Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17"

Transkriptio

1 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Tiedot vuodelta 2013 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 19

2

3 MAR KKU J. HUT TUNEN & V ILLE KUI T T INEN Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Tiedot vuodelta 2013 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 19 University of Eastern Finland Faculty of Science and Forestry School of Forest Sciences Joensuu 2014

4 Grano Oy Joensuu, 2014 Editor: Prof. Pertti Pasanen Distribution: University of Eastern Finland Library / Sales of publications P.O.Box 107, FI Joensuu, Finland tel ISBN: (printed) ISSN: ISSNL: ISBN: (PDF) ISSN:

5 ABSTRACT In Finland altogether 16 biogas reactor plants have been in operation at different municipal wastewater treatment plants by the end of Industrial wastewaters were treated anaerobically at three different plants. Farm-scale biogas plants were operating at 12 places. Municipal solid wastes were treated at 11 biogas plants. In 2013, the amount of biogas produced by the reactor installations was 59.1 million m³ and the combustion of surplus biogas 5.3 million m³. Production of thermal, electrical and mechanical energy was GWh. As compared to the previous year, there was a slight increase in the total amount of the produced biogas and the energy. There were altogether 40 landfill gas recovery plants operating at the end of The amount of the recovered biogas was 94.8 million m³. The amount of recovered biogas used for the production of electrical and thermal energy was 70.8 million m³, producing GWh. ABSTRAKTI Suomessa toimi vuoden 2013 lopussa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla 16 biokaasureaktorilaitosta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti kolmessa eri laitoksessa. Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli toiminnassa 12 paikassa. Kiinteitä yhdyskuntajätteitä käsiteltiin 11 biokaasulaitoksessa. Vuonna 2013 reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua kyselyissä saatujen tietojen mukaan 59,1 milj. m³. Ylijäämäpolttoon biokaasua kului 5,3 milj. m³. Tuotettua biokaasua hyödynnettiin lämpö- ja sähköenergiana sekä mekaanisena energiana yhteensä 260,8 GWh. Vuonna 2013 biokaasua kerättiin talteen 40 kaatopaikkalaitokselta yhteensä 94,8 milj. m³. Pumpatusta biokaasusta 70,8 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 294,9 GWh.

6 Esipuhe Suomen biokaasulaitosrekisteri 17:ään on kerätty ja tilastoitu tiedot toimivista biokaasulaitoksista vuodelta Hanke on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen kustannuksiin ovat lisäksi osallistuneet useat biokaasualalla toimivat yritykset ja biokaasulaitokset (yhteystiedot raportin lopussa). Raportin laadinnasta ja tietojen keräämisestä vastasivat Markku J. Huttunen ja Ville Kuittinen. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymisen Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alussa ja sen mukaisesti yliopiston julkaisusarjojen muutosten myötä myös biokaasulaitosrekisteri on uudistunut ulkoasultaan. Merkittävin muutos kuitenkin koskee raportin sisältöä, jossa ei enää esitellä yksittäisiä laitoksia uusia lukuunottamatta, vaan pyritään esittelemään biokaasulaitokset ja niiden tuotanto- ja käyttötiedot kootusti omina ryhminään. Oman lisänsä tähän tuo myös Ari Lampisen kokoama osio liikennebiokaasun käytöstä Suomessa. Toivottavasti tämä raportti täyttää lukijoiden tiedontarpeesta edes pienen osan. Yksityiskohtaisia laitostietoja on esitelty aiemmissa raporteissa, jotka ovat luettavissa Suomen Biokaasuyhdistyksen verkkosivuilta. Kiitos kaikille tämän raportin kokoamiseen osallistuneille henkilöille. Erityiset kiitokset kuuluvat laitosten yhteyshenkilöille tietojen toimittamisesta käyttöömme. Joensuussa Tekijät 4

7 5

8 Sisällysluettelo 1 Johdanto 9 2 Biokaasu Liikennebiokaasu Suomessa Tuotanto- ja kaasunkäyttötiedot 27 4 Reaktorilaitokset Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedenpuhdistamot Maatilatalous Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos MTT Maaningan tutkimuslaitos MTT Sotkamon tutkimuslaitos Uudet laitokset/turun AMK:n pilot-mittakaavan biokaasulaitteisto Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat maatilalaitokset Yhteismädätyslaitokset Uudet laitokset/kymen Bioenergia Oy, Kouvola Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat yhteismädätyslaitokset 43 5 Kaatopaikkalaitokset Uusimmat kaatopaikkalaitokset Salon Korvenmäen biokaasupumppaamo Savonlinnan Kaakkolammen biokaasupumppaamo UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin Parkinmäen kaatopaikka Ylivieskan kaatopaikka Kuusamon kaatopaikka 49 6

