Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1/2009"

Transkriptio

1 SLaL Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1/2009 Tunti tunnista ei vetele ylitöiden korvaaminen..4 Vuoden lastenhoitaja Raija Roitto... 8 Tässä numerossa: Lapsi tarvitsee vanhemman aikaa ja tukea... 4 Lastenhoitajasta tuli kriisiperhetyöntekijä... 8 Perheasiain neuvottelukeskus auttaa arjessa... 16

2 Huolettomuus ja vapaus kuuluvat lapsuuteen Uusi vuosi ja uudet kujeet näinhän sanonta kuuluu. Uudet toimijat liiton luottamushenkilöinä aloittavat työnsä ja uudet haasteet odottavat. Uusi hallitus järjestäytyi tammi-helmikuun vaihteessa ja hallitus esitellään SLaL-lehdessä nro 2. Liiton toiminnassa jatketaan vahvasti jäsenten ammatillisuuden tukemista. Järjestämiemme alueellisten koulutuspäivien aiheena on lääkehoito, joka koskee yhtälailla päivähoidossa kuin sairaalassa työskenteleviä. Aihe on entistä tärkeämpi nykyään, kun hoidossa olevilla lapsilla on monenlaisia päivittäistä lääkitystä vaativia sairauksia. Jäsenemme ovat se ammattikunta, jotka ovat saaneet ainoina päivähoidon työntekijöistä opinnoissaan koulutusta lääkehoitoon liittyviin asioihin. Koulutuspäivässä paneudutaan myös koskettamisen voimaan, kuinka hieronnasta voi saada apua lasten levottomuuteen. Tänä vuonna juhlitaan lasten oikeuksien 20-vuotisjuhlavuotta. Sen pääteemana on lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on toteuttanut kyselyn 4-9.-luokkalaisille, jonka perusteella lapset ja nuoret olivat tyytyväisimpiä kodin hyvinvointiin ja perheen huolenpitoon. Perheenjäsenten merkitys, kodin fyysiset puitteet sekä huolenpito korostuivat. Eniten toivottiin riitojen vähenemistä ja perheen yhteisen ajan lisäämistä. Ehkäpä nyt taloudellisen taantuman ollessa tosiasia, osataan antaa arvoa perheelle, yhteisöllisyydelle sekä tavallisille arkisille asioille. Kyselyn mukaan vapaa-ajalta toivottiin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kavereiden kanssa vietettyä aikaa. Nuorten toiveena oli erityisesti saada kokoontumispaikkoja ja heille suunnattua toimintaa. Kyselyn perusteella valtaosalla suomalaisista lapsista ja nuorista on hyvät edellytykset turvalliselle, terveelliselle ja virikkeelliselle kasvulle. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Elämää leimaa kuitenkin liiallinen suorittaminen niin koulutyössä kuin harrastuksissa, levon ja leikin jäädessä vähemmälle. On surullista, että jo lapsuudessa eletään tiukkojen aikataulujen tahdittamaa elämää. Olisiko nyt aikaa ja halua rauhoittua ja lopettaa kaikenlainen ylisuorittaminen? Näin alkuvuodesta postilaatikosta tippuu tiheään tahtiin laskuja. Myös SLaL:n jäsenmaksu on jäsenillemme tupsahtanut postiluukusta. Miettiessä kannattaako tuon jäsenmaksun maksaa, on hyvä taas pohtia mitä rahan vastineeksi saa. Liittomme jäsenmaksu verottajan vähennyksen jälkeen on kuukausille jaettuna alle puolitoista euroa. Sillä rahalla ei saa nykyään edes kahvikupillista kahvilassa. Lastenhoitoalan Liitto tekee työtä Sinun ammatillisten asioiden hyväksi, ammatillisuutta ja ammattitaitoa tukien, tuoden jäsentemme äänen kuuluviin esimerkiksi erilaisissa hankkeissa, lainsäädännön valmistelussa jne. Lehden myötä toivotan teille kaikille lukijoillemme reipasta ja aktiivista talvea! Eila Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi Gsm Liiton toimisto Postiosoite: PL 120, Tehy Puhelin: (09) kotisivut: SLaL Julkaisija Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry 43. vuosikerta ISSN Painopaikka: Miktor Oy Päätoimittaja Eila Seppälä-Vessari Toimitusneuvosto Tarja Helminen Raija Jaakkola Hanna Rasila Eila Seppälä-Vessari Heli Vepsä -Tuomi Lehden ulkoasu Sanakuva/Heli Soikkeli Ilmoitusmyynti Liiton toimisto Puhelin: (09) SLaL-lehdessä julkaistut jutut eivät ole aina järjestön virallinen linja. Lehdessä voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2

3 Paljon uutta ja vähän kokemusta Uusi vuosi. Uusia vastavalmistuneita jäseniä, jotka aloittavat työnsä uusina työkavereina sekä liiton uusina jäseninä. Tarvitaan myös meitä kokeneita ja uusia haasteita vastaan ottavia, jotta kaikki toimii. Kukaan meistä ei pärjää yksin. Ensimmäinen jännittävä toimistopäivä liiton uutena puheenjohtajana on takana. Uutta sulateltavaa asiaa tuli paljon. Toiminnanjohtajan kanssa vietetty perjantai oli hyvin tietotäytteinen ja vaatii hetken sulattelua. Onneksi puheenjohtajuutta voi hoitaa osittain etätyönä, ainakin näin ensi alkuun. Työskentelen pääluottamusmiestehtävän lisäksi päiväkodissa lähes joka viikko. Se on työtä jota ei voi tehdä etätyönä, vaan ihmistä tarvitaan läsnä olevana, koko ajan. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Uutta näin alkuvuodesta ovat myös suuret kuntaliitokset ja palvelurakennehankkeet sekä toiminta-alueet. Jotenkin tuntuu että tätä uusi-listaa voisi jatkaa loputtomiin. Onneksi on kuitenkin paljon asioita, jotka jatkuvat kuten ennenkin. Tehyn valtuusto- ja liittokokousvaaleihin toivotaan runsain mitoin lastenhoitajia ehdokkaiksi. Lastenhoitoalan Liitto on yksi Tehyn perustajajäsenistä, ja vain asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä voi vaikuttaa. SLaL:n järjestämiä paikallisia koulutuksia voi ja kannattaa esittää täydennyskoulutukseksi omalle työnantajalle. Huolimatta siitä että joka paikassa puhutaan talouden taantumasta, lomautuksista, leikkauksista, puhutaan myös elvytyksestä ja siihen kuulu myös kouluttaminen ja kouluttautuminen. Uutena puheenjohtajana toivotan Teille kaikille hyvää alkanutta toimintavuotta. Minna Äänestä ja voita! Äänestä SLaL-lehden 6/08 paras juttu äänestyksessä eniten ääniä saivat jutut Curling- vanhempi ei siedä lastensa pettymyksiä ja Arjen arvo. Parhaaksi kuvaksi valittiin sivun 20 kuva. Onni suosi arvonnassa Riitta Sillanpäätä Kokkolasta ja Anna-Maija Korpelaa Oulaisista. Palkinnot on toimitettu voittajille. Äänestä lehden 1/09 paras juttu ja kuva. Käy äänestämässä kotisivuillamme mennessä lehden 1/09 paras juttu ja kuva. Vastaajien kesken arvotaan SLaL-tuotteita. 3

4 Lapsi tarvitsee vanhemman aikaa ja tukea Teksti: Inkeri Aalto Kuva: Krista Jussila Suomalaiset kertovat barometrien mukaan arvostavansa perhe-elämää. Silti sille ei tunnu kuitenkaan olevan riittävästi aikaa. On alettu puhua lasten vanhempien ruuhkavuosista, kun samaan aikaan opiskellaan, käydään työssä, harrastetaan, huolehditaan lapsista ja joskus myös omista vanhemmista. Lapsi tarvitsee aineellisen perusturvan lisäksi turvallista aikuista ja vanhemman todellista läsnäoloa arjessa. Lapset tarvitsevat vanhemmiltaan aikaa. Suomalaisten avioeroluvut ovat suuria pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa. Lapsiperheiden köyhyys on viime vuosikymmeninä huomattavasti lisääntynyt ja sen seuraukset ovat 4

5 nähtävissä. On väsymystä, yksinäisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta vanhempana. Parisuhdeongelmat heijastuvat myös lapsen hyvinvointiin. Jos jommallakummalla vanhemmalla tai joskus jopa molemmilla on psyykkinen sairaus, perhe ei useinkaan selviä ilman apua. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheissä on paljon riskitekijöitä, täytyy kuitenkin muistaa, että useimmat suomalaiset lapset voivat hyvin. Tuoreesta lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan selvityksestä käy ilmi, että eniten myönteistä sanottavaa lapsilla oli omasta perheestään; he ovat tyytyväisiä. Vanhemman psyykkinen sairaus on lapselle riskitekijä Huomio täytyy kiinnittää erityisesti niihin lapsiin, joiden lapsuuteen ja nuoruuteen on kasaantunut vaikeuksia. Vanhemman sairaus on yksi niistä. Toisen tai molempien vanhempien psyykkinen sairaus kuormittaa perheen arkea ja vaikeuttaa selviytymistä. Tilastollisesti joka kolmannella psykiatrisessa avohoidossa olevalla aikuisella on lapsia. Sellaisten lasten ja perheiden tukeminen, joissa vanhemmilla on mielenterveysongelmia, on äärimmäisen tärkeää. Suuri vaara on, että lapset, jotka kasvavat tällaisessa perheessä, sairastuvat myöhemmin myös itse. Vakavasti masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu arvioiden mukaan 40% ennen 20. ikävuotta ja 60% ennen 25 ikävuotta. Pitkään on oltu tilanteessa, että vanhemman sairastuessa on hoidossa otettu huomioon ainoastaan hänet usein ei ole edes kysytty, onko potilaalla lapsia. Lapsen on usein mahdotonta ymmärtää psyykkistä sairautta, ellei häntä siinä auteta. Jos vanhempi ei ole aidosti läsnä, siitä seuraa yksinäisyyttä, pelkoa, turvattomuutta, hylätyksi tuntemisen kokemuksia, itseluottamuksen puutetta ja muuta onnelliseen lapsuuteen kuulumatonta vaikeutta. Lapsi voi tuntea suurta häpeää, josta ei voi puhua kenellekään. Lapsi joutuu usein myös kantamaan vastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja perheen arjesta. Lasta auttaa tieto tilanteesta, jotta hän ymmärtäisi ja osaisi käsitellä omia tunteitaan. Hyvät perhesuhteet ja perustarpeiden tyydyttyminen antavat turvaa. Ystävät, ulkopuoliset aikuiset, harrastukset ja kiinnittyminen päiväkotiin ja kouluun voivat olla tukena. Lapsen omat ominaisuudet ovat myös suureksi avuksi. Perheellä on uskomattoman paljon voimavaroja. Vaikeassa tilanteessa niitä voidaan tukea. Vanhempi, jolla on psyykkinen sairaus, kantaa usein suurta huolta siitä, miten lapsi voi. Aina ei jaksa olla hyvä vanhempi, vaikka sitä kuinka haluaisi. Kun vanhempi saa ajoissa tukea, vältytään tilanteelta, jossa lapsi alkaa kantaa perheestä liikaa vastuuta. Jakamalla tietoa ja antamalla tukea niin vanhemmille kuin lapsille vahvistetaan perheiden omaa toimintavoimaa ja lapsi saa paremmat mahdollisuudet varttua rakastavassa ja tasapainoisessa kodissa. Ehjä lapsen mieli - kampanja Vaikeuksissa olevia perheitä kyetään auttamaan entistä paremmin yhdistämällä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen vertaisuuden voimaan. Mielenterveyden keskusliitolla on meneillään vuoden 2007 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettava Ehjä lapsen mieli kampanja. Osana sitä järjestetään koulutusta perhetyötä tekeville ammattilaisille, jotta perheitä voitaisiin entistä paremmin tukea. Liiton paljon kiitosta saanut kuntoutusideologia on koulutusten perusta ja siihen yhdistetään Stakesissa kehitetty ja myös hyväksi havaittu Lapset puheeksi menetelmä. Näillä eväillä saadaan toteutettua hyvä täydennyskoulutus lasten parhaaksi. Kampanjassa jaetaan tietoa ja levitetään toivon sanomaa laajemminkin, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin. Tätä varten Mielenterveyden keskusliitossa on suunniteltu koulukampanja, johon kuuluvat Mielix-lautapeli ja mielix.fi -nettisivut. Tänä syksynä lanseerattiin Koulumieli koulujen henkisen hyvinvoinnin ilmapiirimittari, joka toimii netissä. Tulossa on vielä tilaisuuksia kouluille. Koulukampanjan pääkohderyhmä on peruskoululaiset, mutta esimerkiksi Mielix-lautapeliä voi soveltaen pelata pienempienkin kanssa. Mielix-pelejä saa Mielenterveyden keskusliitosta, niin kauan kuin niitä riittää. Peli on ilmainen, mutta postikulut veloitetaan. 5

6 Vuosi on kulunut lastensuojelulain uudistumisesta Lastenhoitaja Anne Saarinen on huolissaan lain vaikutuksista Lappeenrannassa. 6 Teksti: Päivi Tolonen Anne Saarinen työskenteli lastensuojelulain uudistumisen aikoihin vielä projektityöntekijänä Käskäes-projektissa Lappeenrannassa. Kolmivuotisessa varhaiskasvatustoimen projektissa testattiin muun muassa sitä, miten päiväkotien varhainen puuttuminen lasten ja perheiden pieniin pulmiin ehkäisee niiden paisumista isommiksi harmeiksi. Projekti päättyi syyskuun lopussa, joten Saarinen ehti nähdä jo projektityöntekijänä uuden lastensuojelulain vaikutuksia. - Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on nyt vaikeampaa kuin ennen uutta lakia. Huoli lapsesta, eli varhainen puuttuminen ja pulmien ennalta ehkäisy eivät tunnu olevan tärkeässä osassa ainakaan Lappeenrannan päivähoitotoimessa, hän pahoittelee. - Ennen lain voimaantuloa päiväkodin oli mahdollisuus kutsua sosiaalityöntekijä ja perhe keskustelemaan lapsen tai perheen pulmista päiväkotiin. Tämän keskustelun perusteella sosiaalityöntekijä sitten harkitsi, oliko aiheellista tehdä lastensuojeluilmoitusta. Nyt sosiaalityöntekijä tulee päiväkotiin vasta kun lastensuojeluilmoitus on tehty. Tietoa kaivataan lisää Saarinen työskentelee tällä hetkellä kiertävänä lastenhoitajana kolmessa lappeenrantalaispäiväkodissa. Hän epäilee, etteivät kaikki päivähoidon työntekijät edes tiedä, miten lastensuojeluasioita hoidetaan kunnan sosiaalitoimessa. - Päiväkodeissa ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä lastensuojeluilmoituksen jälkeen tapahtuu. Monet työntekijät saattavat vielä luulla, että lapsi otetaan heti huostaan. Moni pelkää myös perheiden leimautumista ja yhteistyön katkeamista heidän kanssaan. Tästä saattaa seurata, ettei päiväkodissa puututa perheiden huoliin riittävän ajoissa. Saarinen epäilee, että Lappeenrannan kaupungin sosiaalityöntekijöiden voimavarat on nyt suunnattu tarkoituksella lastensuojeluilmoituksen jälkeiseen työhön. - Onneksi tämä on vain Lappeenrannan kaupungin valinta. Muissa kunnissa toimitaan käsittääkseni niin, että sosiaalityöntekijät tulevat tarvittaessa keskustelemaan päiväkotiin. Lapsissa on tulevaisuus Anne Saarisen mielestä on liian varhaista arvioida, millaisia uuden lastensuojelulain vaikutukset päivähoitoon tulevat loppujen lopuksi olemaan. - Kaikki päivähoidon kentällä työskentelevät ovat selvästi vielä kuulolla ja vähän varpaillaankin miten asiat lähtevät rullaamaan. Ehkä vuoden päästä voisimme tarkastella paremmin, miten asioita on linjattu eri kunnissa. Hän kaipaa eri toimialojen välistä yhteistyötä lasten ja nuorten asioiden hoitamisessa. - Rajat julkisen sektorin eri toimialojen, kuten sosiaali- ja terveystoimen, sekä kasvatus- ja opetustoimen välillä ovat liian korkeat. Pulmista ei siksi osata puhua yhdessä. Lasten ja perheiden hyvinvointi paranisi varmasti, jos asioista pystyttäisiin puhumaan avoimemmin. Saarinen on iloinen siitä, että vuoden 2009 alussa Lappeenranta ja sen yhdeksän ympäristökuntaa yhdistyivät uudeksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriksi. - Kun kunnilla on mahdollisuus oppia, miten toisissa kunnissa hoidetaan lastensuojeluasiat, sekä vertailla kokemuksiaan, se tulee varmasti tuottamaan hyviä tuloksia. Päivähoito jäi kuitenkin pois uudesta sosiaali- ja terveyspiiristä, joten se ei valitettavasti tule tästä yhteistyön mahdollisuudesta suoranaisesti hyötymään. Siksi olenkin hieman huolissani siitä, miten lasten hyvinvointi tulee kehittymään. Lapsissa on kuitenkin tulevaisuutemme ja heistä kasvavat uudet päättäjämme.

