Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences"

Transkriptio

1 PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU J. HUTTUNEN & VILLE KUITTINEN SUOMEN BIOKAASULAITOSREKISTERI N:O 20 Tiedot vuodelta 2016

2

3 MAR KKU J. HUT TUNEN & V ILLE KUI T T INEN Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 20 Tiedot vuodelta 2016 Finnish national biogas statistics Data year 2016 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 29 University of Eastern Finland Faculty of Science and Forestry School of Forest Sciences Joensuu 2017

4 Grano Oy Jyväskylä, 2017 Editor: Prof. Pertti Pasanen Distribution: University of Eastern Finland Library / Sales of publications P.O.Box 107, FI Joensuu, Finland tel ISBN: (printed) ISSN: ISSNL: ISBN: (PDF) ISSN:

5 ABSTRACT In Finland altogether 16 biogas reactor plants have been in operation at different municipal wastewater treatment plants by the end of Industrial wastewaters were treated anaerobically at three different plants. Farm-scale biogas plants were operating at 13 places. Municipal solid wastes were treated at 16 biogas plants. In 2016, the amount of biogas produced by the reactor installations was 77.6 million m³ of which the combustion of surplus biogas was 7.4 million m³. Production of thermal and electrical energy was GWh. As compared to the previous year, there was a notable increase in the total amount of produced biogas and energy. There were altogether 40 landfill gas recovery plants operating at the end of The amount of the recovered biogas was 78.5 million m³. The amount of recovered biogas used for the production of electrical and thermal energy was 60.0 million m³, producing GWh. ABSTRAKTI Suomessa toimi vuoden 2016 lopussa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla 16 biokaasureaktorilaitosta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti kolmessa eri laitoksessa. Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli toiminnassa 13 paikassa. Kiinteitä yhdyskuntajätteitä käsiteltiin 16 biokaasulaitoksessa. Vuonna 2016 reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua kyselyissä saatujen tietojen mukaan 77,6 milj. m³, mistä ylijäämäpolttoon meni 7,4 milj. m³. Tuotettua biokaasua hyödynnettiin lämpö- ja sähköenergiana yhteensä 382,9 GWh. Vuonna 2016 biokaasua kerättiin talteen 40 kaatopaikkalaitokselta yhteensä 78,5 milj. m³. Pumpatusta biokaasusta 60,0 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 239,7 GWh.

6 Esipuhe Suomen biokaasulaitosrekisteri 20:een on kerätty ja tilastoitu tiedot toimivista biokaasulaitoksista vuodelta Hanke on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen kustannuksiin ovat lisäksi osallistuneet useat biokaasualalla toimivat yritykset ja biokaasulaitokset (yhteystiedot raportin lopussa). Raportin laadinnasta ja tietojen keräämisestä vastasivat Markku J. Huttunen ja Ville Kuittinen. Suunnitteilla on ollut biokaasulaitosrekisterin kokonaisuudistus vuodelle 2017 ja siitä eteenpäin. Elämme jatkuvien muutosten ja talouden epävakauden aikaa, mikä uhkaa näkyä myös rekisterin ylläpidossa. Biokaasulaitosten välinen kilpailu mm. raaka-aineista pakottaa tänä päivänä osan laitoksista salaamaan tuotantotietonsa, mikä näkyy väistämättä biokaasun tilastoinnin epätarkkuutena. Esimerkkinä yhteismädätyslaitosten tuotanto, joka todellisuudessa on arviolta 30 % suurempi kuin mitä rekisterissä on ilmoitettu. Tilastoinnin tarkkuuden varmistamiseksi rekisterissä tullaankin todennäköisesti jatkossa ilmoittamaan tuotantotiedot laitostyyppien kokonaissummina, yksityiskohtaisten laitostietojen sijaan. Tulevaisuus näyttää ilmestyykö rekisteri jatkossakin ja minkä tahon toimesta tiedot kerätään. Toivottavasti vielä tämä raportti täyttää lukijoiden tiedontarpeesta edes pienen osan. Yksityiskohtaisia laitostietoja on esitelty aiemmissa raporteissa, jotka ovat luettavissa Suomen Biokaasuyhdistyksen verkkosivuilta. Kiitos kaikille tämän raportin kokoamiseen osallistuneille henkilöille. Erityiset kiitokset kuuluvat laitosten yhteyshenkilöille tietojen toimittamisesta käyttöömme. Joensuussa Tekijät 4

7 5

8 Sisällysluettelo 1 Johdanto 9 2 Biokaasu Biokaasun liikennekäyttö Suomessa vuonna Tuotanto- ja kaasunkäyttötiedot 18 4 Reaktorilaitokset Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedenpuhdistamot Maatilatalous Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos LUKE Maaningan tutkimuslaitos Pilot-mittakaavan koereaktorit/luke Sotkamo Pilot-mittakaavan koereaktorit/turun AMK Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat maatilalaitokset Yhteismädätyslaitokset Uudet laitokset/joutsan Ekokaasu Oy Uudet laitokset/kouvolan Vesi Oy Uudet laitokset/labio Oy Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat yhteismädätyslaitokset 34 5 Kaatopaikkalaitokset Uusimmat kaatopaikkalaitokset Salon Korvenmäen biokaasupumppaamo Savonlinnan Kaakkolammen biokaasupumppaamo UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin Parkinmäen kaatopaikka Ylivieskan kaatopaikka 40 6

9 5.1.5 Kuusamon kaatopaikka Köyliön Hallavaaran kaatopaikka 40 6 Yhteystietoja Biokaasualalla toimivia yrityksiä Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla toimivia reaktorilaitoksia Maatilamittakaavan reaktorilaitoksia Yhteismädätyslaitoksia Kaatopaikkalaitoksia 43 7 Lisätietoja 44 7

10 8

11 1 Johdanto Suomen biokaasulaitosrekisterin raporttiin n:o 20 on kerätty tiedot vuonna 2016 toimineista ja biokaasua tuottaneista laitoksista. Yksityiskohtaisempia tietoja biokaasun tuotanto- ja hyötykäyttötietojen lisäksi tullaan esittämään vain uusista laitoksista. Vuosittain laitoksiin ja laitosvastaaviin ylläpidettävien yhteyksien avulla pyritään lisäämään biokaasutekniikan tunnettavuutta sekä alan teknistä ja taloudellista osaamista tarpeen mukaan. Rekisteritietojen päivityksen avulla pystytään muodostamaan myös kokonaiskuva biokaasun merkityksestä, vuosittaisesta kehityksestä ja tulevaisuudesta Suomessa. Rekisterin laadinnan tavoite on aktivoida laitosten omistajat ja käyttöhenkilökunta tiedostamaan anaerobisen jätteidenkäsittelyn ympäristönsuojelullinen merkitys sekä biokaasusta saatavan energian taloudellinen arvo. Rekisterissä esitetyt tiedot on saatu pääosin laitosten vastuuhenkilöiltä ja ne perustuvat laitosten omiin käyttötietoihin. Tulosten kirjauksessa on eroja, sillä joillakin laitoksilla kirjataan tuotetun kaasun kokonaismäärä, toisissa taas generaattorien ja lämmityskattiloiden sekä ylijäämäpolttimien käyttötunnit. Niiden laitosten, jotka eivät tietoja toimittaneet, käyttö arvioitiin aiempien vuosien perusteella. 9