9 6 Yhteystietoja Biokaasualalla toimivia yrityksiä Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla toimivia reaktorilaitoksia Teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla toimivia reaktorilaitoksia Maatiloilla toimivia reaktorilaitoksia Yhteismädätyslaitoksia Kaatopaikkalaitoksia 52 7 Lisätietoja 53 7

10 8

11 1 Johdanto Suomen biokaasulaitosrekisterin raporttiin n:o 17 on kerätty tiedot vuonna 2013 toimineista ja biokaasua tuottaneista laitoksista. Raporttisarjan uudistumisen myötä yksityiskohtaisempia tietoja biokaasun tuotanto- ja hyötykäyttötietojen lisäksi tullaan esittämään vain uusista laitoksista. Vuosittain laitoksiin ja laitosvastaaviin ylläpidettävien yhteyksien avulla pyritään lisäämään biokaasutekniikan tunnettavuutta sekä alan teknistä ja taloudellista osaamista tarpeen mukaan. Rekisteritietojen päivityksen avulla pystytään muodostamaan myös kokonaiskuva biokaasun merkityksestä, vuosittaisesta kehityksestä ja tulevaisuudesta Suomessa. Rekisterin laadinnan tavoite on aktivoida laitosten omistajat ja käyttöhenkilökunta tiedostamaan anaerobisen jätteidenkäsittelyn ympäristönsuojelullinen merkitys sekä biokaasusta saatavan energian taloudellinen arvo. Rekisterissä esitetyt tiedot on saatu pääosin laitosten vastuuhenkilöiltä ja ne perustuvat laitosten omiin käyttötietoihin. Tulosten kirjauksessa on eroja, sillä joillakin laitoksilla kirjataan tuotetun kaasun kokonaismäärä, toisissa taas generaattorien ja lämmityskattiloiden sekä ylijäämäpolttimien käyttötunnit. Niiden laitosten, jotka eivät tietoja toimittaneet, käyttö arvioitiin aiempien vuosien perusteella. 9

12 10

13 2 Biokaasu Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Hajotuksen anaerobisen käsittelyn tuloksena saadaan mädätettyä biomassaa sekä biokaasua, joka sisältää runsaasti metaania. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti on useita erilaisia teknisiä vaihtoehtoja, kuten tarkoitusta varten rakennetut biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja sähkönmyynti maatilan oma käyttö lantaa sähköä lämpöä BIOKAASU- REAKTORI generaattori lämpökattila biokaasua rehua viherrehua biojätteitä sivutuotteita reaktorista biomassa lannoitukseen polttoainetta Kuva 1. Maatilan biokaasulaitos. 11

14 energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Muodostuvan biokaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Monella laitoksella hukkapoltetulla kaasulla saattaisi olla kannattavaa tuottaa sähköä, tai aloittaa biokaasun jalostus ja myynti ajoneuvopolttoaineeksi. Tällä hetkellä hukkapolttoon menevän biokaasun käyttäminen ajoneuvojen polttoaineena olisi usealla laitoksella toteutettavissa teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Vähintäänkin yhtä arvokasta kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisella polttoaineella olisivat ympäristölle aiheutuvien päästöjen, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjen, väheneminen. Vielä vuonna 2010 ainoa ajoneuvopolttoainetta jalostava laitos toimi Kalmarin tilalla Laukaalla. Suomessa on viime vuosina ollut käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa on selvitetty liikennebiokaasukäytön edistämistä ja laajempaa verkostoitumista. Myös uusia tuotantolaitoksia ja tankkauspaikkoja on käynnistynyt, niistä tarkemmin seuraavilla sivuilla. 2.1 LIIKENNEBIOKAASU SUOMESSA Ari Lampinen Tämä Suomen liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöä koskeva selvitys, kuten edeltäjänsä aiemmissa laitosrekistereissä, perustuu tilastojensa osalta pääasiassa muusta laitosrekisterin tiedonkeruusta erillisiin kyselyihin kaikille liikennebiokaasun tuottajille ja myyjille sekä eräille kuluttajille. Historialliset tiedot ovat alan tutkimuksista. Johtuen liikennebiokaasun tuotannon ja käytön käynnissä olevasta voimakkaasta kasvusta asiaa käsitellään tässä laajemmin kuin aiemmissa laitosrekistereissä. Täydelliset tilastot esitetään vuodelle 2013 ja osittaiset tilastot elokuun 2014 tilanteessa, jolloin laitosrekisteri meni painoon. 12