7 Soittokierros paljasti: Jonot perheneuvoloihin pitkät ympäri Suomea Perheneuvola auttaa vanhempia ratkomaan lapsen kehitykseen ja kasvatukseen liittyviä ongelmia. Se tukee vanhempia silloin, kun he kokevat olevansa neuvottomia lastensa kanssa ja perheen kaikki omat keinot on käytetty. Soittokierros suurimpien kaupunkien perheneuvoloihin paljastaa kuitenkin, että vastaanotolle joutuu jonottamaan kaikkialla Suomessa. - Meillä on tällä hetkellä keskimäärin 2-3 kuukauden jono. Kiireellisessä ongelmassa ajan saa alle kolmessa viikossa, kertoo Tampereen perheneuvolan toimistosihteeri Seija Keskinukari. Pikkulapsiperheet ovat etusijalla Oulun perheneuvolassa. Normaali jonotusaika on kaksi kuukautta, perheen akuutissa kriisitilanteessa aika järjestyy muutaman päivän sisällä. - Tilanne elää koko ajan, ja järjestämme kiireellistä apua tarvitseville uusia aikoja kaksi kertaa viikossa, kertoo perheneuvolan johtaja Anja Kinnunen. Turun perheneuvolan toiminta uudistuu Jyväskylän perheneuvolan sosiaalityötekijä Eeva Nyberg sanoo, että lasten ongelmat ajavat aikuisten parisuhdeongelmien ohi. Perheet joutuvat silti odottamaan lasten kiireettömien ongelmien kanssa vastaanotolle pääsyä noin 7 viikon ajan. Kriisiperheet saavat Jyväskylässä ajan viikon sisällä. Turussa jonotusajat vaihtelevat kiireettömissä, kuten lapsen kehityksellisiin ongelmiin liittyvissä tapauksissa kahdesta kolmeen kuukauteen. Akuutissa ongelmassa perhe pääsee neuvolaan viikon kuluessa. Kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Riitta Englund valittelee tilannetta, mutta lupailee muutosta asiaan. - Aiomme ottaa käyttöön niin sanotun nopean puuttumisen mallin vuoden 2009 aikana. Tällöin osa perheistä voisi saada kahden viikon sisällä normaalia pidemmän, 2 3 tunnin mittaisen vastaanottoajan. Päivystäjämme haastattelisivat perheitä ajanvarauksen yhteydessä ja valitsisivat ne perheet, joiden ongelmat pystyttäisiin kenties hoitamaan yhdellä pidemmällä neuvolakäynnillä. Tarvittaessa voitaisiin perheelle varata vielä seuranta-aika, Englund kertoo. Helsinkiin perustettiin lasten psykiatrinen poliklinikka Helsingin perheneuvolan vs. johtaja Hanne Kalmari kertoo, että asiakkaista yli puolet pääsee vastanotolle kuukauden sisällä. Kiireettömät tapaukset voivat joutua odottamaan Helsingissä jopa kuukausia. - Ajanvarauspuhelimessamme päivystävät asiakastyötä tekevät psykologit ja sosiaalityöntekijät. He pystyvät kartoittamaan lapsen ja perheen tilanteen alustavasti puhelimessa. Jos päivystäjä toteaa, että ongelma vaatii selkeästi lastenpsykiatrista apua, hän ohjaa perheen esimerkiksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Sitä kautta perhe voi saada lähetteen lasten psykiatriselle poliklinikalle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa toimivat lastenpsykiatriset poliklinikat aloittivat toimintansa viime syksynä. Aluepoliklinikoita on kolme ja ne sijaitsevat Pasilassa, Sörnäisissä ja Malmilla. Poliklinikoiden toiminnan käynnistymisen myötä Helsingin lasten- ja nuorten mielenterveystyöhön rekrytoitiin 50 uutta työntekijää. - Jos havaitsemme varsinaisella vastaanotollamme, että lapsella on vakavampi psykiatrinen ongelma, pystymme ohjaamaan lapsen tarvittaessa lastenpsykiatriselle poliklinikalle. Tämän mahdollistavat psykiatrisen poliklinikan ja perheneuvolan säännölliset yhteiset lähetekokoukset, Kalmari kiittelee uudistusta. Teksti ja kuva Päivi Tolonen 7

8 Lastenhoitajasta tuli kriisiperhetyöntekijä Riikka Huhtala näkee työnsä tulokset käytännössä. Teksti ja kuva: Päivi Tolonen Kriisiperheohjaaja Riikka Huhtala saapuu tapaamiseemme suoraan Lastensuojelun neuvottelukunnan kokouksesta. - Meillä oli tällä kertaa aiheena koulun oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö. Eräs koulukuraattori kertoi työstään, ja sain häneltä hyviä vinkkejä omaa työtäni varten, hän hehkuttaa. Huhtala työskentelee jo viidettä vuotta Families First- kriisiperhetyössä Lapin ensi- ja turvakodissa Rovaniemellä. Yhdysvalloista lähtöisin oleva Families First oli vuosina Lapin ensi- ja turvakodin projekti. Kun työskentelytapa todettiin hyväksi, se jäi projektin päätyttyä vakituiseksi työmuodoksi. - Teemme lastensuojelun kriisityötä perheiden kotona. Ongelmat vaihtelevat lasten koulunkäyntiongelmista vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Kun perhe pääsee kriisityön piiriin, on sitä yleensä jo autettu lastensuojelun keinoin ja lasten sijoituksestakin on saatettu keskustella, Huhtala kertoo. Perheen neljä viikkoa kestävä auttamisjakso alkaa palaverilla, jossa mukana on perhe, lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä kaksi ensi- ja turvakodin kriisiperhetyöntekijää ja sosiaalityöntekijä. - Kartoitamme yhdessä perheen huolet ja ongelmat ja sitten aloitamme työskentelyn kaikkien perheen jäsenten kanssa. Neljän viikon auttamisjakson aikana Huhtala ja hänen työparinsa käyvät autettavan perheen kotona lähes päivittäin. - Kotikäynnit tehdään perheelle sopivina ajankohtina, niin etteivät ne häiritse heidän normaalia elämäänsä, työssä ja koulussa käyntiä. Jompikumpi kriisiperhetyöntekijöistä päivystää aina myös puhelimessa, joten perhe voi sovittujen kotikäyntien lisäksi soittaa meille joka päivä klo 9-21 välisenä aikana, Huhtala kertoo. Edistysaskeleet näkyviä Perheen ongelmat pyritään ratkaisemaan uusien käyttäytymismallien ja toimintatapojen avulla. Jos nuori lintsaa koulusta, lähdetään liikkeelle pienin askelin. - Voimme vaikka tehdä nuoren kanssa sopimuksen, että hän menee joka päivä kouluun viikon ajan. Jos sopimus pitää, hän saa siitä valitsemansa palkkion, esimerkiksi leffa- tai uimalipun. - Jos vanhemmalla on paha päihdeongelma, kannustamme häntä tietysti tilaamaan ajan esimerkiksi A-klinikalle, jossa hänen on mahdollisuus saada erikoisammattiapua omaan ongelmaansa. Kotikäynnit kestävät Huhtalan mukaan parista tunnista muutamaan tuntiin riippuen perheen sen hetkisestä tilanteesta. - Usein teemme yhdessä kotitöitä, pyykkäämme ja siivoamme. Samalla tarjoamme tietysti keskusteluapua. Kahden viikon työskentelyjakson jälkeen on välipalaverin vuoro. - Se pidetään perheen kotona, ja siihen osallistuu työparini ja minun lisäksi sosiaalityöntekijä. Neljän viikon auttamisjakso loppuu päätöspalaveriin, jota varten kriisityöntekijät kirjoittavat loppuraportin. Siihen mennessä on mietitty yhdessä jo sitäkin, millaista tukea perhe tarvitsee jatkossa. - Tapaamme perheen puolen vuoden päästä auttamisjaksosta ja soitamme heille vielä vuoden päästä. Parasta Huhtalan työssä on nähdä perheiden pieniä ja vähän suurempiakin edistysaskelia. - On aivan ihanaa todeta, että yksinhuoltajaäiti, joka ei ole jaksanut hoitaa lapsiaan eikä muitakaan arjen asioita, alkaa vähitellen pitää parempaa huolta kodistaan. Tällöin myös lapset voivat paremmin. Tai kun nuori, jolla on ollut ongelmia koulussa, saa hyvän todistuksen ja tajuaa itse, että yläkoulu pitää käydä kunnialla loppuun, jotta pääsisi elämässä eteenpäin. Kouvolalaistyttö päätyi Rovaniemelle Huhtala on lähtöisin Kouvolasta, mutta muutti 8

9 jo vuonna 1976 Rovaniemelle. - Se oli se tavallinen tarina. Olin ystäväni kanssa enoni perheen luona kylässä, ja eno pyysi työkaveriaan esittelemään meille Rovaniemen iltaelämää. Työkaverista tulikin sitten poikaystäväni. Reissasimme ensin pari vuotta Kouvolan ja Rovaniemen väliä, sitten menimme naimisiin ja muutin Rovaniemelle. Huhtala ehti ennen Rovaniemelle muuttoaan käydä lastenohjaajakoulutuksen Kauniaisten raamattuopistolla. - Työskentelin Kouvolan seurakunnan lastenohjaajana ja jatkoin samaa työtä Rovaniemellä. Kahden tyttären syntymän jälkeen hän oli yhteensä kymmenen vuotta kotona. Sitten hän palasi vielä joksikin aikaa lastenohjaajan työhön, kunnes opintie alkoi kiinnostaa. - Aloin opiskella lastenhoitajaksi ja valmistuin Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Rovaniemen keskussairaalan vastasyntyneiden ja lasten sisätautien osasto. - Sain vuoden sijaisuuden ja viihdyin erinomaisesti. Mutta kun toista sijaisuutta ei ruvennut heti kuulumaan, otin vastaan työtarjouksen Lapin ensi- ja turvakodin päiväkodissa. Pian Huhtala siirtyi päiväkodista varsinaisen ensi- ja turvakodin puolelle. - Asiakaskuntamme oli kirjavaa. Meillä oli äitien ja vauvojen lisäksi lapsia, joiden vanhemmat eivät kyenneet huolehtimaan heistä, sekä vanhuksia, jotka tarvitsivat tukea joihinkin arjen askareisiin. Perheille on riittävästi aikaa Vuonna 1999 alkoi Lapin ensi- ja turvakodissa toimia myös kriisiasema. Huhtala aloitti samoihin aikoihin ensi- ja turvakotien liiton vuoden mittaisen koulutuksen. Siellä hän oppi, miten väkivaltaa kohdanneita perheitä tulisi kohdata, tukea ja auttaa. - Aloitin työskentelyn kriisiasemalla, ja siitä muodostui elämäni haastavin työjakso. Perheillä oli pahoja kriisejä avioeroista päihde- ja perheväkivaltaan. Välillä minusta tuntui, että ovikelloa saattoi soittaa kuka tahansa. Oli raskasta kohdata väkivallan uhreja, mutta myös tekijöitä. Ja erityisesti lapsia, jotka olivat olleet näkijänä ja kokijana väkivaltatilanteissa, Huhtala muistelee. Nykyinen kriisiperheohjaajan työ tuntuu Huhtalasta omalta. Hän arvostaa erityisesti sitä, että perheille on riittävästi aikaa ja hän saa työskennellä samalla lasten kanssa. - Tämän paremmin ei perheitä voisi enää auttaa, niin tiivistä työskentelymme heidän kanssaan on. Aluksi Huhtalaa kyllä jännitti mennä toisten ihmisten koteihin, sillä hänelle koti on pyhä paikka. Sekin pelko meni pian ohi. - Nyt on helppoa mennä aivan uuteenkin perheeseen ensimmäiselle kotikäynnille. Askartelua ja luottamustehtäviä Huhtalan perhetyö- ja päivystysjakso kestää viitisen viikkoa, sitten on vuorossa kahden viikon päivystysvapaa. - Silloin käyn uimassa, mikä on uusin harrastukseni. Päivystysjakson aikana se ei onnistu, koska puhelin taskussa ei voi uida, hän virnuilee. Toinen mieluisa harrastus on askartelu. Hän tekee onnittelu- ja joulukortteja ystävilleen ja askartelee itse useimmat lahjatkin. Ystäviään hän soisi tapaavan enemmän. - Työjaksolla minulle ei jää aikaa heidän tapaamiseensa, mikä vähän harmittaa. Oman lovensa Huhtalan kalenteriin tekevät lukuisat luottamustehtävät. Hän on Lapin lastenhoitajayhdistyksen varapuheenjohtaja, Tehyn arktisen ammattiosaston hallituksen jäsen ja Lastensuojelun keskusliiton hallituksen varajäsen. Hän on ollut aiemmin mukana myös Martta- ja rajasotilaskotisisartoiminnassa. Armeijan miehiä on aviomieskin, Lapin lennoston eläkkeellä oleva hävittäjälentäjä. Nyt pariskunta haaveilee yllätys, yllätys isovanhemmuudesta. - Tyttäremme ovat jo 32- ja 29-vuotiaita, joten kohta olisi jo aika..., Huhtala naurahtaa. Nykyinen kriisiperheohjaajan työ tuntuu Huhtalasta omalta. Hän arvostaa erityisesti sitä, että perheille on riittävästi aikaa ja hän saa työskennellä samalla lasten kanssa. 9

10 Pienenkin päätä voi migreeni pakottaa Vaikka migreeni on yleistä, ei ole välttämättä tiedossa, että se voi alkaa jo varhain lapsena. Migreeni ei ole vaarallinen, mutta migreenikohtauksiin liittyvä voimakas päänsärky ja näköhäiriöt voivat estää normaalin toiminnan ja olla rajuudessaan pelottava niin lapsesta kuin aikuisestakin. Teksti ja kuvat: Eila Seppälä-Vessari Terveydenhoitajat Johanna Kopra ja Satu Savolainen saavat oman työnsä tueksi tietoa Terveysportista. Noin viidellä prosentilla koulunsa aloittavista suomalaislapsista on ollut migreenityyppistä päänsärkyä. Jo imeväisikäisellä voi olla migreeni. Migreenin esiintyvyys kasvaa kuitenkin iän myötä, ja murrosiästä lähtien tytöillä on migreeniä enemmän kuin pojilla. Migreenin toteaminen Migreeniin ei ole olemassa testiä eikä laboratoriotutkimusta. Diagnoosi perustuu migreenin tyypillisiin oireisiin ja piirteisiin, sekä siihen, ettei päänsärylle löydy muuta aiheuttavaa tekijää. Lasten migreeni diagnosoidaan sulkemalla pois muut mahdolliset päänsäryn aiheuttajat. Niinpä diagnoosin varmistaminen vaatii riittävän pitkän seuranta-ajan, yleensä noin puoli vuotta. Migreeni tulee yleensä kohtauksittain, ja siihen liittyy pahoinvointia tai oksentelua, silmien valoherkkyyttä sekä ääni- ja hajuherkkyyttä. Kipu on yleensä jyskyttävää, se tuntuu usein vain toisella puolella ja pahenee rasituksessa. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisten. Osalla migreeniä sairastavista on joko kohtausta ennen tai sen aikana lyhytkestoinen ennakko- tai auraoire, esimerkiksi valoilmiö silmässä tai vaikeus nähdä kunnolla. Migreenin syyt ja hoito Migreeniin sairastumiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius. Migreeniä sairastavalla on usein joku migreeniä sairastava sukulainen. Migreenikohtauksia voi laukaista erilaiset ja hyvin yksilölliset tekijät. Hoidon kannalta on tärkeää, että lapsi itsekin oppii huomaamaan migreenikohtauksen alkamisen hyvissä ajoin. Koska kohtausta laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä, on tärkeää oppia tunnistamaan ne ja pyrkiä sopivassa määrin välttämään niitä, kertoo lastenneurologi Mirja Hämäläinen. Lapsi, jolla on migreenitaipumus voi reagoida päänsäryllä jännittäviin tai stressaaviin asioihin. Migreeniä sairastavilla lapsilla ei kuitenkaan ole enempää stressiä kuin muilla lapsilla. Kannattaa miettiä muiden laukaisevien tekijöiden ohella myös sitä, onko lapsen elämässä joku erityinen rasitusta aiheuttava tekijä kotona, koulussa tai kaveripiirissä, mikäli lapsella on tiheästi päänsärkyjä, neuvoo Hämäläinen. Akuutin kohtauksen hoito Migreeni-kohtauksen iskiessä, lapsen tulisi antaa mennä lepäämään rauhalliseen ja hämärään paikkaan. Lääke tulisi antaa niin pian kohtauksen alkamisen jälkeen kuin mahdollista ja riittävän suurina annoksina, neuvoo Hämäläinen. Pienille lapsille annetaan tavallisia särky- tai tulehduskipulääkkeitä ohjeiden mukaan. Mikäli tavalliset särky- ja tulehdus-kipulääkkeet eivät auta riittävästi, voidaan lähinnä yli 12-vuotilaille antaa migreeniin tarkoitettuja täsmälääkkeitä. Jos lapsi kärsii tiheästi pitkistä ja hankalista migreenikohtauksista, jotka selvästi haittaavat lapsen koulunkäyntiä ja muuta toimintaa, lääkäri voi ehdottaa migreenin estolääkitystä. Neuvolan huomioita Lastenneuvolan puolella ei juuri migreenitapauksiin törmää. Tilanne muuttuu, kun lapsi tulee 10

11 tystä, mutta se lopetettiin, koska todettiin, ettei sillä ole vaikutusta. Tuomo käyttää migreenin hoitona täsmälääkkeitä kovaan kipuun, muuten yritetään pärjätä tavallisilla särkylääkkeillä. Hän käyttää myös pahoinvointilääkettä tarvittaessa. Mikäli kohtauksen alettua saa oksennettua, se yleensä helpottaa oloa, kertoo Tuomo. Tuomon päänsärkykohtaukset tulevat usein iltaisin tai öisin. Ennakko-oireita ei Koskisten mielestä ole ollut, ainoastaan ehkä väsymystä normaalia enemmän. Mikäli Tuomon päätä särkee aamulla heti herättyä, hän ottaa itsenäisesti lääkkeet ja soittaa asiasta äidille töihin. Kivun ollessa kovaa, Tuomo joutuu jäämään pois koulusta. Reippaan ja aktiivisen pojan elämää viikoittaiset päänsäryt kuitenkin rajoittavat. Kaverit ovat tärkeitä tämänikäiselle, mutta onneksi he ovat ymmärtäväisiä, jos Tuomo joutuu kesken leikkien, sählynpeluun tai rumpuharjoitusten lähtemään kotiin lepäämään päänsäryn takia. Kotona on kiinnitetty erityistä huomiota migreeniin liittyviin asioihin, mm. säännölliseen ruokailuun ja riittävän unen määrään. Myös toimeliaan pojan tietokoneella viettämää aikaa on jouduttu migreenin takia rajoittamaan. Päänsärkykohtauksen aikana lapsi on: Tuomosta kipu tuntuu ja näyttää tällaiselta esikoulu- ja kouluikään. Päänsärkyä potevalta lapselta tutkitaan taustatietoina, onko perheessä migreeniä, onko lapsella mahdollisesti purentavika tai poskiontelotulehduksia, myös lapsen näkö tutkitaan, jotta voidaan pois sulkea näistä syistä johtuvat päänsäryt, lastenneuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat Satu Savolainen ja Johanna Kopra kertovat. Särkypotilaiden perheille suositellaan päänsärkypäiväkirjan pitoa. Siihen kirjataan mm. päivämäärä, kellonaika, kivun kovuus, menikö kohtaus ohi ilman lääkettä ja kuinka lapsi käyttäytyi kohtauksen alettua, menikö hän esimerkiksi lepäämään hämärään huoneeseen itsekseen. On tärkeää huomioida, nukkuuko lapsi riittävästi, saako hän säännöllisesti ruokaa ja ulkoileeko hän riittävästi. On myös huolehdittava, ettei lapsi vietä liikaa aikaa tietokoneen parissa. Lisäksi on vielä selvitettävä, onko kyse jännityspäänsärystä vai migreenistä, opastavat Savolainen ja Kopra. Opettajan tai päiväkodin henkilökunnan on aina tiedettävä lapsen migreenistä ja mahdollisesta lääkityksestä. Tuomon tarina Viidesluokkalainen Tuomo Koskinen Jämsästä on kärsinyt migreenistä 8- vuotiaasta lähtien. Tuomo on pienestä pitäen ollut herkkä lapsi. Pienempänä jännittävät asiat aiheuttivat migreeniä, nyt niillä ei niinkään ole enää vaikutusta. Nykyään Tuomo kärsii migreenikohtauksista viikoittain. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi kovat äänet ja kirkkaat valot, Tuomon äiti Marianne kertoo. Tuomo sai muutaman vuoden ajan migreenin estolääki- - huonovointinen ja kalpea - haluaa vetäytyä omiin oloihin - haluaa mennä nukkumaan - haluaa vetäytyä pois voimakkaista valoista ja äänistä - on pahoinvoiva ja oksenteleva Huomioi erityisesti: - lapsella on aivokalvontulehduksen oireita kuumetaudin yhteydessä: kova päänsärky, niskajäykkyys ja oksentelu (hakeuduttava välittömästi päivystyspoliklinikalle) - jos päänsärky on niin ankaraa, että se haittaa lapsen yleistilaa: hän ei jaksa leikkiä, syödä eikä seurustella, tai jos normaali särkylääke ei poista kipua. - Myös silloin, mikäli särky on toistunut usein eikä helpotu tavanomaisin hoitotoimenpitein tai jos särky haittaa lapsen normaalia elämää. Suomen Migreeniyhdistys ry yhdistyksen tarkoituksena on mm. päänsärkypotilaiden aseman ja hoidon edistäminen, auttaa ja tukea migreenipotilaita sekä muita päänsärkyjä sairastavia lasten päänsärky-projektin toteuttaja. Projektin tavoitteena oli vähentää toistuvista päänsäryistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen. Projekti tuotti mm. materiaalia, koulutti lasten kanssa toimivia ammattilaisia sekä järjesti vertaisryhmäohjaajakoulutusta, vertais-, sekä leiritoimintaa. Lisää migreeniyhdistyksestä: 11

12 VKK-Metrolla kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta VKK-Metron tutkimuspäiväkotiverkostoon kuuluvassa Jokiniemen päiväkodissa Vantaalla kehitetään videoinnin hyödyntämistä lapsihavainnoinnissa. Huomion kohteena on vuorovaikutus. Ensisijaisena tavoitteena on ymmärtää paremmin lasten vuorovaikutusta ja oppia tunnistamaan siihen liittyviä osatekijöitä. Teksti: Tuulikki Venninen Anna-Riitta Mäkitalo Birgitta Vilpas Päiväkodissa ajatellaan, että lapsi tarvitsee monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia erilaisista vuorovaikutustilanteissa. Aikuisen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia ja keinoja vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Vuorovaikutuksessa lapsi oppii leikkimisen taidot, ystävyssuhteiden solmimisen ja ylläpidon sekä itsensä arvostamista. Erilaisten esitysten tallentaminen sekä kuvin että videoiden tarjoaa aikuisille mahdollisuuden tarkastella ja havainnoida lasten keskinäistä vuorovaikutusta, kieltä ja osallisuutta. Siitä voidaan havainnoida viestinnän eri vivahteita sekä kielellistä ja ei-kielellistä viestintää. Se mahdollistaa molempien osapuolten vuorovaikutuksen havainnoimisen yhteisessä tilanteessa. Heidän reaktionsa toistensa ilmauksiin tulee esille. Videoita Kuvassa lasten oma nukketeatteriesitys Prinsessa ja Lohikäärme. Esitystä on dokumentoitu valokuvin sekä videoiden. Mee ottaa ruokaa Selvä. Minä taidan jatkaa marjojen poimimista. tarkastelemalla siis nähdään enemmän. Näkyviin ei tule ainoastaan se, mitä nähtiin tapahtuvan, vaan myös tekojen takana olevat prosessit. Niitä ymmärtämällä saadaan kuvaa siitä, minkä merkityksen lapset itse tilanteelle antavat. Mikä VK - Metro? Metropolialueen neljä kaupunkia, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat vahvistaneet ja syventäneet yhteistyötään vuonna 2007 alkaneen 12

13 Elvi ja Olli nauttivat sormiväreillä maalaamisesta Yläkartanon päiväkodin Haituloiden ryhmässä. Lapsen ilo tutkimisesta ja kokemisesta tuo iloa ja jaksamista myös aikuisten arkeen. Onnistumisen kokemukset antavat hyvän pohjan terveen itsetunnon kasvamiselle. varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeen (VKK-Metro) merkeissä. Hankkeen yhdeksi toimijaksi kaupunkien rinnalle tuli Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen tutkimuskeskus, sillä kehittäminen haluttiin kytkeä vahvasti tutkimukseen. VKK-Metro -kehittämisyksikön tehtävänä on tutkia ja kehittää varhaiskasvatuksen käytännön toimintaa, kouluttaa henkilöstöä ja hyödyntää pääkaupunkiseudun kuntien synergiaetuja ja sitä kautta vapauttaa kapasiteettia uusia haasteita varten. Hanke eroaa muista vastaavista jo volyyminsa puolesta. Hanke koskettaa yli työntekijää ja yli 400 päiväkotia, samoin se koskettaa viidennestä koko Suomen lapsista. VKK-Metron työntekijöitä on tällä hetkellä kolme: erityissuunnittelija Anna-Riitta Mäkitalo, tutkijatohtori Tuulikki Venninen ja tutkimusapulainen Birgitta Vilpas. Hankkeen ohjausryhmä koostuu kuntien ja yliopiston edustajista. Hankkeessa toimii myös mittava määrä kuntien työntekijöitä oman perustyönsä ohella. Tutkimus- ja kehittämistyötä vuorovaikutuksessa koko kentän kanssa Yleisenä VKK-Metron kehittämistavoitteena on uuden tiedon lisäksi osallisuuden lisääminen kaikilla kuntien päivähoito-organisaatioiden tasoilla. Tutkimus-, koulutus- ja kaikki muukin kehittämistoiminta pyritään muokkaamaan vuoropuheluksi kentän kanssa. Näin pyritään saamaan kenttäväki mukaan oman toimintansa kehittämiseen. Heti alkajaisiksi tammi-helmikuun vaihteessa 2008 VKK-Metrossa suoritettiin sähköinen kysely alueen kunnallisissa päiväkodeissa (N=1800) päivähoidon toiminnan arviointia koskevasta tiedonkeruusta ja henkilöstön koulutustarpeista. Vastausprosentiksi onnistuttiin saamaan yli 90. Kyselylomakkeeseen voi tutustua VKK-Metron www-sivuilla ajankohtaista-sivulla olevasta linkistä. Yhtenä VKK-Metron perusperiaatteena on kaiken kentältä kerätyn tutkimustiedon hyödyntäminen kenttätyön kehittämisessä. Tämän vuoksi alusta lähtien on paneuduttu kaiken kentältä kerätyn tiedon mahdollisimman pikaiseen palauttamiseen takaisin vastaajille. Tutkimuspäiväkotiverkosto kukin vuorollaan kehittämisen keskiöön Tutkimuspäiväkotiverkoston avulla on tarkoituksena tutkia ja kehittää varhaiskasvatuksen toimintaa havainnoinnin, dokumentoinnin ja arvioinnin avulla. Keväällä 2008 oli kullakin kunnallisella päiväkodilla mahdollisuus hakea tutkimuspäiväkodiksi. Hakemuksista valittiin 21 päiväkotia, Helsingistä kymmenen, Espoosta ja Vantaalta molemmista viisi ja Kauniaisista yksi. Alkuvuonna 2008 tehdystä kyselystä kävi ilmi, että kenttäväki on uupunutta jatkuviin projekteihin ja kehittämisiin. He toivoivat rauhaa omalle perustyölleen. Asia otettiin ohjausryhmässä tosissaan ja päätettiin edetä hyvin pienin askelin. 13

14 Tekemällä oppii parhaiten. Anni, Minttu ja Kiia askartelevat Petteri Punakuonoja Matinkylän päiväkodissa. Matinkylän päiväkodin kehittämistehtävänä on lasten kielellisen kehityksen tukeminen erityisesti sanasäkki-menetelmän avulla. Oleelliseksi asiaksi muodostuikin tutkimuspäiväkotien omien kehittämistehtävien rajaaminen sellaisiksi, että pienet edistysaskeleet olisivat mahdollisimman pian nähtävissä ja iloittavissa. Yhdessä tutkimuspäiväkodissa, Yläkartanon päiväkodissa Espoossa kehitetään pienryhmätoimintaa. Lapsen yksilöllisyyden ja kehityksen havainnointi on helpompaa pienryhmätoiminnan avulla. Pienryhmätilanteet rauhoittavat ryhmää. Tutkimuspäiväkodit saavat erityistukea kehittämiseensä noin vuoden ajan. Jokaiselle yksikölle on nimetty prosessin ohjaaja kunkin kunnan omasta organisaatiosta. Ohjaajat toimivat perustehtävissään erilaisilla tehtävänimikkeillä: kehittämiskonsultti, suunnittelija, päivähoitoyksikön johtaja tai päivähoidon asiantuntija. Näin kehittämistyössä kertyvä kokemus ja tieto jäävät oman organisaation käyttöön. VKK-Metrossa järjestetään koulutusta ja vertaisryhmätukea sekä ohjaajille että tutkimuspäiväkotien henkilökunnille. Tämänhetkinen tutkimuspäiväkotiverkosto jatkaa toimintaansa syksyyn 2009, jolloin nyt aloitetut kehittämistehtävät on tarkoitus saada sellaiseen vaiheeseen, että päiväkodit pystyvät jatkamaan kehittämistään omatoimisesti. Kutakin uutta kehittämisteemaa varten on tarkoitus valita uusi tutkimuspäiväkotiverkosto. Näin kehittämistyön tukeminen leviää laajemmalle joukolle työntekijöitä. Seuraamalla kiinteästi työyhteisöjen kehitysprosesseja pyritään saamaan näkymiä niihin asioihin, jotka toimivat joko kehittämistä tukevina tai sitä estävinä asioina niin yksilö-, tiimi-, kuin työyhteisötasollakin. Joka kuukausi osallistujat arvioivat myös johtajansa ja ohjaajansa työskentelyä ja antavat heidän tuestaan palautetta. Myös ohjaajat arvioivat säännöllisesti ohjaustyön istuvuutta muihin töihinsä ja sitä kautta ohjaajana työskentelyn hyötyjä työnantajan ja koko organisaation näkökulmasta. Uudet keinot apuna kentän äänen esille tuomisessa Monissa muissakin kuin tutkimuspäiväkodeissa on vuosien mittaan kehitetty toimivia käytäntöjä, joita olisi hyödyllistä levittää laajemmallekin. VKK:ssa onkin yhdessä ideoitu videoarkiston koontia kyseisistä aiheista (esim. erilaiset tavat koota kasvunkansioita, pajatoiminta, aktiivinen oppiminen, omahoitajakäytännöt jne). Tärkeää olisi, että kenttäväki havahtuisi arvostamaan omaa ja toistensa kehittämistyötä. Se hautautuu helposti muiden vaatimusten alle. Sekä VKK-Metron väki, että kuntien edus- 14

15 tajat pitävät tärkeänä, ettei kehittämistoiminnan tukeminen kohdistu vain tutkimuspäiväkoteihin. Tästä syystä järjestetään kolmessa suurimmassa kunnassa kerran lukukaudessa kaikille avoin Studia Generalia -luento kulloisestakin kyselyn teemasta. Tutkimuksen ja käytännön työn välistä kuilua kurotaan kapeammaksi liittämällä jokaiseen luentoon kentältä videoidun puheenvuoron aihetta käsittelevästä teemasta. Parasta aikaa ollaan kehittämässä videoidun asiantuntijaluennon hyödyntämistä laajan kenttäväen keskuudessa. Näin myös ne työntekijät, jotka eivät pääsisi itse luennoille, saisivat mahdollisuuden tutustua luennolla käsiteltyyn asiaan. VKK:n väelle on viestitetty, että kentällä kaivataan sellaisia toimia, jotka saattaisivat työntekijät yhteisen pöydän ympärille pohtimaan omaa työtään. Video voitaisiin pysäyttää sopiviin kohtiin ja miettiä, mitä se tarkoittaisi omassa SLaL copy.pdf :02:50 lapsiryhmässä / päiväkodissa. Opiskelijat vauhdittamassa VKK - Metron tutkimus- ja kehittämistyötä Alusta lähtien VKK:ssa on haluttu tehdä yhteistyötä niiden oppilaitosten kanssa, jotka kouluttavat työntekijöitä päivähoidon kentälle. Yhteistyö alkoi yliopistosta ja on nyt laajentunut ammattikorkeakouluihin. Tulevaisuudessa yhteistyötä laajennetaan myös toisen asteen koulutuksen piiriin. Tutkimuspäiväkotien kehittämistyön esittelemiseksi tullaan järjestämään syksyllä 2009 seminaareja, jossa opiskelijat yhdessä tutkimuspäiväkotien edustajien kanssa kertovat kehittämistyöstä ja oppimisprosessistaan. Lisäksi he esittelevät kehittämiään uusia toimintamalleja ja materiaaleja. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia (opiskelijat, päivähoidon työntekijät, päättäjät, oppilaitosten työntekijät, vanhemmat ja etenkin seuraavaksi tutkimuspäiväkodeiksi haluavat henkilökunnat). Uusia yksityiskohtia tutussa maisemassa Reitti on sama ja maisema on sama. Sen sijaan matkustajat vaihtuvat. Jokainen tutkimuspäiväkoti etsii ratkaisuja omiin kehittämistarpeisiinsa ja siksi löytää maisemasta myös uusia vivahteita. Tärkeimpänä VKK-Metron perusperiaatteena on arjen toiminnan kehittäminen. Tämän kehittämistyön tukeminen on sen perustehtävä. Laadukkaampi varhaiskasvatus toteutuu vain, jos olemme menossa samaan suuntaan samassa Metrossa. Lisätietoa: Täysksylitolituotteet edullisesti suurpakkauksissa suoraan tehtaalta: Vähittäispakkauksissa päivittäistavaramyymälöistä Fennobon Oy osa Fazer Makeisia Yrittäjäntie 54, Karkkila, Finland puh fax

16 Perheasiain neuvottelukeskus auttaa arjessa Perheasiain neuvottelukeskukset auttavat ihmisiä heidän vaikeimmassa arjessaan kynnys keskusteluihin on matala Teksti: Tarja Helminen 16 Perheasiain neuvottelukeskukset auttavat meitä ihmisiä, mutta tieto niiden toimintaperiaatteista ei ole kaikkien tiedossa, kertoo Rauman Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anne-Marie Hannus heidän toiminnastaan. Seurakuntien ylläpitämiä Perheasiain neuvottelukeskuksia toimii Suomessa tällä hetkellä 42 eri puolella Suomea. Joillakin paikkakunnilla kunta osallistuu rahallisesti keskuksen toimintaan. Keskukset auttavat tavallisia ihmisiä arjen vaikeuksissa ja nämä palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Keskukset tarjoavat terapeuttista keskustelua ja sielunhoitoa elämän kriisitilanteissa. Vaikka evankelisluterilaiset seurakunnat pitävät yllä tätä toimintaa, keskukseen voi hakeutua kuka vain, siellä ei kysytä mitä uskontoa tunnustat, vai tunnustatko mitään. Anne- Marie haluaa painottaa toiminnan tärkeää perusajatusta, että kaikki keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Keskukseen hakeudutaan ajanvarauksella ja esimerkiksi Raumalla pääsee keskustelemaan noin kolmen viikon odotusajalla. Jos jollakin tulee äkillinen kriisi, voi ajan saada jo lähes heti. Tämä jonotusaika kyllä vaihtelee paikkakunnittain, mutta apua kyllä saa, vaikka sitä joutuukin vähän kauemmin odottamaan. Jos on todella ruuhkaa, niin lapsiperheet pääsevät etusijalle, koska lasten hyvinvointi on kiinni vanhempien jaksamisesta. Keskustelemaan voi tulla joko yksin, yhdessä puolison kanssa tai koko perhe, miten apua tarvitseva vain haluaa. Syntynyt tarpeesta Perheasiain neuvottelukeskuksen juuret juontavat Tampereelle. Siellä 40-luvun puolivälissä pappina toiminut Matti Joensuu näki ihmisten sodanjälkeisen hädän, kun perheet ja avioliitot olivat koetuksella. Aviopareja erosi runsaasti ja tämä pappi ilmoitti lehdessä: Älkää ottako avioeroa! Tarjoamme apua vaikeuksissanne. Tarkoitus oli antaa ihmisille mahdollisuus pohtia, jos kuitenkin löytyisi jokin muu ratkaisu kuin ero. Eli kirkko seurasi aikaansa ja halusi auttaa ihmisiä heidän sen hetkisessä tilanteessaan ja edelleen tämä toimintaperiaate on voimassa. Perheasiain neuvottelukeskuksien perheneuvojat ovat koulutukseltaan pääasiassa pappeja, psykologeja tai kasvatusalan ammattilaisia. Anne-Marie Hannuksella on pastorin ja perheneuvojan koulutus. Lähes puolet keskuksien työntekijöistä on miehiä. Perheasiain neuvottelukeskukset korostavat, että he haluavat pitää kynnyksensä matalalla, jotta ihmisten olisi helppo tulla. Keskustelujen aikana keskitytään ihmisen itse esille tuomaan asiaan. Uskonnollisia kysymyksiä ei oteta esille, ellei asiakas itse sitä halua. He eivät tuputa ihmisille mitään uskontoa, eikä ihmisiä yritetä käännyttää mitenkään. Vaikka keskusteluihin tulee myös kokonaisia perheitä, työ keskittyy vanhempiin, sillä aikuisten saama apu koituu lasten hyödyksi. Jos perheneuvoja näkee, että hänen keskusteluapunsa ei auta riittävästi, avuntarvitsija ohjataan eteenpäin. Keskimääräisesti käyntejä tulee noin kuusi ja käynnit ovat yleensä noin 3-4 viikon välein. Joskus harvoin riittää yksikin käynti, mutta usein vaikeuksista selviäminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Eteenpäin mennään, mutta välillä tulee takapakkejakin. Suurin osa keskusten asiakkaista

17 sijoittuu ikävuoden välille. Kolmasosa on sitten nuorempia tai vanhempia asiakkaita. Lapset eivät juuri ota itse heihin yhteyttä, mutta vuoden ikäinen voi jo tulla keskustelemaan elämän koukeroista. Tänä päivänä 40 prosenttia yhteydenotoista tulee miehiltä, mikä on hienoa, että he ovat huomanneet keskustelun auttavan selvittämään omia ajatuksiaan. Lasten parhaaksi Anne-Marie Hannuksen mukaan huomaa selvästi, että ihmisiltä puuttuu tukiverkosto, asutaan kaukana omaisista ja välttämättä ystävyyssuhteista ei ole muodostunut niin hyviä, että voisi keskustella kaikista asioista. Myös esimerkiksi perheen toinen aikuinen voi olla sairas, kuten mielenterveyspotilas ja ns. terve aikuinen tarvitsee keskusteluyhteyden johonkin ulkopuoliseen luotettavaan ihmiseen, jotta jaksaa elää tämän potilaan rinnalla. Rauman Perheasiain neuvottelukeskuksessa on myös panostettu perheväkivallan ehkäisyyn, he tekevät usean eri tahon kanssa yhteistyötä väkivallan ehkäisemiseksi perheissä. Anne- Marie on huomannut myös, että tämän päivän valtava virikkeiden tarjonta ja kaikki erilaiset elämän tarjoamat houkutukset tuovat perheiden elämään suuren ristiriidan, kun kuitenkin se arki on niin tavallista, eikä ole koko ajan niitä huippukokemuksia, sitä extremeä. On hyvä, jos ihmiset huomaisivat, että arki on se, joka kantaa ja siitäkin löytyy paljon iloa. Anne-Marien mielestä lasten parissa työskentelevät ihmiset ovat avain asemassa näkemään, miten perheet ja lapset voivat. Jos henkilökunta huomaa jotakin olevan vialla lapsen tai perheen elämässä, heidän pitää ohjata perheitä hakemaan apua. Lapsien hyvinvointi pitää olla kaikkien tavoitteena. Perheasiain neuvottelukeskukset ovat auttamassa perheitä tänäkin päivänä. Kirkko yrittää seurata aikaansa ja kulkea ihmisen rinnalla - tarjota ihmisille sitä, mitä he tarvitsevat. Vanhemmat ja lapset tyytyväisiä päivähoidon laatuun Tukea ja vaikutusmahdollisuuksia kaivataan lisää Vahva-Varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja- hanke on Kontiolahden, Enon ja Pyhäselän kuntien ja Joensuun kaupungin yhteinen päivähoidon kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on päivähoidon toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja kuntien yhteistyön lisääminen päivähoitopalvelujen järjestämisessä. Keväällä 2008 hanke toteutti palvelukyselyn, jonka tarkoituksena oli tarkastella päivähoidon laatua ja nykytilannetta sen asiakkaiden, vanhempien ja lasten, näkökulmasta. Vastaajia nettikyselyyn oli 464 eli 20% kaikista päivähoitoa käyttävistä perheistä. Lapsia haastateltiin ja havainnoitiin niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoidossa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että päivähoito on laadukasta ja asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä päivähoidon palveluihin. Toisaalta kysely antoi myös hyviä evästyksiä kehittämistyöhön. Päivähoidon laadun tärkeimmät tekijät ovat vanhempien mukaan aukioloaikojen vastaaminen perheen tarpeisiin, pitkäaikainen hoitopaikka sekä koulutettu henkilökunta. Lasten kohdalla korostuvat myös suhteet ihmisiin, niin leikkikavereihin kuin päivähoidon työntekijöihin. Kyselyssä myös kuntien välinen palveluiden tasalaatuisuus koettiin tärkeänä ja joustavuutta toivottiin kuntarajojen ylityksiin. Suurin osa perheistä on tyytyväisiä lapsensa nykyiseen hoitopaikkaan, toiminnan sisältöön ja etenkin ammattitaitoiseen henkilökuntaan. Kehitettävää on perhepäivähoidon varahoidon järjestämisessä ja tiedottamisessa, myös ulkoilualueiden turvallisuus mietitytti vastaajia. Vanhemmat toivoivat parempia vaikutusmahdollisuuksia päivähoitoon sekä enemmän tukea lapsen kasvatukseen. Tuloksista näkee vahvasti sen, että laadukas päivähoito koostuu perustarpeista, kuten vuorovaikutuksen toimivuudesta, turvallisuudesta sekä virikkeellisyydestä. Näiden kolmen toteutuessa varmasti niin aikuiset kuin lapsetkin voivat todeta yhden haastateltavan sanoin: hoidossa on tosi kivaa!. Teksti: Tuija Leskinen 17

18 Mesikämmenet, Otsot ja Kontiot retkellä reippailuhalli Huimalassa Tänään mennään Huimalaan! kiljaisivat Tiistilänraitin päiväkodin esikoululaiset noustessaan aamulla bussiin. Matka reippailuhalli Huimalaan oli alkanut. 48 lasta istui bussissa täynnä odotusta tulevasta seikkailusta ja kuunteli korvat höröllä, miten Huimalassa käyttäydytään. Teksti ja kuvat: Sari Malka Perillä Huimalassa lapset pääsivät tositoimiin kokeilemaan seikkailulabyrinttiä, pomppulinnaa ja trampoliinejä. Ei aikaakaan, kun joka puolella näkyi punaposkisia lapsia. Pallotykkiareena kiinnosti eritoten poikia ja porukalla pelattiin ilmakiekkoa ja pöytäcurlingia. Lapset viihtyvät hyvin ja ovat niin innoissaan, etteivät edes juomaan malta tulla. Autoradan edessä seistään hienosti jonossa eikä minkäänlaisia kinasteluja ole ollut, kertoo lastenhoitaja Mia Erenstein Tiistilänraitin päiväkodista. Matkaan on lähdetty kolmen ryhmän, yhteensä 48 lapsen voimin. Pienimmät, alle 3-vuotiaat on tällä kertaa jätetty päiväkotiin. Samanaikaisesti paikalla on neljä muuta päiväkotia. Luontevasti lapset leikkivät keskenään. Tämä on hieno vastaantulo Huimalalta, sillä taloudellisen tilanteen takia pystymme tekemään Tiistilänraitin päiväkodin esikouluryhmä Mesikämmenet testasi Huimalan pomppulinnan. yhä vähemmän retkiä. Nyt ainoa kustannus oli kuljetus Huimalaan. Huimala on varma retkikohde ja antaa liikkumisen riemua lapsille. Lisäksi tämä ajankohta on myös hyvä, kun ei ole luntakaan, toteaa Tiistilänraitin päiväkodin johtaja Jaana Ylilahti. Hän ihastelee Huimalan selkeyttä ja avaruutta sekä siisteyttä ja harmittelee, että olisi ottanut myös pienimmät lapset mukaan, jos olisi tiennyt, että Huimalassa on heille oma erillinen leikkipaikka. Jaana Ylilahti arvostaa sitä, että Huimalan laitteissa on otettu huomioon lapsen erilaisia taitoja ja motoriikkaa kehittävät ominaisuudet. Huimalan leikkivälineet on todellakin suunni- 18

19 Lastenhoitaja Mia Erenstein uskaltautui hurjaan liukuun Iiriksen ja Khadijahin kanssa teltu yhdessä asiantuntijoiden kanssa aktiivista tekemistä varten. Tarkoituksena on, että lapset voivat harrastaa liikuntaa hauskalla tavalla, leikin muodossa. Huimala tarjoaakin vaihtoehtoisen reippailupaikan ja toimii parhaimmillaan kipinänä arkipäivän liikuntaan ja leikkiin. Nuoren Suomen suositusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten tulisi liikkua monipuolisesti eri ympäristössä kaksi tuntia joka päivä. Ylilahti kertoo, että liikunta on nostettu päiväkodeissa esille aivan uudella tavalla. Siihen on tehty oma suunnitelmansa, missä pyritään pois vanhasta kieltämisestä ja tilalla on kannustus arjen liikuntataitojen kehittämiseen. Nyt lapset saavat juosta ja pomppia päiväkodissa, ja samaa asiantuntijat suosittelevat myös kotona tehtäväksi. Lasten liikunta-asioita on Espoossa ajanut päivähoidon asiantuntijana työskentelevä Elina Pulli. Hän kiittelee Huimalan tarjousta: Päivähoidossa on vähän rahaa käytössä ja siksi tällainen kädenojennus on hieno asia. Huimala antaa hyvät mahdollisuudet lapsille iloiseen leikkiin ja vauhdikkaaseen vaihteluun. Lapsi oppii liikkumaan vain liikkumalla. Ja vain opettelemalla liikkumaan, voi liikkua turvallisesti, painottaa Pulli. Kahden kuukauden aikana Huimalassa on vieraillut peräti espoolaista päiväkotilasta. Yhteistyö on hyvä esimerkki siitä kuinka yksittäinen yritys voi antaa oman panoksensa kunnan asukkaiden hyvinvointiin. Halusimme tarjota päiväkodeille mahdollisuuden tulla reippailemaan ilman veloitusta, koska meillä on aamupäivisin hiljaista. On hienoa nähdä paljon iloisia lapsia, jotka saavat riemunsa hauskasta liikunnasta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Olemmekin saaneet poikkeuksellisen myönteistä palautetta päiväkodeilta, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Stude Huimalasta. Toimitko lasten parhaaksi? Ansaitseeko työsi julkisen tunnustuksen? Seuraava Lapsen rinnalla -palkinto voi olla Sinun. Suomen Messusäätiö palkitsee vuosittain henkilön, yrityksen, yhteisön, hankkeen, tuotteen tai palvelun, joka on merkittävällä tavalla edistänyt suomalaisten lasten hyvinvointia. Seuraava 5000 euron tunnustuspalkinto jaetaan järjestettävillä Lapsi-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Tutustu sääntöihin ja lähetä palkintohakemus: 19

20 Kuva: Hannele Karppinen Uudenvuoden purnaus Joululta jäi päähän tinnittämään jouluviisu: Onks pakko, jos ei taho? Uudenvuoden lupaukset muuttuivat sen myötä uudenvuoden purnaukseksi. Onko pakko luvata, jos ei tahdo? Lupaus edellyttää sitoutumista, on sitten kyse uskollisuudesta tai vaitiolosta. On suuria ja on tyhjiä lupauksia. Raittiuslupauksista yksi kuuluisimmista lienee ainakin lasten maailmassa Vaahteranmäen Eemelin antama. Merkitykseltään lupaus muistuttaa paljon tavoitetta, tuota nykyisin kaikkeen toimintaan työntyvää kummajaista. Ei taida niin pientä hommaa olla, johon ei voisi tavoitteita asettaa, on sitten kyse henkilökohtaisesta elämästä tai työelämän ympyröistä. Työntekijällä pitää olla tavoitteita, joihin hän sitoutuu ja jotka ovat sopusoinnussa työyhteisön tavoitteiden kanssa. Tavoitteisiin pyrkiminen on saanut aikaan kilpajuoksun ainakin oman itsen kanssa. Tunne on kuin loppuun asti uupuneella vuorikiipeilijällä, joka luulee edessään olevaa kivennyppylää huipuksi ja sen saavutettuaan huomaa toisen nyppylän matkan päässä. Tavoitteet eivät valtaa vain aikuisten maailmaa. Varhaiskasvatussuunnitelmiin työlääntynyt kollega puuskahti kaksivuotiasta pukiessaan: Pitääkö metsäretkellekin olla tavoitteet? Eikö sinne voi vain mennä ja katsoa mitä löydetään. Ihmetellään sitä sitten yhdessä. Tämä jatkuva tavoitteiden toitottaminen tekee lapsista ihan pöljiä, ihan kun ne itse ei ymmärtäisi yhtään mitään. Aikuisen pitäisi osoittaa heille kaikki ja käskeä oppimaan aikuisen määräämällä tavalla ja järjestyksessä. Tuossa puuskahduksessa voi olla niin kutsuttu vinha perä silloin, kun tavoitteet ja suunnitelmat tulevat toiminnassa ykkösasiaksi. On huolestuttavaa, jos tavoitteet eivät anna elämälle vapauksia. Olisiko tämä sellainen tilanne, jossa lapsi menee pesuveden mukana? Tai häntä alkaa heiluttaa koiraa? Tavoitteita tarvitaan, että tiedetään, mihin ollaan menossa ja mihin toiminnalla pyritään. Muuten elo ja olo voivat muuttua tyhjässä harhailuksi. Mutta - kun päämäärä on tiedossa, voi tieltä poiketakin, tehdä pieniä tutkimusretkiä, hypätä hetkeksi sivuun. Joskus näistä syrjähypyistä voi tavoite kirkastua entisestään tai löytyä kokonaan uusi tavoite. Toisaalta. Kun Kirsi Kunnakselta kysyttiin lehtihaastattelussa, mitä hän oli lastensa kanssa tehnyt, kun heistä kasvoi hyvällä itsetunnolla varustettuja ja luovia persoonallisuuksia, hän vastasi: Ei mitään, me vain olimme. Vaapukka 20

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot