Sisällysluettelo maankäytön suunnittelua Yleiskaava Osayleiskaavois- asemakaavoja ranta-asemakaavoja Maakuntakaava

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet 3. Maankäytön suunnittelun henkilöstö 4. Ympäristölautakunta Muut viranomaiset Kehittämis- ja elinkeinojaosto 6. Kaavoitustilanne Maakunnan suunnittelu Yleiskaavoitus Yksityiskohtainen suunnittelu 7. Lohjan kaupungin kaavoituksen paino pistealueet 8. Vireillä olevat täkeimmät kaava-asiat Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus 1. Yleistä Kaavoitus on kaupungin maankäytön suunnittelua. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne liikenteen, taajamien, kylien ja työpaikka-alueiden sekä maa- ja metsätalouden, virkistys- ja suojelutarpeiden suhteen. Osayleiskaavoissa tarkastellaan alueiden kehittämistä kunnan osaalueella. Yksityiskohtaisia kaavoja eli asemakaavoja laaditaan alueille, joille rakennetaan uutta taajamaa, joko asuntoja tai työpaikkoja. Ranta-alueille maanomistajat voivat laatia ranta-asemakaavoja. Maakuntakaava ohjaa kunnassa laadittavien kaavojen suunnittelua. Maakuntakaava käsittää useamman kunnan alueita. Lohja kuuluu Uudenmaan liittoon, joka vastaa maakuntakaavan laatimisesta. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kuntalaisille vireillä ja suunnitteilla olevista kaavoitushankkeista sekä niiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista. Tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. 1

3 2. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia ns. osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisessa laajuudessa. Jos osallinen katsoo osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittämättömäksi, hän voi esittää asiasta alueelliselle ympäristökeskuk selle neuvottelun käymistä. Lohjan alueesta vastaa Uudenmaan ympäristökeskus. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kaavaa valmisteltaessa tulee huolehtia siitä, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa. Käytännössä kunta ilmoittaa kaavojen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavaluonnoksista ja keskustelutilaisuuksista paikkakunnan sanomalehdissä. Alueeltaan pienillä kaava-alueilla voidaa ilmoittaa myös esim. kirjeellä. Kaupunki järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa osalliset voivat tuoda julki omia tavoitteitaan ja kannanottojaan. Keskustelutilaisuuksia järjestetään esim. kaavan tavoitteiden asettamisesta ja kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Kunnan jäsenille ja osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Edellä esitetyn lisäksi kaupunkilaiset ja osalliset voivat koska tahansa kääntyä kaupungin kaavoitustoimen henkilökunnan puoleen. Yhteystiedot löytyvät tästä kaavoitus katsauksesta. Kaavoitusprosessin alkaessa tai sen aikana voivat asukkaat myös esim. kylätoimikunnissa, asukasjärjestöissä tai muuten keskuudestaan valita työryhmiä tai edustajia, jotka ovat tiiviimmin mukana kaavaprosessissa. Menettelytavoista voi sopia kaavoittajan kanssa ja tarvittaessa tehdä kaupungille aloitteita yhteistyöstä. Kaavan käsittelee eri vaiheissa kaupungin ympäristölautakunta, kehittämis- ja elinkeinojaosto (yleiskaavat) ja kaupunginhallitus. Lopuksi kaavan hyväksyy kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Alueellinen ympäristökeskus ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelua ja valvoo, että kaavoituksessa mm. otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lain säännökset. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Maankäytön suunnittelu toimii Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa osoitteessa Karstuntie 4, IV-kerros, Lohja. Postiosoite: PL 71, Lohja Vaihde (019) 3690, Fax (019)

4 Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa 3

5 3. Maankäytön suunnittelun henkilöstö Kaavoitus Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja puh heikki.rouvinen(a)lohja.fi Katariina Haigh kaupunginarkkitehti puh katariina.haigh(a)lohja.fi Leena Iso-Markku yleiskaavoittaja puh leena.iso-markku(a)lohja.fi Leena Snellman-Kihlman asemakaava-arkkitehti puh leena.snellman-kihlman(a)lohja.fi Miia Ajo arkkitehti puh miia.ajo(a)lohja.fi Pertti Piirilä ympäristöinsinööri puh pertti.piirila(a)lohja.fi Sirkka-Liisa Manninen suunnitteluavustaja puh sirkka-liisa.manninen(a)lohja.fi Tuija Savela suunnitteluavustaja puh tuija.savela(a)lohja.fi Teija Liuska projektisuunnittelija puh teija.liuska(a)lohja.fi Toimistopalvelut Margit Hietamäki toimistosihteeri puh margit.hietamaki(a)lohja.fi Joukkoliikenne Anja Siilanto-Parviainen erikoissuunnittelija puh anja.siilanto-parviainen(a)lohja.fi Kiinteistö- ja kartastopalvelut Ari Piirainen kaupungingeodeetti puh ari.piirainen(a)lohja.fi Karttapalvelu Raija Nurmi toimistosihteeri puh raija.nurmi(a)lohja.fi Maanhankinta/maankäyttösopimukset Erkki Eskola kiinteistöinsinööri puh erkki.eskola(a)lohja.fi 4

6 4. Ympäristölautakunta Jäsenet Erkki Alhopuro, pj Markku Karppinen, vpj Raimo Karjalainen Erkki Lanne Tiina Liimatainen Tuija Lindén-Nirvi Aslak Palenius Panu Ruoste Oili Seppälä Nina Välimäki Sirkka Warvas Sabina Wright Jari Åström Varajäsen Antti Viita Juha Lipponen Harri PeltomaaA Mia Holopainen Anu Uusimaa Markku Kaukoranta Hannu Ansas Johan Holmström Tuula Hiltunen Liisa Lehtinen Pirjo Ivanoff Suvi Väisänen Niko Mikkonen Kaupunginhallituksen edustaja Erja Vaarala Ympäristölautakunnan sihteeri Raija Rönkä-Nieminen Muut viranomaiset Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, Helsinki Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 puh Fax sähköposti: kirjaamo.uus(a)ymparisto.fi Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A HELSINKI Lohjan alueesta vastaavat: Dahlqvist-Solin Brita ylitarkastaja brita.dahlqvist-solin(a)ymparisto.fi Helsingin hallinto-oikeus: PL 120, Helsinki Käyntiosoite:Ratapihantie 9 puh. (09) Kristiina Rinkinen maakunta-arkkitehti kristiina.rinkinen(a)uudenmaanliitto.fi 5. Kehittämis- ja elinkeinojaosto Juhani Viljanen Leo Rintanen Nina Granath Päivi Kuitunen Hannu Mikkonen Marja Salminen Ismo Voutilainen Asiantuntijajäsen Antero Sarakivi Pekka Luoma Jari Väre Panu Ruoste Tuija Piekka Matti Pajuoja Leena Levonperä Erja Vaarala Tuija Piekka Kaupunginhallituksen edustaja Jussi Patinen 5

7 6. Kaavoitustilanne Maakunnan suunnittelu Uudenmaan liitto on 24 kunnan kuntayhtymä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Hyvinkäälle ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on mm. huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaavan on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Kaavassa osoitetaan mm. asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Alueita varataan myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestämiselle. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksellä kumottiin Uu dellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Se on myös ohje kuntakaavoja laadittaessa. Alueiden käytön tai yhdyskuntarakenteen yksityiskohdista päätetään kuntien laatimimissa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavanalueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Siis alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennnuslain mukainen yleis- tai asemakaava, maankäyttöä ja rantarakentamista ohjaavat nämä kaavat. 6