15 YHTEENVETO Vuosi 2013 Vuonna 2013 biokaasua käytettiin liikennepolttoaineena 10,8 GWh, joka tarkoittaa noin 2 % osuutta biokaasun (mukaan lukien reaktori- ja kaatopaikkakaasu) käytöstä. Uusiutuvan energian direktiivissä säädetty ympäristöpainotus huomioon ottaen käyttö oli 21,6 GWh. Biokaasun liikennekäyttö kasvoi 168 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 2002 alkaen keskimääräinen vuosikasvu on ollut 180 % (Kaavio 1). Biokaasuajoneuvojen lukumäärä oli vuoden lopussa noin Kaikki liikennebiokaasu oli jalostettua, eli puhdistettua biokaasua ei liikenteessä käytetty. Jalostettua biokaasua hyödynnettiin yksinomaan liikenteessä eli sitä ei käytetty sähkön ja/ tai lämmön tuotantoon. Sitä käytettiin vain paineistettuna (CBG) ja vain puhtaana (CBG100) eli ei sekoituksina maakaasun kanssa. Nesteytetyn biokaasun (LBG) tuotanto aloitettiin, mutta sitä ei vielä käytetty. Jalostukseen käytettiin vain biojäteperäistä biokaasua, tärkeimpänä resurssina WC-jätteet 74,6 % osuudella; energiakasviperäistä liikennebiokaasua ei tuotettu (Kaavio 2). Jalostamoita oli viisi, jossa oli lisäystä yksi vuoteen 2012 verrattuna. Niiden yhteenlaskettu jalostuskapasiteetti oli 1111 Nm 3 /h. Liikennebiokaasun vähittäismyyjiä 20 julkisen ja 3 yksityisen tankkausaseman kautta oli viisi, joista kaksi oli uusia vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna Liikenteen loppuenergia [MWh] Kaavio 1. Biokaasun liikennekäyttö Suomessa Tiedot ovat taulukosta 2. 13

16 käynnistyi liikennebiokaasun kansainvälinen kuljetus, kun pieniä määriä CBG:tä tuotiin ja pieniä määriä LBG:tä vietiin kuorma-autoilla. Liikennebiokaasun tuotanto kasvoi 5,9-kertaiseksi vuoteen 2012 verrattuna ja oli 32,8 GWh vuonna Tuotannon huomattavasti kulutusta suuremmasta kasvusta johtuen osa liikennebiokaasusta varastoitiin vuoden 2014 kulutusta varten ja osa vietiin ulkomaille. Kaaviossa 2 esitetään liikennebiokaasun tuotantoon vuonna 2013 käytettyjen raakaaineiden jakauma. WC-jätteet olivat tärkein resurssi 74,6 % osuudella. Loput 25,4 % saatiin erilliskerätystä yhdyskuntabiojätteestä, maatalouden biojätteistä ja teollisuuden biojätteistä. Energiakasveja ei käytetty lainkaan. Liikennebiokaasun alkuperä on käyttömäärän ti- Muu biojäte 25 % WC-jäte 75 % Kaavio 2. Liikennebiokaasun tuotannon raaka-aineet vuonna lastoinnissa olennaista, koska uusiutuvan energian direktiivi (UE-direktiivi 2009/28/EY) määrää käyttämään liikennebiopolttoaineiden tilastoinnissa ympäristöperusteisia painotuksia määritettäessä direktiivin jäsenmaille asettamien sitovien velvoitteiden toteuttamista. Kaikki Suomessa käytetty liikennebiokaasu on biojäteperäisenä oikeutettu korkeimpaan painokertoimeen, joka on kaksi, joten painotettu käyttömäärä on 21,6 GWh. Jotta tämä tulisi Eurostatin tilastoihin, se kuitenkin pitää todentaa. Vuonna 2013 Suomi oli yksi kuudesta EU-maasta (Espanjan, Bulgarian, Kyproksen, Maltan ja Eestin lisäksi), joka ei ollut saanut UE-direktiivin kansallista todentamisjärjestelmää operatiiviseksi. Siten mitään liikennebiopolttoaineita ei todennettu. Vuosi 2014 elokuuhun asti Elokuussa 2014 biokaasujalostamoita oli yhdeksän, yhteenlasketulta jalostuskapasiteetiltaan 2731 Nm 3 /h. Näistä neljä valmistui vuoden 2014 aikana, mikä johtaa voimakkaaseen tuotannon kasvuun vuonna Biokaasua myytiin kuluttajille paineistettuna (CBG) 23 julkiselta ja 2 yksityiseltä tankkausasemalta. Yksi yksityi- 14

17 nen nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausasema oli käytettävissä kuten myös yksi sen käyttöön pystyvä kuorma-auto, mutta LBGtankkauksia ei tehty (ainoastaan LNG-tankkauksia). Biokaasua jalosti seitsemän yritystä (2 uutta vuonna 2014) ja biokaasun myyntiä ajoneuvoihin harjoitti seitsemän yritystä (2 uutta vuonna 2014). Osa jalostamoyrityksistä harjoittaa myös liikennebiokaasun vähittäismyyntiä ja/tai raakabiokaasun tuotantoa, mutta osa yrityksistä toimii vain yhdellä näistä kolmesta liiketoiminta-alueesta. Liikennebiokaasua jalostettiin yhdeksän biokaasulaitoksen kaasusta siten, että yhden laitoksen koko tuotanto jalostettiin ja kahdeksan laitoksen kaasusta osa. Kahdeksassa laitoksessa yhteismädätettiin useita biojätelajeja ja yhdessä vain jätevesilietettä. Muiden biokaasulaitosten kaasua ei toistaiseksi ole hyödynnetty liikenteessä lainkaan siitä huolimatta, että biokaasun myyntiarvo liikennepolttoaineena on selvästi korkeampi kuin sen myyntiarvo muihin tarkoituksiin. Syynä tähän on epävarmaksi koettu kysyntä. Biokaasu (BG) on ainut uusiutuva metaanilaji, jota Suomessa toistaiseksi on valmistettu. Kaikki Suomen 23 julkista biokaasun tankkausasemaa elokuussa 2014 (Kuva 2) myyvät 100 % paineistettua biokaasua (CBG100). Kaikki biokaasu on kotimaista. Kuva 2. Biokaasun tankkausasemaverkosto Suomessa elokuussa CBG-merkit tarkoittavat julkisia CBG100-asemia (23 kpl) ja tähdet viimeistään vuonna 2016 avattavaksi suunniteltuja julkisia (18 kpl) ja yksityisiä (3 kpl) asemia. Tämä internetistä löytyvä kartta antaa yksityiskohdat kustakin asemasta sen merkkiä klikkaamalla. Se sisältää edellisten lisäksi myös yksityiset tankkausasemat ja jalostamot (Lampinen 2014). 15

18 YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS Biokaasu otettiin Suomessa liikennekäyttöön ensimmäisenä Helsingin Kyläsaaren jätevedenpuhdistamolla vuonna 1941 ja Helsingin Rajasaaren jätevedenpuhdistamolla vuonna Käyttöönotto tapahtui kolmantena maana maailmassa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Molemmat tuotanto- ja tankkauspaikat olivat toiminnassa vuoteen Liikennebiokaasu oli puhdistettua ja paineistettua, mutta jalostamatonta kaasua, jota käytettiin Helsingin kaupungin ja sen yhtiöiden ajoneuvoissa sekä yhdessä tankkausasemien operaattorin AGAn autossa. Autot oli konvertoitu bensiiniautoista puhdistetun biokaasun käyttöä varten. Vuosina biokaasua ei liikenteessä Suomessa hyödynnetty. Käyttö alkoi uudelleen Erkki Kalmarin maatilan biokaasulaitoksen kaasulla Laukaan Leppävedellä vuonna 2002 ensin yksityisenä yhden auton demonstraationa ja heti moottoriajoneuvoveron 20-kertaisen lisäveron kumoamisen jälkeen kaupallisena ja julkiseen käyttöön tarkoitettuna vuoden 2004 alussa, jolloin siitä tuli Suomen historian ensimmäinen julkinen metaanitankkausasema. Laukaan jalostamo oli Suomen historian ensimmäinen (koska 1940-luvulla liikennebiokaasua ei jalostettu) ja pysyi ainoana kaupallisena jalostamona yhdeksän vuoden ajan. Vesipesujalostamon alkuperäinen jalostuskapasiteetti oli 8 Nm 3 /h, mutta kapasiteettia on nostettu asteittain kasvaneen kulutuksen myötä tasolle 35 Nm 3 /h. Vuonna 2014 sen rinnalle rakennettiin toinen jalostamo, kapasiteetiltaan 60 Nm 3 /h. Biokaasulaitoksen ja jalostamoiden yhteydessä sijaitsevan julkisen tankkausaseman operaattori on Metener Oy, joka myös on jalostamoiden valmistaja. Laukaan jalostamo synnytti kotimaisen jalostamovalmistuksen. Vuonna 2002 käyttöön otettu Volvo oli Suomen ensimmäinen tehdasvalmisteinen metaanihenkilöauto; sen avulla syntyivät markkinat tehdasvalmisteisille biokaasuhenkilöautoille ja niiden huoltotoiminnalle Suomessa. Kotimaisten tehdasvalmisteisten biokaasuajoneuvojen valmistus aloitettiin ensimmäisellä Valmetin biokaasutraktorin prototyypillä vuonna 2009 siten, että se koekäytettiin Laukaan jalostamon kaasulla Kalmarin maatilalla. Valmetin biokaasutraktorit ovat nykyään piensarjavalmistuksessa. Vuonna 2011 käynnistyi Kouvolan Veden Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla sijaitsevan Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitok- 16

19 sen tuottaman raakakaasun jalostus KSS Energian jalostamossa. Se oli ensimmäinen kunnallinen biokaasujalostamo Suomessa. Gasum Oy ostaa jalostetun kaasun KSS Energialta, syöttää sen kaasuverkkoonsa ja siirtää myytäväksi tankkausasemillaan. Biokaasun syötön myötä Suomen kansallinen maakaasuverkko muuttui kansalliseksi kaasuverkoksi. Toiminnan käynnistyessä lokakuussa 2011 Gasumin julkisia tankkausasemia oli 14. Ne oli alun perin avattu vuosina maakaasun tankkausasemiksi, ja vuodesta 2011 alkaen (yhden aseman osalta vasta vuodesta 2012 alkaen) niistä on voitu tankata valinnaisesti biokaasua (CBG100) tai maakaasua (CNG), mutta ei niiden sekoituksia. Tämä suuriin kaupunkeihin sijoittuvien asemien verkko mahdollisti biokaasun liikennekäytön aloittamisen suurelle osalle suomalaisia, kun se aiemmin oli mahdollista vain Jyväskylän seudulla. Vuonna 2012 avattiin yksi tankkausasema lisää, vuonna 2013 kaksi asemaa ja vuonna 2014 yksi asema, joten elokuussa 2014 Gasumin julkisia asemia oli 18. Vuonna 2012 tuotantokäyttöön saatiin kaksi jalostamoa lisää. Ensimmäinen oli Haapajärven ammattiopiston jalostamo ja siihen liitetty yksityinen tankkauspaikka, joiden valmistaja on MetaEnergia Oy. Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolla sijaitsevan biokaasulaitoksen yhteyteen valmistui Gasumin omistama jalostamo. Siinä tuotettu kaasu siirretään kaasuverkon kautta tankattaviksi Gasumin ja Haminan Energian julkisilla asemilla sekä Helsingin Bussiliikenne Oy:n Ruskeasuon bussivarikon yksityisellä tankkausasemalla. Espoon biokaasu otettiin bussikäyttöön Rautatieaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisessä liikenteessä vuonna Ne olivat Suomen historian ensimmäiset biokaasubussit, koska 1940-luvulla biokaasua ei busseissa käytetty. Vuonna 2013 Haminan Energia ryhtyi myymään biokaasua tankkausasemallaan, jossa oli vuodesta 2006 alkaen myyty maakaasua. Samalla maakaasun myynti lopetettiin. Se oli ensimmäinen tankkauspaikka, jossa voitiin maksaa luotto- ja pankkikorteilla. Aluksi biokaasu on Espoon jätevedenpuhdistamosta peräisin, mutta yhtiöllä on menossa hanke oman tuotannon aloittamiseksi. Vuoden 2013 lopulla Envor Biotech avasi julkisen tankkausaseman biokaasulaitoksensa yhteyteen Forssassa. Samalla yhtiön itse rakentama jalostamo otettiin tuotantokäyttöön. Se on Suomen ainut 17

20 kalvoerotukseen perustuva jalostamo (kaikki muut ovat perustuvat vesipesuun). Vuonna 2014 valmistui elokuuhun mennessä neljä uutta jalostamoa, joista Kalmarin maatilan toisesta jalostamosta jo edellä mainittiin. Joutsan Ekokaasu Oy:n uuden biokaasulaitoksen yhteyteen rakennettiin Metenerin valmistama jalostamo sekä tankkauspaikka. Jepuan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen yhteyteen rakennettiin myös sekä jalostamo että tankkauspaikka. Lisäksi sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen CBG-konttien täyttöasema, josta CBG-kontit voidaan kuljettaa maanteitse tankkausasemille (aiemmin kaasu siirrettiin vain joko paikallisella biokaasuputkella tai kansallisessa kaasuverkossa). Sekä Joutsan Ekokaasu että Jepuan Biokaasu aloittivat uusina liikennebiokaasun myyjinä julkisten asemiensa kautta. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskukseen Lahteen valmistui Labio Oy:n biokaasulaitoksen yhteyteen Gasumin jalostamo, joka on jalostuskapasiteetiltaan Suomen suurin. Sen tuotanto siirretään kaasuverkon kautta tankkausasemille. Yhdeksästä jalostamosta kuuden kaasu siirretään tankkausasemille paikallisen biokaasuputken kautta (vuodesta 2002) ja niistä Kuva 3. Elokuussa 2014 Suomessa oli yhdeksän kaupallista biokaasujalostamoa, joista kuvat valmistumisjärjestyksessä: Laukaa-1 (Kalmarin maatila), Kouvola (KSS Energia), Haapajärvi (Haapajärven ammattiopisto), Espoo (Gasum), Forssa (Envor Biotech), Joutsa (Joutsan Ekokaasu), Uusikaarlepyy (Jepuan Biokaasu), Lahti (Gasum) ja Laukaa-2 (Kalmarin maatila). Ari Lampinen 18

21 yhdestä lisäksi maanteitse CBG-konteissa kuorma-autoilla (vuodesta 2014). Kolmesta jalostamosta kaasu siirretään kansallisen kaasuverkon kautta (vuodesta 2011). Porvoon nesteytyslaitoksesta kaasu siirretään LBG-säiliöautoilla (vuodesta 2013). CBG-maantiekuljetukset aloitettiin pakettiautoilla mobiilitankkausaseman sisältämissä tankeissa Suomen sisäisesti vuodesta Siten on esitelty biokaasun tankkausta kaupungeissa, joissa ei vielä kiinteää tankkausasemaa ole. Suomeen on tuotu ulkomailta kuorma-autolla pieniä määriä CBG:tä yksityisiä tankkauksia varten vuodesta 2013 ja ulkomaille on viety kuorma-autolla pieniä määriä LBG:tä vuodesta Porvoossa sijaitsevalla Gasumin nesteytyslaitoksella valmistetaan nesteytettyä biokaasua (LBG). Toistaiseksi sitä on kuljetettu säiliöautoilla ulkomaille, mutta samoilla säiliöautoilla voitaisiin LBG-tankata LMG-laivoja, joita vuonna 2014 oli liikenteessä kaksi. Porvoon jalostuslaitoksessa on myös yksityinen LMG-autojen tankkauspaikka. LMG-autoja oli elokuussa liikenteessä yksi. Kaikki Suomen LMG-ajoneuvot ovat toistaiseksi käyttäneet vain maakaasua (LNG). Suomen biokaasujalostamot elokuussa 2014 on lueteltu taulukossa 1. Yhteensä yhdeksästä jalostamosta viisi on valmistettu Suomessa, ja ulkomailla valmistettuja on neljä. Jalostamoista kahdeksan toiminta perustuu vesipesuun ja yhden kalvoerotukseen. Yhteenlaskettu raakakaasun jalostuskapasiteetti on 2731 Nm 3 /h. Suomessa on lisäksi muutama tutkimusjalostamo. Vuonna 2013 liikennebiokaasua tuotettiin viidessä jalostamossa yhteensä 32,8 GWh eli yli 2000 henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta vastaava määrä. Vuoteen 2012 verrattuna tuotanto kasvoi 5,9-kertaiseksi. Laukaan, Haapajärven ja Forssan jalostamoiden tuotanto käytettiin kokonaan liikenteessä. Kouvolan ja Espoon jalostamoiden tuotannosta osa käytettiin liikenteessä, osa vietiin ulkomaille ja loppu varastoitiin tulevaa liikennekäyttöä varten. Jalostettua biokaasua ei käytetty muuhun tarkoitukseen kuin liikenteeseen. Liikennebiokaasun tilastotiedot vuosina /2014 on koottu taulukkoon 2. Vuosien tilastot ovat peräisin Helsingin kaupunginarkiston ja Helsingin rakennusviraston arkiston asiakirjoista ja ne on julkaistu lähteessä Lampinen (2012a). Taulukossa olevat vuosien kulutus- ja ajoneuvotiedot ovat peräisin 19

22 Taulukko 1. Suomen kaupalliset biokaasujalostamot elokuussa Jalostamon sijainti Operaattori Valmistaja Käyttöön Jalostusteknologia Jalostuskapasiteetti# 2002 Kalmarin maatilan biokaasulaitos Laukaassa Kalmarin maatila Vesipesu Metener, Suomi 35 Nm 3 /h 2011 Kymen Bioenergian biokaasulaitos Kouvolan Veden jätevedenpuhdistamolla Kouvolassa KSS Energia Vesipesu Greenlane, Uusi-Seelanti 300 Nm 3 /h 2012 Haapajärven ammattiopiston (HAI) biokaasulaitos Haapajärvellä HAI/Meta- Energia Vesipesu MetaEnergia, Suomi 10 Nm 3 /h 2012 HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasulaitos Espoossa Gasum Vesipesu Malmberg, Ruotsi 750 Nm 3 /h 2013 Envor Biotechin biokaasulaitos Forssassa Envor Biotech Kalvo Envor Biotech, Suomi 16 Nm 3 /h YHTEENSÄ JOULUKUUSSA Nm 3 /h 2014 Joutsan Ekokaasun biokaasulaitos Joutsassa Joutsan Ekokaasu Vesipesu Metener, Suomi 60 Nm 3 /h 2014 Jepuan Biokaasun biokaasulaitos Uudessakaarlepyyssä Jepuan Biokaasu Vesipesu Malmberg, Ruotsi 400 Nm 3 /h 2014 Labion biokaasulaitos PHJ:n Kujalan jätekeskuksessa Lahdessa Gasum Vesipesu Malmberg, Ruotsi 1100 Nm 3 /h 2014 Kalmarin maatilan biokaasulaitos Laukaassa Kalmarin maatila Vesipesu Metener, Suomi 60 Nm 3 /h YHTEENSÄ ELOKUUSSA Nm 3 /h # Jalostuskapasiteetti tarkoittaa sisään tulevan kaasun (yleensä puhdistettua kaasua, mutta joskus raakakaasua) enimmäismäärää normaalikuutioina (kuutiometri kaasua normaaliolosuhteissa eli 1 ilmakehän paineessa ja 0 C lämpötilassa) tunnissa. Metener Oy:ltä, joka tällöin oli ainut tuottaja ja myyjä. Vuodesta 2011 alkaen mukana on Metenerin lisäksi myös muiden myyjien myyntitiedot, jotka on kerätty suoraan myyjiltä. Metener oli Suomen suurin liikennebiokaasun myyjä vuosina , mutta vuodesta 2012 alkaen Gasum on ollut markkinajohtaja. Vuonna 2012 saavutettiin vuodelta 1945 peräisin ollut historiallinen ennätys (Kaavio 1). Vuoteen 2010 asti tilasto sisältää vain biokaasua todella käyttäneet ajoneuvot, sillä se perustuu Kalmarin maatilalla tankanneiden ajoneuvojen lukumäärään. Maakaasua on ollut saatavissa busseille vuodesta 1996 alkaen ja kaikille ajoneuvoille vuodesta 2005 alkaen, mutta pelkästään sitä käyttäneet ajoneuvot eivät sisälly taulukkoon vuoteen 2010 asti. Vuodesta 2011 alkaen kaikki metaaniajoneuvot ovat mukana, koska ei pystytä arvioimaan kuinka moni niistä käyttää kokonaan tai osittain biokaasua. Vuoden 2011 ajoneuvomäärä perustuu Trafin tilastoihin, jotka on julkaistu sivulla 70 lähteessä Lampinen (2012b). Ne eivät kuitenkaan sisällä 20

23 Taulukko 2. Suomen liikennebiokaasutilastot /2014. Vuosi Kulutus a [MWh] Vuosikasvu Jalostamoita b,c Tankkausasemia Ajoneuvoja Julkisia Yksityisiä Muita d Yhteensä CBG LBG % % % % % % % % % * % * * % e 1* * 2 8/ e 5* * 3 a Tarkoittaa julkisilta ja yksityisiltä CBG-asemilta tankattua määrää eli liikenteen energiakäytön loppukulutusta. Ei sisällä kotitankkausasemilta tankattua CBG:tä, ulkomaille LBG:nä myydyn biokaasun liikennekäyttöä eikä Suomeen ulkomailta tuotua CBG:tä. Niiden määrä on pieni. b Vuosien luvut tarkoittavat puhdistamoita, sillä tuolloin liikennebiokaasua ei jalostettu. c Vuodesta 2002 alkaen taulukko sisältää kaupallisessa toiminnassa olevat jalostamot. Suomessa on lisäksi ollut jalostamoita tutkimuksessa ja tuotekehityksessä vuodesta d Arvio, joka sisältää sellaiset kotitankkausasemat ja mobiilitankkausasemat, joita jatkuvasti tai ainakin joskus käytetään biokaasutankkauksiin. e Yksi asemista on LBG-asema. LBG:tä ei Suomessa toistaiseksi ole liikenteessä käytetty, mutta sitä on viety ulkomaille. *arvio kaikkia biokaasun käyttöön pystyviä ajoneuvoja, koska Trafi tilastoi osan niistä bensiini- tai dieselajoneuvoiksi. Vuodesta 2012 alkaen ajoneuvomäärä on Gasumin asiakaskorttien lukumäärään perustuva arvio. Tankkausasematilanteesta vuoden 2012 lopulla on saatavissa erillinen laajempi julkaisu (Lampinen 2012c), jossa on lisätietoa kaikista siihen mennessä käyttöön otetuista jalostamoista, asemista ja tankkausasematyypeistä. 21

24 Kaikki julkiset ja yksityiset asemat sekä mobiilitankkausasemat Suomessa ovat suurpaineisen kaasuvaraston sisältämiä nopeatankkausasemia, joissa täyden tankkauksen kesto on minuutteja. Kotitankkausasemat ovat hidastankkausasemia, joissa tankkauksen kesto on tunteja, koska ne paineistavat kaasun tankkauksen yhteydessä. Ne on tarkoitettu pääsääntöisesti yön yli tapahtuvaan tankkaukseen. Ruotsissa hidastankkausasemat ovat yleisiä varikoilla (bussit, jäteautot, kunnalliset ajoneuvot, kuljetusyritysten ajoneuvot), koska ne ovat investointeina nopeatankkausjärjestelmiä halvempia. Biokaasun kuluttajahinta julkisilla asemilla vaihteli vuonna 2014 välillä 1,205 1,505 /kg, mikä vastaa bensiiniekvivalenttia hintaa 0,8 1,0 /l eli noin puolta bensiinin hinnasta. Kaikki julkiset asemat ovat automaattiasemia, jotka ovat aina auki. Kuvassa 2 oleva internet-kartta on interaktiivinen ja antaa yksityiskohdat kustakin asemasta merkkiä klikattaessa: valokuva, kaasun alkuperä, maksutavat, operaattori, osoite, GPS-koordinaatit ja sijaintityyppi (kuten bensiiniasema tai biokaasulaitos) sekä tankkausliitinten tyypit Kuva 4. Elokuussa 2014 Suomessa oli kuusi julkisilla tankkausasemilla liikennebiokaasua (CBG100) myyvää yritystä, joiden asemilta on kuvat toiminnan aloittamisjärjestyksessä: Metener/Leppävesi, Gasum/Lappeenranta, Haminan Energia/Hamina, Envor Biotech/Forssa, Joutsan Ekokaasu/Joutsa ja Jepuan Biokaasu/Jepua. Lisäksi Metaenergia myy biokaasua yksityisellä asemalla. Ari Lampinen 22

25 ja määrä. Tankkausasemista 7 sijaitsee bensiiniasemilla siten, että 3 on niihin integroitu (Teboil, St1 ja ABC) ja 4 on niiden yhteydessä, mutta yksikään bensiiniasemaketju ei myy biokaasua. Muista asemista 6 sijaitsee teollisuusalueilla, 5 ostoskeskuksissa, 4 biokaasulaitoksien yhteydessä ja 1 asuma-alueen lähistöllä. Maksutavat vaihtelevat asemilla: operaattorin asiakaskortit, luottokortit, pankkikortit, käteinen ja lasku. Taulukko 2 ei sisällä maakaasua (NG) koskevia tilastoja. Suomessa oli elokuussa 2014 toiminnassa kaksi julkista tankkausasemaa, joissa myydään vain paineistettua maakaasua (CNG). Molemmat ovat kunnallisten energiayhtiöiden omistamia asemia, jotka suunnittelevat siirtyvänsä biokaasuun, kuten Haminan Energia teki vuonna Gasumin asemilla on mahdollista tankata biokaasun sijaan maakaasua. Lisäksi Suomessa on kotitankkausasemia ja mobiilitankkausasemia, joita käytetään vain maakaasutankkauksiin. Suomessa on myös useita nesteytetyn metaanin tankkiautoja, joita käytetään laivatankkauksiin toistaiseksi vain maakaasulla (LNG). Maakaasun liikennekäyttö vuonna 2013 oli noin kolminkertainen biokaasun liikennekäyttöön verrattuna: kulutetusta liikennemetaanista 27 % oli biokaasua. CNG:n hinta julkisilla asemilla vaihteli vuonna 2014 välillä 1,257 1,405 /kg. Suomessa ei nykyään ole saatavilla puhdistettua biokaasua eikä puhdistettua maakaasua liikennekäyttöön, vaan kaikki on jalostettua. Puhdistettu biokaasu ja puhdistettu maakaasu soveltuvat vain sitä varten konvertoituihin ajoneuvoihin; tehdasvalmisteiset ajoneuvot edellyttävät jalostusta. Suomessa on käytetty puhdistettua biokaasua liikenteessä kaupallisesti vuosina sekä yhdessä koehankkeessa vuosina Puhdistetun biokaasun liikennekäytössä jalostamoinvestoinnilta vältytään. Se soveltuu kaikkiin ajoneuvomoottoreihin, mihin jalostettukin, mutta oheislaitteet on säädettävä noin 40 % alempaa metaanipitoisuutta ja samalla 40 % alempaa energiatiheyttä varten. Energiatiheys ei silti muihin energiakaasuihin verrattuna ole alhainen, vaan esimerkiksi vetyyn verrattuna lähes 5-kertainen. Raakaa biokaasua ja raakaa maakaasua ei voida käyttää liikenteessä eikä myöskään sähkön ja lämmön tuotannossa (paitsi kriisitilanteessa), koska se sisältää laitteistoja vaurioittavia ja haitallisia päästöjä aiheuttavia komponentteja. 23

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU J. HUTTUNEN & VILLE KUITTINEN SUOMEN BIOKAASULAITOSREKISTERI N:O 19 Tiedot vuodelta 2015 MAR

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

ORGAANISIA LANNOITEVALMISTEITA VALMISTAVAT HYVÄKSYTYT LAITOKSET SUOMESSA

ORGAANISIA LANNOITEVALMISTEITA VALMISTAVAT HYVÄKSYTYT LAITOKSET SUOMESSA sivu 1(6) ORGAANISIA LANNOITEVALMISTEITA VALMISTAVAT HYVÄKSYTYT LAITOKSET SUOMESSA 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 15 artiklan mukaisesti hyväksytyt kompostointi- ja biokaasulaitokset

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa Liikennebiokaasun käyttö Suomessa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot