Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17"

Transkriptio

1 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Tiedot vuodelta 2013 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 19

2

3 MAR KKU J. HUT TUNEN & V ILLE KUI T T INEN Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Tiedot vuodelta 2013 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 19 University of Eastern Finland Faculty of Science and Forestry School of Forest Sciences Joensuu 2014

4 Grano Oy Joensuu, 2014 Editor: Prof. Pertti Pasanen Distribution: University of Eastern Finland Library / Sales of publications P.O.Box 107, FI Joensuu, Finland tel ISBN: (printed) ISSN: ISSNL: ISBN: (PDF) ISSN:

5 ABSTRACT In Finland altogether 16 biogas reactor plants have been in operation at different municipal wastewater treatment plants by the end of Industrial wastewaters were treated anaerobically at three different plants. Farm-scale biogas plants were operating at 12 places. Municipal solid wastes were treated at 11 biogas plants. In 2013, the amount of biogas produced by the reactor installations was 59.1 million m³ and the combustion of surplus biogas 5.3 million m³. Production of thermal, electrical and mechanical energy was GWh. As compared to the previous year, there was a slight increase in the total amount of the produced biogas and the energy. There were altogether 40 landfill gas recovery plants operating at the end of The amount of the recovered biogas was 94.8 million m³. The amount of recovered biogas used for the production of electrical and thermal energy was 70.8 million m³, producing GWh. ABSTRAKTI Suomessa toimi vuoden 2013 lopussa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla 16 biokaasureaktorilaitosta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti kolmessa eri laitoksessa. Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli toiminnassa 12 paikassa. Kiinteitä yhdyskuntajätteitä käsiteltiin 11 biokaasulaitoksessa. Vuonna 2013 reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua kyselyissä saatujen tietojen mukaan 59,1 milj. m³. Ylijäämäpolttoon biokaasua kului 5,3 milj. m³. Tuotettua biokaasua hyödynnettiin lämpö- ja sähköenergiana sekä mekaanisena energiana yhteensä 260,8 GWh. Vuonna 2013 biokaasua kerättiin talteen 40 kaatopaikkalaitokselta yhteensä 94,8 milj. m³. Pumpatusta biokaasusta 70,8 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 294,9 GWh.

6 Esipuhe Suomen biokaasulaitosrekisteri 17:ään on kerätty ja tilastoitu tiedot toimivista biokaasulaitoksista vuodelta Hanke on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen kustannuksiin ovat lisäksi osallistuneet useat biokaasualalla toimivat yritykset ja biokaasulaitokset (yhteystiedot raportin lopussa). Raportin laadinnasta ja tietojen keräämisestä vastasivat Markku J. Huttunen ja Ville Kuittinen. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymisen Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alussa ja sen mukaisesti yliopiston julkaisusarjojen muutosten myötä myös biokaasulaitosrekisteri on uudistunut ulkoasultaan. Merkittävin muutos kuitenkin koskee raportin sisältöä, jossa ei enää esitellä yksittäisiä laitoksia uusia lukuunottamatta, vaan pyritään esittelemään biokaasulaitokset ja niiden tuotanto- ja käyttötiedot kootusti omina ryhminään. Oman lisänsä tähän tuo myös Ari Lampisen kokoama osio liikennebiokaasun käytöstä Suomessa. Toivottavasti tämä raportti täyttää lukijoiden tiedontarpeesta edes pienen osan. Yksityiskohtaisia laitostietoja on esitelty aiemmissa raporteissa, jotka ovat luettavissa Suomen Biokaasuyhdistyksen verkkosivuilta. Kiitos kaikille tämän raportin kokoamiseen osallistuneille henkilöille. Erityiset kiitokset kuuluvat laitosten yhteyshenkilöille tietojen toimittamisesta käyttöömme. Joensuussa Tekijät 4

7 5

8 Sisällysluettelo 1 Johdanto 9 2 Biokaasu Liikennebiokaasu Suomessa Tuotanto- ja kaasunkäyttötiedot 27 4 Reaktorilaitokset Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedenpuhdistamot Maatilatalous Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos MTT Maaningan tutkimuslaitos MTT Sotkamon tutkimuslaitos Uudet laitokset/turun AMK:n pilot-mittakaavan biokaasulaitteisto Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat maatilalaitokset Yhteismädätyslaitokset Uudet laitokset/kymen Bioenergia Oy, Kouvola Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat yhteismädätyslaitokset 43 5 Kaatopaikkalaitokset Uusimmat kaatopaikkalaitokset Salon Korvenmäen biokaasupumppaamo Savonlinnan Kaakkolammen biokaasupumppaamo UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin Parkinmäen kaatopaikka Ylivieskan kaatopaikka Kuusamon kaatopaikka 49 6

9 6 Yhteystietoja Biokaasualalla toimivia yrityksiä Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla toimivia reaktorilaitoksia Teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla toimivia reaktorilaitoksia Maatiloilla toimivia reaktorilaitoksia Yhteismädätyslaitoksia Kaatopaikkalaitoksia 52 7 Lisätietoja 53 7

