1. Yleistä. Sisällysluettelo

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Kaavoitustilanne Yleiskaavoitus Yksityiskohtainen suunnittelu 3. Lohjan kaupungin kaavoituksen painopistealueet 4. Vireillä olevat tärkeimmät kaava-asiat 5. Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet 6. Maankäytön suunnittelun henkilöstö 7. Ympäristölautakunta Muut viranomaiset 9. Kehittämis- ja elinkeinojaosto 10.Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoituksen eri vaiheissa 11. Osayleiskaavoitus 12. Kaavoitusohjelma vuosille Asemakaavoitus 1. Yleistä Kaavoitus on kaupungin maankäytön suunnittelua. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne liikenteen, taajamien, kylien ja työpaikka-alueiden sekä maa- ja metsätalouden, virkistys- ja suojelutarpeiden suhteen. Osayleiskaavoissa tarkastellaan alueiden kehittämistä kunnan osa-alueella. Yksityiskohtaisia kaavoja eli asemakaavoja laaditaan alueille, joille rakennetaan uutta taajamaa, joko asuntoja tai työpaikkoja. Ranta-alueille maanomistajat voivat laatia rantaasemakaavoja. Maakuntakaava ohjaa kunnassa laadittavien kaavojen suunnittelua. Maakuntakaava käsittää useamman kunnan alueita. Lohja kuuluu Uudenmaan liittoon, joka vastaa maakuntakaavan laatimisesta. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kuntalaisille vireillä ja suunnitteilla olevista kaavoitushankkeista sekä niiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista. Tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. 1

3 2. Kaavoitustilanne Yleiskaavoitus Rakennuslain nojalla voimaan tullut vahvistettu yleiskaava on voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja vahvistamaton yleiskaava oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. -Lohjan kunnan yleiskaava, hyväksytty kunnanvaltuustossa v Lohjanharjun osayleiskaava, vahvistettu ympäristöministeriössä v Gunnarlan osayleiskaava, vahvistettu v Ojamon yleiskaava, hyväksytty v Pappilankorven osayleiskaava, hyväksytty v Hormajärven osayleiskaavaluonnos, ollut alustavasti nähtävillä v Lohjan kaupungin ja kunnan yhteinen maankäytön kehityskuva valmistui v Lohjansaaren ja Karstun osayleiskaavat, hyväksytty v Lehmijärven ja Lieviön osayleiskaavat, hyväksytty v Munkkaan jätekeskuksen osayleiskaava, hyväksytty v Lohjanharjun osayleiskaavan muutos- ja laajennus, hyväksytty v Kaupungin taajama-alueiden yleiskaavoitus on vireillä. - Keskustan osayleiskaavoitus on vireillä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Yksityiskohtainen suunnittelu Asemakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslaissa asema-, rakennus- ja rantakaavat on yhdistetty yhdeksi kaavamuodoksi, asemakaavaksi. Vanhat asemakaavat ovat voimassa edelleen asemakaavoina ja rakennuslain nojalla voimaan tulleet rakennuskaavat ovat voimassa MRL:n mukaisina asemakaavoina, joissa ei ole sitovaa tonttijakoa. Ensimmäinen asemakaava on laadittu vuonna 1931 kaupungin keskustaan ja osalle Nummentaustan aluetta. Ensimmäiset rakennuskaavat vahvistettiin Lohjan kunnan alueelle vuonna 1965 ja 1966 Etelä-Lohjalle ja Röylän kylään. Ranta-asemakaavoitus Ensimmäinen rantakaava laadittiin vuonna 1975 Karnaisiin. Vanhat rantakaavat ovat voimassa MRL:n mukaisina asemakaavoina, joihin sovelletaan rantaasemakaavaa koskevia säännöksiä. Kaikkiaan ranta-asemakaavoja (sisältää rakennuslain aikana laaditut rantakaavat) ja ranta-asemakaavojen muutoksia on laadittu 65 kpl ja yhteensä noin 1768,5 ha:n alueelle. Vohloisten kartanon ranta-asemakaava hyväksyttiin valtuustossa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Isotalon ranta-asemakaava laatiminen Talpelan kylässä on vireillä. Ehdotus oli nähtävillä Rakennuskiellot Taajamaosayleiskaavan laatimista varten kaupunginhallitus on määrännyt länsitaajaman alueelle 970 hehtaarin suuruisen rakennuskiellon 3 vuoden ajaksi. Rakennuskielto ei koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, vähäistä laajentamista eikä jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Kaupunginhallitus jatkoi rakennuskieltoa, joka on voimassa saakka. Vappulan kaava-alueella on kaupunginhallituksen määräämä kunnallistekninen rakennuskielto saakka. Jönsbölen kaava-alueella on kaupunginhallituksen määräämä MRL 53 :n mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Kielto on voimassa saakka. Gunnarlan kaava-alueen kortteleihin 349, 364 ja 365 on esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon määräämiseksi asemakaavan muuttamista varten kahdeksi vuodeksi. Kaupunginhallitus määräsi rakennus- ja toimenpidekiellon LIeviön-Paunin alueille 5 vuoden ajaksi saakka Kaikkiaan asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia (sisältää rakennuslain aikana laaditut rakennuskaavat) on laadittu yli 500 kpl. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala on 3382 ha, eli noin 12,1 % kaupungin maapinta-alasta. 2

4 3. Lohjan kaupungin kaavoituksen painopistealueet 1. Lohjan kaupungin keskustan kehittämiseen liittyvä kaavoitus 2. Taajamaosayleiskaavoitus 3. Muijalan / Nummenkylän alueen kehittämiiseen liittyvä kaavoitus 4. Vireillä olevat tärkeimmät kaava-asiat Maakuntakaavoitus 4. Virkkalan alueen kehittäminen 5. Paloniemen alueen kehittäminen Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriön vahvistamaa Uudenmaan maakuntakaavaa on täydennetty Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisen sisältö muodostuu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeista, kiviaineshuollon aluevarauksista, laajoista yhtenäisistä metsätalousalueista, moottoriurheilu- ja ampumaradoista sekä liikenteen varikoista ja terminaaleista. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen (2. vaihemaakuntakaava)on käynnissä Maakuntakaavan uudistamistyössä on kyse Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään mm. kaupan palvelurakenne sekä virkistys- ja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet, maatalousalueet ja luontokohteet muutospainealueilla. Maakuntakaavan uudistamisen tavoitteena on lisätä kaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta. Maakuntahallitus on tarkistanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavaluonnos valmistuu keväällä 2011, jonka jälkeen siitä toivotaan lausuntoja ja mielipiteitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavan käsittelyvaiheisiin ja selvityksiin voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla maakuntakaavoitus. Samanaikaisesti on käynnistetty myös 3.vaihemaakuntakaavan laatiminen, jossa käsitellään Espoon kaupungin alueelle sijoittuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon sijaintipaikkaa sekä tarvittavien runkoviemäreiden linjauksia. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus nähtäville vuoden 2011 keväällä. Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa toimivat: Kaavan kokonaisvastuu: kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanerva ( ) Lohjan aluevastaava: maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen ( ) Osalliset ja vuorovaikutus: ympäristösuunnittelija Hannele Selin ( ). 3

5 5. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia ns. osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisessa laajuudessa. Jos osallinen katsoo osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittämättömäksi, hän voi esittää asiasta alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä. Lohjan alueesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kaavaa valmisteltaessa tulee huolehtia siitä, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa. Käytännössä kunta ilmoittaa kaavojen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavaluonnoksista ja keskustelutilaisuuksista paikkakunnan sanomalehdissä. Alueeltaan pienillä kaava-alueilla voidaa ilmoittaa myös esim. kirjeellä. Kaupunki järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa osalliset voivat tuoda julki omia tavoitteitaan ja kannanottojaan. Keskustelutilaisuuksia järjestetään esim. kaavan tavoitteiden asettamisesta ja kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Kunnan jäsenille ja osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Edellä esitetyn lisäksi kaupunkilaiset ja osalliset voivat koska tahansa kääntyä kaupungin kaavoitustoimen henkilökunnan puoleen. Yhteystiedot löytyvät tästä kaavoituskatsauksesta. Kaavoitusprosessin alkaessa tai sen aikana voivat asukkaat myös esim. kylätoimikunnissa, asukasjärjestöissä tai muuten keskuudestaan valita työryhmiä tai edustajia, jotka ovat tiiviimmin mukana kaavaprosessissa. Menettelytavoista voi sopia kaavoittajan kanssa ja tarvittaessa tehdä kaupungille aloitteita yhteistyöstä. Kaavan käsittelee eri vaiheissa kaupungin ympäristölautakunta, kehittämis- ja elinkeinojaosto (yleiskaavat) ja kaupunginhallitus. Lopuksi kaavan hyväksyy kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Alueellinen ympäristökeskus ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelua ja valvoo, että kaavoituksessa mm. otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lain säännökset. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Maankäytön suunnittelu toimii Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa osoitteessa Karstuntie 4, IV-kerros, Lohja. Postiosoite: PL 71, Lohja. Vaihde (019) 3690, Fax (019)

6 6. Maankäytön suunnittelun henkilöstö Kaavoitus Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja puh heikki.rouvinen(a)lohja.fi Katariina Haigh, (virkavapaalla) kaupunginarkkitehti puh katariina.haigh(a)lohja.fi Leena Iso-Markku yleiskaavoittaja puh leena.iso-markku(a)lohja.fi Leena Snellman-Kihlman asemakaava-arkkitehti puh leena.snellman-kihlman(a)lohja.fi Teija Liuska kaavasuunnittelija puh teija.liuska(a)lohja.fi Toimistopalvelut Margit Hietamäki toimistosihteeri puh margit.hietamaki(a)lohja.fi Joukkoliikenne Anja Siilanto-Parviainen erikoissuunnittelija puh anja.siilanto-parviainen(a)lohja.fi Kiinteistö- ja kartastopalvelut Miia Ajo vs. kaupunginarkkitehti puh miia.ajo(a)lohja.fi Pertti Piirilä ympäristöinsinööri puh pertti.piirila(a)lohja.fi Sirkka-Liisa Manninen suunnitteluavustaja puh sirkka-liisa.manninen(a)lohja.fi Tuija Savela suunnitteluavustaja puh tuija.savela(a)lohja.fi Ari Piirainen kaupungingeodeetti puh ari.piirainen(a)lohja.fi Karttapalvelu Raija Nurmi paikkatietosihteeri puh raija.nurmi(a)lohja.fi Maanhankinta/maankäyttösopimukset Päivi Nyyssönen maankäyttöinsinööri puh paivi.nyyssonen(a) lohja.fi 5

7 7. Ympäristölautakunta Jäsenet Erkki Alhopuro, pj Markku Karppinen, vpj Raimo Karjalainen Erkki Lanne Tiina Liimatainen Tuija Lindén-Nirvi Aslak Palenius Panu Ruoste Oili Seppälä Nina Välimäki Sirkka Warvas Sabina Wright Jari Åström Kaupunginhallituksen edustaja Erja Vaarala Ympäristölautakunnan sihteeri Raija Rönkä-Nieminen 8. Muut viranomaiset Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) PL 36, Helsinki Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 puh sähköposti: kirjaamo(a)ely-keskus.fi Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, HELSINKI Varajäsen Antti Viita Juha Lipponen Harri PeltomaaA Mirva Aittola Anu Uusimaa Markku Kaukoranta Hannu Ansas Johan Holmström Tuula Hiltunen Liisa Lehtinen Pirjo Ivanoff Suvi Väisänen Niko Mikkonen Lohjan alueesta vastaavat: Paavola Anita ylitarkastaja anita.paavola(a)ely-keskus.fi Helsingin hallinto-oikeus: PL 120, Helsinki Käyntiosoite:Ratapihantie 9 puh. (09) Kristiina Rinkinen maakunta-arkkitehti kristiina.rinkinen(a)uudenmaanliitto.fi 9. Kehittämis- ja elinkeinojaosto Päivi Kuitunen, pj. Leo Rintanen, vpj Juhani Viljanen Ilkka Lähteenmäki Hannu Mikkonen Marja Salminen Erja Vaarla Tuija Piekka Jari Väre Pekka Luoma Nina Granath Matti Pajuoja Leena Levonperä Eero Karisto Asiantuntijajäsen Antero Sarakivi Tuija Piekka Kaupunginhallituksen edustaja Jussi Patinen 6

8 Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa 7

9 Osayleiskaavoitus 1. Keskustan osayleiskaava Lohjan keskustan kehittämisen pohjaksi laaditaan osayleiskaavaa. Tarkoituksena on saada selville yhteiset suuntaviivat Lohjan keskustan kehittämiselle ja yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukselle. Kaavan tavoitteet on hyväksytty. Kaavaluonnos on hyväksytty marraskuussa Keskeisimpinä tavoitteina on suunnitella ja osoittaa kaava-alueelle: * lisärakentamismahdollisuudet ja kehittämisen reunaehdot * kävelykeskustan, monipuolisen liikerantamisen ja asiointipysäköinnin mahdollisuuet * liikenneverkon kehittäminen; auto- ja kevyt liikenne sekä kävelypainoitteiset alueet * palvelujen sijoittuminen; kaupalliset ja julkiset * kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kokonaisuudet ja niiden kehittäminen * Moision- ja Pappilanpeltojen kaupunkirakenne osana keskustaa. Luodaan yleiskaavallinen ratkaisu - osoitetaan rakentamiselle soveltuvat alueet, virkistysalueet, alueen katuverkko ja taajamaliikenneradan asemaan liittyvät liikenneratkaisut jne. * erityistä rakentamistapaa edellyttävät alueet (esim. pientaloalueet, erityisen korkean tehokkuuden tontit tai alueet, joilla suojeluarvoja ja samanaikaisesti rakentamisen painetta) * ranta-alueiden kehittämistarpeet. Keskustan kehittäminen on ollut vilkasta ja muutospaineita on purettu viime vuosikymmeninä laatimalla yksittäisiä asemakaavanmuutoksia, sillä moni voimassa olevista asemakaavoista on vanhentunut. Osayleiskaavan avulla voidaan kuitenkin ratkaista laajempia kokonaisuuksia ja siten luoda pysyvä perusta pitkäjänteiselle kehittymiselle. Osayleiskaava-alueeseen kuuluvat ydinkeskusta ja ne lähiympäristön alueet, joihin kohdistuvat suurimmat muutospaineet tai joiden toimivat keskeiset yhteydet tulisi ratkaista - erityisesti keskustan, harjun ja järven väliset yhteydet. Rajaukseen kuuluvat Aurlahden, Moisionlahden, harjun laella kulkevan Vt 25:n sekä Porlan väliset alueet. Kaupunginarkkitehti vs, Miia Ajo

10 2. Taajamaosayleiskaava 9 Taajamaosayleiskaavaluonnos Kaupunginhallitus

11 Lohjan taajamaosayleiskaava laaditaan kaupungin taajama-alueen maankäytön kehittämiseksi siten, että kaupunkiin suuntautuvat väestön kasvu, uudet työpaikat ja palvelut muodostavat olevan taajamarakenteen kanssa toimivan kokonaisuuden, sopivat ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan ja alueiden toteuttaminen on kaupungin kannalta taloudellista ja hallittua. Taajamaosayleiskaavan suunnittelualue käsittää yhtenäisen taajamanauhan etelästä Kirkniemesta pohjoisessa Nummenkylään ja lännessä Paloniemeen ja Karnaisiin saakka. Taajamaosayleiskaavaa varten on laadittu useita erillisselvityksiä, joista tärkeimmät ovat Kaupan selvitys, Viher- ja virkistysaluejärjestelmä, Selvitys uuden Helsingin ja Turun välisen radan linjaus-vaihtoehdoista Lohjan kaupungin alueella ja Espoo - Lohja taajamaliikenneradan asemapaikkojen selvitys. Taajamaosayleiskaavan laatimiseksi on tehty vaihtoehdot vuonna Vaihtoehdot ovat: A Tasapainoilun tiellä, B Taajamaradan asemat, C Liityntähelminauha, D1 Tulevaisuuden kaupunkirata ja D2 Tulevaisuuden asemakaupunkirengas. Kaikissa vaihtoehdoissa Helsingin ja Turun välisen radan maastokäytävä on moottoritien pohjois-puolella ja kaikissa vaihtoehdoissa varaudutaan Espoo - Lohjan taajamaliikenneradan toteuttamiseen. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että taajamaosayleiskaavan laatimista jatketaan vaihtoehdon B, Taajamaradan asemat, pohjalta siten, että pidetään vaihtoehtoa D1, Tulevaisuuden kaupunkirata, sen jatkumona tulevaisuudessa, kuitenkin eräin poikkeamin. Taajamaosayleiskaavan luonnos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , minkä jälkeen valmisteluvaiheen kuuleminen kesti elokuun loppuun. Kaavaluonnoksesta saatii yli 60 mielipidettä osallisilta. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot 83 viranomaiselta tai sidosryhmältä. Lausuntoja kaavaluonnoksesta esitettiin 47. Kaavaehdotus valmistellaan syksyksi Samalla laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin. Taajamaosayleiskaavan asiakirjoihin voi tutustua kaupungin verkkosivulla: - asukas- kaavat ja rakentaminen - kaavoitus - yleiskaavoitustaajamaosayleiskaava. Yleiskaavoittajan Leena Iso-Markku Kaavatyötä voi kommentoida myös nettisivulla olevan palautelomakkeen kautta. 10

12 3. Paloniemen alueen osayleiskaava Suunnittelualue käsittää Paloniemen Sammatintien ja järven välisen alueen. sekä Kanneljärven kansanopiston alueen. Tarkoituksena on erityisesti varmistua siitä, että Paloniemen alueelta on tarjottavissa rakennusmaata asuntotuotantoon E-18 -tien ja Roution sisääntulotien rakentamisen jälkeen. Kaavoitustyö keskeytyi 2006 rataselvitysten johdosta. Selvitys Helsingin ja Turun välisen radan linjausvaihtoehdoista Lohjan kaupungin alueella valmistui vuonna 2007 ratahallintokeskuksen, Lohjan kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Osayleiskaavaluonnos ja ehdotus on tarkoitus laatia v. 2011ja Valtuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus saada v Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa esitetään ns. ESA-oikoradalle vain yksi vaihtoehto, joka myötäilee moottoritietä. Paloniemen alue on näin ollen vapautunut linjauksista. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Muutettavanniemi kaakosta luoteeseen Paloniemen suuntaan Paloniemi luoteesta kaakkoon keskustan suuntaan 11

13 Kaavoitusohjelma vuosille YLEISKAAVOITUS I Taajamaosayleiskaava (2012) II Keskusta, osayleiskaava (2012) Haja-asutus, rakennusjärjestys (2011) III Paloniemi (2012) ASEMAKAAVOITUS 1. Routio, Ratsutilantien kylätontin kaava (2011) 2. Routio, Ratsutilantien eteläpuoli (2011) 3. Routio, Taka-Routio (2011) 4. Ahtsalmi, Hietakuja (2011) 5. Jönsböle (2011) 6. Muijala, laajennus (2011) 7. Vappula, laajennus (2011) 8. Routio, Elsa-radan poisto (2012) 9. Gunnarla (2012) 10. Keskusta - kortteli 42 (2012) 11. Paloniemi, osayleiskaavoituksen pohjalta (2012) 12. Vieremän ranta-alueen asemakaavan muutos (2012) 13. Paloniemi, Rajaportti (2012) 14. Hiidensalmi, kilpailualue (2012) 15. Routio, Taka-Routio/Aho (2013) 16. Vivamon viereinen alue (2013) 17. Routio, Taka-Routio/ranta-alue (2013) 18. Vappula, asemakaavan muutos (2013) 19. Nahkurintori (2013) 20. Ahtsalmi, harjun alue/neidonkeidas (2013) 21. Vienola, asemakaavan laajennus 22. Sammatti YMPLK , KEJ

14 13

15 Asemakaavoitus 1. Keskustan korttelien 42, 47 ja 53 asemakaavan muutos Korttelialueelle järjestettiin v asemakaavallinen ideakilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Järvinen ja Kuorelahti ehdotuksellaan Viilto. Asemakaavanmuutoksen laatiminen on vireillä voittaneen ehdotuksen pohjalta. Asuntorakennusoikeutta korttelissa on yhteensä 8525 sekä myymälä- ja liikerakennusoikeutta k-m². Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Korttelista järjestettiin tontin luovutuskilpailu. vs. kaupunginarkkitehti Miia Ajo Hiidensalmen korttelien 190, 191, 192 ja 195 asemakaavan muutos Hiidensalmen pohjoisosan asemakaavoituksen pohjana on vuonna 2006 ratkaistun yleisen arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotus Verso. Suunnittelua on jatkettu voittajaehdotuksen pohjalta. Pääosa rakentamisesta tulee olemaan asuinkerrostaloja. Asuinkorttelien ympärille on tarkoitus osoittaa virkistyskäyttöä ja rannan tuntumaan kevyen liikenteen yhteys. Asemakaavan laatimista edellyttävää suunnittelua on jatkettu tutkimalla tarkemmin mm. katutilaa, kortteliratkaisuja ja pysäköintiä. Kaavanmuutosluonnos oli alustavasti nähtävillä vs. kaupunginarkkitehti Miia Ajo Anttilan kaupunginosan (Nahkurintorin) asemakaavan muutos Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa kaupallinen keskus. Kaupunki on tehnyt NCC:n kanssa sopimuksen alueen suunnittelua varten saakka. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Ahtsalmen korttelin 26 tonttien 11 ja 12 asemakaavan muutos Tarkoituksena on keskeiselle alueelle sijaitsevan tontin maankäytön tehostaminen nostamalla rakennusoikeutta. Kaavan valmisteluaineisto oli alustavaa kuulemista varten nähtävillä Kaupunginhallitus on hyväksynyt muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville. Kaava on tarkoitus saada valtuuston hyväksyttäväksi keväällä Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Ahtsalmen kaupunginosan korttelin 99 asemakaavan muutos (Neidonkeidas) Aliueelle suunnitellaan kylpylähotellin sijoittamista. Hankkeen johdosta alue vaatii asemakaavan muuttamista. Kaavanmuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ympäristölautakunnassa Kehittämis- ja elinkeinojaosto varasi alueen Espa Invest Oy:lle ja Ailecon Oy:lle yhdessä suunnittelua varten enintään asti. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

16 15

17 6. Paloniemen asemakaava Paloniemen laadittavana olevan osayleiskaavatyön yhteydessä alueelle laaditaan helposti kunnallistekniikan yhteyteen toteutettava asemakaavoitettu alue, luonnos v ja edotus Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus saada vuonna 2012 osayleiskaavan aikataulun kanssa samanaikaisesti. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Paloniemen ns. Rajaportin asemakaava Sammatintien pohjoispuolelle kaupungin v ostamalle alueelle ja sen lähiympäristöön laaditaan ase- makaava pientalorakentamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Sen jälkeen kaavoitusta vaikeutti ja aikataulua pidensi ns. Espoo -Turku radan mahdollinen linjausvaihtoehto. Kaavoitustyö keskeytyi lokakuussa 2006 rataselvitysten johdosta. Asemaehdotus oli julkisesti nähtävillä Luonnos v Kaava edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Roution korttelien 659 ja 660 asemakaavan muutos Tuulimyllynkujan varrella Elsa-varaus on syytä poistaa Roution asemakaavasta ja uudistaa osin vanhentunut asemakaava. Kaavoitus mahdollistaa liikerakentamisen kehittämisen entisellä liikerakennuspaikalla.samalla tehdään mahdolliseksi kevyen liikenteen väylän toteuttaminentuulimyllynkujalle. Alueelle voidaan sijoittaa veneilijöitä palveleva polttoaineiden jakeluasema. Muutosluonnos on ollut alustavasti nähtävillä Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia.sopimusten hyväksyminen on kesken. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Roution Taka-Roution asemakaava Taka-Routiolla tutkitaan asemakaavan laajentamista Routiontien varrella. Alueelle on hyväksytty kaavoituksen käynnistämissopimus yksityisen maanomistajan kanssa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä Ympäristölautakunta on hyväksynyt huomautusten pohjalta tarkistetun kaavaluonnoksen Kaavan on tarkoitus valmistua v Kaavoituksen jatkaminen vaatii muutaman maanomistajien kanssa sopimusten laatimisen. Sopimusten hyväksyminen on kesken. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Roution Ratsutilantien asemakaavan laatiminen Ratsutilantien pohjoispuolelle uuden sisääntulotien läheisyyteen on tarkoitus kaavoittaa pientaloalue. Alueella oleva ns. kylätontin alue jätetään rakentamisen ulkopuolelle.kaavaluonnos oli nähtävillä a. Ratsutilantien eteläpuolelta on tarkoitus tutkia toteutumattomien rivi- ja kerrostalokortteleiden muuttamista pientaloalueeksi. Yhteensä kaupungin omistamille maille voidaan sijoittaa noin 40 omakotitonttia. Muutosluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

18 17

19 11. Vappulan korttelien ja 1651 asemakaavan Vohloistentien varrella Tarkoituksena on kaavoittaa 65 omakotitonttia kaupungin tonttivarannon loputtua. Asemakaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaava on tarkoitus saada valtuuston hyväksyttäväksi vuonna Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Vieremän ranta-alueen asemakaavan muutos Vieremän vanhentuneen ranta-alueen kaavaa tarkistetaan vastaamaan nykyisiä maanomistusoloja ja rannan virkistysalueiden laajuus tarkistetaan, Vappulantien varaus muutetaan vastaamaan laadittua tien yleissuunnitelmaa. Luonnos oli alustavaa kuulemista varten nähtävillä syksyllä Kaavoitusjohta Heikki Rouvinen Jönsbölen korttelien 305, , asemakaavan muutos Jönsbölen alueen asemakaavan läntiset rakentamattomat osat ovat vanhentuneet ja ovat kalliita toteuttaa. Kaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että mm. kortteli 305 ja muutetaan suojaviheralueeksi ja puistoksi. Yksityisen omistaman tillan RN:o 1:123 alueelle Keinumäentien varteen on varattu omakotitontteja. Alueen maanomistajien kanssa on tarkoitus laatia maankäyttösopimus. Kaupunginhallitus määräsi alueelle rakennuskiellon asemakaavan muuttamista varten kahdeksi vuodeksi. Kaavanmuutosluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Ojamon korttelin 492 asemakaavan muutos Asemakaavan kortteli muodostaa yhden tontin, jonka muotoa ja suuruutta on tarkoituksenmukaista muuttaa länsiosastaan. Tontin varaamista liiketoimintaan ja polttoaineen jakelua varten on käyty neuvotteluja. Kaavanmuutosluonnos alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Muijalan korttelien asemakaava Tarkoituksena on kaavoittaa pientalotontteja kaupungin maalle Muijalan alueelle. Asemakaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaava on tarkoitus saada valtuuston hyväksyttäväksi v Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Sammatin Kukkusnummen asemakaavan laajentaminen Kaavoittamattomalle alueelle on tarkoitus kaavoittaa pientaloalue vuonna Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

20 Margit Hietamäki LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL LOHJA Käyntiosoite Karstuntie 4, 4. krs LOHJA Vaihde (019) 3690 Faksi (019) Sähköpostiosoite kaupunkisuunnittelukeskus.kirjaamo(a)lohja.fi etunimi.sukunimi(a)lohja.fi Avoinna ma, ke, to 9-16, ti 9-17, pe 9-15