8 Yleiskaavoitus Rakennuslain nojalla voimaan tullut vahvistettu yleiskaava on voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja vahvistamaton yleiskaava oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. -Lohjan kunnan yleiskaava, hyväksytty kunnanvaltuustossa v Lohjanharjun osayleiskaava, vahvistettu ympäristöministeriössä v Gunnarlan osayleiskaava, vahvistettu v Ojamon yleiskaava, hyväksytty v Pappilankorven osayleiskaava, hyväksytty v Hormajärven osayleiskaavaluonnos, ollut alustavasti nähtävillä v Lohjan kaupungin ja kunnan yhteinen maankäytön kehityskuva valmistui v Lohjansaaren ja Karstun osayleiskaavat, hyväksytty v Lehmijärven ja Lieviön osayleiskaavat, hyväksytty v Munkkaan jätekeskuksen osayleiskaava, hyväksytty v Lohjanharjun osayleiskaavan muutos- ja laajennus, hyväksytty v Kaupungin taajama-alueiden yleiskaavoitus on vireillä. - Keskustan osayleiskaavoitus on vireillä. Ranta-asemakaavoitus Ensimmäinen rantakaava laadittiin vuonna 1975 Karnaisiin. Vanhat rantakaavat ovat voimassa MRL:n mukaisina asemakaa voina, joihin sovelletaan rantaasemakaavaa koskevia säännöksiä. Kaikkiaan ranta-asemakaavoja (sisältää rakennuslain aikana laaditut rantakaavat) ja rantaasemakaavojen muutoksia on laadittu 62 kpl ja yhteensä noin 1768,5 ha:n alueelle. Rakennuskiellot Taajamaosayleiskaavan laatimista varten on kaupunginhallitus määrännyt länsitaajaman alueelle 970 hehtaarin suuruisen rakennuskiellon 3 vuoden ajaksi. Rakennuskielto ei koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, vähäistä laajentamista eikä jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Rakennuskiellossa on asemakaava-alueella yksi alue, jonka pinta-ala on yhteensä 4,8 ha. Asemakaava-alueen ulkopuolella on rakennuskiellossa yleiskaavan laatimista varten noin 182 hehtaarin suuruinen Ristenin alue. Yksityiskohtainen suunnittelu Asemakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslaissa asema-, rakennusja rantakaavat on yhdistetty yhdeksi kaavamuodoksi, asemakaavaksi. Vanhat asemakaavat ovat voimassa edelleen asemakaavoina ja rakennuslain nojalla voimaan tulleet rakennuskaavat ovat voimassa MRL:n mukaisina asemakaavoina, joissa ei ole sitovaa tonttijakoa. Ensimmäinen asemakaava on laadittu vuonna 1931 kaupungin keskustaan ja osalle Nummentaustan aluetta. Ensimmäiset rakennuskaavat vahvistettiin Lohjan kunnan alueelle vuonna 1965 ja 1966 Etelä-Lohjalle ja Röylän kylään. Kaikkiaan asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia (sisältää rakennuslain aikana laaditut rakennuskaavat) on laadittu yli 500 kpl. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala on 3382 ha, eli noin 12,1 % kaupungin maapinta-alasta. 7

9 8

10 7. Lohjan kaupungin kaavoituksen painopistealueet 1. Lohjan kaupungin keskustan kehittämiseen liittyvä kaavoitus 2. Taajamaosayleiskaavoitus 3. Muijalan / Nummenkylän alueen kehittämiseen liittyvä kaavoitus 4. Virkkalan alueen kehittäminen 5. Paloniemen alueen kehittäminen 8. Vireillä olevat tärkeimmät kaava-asiat Maakuntakaavoitus Uudenmaan liitto on maakunnan tulevaisuuden tekijä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Hyvinkäälle ja lännessä Hankoon. Lakisääteinen maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä ja se toimii ohjeena yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Ympäristöministeriön vahvistamaa Uudenmaan maakuntakaavaa on täydennetty Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisen sisältö muodostuu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeista, kiviaineshuollon aluevarauksista, laajoista yhtenäisistä metsätalousalueista, moottoriurheilu- ja ampumaradoista sekä liikenteen varikoista ja terminaaleista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan joulukuussa 2008 ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavalla varmistetaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuus noin vuodeksi eteenpäin. Maakuntakaavan uudistamisen tavoitteena on lisätä kaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen (2. vaihemaakuntakaava) on käynnistynyt Maakuntakaavan uudistamistyössä on kyse Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Lisäksi selvitetään virkistys- ja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Käsittelyyn tulevat myös ainakin energiaverkkojen ajantasaistaminen ja energiavarojen kartoitus, tulvariskien ehkäisemiseen ja logistiikkaan liittyvät aiheet sekä Malmin lentokentän sijaintiin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomeluun liittyvät kysymykset. 9

11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavan käsittelyvaiheisiin voi käydä tutustumassa Uudenmaan liiton nettisivuilla Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa toimivat: Kaavan kokonaisvastuu: kaavoituspäällikkö Pekka Normo (puh ) Lohjan aluevastaava: maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen (puh ) Osalliset ja vuorovaikutus: ympäristösuunnittelija Hannele Selin (puh ). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Länsi-Uudenmaan alueelta. 10

12 Yleiskaavoitus 1. Taajamaosayleiskaava Lohjan taajamaosayleiskaava laaditaan kaupungin taajama-alueen maankäytön kehittämiseksi siten, että kaupunkiin suuntautuvat väestön kasvu, uudet työpaikat ja palvelut muodostavat olevan taajamarakenteen kanssa toimivan kokonaisuuden, sopivat ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan ja alueiden toteuttaminen on kaupungin kannalta taloudellista ja hallittua. Taajamaosayleiskaavan suunnittelualue käsittää yhtenäisen taajamanauhan etelästä Kirkniemesta pohjoisessa Nummenkylään ja lännessä Paloniemeen ja Karnaisiin saakka. Taajamaosayleiskaavaa varten on laadittu useita erillisselvityksiä, joista tärkeimmät ovat Kaupan selvitys, Viher- ja virkistysaluejärjestelmä, Selvitys uuden Helsingin ja Turun välisen radan linjaus-vaihtoehdoista Lohjan kaupungin alueella ja Espoo - Lohja taajamaliikenneradan asemapaikkojen selvitys. Taajamaosayleiskaavan laatimiseksi on laadittu vaihtoehtoja, jotka valmistuivat joulukuussa Vaihtoehdot ovat: A Tasapainoilun tiellä, B Taajamaradan asemat, C Liityntähelminauha, D1 Tulevaisuuden kaupunkirata ja D2 Tulevaisuuden asemakaupunkirengas. Vaihtoehdoissa A, B ja C tavoitevuosi on 2030, vaihtoehdoissa D1 ja D2 visioidaan maankäyttöä pidemmällä aikavälillä. Kaikissa vaihtoehdoissa Helsingin ja Turun välisen radan maastokäytävä on moottoritien pohjois-puolella ja kaikissa vaihtoehdoissa varaudutaan Espoo - Lohjan taajamaliikenneradantoteuttamiseen. Keväällä 2009 vaihtoehdoista on käyty laajaa keskustelua mm. kaupungin työpajoissa, asukastilaisuuksissa, viranomaisneuvottelussa ja seminaarissa. Taajamaosayleiskaavan pohjaksi valittavasta vaihtoehdosta tai vaihtoehdoista on tarkoitus päättää kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa. Osayleiskaavaluonnos tai kaksi vaihtoehtoista luonnosta on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä ja valmisteluvaiheen kuuleminen olisi tällä aikataululla vuoden 2010 alussa. Osayleiskaavan luonnoksen laatimisvaiheessa vuoden 2009 aikana on tarkoitus järjestää osallistumismahdollisuus asukas-, kylä, ym. yhdistysten puheenjohtajille. Taajamaosaleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, selvityksiin ja vaihtoehtoihin voi tutustua kaupungin verkkosivulla: asukas kaavat ja rakentaminen kaavoitus yleiskaavoitus taajamaosayleiskaava. Yleiskaavoittaja Leena Iso-Markku Projektisuunnittelija Teija Liuska Kaavatyötä voi kommentoida myös nettisivulla olevan lomakkeen kautta. 11

13 Muut seudulliset tai yleiskaavatason selvitykset ja suunnitelmat Haja-asutusalueiden rakentamisen periaattmat Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys Lohjan kaupunki osallistuu yhdessä Espoon kaupungin, Kirkkonummen kunnan, Vihdin kunnan ja Uudenmaan liiton kanssa kuntien yhteisen Länsiradan kehityskäytävän maankäytön kehityskuvan laatimiseen. Kehityskuvassa on tarkoituksena liikennejärjestelmävisioiden ja maankäytön yhteensovittaminen. Kehityskuvan laatimiseen on valittu konsultiksi FCG, jonka alikonsultteina toimivat arkkitehtitoimisto A-konsultit ja Strafica. Kehityskuvan ohjausryhmässä Kehityskuvan on tarkoitus valmistua keväällä Alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi välillä Espoo Lohja Salo. Turun ja Helsingin välisen radan alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi välillä Espoo Lohja Salo on vireillä. sutusalueiden rakentamisen periaatteet Lohjalla Ratahallintokeskuksen toimesta. Vaikutusten arviointi valmistuu vuonna Haja-asutusalueiden rakentamisen periaatteet Lohjalla Ympäristölautakunta on käynnistänyt työn hajaasutusalueiden rakentamisen p e r i a a t t e i d e n määrittämiseksi Lohjalla. Työstä on valmistunut maisemaselvitysosa, joka käsittää sekä Lohjan että entisen Sammatin kunnan alueen. Työtä ohjaa ohjausryhmä, johon ympäristölautakunta on nimennyt luottamushenkilöjäseniksi sekä ympäristölautakunnan että kehittämis- ja elikeinojaoston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. 12

14 2. Keskustan osayleiskaava Lohjan keskustan osayleiskaavan laatiminen aloitettiin vuonna Kaavan tarkoituksena on laatia yhteiset suuntaviivat Lohjan keskustan kehittämimiselle ja yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukle. Vuonna 2008 kaava-alueeseen liitettiin Moision ja Pappilanpeltojen rakentamattomat osat. Espoo-Vihti-Lohja-taajamaradan asemapaikkaselvityksessä keskustanosalta esitettiin kahta vaihtoehtoa (Väinämöisenkatu ja Rautatienkatu). Matkustajaliikenne ja aseman mahdollinen sijainti vaikuttaisivat merkittävästi keskustan tulevaisuuteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa selostetaan kaavoitusprosessin kulkua, asetettiin uuden rajauksen takia uudelleen nähtäville Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh

15 3. Paloniemen alueen osayleiskaava Suunnittelualue käsittää Paloniemen Sammatintien ja Hiidensalmen välisen alueen. Tarkoituksena on erityisesti varmistua siitä, että Paloniemen alueelta on tarjottavissa rakennusmaata asuntotuotantoon E 18 -tien ja Routionsisääntulotien rakentamisen jälkeen. Kaavoitustyö keskeytyi 2006 rataselvi-tysten johdosta. Selvitys uuden Helsingin ja Turun välisen radan linjausvaihtoehdoista Lohjan kaupungin alueella valmistui vuonna 2007 ratahallintokeskuksen, Lohjan kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Ratalinjausvaihtoehtojen tarkempi selvitystyö ja ratavaihtoehton valinta tapahtuu v Osayleiskaavaluonnos ja ehdotus on tarkoitus laatia v Muutettavanniemi kaakosta luoteeseen Paloniemen suuntaan Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Paloniemi luoteesta kaakkoon keskustan suuntaan 14

16 4. Nummenkylän osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoituksena on selvittää E 18 -tien Muijalan liittymän ympäristön maankäyttöä Muijalan Nummenkylän alueella. Uudenmaan ympäristökeskuksen esityksen mukaisesti laajennettu suunnittelualue käsittää Lohjan puolella Nälköönlammen ympäristön, vanhan radioasema-alueen sekä laajan peltoalueen näiden välissä. Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Selvitys uuden Helsingin ja Turun välisen radan linjausvaihtoehdoista Lohjan kaupungin alueella valmistui vuonna 2007 ratahallintokeskuksen, Lohjan kaupungin ja Uudenmaan liitonyhteistyönä. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia vuoden 2010 aikana joko erikseen tai taajamaosayleiskaavan yhteydessä. KaavoitusjohtajaHeikki Rouvinen

17 Asemakaavoitus Ydinkeskustan alue 1. Keskustan korttelin 18 asemakaavan muutos Tarkoituksena on tutkia nykyisen rakennuskannan korvaamista asuin-liikerakentamiselta. Tontille sijoittuu asumista noin 5800 m² ja liikerakentamista noin 500 m². Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos ollut alustavasti nähtävillä Kaavan muuttamisesta on tehty maanomistajien kanssa kaavoitussopimus. Arkkitehti Miia Ajo Keskustan korttelin 36 asemakaavan muutos Korttelin 36 asemakavan muutoksen osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Kaavanmuutos on laajennettu koskemaan koko korttelia. Korttelia on tarkoitus täydennysrakentaa. Tavoitteena on kehittää keskustan korttelin 36 kaupunkikuvaa sekä lisätä tehokkuutta ja ratkaista autopaikoitus maanalaisena ratkaisuna. Arkkitehti Miia Ajo Keskustan korttelin 42, 47 ja 53 asemakaavan muutos Korttelialueelle järjestettiin v arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun voittanut arkkitehdit Järvinen ja Kuorelahti ehdotuksellaan Viilto. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on laatia voittaneen ehdotuksen mukainen asemakaava. Alueella sijoittuu asutusta noin 8000 m² ja liikerakentamista noin 2000 m². Korttelista on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ollut nähtävillä Arkkitehti Miia Ajo Anttilan kaupunginosan WH asuntojen kerrostaloalueen saneeraaminen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kohentaa alueen kaupunkikuvallista ilmettä ja tehostaa alueen maankäyttöä. Asemakaavan on tarkoitus valmistua v Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh Anttilan korttelin 101 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän asemakaavan muutos (Harjun ammattikoulu) Tarkoituksena on tehdä koulurakennuksen laajentaminen mahdolliseksi vt 25 puolelle rakennusoikeutta nostamalla. Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh

18 Hiidensalmen, Roution ja Paloniemen alue 6. Hiidensalmen korttelien 190, 191 ja 195 asemakaavan muutos Hiidensalmen pohjoisosan asemakaavoituksen pohjana on vuonna 2006 ratkaistun yleisen arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotus Verso. Suunnittelua on jatkettu voittajaehdotuksen laatijoiden kanssa. Pääosa rakentamisesta tulee olemaan asuinkerrostaloja. Alueen maamerkiksi on hahmoteltu 16-kerroksista asuinrakennusta. Asuinkorttelien ympärille on tarkoitus osoittaa virkistyskäyttöä ja rannan tuntumaan kevyen liikenteen yhteys. Asemakaavan laatimista edeltävää suunnittelua on jatkettu tutkimalla tarkemmin mm. katutilaa, kortteliratkaisuja ja pysäköintiä. Kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Alueesta laaditaan tärinäselvitys alkuvuodesta Arkkitehti Miia Ajo ja kaupunginarkkitehti Katariina Haigh Verso Katunäkymä Verso Katunäkymä 7. Paloniemen asemakaava Paloniemen laadittavana olevan osayleiskaavatyön yhteydessä alueelle laaditaan helposti kunnallistekniikan yhteyteen toteutettava asemakaavoitettu alue. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Paloniemen ns. Rajaportin asemakaava Sammatintien pohjoispuolelle kaupungin v ostamalle alueelle ja sen lähiympäristöön laaditaan asemakaava pientalorakentamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Sen jälkeen kaavoitusta vaikeutti ja aikataulua pidensi ns. Espoo -Turku radan mahdollinen linjausvaihtoehto. Kaavoitustyö keskeytyi lokakuussa 2006 rataselvitysten johdosta. Selvitys uuden radan linjausvaihtoehdoista valmistui loppuvuonna 2007 ratahallintokeskuksen, Lohjan kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Roution korttelien 659 ja 660 asemakaavan muutos Tuulimyllynkujan varrella Elsa-varaus on syytä poistaa Roution asemakaavasta ja uudistaa osin vanhentunut asemakaava. Kaavoitus mahdollistaa liikerakentamisen kehittämisen entisellä liikerakennuspaikalla.samalla tehdään mahdolliseksi kevyen liikenteen väylän toteuttaminentuulimyllynkujalle. Alueelle voidaan sijoittaa veneilijöitä palveleva polttoaineiden jakeluasema. Muutosluonnos on ollut alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Roution Takaroution asemakaava Taka-Routiolla tutkitaan asemakaavan laajentamista Routiontien varrella. Alueelle on hyväksytty kaavoituksen käynnistämissopimus yksityisen maanomistajan kanssa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä Kaavan on tarkoitus valmistua syksyllä Kaavoituksen jatkaminen vaatii vielä useiden maanomistajien kanssa sopimusten laatimisen. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman

19 Kohde 9 Kohde 10 18

20 Nummentaustan alue 11. Metsolan koulun laajennuksen asemakaavanmuutos Tarkoitus on tehdä mahdolliseksi koulun laajentaminen nostamalla rakennusoikeutta. Muutosluonnos ollut nähtävillä keväällä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Pappilankorven teollisuusalueen laajentaminen Tarkoituksena on laajentaa teollisuusaluetta varaamalla alueelle 5-7 uutta työpaikkatonttia kaupungin omistamille maille. Luonnos ollut alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

21 Etelä-Lohja 13. Vappulan korttelien asemakaavan muutos Vappulantien eteläpuolelle vahvistetun toteutumattoman asemakaavan tarkistaminen kokonaisuudessaan kaupungin ja yksityisten omistamien alueiden osalta tapahtuu huomioiden taajamaosayleiskaava ja mahdolliset muut muuttuneet maankäyttötarpeet. Muutosalueeseen kuuluu myös v aloitetusta muutoksesta pois jätetty Tynninharjunpolkuun rajoittuva eteläinen osa. Kaavanmuutos edellyttää sopimusta yksityisen maanomistajan kanssa. Asemakaava-arkkitehtiLeena Snellman-Kihlman Gunnarlan teollisuusalueen asemakaavan muutos- ja laajennus Alue on tarkoitus kaavoittaa työpaikkarakentamista varten. Samassa yhteydessä tarkistetaan Gunnarlan teollisuusalueen asemakaavaa. Kaavoitus on tiiviissä yhteydessä alueen liikennejärjestelyjen suunnitteluun (vt 25:n Tynninharjun liittymä ja Gunnarlan golf-keskuksen kohdalla toteutettavaksi suunniteltu radanalitus). Muutos- ja laajennusehdotus on ollut uudelleen julkisesti nähtävillä talvella Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Ojamonkankaan korttelin 490 asemakaavan muutos Tynninharjulla, Citymarketin laajennus Kesko Oyj:n on tarkoitus laajentaa City-Marketin tavarataloa. Asemakaavaa muutetaan rakennusoikeuden ja rakennusalojen suhteen. Kaavoituksen johdosta laaditaan kaavoitussopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua v Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Kohde 14 20

22 16. Vieremän ranta-alueen asemakaavan muutos Vieremän vanhentuneen ranta-alueen kaavaa tarkistetaan vastaamaan nykyisiä maanomistusoloja ja rannan virkistysalueiden laajuus tarkistetaan, Vappulantien varaus muutetaan vastaamaan laadittua tien yleissuunnitelmaa. Kaavoitusjohta Heikki Rouvinen Pohjois-Lohja 17. Ventelän korttelin 96 asemakaavan muutos Lempolan kauppakeskuksen 4. vaihe edellyttää mahdollisesti asemakaavan muutosta kaavan käyttötarkoituksesta (tilaa vaativa kauppa). Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

23 18. Kisakallion asemakaava Asemakaavan laatimisella on tarkoitus kehittää Kisakallion liikunta-, matkailu- ja vapaa-ajan käyttöä. Kaavoituksesta on laadittu käynnistämissopimus. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Sammatin alue 19. Työtehoseuran asemakaavan muutos Tekninen muutos koskien mm. katujen leventämistä ja helpottamaan rakentamistapaohjeita. Kaavoitusta varten laaditaan uusi kaavoitussopimus. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen E18 liittymän asemakaava (Haarjärven liittymä) Asemakaava laaditaan uudelleen E18 tien eteläpuolelle, koska aikaisempi kaava kumoutui muotovirheeseen. Kesko Oyj:n on tarkoitus rakentaa alueelle liikennepalvelualue. Kaavoitusta varten laaditaan uudet kaavoitussopimukset. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

24 Kuvia Sammatin Paikkarista Liessaari Maankäyttö/Margit Hietamäki