10 8

11 1 Johdanto Suomen biokaasulaitosrekisterin raporttiin n:o 17 on kerätty tiedot vuonna 2013 toimineista ja biokaasua tuottaneista laitoksista. Raporttisarjan uudistumisen myötä yksityiskohtaisempia tietoja biokaasun tuotanto- ja hyötykäyttötietojen lisäksi tullaan esittämään vain uusista laitoksista. Vuosittain laitoksiin ja laitosvastaaviin ylläpidettävien yhteyksien avulla pyritään lisäämään biokaasutekniikan tunnettavuutta sekä alan teknistä ja taloudellista osaamista tarpeen mukaan. Rekisteritietojen päivityksen avulla pystytään muodostamaan myös kokonaiskuva biokaasun merkityksestä, vuosittaisesta kehityksestä ja tulevaisuudesta Suomessa. Rekisterin laadinnan tavoite on aktivoida laitosten omistajat ja käyttöhenkilökunta tiedostamaan anaerobisen jätteidenkäsittelyn ympäristönsuojelullinen merkitys sekä biokaasusta saatavan energian taloudellinen arvo. Rekisterissä esitetyt tiedot on saatu pääosin laitosten vastuuhenkilöiltä ja ne perustuvat laitosten omiin käyttötietoihin. Tulosten kirjauksessa on eroja, sillä joillakin laitoksilla kirjataan tuotetun kaasun kokonaismäärä, toisissa taas generaattorien ja lämmityskattiloiden sekä ylijäämäpolttimien käyttötunnit. Niiden laitosten, jotka eivät tietoja toimittaneet, käyttö arvioitiin aiempien vuosien perusteella. 9

12 10

13 2 Biokaasu Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Hajotuksen anaerobisen käsittelyn tuloksena saadaan mädätettyä biomassaa sekä biokaasua, joka sisältää runsaasti metaania. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti on useita erilaisia teknisiä vaihtoehtoja, kuten tarkoitusta varten rakennetut biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja sähkönmyynti maatilan oma käyttö lantaa sähköä lämpöä BIOKAASU- REAKTORI generaattori lämpökattila biokaasua rehua viherrehua biojätteitä sivutuotteita reaktorista biomassa lannoitukseen polttoainetta Kuva 1. Maatilan biokaasulaitos. 11

14 energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Muodostuvan biokaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Monella laitoksella hukkapoltetulla kaasulla saattaisi olla kannattavaa tuottaa sähköä, tai aloittaa biokaasun jalostus ja myynti ajoneuvopolttoaineeksi. Tällä hetkellä hukkapolttoon menevän biokaasun käyttäminen ajoneuvojen polttoaineena olisi usealla laitoksella toteutettavissa teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Vähintäänkin yhtä arvokasta kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisella polttoaineella olisivat ympäristölle aiheutuvien päästöjen, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjen, väheneminen. Vielä vuonna 2010 ainoa ajoneuvopolttoainetta jalostava laitos toimi Kalmarin tilalla Laukaalla. Suomessa on viime vuosina ollut käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa on selvitetty liikennebiokaasukäytön edistämistä ja laajempaa verkostoitumista. Myös uusia tuotantolaitoksia ja tankkauspaikkoja on käynnistynyt, niistä tarkemmin seuraavilla sivuilla. 2.1 LIIKENNEBIOKAASU SUOMESSA Ari Lampinen Tämä Suomen liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöä koskeva selvitys, kuten edeltäjänsä aiemmissa laitosrekistereissä, perustuu tilastojensa osalta pääasiassa muusta laitosrekisterin tiedonkeruusta erillisiin kyselyihin kaikille liikennebiokaasun tuottajille ja myyjille sekä eräille kuluttajille. Historialliset tiedot ovat alan tutkimuksista. Johtuen liikennebiokaasun tuotannon ja käytön käynnissä olevasta voimakkaasta kasvusta asiaa käsitellään tässä laajemmin kuin aiemmissa laitosrekistereissä. Täydelliset tilastot esitetään vuodelle 2013 ja osittaiset tilastot elokuun 2014 tilanteessa, jolloin laitosrekisteri meni painoon. 12