12 10

13 2 Biokaasu Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Hajotuksen anaerobisen käsittelyn tuloksena saadaan mädätettyä biomassaa sekä biokaasua, joka sisältää runsaasti metaania. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti on useita erilaisia teknisiä vaihtoehtoja, kuten tarkoitusta varten rakennetut biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja sähkönmyynti maatilan oma käyttö lantaa sähköä lämpöä BIOKAASU- REAKTORI generaattori lämpökattila biokaasua rehua viherrehua biojätteitä sivutuotteita reaktorista biomassa lannoitukseen polttoainetta Kuva 1. Maatilan biokaasulaitos. Fig. 1. Principle idea of farm-scale biogas plant. 11

14 energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Muodostuvan biokaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Monella laitoksella hukkapoltetulla kaasulla saattaisi olla kannattavaa tuottaa sähköä, tai aloittaa biokaasun jalostus ja myynti ajoneuvopolttoaineeksi. Tällä hetkellä hukkapolttoon menevän biokaasun käyttäminen ajoneuvojen polttoaineena olisi usealla laitoksella toteutettavissa teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Vähintäänkin yhtä arvokasta kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisella polttoaineella olisivat ympäristölle aiheutuvien päästöjen, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjen, väheneminen. Vielä vuonna 2010 ainoa ajoneuvopolttoainetta jalostava laitos toimi Kalmarin tilalla Laukaalla. Suomessa on viime vuosina ollut käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa on selvitetty liikennebiokaasukäytön edistämistä ja laajempaa verkostoitumista. Myös uusia tuotantolaitoksia ja tankkauspaikkoja on käynnistynyt, niistä tarkemmin seuraavilla sivuilla. 2.1 BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2016 Ari Lampinen Biokaasulaitosrekisteristä n:o 14 lähtien mukana ollut liikennekäytön tilastointi perustuu osittain muusta laitosrekisterin tiedonkeruusta erillisiin kyselyihin ja tietojen tarkistuksiin liikennebiokaasun tuottajille, myyjille ja käyttäjille. Tämä johtuu siitä, että osa liikennebiokaasusektorin toimijoista ei ole biokaasun tuottajia eli ei operoi biokaasulaitoksia. Vuoden 2016 tilastot sekä muutokset vuoteen 2015 verrattuna on koottu taulukkoon 1. Liikennebiokaasun kulutus tarkoittaa ajoneuvoihin tankattua määrää eli liikenteen loppuenergian kulutusta. Se ei sisällä häviöitä biokaasun elinkaaressa ennen sen päätymistä ajoneuvon polttoainetankkiin. 12

15 Kokonaiskulutus (21,4 GWh ± 0,3 GWh) on summa kaikille kahdeksalle julkisten ja yksityisten tankkausasemien operaattoreille lähetettyjen kyselyiden vastauksista. Osa tiedoista on saatu laitosrekisterin tiedonkeruun päälomakkeista, mutta osa on kerätty erilliskyselyin. Joidenkin vastausten tarkistus on johtanut lisäkyselyihin ja alkuperäisten vastausten pieniin muutoksiin. Yhdeltä operaattorilta (Envor) tietoja ei saatu, joten sen osalta mukaan on laskettu Biokaasu-lehdessä julkaistu määrä (Anonyymi 2017). Taulukko 1. Liikennebiokaasutilastot vuodelta 2016 sekä muutos edellisvuodesta. Table 1. Traffic biogas statistics in 2016 and changes from Liikennebiokaasutilastot/ Traffic biogas (biogas consumed as vehicle fuel) statistics 2016 Muutos (2015) Biokaasun kulutus liikennepolttoaineena/biogas consumption as transportation fuel 21,4 GWh 6 % UE-metaanin kulutus liikennepolttoaineena/res-t methane consumption 21,4 GWh 6 % Maantieliikenteen osuus/share of road transport 100 % 0 CBG100:n osuus kulutuksesta/cbg100 share of consumption 100 % 0 CBG100-asemien operaattoreita/amount of CBG100 station operators 8 0 Julkisten CBG100-asemien operaattoreita/amount of public CBG100 station operators 7 0 Julkisten CBG100-asemien lukumäärä/amount of public CBG100 stations 24 0 Jätteiden osuus liikennebiokaasun tuotannossa/share of wastes in traffic biogas production 100 % ~0 Liikennebiokaasun tuotantolaitosten lukumäärä/amount of traffic biogas production plants (2)* Liikennebiokaasun vuosituotantokapasiteetti/annual traffic biogas production capacity 200 GWh + 33 % Liikenteen osuus biokaasun kulutuksesta/share of transportation of biogas consumption 3 % 6 % *Vuonna 2016 tuotantokäyttöön otettiin 2 uutta jalostamoa, mutta vuoden 2015 aikana käytöstä poistunut yksi jalostamo laskettiin vielä vuoden 2015 jalostamokantaan mukaan./in 2016 two new upgrading plants were taken into operation, but one upgrading plant taken out of operation during 2015 was included in the total count for year Kehitys Suomen liikennebiokaasumarkkinoiden koko historian ajalta eli vuodesta 1941 lähtien on esitetty kaaviossa 1. Biokaasun liikennekäyttö aleni (-6 %) vuonna 2016 ensi kertaa sen jälkeen, kun se aloitettiin Suomessa uudelleen vuonna Kehitys vuonna 2016 oli kaksijakoinen, sillä kaasuverkon ulkopuolisilla asemilla tankattu määrä kasvoi selvästi. Reaktoribiokaasu on koko Suomen historian ajan ollut ainut uusiutuvan metaanin lähde liikennekäytössä. Maantieliikenteen osuus taulukossa 1 tarkoittaa sekä varsinaisia maantieajoneuvoja että liikkuvia työkoneita. Biokaasua tankattiin julkisilla (Kuva 2a) sekä yksityisillä tankkausasemilla (ei kuvassa) maantieajoneuvoihin sekä liikkuviin työkoneisiin. Julkisten tankkausasemien verkossa ei vuoden 2016 aikana tapahtunut muutoksia. Yksityisiä tankkausasemia oli käy- 13

16 25 Liikenteen loppuenergia [GWh] Kaavio 1. Biokaasun liikennekäyttö Suomessa Tiedot vuosilta ovat arkistotutkimuksesta (Lampinen 2012), vuosilta kyselytutkimuksista (Lampinen 2016a) ja vuodelta 2016 tästä tutkimuksesta. Chart 1. Traffic use of biogas [GWh] in Finland in Data from archival research (Lampinen 2012), data from surveys (Lampinen 2016a) and data 2016 from this study. tössä useita eri tyyppejä ja niitä tuli lisää vuonna Biokaasu kulutettiin koko Suomen historian ajan vuodesta 1941 vuoteen 2016 asti pelkästään paineistettuna 100 % biokaasuna (CBG100, Compressed BioGas 100 %). Tilanne muuttui keväällä 2017, jolloin kaksi ensimmäistä (julkinen ja yksityinen) biokaasun ja fossiilisen metaanin seosta tarjoavaa CBG95-asemaa ( 95 tarkoittaa uusiutuvan energian tilavuusprosenttiosuutta seospolttoaineessa) otettiin käyttöön Vaasan alueella. Nesteytettyä biokaasua (LBG, Liquefied BioGas) ei ole toistaiseksi koskaan kulutettu ajoneuvoissa Suomessa. Fossiilisen metaanin tankkausverkko (ei kuvassa) kasvoi vuonna 2016, ja CNG-asemien lisäksi ensi kertaa markkinoille tuli kaksi julkista LNG-asemaa. Yksi julkinen CNG-asema muuttui julkiseksi CBG100-asemaksi vuoden 2017 vaihteessa. Tämä Lempäälän Lämmön operoima asema ei ole mukana kuvan 2a kartalla, koska se avattiin , mutta se näkyy kuvassa 3b. Se on otettu mukaan tähän raporttiin periaatteellisen merkityksensä takia: se oli ensimmäinen asema odottamattoman 2 vuotta ja 4 kuukautta kestäneen julkisen CBG100-asemaverkon kehitysseisokin jälkeen. Edellisen julkisen CBG100-aseman oli avannut Mäntsälän Sähkö

