LOHJAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

Transkriptio

1 Margit Hietamäki LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL LOHJA Käyntiosoite Karstuntie 4, 4. krs LOHJA LOHJAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Vaihde (019) 3690 Faksi (019) Sähköpostiosoite kaupunkisuunnittelukeskus.kirjaamo(a)lohja.fi etunimi.sukunimi(a)lohja.fi Avoinna ma, ke, to 9-16, ti 9-17, pe 9-15 Kaupunkisuunnittelukeskus / Maankäyttö

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Kaavoitustilanne Yleiskaavoitus Yksityiskohtainen suunnittelu Asemakaavoitus Ranta-asemakaavoitus Rakennuskiellot 3. Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoituksen eri vaiheissa 1. Yleistä Kaavoitus on kaupungin maankäytön suunnittelua. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne liikenteen, taajamien, kylien ja työpaikka-alueiden sekä maa- ja metsätalouden, virkistys- ja suojelutarpeiden suhteen. Osayleiskaavoissa tarkastellaan alueiden kehittämistä kunnan osa-alueella. Yksityiskohtaisia kaavoja eli asemakaavoja laaditaan alueille, joille rakennetaan uutta taajamaa, joko asuntoja tai työpaikkoja. Ranta-alueille maanomistajat voivat laatia rantaasemakaavoja. Maakuntakaava ohjaa kunnassa laadittavien kaavojen suunnittelua. Maakuntakaava käsittää useamman kunnan alueita. Lohja kuuluu Uudenmaan liittoon, joka vastaa maakuntakaavan laatimisesta. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä. 4. Vireillä olevat tärkeimmät kaava-asiat Maakuntakaavoitus Osayleiskaavoitus Kaavoitusohjelma vuosille Asemakaavoitus 5. Maankäytön suunnittelun henkilöstö 6. Ympäristölautakunta Muut viranomaiset 8. Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kuntalaisille vireillä ja suunnitteilla olevista kaavoitushankkeista sekä niiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista. Tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. 6. Ympäristölautakunta Jäsenet Erkki Alhopuro, pj Markku Karppinen, vpj Raimo Karjalainen Erkki Lanne Tiina Liimatainen Tuija Lindén-Nirvi Minna Nyman Aslak Palenius Panu Ruoste Oili Seppälä Nina Välimäki Sirkka Warvas Jari Åström Kaupunginhallituksen edustaja Erja Vaarala Ympäristölautakunnan sihteeri Raija Rönkä-Nieminen 7. Muut viranomaiset Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) PL 36, Helsinki Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 puh sähköposti: kirjaamo(a)ely-keskus.fi Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, HELSINKI Varajäsen Antti Viita Juha Lipponen Harri Peltomaa Mirva Aittola Anu Uusimaa Markku Kaukoranta Suvi Väisänen Hannu Ansas Johan Holmström Tuula Hiltunen Liisa Lehtinen Pirjo Ivanoff Niko Mikkonen Lohjan alueesta vastaavat: Paavola Anita ylitarkastaja anita.paavola(a)ely-keskus.fi Kristiina Rinkinen maakunta-arkkitehti kristiina.rinkinen(a)uudenmaanliitto.fi 8. Kehittämis- ja elinkeinojaosto Päivi Kuitunen, pj. Leo Rintanen, vpj Juhani Viljanen Ilkka Lähteenmäki Hannu Mikkonen Marja Salminen Erja Vaarla Tuija Piekka Jari Väre Pekka Luoma Nina Granath Matti Pajuoja Leena Levonperä Eero Karisto Asiantuntijajäsen Antero Sarakivi Tuija Piekka Kaupunginhallituksen edustaja Jussi Patinen 1 18

3 5. Maankäytön suunnittelun henkilöstö Kaavoitus Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja puh heikki.rouvinen(a)lohja.fi Leena Iso-Markku yleiskaavoittaja puh leena.iso-markku(a)lohja.fi Leena Snellman-Kihlman asemakaava-arkkitehti puh leena.snellman-kihlman(a)lohja.fi Miia Ajo arkkitehti, virkavapaalla Pertti Piirilä ympäristöinsinööri puh pertti.piirila(a)lohja.fi Kalle Lindblom suunnitteluavustaja puh kalle.lindblom(a)lohja.fi Tuija Savela suunnitteluavustaja puh tuija.savela(a)lohja.fi Teija Liuska kaavasuunnittelija, äitiysvapaalla Ann Roberts, vs. kaavasuunnittelija puh Toimistopalvelut Margit Hietamäki toimistosihteeri puh margit.hietamaki(a)lohja.fi Joukkoliikenne Tapio Heinonen henkilöliikennelogistikko puh tapio.heinonen(a)llohja.fi Kiinteistö- ja kartastopalvelut Ari Piirainen kaupungingeodeetti puh ari.piirainen(a)lohja.fi Karttapalvelu Raija Nurmi paikkatietosihteeri puh raija.nurmi(a)lohja.fi Maanhankinta/maankäyttösopimukset Riku Korhonen maankäyttöinsinööri puh riku.korhonen(a)lohja.fi 2. Kaavoitustilanne Yleiskaavoitus Rakennuslain nojalla voimaan tullut vahvistettu yleiskaava on voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja vahvistamaton yleiskaava oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. -Lohjan kunnan yleiskaava, hyväksytty kunnanvaltuustossa v Lohjanharjun osayleiskaava, vahvistettu ympäristöministeriössä v Gunnarlan osayleiskaava, vahvistettu v Ojamon yleiskaava, hyväksytty v Pappilankorven osayleiskaava, hyväksytty v Hormajärven osayleiskaavaluonnos, ollut alustavasti nähtävillä v Lohjan kaupungin ja kunnan yhteinen maankäytön kehityskuva valmistui v Lohjansaaren ja Karstun osayleiskaavat, hyväksytty v Lehmijärven ja Lieviön osayleiskaavat, hyväksytty v Munkkaan jätekeskuksen osayleiskaava, hyväksytty v Lohjanharjun osayleiskaavan muutos- ja laajennus, hyväksytty v Kaupungin taajama-alueiden yleiskaavoitus on vireillä. - Keskustan osayleiskaavoitus on vireillä. Yksityiskohtainen suunnittelu Asemakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslaissa asema-, rakennus- ja rantakaavat on yhdistetty yhdeksi kaavamuodoksi, asemakaavaksi. Vanhat asemakaavat ovat voimassa edelleen asemakaavoina ja rakennuslain nojalla voimaan tulleet rakennuskaavat ovat voimassa MRL:n mukaisina asemakaavoina, joissa ei ole sitovaa tonttijakoa. Ensimmäinen asemakaava on laadittu vuonna 1931 kaupungin keskustaan ja osalle Nummentaustan aluetta. Ensimmäiset rakennuskaavat vahvistettiin Lohjan kunnan alueelle vuonna 1965 ja 1966 Etelä-Lohjalle ja Röylän kylään. Kaikkiaan asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia (sisältää rakennuslain aikana laaditut rakennuskaavat) on laadittu yli 500 kpl. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala on 3382 ha, eli noin 12,1 % kaupungin maapinta-alasta. Ranta-asemakaavoitus Ensimmäinen rantakaava laadittiin vuonna 1975 Karnaisiin. Vanhat rantakaavat ovat voimassa MRL:n mukaisina asemakaavoina, joihin sovelletaan rantaasemakaavaa koskevia säännöksiä. Kaikkiaan ranta-asemakaavoja (sisältää rakennuslain aikana laaditut rantakaavat) ja ranta-asemakaavojen muutoksia on laadittu 65 kpl ja yhteensä noin 1768,5 ha:n alueelle. Vohloisten kartanon ranta-asemakaava hyväksyttiin valtuustossa Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Isotalon ranta-asemakaava hyväksyttiin valtuustossa Päätöksestä valitettu Helsingin hallintooikeuteen. Rakennuskiellot Taajamaosayleiskaavan laatimista varten kaupunginhallitus on määrännyt länsitaajaman (Routio- Paloniemen) alueelle 970 hehtaarin suuruisen rakennuskiellon 3 vuoden ajaksi. Rakennuskielto ei koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, vähäistä laajentamista eikä jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Kaupunginhallitus jatkoi rakennuskieltoa, joka on voimassa saakka. Vappulan kaava-alueella on kaupunginhallituksen määräämä kunnallistekninen rakennuskielto saakka. Jönsbölen kaava-alueella on kaupunginhallituksen määräämä MRL 53 :n mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Kielto on voimassa saakka. Gunnarlan kaava-alueen kortteleihin 349, 364 ja 365 on esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon määräämiseksi asemakaavan muuttamista varten kahdeksi vuodeksi. Kaupunginhallitus määräsi rakennus- ja toimenpidekiellon osayleiskaavan laatimista varten LIeviön-Paunin alueille 5 vuoden ajaksi saakka. 17 2

