaa yhden esineen kautta. Kokoelmista valitaan yhdessä yksi esine, jonka tarinan avulla kerrotaan jotain olennaista kotiseudusta. Kotiseutuliitto kerää tarinoita ja esinekuvia ja julkaisee ne kaikki verkossa. Ensimmäiset kuvat ja tarinat julkaistaan elokuussa 2016 ja esineiden esittelyä jatketaan itsenäisyyden juhlavuoden läpi. Hankkeesta kerrotaan tarkemmin Kotiseutuliiton kotisivuilla Sini Hirvonen kertoi vuonna 2015 toteutetusta Kotiseutumuseoiden helmet -hankkeen tuloksista sekä esitteli Museo matkailukohteena -tietopaketin. Kotiseutumuseoiden helmet -hanke käynnistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella ja se toteutettiin Suomen Kotiseutuliitossa. Hankkeessa Kotiseutuliitto loi yhteyksiä paikallismuseokenttään ja kartoitti museoiden matkailupotentiaalia, nosti paikallismuseoiden näkyvyyttä sekä löysi joukon kotiseutumuseoiden helmiä: hyviä toimintamalleja, jotka toimivat esimerkkinä koko paikallismuseokentälle. Hankkeista kerrotaan tarkemmin Kotiseutuliiton kotisivuilla Yllä Paltaniemen kuvakirkko. Oikealla Eino Leino talo. 6

7 Hämeen Heimoliitto - Suomi 100 Jos syksyn aikana alkaa taidepeukaloa kutkuttaa niin vielä on aikaa osallistua Hämeen Heimoliiton Suomi vuonna kilpailuun. Töiden tekniikka on vapaa, joten kilpailuun voi osallistua vaikka kutomallaan villapaidalla, valokuvilla, videoilla tai piirtämällä ja askartelemalla. Kilpailussa on kolme sarjaa: Lapset 0-12, Nuoret 13-18, Aikuiset. Kilpailuaikaa on vuoden 2016 loppuun. Töistä kootaan näyttely, joka kiertää Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pirkanmaalla vuoden 2017 aikana. Ja palkintojakin on luvassa. Tehdään yhdessä Häme näkyväksi juhlavuoden kunniaksi! Lisätiedot ja kilpailun säännöt Kuvassa rintamerkki Hämeen Heimojuhlasta vuodelta Merkin lahjoitti meille jäsenemme, jonka äiti on aikanaan osallistunut ko. tapahtumaan. Onko sinulla muistoja Heimoliitosta menneiltä vuosikymmeniltä? Kerro meille tarinasi vaikka kuvan kera, julkaisemme niitä tulevissa tiedotteissamme. Muistoja voi lähettää Facebookin, sähköpostin tai kirjeen välityksellä tai poikkeamalla toimistollamme. 7

8 Häme-teko 2016 Hämeen Heimoliitto ry:n myöntämä Häme-teko on vuosittain jaettava palkinto merkittävästä toiminnasta hämäläisen kotiseututyön, hämäläisen kulttuurin tai perinne-/kulttuurimaiseman hyväksi. Tekona huomioidaan myös pitkäjänteinen tavoitteellinen kotiseututyö, alueen/kohteen tunnetuksi tekeminen tai teon lähiyhteisölle antama merkittävä taloudellinen hyöty. Häme-teko voi olla esim. historiallinen näytelmä, merkittävä julkaisu, talkootempaus, historiallisesti merkittävän rakennuksen tai ympäristön kunnostus, hämäläisen perinteen vaaliminen, perinne- tai kulttuurimaiseman hyväksi tehty työ tai muu vastaava. Palkinnon saajana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai yhteisö, kunta, seurakunta tai yritys. Palkintona myönnetään Häme-teko palkintolaatta tai kunniakirja. Palkitut valitsee Hämeen Heimoliitto ry:n hallitus. Aikaisemmin kunniakirjan saanut voidaan ottaa huomioon Häme-teko valinnassa mikäli hanke on jatkunut kunniakirjan saannin jälkeen. Ehdotuksen tekijä voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai yhteisö, kunta, seurakunta tai yritys. Perusteltujen ehdotusten mahdollisine liitteineen tulee olla perillä mennessä. Palkituille ja palkittujen ehdotusten tekijöille ilmoitetaan valinnasta kirjeitse/sähköpostilla, joten mukaan tulee laittaa esityksen tekijän sekä palkittavan yhteystiedot. Ehdotukset voi toimittaa sähköpostilla tai postitse Hämeen Heimoliitto ry, Palokunnankatu 15 D, Hämeenlinna. 8 Kuvassa Heimoliiton puheenjohtaja luovuttamassa Häme-teko 2015 kunniakirjaa Mansikki maatalousnäyttelyn talkoolaisille.

9 Uusia kirjoja 1918 taitelukuvauksia Pälkäneen Laitikkalan ja Hauhon rintamalla Marjatta Tuomiston kirja on tavallisen paikallishistorian harrastajan näkökulma vuoden 1918 tapahtumiin. Kirjassa on myös muistitietoa ajan tapahtumista. Kirja kertoo miten Hämeen alueella käytiin kansalaissodan viimeisiä ja raskaita taisteluita ennen punaisten antautumista. Kirjoitin kirjan siksi, että jokainen meistä tarvitsee muistoja tai tietoja taisteluun osallistuneiden esivanhempien kohtaloista ymmäsrtääkseen sen, mitä silloin sata vuotta sitten tapahtui. Julkaisuvuosi Lahti värityskirja Väritä Lahti omaksi, samalla tutustut kaupunkiin aivan uudella tavalla ja saatat löytää kaupunkiin kätkeytyviä helmiä, joita et ole ennen huomannut. Kirja sisältää 50 väritettävää kuvaa Lahtelaisista ilmiöistä sekä näkymistä eri puolelta Lahtea. Lahtelaisen sanakirja kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi Lahden kaupungista. Se keskittyy sanakirjamaisen tiiviisti Lahteen olennaisesti liittyviin henkilöihin, yrityksiin, ravintoloihin, rakennuksiin, paikallisiin erikoisuuksiin, kulttuuriin ja urheiluun. Kirjasta selviää mm. mitä ovat laitapirssi, kivettymä, kisapiika, Kanalan neidit ja paljon muuta paikallista Lahesta. Julkaistu Nettisivuiltamme löydät lisää kirjoja Otamme myyntiin Häme-aiheisia kirjoja! Lisätiedot toimistolta. 9

10 Jäsenmaksu 2016 Heimoliiton vuosikokous vahvisti seuraavat jäsenmaksut vuodelle Henkilöjäsenet: Vuosijäsen 15 euroa Ainaisjäsen 150 euroa Kotiseutuyhdistykset 20 euroa Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt 35 euroa Kannattajajäsen euroa Tämän tiedotteen liitteenä on jäsenmaksulomake. Jokaiselle on oma viitenumero, käytäthän sitä maksaessasi. Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksellä on myös oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja toimintansa tukemiseksi. Yhdistyksen tarkoitus on kulttuurijärjestönä - edistää hämäläisen kulttuurin tuntemusta - vaalia paikallisperinnettä - toimia yhteistyössä paikallisten kotiseutujärjestöjen kanssa Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - edistää kotiseutujärjestöjen yhteistyötä - toimeenpanee kotiseutuhenkisiä tilaisuuksia - edistää hämäläisyyttä koskevaa tutkimus työtä - julkaisee hämäläisyyttä koskevaa kirjallisuutta - vaalii hämäläisyyteen liittyviä historiallisia muistomerkkejä - vaalii hämäläisten suurmiesten muistoa - tukee hämäläiseen kulttuuriperintöön kuuluvia museoita ja arkistoja - tekee henkistä ja taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita Tämä ilves tarkkailee ohikulkijoita Pesäkallion luonnonsuojelualueella Lahdesssa Kokoustilaa vuokrataan Hallituskatu 22:ssa on vuokrattavissa tilaa edullisesti kokouskäyttöön yhdistyksille ja yhteisöille. Tila sijaitsee katutasossa, rauhallisella sisäpihalla. Vuokrat ovat 15 euroa/kokous tai vuosisopimuksella 200 euroa /vuosi. Varaukset toimistolta. 10

11 Uusi jäsen hallitukseen Olen Janne Ridanpää, Hämeen Heimoliiton uusi hallituksen jäsen vuodesta 2016 lähtien. Virallisesti olen syntyjäni lahtelainen, mutta olen mieltänyt itseni aina juuriltani eteläpohjalaiseksi. Suuren osan lapsuudestani vietin Lapualla, Vihtori Kosolan ja Suomen suurimpien urkujen kaupungissa. Nimi Ridanpää on sekin pohjalaista alkuperää. Ylistarossa sijaitseva Ridanpään talo mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäistä kertaa 1750-luvulla, ja sukunimeksi se vakiintuu noin sata vuotta myöhemmin. Suhteeni hämäläisyyteen on sekin sangen pitkä. Palasin Lahteen kouluikäisenä ja vietin kaupungissa nuoruusvuoteni. Lukion jälkeen kokeilin asua vuoden Tampereella, mutta yliopiston hallintotieteen opinnot eivät oikein vieneet mukanaan. Vuodesta 2010 lähtien olen viettänyt kaksinapaista elämää Lahden ja Helsingin välillä. Helsingin yliopiston Humanistiseen tiedekuntaan yritän viimeistellä Leo Mechelinin jälkimainetta käsittelevän Suomen historian pro gradu -tutkielmani. Kulttuuri ja historia ovat aina olleet minulle tärkeitä niin vapaa-aikana kuin ammatillisestikin. Ensimmäisen kosketuksen alan hommiin sain erilaisista harjoitteluista. Sittemmin ajauduin arkistohommiin, ja vuodesta 2012 alkaen olen työskennellyt osa-aikaisena tutkijana Urho Kekkosen arkistossa Orimattilassa. Eri yhdistyksissä ja järjestöissä toimiminen on sekin tullut tutuksi. Hämeen Heimoliiton lisäksi vaikutan tällä hetkellä Lahti-Seuran ja Historiallisen yhdistyksen hallituksissa. Pisimmän yhdistysuran olen kuitenkin tehnyt Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:ssä, jossa olin useamman vuoden puheenjohtajana. Kuvassa Janne esittelee Heimoliiton hallitukselle UKK-arkiston helmiä. 11

12 Kuva: Marika Kantola, Kairessuo Mieliäissuon luontopolku, Orimattila Hämeen Heimoliitto ry jäsentiedote 2/2016 -Hämeen Heimoliitto ry:n tiedotuslehti- Hämeen Heimoliitto ry, Palokunnankatu 15 D, Hämeenlinna Puh , sähköposti Kotisivut: /hameenheimoliitto