15 YHTEENVETO Vuosi 2013 Vuonna 2013 biokaasua käytettiin liikennepolttoaineena 10,8 GWh, joka tarkoittaa noin 2 % osuutta biokaasun (mukaan lukien reaktori- ja kaatopaikkakaasu) käytöstä. Uusiutuvan energian direktiivissä säädetty ympäristöpainotus huomioon ottaen käyttö oli 21,6 GWh. Biokaasun liikennekäyttö kasvoi 168 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 2002 alkaen keskimääräinen vuosikasvu on ollut 180 % (Kaavio 1). Biokaasuajoneuvojen lukumäärä oli vuoden lopussa noin Kaikki liikennebiokaasu oli jalostettua, eli puhdistettua biokaasua ei liikenteessä käytetty. Jalostettua biokaasua hyödynnettiin yksinomaan liikenteessä eli sitä ei käytetty sähkön ja/ tai lämmön tuotantoon. Sitä käytettiin vain paineistettuna (CBG) ja vain puhtaana (CBG100) eli ei sekoituksina maakaasun kanssa. Nesteytetyn biokaasun (LBG) tuotanto aloitettiin, mutta sitä ei vielä käytetty. Jalostukseen käytettiin vain biojäteperäistä biokaasua, tärkeimpänä resurssina WC-jätteet 74,6 % osuudella; energiakasviperäistä liikennebiokaasua ei tuotettu (Kaavio 2). Jalostamoita oli viisi, jossa oli lisäystä yksi vuoteen 2012 verrattuna. Niiden yhteenlaskettu jalostuskapasiteetti oli 1111 Nm 3 /h. Liikennebiokaasun vähittäismyyjiä 20 julkisen ja 3 yksityisen tankkausaseman kautta oli viisi, joista kaksi oli uusia vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna Liikenteen loppuenergia [MWh] Kaavio 1. Biokaasun liikennekäyttö Suomessa Tiedot ovat taulukosta 2. 13

16 käynnistyi liikennebiokaasun kansainvälinen kuljetus, kun pieniä määriä CBG:tä tuotiin ja pieniä määriä LBG:tä vietiin kuorma-autoilla. Liikennebiokaasun tuotanto kasvoi 5,9-kertaiseksi vuoteen 2012 verrattuna ja oli 32,8 GWh vuonna Tuotannon huomattavasti kulutusta suuremmasta kasvusta johtuen osa liikennebiokaasusta varastoitiin vuoden 2014 kulutusta varten ja osa vietiin ulkomaille. Kaaviossa 2 esitetään liikennebiokaasun tuotantoon vuonna 2013 käytettyjen raakaaineiden jakauma. WC-jätteet olivat tärkein resurssi 74,6 % osuudella. Loput 25,4 % saatiin erilliskerätystä yhdyskuntabiojätteestä, maatalouden biojätteistä ja teollisuuden biojätteistä. Energiakasveja ei käytetty lainkaan. Liikennebiokaasun alkuperä on käyttömäärän ti- Muu biojäte 25 % WC-jäte 75 % Kaavio 2. Liikennebiokaasun tuotannon raaka-aineet vuonna lastoinnissa olennaista, koska uusiutuvan energian direktiivi (UE-direktiivi 2009/28/EY) määrää käyttämään liikennebiopolttoaineiden tilastoinnissa ympäristöperusteisia painotuksia määritettäessä direktiivin jäsenmaille asettamien sitovien velvoitteiden toteuttamista. Kaikki Suomessa käytetty liikennebiokaasu on biojäteperäisenä oikeutettu korkeimpaan painokertoimeen, joka on kaksi, joten painotettu käyttömäärä on 21,6 GWh. Jotta tämä tulisi Eurostatin tilastoihin, se kuitenkin pitää todentaa. Vuonna 2013 Suomi oli yksi kuudesta EU-maasta (Espanjan, Bulgarian, Kyproksen, Maltan ja Eestin lisäksi), joka ei ollut saanut UE-direktiivin kansallista todentamisjärjestelmää operatiiviseksi. Siten mitään liikennebiopolttoaineita ei todennettu. Vuosi 2014 elokuuhun asti Elokuussa 2014 biokaasujalostamoita oli yhdeksän, yhteenlasketulta jalostuskapasiteetiltaan 2731 Nm 3 /h. Näistä neljä valmistui vuoden 2014 aikana, mikä johtaa voimakkaaseen tuotannon kasvuun vuonna Biokaasua myytiin kuluttajille paineistettuna (CBG) 23 julkiselta ja 2 yksityiseltä tankkausasemalta. Yksi yksityi- 14

17 nen nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausasema oli käytettävissä kuten myös yksi sen käyttöön pystyvä kuorma-auto, mutta LBGtankkauksia ei tehty (ainoastaan LNG-tankkauksia). Biokaasua jalosti seitsemän yritystä (2 uutta vuonna 2014) ja biokaasun myyntiä ajoneuvoihin harjoitti seitsemän yritystä (2 uutta vuonna 2014). Osa jalostamoyrityksistä harjoittaa myös liikennebiokaasun vähittäismyyntiä ja/tai raakabiokaasun tuotantoa, mutta osa yrityksistä toimii vain yhdellä näistä kolmesta liiketoiminta-alueesta. Liikennebiokaasua jalostettiin yhdeksän biokaasulaitoksen kaasusta siten, että yhden laitoksen koko tuotanto jalostettiin ja kahdeksan laitoksen kaasusta osa. Kahdeksassa laitoksessa yhteismädätettiin useita biojätelajeja ja yhdessä vain jätevesilietettä. Muiden biokaasulaitosten kaasua ei toistaiseksi ole hyödynnetty liikenteessä lainkaan siitä huolimatta, että biokaasun myyntiarvo liikennepolttoaineena on selvästi korkeampi kuin sen myyntiarvo muihin tarkoituksiin. Syynä tähän on epävarmaksi koettu kysyntä. Biokaasu (BG) on ainut uusiutuva metaanilaji, jota Suomessa toistaiseksi on valmistettu. Kaikki Suomen 23 julkista biokaasun tankkausasemaa elokuussa 2014 (Kuva 2) myyvät 100 % paineistettua biokaasua (CBG100). Kaikki biokaasu on kotimaista. Kuva 2. Biokaasun tankkausasemaverkosto Suomessa elokuussa CBG-merkit tarkoittavat julkisia CBG100-asemia (23 kpl) ja tähdet viimeistään vuonna 2016 avattavaksi suunniteltuja julkisia (18 kpl) ja yksityisiä (3 kpl) asemia. Tämä internetistä löytyvä kartta antaa yksityiskohdat kustakin asemasta sen merkkiä klikkaamalla. Se sisältää edellisten lisäksi myös yksityiset tankkausasemat ja jalostamot (Lampinen 2014). 15

18 YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS Biokaasu otettiin Suomessa liikennekäyttöön ensimmäisenä Helsingin Kyläsaaren jätevedenpuhdistamolla vuonna 1941 ja Helsingin Rajasaaren jätevedenpuhdistamolla vuonna Käyttöönotto tapahtui kolmantena maana maailmassa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Molemmat tuotanto- ja tankkauspaikat olivat toiminnassa vuoteen Liikennebiokaasu oli puhdistettua ja paineistettua, mutta jalostamatonta kaasua, jota käytettiin Helsingin kaupungin ja sen yhtiöiden ajoneuvoissa sekä yhdessä tankkausasemien operaattorin AGAn autossa. Autot oli konvertoitu bensiiniautoista puhdistetun biokaasun käyttöä varten. Vuosina biokaasua ei liikenteessä Suomessa hyödynnetty. Käyttö alkoi uudelleen Erkki Kalmarin maatilan biokaasulaitoksen kaasulla Laukaan Leppävedellä vuonna 2002 ensin yksityisenä yhden auton demonstraationa ja heti moottoriajoneuvoveron 20-kertaisen lisäveron kumoamisen jälkeen kaupallisena ja julkiseen käyttöön tarkoitettuna vuoden 2004 alussa, jolloin siitä tuli Suomen historian ensimmäinen julkinen metaanitankkausasema. Laukaan jalostamo oli Suomen historian ensimmäinen (koska 1940-luvulla liikennebiokaasua ei jalostettu) ja pysyi ainoana kaupallisena jalostamona yhdeksän vuoden ajan. Vesipesujalostamon alkuperäinen jalostuskapasiteetti oli 8 Nm 3 /h, mutta kapasiteettia on nostettu asteittain kasvaneen kulutuksen myötä tasolle 35 Nm 3 /h. Vuonna 2014 sen rinnalle rakennettiin toinen jalostamo, kapasiteetiltaan 60 Nm 3 /h. Biokaasulaitoksen ja jalostamoiden yhteydessä sijaitsevan julkisen tankkausaseman operaattori on Metener Oy, joka myös on jalostamoiden valmistaja. Laukaan jalostamo synnytti kotimaisen jalostamovalmistuksen. Vuonna 2002 käyttöön otettu Volvo oli Suomen ensimmäinen tehdasvalmisteinen metaanihenkilöauto; sen avulla syntyivät markkinat tehdasvalmisteisille biokaasuhenkilöautoille ja niiden huoltotoiminnalle Suomessa. Kotimaisten tehdasvalmisteisten biokaasuajoneuvojen valmistus aloitettiin ensimmäisellä Valmetin biokaasutraktorin prototyypillä vuonna 2009 siten, että se koekäytettiin Laukaan jalostamon kaasulla Kalmarin maatilalla. Valmetin biokaasutraktorit ovat nykyään piensarjavalmistuksessa. Vuonna 2011 käynnistyi Kouvolan Veden Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla sijaitsevan Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitok- 16

19 sen tuottaman raakakaasun jalostus KSS Energian jalostamossa. Se oli ensimmäinen kunnallinen biokaasujalostamo Suomessa. Gasum Oy ostaa jalostetun kaasun KSS Energialta, syöttää sen kaasuverkkoonsa ja siirtää myytäväksi tankkausasemillaan. Biokaasun syötön myötä Suomen kansallinen maakaasuverkko muuttui kansalliseksi kaasuverkoksi. Toiminnan käynnistyessä lokakuussa 2011 Gasumin julkisia tankkausasemia oli 14. Ne oli alun perin avattu vuosina maakaasun tankkausasemiksi, ja vuodesta 2011 alkaen (yhden aseman osalta vasta vuodesta 2012 alkaen) niistä on voitu tankata valinnaisesti biokaasua (CBG100) tai maakaasua (CNG), mutta ei niiden sekoituksia. Tämä suuriin kaupunkeihin sijoittuvien asemien verkko mahdollisti biokaasun liikennekäytön aloittamisen suurelle osalle suomalaisia, kun se aiemmin oli mahdollista vain Jyväskylän seudulla. Vuonna 2012 avattiin yksi tankkausasema lisää, vuonna 2013 kaksi asemaa ja vuonna 2014 yksi asema, joten elokuussa 2014 Gasumin julkisia asemia oli 18. Vuonna 2012 tuotantokäyttöön saatiin kaksi jalostamoa lisää. Ensimmäinen oli Haapajärven ammattiopiston jalostamo ja siihen liitetty yksityinen tankkauspaikka, joiden valmistaja on MetaEnergia Oy. Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolla sijaitsevan biokaasulaitoksen yhteyteen valmistui Gasumin omistama jalostamo. Siinä tuotettu kaasu siirretään kaasuverkon kautta tankattaviksi Gasumin ja Haminan Energian julkisilla asemilla sekä Helsingin Bussiliikenne Oy:n Ruskeasuon bussivarikon yksityisellä tankkausasemalla. Espoon biokaasu otettiin bussikäyttöön Rautatieaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisessä liikenteessä vuonna Ne olivat Suomen historian ensimmäiset biokaasubussit, koska 1940-luvulla biokaasua ei busseissa käytetty. Vuonna 2013 Haminan Energia ryhtyi myymään biokaasua tankkausasemallaan, jossa oli vuodesta 2006 alkaen myyty maakaasua. Samalla maakaasun myynti lopetettiin. Se oli ensimmäinen tankkauspaikka, jossa voitiin maksaa luotto- ja pankkikorteilla. Aluksi biokaasu on Espoon jätevedenpuhdistamosta peräisin, mutta yhtiöllä on menossa hanke oman tuotannon aloittamiseksi. Vuoden 2013 lopulla Envor Biotech avasi julkisen tankkausaseman biokaasulaitoksensa yhteyteen Forssassa. Samalla yhtiön itse rakentama jalostamo otettiin tuotantokäyttöön. Se on Suomen ainut 17

20 kalvoerotukseen perustuva jalostamo (kaikki muut ovat perustuvat vesipesuun). Vuonna 2014 valmistui elokuuhun mennessä neljä uutta jalostamoa, joista Kalmarin maatilan toisesta jalostamosta jo edellä mainittiin. Joutsan Ekokaasu Oy:n uuden biokaasulaitoksen yhteyteen rakennettiin Metenerin valmistama jalostamo sekä tankkauspaikka. Jepuan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen yhteyteen rakennettiin myös sekä jalostamo että tankkauspaikka. Lisäksi sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen CBG-konttien täyttöasema, josta CBG-kontit voidaan kuljettaa maanteitse tankkausasemille (aiemmin kaasu siirrettiin vain joko paikallisella biokaasuputkella tai kansallisessa kaasuverkossa). Sekä Joutsan Ekokaasu että Jepuan Biokaasu aloittivat uusina liikennebiokaasun myyjinä julkisten asemiensa kautta. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskukseen Lahteen valmistui Labio Oy:n biokaasulaitoksen yhteyteen Gasumin jalostamo, joka on jalostuskapasiteetiltaan Suomen suurin. Sen tuotanto siirretään kaasuverkon kautta tankkausasemille. Yhdeksästä jalostamosta kuuden kaasu siirretään tankkausasemille paikallisen biokaasuputken kautta (vuodesta 2002) ja niistä Kuva 3. Elokuussa 2014 Suomessa oli yhdeksän kaupallista biokaasujalostamoa, joista kuvat valmistumisjärjestyksessä: Laukaa-1 (Kalmarin maatila), Kouvola (KSS Energia), Haapajärvi (Haapajärven ammattiopisto), Espoo (Gasum), Forssa (Envor Biotech), Joutsa (Joutsan Ekokaasu), Uusikaarlepyy (Jepuan Biokaasu), Lahti (Gasum) ja Laukaa-2 (Kalmarin maatila). Ari Lampinen 18

21 yhdestä lisäksi maanteitse CBG-konteissa kuorma-autoilla (vuodesta 2014). Kolmesta jalostamosta kaasu siirretään kansallisen kaasuverkon kautta (vuodesta 2011). Porvoon nesteytyslaitoksesta kaasu siirretään LBG-säiliöautoilla (vuodesta 2013). CBG-maantiekuljetukset aloitettiin pakettiautoilla mobiilitankkausaseman sisältämissä tankeissa Suomen sisäisesti vuodesta Siten on esitelty biokaasun tankkausta kaupungeissa, joissa ei vielä kiinteää tankkausasemaa ole. Suomeen on tuotu ulkomailta kuorma-autolla pieniä määriä CBG:tä yksityisiä tankkauksia varten vuodesta 2013 ja ulkomaille on viety kuorma-autolla pieniä määriä LBG:tä vuodesta Porvoossa sijaitsevalla Gasumin nesteytyslaitoksella valmistetaan nesteytettyä biokaasua (LBG). Toistaiseksi sitä on kuljetettu säiliöautoilla ulkomaille, mutta samoilla säiliöautoilla voitaisiin LBG-tankata LMG-laivoja, joita vuonna 2014 oli liikenteessä kaksi. Porvoon jalostuslaitoksessa on myös yksityinen LMG-autojen tankkauspaikka. LMG-autoja oli elokuussa liikenteessä yksi. Kaikki Suomen LMG-ajoneuvot ovat toistaiseksi käyttäneet vain maakaasua (LNG). Suomen biokaasujalostamot elokuussa 2014 on lueteltu taulukossa 1. Yhteensä yhdeksästä jalostamosta viisi on valmistettu Suomessa, ja ulkomailla valmistettuja on neljä. Jalostamoista kahdeksan toiminta perustuu vesipesuun ja yhden kalvoerotukseen. Yhteenlaskettu raakakaasun jalostuskapasiteetti on 2731 Nm 3 /h. Suomessa on lisäksi muutama tutkimusjalostamo. Vuonna 2013 liikennebiokaasua tuotettiin viidessä jalostamossa yhteensä 32,8 GWh eli yli 2000 henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta vastaava määrä. Vuoteen 2012 verrattuna tuotanto kasvoi 5,9-kertaiseksi. Laukaan, Haapajärven ja Forssan jalostamoiden tuotanto käytettiin kokonaan liikenteessä. Kouvolan ja Espoon jalostamoiden tuotannosta osa käytettiin liikenteessä, osa vietiin ulkomaille ja loppu varastoitiin tulevaa liikennekäyttöä varten. Jalostettua biokaasua ei käytetty muuhun tarkoitukseen kuin liikenteeseen. Liikennebiokaasun tilastotiedot vuosina /2014 on koottu taulukkoon 2. Vuosien tilastot ovat peräisin Helsingin kaupunginarkiston ja Helsingin rakennusviraston arkiston asiakirjoista ja ne on julkaistu lähteessä Lampinen (2012a). Taulukossa olevat vuosien kulutus- ja ajoneuvotiedot ovat peräisin 19

22 Taulukko 1. Suomen kaupalliset biokaasujalostamot elokuussa Jalostamon sijainti Operaattori Valmistaja Käyttöön Jalostusteknologia Jalostuskapasiteetti# 2002 Kalmarin maatilan biokaasulaitos Laukaassa Kalmarin maatila Vesipesu Metener, Suomi 35 Nm 3 /h 2011 Kymen Bioenergian biokaasulaitos Kouvolan Veden jätevedenpuhdistamolla Kouvolassa KSS Energia Vesipesu Greenlane, Uusi-Seelanti 300 Nm 3 /h 2012 Haapajärven ammattiopiston (HAI) biokaasulaitos Haapajärvellä HAI/Meta- Energia Vesipesu MetaEnergia, Suomi 10 Nm 3 /h 2012 HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasulaitos Espoossa Gasum Vesipesu Malmberg, Ruotsi 750 Nm 3 /h 2013 Envor Biotechin biokaasulaitos Forssassa Envor Biotech Kalvo Envor Biotech, Suomi 16 Nm 3 /h YHTEENSÄ JOULUKUUSSA Nm 3 /h 2014 Joutsan Ekokaasun biokaasulaitos Joutsassa Joutsan Ekokaasu Vesipesu Metener, Suomi 60 Nm 3 /h 2014 Jepuan Biokaasun biokaasulaitos Uudessakaarlepyyssä Jepuan Biokaasu Vesipesu Malmberg, Ruotsi 400 Nm 3 /h 2014 Labion biokaasulaitos PHJ:n Kujalan jätekeskuksessa Lahdessa Gasum Vesipesu Malmberg, Ruotsi 1100 Nm 3 /h 2014 Kalmarin maatilan biokaasulaitos Laukaassa Kalmarin maatila Vesipesu Metener, Suomi 60 Nm 3 /h YHTEENSÄ ELOKUUSSA Nm 3 /h # Jalostuskapasiteetti tarkoittaa sisään tulevan kaasun (yleensä puhdistettua kaasua, mutta joskus raakakaasua) enimmäismäärää normaalikuutioina (kuutiometri kaasua normaaliolosuhteissa eli 1 ilmakehän paineessa ja 0 C lämpötilassa) tunnissa. Metener Oy:ltä, joka tällöin oli ainut tuottaja ja myyjä. Vuodesta 2011 alkaen mukana on Metenerin lisäksi myös muiden myyjien myyntitiedot, jotka on kerätty suoraan myyjiltä. Metener oli Suomen suurin liikennebiokaasun myyjä vuosina , mutta vuodesta 2012 alkaen Gasum on ollut markkinajohtaja. Vuonna 2012 saavutettiin vuodelta 1945 peräisin ollut historiallinen ennätys (Kaavio 1). Vuoteen 2010 asti tilasto sisältää vain biokaasua todella käyttäneet ajoneuvot, sillä se perustuu Kalmarin maatilalla tankanneiden ajoneuvojen lukumäärään. Maakaasua on ollut saatavissa busseille vuodesta 1996 alkaen ja kaikille ajoneuvoille vuodesta 2005 alkaen, mutta pelkästään sitä käyttäneet ajoneuvot eivät sisälly taulukkoon vuoteen 2010 asti. Vuodesta 2011 alkaen kaikki metaaniajoneuvot ovat mukana, koska ei pystytä arvioimaan kuinka moni niistä käyttää kokonaan tai osittain biokaasua. Vuoden 2011 ajoneuvomäärä perustuu Trafin tilastoihin, jotka on julkaistu sivulla 70 lähteessä Lampinen (2012b). Ne eivät kuitenkaan sisällä 20

23 Taulukko 2. Suomen liikennebiokaasutilastot /2014. Vuosi Kulutus a [MWh] Vuosikasvu Jalostamoita b,c Tankkausasemia Ajoneuvoja Julkisia Yksityisiä Muita d Yhteensä CBG LBG % % % % % % % % % * % * * % e 1* * 2 8/ e 5* * 3 a Tarkoittaa julkisilta ja yksityisiltä CBG-asemilta tankattua määrää eli liikenteen energiakäytön loppukulutusta. Ei sisällä kotitankkausasemilta tankattua CBG:tä, ulkomaille LBG:nä myydyn biokaasun liikennekäyttöä eikä Suomeen ulkomailta tuotua CBG:tä. Niiden määrä on pieni. b Vuosien luvut tarkoittavat puhdistamoita, sillä tuolloin liikennebiokaasua ei jalostettu. c Vuodesta 2002 alkaen taulukko sisältää kaupallisessa toiminnassa olevat jalostamot. Suomessa on lisäksi ollut jalostamoita tutkimuksessa ja tuotekehityksessä vuodesta d Arvio, joka sisältää sellaiset kotitankkausasemat ja mobiilitankkausasemat, joita jatkuvasti tai ainakin joskus käytetään biokaasutankkauksiin. e Yksi asemista on LBG-asema. LBG:tä ei Suomessa toistaiseksi ole liikenteessä käytetty, mutta sitä on viety ulkomaille. *arvio kaikkia biokaasun käyttöön pystyviä ajoneuvoja, koska Trafi tilastoi osan niistä bensiini- tai dieselajoneuvoiksi. Vuodesta 2012 alkaen ajoneuvomäärä on Gasumin asiakaskorttien lukumäärään perustuva arvio. Tankkausasematilanteesta vuoden 2012 lopulla on saatavissa erillinen laajempi julkaisu (Lampinen 2012c), jossa on lisätietoa kaikista siihen mennessä käyttöön otetuista jalostamoista, asemista ja tankkausasematyypeistä. 21

24 Kaikki julkiset ja yksityiset asemat sekä mobiilitankkausasemat Suomessa ovat suurpaineisen kaasuvaraston sisältämiä nopeatankkausasemia, joissa täyden tankkauksen kesto on minuutteja. Kotitankkausasemat ovat hidastankkausasemia, joissa tankkauksen kesto on tunteja, koska ne paineistavat kaasun tankkauksen yhteydessä. Ne on tarkoitettu pääsääntöisesti yön yli tapahtuvaan tankkaukseen. Ruotsissa hidastankkausasemat ovat yleisiä varikoilla (bussit, jäteautot, kunnalliset ajoneuvot, kuljetusyritysten ajoneuvot), koska ne ovat investointeina nopeatankkausjärjestelmiä halvempia. Biokaasun kuluttajahinta julkisilla asemilla vaihteli vuonna 2014 välillä 1,205 1,505 /kg, mikä vastaa bensiiniekvivalenttia hintaa 0,8 1,0 /l eli noin puolta bensiinin hinnasta. Kaikki julkiset asemat ovat automaattiasemia, jotka ovat aina auki. Kuvassa 2 oleva internet-kartta on interaktiivinen ja antaa yksityiskohdat kustakin asemasta merkkiä klikattaessa: valokuva, kaasun alkuperä, maksutavat, operaattori, osoite, GPS-koordinaatit ja sijaintityyppi (kuten bensiiniasema tai biokaasulaitos) sekä tankkausliitinten tyypit Kuva 4. Elokuussa 2014 Suomessa oli kuusi julkisilla tankkausasemilla liikennebiokaasua (CBG100) myyvää yritystä, joiden asemilta on kuvat toiminnan aloittamisjärjestyksessä: Metener/Leppävesi, Gasum/Lappeenranta, Haminan Energia/Hamina, Envor Biotech/Forssa, Joutsan Ekokaasu/Joutsa ja Jepuan Biokaasu/Jepua. Lisäksi Metaenergia myy biokaasua yksityisellä asemalla. Ari Lampinen 22

25 ja määrä. Tankkausasemista 7 sijaitsee bensiiniasemilla siten, että 3 on niihin integroitu (Teboil, St1 ja ABC) ja 4 on niiden yhteydessä, mutta yksikään bensiiniasemaketju ei myy biokaasua. Muista asemista 6 sijaitsee teollisuusalueilla, 5 ostoskeskuksissa, 4 biokaasulaitoksien yhteydessä ja 1 asuma-alueen lähistöllä. Maksutavat vaihtelevat asemilla: operaattorin asiakaskortit, luottokortit, pankkikortit, käteinen ja lasku. Taulukko 2 ei sisällä maakaasua (NG) koskevia tilastoja. Suomessa oli elokuussa 2014 toiminnassa kaksi julkista tankkausasemaa, joissa myydään vain paineistettua maakaasua (CNG). Molemmat ovat kunnallisten energiayhtiöiden omistamia asemia, jotka suunnittelevat siirtyvänsä biokaasuun, kuten Haminan Energia teki vuonna Gasumin asemilla on mahdollista tankata biokaasun sijaan maakaasua. Lisäksi Suomessa on kotitankkausasemia ja mobiilitankkausasemia, joita käytetään vain maakaasutankkauksiin. Suomessa on myös useita nesteytetyn metaanin tankkiautoja, joita käytetään laivatankkauksiin toistaiseksi vain maakaasulla (LNG). Maakaasun liikennekäyttö vuonna 2013 oli noin kolminkertainen biokaasun liikennekäyttöön verrattuna: kulutetusta liikennemetaanista 27 % oli biokaasua. CNG:n hinta julkisilla asemilla vaihteli vuonna 2014 välillä 1,257 1,405 /kg. Suomessa ei nykyään ole saatavilla puhdistettua biokaasua eikä puhdistettua maakaasua liikennekäyttöön, vaan kaikki on jalostettua. Puhdistettu biokaasu ja puhdistettu maakaasu soveltuvat vain sitä varten konvertoituihin ajoneuvoihin; tehdasvalmisteiset ajoneuvot edellyttävät jalostusta. Suomessa on käytetty puhdistettua biokaasua liikenteessä kaupallisesti vuosina sekä yhdessä koehankkeessa vuosina Puhdistetun biokaasun liikennekäytössä jalostamoinvestoinnilta vältytään. Se soveltuu kaikkiin ajoneuvomoottoreihin, mihin jalostettukin, mutta oheislaitteet on säädettävä noin 40 % alempaa metaanipitoisuutta ja samalla 40 % alempaa energiatiheyttä varten. Energiatiheys ei silti muihin energiakaasuihin verrattuna ole alhainen, vaan esimerkiksi vetyyn verrattuna lähes 5-kertainen. Raakaa biokaasua ja raakaa maakaasua ei voida käyttää liikenteessä eikä myöskään sähkön ja lämmön tuotannossa (paitsi kriisitilanteessa), koska se sisältää laitteistoja vaurioittavia ja haitallisia päästöjä aiheuttavia komponentteja. 23

2.1 LIIKENNEBIOK A ASU SUOMESSA

2.1 LIIKENNEBIOK A ASU SUOMESSA energialähde, jonka ympäristöedut ovat huoma avat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Lisätiedot

2.1 LIIKENNEBIOK A ASUN TUOTANTO JA K ÄY TTÖ VUONNA

2.1 LIIKENNEBIOK A ASUN TUOTANTO JA K ÄY TTÖ VUONNA energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Tiedot vuodelta 2014 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16 Tiedot vuodelta 2012 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 15

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 15 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 15 Tiedot vuodelta 2011 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU J. HUTTUNEN & VILLE KUITTINEN SUOMEN BIOKAASULAITOSREKISTERI N:O 19 Tiedot vuodelta 2015 MAR

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13 Ville Kuittinen, Markku J. Huttunen & Simo Leinonen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13 Tiedot vuodelta 2009 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14 Tiedot vuodelta 2010 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU

Lisätiedot

Ville Kuittinen & Markku J. Huttunen. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 12 Tiedot vuodelta 2008

Ville Kuittinen & Markku J. Huttunen. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 12 Tiedot vuodelta 2008 Ville Kuittinen & Markku J. Huttunen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 12 Tiedot vuodelta 28 Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja University of Joensuu, Reports of Ecological Research

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11 Tiedot vuodelta 2007

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11 Tiedot vuodelta 2007 Ville Kuittinen, Markku J. Huttunen & Simo Leinonen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11 Tiedot vuodelta 27 Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja University of Joensuu, Reports

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 10 Tiedot vuodelta 2006

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 10 Tiedot vuodelta 2006 Ville Kuittinen, Markku J. Huttunen & Simo Leinonen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 1 Tiedot vuodelta 26 Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja University of Joensuu, Reports of

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa Liikennebiokaasun käyttö Suomessa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Kainuun liikennebiokaasutiekartta Mika Arffman, Aluekehityssäätiö, 044 745 9770 Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy, 044 303 5006 18.11.

Kainuun liikennebiokaasutiekartta Mika Arffman, Aluekehityssäätiö, 044 745 9770 Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy, 044 303 5006 18.11. Kainuun liikennebiokaasutiekartta Mika Arffman, Aluekehityssäätiö, 044 745 9770 Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy, 044 303 5006 18.11.2014 Kainuun biokaasutiekartan rakenne Biokaasun tuotannon volyymi

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot