TASEKIRJA TASEKIRJA EMMANUEL KELLER. tilikausi

Transkriptio

1 TASEKIRJA EMMANUEL KELLER 2015 TASEKIRJA tilikausi

2 WWF Suomi konserni Sisältö sivu Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Johdanto 2 1. Suojelu ja viestintä 3 2. Talous 3 3. Varainhankinta ja varsinaisen toiminnan tuotot 4 4 Henkilöstö 5 5. Hallinto 5 6. Alkavan tilikauden näkymät 6 Tilinpäätös tilikaudelta Tuloslaskelma 7 Tase 8 Liitetiedot 9 13 Allekirjoitukset 14 Maailman Luonnon Säätiö WWF World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto Lintulahdenkatu Helsinki y tunnus

3 2 (14) Maailman Luonnon Säätiö WWF, Suomen Rahaston toimintakertomus Tilikausi WWF Suomen tilikausi sujui asetettujen tavoitteiden mukaisesti: vaikutimme tärkeisiin suojelukysymyksiin sekä kotimaassa että ulkomailla. WWF Suomi osallistui aktiivisesti kansainvälisen WWF:n kehitysyhteistyöohjelmiin Himalajalla, Borneolla, Itä Afrikassa, sekä vaikutti myös Itämeri ohjelmassa ja Arktisessa ohjelmassa. Kansallisesti keskeisiä painopisteitämme oli kestävän metsätalouden edistäminen sekä metsäpohjaisten energiaratkaisujen kehittäminen yhdessä suomalaisten yritysten ja ministeriöiden kanssa sekä saimaannorpan suojelutyö. Talvella järjestimme Earth Hourin, ja yli yksityistä ihmistä ja yhteisöä lähti mukaan. Jatkoimme konkreettista työtä suomalaisten ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi muun muassa ruokatyöllä sekä ympäristökasvatuksella. Tilikauden aikana koulukiertue tavoitti ennätykselliset yli oppilasta. Päättyneen tilikauden tulos oli erinomainen. Toiminnallaan ja taloudellisesti WWF:ää tukevien ihmisten määrä kasvoi tuntuvasti. WWF:n näkyvyys sekä tavanomaisessa että sosiaalisessa mediassa kasvoi. Olimme myös jälleen Great Place to Work arvioinnin mukaan yksi Suomen parhaista työpaikoista. Tilikauden aikana ei toteutettu yhtään varsinaista koko toimiston yhteistä kampanjaa. Silti sekä mukana olo heinäkuussa järjestetyssä SuomiAreenassa, maaliskuussa vietetty Earth Hour ja kevään eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen edellyttivät pääsihteerin, suojelujohtajan sekä useiden tiimien panosta ja yhteistyötä. Tilikauden aikana totuteltiin myös uuteen rooliin ulkoministeriön kumppanuusorganisaationa. Kehitysyhteistyötämme varjosti huhti toukokuussa sattunut maanjäristysten sarja kumppanimaassamme Nepalissa. Marraskuussa järjestimme perinteisen sidosryhmäjuhlan Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Kutsuvieraita oli paikalla noin 300. Heihin lukeutuivat myös kaikki WWF Suomen 2000 luvun hallintoneuvostojen puheenjohtajat Elisabeth Rehn, Pertti Salolainen, Pekka Haavisto ja presidentti Tarja Halonen. Kansainvälisen WWF:n pääjohtaja Marco Lambertini vieraili Suomessa toukokuussa ja osallistui muun muassa WWF:n ja UPM:n yhteiseen seminaariin. Tilikauden aikana jatkettiin ja syvennettiin tavoitteellista yhteistyötä useiden pitkäaikaisten suojelustrategisten yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Muutama yhteistyö päättyi kumppanin resurssiongelmien takia. Yritysyhteistyössä käynnistettiin pk yrityksille suunnattu lahjoituskonsepti WWF:n Ystäväyritys, Green Office yrityksille suunnattu Green Ideas koulutuskonsepti ja avattiin WWF:n uusittu verkkokauppa. Yksityisvarainhankinnassa panostettiin integroituihin kummikampanjoihin, joita tehtiin syksyllä 2014 kaksi: salametsästyksen vastainen ja lumileopardikampanja. Kampanjat olivat menestyksekkäitä; niissä saatiin yhteensä uutta kummia. Kummien pysyvyyden lisäämiseksi ja entisten kummien uudelleenaktivoimiseksi tehtiin monenlaisia toimenpiteitä ja kehitettiin tukijaetuja. Lisäksi testamenttilahjoitusten markkinointia ja materiaaleja kehitettiin. WWF Suomi toimi aktiivisena WWF verkoston jäsenenä ja järjesti muun muassa verkoston vuosikokouksen Lofooteilla yhteistyössä WWF Tanskan, WWF Ruotsin ja WWF Norjan kanssa. Pääsihteeri oli edelleen verkoston viestintä ja markkinointikomitean puheenjohtajana ja työskenteli kansainvälisen Itämeriohjelman, Arktisen ohjelman ja Himalaja ohjelman ohjausryhmissä. Useat suojelun asiantuntijat ja tiedottajat työskentelivät myös aktiivisesti verkostossa. Syksyllä 2014 Euroopan WWF:ien hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Brysselissä ja linjasivat Euroopan WWF toimistojen roolia osana kansainvälistä WWF:ää.

4 3 (14) 1. Suojelu ja viestintä Suojelutyötä tehtiin WWF:n kansainvälisen suojelustrategian mukaisesti luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi sekä ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun kääntämiseksi laskuun. Eduskuntavaalien teemoihin ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen työllistivät lähes kaikkia suojeluasiantuntijoita ja viestintäyksikköä keväällä. Tilikauden aikana jatkettiin ja syvennettiin tavoitteellista yhteistyötä useiden pitkäaikaisten suojelustrategisten yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Meri ja arktisen luonnon ohjelmassa keskityttiin Itämeren kestävän kalastuksen edistämiseen, Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen ja öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseen. Mereisten kansallispuistojen kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä Suomen ja lähialueiden luonto ohjelman kanssa. Kuluttajan kalaopas päivitettiin. Osana Arktisen neuvoston työtä hyödynnettiin Itämerellä öljyntorjunnasta opittuja asioita. Suomen ja lähialueiden luonto ohjelmassa vaikutettiin muun muassa metsien suojeluun ja kestävän metsätalouden edistämiseen sekä perinneympäristöjen ja uhanalaisten lajien suojeluun. Avainlajeja olivat saimaannorppa, merikotka, merihylkeet, ahma ja muut suurpedot, kiljuhanhi sekä valkoselkätikka. Ekologinen jalanjälki ohjelmassa tehtiin töitä kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kestävän kulutuksen edistämisessä keskityttiin ruokatyöhön ja kestävän tuotannon edistämisessä FSC:n edistämiseen metsätaloudessa, biopolttoaineisiin ja soijaan. Työ vihreän talouden linjausten ja toimenpidesuositusten luomiseksi jatkui. Ilmastonmuutoksen torjuntatyössä tehtiin useita aloitteita uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi Suomessa. Kansainvälinen kehitys ohjelmassa työskenneltiin Himalajalla, Borneolla ja Itä Afrikassa. Työ ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä pääsi täyteen vauhtiin ja linkitti toimiston eri yksikköjen työtä paremmin yhteen. Syksyllä 2014 hallintoneuvoston puheenjohtaja presidentti Tarja Halonen osallistui Bhutanissa järjestettyyn seminaariin ja tutustui alueen suojeluhankkeisiin. Hallitusohjelman kehitysyhteistyön leikkausten vaikutukset julkistettiin tilikauden päätteeksi ja kalenterivuonna 2016 ohjelman rahoitusta leikataan lähes 40 %. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi työhön kohdealueilla. Ympäristökasvatus edisti kaikkien suojeluohjelmien tavoitteita, mutta erityispaino oli kansainvälisen kehityksen ja ekologisen jalanjäljen teemoissa. WWF lähettiläät pitivät yli oppituntia ja tavoittivat yli oppilasta ruokateemalla. Viestinnässä toteutettiin tilikauden aikana kokeiluprojekti, jonka tavoitteena oli laajojen ihmisjoukkojen sitouttaminen ja osallistaminen digitaalisen viestinnän avulla. Kokeilu todettiin onnistuneeksi ja sen avulla luotuja käytäntöjä päätettiin soveltaa ja resurssoida kokeiluvuoden jälkeenkin. Pandan polku tukijalehti uudistettiin ja sen nimi muutettiin WWF lehdeksi. Earth Hourin järjestäminen oli tilikauden suurin yksittäinen viestintäponnistus. Viestintäaiheistamme tavanomaisessa ja sosiaalisessa mediassa näkyivät eniten Living Planet 2014 raportin julkaisu, ylikulutuspäivä ja Earth Hour Talous WWF Suomen talous kehittyi tilikauden aikana ylittäen budjetoidun tuloksen. Bruttotulot olivat yhteensä euroa. Bruttotulot nousivat noin 16 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Merkittävimpinä syinä kokonaistulojen nousuun olivat onnistumiset yksityisvarainhankinnassa ja testamenttien saamisessa sekä ulkoministeriön kumppanuuden käynnistyminen. Tilikauden ylijäämä oli omakatteiseen rahastoon tehdyn siirron jälkeen euroa. Kertyneellä ylijäämällä vahvistettiin tasetta. Säätiön taseen oma pääoma oli tilikauden päättyessä 7,1 miljoonaa euroa.

5 4 (14) Säätiön tunnuslukuja FY2015 FY2014 FY2013 Bruttotulot Tilikauden ylijäämä Taseen oma pääoma 7,1 milj. 6,6 milj. 5,6 milj. Konsernin tulot olivat yhteensä euroa ja tilikauden ylijäämä oli euroa. Konsernin taseen oma pääoma oli 8,2 miljoonaa euroa tilikauden päättyessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty säätiön 100 % omistama tytäryhtiö Oy Nooan Arkki Ab, jonka toimialana on muun muassa Green Office toiminta, tuotemyynti sekä konsultointi. Nooan Arkin tulos oli euroa. Konsernin tunnuslukuja FY2015 FY2014 FY2013 Bruttotulot Tilikauden ylijäämä Taseen oma pääoma 8,2 milj. 7,4 milj. 6,3 milj. Nooan Arkin liikevaihto josta Green Office liikevaihto Nooan Arkin tulos Kansainvälisen WWF:n ohjeiden mukaisesti suojelukulujen osuuden tulee olla vähintään 70 % kokonaiskuluista, varainhankintakulujen enintään 20 % ja hallintokulujen enintään 10 % kokonaiskuluista. WWF Suomi toteuttaa hyvin tätä periaatetta, sillä suojelukulut olivat noin 80 %, varainhankintakulut noin 16 % ja hallintokulut noin 4 % (FY2014 noin 76 %, 18 % ja 6 %; FY2013 noin 80 %, 16 % ja 4 %). WWF Suomi ilmoittaa kulujen prosenttijakauman ilman omakatteisen rahaston osuutta, jotta luvut ovat vertailukelpoisia raportoitaessa tilikauden tulokset kansainväliselle WWF:lle. 3. Varainhankinta ja varsinaisen toiminnan tuotot WWF Suomen varainhankinta muodostuu yksityisvarainhankinnasta, yritysyhteistyöstä sekä säätiöiltä ja WWF verkostolta haettavasta rahoituksesta. Varainhankinnan tuotot yhteensä olivat euroa. Yksityisvarainhankinnan merkittävin tulonlähde on kummien säännöllinen tuki (kuukausittain tai vuosittain). Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat Norppa arpajaiset sekä erilaiset lahjoitukset. Tilikauden päättyessä yhteensä noin suomalaista tuki WWF:n työtä rahallisesti. Yksityishenkilöt lahjoittivat tilikauden aikana WWF:lle euroa eli noin 50 prosenttia WWF:n kokonaistuotoista (FY %; FY %). Yritysyhteistyön tärkein tavoite on tukea WWF:n suojelustrategian toteutumista. Yritysyhteistyön myötä yrityksiltä saatava tuki kohdistuu WWF:n suojelutyön toteuttamiseen. Yritysyhteistyö jakautuu suojelustrategiseen yhteistyöhön, lisenssi ja royalty yhteistyöhön sekä lahjoituksiin. Yritysyhteistyön tuotot olivat yhteensä euroa. Yritysyhteistyöhön sisältyy osana myös Green Office, joka toimii Oy Nooan Arkki Ab:n puolella ja jonka tulot ovat osa Nooan Arkin liikevaihtoa. Tilikauden päättyessä yritysyhteistyön osuus tuloista oli noin 11 prosenttia (FY %; FY %). Säätiöiltä ja WWF verkostolta saatu tuki oli puolestaan euroa eli noin 6 prosenttia kokonaistuotoista (FY %; FY %).

6 5 (14) Varainhankinnan tunnuslukuja, tuotot FY2015 FY2014 FY2013 Yksityisvarainhankinta Sisällöllinen yritysyhteistyö Lisenssi ja royalty Yrityslahjoitukset Yritysyhteistyö yhteensä Säätiöt ja WWF verkosto Varainhankinta yhteensä Varsinaisen toiminnan tukea saadaan julkishallinnolta, muun muassa ulkoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, EU:lta ja Metsähallitukselta. Ulkoministeriö tukee WWF Suomen ympäristönsuojelu ja kehitysyhteistyöhankkeita. Julkishallinnon tuki oli kuluneena tilikautena yhteensä euroa eli noin 32 prosenttia kokonaistuotoista (FY %; FY %). Julkishallinnon tuotoista ulkoministeriön osuus oli euroa, EU:n osuus euroa ja muiden euroa. Julkishallinnon tuessa on mukana Ympäristöministeriön yleisavustus euroa. WWF Suomi ilmoittaa tuottojen prosenttijakauman ilman omakatteisen rahaston osuutta, jotta luvut ovat vertailukelpoisia raportoitaessa tilikauden tulokset kansainväliselle WWF:lle. Varsinaisen toiminnan tunnuslukuja, tuotot FY2015 FY2014 FY2013 Ulkoministeriö EU Muut Varsinainen toiminta yhteensä Henkilöstö WWF:n toimistossa työskenteli tilikauden päättyessä jatkuvassa työsuhteessa 39 henkilöä ja pääsihteeri (FY ; FY ). Tilikauden aikana kolme määräaikaista työsuhdetta vakinaistettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti, yksi henkilö jäi eläkkeelle ja kaksi irtisanoutui. Lisäksi toimistossa työskenteli määräaikaisia työntekijöitä, projektityöntekijöitä sekä harjoittelijoita. Vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 40 vuotta. Naisten osuus henkilökunnasta oli noin 64 % ja miesten osuus noin 36 %. 5. Hallinto Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi presidentti Tarja Halonen. Kunniapuheenjohtajana toimi ministeri Pertti Salolainen. Hallintoneuvostossa oli puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 24 jäsentä ja se piti sääntömääräisen syys ja kevätkokouksen. Lisäksi hallintoneuvoston jäsenet osallistuivat useisiin WWF:n järjestämiin tilaisuuksiin. Hallintoneuvostoon kuuluivat kunniatohtori Pekka Ala Pietilä, suurlähettiläs Pertti Anttinen, yliasiamies Antti Arjava, professori Erik Bonsdorff, professori Anne Brunila, opiskelija Pasi Hario, kansanedustaja Leena Kaisa Harkimo, emerituspiispa Eero Huovinen, kansanedustaja Pia Kauma, pääjohtaja Lea Kauppi (varapuheenjohtaja), Professor of Practice Sixten Korkman, rehtori Ritva Laakso Manninen, toimitusjohtaja

7 6 (14) Ismo Marttinen, professori Ilkka Niiniluoto (varapuheenjohtaja), myynti ja markkinointijohtaja Pirjo Nurmilaukas, toimittaja Kimmo Ohtonen, toimittaja Pirkka Pekka Petelius, TkT Tuula Pohjola, kansliapäällikkö Hannele Pokka, professori Helena Ranta, johtaja Leif Schulman, professori Pirjo Siiskonen, FM Carola Teir Lehtinen, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, toimitusjohtaja Jussi Vanhanen sekä kansleri Thomas Wilhelmsson. Kuusihenkinen hallitus kokoontui puheenjohtajansa, professori Jari Niemelän, johdolla kymmenen kertaa. Varsinaisia jäseniä olivat OTT Heidi Andersson (varapuheenjohtaja), emeritusprofessori Tari Haahtela, professori Janne Hukkinen, johtaja Jukka Noponen sekä johtaja Mari Walls. Pääsihteerinä toimi Liisa Rohweder. WWF Suomen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tilintarkastajina toimivat PricewaterhouseCoopers Oy:n KHT tilintarkastajat. 6. Alkavan tilikauden näkymät Tilikauden taloudelliset näkymät ovat aikaisempaa merkittävästi vaikeammat johtuen Suomen ja maailman epävakaasta taloudellisesta tilanteesta sekä UM:n kehitysyhteistyön uusista linjauksista. Myös yksityisvarainhankinnassa on havaittavissa kilpailun kiristymistä. Tästä huolimatta yritysyhteistyön ja yksityisvarainhankinnan osalta odotetaan tulojen kasvua. Julkisen rahoituksen osalta suurimpana haasteena on ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen vähentäminen noin 40 prosentilla alkaen. Leikkausten vaikutus näkyy välittömästi kumppanimaissa toteutettavissa hankkeissa. Useat kehitysyhteistyöjärjestöt ovat aloittaneet YTneuvottelut kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi. WWF Suomi ei näin kuitenkaan aio tehdä. Alkavalla tilikaudella tehdään sopeutussuunnitelma ja etsitään uusia kehitysyhteistyön rahoituslähteitä. Tilikaudella tehdään myös uusi kumppanuushakemus, jossa sopeutukset otetaan huomioon. Alkavan tilikauden keskeinen suojelutoimi on uuden hallituksen ohjelmaan ja tuleviin budjetteihin vaikuttaminen sekä WWF:n työn ja asiantuntemuksen tunnetuksi tekeminen uudelle eduskunnalle.

8 7 (14) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Konserni Säätiö Kotimaan kohteet Tuotot Kotimaan kohteiden tuotot , , , ,32 Oy Nooan Arkki Ab liiketoiminnan tuotot , ,24 0,00 0, , , , ,32 Kulut Henkilöstökulut , , , ,30 Poistot , , , ,84 Muut kulut , , , ,55 Materiaalit ja palvelut , ,22 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,81 0,00 0,00 Tuloverot , ,32 0,00 0, , , , ,69 Ulkomaan kohteet Tuotot Ulkomaan kohteiden tuotot , , , , , , , ,30 Kulut Henkilöstökulut , , , ,76 Muut kulut , , , , , , , ,57 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , , , ,64 Varainhankinta Tuotot Kotimaan kohteet , , , ,33 Ulkomaan kohteet , , , ,44 Yleislahjoitukset , , , , , , , ,86 Kulut Henkilöstökulut , , , ,32 Muut kulut , , , , , , , ,82 Tuotto-/kulujäämä , , , ,40 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , , , ,42 Kulut , , , , , , , ,68 Tuotto-/kulujäämä , , , ,08 Yleisavustukset , , , ,00 Tilikauden tulos , , , ,08 Muutokset omakatteisissa rahastoissa , , , ,41 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,67

9 8 (14) TASE VASTAAVAA Konserni Säätiö PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 0, ,87 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , , ,17 Koneet ja kalusto , , , , , , , ,78 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 0,00 0, , ,82 Muut osakkeet ja osuudet , , , , , , , ,39 Omakatteiset rahastot Muut osakkeet ja osuudet , , , ,41 Rahat ja pankkisaamiset 6 619, , , , , , , ,23 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,54 0,00 0,00 Saamiset Myyntisaamiset , , , ,97 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,00 Muut saamiset , , , ,22 Siirtosaamiset , , , , , , , ,92 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet , , , ,88 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,05 VASTAAVAA , , , ,25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 5 045, , , ,64 Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Pääoma , , , ,23 Vapaat rahastot 1001 rahasto , , , ,23 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,53 Tilikauden ylijäämä , , , ,67 Oma pääoma yhteensä , , , ,30 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , , , ,18 Saadut ennakot , , , ,29 Velat saman konsernin yrityksille 0,00 0, , ,00 Muut velat , , , ,30 Siirtovelat , , , ,18 Vieras pääoma yhteensä , , , ,95 VASTATTAVAA , , , ,25

10 9 (14) Maailman Luonnon Säätiö, WWF Suomen rahasto Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty säätiön 100 % omistama tytäryhtiö Oy Nooan Arkki Ab. Sisäiset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Käyttö- ja vaihto-omaisuus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Hyödykkeet, joiden todennäköinen käyttöikä on alle kolme vuotta, on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Avustukset Ympäristöministeriön myöntämä toiminta-avustus on esitetty tuloslaskelman kohdassa "yleisavustukset". Eläkemenot Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Saadut ennakot Ulkoministeriöltä kehitysyhteistyöhankkeisiin saadusta tuesta tuloutetaan toteutuneita kuluja vastaava osuus. 2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Kokonaistuotot ja -kulut Konserni Säätiö Varsinaisen toiminnan tuotot , , , ,62 Varainhankinnan tuotot , , , ,86 Muut tuotot (sijoitustuotot ja yleisavustus) , , , ,42 Tuotot yhteensä , , , ,90 Henkilöstökulut , , , ,38 Poistot , , , ,84 Muut kulut , , , ,01 Tuloverot , ,32 0,00 0,00 Kulut yhteensä , , , ,23 Ylijäämä , , , , Varainhankinnan tuotot Konserni Säätiö Yksityisvarainhankinnan tuotot , , , ,99 Yritysyhteistyön tuotot , , , ,55 Muut (säätiöt ja WWF-verkosto) , , , ,32 Tuotot yhteensä , , , , Suojelukulujen jakautuminen Kokonaiskuluista merkittävin osuus tulee suojelutoiminnan kuluista. Suojelukulujen jakautuminen voidaan esittää seuraavasti. Konserni Säätiö Ekologinen jalanjälki , , , ,13 Itämeri , , , ,98 Suojelukoordinaatio ja erillishankkeet , , , ,20 Suomen ja lähialueiden luonto , , , ,09 Viestintä , , , ,06 WWF Suomen kansainväliset suojeluohjelmat , , , ,38 WWF Suomen tuki verkoston suojeluohjelmille , , , ,00 Ympäristökasvatus , , , ,28 Suojelukulut yhteensä , , , ,12

11 10 (14) 2.4 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen ja kulujen erittely Konserni Säätiö Poistot Osinkotuotot 4 664, , , ,01 Vuokratuotot , , , ,00 Korkotuotot 3 120, , , ,37 Muut tuotot , , , ,04 Tuotot yhteensä , , , ,42 Vastikkeet 3 521, , , ,34 Korkokulut 578,87 21,13 518,44 18,13 Vaihtuvien vastaavien arvonalennukset , , , ,44 Muut rahoituskulut , , , ,71 Kulut yhteensä , , , ,74 Säätiön suunnitelman mukaiset poistot koneista ja kalustostosta on laskettu tasapoistoina viiden vuoden pitoajan perusteella. Oy Nooan Arkki Ab:n koneista ja kalustosta tehdyt suunnitelman mukaiset poistot ovat 25 % menojäännöksestä sekä muista pitkävaikutteisista menoista tehtävät tasapoistot ovat 20 %. Konserni Säätiö Suunnitelman mukaiset poistot Muut pitkävaikutteiset menot , ,85 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , , , ,84 Yhteensä , , , , Materiaalit ja palvelut Konserni Ostot 24 % , ,64 Green Office ostot 24 % , ,41 Ostot 10 % 0,00 496,00 Yhteisöhankinnat 24 % 2 744, ,75 Tavaravaraston muutos , ,30 Ulkopuoliset palvelut 0 % 250,00 6,20 Ulkopuoliset palvelut 24 % 2 604, ,92 Yhteensä , ,22 3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 3.1 Arvopapereiden jälleenhankintahintojen ja hankintamenojen erotus Arvopapereiden hankintamenojen ja markkina-arvon erotus siltä osin kuin markkina-arvo on noteerattu tai se muutoin tiedetään. Konserni Säätiö Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet, markkina-arvo , , , ,74 Muut osakkeet ja osuudet, kirjanpitoarvo , , , ,57 Erotus , , , ,17 Rahoitusarvopaperit Rahasto-osuudet, markkina-arvo , , , ,80 Rahasto-osuudet, kirjanpitoarvo , , , ,88 Erotus , , , , Siirtosaamiset Konserni Säätiö Työnantajavakuutusten jaksotus , , , ,43 Jaksotetut hankeavustukset , , , ,82 Muut jaksotetut saamiset , , , ,01 Muut siirtosaamiset , , , ,47 Yhteensä , , , , Saamiset saman konsernin yrityksiltä Säätiö Siirtosaamiset , ,00

12 3.4 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Konserni Säätiö Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , ,27 Lisäykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,27 11 (14) Kertyneet poistot , ,55 Tilikauden poisto , ,85 Kertyneet poistot , ,40 Kirjanpitoarvo , ,87 Koneet ja kalusto Hankintameno , , , ,38 Lisäykset , , , ,54 Vähennykset , ,26 0, ,26 Hankintameno , , , ,66 Kertyneet poistot , , , ,47 Vähennysten kertyneet poistot , ,26 0, ,26 Tilikauden poisto , , , ,84 Kertyneet poistot , , , ,05 Kirjanpitoarvo , , , , Vaihto-omaisuus Konserni Tavarat Alkusaldo , ,84 Varaston muutos 2 898, ,30 Loppusaldo , ,54 4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 4.1 Oma pääoma Konserni Säätiö Peruspääoma 1.7. / , , , ,64 Omakatteiset rahastot Omakatteiset rahastot , , , ,82 Muutos tilikaudella , , , ,41 Saldo , , , ,23 Vapaat rahastot 1001-rahasto 1.7. / , , , ,23 Edellisten tilikausien ylijäämä Ed. tk ylijäämä , , , ,53 Tilikauden ylijäämä , , , ,67 Yhteensä , , , , Omakatteinen rahasto Heidi Anderssonin rahasto, kts. liite 4.3 Saadut ennakot Konserni Säätiö Ennakkoon saadut käyttämättä olevat avustukset , , , ,29 (kehitysyhteistyöhankkeet) 4.4 Siirtovelat Konserni Säätiö Lomapalkkavelat , , , ,15 Työnantajavakuutusten jaksotus ,15 0, ,15 0,00 Palkkoihin liittyvät siirtovelat , , , ,08 Muut siirtovelat , , , ,95 Yhteensä , , , ,18

13 12 (14) 5. Vakuudet ja vastuusitoumukset 5.1 Vakuudet Konserni Säätiö Vuokravakuustalletukset (taseen "muissa saamisissa") , , , ,22 Varojenhoitosopimuksen mukaan on varojenhoitajan kuluvastuiden vakuudeksi pantattu varainhoitosopimuksen varat, niiden tuotto ja niihin liittyvät saatavat. 5.2 Vuokravastuut Konserni Säätiö Vuokravastuut Seuraavana tilikautena erääntyvät , , , ,57 Myöhemmin erääntyvät , , , ,43 Yhteensä , , , , Leasingvastuut Konserni Säätiö Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Seuraavana tilikautena erääntyvät 8 304, , , ,50 Myöhemmin erääntyvät , , , ,61 Yhteensä , , , ,11 6. Liitetiedot tilintarkastajien palkkioista Konserni Säätiö Lakisääteinen tilintarkastus , , , ,98 Hankkeiden tilintarkastus , , , ,80 Muut palvelut , , , ,26 Yhteensä , , , ,04 Tilintarkastajina ovat toimineet PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajat. 7. Liitetiedot henkilöstöstä 7.1 Toimiston henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Konserni Säätiö Henkilöstö (vuoden keskimääräisten työtuntien perusteella) Nooan Arkissa ei ollut omaa palkattua henkilökuntaa. 7.2 Henkilöstökulujen erittely Konserni Säätiö Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,70 Eläkekulut , , , ,92 Muut henkilöstösivukulut , , , ,76 Yhteensä , , , ,38 Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ei maksettu palkkioita. 8. Omistukset muissa yrityksissä nimi omistus oma pääoma tulos Oy Nooan Arkki Ab (kotipaikka Helsinki) 100 % , ,86 9. Käytetyt tilikirjat ja kirjanpitojärjestelmä Kirjanpito ja tilinpäätös on tuotettu Econet-taloushallinto- ja Excel-taulukko-ohjelmilla. Kirjanpidon tulosteina ovat: - pääkirja - päiväkirja - tuloslaskelma - tase - tase-erittelyt - vientiluettelot sekä kustannuslaskennan tulosteet Tositelajit: Myyntilaskut Myyntireskontran suoritukset Ostolaskut Ostoreskontran suoritukset Palkat Muut tositteet MRL MRS ORL ORS Pre B B Tilinpäätöksen yhteydessä on laadittu lopullinen tuloslaskelma ja tase, jossa säätiön ja omakatteisten rahastojen sisäiset viennit on eliminoitu. Tositteet ja tulosteet ovat paperimuodossa. Oy Nooan Arkki Ab:n ostolaskut on arkistoitu sähköisesti.

14 13 (14) WWF:n taseen liitetiedon liite WWF / Heidi Anderssonin omakatteinen rahasto Heidi Anderssonin omakatteisen rahaston asioista vastaa WWF Suomen hallituksen nimeämä hoitokunta, joka päättää vuosittain jaettavista avustuksista ja kohteista. Rahaston päätöksentekoon voi osallistua lahjoittaja tai hänen edustajansa. Rahaston myöntämät avustukset suoritetaan ensisijaisesti rahaston tuotoista. Tuloslaskelma Tuotot Sijoitusrah.-osuuksien myyntivoitot , ,70 Tuotot yhteensä , ,70 Kulut Pankkikulut -7,12-22,85 Kotimaan kohteet (Panda-palkinto + muut) , ,62 Sijoitusrahasto-osuuksien myyntitappiot , ,15 Sijoitusrahasto-osuuksien arvonalennus , ,33 Kulut yhteensä , ,29 Tulos , ,41 Tase Vastaavaa Muut pitkäaikaiset sijoitukset Sijoitusrahastot , ,81 Sijoitusrahastot, kassa ,38 431,60 Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset 6 619, , , ,23 Vastattavaa Oma pääoma Pääoma , ,82 Tilikauden tulos , , , ,23 Liitetieto: Noteerattujen arvopap. markkina-arvo , ,68 Noteerattujen arvopap. kirjanpito-arvo , ,41 Erotus , ,27 Helsingissä WWF:n hallitus

15

16