17 Kuva 2. Suomen 24 julkisen CBG100-tankkausaseman (a) ja 11 liikennebiokaasun tuotantolaitoksen (b) sijainnit vuoden 2016 lopussa (Lampinen 2016b). Fig. 2. Public CBG100 stations (24, a) and traffic fuel production plants (11, b) in Finland in the end of 2016 (Lampinen 2016b). Kuva 2b esittää liikennebiokaasun tuotantolaitosten sijainnit vuoden 2016 lopussa. Laitoksia oli 11, joista 2 on vuonna 2016 käyttöön otettuja uusia laitoksia: kesäkuussa käynnistynyt Luken Sotkamon laitos (Kuva 6) sekä lokakuussa käynnistynyt Gasumin Riihimäen laitos (Kuva 3a). Sotkamo ei näy tankkausasemakartalla (Kuva 2a), koska siellä on pelkästään yksityinen tankkausasema. Liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi kahden uuden laitoksen seurauksena kolmanneksella ja oli vuoden lopussa noin 200 GWh/v. Kaikki liikennebiokaasun tuotantolaitokset olivat vuonna 2016 biokaasujalostamoita. Kuva 3. Uuden liikennebiokaasuinfrastruktuurin esimerkkejä: a) Gasumin Riihimäen tuotantolaitos otettiin käyttöön lokakuussa b) Lempäälän Lämmön julkinen CBG100-tankkausasema avattiin Fig. 3. Examples of new traffic biogas infrastructure: a) Gasum s production plant in Riihimäki taken into operation in October b) Lempäälän Lämpö s public CBG100 station taken into operation in January 1, Ari Lampinen 15

18 Vuosina liikennebiokaasu tuotettiin pelkästään jätteistä. Energiakasvien käyttö oli vuositasolla täsmälleen nolla tai korkeintaan marginaalinen. Vuonna 2016 tilanne muuttui. Energiakasviperäistä liikennebiokaasua kulutettiin, mutta sen osuus oli alle 0,5 %, joten prosentin tarkkuudella pyöristäen jäteperäisen liikennebiokaasun osuus oli edelleen 100 % (Taulukko 1). Vuonna 2015 liikennebiokaasusektorilla saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun ensi kertaa vuoden 1946 jälkeen biokaasua kulutettiin maantieliikenteessä maakaasua enemmän eli uusiutuvan energian osuus metaanin maantieliikennekäytössä ylitti 50 %. Biokaasulaitosrekisterissä 19 asiaa ei käsitelty, koska sen painoon mennessä ei vielä ollut lopullista tietoa maakaasun kulutuksesta. Kaavioon 2 on koottu tiedot UE-osuuden kehityksestä koko metaanin liikennekäytön historian ajalta. Kaavion luvut on laskettu pääosin CBG-tilastoista (Lampinen 2012, 2016a) ja CNG-tilastoista (Tilastokeskus 2016). LNG:n maantieliikennekäyttö alkoi vuonna 2013, mutta määriä ei ole julkaistu. Siksi ne koottiin tätä tutkimusta varten, ja maakaasun kulutuksena kaavion lukujen laskennassa on LNG:n ja CNG:n yhteenlaskettu kulutus. Vuosina metaanin maantieliikennekäyttö oli kokonaan biokaasua, vuosina kokonaan maakaasua ja vuosina sekä bio- että maakaasua. Vuosina metaania ei liikennepolttoaineena hyödynnetty. Kaavio 2. Uusiutuvan energian osuus [energia-%] tieliikenteen metaanin kulutuksesta Suomessa Chart 2. Renewable energy share [energy percentage] of methane consumed by road vehicles in Finland in

19 Lähteet Anonyymi (2017) Biokaasuautoilu nousussa. Biokaasu 1/2017, s Lampinen Ari (2012) Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa. Tekniikan Waiheita 1/2012, s Lampinen Ari (2016a) Liikennebiokaasun tuotanto ja käyttö vuonna Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 19 Tiedot vuodelta Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 24, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, University of Eastern Finland, Joensuu, s Lampinen Ari (2016b) Biokaasun tankkausasemat ja jalostamot Suomessa. Internetkartta, Suomen Biokaasuyhdistys 2013, päivitetty joulukuun lopussa 2016, <www. cbg100.net/suomen-biokaasutankkausverkosto>. Tilastokeskus (2016) Energiatilasto Verkkotietokanta, taulukko

20 3 Tuotanto- ja kaasunkäyttötiedot Suomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 156,1 milj. m³ vuonna Biokaasun määrä nousi noin 2 %:lla vuoteen 2015 verrattuna (152,9 milj. m³). Hyödynnetyn biokaasun määrässä oli kuitenkin laskua edellisvuoteen verrattuna, hyödyntämisasteen laskiessa 86 %:sta 83,5 %:iin. Vaikka reaktorilaitoksilla biokaasun tuotanto lisääntyikin merkittävästi, kaatopaikoilla jäätiin selvästi edellisen vuoden tason alle. Teollisuuden ja maatalouden laitoksilla biokaasun tuotanto oli edellisvuosien tapaan määrällisesti suhteellisen vähäistä. Biokaasusta tuotettiin vuonna 2016 lämpöä 479,9 GWh ja sähköä 142,7 GWh. Biokaasulla tuotettu energiamäärä (622,6 GWh) on noin 0,5 % Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian tuotannosta (perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2015 energiatilastoihin). Biokaasun hyödyntämisessä olisi edelleenkin parannettavaa, vaikka minimitavoitteeseen, eli 75 %:iin tuotetusta biokaasun kokonaismäärästä, on päästykin jo muutaman edellisvuoden aikana. Vuonna 2016 yli jäämäpoltossa tuhlattiin energiaa 114,5 GWh. Reaktorilaitosten biokaasun tuotto pysyi melko tasaisena ensimmäisten 15 vuoden ajan (vuodesta 1994), mutta viimeisten vuosien aikana on ollut nähtävissä selkeää kasvua. Vuonna 2016 kaasua tuotettiin 77,6 milj. m³ (kasvua edellisvuoteen yli 10 %). Myös reaktorilaitosten biokaasulla tuottama energiamäärä on ollut nousussa viime vuosina. Edellisvuosien tapaan vuonna 2016 suuntaus oli positiivinen ja reaktorilaitoksilla tuotettiin energiaa 382,9 GWh, mikä on vajaat 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2016 kaatopaikkalaitoksilla kerättiin biokaasua talteen 78,5 milj. m³, mikä on 6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kaasun suhteellinen hyötykäyttö myös väheni, määrän ollessa 6 % edellisvuotta alhaisempi. Pumpatusta biokaasusta 60,0 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 239,7 GWh. 18

21 hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m Kaavio 3. Suomessa vuosina tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen. Chart 3. Production and utilisation of biogas in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. GWh sähk öä lämpöä Kaavio 4. Biokaasulla tuotettu energiamäärä Suomessa vuosina Chart 4. Energy production from biogas recovered in Finland in Lower part of column represents electricity, upper part thermal energy. Teollisuuden jvp Maatalous Yhdyskuntien jvp Yhteismädätyslaitokset Kaatopaikat milj. m 3 Kaavio 5. Biokaasuntuotanto Suomessa laitostyypeittäin vuonna Chart 5. Production of biogas in Finland in From the bottom: landfill gas, codigestion reactor plants, municipal wastewater treatment plants, farm-scale reactor plants, industrial wastewater treatment plants. 19

22 4 Reaktorilaitokset Biokaasua tuottavia reaktorilaitoksia toimii Suomessa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla, maatiloilla sekä biojätteen käsittelylaitoksilla (yhteismädätyslaitokset). Yleisin energian tuottotapa on polttaa kaasua lämpökattilassa, mutta usein käytetään myös CHP-yksiköitä (combined heat and power) yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon. Osalla laitoksista tuotettua kaasua myös myydään lähellä sijaitsevien yritysten tarpeisiin. Reaktorilaitoksilla ylijäämäpoltetun kaasun määrä on yleensä varsin pieni. Ylijäämäpolttoa käytetään pääsääntöisesti vain generaattoreiden ja lämpökattiloiden huoltotöiden tai häiriöiden aikana hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m Kaavio 6. Reaktorilaitoksilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen vuosina Chart 6. Production and utilisation of biogas in reactor plants in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. 20

23 Taulukko 2. Reaktorilaitosten biokaasun tuotantotietoja vuodelta Table 2. Biogas data from reactor plants in Finland in Biokaasua tuotettu/biogas produced 77,614 mil. m 3 Biokaasua hyödynnetty/biogas utilised 70,199 mil. m 3 Sähköä tuotettu/electricity 68,8 GWh Lämpöä tuotettu/thermal energy 314,1 GWh Mekaanista energiaa tuotettu/mechanical energy GWh Metaanipitoisuus/Methane content % 4.1 YHDYSKUNTIEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla toimivat biokaasulaitokset mädättävät pääasiassa jätevedenpuhdistusprosessissa muodostuvaa lietettä. Mädättämällä liete vähennetään laitoksen ympäristölle aiheuttamia hajuhaittoja ja saadaan energiaa laitoksen käyttöön tai myytäväksi. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä käytettävät reaktorit ovat kaikki pystymallisia ja jatkuvasekoitteisia teräsbetoni- tai teräsreaktoreita. Reaktorit ovat pääsään hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m Kaavio 7. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen vuosina Chart 7. Production and utilisation of biogas in municipal wastewater treatment plants in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. 21

24 töisesti maanpäälle rakennettuja, katettuja tai vuorattuja säiliöitä, mutta käytössä on myös muutamia kallion sisään louhittuja reaktoreita. Vanhimmat reaktorilaitokset Mikkelissä ja Tampereella on rakennettu jo vuonna Suurin osa mädättämöistä on kuitenkin rakennettu 1980-luvun aikana. Huolimatta reaktoreiden melko korkeasta iästä ei laitoksilla ole esiintynyt suurempia ongelmia, vaan laitokset ovat käynnistyttyään saaneet toimia ilman suurempia käyttökatkoja. Vain muutamalla laitoksella on tehty reaktoreiden tyhjentämistä vaativia huoltotoimia ja useimmat suuremmat remontit ovat liittyneet lähinnä sekoittimien uusimisiin tai kaasulinjaston kunnostamiseen. Reaktoreissa käsiteltävät lietteet ovat yleensä melko laimeita, kuiva-ainepitoisuudet (TS, total solids) vaihtelevat noin 3 6 % välillä. Poikkeuksiakin on, kuten vuonna 1999 rakennettu Forssan Vesihuoltolaitoksen biokaasulaitos, jonka reaktoreihin syötettävän lietteen kuiva-ainepitoisuus on ollut peräti 12 %. Suurin osa laitoksista hyödyntää tuottamansa biokaasun varsin tehokkaasti ja ylijäämäpolttomäärät ovat melko pieniä. Yhdyskuntalietemädättämöiden kaasun tuotto ja hyödyntäminen vuosilta on esitetty kaaviossa 7, vuoden 2016 tuotantotiedot taulukossa 3 sekä laitoskohtaisia tietoja taulukossa 4 (s. 23). Taulukko 3. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tuotantotietoja vuodelta Table 3. Biogas data from municipal wastewater treatment plants in Finland in Biokaasua tuotettu/biogas produced 30,840 mil. m 3 Biokaasua hyödynnetty/biogas utilised 27,503 mil. m 3 Sähköä tuotettu/electricity 37,4 GWh Lämpöä tuotettu/thermal energy 114,2 GWh Mekaanista energiaa tuotettu/mechanical energy GWh Metaanipitoisuus/Methane content % 22

25 Taulukko 4. Suomen yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot, niiden biokaasun tuotto ja hyödyntäminen, sähkön- ja lämmöntuottoluvut sekä metaanipitoisuus vuonna 2016 (* arvio). Table 4. Municipal wastewater treatment plants in Finland, their production and utilisation of biogas (m 3 ), electricity and thermal energy figures (MWh), and methane content (%) in 2016 (* estimation). Puhdistamo Tuot. (1000 m 3 ) Hyöd. (1000 m 3 ) Sähk. (MWh) Lämp. (MWh) CH 4 % Espoo, Suomenoja Forssa Helsinki, Viikinmäki Hämeenlinna, Paroinen 1 577* Joensuu, Kuhasalo Jyväskylä, Nenäinniemi Kuopio, Lehtoniemi Lahti, Kariniemi ja Ali-Juhakkala Maarianhamina, Lotsbroverket Mikkeli, Kenkäveronniemi Nurmijärvi, Klaukkala 2 92* Riihimäki 3 650* Salo Tampere, Rahola Tampere, Viinikanlahti Tiedot vuodelta/data year 2015, 2 Tiedot vuodelta/data year 2014, 3 Tiedot vuodelta/data year Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Klaukkala on runsaan asukkaan kylä Nurmijärven kunnan eteläosassa Valkjärven lähistöllä. Klaukkalan keskuspuhdistamo on toteutettu kalliopuhdistamona ja se otettiin käyttöön marraskuussa Puhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän taajamien sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. Rajamäeltä jätevedet johdetaan 23 kilometrin pituista siirtoviemäriä pitkin Klaukkalaan. Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2008 jätevettä 2,59 milj. m 3 eli n m 3 vuorokaudessa. Puhdistamo on kolmelinjainen aktiivilietelaitos, jossa toteutetaan orgaanisen aineen, fosforin ja typen poisto. Prosessissa syntyvä liete mädätetään, kuivataan ja viedään kunnan omistamalle 23