4 3. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia ns. osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisessa laajuudessa. Jos osallinen katsoo osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittämättömäksi, hän voi esittää asiasta alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä. Lohjan alueesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kaavaa valmisteltaessa tulee huolehtia siitä, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa. Käytännössä kunta ilmoittaa kaavojen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavaluonnoksista ja keskustelutilaisuuksista paikkakunnan sanomalehdissä. Alueeltaan pienillä kaava-alueilla voidaa ilmoittaa myös esim. kirjeellä. Kaupunki järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa osalliset voivat tuoda julki omia tavoitteitaan ja kannanottojaan. Keskustelutilaisuuksia järjestetään esim. kaavan tavoitteiden asettamisesta ja kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Kunnan jäsenille ja osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Edellä esitetyn lisäksi kaupunkilaiset ja osalliset voivat koska tahansa kääntyä kaupungin kaavoitustoimen henkilökunnan puoleen. Yhteystiedot löytyvät tästä kaavoituskatsauksesta. Kaavoitusprosessin alkaessa tai sen aikana voivat asukkaat myös esim. kylätoimikunnissa, asukasjärjestöissä tai muuten keskuudestaan valita työryhmiä tai edustajia, jotka ovat tiiviimmin mukana kaavaprosessissa. Menettelytavoista voi sopia kaavoittajan kanssa ja tarvittaessa tehdä kaupungille aloitteita yhteistyöstä. Kaavan käsittelee eri vaiheissa kaupungin ympäristölautakunta, kehittämis- ja elinkeinojaosto (yleiskaavat) ja kaupunginhallitus. Lopuksi kaavan hyväksyy kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Alueellinen ympäristökeskus ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelua ja valvoo, että kaavoituksessa mm. otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lain säännökset. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Maankäytön suunnittelu toimii Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa osoitteessa Karstuntie 4, IV-kerros, Lohja. Postiosoite: PL 71, Lohja. Vaihde (019) 3690, Fax (019)

5 13. Ojamon kaupunginosan korttelinosan 490 (Citymarket) asemakaavan muutos Kaupunginhallitus on hyväksynyt Ojamon kaupunginosan korttelin 490 tontteja 2 ja 3 koskevan asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kauppakeskuksen (Citymarket) laajentaminen. Kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Jönsbölen kaupunginosan korttelinosan 354 asunto-vaunu ja matkailuajoneuvo-alueen asemakaavan muutos Kehittämis- ja elinkeinojaosto on varannut Jönsbölestä Pallotien ja Lohjanjärven väliseltä alueelta noin 6 hehtaarin suuruisen alueen SF Caravan Lohjan Seutu ry:lle suunnittelua varten saakka. Yhdistyksen laatimassa maankäyttöluonnoksessa alueelle sijoittuu 172 kpl matkailuajoneuvopaikkaa, 2 huoltorakennusta (150 ja 300 kerrosalaneliömetriä), saunarakennus ja yleinen telttailualue. Asemakaavan muutosluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa 15. Vieremän ranta-alueen asemakaavan muutos Vieremän vanhentuneen ranta-alueen kaavaa tarkistetaan vastaamaan nykyisiä maanomistusoloja ja rannan virkistysalueiden laajuus tarkistetaan, Vappulantien varaus muutetaan vastaamaan laadittua tien yleissuunnitelmaa. Luonnos oli alustavasti nähtävillä syksyllä Kaavanmuutos on tarkoitus viedä eteenpäin tarkistamalla muutosalueen rajausta. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Vappulan korttelien 1606, ja 1680 asemakakaavan muutos Kaava on ollut osa hyväksyttyä asemakaavan muutosta, josta se jätettiin pois alustavan kuulemisen jälkeen. Kaava on tarkoitus valmistua v Kahden maanomistajan kanssa laaditaan sopimukset. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Sammatin Kukkusnummen asemakaavan laajentaminen Kukkusnummen pientaloaluetta on tarkoitus laajentaa kaupungin omistamalla alueella laatimalla asemakaava. Kaava vahvistettanee vuonna Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Nummenkylän korttelien 1-4 asemakaavan laatiminen Nummenkylän alueen työpaikka- ja logistiikkakeskuksen asemakaavoitusta kaupungin omistaman alueen osalta on tarkoitus jatkaa v Kaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen,

6 4. Vireillä olevat tärkeimmät kaava-asiat Maakuntakaavoitus Maakunnan liiton tehtävänä on alueensa kehittäminen aluepoliittisin ja maankäytöllisin keinoin. Merkittävin maankäytännöllisistä keinoista on maakuntakaavan laatiminen, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä vuoden tähtäimellä. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavoja laadittaessa, mutta jättää tilaa myös kuntakaavoitukselle paikallisille, maakuntakaavaa tarkentaville ja täydentäville suunnitelmille. Uudenmaan maakunnan liittoon kuuluu 28 kuntaa. Maakunnan alue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Mäntsälään, länsiraja sijaitsee Hangossa ja itäraja Loviisassa. Maakunnan alueella asuu n. 1,5 miljoonaa ihmistä. UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN (2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA) ON KÄYNNISSÄ Maakuntakaavan uudistamistyössä on kyse Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavatyön pääpaino on alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Kaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, kylä- ja hajarakentamisen ohjaaminen sekä kaupan palvelurakenteen kytkeminen osaksi yhdyskuntarakennetta. Kaavan aikatähtäin on vuoteen vaihemaakuntakaavan kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä Luonnoksesta saadun palautteen, sekä selvitysten ja vaikutusten arvioinnin pohjalta on aloitettu kaavaehdotuksen laatiminen. Kaavaehdotus valmistuu keväällä 2012, minkä jälkeen se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on, että maakuntavaltuustohyväksyy kaavaehdotuksen loppuvuodesta Kaavaan, kaavan käsittelyvaiheisiin ja selvityksiin voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ON VAHVISTET- TU Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2011 Uudenmaan 3.vaihemaakuntakaavan. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Kaavassa käsitellään lisäksi kaavaratkaisun vaatimat muutokset voimassa oleviin Uudenmaan maakuntakaavaan ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaan. 3.vaihemaakuntakaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuoden 2012 alussa. Kaavaan voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa toimivat: Lohjan seudun aluevastaava: maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen ( ). Osalliset ja vuorovaikutus: ympäristösuunnittelija Tanja Lamminmäki ( ). 9. Paloniemen asemakaava Paloniemen laadittavana olevan osayleiskaavatyön yhteydessä alueelle laaditaan helposti kunnallistekniikan yhteyteen toteutettava asemakaavoitettu alue, luonnos v ja ehdotus Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus saada vuonna 2013 osayleiskaavan aikataulun kanssa samanaikaisesti. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Paloniemen ns. Rajaportin asemakaava Sammatintie pohjoispuolelle kaupungin v ostamalle alueelle ja sen lähiympärsitöön laaditaan asemakaava pientalorakentamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Sen jälkeen kaavoitusta vaikeutti ja aikataulua pidensi ns. Espoo- Turku radan mahdollinen linjausvaihtoehto. Kaavoitustyö keskeytyi lokakuussa 2006 rataselvitysten johdosta. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Ehdotus v Kaava edellyyttää maankäyttösopimusten tekemistä. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Roution korttelien 659 ja 660 asemakaavan muutos Tuulimyllynkujan varrella Elsa-varaus on syytä poistaa Roution asemakaavasta ja uudistaa osin vanhentunut asemakaava. Kaavoitus mahdollistaa liikerakentamisen kehittämisen entisellä liikerakennuspaikalla. Samalla tehdään mahdolliseksi kevyen liikenteen väylän toteuttaminentuulimyllynkujalle. Alueelle voidaan sijoittaa veneilijöitä palveleva polttoaineiden jakeluasema. Muutosluonnos on ollut alustavasti nähtävillä Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia.sopimusten hyväksyminen on kesken. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Roution Taka-Roution asemakaava Taka-Routiolla tutkitaan asemakaavan laajentamista Routiontien varrella. Alueelle on hyväksytty kaavoituksen käynnistämissopimus yksityisen maanomistajan kanssa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä Ympäristölautakunta on hyväksynyt huomautusten pohjalta tarkistetun kaavaluonnoksen Kaavan on tarkoitus valmistua v Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman

7 5. Anttilan torin alueen ja korttelien 34 ja 35 sekä korttelinosien 39 ja 40 asemakaavan muutos Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti varata torialueen ja sen ympärisön kiinteistöt YIT Rakennus Oy:lle suunnittelua varten saakka sekä käynnistää asemakaavan muutoksen. Muutoksen tarkoituksena on kehittää torin ympäristöön viihtyisä liiketila- ja jalankulkumiljöö, josta on hyvät yhteydet pysäköintiin ja läheisiin kiinteistöihin. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviontisuunnitelma oli nähtävillä vs. kaupunginarkkitehti Miia Ajo, Gruotilan korttelin 518 (Ojaniitun koulu- ja päiväkoti) asemakaavan muutos Kaupunginvaltuusto velvoitti sivistyskeskusta jatkamaan Ojaniitun koulun ja päiväkodin suunnittelua. Koulu- ja päiväkotirakennus on tarkoitus rakentaa Ojaniitunkadun eteläpuolelle lähelle Veijolantietä Ojaniiitun kentän viereen. Korttelin tonttia 518 laajennetaan siten, että koulu- ja päiväkotirakennus voidaan sijoittaa tontille. Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Anttilan ja Ahtsalmen (Aurlahden ranta-alueen) asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti Aurlahden rannan asemakaavan muuttamisen. Muutoksen tarkoituksena on Aurlahden keskeisen alueen kehittäminen. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli alustavasti nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Osayleiskaavoitus 1. Keskustan osayleiskaava Lohjan keskustan kehittämisen pohjaksi laaditaan osayleiskaavaa. Tarkoituksena on saada selville yhteiset suuntaviivat Lohjan keskustan kehittämiselle ja yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukselle. Kaavaluonnos hyväksyttiin marraskuussa 2010 ja se pidettiin nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Keskeisimpinä tavoitteina on suunnitella ja osoittaa kaava-alueelle: * lisärakentamismahdollisuudet ja kehittämisen reunaehdot * kävelykeskustan, monipuolisen liikerantamisen ja asiointipysäköinnin mahdollisuuet * liikenneverkon kehittäminen; auto- ja kevyt liikenne sekä kävelypainoitteiset alueet * palvelujen sijoittuminen; kaupalliset ja julkiset * kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kokonaisuudet ja niiden kehittäminen * Moision- ja Pappilanpeltojen kaupunkirakenne osana keskustaa. Luodaan yleiskaavallinen ratkaisu - osoitetaan rakentamiselle soveltuvat alueet, virkistysalueet, alueen katuverkko ja taajamaliikenneradan asemaan liittyvät liikenneratkaisut jne. * erityistä rakentamistapaa edellyttävät alueet (esim. pientaloalueet, erityisen korkean tehokkuuden tontit tai alueet, joilla suojeluarvoja ja samanaikaisesti rakentamisen painetta) * ranta-alueiden kehittämistarpeet. Keskustan kehittäminen on ollut vilkasta ja muutospaineita on purettu viime vuosikymmeninä laatimalla yksittäisiä asemakaavanmuutoksia, sillä moni voimassa olevista asemakaavoista on vanhentunut. Osayleiskaavan avulla voidaan kuitenkin ratkaista laajempia kokonaisuuksia ja siten luoda pysyvä perusta pitkäjänteiselle kehittymiselle. Osayleiskaava-alueeseen kuuluvat ydinkeskusta ja ne lähiympäristön alueet, joihin kohdistuvat suurimmat muutospaineet tai joiden toimivat keskeiset yhteydet tulisi ratkaista - erityisesti keskustan, harjun ja järven väliset yhteydet. Rajaukseen kuuluvat Aurlahden, Moisionlahden, harjun laella kulkevan Vt 25:n sekä Porlan väliset alueet. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna Yleiskaavoittaja Leena Iso-Markku puh Gunnarlan kaupunginosan korttelien 349, 346 ja 365 asemakaavan muutos- ja laajennus Kaupunginhallitus hyväksyi Kiinteistö Oy Gunnarlan tontit ja Wärtsilä Oyj:n kanssa laaditun asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Kaavoituksen tarkoituksena on jatkaa Gunnarlan asuntoalueen rakentamista pientaloalueena. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumisjja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen

8 2. Taajamaosayleiskaava Taajamaosayleiskaavaehdotus Kaupunginhallitus

9 Asemakaavoitus 1. Keskustan korttelien 42 asemakaavan muutos. Korttelialueelle järjestettiin v asemakaavallinen ideakilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Järvinen ja Kuorelahti ehdotuksellaan Viilto. Asemakaavanmuutoksen laatiminen on vireillä voittaneen ehdotuksen pohjalta. Kaavanmuutosehdotus oli nähtävillä Korttelista järjestettiin kaksi tontin luovutuskilpailua. Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu ja se asetetaan uudelleen nähtäville talvella vs. kaupunginarkkitehti Miia Ajo Hiidensalmen korttelien 190, 191, 192 ja 195 asemakaavan muutos Hiidensalmen pohjoisosan asemakaavoituksen pohjana on vuonna 2006 ratkaistun yleisen arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotus Verso. Suunnittelua on jatkettu voittajaehdotuksen pohjalta. Pääosa rakentamisesta tulee olemaan asuinkerrostaloja. Asuinkorttelien ympärille on tarkoitus osoittaa virkistyskäyttöä ja rannan tuntumaan kevyen liikenteen yhteys. Asemakaavan laatimista edellyttävää suunnittelua on jatkettu tutkimalla tarkemmin mm. katutilaa, kortteliratkaisuja ja pysäköintiä. Kaavanmuutosluonnos oli alustavasti nähtävillä Seurakunnan kanssa on erillinen kaavoituspäätös koskien seurakunnan omistamaa länsiosaa alueesta. vs. kaupunginarkkitehti Miia Ajo Anttilan kaupunginosan (Nahkurintorin) asemakaavan muutos Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa kaupallinen keskus. Kaupunki on tehnyt NCC:n kanssa sopimuksen alueen suunnittelua varten saakka. Kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä talvella Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Ahtsalmen kaupunginosan korttelin 99 asemakaavan muutos (Neidonkeidas) Aliueelle suunnitellaan kylpylähotellin sijoittamista. Hankkeen johdosta alue vaatii asemakaavan muuttamista. Kaavanmuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ympäristölautakunnassa Kehittämis- ja elinkeinojaosto varasi alueen Espa Invest Oy:lle ja Ailecon Oy:lle yhdessä suunnittelua varten enintään asti. Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen Lohjan taajamaosayleiskaava laaditaan kaupungin taajama-alueen maankäytön kehittämiseksi siten, että kaupunkiin suuntautuva väestön kasvu, uudet työpaikat ja palvelut muodostavat olevan taajamarakenteen kanssa toimivan kokonaisuuden, sopivat ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan ja alueiden toteuttaminen on kaupungin kannalta taloudellista ja hallittua. Suunnittelualue käsittää nykyiset taajama-alueet sekä taajamien lievealueita seuraavasti: Suunnittelualue alkaa etelässä Kirkniemestä ja Virkkalan Ristin eteläpuolelta, ulottuu lännessä ja pohjoisessa Paloniemen ja Karnaisten alueille ja rajautuu edelleen Lempolan kohdalla rakenteilla olevan moottoritien E18 linjauksen pohjoispuolelle ja käsittää Nummenkylän alueen Vihdin kunnan rajaan saakka. Idässä suunnittelualue rajautuu Lohjanharjun kaakkoispuoliseen peltolaaksoon Veijolaan saakka ja siitä edelleen Siuntion kunnan rajaan. Kaupunginvaltuusto päätti laajentaa suunnittelualuetta Nummenkylässä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan hyväksyä taajamaosayleiskaavaehdotuksen ja asettaa sen MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäväksi väliseksi ajaksi. Samalla kaupunginhallitus hyväksyi tiivistelmän lausunnoista ja vastineet lausuntoihin sekä tiivistelmän mielipiteistä ja vastineet mielipiteisiin. Kaavaehdotus laadittiin kaavaluonnoksen pohjalta. Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan ja siitä keskusteltiin osallisille järjestetyissä tilaisuuksissa eri puolilla taajama-aluetta. 8 Kaavalla kiinnitetään paikalleen Lohjan ja Salon välisen oikoradan maastokäytävä kaupungin tavoitteita ja yhdyskuntarakennetta tukevan vaihtoehdon mukaisesti. Kaava edistää Länsiradan eli Espoo- Vihti Lohja taajamaliikenteen toteuttamista ja raideyhteydelle on varattu asemat keskustaan Perttilään ja Muijalaan. Tulevaisuuden asemamahdollisuudet ovat myös Tynninharjun eteläpuolella, Keski-Lohjalla ja Virkkalassa. Kaavassa osoitetaan koko taajama-alueen kattava joukkoliikennepainotteinen reitti. Liikenneratkaisuilla varmistetaan monipuoliset liikkumisvaihtoehdot sekä alueen sisällä että osana Helsingin metropolialuetta. Lohjan yhdyskuntarakenne perustuu nauhataajaman kehittämiseen. Keskusta on Lohjan pääkeskus ja sitä kehitetään Länsi-Uudenmaan seutukeskuksena. Keskustan kehittämistä ohjataan erikseen laadittavalla vain keskusta-aluetta koskevalla yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Nauhataajaman kehittyvät alakeskukset ovat Virkkala, Tynninharju ja Lempola. Alakeskuksissa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut ja tarkemmassa suunnittelussa pitää kiinnittää erityisesti huomioita toimiviin kevyen liikenteen yhteyksiin. Kehittyvät kaupan ja työpaikkojen alueet ovat Tynninharju KehäV -yhteyden varrella sekä Lempola KehäV - ja E18 - moottoritien solmukohdassa. Kummallekin alueelle on keskustan lisäksi mahdollista sijoittaa mm.merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Myös liikenteellisesti hyvin sijaitsevat Muijala ja Karnainen ovat kehitettäviä elinkeinoalueita E18 -moottoritien solmukohdissa. Muijala ja Lempola ovat saavutettavissa myös taajamaliikenneradan suunnitelluilta asemilta. Paikallisen identiteetin vahvistamiseksi ja osallistumisen helpottamiseksi kaava-alue on jaettu neljään osaalueeseen; Keskiosan järvikaupungissa, pohjoisen harjukaupungissa, lännen maisema-kaupungissa ja etelän puutarhakaupungissa on runsaasti erilaisia asumismahdollisuuksia. Harjukaupungin keskeinen virkistysalue on Lohjanharju, järvikaupungissa luonnollisesti Lohjanjärvi ranta-alueineen sekä harju, maisema-kaupungissa Paloniemen rannat saarineen ja puutarhakaupungissa lähirannat. Taajamaosayleiskaavan asiakirjoihin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: ja rakentaminen_vireillä olevat kaavat Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Yleiskaavoittaja Leena Iso-Markku puh

10 3. Paloniemen alueen osayleiskaava Kaavoitusohjelma vuosille Suunnittelualue käsittää Paloniemen Sammatintien ja järven välisen alueen. sekä Kanneljärven kansanopiston alueen. Tarkoituksena on erityisesti varmistua siitä, että Paloniemen alueelta on tarjottavissa rakennusmaata asuntotuotantoon E-18 -tien ja Roution sisääntulotien rakentamisen jälkeen. Kaavoitustyö keskeytyi 2006 rataselvitysten johdosta. Selvitys Helsingin ja Turun välisen radan linjausvaihtoehdoista Lohjan kaupungin alueella valmistui vuonna 2007 ratahallintokeskuksen, Lohjan kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia v Valtuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus saada v Muutettavanniemi kaakosta luoteeseen Paloniemen suuntaan Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa esitetään ns. ESA-oikoradalle vain yksi vaihtoehto, joka myötäilee moottoritietä. Paloniemen alue on näin ollen vapautunut linjauksista. Asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman Paloniemi luoteesta kaakkoon keskustan suuntaan 9 10