26 Metsä-Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi. Mädätyksessä syntyvä biokaasu johdetaan Klaukkalan kaukolämpölaitokselle poltettavaksi. 4.2 TEOLLISUUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Puunjalostusteollisuudessa syntyvien orgaanisten happojen ja muiden veteen liuenneiden orgaanisten yhdisteiden vesistökuormitusta pienennetään anaerobisella käsittelyllä. Puunjalostusteollisuuden anaerobilaitosten läpi virtaa suuret nestemäärät, koska jätevesien kiintoainepitoisuudet ovat pieniä. Elintarviketeollisuudessa syntyvät rasvat ja tärkkelysperäiset jätteet ovat anaerobilaitosten raaka-aineina erittäin hyviä biokaasun tuottajia. Käytetyt reaktorit ovat esim. UASB-tyyppisiä (Upflow Anaerobic Sludge Bed) läpivirtausreaktoreja, joissa orgaanisen aineksen hajottamiseen ja biokaasun muodostumiseen osallistuvat mikrobit elävät ns. granuloissa tai erilaisten keinotekoisten lokeroiden tai levyjen pinnoilla. Mikrobit ottavat tarvitsemansa ravinteet ohivirtaavista jätevesistä. Viipymäajat ovat lyhyitä. Biokaasun tuottaminen teollisuuden jätevesistä ei aina ole ongelmatonta. Eräällä puunjalostustehtaalla jouduttiin luopumaan biokaasun tuotannosta lukuisten epäonnistumisten jälkeen, mm. granulat eivät uusiutuneet riittävästi ja niiden toistuva ostaminen tuli hyvin kalliiksi. Seuraavassa esiteltävät laitokset ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä toimivista ja tuottavista laitoksista. Anaerobinen puhdistus on lopetettu Raisio Oyj:n jäteveden esikäsittelylaitoksella syksyllä Stora Enson Kotkan tehtaiden anaerobireaktorin tuotantotietoja vuodelta 2016 ei ollut käytettävissä. Molempien laitosten aiempien vuosien tietoja löytyy edellisistä biokaasulaitosrekisterin raporteista I VIII. 24

27 3,5 3,0 2,5 hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m 3 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kaavio 8. Teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen vuosina Chart 8. Production and utilisation of biogas in industrial wastewater treatment plants in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. Taulukko 5. Teollisuuden jätevedenpuhdistamojen tuotantotietoja vuodelta Table 5. Biogas data from industrial wastewater treatment plants in Finland in Biokaasua tuotettu/biogas produced 0,964 mil. m 3 Biokaasua hyödynnetty/biogas utilised 0,878 mil. m 3 Sähköä tuotettu/electricity GWh Lämpöä tuotettu/thermal energy 5,5 GWh Mekaanista energiaa tuotettu/mechanical energy GWh Metaanipitoisuus/Methane content % Taulukko 6. Suomen teollisuuden jätevedenpuhdistamot, niiden biokaasun tuotto ja hyödyntäminen, sähkön- ja lämmöntuottoluvut sekä metaanipitoisuus vuonna 2016 (* arvio). Table 6. Industrial wastewater treatment plants in Finland, their production and utilisation of biogas (m 3 ), electricity and thermal energy figures (MWh), and methane content (%) in 2016 (* estimation). Puhdistamo Tuot. (1000 m 3 ) Hyöd. (1000 m 3 ) Sähk. (MWh) Lämp. (MWh) Chips Ab, Godby 1 484* Apetit Suomi Oy, Säkylä Tiedot vuodelta/data year 2009 CH 4 % 25

28 4.3 MAATILATALOUS Maataloudessa lannan sekä muiden orgaanisten jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyssä anaerobinen käsittelytapa on varteenotettava vaihtoehto, mitä puoltavat mm. paraneva hygienia, hajuhaittojen väheneminen ja tuotetun biokaasun kautta saatava taloudellinen hyöty. Biokaasulaitosten rakentaminen maatiloille on selvästi vilkastumassa. Kiinnostusta ovat lisänneet parantuva energiaomavaraisuus, mahdollisuus kaasun ajoneuvokäyttöön sekä ympäristönäkökohtien huomioiminen. Maatilatalouteen liittyvää biokaasualan tutkimusta on Suomessa tehty erityisesti Jyväskylän yliopistossa (bio- ja ympäristötieteiden laitos) sekä LUKE:n toimipisteissä (Jokioinen, Maaninka, Sotkamo). Lisäksi esim. Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoavat tutkimus-, koe- ja koulutuspalveluja eri toimijoille. milj. m 3 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 hyödynnetty ylijäämäpoltettu Kaavio 9. Maatiloilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen vuosina Chart 9. Production and utilisation of biogas in farm-scale reactor plants in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. Taulukko 7. Maatilalaitosten biokaasun tuotantotietoja vuodelta Table 7. Biogas data from farm-scale reactor plants in Finland in Biokaasua tuotettu/biogas produced 1,440 mil. m 3 Biokaasua hyödynnetty/biogas utilised 1,438 mil. m 3 Sähköä tuotettu/electricity 1,6 GWh Lämpöä tuotettu/thermal energy 5,6 GWh Mekaanista energiaa tuotettu/mechanical energy GWh 26 Metaanipitoisuus/Methane content %

29 Taulukko 8. Suomen maatilamittakaavan reaktorilaitokset, niiden biokaasun tuotto ja hyödyntäminen, sähkön- ja lämmöntuottoluvut sekä metaanipitoisuus vuonna 2016 (* arvio). Table 8. Farm-scale reactor plants in Finland, their production and utilisation of biogas (m 3 ), electricity and thermal energy figures (MWh), and methane content (%) in 2016 (* estimation). Maatila Tuot. (1000 m 3 ) Hyöd. (1000 m 3 ) Sähk. (MWh) Lämp. (MWh) CH 4 % Ammattiopisto Lappia, Tornio Ammattiopisto Livia, Tuorla Emomylly, Huittinen Haapajärven ammattiopisto Huutola, Suomussalmi 1 68* Junttila, Nivala 2 50* Juntula, Suomussalmi 3 16* Kalmari, Laukaa Koivunen, Virrat 4 200* Kotimäki, Halsua 5 150* LUKE, Maaninka 6 62* Salmela, Orivesi 7 0* Virtaala, Haapavesi 8 36* , 6 Tiedot vuodelta/data year 2014, 2, 3 Tiedot vuodelta/data year 2013, 4, 5, 7 Tiedot vuodelta/data year 2009, 8 Tiedot vuodelta/data year 2007 Kuva 4. Kalmarin tilan 750 m 3 panostoiminen kuivamädättämö ja perkolaattiallas. Fig. 4. A batch-type dry digester of 750 m 3 volume and percolate pool in Kalmari s farm. Juha Luostarinen Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos Haapajärven ammattiopiston koulutilalle on rakennettu maatilamittakaavan biokaasulaitos ja jälkimädätysallas vuonna Kaasu 27

30 käytetään tällä hetkellä ammattiopiston navetan ja konehallin lämmitykseen. Myös liikennepolttoaineen tuotanto on aloitettu laitoksella vuonna Käynnissä olevat hankkeet: Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen ( ) ja Biokaasun puhdistus liikennekaasuksi käyttämällä tuhkapuhdistusta ja membraaneja ( ). Kuva 5. Yleiskuva Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitoksesta. Fig. 5. Biogas plant of Haapajärvi technical college. Steve Malinen LUKE Maaningan tutkimuslaitos Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteessä on otettu kesällä 2009 käyttöön Pohjois-Savon maakunnan ensimmäinen maatilamittakaavan biokaasulaitos, jonka on suunnitellut ja rakentanut Metener Oy. Perussyötteenä käytetään lietelantaa sekä tuore- ja säilörehua. Tutkimuskäytössä syöttö voi vaihdella tutkimustarpeiden mukaisesti. Lietelanta pumpataan 100 m 3 esisäiliöstä 300 m 3 betonirakenteiseen biokaasureaktoriin, josta myöhemmin 300 m 3 jälkikaasualtaaseen. Laitoksella on erilliset varastosäiliöt jäännökselle, jota käytetään kasvinravinteena pelloilla. Biokaasua hyödynnetään 60 kw kaasumoottorilla ja 85 kw lämpökattilalla ja tuotettu energia käytetään kokonaisuudessaan LUKE Maaningan toimipisteessä. Tutkimuslaitoksen reaktorin yhteyteen sijoittuu myös Savonia- AMK:n hankkima siirrettävä pilot-mittakaavan biokaasulaitteisto (kontti, 2 x 3 m 3 ). 28

31 4.3.3 Pilot-mittakaavan koereaktorit/luke Sotkamo Tutkimuskäyttöön tarkoitettu biokaasureaktori käynnistyi Luonnonvarakeskus (entinen MTT) Sotkamon toimipaikassa kesällä Muista Suomen maatilojen biokaasulaitoksista poiketen pääsyötteenä käytetään naudan kuivikelantaa (kuiva-ainepitoisuus %). Reaktorin tilavuus on 4 m 3 ja nestetilavuus 3 m 3. Säiliö sijaitsee puolilämpimässä tilassa ja syöttösuppilo kylmässä varastossa. Reaktorilla on tehty kokeita 35 C ja 55 C lämpötiloissa. Reaktoria lämmitetään vesikierrolla. Osa reaktorin rakenteista on tehty kierrätystavarasta ja sen on suunnitellut Timo Heusala ELBio Ky:stä. Reaktoriin on kokeissa syötetty turpeella ja oljella/ruokohelvellä kuivitettua naudanlantaa, hygienisoitua kirjolohenperkuujätettä, erilliskerättyä biojätettä ja sekajätteestä seulottua seula-alitetta sekä nurmisäilörehua ja puupelletillä kuivitettua hevosenlantaa. Reaktoria on käytetty seuraavissa hankkeissa: Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa (Euroopan maaseuturahasto), Biojäte ja hepolanta (EAKR), Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi (MAKERA) ja Horse Manure (YM:n RAKI-ohjelma). Luonnonvarakeskus Sotkamossa rakennettiin vuonna 2015 nurmea syötteenä käyttävä biokaasulaitos ja biokaasun puhdistus- ja tankkausyksikkö. Kuivamädätysreaktorin tilavuus on 70 m 3. Investointihankkeen rahoittivat Kainuun liitto (EAKR), MTT ja yksityiset rahoittajat. Laitoksen toiminnasta vastaa BioGTS Oy. Kuva 6. LUKE Sotkamon biokaasulaitos sekä jalostus- ja tankkausyksikkö. Fig. 6. Biogas plant with upgrading and refuelling unit of Natural Resources Institute Finland in Sotkamo. Jari Lindeman 29

32 4.3.4 Pilot-mittakaavan koereaktorit/turun AMK Turun ammattikorkeakoulun Bioalat ja liiketalous -tulosalueella on käytössään pilot-luokan biokaasulaitteisto, joka sijaitsee Turun Topinojan jätekeskuksessa. Laitteisto on hankittu pääasiallisesti EU:n Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman rahoittaman SUSBIO -projektin (Sustainable utilization of waste and industrial non-core materials) tutkimuskäyttöön. Helmikuusta 2011 yhtäjaksoisesti käynnissä olleen ruotsalaisen Norups Gård AB:n valmistaman reaktorin tilavuus on 4 m 3 ja aktiivinen tilavuus 3,5 m 3. Laitteisto on tarvittaessa kokonaan siirrettävissä, sillä se on rakennettu valvontalaitteistoineen merikontin sisään. Tutkittavista raaka-aineista tehdään seos sekoitustankkiin, josta se pumppautuu asetetun syöttösekvenssin ohjaamana reaktoriin. Pilot-laitteiston reaktorissa on automaattinen lämpötilan säätö ja sekoitus, sekä automaattinen syöttösekvenssi. Koko prosessi toimii mesofiilisessa lämpötilassa ja sen tuloksena kuutiosta THP-esikäsiteltyä jätevesilietettä muodostuu keskimäärin n. 15 m 3 metaania. Orgaanista kuivaainekiloa kohti laskettuna metaanisaanto on keskimäärin 0,19 m 3. Lisätietoja: Kuva 7. SUSBIO-projektissa käytetty biokaasulaitteisto. Fig. 7. Biogas pilot reactor used in the SUSBIO project. Juha Nurmio Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat maatilalaitokset Toimivien maatilakohtaisten biokaasulaitosten (13) lisäksi joukko uusia reaktorihankkeita on rakenteilla tai suunnitteilla (taulukko 9, s. 29). 30

33 Taulukko 9. Suomen uudet, rakenteilla tai suunnitteilla olevat maatilamittakaavan biokaasulaitokset ja niiden reaktorikapasiteetti (tiedossa olevat) (y-lupa = ympäristölupa haettu laitoksen perustamiselle). Table 9. Farm-scale reactor plants under construction or consideration in Finland, estimated starting year or note on permit process (y-lupa), and reactor capacity/ies (m 3 ) if known. Maatila Aloitus Reaktorikapasiteetti (m 3 ) Amerikan Porsas Oy, Lapinjärvi 2015 BioHauki Oy, Mikkeli Haukivuori x 840 Hulmi, Alastaro y-lupa Jahotec Oy, Ahola, Liminka 2017 Juvan Bioson Oy, Juva Kantoniemi, Pudasjärvi 2012 Kiipun Biovoima Oy, Jokioinen y-lupa Kouvo, Punkalaidun y-lupa Kouvolan seudun ammattiopisto Leppihalme, Jämijärvi y-lupa 750 MTY Korkeamäki, Karijoki y-lupa 506 MTY Kylmäaho, Siikalatva y-lupa 400 MTY Salonen, Utajärvi y-lupa 500 Myrskylän lihasikala y-lupa 750 Oulun seud. amm.opisto, Koivikon opetusmaatila, Muhos 360/750 Pirilä, Kalanti y-lupa 180 Rantelli Oy, Taivassalo y-lupa 550 Viiman Bioenergia Oy, Salo y-lupa YHTEISMÄDÄTYSLAITOKSET Yhteismädätyslaitosten ryhmään kuuluu joukko (16) reaktorilaitoksia, jotka käsittelevät erilaisia biojätteitä lantojen tai puhdistamolietteiden kanssa. Vanhin laitoksista eli Stormossenin laitos oli valmistuttuaan vuonna 1990 yksi maailman ensimmäisistä biojätteitä yhteismädättävistä biokaasulaitoksista. Vuonna 2016 yhteismädätyslaitoksilla käsiteltiin yhteensä tonnia puhdistamolietettä ja tonnia biojätettä. Taulukko 10. Yhteismädätyslaitosten tuotantotietoja vuodelta Table 10. Biogas data from co-digestion reactor plants in Finland in Biokaasua tuotettu/biogas produced 44,370 mil. m 3 Biokaasua hyödynnetty/biogas utilised 40,381 mil. m 3 Sähköä tuotettu/electricity 29,7 GWh Lämpöä tuotettu/thermal energy 188,9 GWh Mekaanista energiaa tuotettu/mechanical energy GWh Metaanipitoisuus/Methane content % 31

34 milj. m hyödynnetty ylijäämäpoltettu Kaavio 10. Yhteismädätyslaitosten tuottama biokaasu ja sen hyödyntäminen vuosina Chart 10. Production and utilisation of biogas in co-digestion reactor plants in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. Taulukko 11. Suomen yhteismädätyslaitokset, niiden biokaasun tuotto ja hyödyntäminen, sähkön- ja lämmöntuottoluvut sekä metaanipitoisuus vuonna 2016 (* arvio). Table 11. Co-digestion reactor plants in Finland, their production and utilisation of biogas (m 3 ), electricity and thermal energy figures (MWh), and methane content (%) in 2016 (* estimation). Laitos Tuot. (1000 m 3 ) Hyöd. (1000 m 3 ) Sähk. (MWh) Lämp. (MWh) CH 4 % BioKymppi Oy, Kitee Envor Biotech Oy, Forssa * Gasum Biotehdas Oy, Huittinen * Gasum Biovakka Oy, Turku Gasum Biovakka Oy, Vehmaa Haminan Energia Oy, Virolahti Jeppo Biogas Ab, Uusikaarlepyy Joutsan Ekokaasu Oy, Joutsa Kouvolan Vesi Oy LABIO Oy, Lahti Laihian kunta Lakeuden Etappi, Ilmajoki Oy Pohjanmaan Biokaasu, Kokkola Satakierto Oy, Säkylä 3 270* Stormossen, Koivulahti Ämmässuo, Espoo (kuivamädätyslaitos) 1 Tiedot vuodelta/data year 2015, 2, 3 Tiedot vuodelta/data year

35 4.4.1 Uudet laitokset/joutsan Ekokaasu Oy Kesällä 2014 aloitti toimintansa Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasulaitos. Laitoksen omistajina on paikallisia jätealan yrittäjiä, Gasum ja Joutsan kunta. Laitos sijaitsee 4-tien välittömässä läheisyydessä Lahden ja Jyväskylän puolivälissä. Samalla kiinteistöllä sijaitsee myös kunnan jätevedenpuhdistamo. Laitos tarjoaa jätteenkäsittelypalveluita jätevesilietteille, kotitalouksien biojätteelle ja kaupan pakatulle biojätteelle. Massat käsitellään esikäsittelyn jälkeen mesofiilisessä 700 m 3 biokaasureaktorissa, jonka jälkeen massa hygienisoidaan ja siirretään 2000 m 3 jälkikaasualtaaseen odottamaan käyttöä paikallisena peltolannoitteena. Hygienisoinnin ylijäämälämpöä hyödynnetään reaktorin ja tilojen lämmitykseen. Biokaasu puhdistetaan liikennekäyttöön, jakeluasema sijaitsee laitosalueen ulkopuolella. Jakeluasemalla käyvät yleisimmät luottokortit ja asema on auki ympäri vuorokauden. Kaasun hyödyntämistä kaukolämmön tuotantoon selvitetään kunnan lämpölaitoksen uudistamisen myötä. Kuva 8. Biokaasun puhdistuslaitos, Joutsa. Fig. 8. Biogas purification unit in Joutsa. Juha Luostarinen Uudet laitokset/kouvolan Vesi Oy Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksen omistus siirtyi KSS Energia Oy:ltä Kouvolan Vesi Oy:lle KSS Energialla on edelleen kaasunjalostus. Kouvolan Vesi Oy myy raakakaasun KSS Energialle Uudet laitokset/labio Oy Labio Oy:n ja Gasum Oy:n biokaasulaitos on toiminut täydellä teholla maaliskuusta 2015 alkaen. Gasum ostaa raakakaasun, puhdistaa sen ja syöttää maakasuverkkoon. Gasum myy sitä pääasiassa liikennepolttoaineeksi, mutta myös kierrätyskaasuna teollisuuden energiantuotantotarpeisiin. 33

36 4.4.4 Uudet rakenteilla/suunnitteilla olevat yhteismädätyslaitokset Yhteismädätyslaitosten ryhmään kuuluvia laitoksia on valmistumassa tai suunnitteilla Suomessa kaikkiaan 23 paikkakunnalle (taulukko 12). Taulukko 12. Suomen uudet, rakenteilla tai suunnitteilla olevat yhteismädätyslaitokset ja niiden reaktorikapasiteetti (tiedossa olevat) (y-lupa = ympäristölupa haettu laitoksen perustamiselle). Table 12. Co-digestion reactor plants under construction or consideration in Finland, estimated starting year or note on permit process (y-lupa), and reactor capacity/ies (m 3 ) if known. Laitos Aloitus Reaktorikapasiteetti (m 3 ) BioGTS Oy, Bioboksi, Parainen 2016 Biolaari Oy, Karijoki y-lupa 1500 Biolinja Oy, Uusikaupunki EcoEnergy SF Oy, Metsä Fibre, Äänekoski x 2700 Envor Biotech Oy, Outokumpu y-lupa 2700 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Lappeenranta (kuivamädätyslaitos) y-lupa Evibio Oy, Evijärvi y-lupa 1780 Gasum Biotehdas Oy, Honkajoki x 2700 Gasum Biotehdas Oy, Kuopio x 2700 Gasum Biotehdas Oy, Munkkaa, Lohja y-lupa Gasum Biotehdas Oy, Rusko, Oulu Gasum Biotehdas Oy, Ekokem, Riihimäki 2017 Gasum Biovakka Oy, Jämsänkoski x Gasum Biovakka Oy, Nastola x 8000 Heikas Oy, Lapua x 4000 Kantohake LTH Oy, Kärsämäki Kymen Vesi Oy, Kotka y-lupa y-lupa Lillby Biogas Ab, Pedersöre y-lupa 2 x 1500 Malax Bioenergi Oy Ab, Maalahti 2018 Metsäsairila Oy, Mikkeli y-lupa Mustankorkea Oy, Jyväskylä y-lupa 2500 Remeo Oy, Vantaa y-lupa 2 x 1770 St1 Biofuels Oy, Hämeenlinna y-lupa 2150 VRJ Pohjois-Suomi Oy, Vasikkasuo, Oulu y-lupa 34

37 5 Kaatopaikkalaitokset Suomessa viedään kaatopaikoille vuosittain yli 1 milj. tonnia yhdyskuntajätettä ja moninkertainen määrä teollisuusjätettä. Usean vuosikymmenen kuluessa jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa ja muuttuu biokaasuksi. Muodostuvan biokaasun määräksi suomalaisilla kaatopaikoilla voidaan arvioida olevan noin 200 milj. m 3 vuodessa. Vuoden 2016 lopussa biokaasua kerättiin talteen kaikkiaan 40 kaatopaikalta (taulukko 14, s. 37). Biokaasu on ympäristöön päästessään ongelma, mutta talteenotettuna käyttökelpoinen energianlähde. Ympäristönsuojelulainsäädännöllä on keskeinen merkitys kaatopaikkojen biokaasuhankkeille. Valtioneuvoston asetukset kaatopaikoista ja jätteistä (Vnp 331/2013 ja 332/2013) rajoittavat jatkossa merkittävästi kaatopaikoille kertyvän biohajoavan aineksen määrää. Asetusten myötä vuoden 2016 alusta biohajoavan jätteen sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle on pääosin kiellettyä. Kansallisessa strategiassa on asetettu tavoitteita ja osoitettu keinoja biohajoavien jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseksi. Suurilla kaatopaikoilla muodostuvasta biokaasusta merkittävä osa voidaan kerätä talteen pumppaamoilla ja käyttää hyödyksi energiantuotannossa. Pienillä kaatopaikoilla saattaa olla kannattavinta käsitellä muodostuva biokaasu esim. biologisesti kaatopaikan päällisillä suodatuskerroksilla, jolloin metaanipäästöjä voidaan huomattavasti vähentää. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun yleisin hyödyntämistapa reaktorilaitosten tapaan on lämmöntuotanto. Lämpöä tuotettiin kaikkiaan 15 kaatopaikkalaitoksella, lisäksi 13:lla laitoksella kaasua hyödynnettiin yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa ja yhdellä laitoksella sähkön tuotannossa. 35

38 (1) Kaasukaivot jätepenkassa/extraction wells in waste bank (2) Imuputkisto/Vacuum pipes (3) Pumppaamo/Pumping station (4) Soihtupoltin/Burner for surplus gas (5) Jakeluputki/Piping for gas supply (6) Kaasuturbiini ja/tai lämpökattila/ Gas turbine and/or boiler (7) Sähköä/Electricity (8) Lämpöä/Thermal energy Kuva 9. Kaatopaikkalaitoksen toimintaperiaate. Fig. 9. Principle idea of landfill gas pumping station. 120 hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m Kaavio 11. Kaatopaikkakaasun tuotanto ja hyödyntäminen vuosina Chart 11. Production and utilisation of landfill gas in Finland in Lower part of column represents utilisation, upper part surplus combustion. Taulukko 13. Kaatopaikkalaitosten tuotantotietoja vuodelta Table 13. Biogas data from landfill gas pumping stations in Finland in Biokaasua tuotettu/biogas produced 78,489 mil. m 3 Biokaasua hyödynnetty/biogas utilised 59,996 mil. m 3 Sähköä tuotettu/electricity 74,0 GWh Lämpöä tuotettu/thermal energy 154,3 GWh Mekaanista energiaa tuotettu/mechanical energy 11,5 GWh Metaanipitoisuus/Methane content % 36

39 Taulukko 14. Suomen kaatopaikkalaitokset, niiden biokaasun tuotto ja hyödyntäminen, sähkönja lämmöntuottoluvut sekä metaanipitoisuus vuonna 2016 (* arvio). Table 14. Landfill gas pumping stations in Finland, their production and utilisation of biogas (m 3 ), electricity and thermal energy figures (MWh), and methane content (%) in 2016 (* estimation). Kaatopaikka Tuot. (1000 m 3 ) Hyöd. (1000 m 3 ) Sähk. (MWh) Lämp. (MWh) Anjalankoski, Keltakangas Anj.koski, Myllykoski Paper, Sulento Espoo, Mankkaa Espoo, Ämmässuo Helsinki, Vuosaari Hyvinkää ja Riihimäki, Kapula Hämeenlinna, Karanoja Iisalmi, Peltomäki Imatra, Kurkisuo Joensuu, Kontiosuo Jyväskylä, Mustankorkea Järvenpää, Puolmatka Kajaani, Majasaarenkangas Kajaani, UPM Kerava, Savio Koivulahti, Stormossen Kotka, Heinsuo Kouvola, Keltakangas Kouvola, Sammalsuo Kuopio, Heinälamminrinne Kuopio, Silmäsuo Lahti, Kujala Lappeenranta, Toikansuo Lohja, Munkkaa Mikkeli, Metsä-Sairila Nokia, Koukkujärvi Oulu, Rusko Pori, Hangassuo Porvoo, Domargård Raisio, Isosuo Rauma, Hevossuo Rovaniemi, Mäntyvaara Salo, Korvenmäki Savonlinna, Kaakkolampi Simpele, Metsä Board, Konkamäki Tampere, Tarastenjärvi Turku, Topinoja Uusikaupunki, Munaistenmetsä 1 100* Vaasa, Suvilahti Vantaa, Seutula CH 4 % 1 Tiedot vuodelta/data year

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU J. HUTTUNEN, VILLE KUITTINEN & ARI LAMPINEN SUOMEN BIOKAASULAITOSREKISTERI N:O 21 Tiedot vuodelta

Lisätiedot

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences

Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU J. HUTTUNEN & VILLE KUITTINEN SUOMEN BIOKAASULAITOSREKISTERI N:O 19 Tiedot vuodelta 2015 MAR

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

2.1 LIIKENNEBIOK A ASUN TUOTANTO JA K ÄY TTÖ VUONNA

2.1 LIIKENNEBIOK A ASUN TUOTANTO JA K ÄY TTÖ VUONNA energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Tiedot vuodelta 2014 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Tiedot vuodelta 2013 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 15

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 15 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 15 Tiedot vuodelta 2011 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14 Tiedot vuodelta 2010 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences MARKKU

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11 Tiedot vuodelta 2007

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11 Tiedot vuodelta 2007 Ville Kuittinen, Markku J. Huttunen & Simo Leinonen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11 Tiedot vuodelta 27 Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja University of Joensuu, Reports

Lisätiedot

Ville Kuittinen & Markku J. Huttunen. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 12 Tiedot vuodelta 2008

Ville Kuittinen & Markku J. Huttunen. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 12 Tiedot vuodelta 2008 Ville Kuittinen & Markku J. Huttunen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 12 Tiedot vuodelta 28 Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja University of Joensuu, Reports of Ecological Research

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 10 Tiedot vuodelta 2006

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 10 Tiedot vuodelta 2006 Ville Kuittinen, Markku J. Huttunen & Simo Leinonen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 1 Tiedot vuodelta 26 Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja University of Joensuu, Reports of

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13 Ville Kuittinen, Markku J. Huttunen & Simo Leinonen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13 Tiedot vuodelta 2009 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 Tiedot vuodelta 2013 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella Biokaasu liikenteessä, teollisuusprosesseissa ja energiantuotannossa 16.10.2019 Oulu Ari Suomilammi Sisältö - Gasum lyhyesti - Biokaasusta

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen Ari Suomilammi 11.10.2018 Kuopio 11.10.2018 Ari Suomilammi 2 SISÄLTÖ Kiertotalous Kuljetukset Gasum Oy:ssä nykytilanteessa

Lisätiedot

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16

Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16 Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16 Tiedot vuodelta 2012 Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin 4.2.2019 Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu ja biodiesel laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset Kokoeko-seminaari Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset 12.2.2019 GASUMIN VUOSI 2017 LIIKEVAIHTO 925 milj. LIIKEVOITTO 114 milj. INVESTOINNIT 58,1 milj. MAAKAASULIIKETOIMINNAN MYYNTI

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum LIIKENTEEN POHJOISMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU- ja kansalliset tavoitteet ohjaavat koko liikennesektoria

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Indeksitalo tutkimus

Indeksitalo tutkimus Indeksitalo 2018- tutkimus Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa

Lisätiedot

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Gasum l Ari Suomilammi 22.10.2015 Gasum Kaasuratkaisut muodostavat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum kehittää pohjoismaista kaasuekosysteemiä

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot