Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1/2009"

Transkriptio

1 SLaL Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1/2009 Tunti tunnista ei vetele ylitöiden korvaaminen..4 Vuoden lastenhoitaja Raija Roitto... 8 Tässä numerossa: Lapsi tarvitsee vanhemman aikaa ja tukea... 4 Lastenhoitajasta tuli kriisiperhetyöntekijä... 8 Perheasiain neuvottelukeskus auttaa arjessa... 16

2 Huolettomuus ja vapaus kuuluvat lapsuuteen Uusi vuosi ja uudet kujeet näinhän sanonta kuuluu. Uudet toimijat liiton luottamushenkilöinä aloittavat työnsä ja uudet haasteet odottavat. Uusi hallitus järjestäytyi tammi-helmikuun vaihteessa ja hallitus esitellään SLaL-lehdessä nro 2. Liiton toiminnassa jatketaan vahvasti jäsenten ammatillisuuden tukemista. Järjestämiemme alueellisten koulutuspäivien aiheena on lääkehoito, joka koskee yhtälailla päivähoidossa kuin sairaalassa työskenteleviä. Aihe on entistä tärkeämpi nykyään, kun hoidossa olevilla lapsilla on monenlaisia päivittäistä lääkitystä vaativia sairauksia. Jäsenemme ovat se ammattikunta, jotka ovat saaneet ainoina päivähoidon työntekijöistä opinnoissaan koulutusta lääkehoitoon liittyviin asioihin. Koulutuspäivässä paneudutaan myös koskettamisen voimaan, kuinka hieronnasta voi saada apua lasten levottomuuteen. Tänä vuonna juhlitaan lasten oikeuksien 20-vuotisjuhlavuotta. Sen pääteemana on lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on toteuttanut kyselyn 4-9.-luokkalaisille, jonka perusteella lapset ja nuoret olivat tyytyväisimpiä kodin hyvinvointiin ja perheen huolenpitoon. Perheenjäsenten merkitys, kodin fyysiset puitteet sekä huolenpito korostuivat. Eniten toivottiin riitojen vähenemistä ja perheen yhteisen ajan lisäämistä. Ehkäpä nyt taloudellisen taantuman ollessa tosiasia, osataan antaa arvoa perheelle, yhteisöllisyydelle sekä tavallisille arkisille asioille. Kyselyn mukaan vapaa-ajalta toivottiin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kavereiden kanssa vietettyä aikaa. Nuorten toiveena oli erityisesti saada kokoontumispaikkoja ja heille suunnattua toimintaa. Kyselyn perusteella valtaosalla suomalaisista lapsista ja nuorista on hyvät edellytykset turvalliselle, terveelliselle ja virikkeelliselle kasvulle. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Elämää leimaa kuitenkin liiallinen suorittaminen niin koulutyössä kuin harrastuksissa, levon ja leikin jäädessä vähemmälle. On surullista, että jo lapsuudessa eletään tiukkojen aikataulujen tahdittamaa elämää. Olisiko nyt aikaa ja halua rauhoittua ja lopettaa kaikenlainen ylisuorittaminen? Näin alkuvuodesta postilaatikosta tippuu tiheään tahtiin laskuja. Myös SLaL:n jäsenmaksu on jäsenillemme tupsahtanut postiluukusta. Miettiessä kannattaako tuon jäsenmaksun maksaa, on hyvä taas pohtia mitä rahan vastineeksi saa. Liittomme jäsenmaksu verottajan vähennyksen jälkeen on kuukausille jaettuna alle puolitoista euroa. Sillä rahalla ei saa nykyään edes kahvikupillista kahvilassa. Lastenhoitoalan Liitto tekee työtä Sinun ammatillisten asioiden hyväksi, ammatillisuutta ja ammattitaitoa tukien, tuoden jäsentemme äänen kuuluviin esimerkiksi erilaisissa hankkeissa, lainsäädännön valmistelussa jne. Lehden myötä toivotan teille kaikille lukijoillemme reipasta ja aktiivista talvea! Eila Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi Gsm Liiton toimisto Postiosoite: PL 120, Tehy Puhelin: (09) kotisivut: SLaL Julkaisija Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry 43. vuosikerta ISSN Painopaikka: Miktor Oy Päätoimittaja Eila Seppälä-Vessari Toimitusneuvosto Tarja Helminen Raija Jaakkola Hanna Rasila Eila Seppälä-Vessari Heli Vepsä -Tuomi Lehden ulkoasu Sanakuva/Heli Soikkeli Ilmoitusmyynti Liiton toimisto Puhelin: (09) SLaL-lehdessä julkaistut jutut eivät ole aina järjestön virallinen linja. Lehdessä voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2

3 Paljon uutta ja vähän kokemusta Uusi vuosi. Uusia vastavalmistuneita jäseniä, jotka aloittavat työnsä uusina työkavereina sekä liiton uusina jäseninä. Tarvitaan myös meitä kokeneita ja uusia haasteita vastaan ottavia, jotta kaikki toimii. Kukaan meistä ei pärjää yksin. Ensimmäinen jännittävä toimistopäivä liiton uutena puheenjohtajana on takana. Uutta sulateltavaa asiaa tuli paljon. Toiminnanjohtajan kanssa vietetty perjantai oli hyvin tietotäytteinen ja vaatii hetken sulattelua. Onneksi puheenjohtajuutta voi hoitaa osittain etätyönä, ainakin näin ensi alkuun. Työskentelen pääluottamusmiestehtävän lisäksi päiväkodissa lähes joka viikko. Se on työtä jota ei voi tehdä etätyönä, vaan ihmistä tarvitaan läsnä olevana, koko ajan. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Uutta näin alkuvuodesta ovat myös suuret kuntaliitokset ja palvelurakennehankkeet sekä toiminta-alueet. Jotenkin tuntuu että tätä uusi-listaa voisi jatkaa loputtomiin. Onneksi on kuitenkin paljon asioita, jotka jatkuvat kuten ennenkin. Tehyn valtuusto- ja liittokokousvaaleihin toivotaan runsain mitoin lastenhoitajia ehdokkaiksi. Lastenhoitoalan Liitto on yksi Tehyn perustajajäsenistä, ja vain asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä voi vaikuttaa. SLaL:n järjestämiä paikallisia koulutuksia voi ja kannattaa esittää täydennyskoulutukseksi omalle työnantajalle. Huolimatta siitä että joka paikassa puhutaan talouden taantumasta, lomautuksista, leikkauksista, puhutaan myös elvytyksestä ja siihen kuulu myös kouluttaminen ja kouluttautuminen. Uutena puheenjohtajana toivotan Teille kaikille hyvää alkanutta toimintavuotta. Minna Äänestä ja voita! Äänestä SLaL-lehden 6/08 paras juttu äänestyksessä eniten ääniä saivat jutut Curling- vanhempi ei siedä lastensa pettymyksiä ja Arjen arvo. Parhaaksi kuvaksi valittiin sivun 20 kuva. Onni suosi arvonnassa Riitta Sillanpäätä Kokkolasta ja Anna-Maija Korpelaa Oulaisista. Palkinnot on toimitettu voittajille. Äänestä lehden 1/09 paras juttu ja kuva. Käy äänestämässä kotisivuillamme mennessä lehden 1/09 paras juttu ja kuva. Vastaajien kesken arvotaan SLaL-tuotteita. 3

4 Lapsi tarvitsee vanhemman aikaa ja tukea Teksti: Inkeri Aalto Kuva: Krista Jussila Suomalaiset kertovat barometrien mukaan arvostavansa perhe-elämää. Silti sille ei tunnu kuitenkaan olevan riittävästi aikaa. On alettu puhua lasten vanhempien ruuhkavuosista, kun samaan aikaan opiskellaan, käydään työssä, harrastetaan, huolehditaan lapsista ja joskus myös omista vanhemmista. Lapsi tarvitsee aineellisen perusturvan lisäksi turvallista aikuista ja vanhemman todellista läsnäoloa arjessa. Lapset tarvitsevat vanhemmiltaan aikaa. Suomalaisten avioeroluvut ovat suuria pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa. Lapsiperheiden köyhyys on viime vuosikymmeninä huomattavasti lisääntynyt ja sen seuraukset ovat 4

5 nähtävissä. On väsymystä, yksinäisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta vanhempana. Parisuhdeongelmat heijastuvat myös lapsen hyvinvointiin. Jos jommallakummalla vanhemmalla tai joskus jopa molemmilla on psyykkinen sairaus, perhe ei useinkaan selviä ilman apua. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheissä on paljon riskitekijöitä, täytyy kuitenkin muistaa, että useimmat suomalaiset lapset voivat hyvin. Tuoreesta lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan selvityksestä käy ilmi, että eniten myönteistä sanottavaa lapsilla oli omasta perheestään; he ovat tyytyväisiä. Vanhemman psyykkinen sairaus on lapselle riskitekijä Huomio täytyy kiinnittää erityisesti niihin lapsiin, joiden lapsuuteen ja nuoruuteen on kasaantunut vaikeuksia. Vanhemman sairaus on yksi niistä. Toisen tai molempien vanhempien psyykkinen sairaus kuormittaa perheen arkea ja vaikeuttaa selviytymistä. Tilastollisesti joka kolmannella psykiatrisessa avohoidossa olevalla aikuisella on lapsia. Sellaisten lasten ja perheiden tukeminen, joissa vanhemmilla on mielenterveysongelmia, on äärimmäisen tärkeää. Suuri vaara on, että lapset, jotka kasvavat tällaisessa perheessä, sairastuvat myöhemmin myös itse. Vakavasti masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu arvioiden mukaan 40% ennen 20. ikävuotta ja 60% ennen 25 ikävuotta. Pitkään on oltu tilanteessa, että vanhemman sairastuessa on hoidossa otettu huomioon ainoastaan hänet usein ei ole edes kysytty, onko potilaalla lapsia. Lapsen on usein mahdotonta ymmärtää psyykkistä sairautta, ellei häntä siinä auteta. Jos vanhempi ei ole aidosti läsnä, siitä seuraa yksinäisyyttä, pelkoa, turvattomuutta, hylätyksi tuntemisen kokemuksia, itseluottamuksen puutetta ja muuta onnelliseen lapsuuteen kuulumatonta vaikeutta. Lapsi voi tuntea suurta häpeää, josta ei voi puhua kenellekään. Lapsi joutuu usein myös kantamaan vastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja perheen arjesta. Lasta auttaa tieto tilanteesta, jotta hän ymmärtäisi ja osaisi käsitellä omia tunteitaan. Hyvät perhesuhteet ja perustarpeiden tyydyttyminen antavat turvaa. Ystävät, ulkopuoliset aikuiset, harrastukset ja kiinnittyminen päiväkotiin ja kouluun voivat olla tukena. Lapsen omat ominaisuudet ovat myös suureksi avuksi. Perheellä on uskomattoman paljon voimavaroja. Vaikeassa tilanteessa niitä voidaan tukea. Vanhempi, jolla on psyykkinen sairaus, kantaa usein suurta huolta siitä, miten lapsi voi. Aina ei jaksa olla hyvä vanhempi, vaikka sitä kuinka haluaisi. Kun vanhempi saa ajoissa tukea, vältytään tilanteelta, jossa lapsi alkaa kantaa perheestä liikaa vastuuta. Jakamalla tietoa ja antamalla tukea niin vanhemmille kuin lapsille vahvistetaan perheiden omaa toimintavoimaa ja lapsi saa paremmat mahdollisuudet varttua rakastavassa ja tasapainoisessa kodissa. Ehjä lapsen mieli - kampanja Vaikeuksissa olevia perheitä kyetään auttamaan entistä paremmin yhdistämällä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen vertaisuuden voimaan. Mielenterveyden keskusliitolla on meneillään vuoden 2007 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettava Ehjä lapsen mieli kampanja. Osana sitä järjestetään koulutusta perhetyötä tekeville ammattilaisille, jotta perheitä voitaisiin entistä paremmin tukea. Liiton paljon kiitosta saanut kuntoutusideologia on koulutusten perusta ja siihen yhdistetään Stakesissa kehitetty ja myös hyväksi havaittu Lapset puheeksi menetelmä. Näillä eväillä saadaan toteutettua hyvä täydennyskoulutus lasten parhaaksi. Kampanjassa jaetaan tietoa ja levitetään toivon sanomaa laajemminkin, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin. Tätä varten Mielenterveyden keskusliitossa on suunniteltu koulukampanja, johon kuuluvat Mielix-lautapeli ja mielix.fi -nettisivut. Tänä syksynä lanseerattiin Koulumieli koulujen henkisen hyvinvoinnin ilmapiirimittari, joka toimii netissä. Tulossa on vielä tilaisuuksia kouluille. Koulukampanjan pääkohderyhmä on peruskoululaiset, mutta esimerkiksi Mielix-lautapeliä voi soveltaen pelata pienempienkin kanssa. Mielix-pelejä saa Mielenterveyden keskusliitosta, niin kauan kuin niitä riittää. Peli on ilmainen, mutta postikulut veloitetaan. 5

6 Vuosi on kulunut lastensuojelulain uudistumisesta Lastenhoitaja Anne Saarinen on huolissaan lain vaikutuksista Lappeenrannassa. 6 Teksti: Päivi Tolonen Anne Saarinen työskenteli lastensuojelulain uudistumisen aikoihin vielä projektityöntekijänä Käskäes-projektissa Lappeenrannassa. Kolmivuotisessa varhaiskasvatustoimen projektissa testattiin muun muassa sitä, miten päiväkotien varhainen puuttuminen lasten ja perheiden pieniin pulmiin ehkäisee niiden paisumista isommiksi harmeiksi. Projekti päättyi syyskuun lopussa, joten Saarinen ehti nähdä jo projektityöntekijänä uuden lastensuojelulain vaikutuksia. - Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on nyt vaikeampaa kuin ennen uutta lakia. Huoli lapsesta, eli varhainen puuttuminen ja pulmien ennalta ehkäisy eivät tunnu olevan tärkeässä osassa ainakaan Lappeenrannan päivähoitotoimessa, hän pahoittelee. - Ennen lain voimaantuloa päiväkodin oli mahdollisuus kutsua sosiaalityöntekijä ja perhe keskustelemaan lapsen tai perheen pulmista päiväkotiin. Tämän keskustelun perusteella sosiaalityöntekijä sitten harkitsi, oliko aiheellista tehdä lastensuojeluilmoitusta. Nyt sosiaalityöntekijä tulee päiväkotiin vasta kun lastensuojeluilmoitus on tehty. Tietoa kaivataan lisää Saarinen työskentelee tällä hetkellä kiertävänä lastenhoitajana kolmessa lappeenrantalaispäiväkodissa. Hän epäilee, etteivät kaikki päivähoidon työntekijät edes tiedä, miten lastensuojeluasioita hoidetaan kunnan sosiaalitoimessa. - Päiväkodeissa ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä lastensuojeluilmoituksen jälkeen tapahtuu. Monet työntekijät saattavat vielä luulla, että lapsi otetaan heti huostaan. Moni pelkää myös perheiden leimautumista ja yhteistyön katkeamista heidän kanssaan. Tästä saattaa seurata, ettei päiväkodissa puututa perheiden huoliin riittävän ajoissa. Saarinen epäilee, että Lappeenrannan kaupungin sosiaalityöntekijöiden voimavarat on nyt suunnattu tarkoituksella lastensuojeluilmoituksen jälkeiseen työhön. - Onneksi tämä on vain Lappeenrannan kaupungin valinta. Muissa kunnissa toimitaan käsittääkseni niin, että sosiaalityöntekijät tulevat tarvittaessa keskustelemaan päiväkotiin. Lapsissa on tulevaisuus Anne Saarisen mielestä on liian varhaista arvioida, millaisia uuden lastensuojelulain vaikutukset päivähoitoon tulevat loppujen lopuksi olemaan. - Kaikki päivähoidon kentällä työskentelevät ovat selvästi vielä kuulolla ja vähän varpaillaankin miten asiat lähtevät rullaamaan. Ehkä vuoden päästä voisimme tarkastella paremmin, miten asioita on linjattu eri kunnissa. Hän kaipaa eri toimialojen välistä yhteistyötä lasten ja nuorten asioiden hoitamisessa. - Rajat julkisen sektorin eri toimialojen, kuten sosiaali- ja terveystoimen, sekä kasvatus- ja opetustoimen välillä ovat liian korkeat. Pulmista ei siksi osata puhua yhdessä. Lasten ja perheiden hyvinvointi paranisi varmasti, jos asioista pystyttäisiin puhumaan avoimemmin. Saarinen on iloinen siitä, että vuoden 2009 alussa Lappeenranta ja sen yhdeksän ympäristökuntaa yhdistyivät uudeksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriksi. - Kun kunnilla on mahdollisuus oppia, miten toisissa kunnissa hoidetaan lastensuojeluasiat, sekä vertailla kokemuksiaan, se tulee varmasti tuottamaan hyviä tuloksia. Päivähoito jäi kuitenkin pois uudesta sosiaali- ja terveyspiiristä, joten se ei valitettavasti tule tästä yhteistyön mahdollisuudesta suoranaisesti hyötymään. Siksi olenkin hieman huolissani siitä, miten lasten hyvinvointi tulee kehittymään. Lapsissa on kuitenkin tulevaisuutemme ja heistä kasvavat uudet päättäjämme.

7 Soittokierros paljasti: Jonot perheneuvoloihin pitkät ympäri Suomea Perheneuvola auttaa vanhempia ratkomaan lapsen kehitykseen ja kasvatukseen liittyviä ongelmia. Se tukee vanhempia silloin, kun he kokevat olevansa neuvottomia lastensa kanssa ja perheen kaikki omat keinot on käytetty. Soittokierros suurimpien kaupunkien perheneuvoloihin paljastaa kuitenkin, että vastaanotolle joutuu jonottamaan kaikkialla Suomessa. - Meillä on tällä hetkellä keskimäärin 2-3 kuukauden jono. Kiireellisessä ongelmassa ajan saa alle kolmessa viikossa, kertoo Tampereen perheneuvolan toimistosihteeri Seija Keskinukari. Pikkulapsiperheet ovat etusijalla Oulun perheneuvolassa. Normaali jonotusaika on kaksi kuukautta, perheen akuutissa kriisitilanteessa aika järjestyy muutaman päivän sisällä. - Tilanne elää koko ajan, ja järjestämme kiireellistä apua tarvitseville uusia aikoja kaksi kertaa viikossa, kertoo perheneuvolan johtaja Anja Kinnunen. Turun perheneuvolan toiminta uudistuu Jyväskylän perheneuvolan sosiaalityötekijä Eeva Nyberg sanoo, että lasten ongelmat ajavat aikuisten parisuhdeongelmien ohi. Perheet joutuvat silti odottamaan lasten kiireettömien ongelmien kanssa vastaanotolle pääsyä noin 7 viikon ajan. Kriisiperheet saavat Jyväskylässä ajan viikon sisällä. Turussa jonotusajat vaihtelevat kiireettömissä, kuten lapsen kehityksellisiin ongelmiin liittyvissä tapauksissa kahdesta kolmeen kuukauteen. Akuutissa ongelmassa perhe pääsee neuvolaan viikon kuluessa. Kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Riitta Englund valittelee tilannetta, mutta lupailee muutosta asiaan. - Aiomme ottaa käyttöön niin sanotun nopean puuttumisen mallin vuoden 2009 aikana. Tällöin osa perheistä voisi saada kahden viikon sisällä normaalia pidemmän, 2 3 tunnin mittaisen vastaanottoajan. Päivystäjämme haastattelisivat perheitä ajanvarauksen yhteydessä ja valitsisivat ne perheet, joiden ongelmat pystyttäisiin kenties hoitamaan yhdellä pidemmällä neuvolakäynnillä. Tarvittaessa voitaisiin perheelle varata vielä seuranta-aika, Englund kertoo. Helsinkiin perustettiin lasten psykiatrinen poliklinikka Helsingin perheneuvolan vs. johtaja Hanne Kalmari kertoo, että asiakkaista yli puolet pääsee vastanotolle kuukauden sisällä. Kiireettömät tapaukset voivat joutua odottamaan Helsingissä jopa kuukausia. - Ajanvarauspuhelimessamme päivystävät asiakastyötä tekevät psykologit ja sosiaalityöntekijät. He pystyvät kartoittamaan lapsen ja perheen tilanteen alustavasti puhelimessa. Jos päivystäjä toteaa, että ongelma vaatii selkeästi lastenpsykiatrista apua, hän ohjaa perheen esimerkiksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Sitä kautta perhe voi saada lähetteen lasten psykiatriselle poliklinikalle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa toimivat lastenpsykiatriset poliklinikat aloittivat toimintansa viime syksynä. Aluepoliklinikoita on kolme ja ne sijaitsevat Pasilassa, Sörnäisissä ja Malmilla. Poliklinikoiden toiminnan käynnistymisen myötä Helsingin lasten- ja nuorten mielenterveystyöhön rekrytoitiin 50 uutta työntekijää. - Jos havaitsemme varsinaisella vastaanotollamme, että lapsella on vakavampi psykiatrinen ongelma, pystymme ohjaamaan lapsen tarvittaessa lastenpsykiatriselle poliklinikalle. Tämän mahdollistavat psykiatrisen poliklinikan ja perheneuvolan säännölliset yhteiset lähetekokoukset, Kalmari kiittelee uudistusta. Teksti ja kuva Päivi Tolonen 7

8 Lastenhoitajasta tuli kriisiperhetyöntekijä Riikka Huhtala näkee työnsä tulokset käytännössä. Teksti ja kuva: Päivi Tolonen Kriisiperheohjaaja Riikka Huhtala saapuu tapaamiseemme suoraan Lastensuojelun neuvottelukunnan kokouksesta. - Meillä oli tällä kertaa aiheena koulun oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö. Eräs koulukuraattori kertoi työstään, ja sain häneltä hyviä vinkkejä omaa työtäni varten, hän hehkuttaa. Huhtala työskentelee jo viidettä vuotta Families First- kriisiperhetyössä Lapin ensi- ja turvakodissa Rovaniemellä. Yhdysvalloista lähtöisin oleva Families First oli vuosina Lapin ensi- ja turvakodin projekti. Kun työskentelytapa todettiin hyväksi, se jäi projektin päätyttyä vakituiseksi työmuodoksi. - Teemme lastensuojelun kriisityötä perheiden kotona. Ongelmat vaihtelevat lasten koulunkäyntiongelmista vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Kun perhe pääsee kriisityön piiriin, on sitä yleensä jo autettu lastensuojelun keinoin ja lasten sijoituksestakin on saatettu keskustella, Huhtala kertoo. Perheen neljä viikkoa kestävä auttamisjakso alkaa palaverilla, jossa mukana on perhe, lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä kaksi ensi- ja turvakodin kriisiperhetyöntekijää ja sosiaalityöntekijä. - Kartoitamme yhdessä perheen huolet ja ongelmat ja sitten aloitamme työskentelyn kaikkien perheen jäsenten kanssa. Neljän viikon auttamisjakson aikana Huhtala ja hänen työparinsa käyvät autettavan perheen kotona lähes päivittäin. - Kotikäynnit tehdään perheelle sopivina ajankohtina, niin etteivät ne häiritse heidän normaalia elämäänsä, työssä ja koulussa käyntiä. Jompikumpi kriisiperhetyöntekijöistä päivystää aina myös puhelimessa, joten perhe voi sovittujen kotikäyntien lisäksi soittaa meille joka päivä klo 9-21 välisenä aikana, Huhtala kertoo. Edistysaskeleet näkyviä Perheen ongelmat pyritään ratkaisemaan uusien käyttäytymismallien ja toimintatapojen avulla. Jos nuori lintsaa koulusta, lähdetään liikkeelle pienin askelin. - Voimme vaikka tehdä nuoren kanssa sopimuksen, että hän menee joka päivä kouluun viikon ajan. Jos sopimus pitää, hän saa siitä valitsemansa palkkion, esimerkiksi leffa- tai uimalipun. - Jos vanhemmalla on paha päihdeongelma, kannustamme häntä tietysti tilaamaan ajan esimerkiksi A-klinikalle, jossa hänen on mahdollisuus saada erikoisammattiapua omaan ongelmaansa. Kotikäynnit kestävät Huhtalan mukaan parista tunnista muutamaan tuntiin riippuen perheen sen hetkisestä tilanteesta. - Usein teemme yhdessä kotitöitä, pyykkäämme ja siivoamme. Samalla tarjoamme tietysti keskusteluapua. Kahden viikon työskentelyjakson jälkeen on välipalaverin vuoro. - Se pidetään perheen kotona, ja siihen osallistuu työparini ja minun lisäksi sosiaalityöntekijä. Neljän viikon auttamisjakso loppuu päätöspalaveriin, jota varten kriisityöntekijät kirjoittavat loppuraportin. Siihen mennessä on mietitty yhdessä jo sitäkin, millaista tukea perhe tarvitsee jatkossa. - Tapaamme perheen puolen vuoden päästä auttamisjaksosta ja soitamme heille vielä vuoden päästä. Parasta Huhtalan työssä on nähdä perheiden pieniä ja vähän suurempiakin edistysaskelia. - On aivan ihanaa todeta, että yksinhuoltajaäiti, joka ei ole jaksanut hoitaa lapsiaan eikä muitakaan arjen asioita, alkaa vähitellen pitää parempaa huolta kodistaan. Tällöin myös lapset voivat paremmin. Tai kun nuori, jolla on ollut ongelmia koulussa, saa hyvän todistuksen ja tajuaa itse, että yläkoulu pitää käydä kunnialla loppuun, jotta pääsisi elämässä eteenpäin. Kouvolalaistyttö päätyi Rovaniemelle Huhtala on lähtöisin Kouvolasta, mutta muutti 8

9 jo vuonna 1976 Rovaniemelle. - Se oli se tavallinen tarina. Olin ystäväni kanssa enoni perheen luona kylässä, ja eno pyysi työkaveriaan esittelemään meille Rovaniemen iltaelämää. Työkaverista tulikin sitten poikaystäväni. Reissasimme ensin pari vuotta Kouvolan ja Rovaniemen väliä, sitten menimme naimisiin ja muutin Rovaniemelle. Huhtala ehti ennen Rovaniemelle muuttoaan käydä lastenohjaajakoulutuksen Kauniaisten raamattuopistolla. - Työskentelin Kouvolan seurakunnan lastenohjaajana ja jatkoin samaa työtä Rovaniemellä. Kahden tyttären syntymän jälkeen hän oli yhteensä kymmenen vuotta kotona. Sitten hän palasi vielä joksikin aikaa lastenohjaajan työhön, kunnes opintie alkoi kiinnostaa. - Aloin opiskella lastenhoitajaksi ja valmistuin Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Rovaniemen keskussairaalan vastasyntyneiden ja lasten sisätautien osasto. - Sain vuoden sijaisuuden ja viihdyin erinomaisesti. Mutta kun toista sijaisuutta ei ruvennut heti kuulumaan, otin vastaan työtarjouksen Lapin ensi- ja turvakodin päiväkodissa. Pian Huhtala siirtyi päiväkodista varsinaisen ensi- ja turvakodin puolelle. - Asiakaskuntamme oli kirjavaa. Meillä oli äitien ja vauvojen lisäksi lapsia, joiden vanhemmat eivät kyenneet huolehtimaan heistä, sekä vanhuksia, jotka tarvitsivat tukea joihinkin arjen askareisiin. Perheille on riittävästi aikaa Vuonna 1999 alkoi Lapin ensi- ja turvakodissa toimia myös kriisiasema. Huhtala aloitti samoihin aikoihin ensi- ja turvakotien liiton vuoden mittaisen koulutuksen. Siellä hän oppi, miten väkivaltaa kohdanneita perheitä tulisi kohdata, tukea ja auttaa. - Aloitin työskentelyn kriisiasemalla, ja siitä muodostui elämäni haastavin työjakso. Perheillä oli pahoja kriisejä avioeroista päihde- ja perheväkivaltaan. Välillä minusta tuntui, että ovikelloa saattoi soittaa kuka tahansa. Oli raskasta kohdata väkivallan uhreja, mutta myös tekijöitä. Ja erityisesti lapsia, jotka olivat olleet näkijänä ja kokijana väkivaltatilanteissa, Huhtala muistelee. Nykyinen kriisiperheohjaajan työ tuntuu Huhtalasta omalta. Hän arvostaa erityisesti sitä, että perheille on riittävästi aikaa ja hän saa työskennellä samalla lasten kanssa. - Tämän paremmin ei perheitä voisi enää auttaa, niin tiivistä työskentelymme heidän kanssaan on. Aluksi Huhtalaa kyllä jännitti mennä toisten ihmisten koteihin, sillä hänelle koti on pyhä paikka. Sekin pelko meni pian ohi. - Nyt on helppoa mennä aivan uuteenkin perheeseen ensimmäiselle kotikäynnille. Askartelua ja luottamustehtäviä Huhtalan perhetyö- ja päivystysjakso kestää viitisen viikkoa, sitten on vuorossa kahden viikon päivystysvapaa. - Silloin käyn uimassa, mikä on uusin harrastukseni. Päivystysjakson aikana se ei onnistu, koska puhelin taskussa ei voi uida, hän virnuilee. Toinen mieluisa harrastus on askartelu. Hän tekee onnittelu- ja joulukortteja ystävilleen ja askartelee itse useimmat lahjatkin. Ystäviään hän soisi tapaavan enemmän. - Työjaksolla minulle ei jää aikaa heidän tapaamiseensa, mikä vähän harmittaa. Oman lovensa Huhtalan kalenteriin tekevät lukuisat luottamustehtävät. Hän on Lapin lastenhoitajayhdistyksen varapuheenjohtaja, Tehyn arktisen ammattiosaston hallituksen jäsen ja Lastensuojelun keskusliiton hallituksen varajäsen. Hän on ollut aiemmin mukana myös Martta- ja rajasotilaskotisisartoiminnassa. Armeijan miehiä on aviomieskin, Lapin lennoston eläkkeellä oleva hävittäjälentäjä. Nyt pariskunta haaveilee yllätys, yllätys isovanhemmuudesta. - Tyttäremme ovat jo 32- ja 29-vuotiaita, joten kohta olisi jo aika..., Huhtala naurahtaa. Nykyinen kriisiperheohjaajan työ tuntuu Huhtalasta omalta. Hän arvostaa erityisesti sitä, että perheille on riittävästi aikaa ja hän saa työskennellä samalla lasten kanssa. 9

10 Pienenkin päätä voi migreeni pakottaa Vaikka migreeni on yleistä, ei ole välttämättä tiedossa, että se voi alkaa jo varhain lapsena. Migreeni ei ole vaarallinen, mutta migreenikohtauksiin liittyvä voimakas päänsärky ja näköhäiriöt voivat estää normaalin toiminnan ja olla rajuudessaan pelottava niin lapsesta kuin aikuisestakin. Teksti ja kuvat: Eila Seppälä-Vessari Terveydenhoitajat Johanna Kopra ja Satu Savolainen saavat oman työnsä tueksi tietoa Terveysportista. Noin viidellä prosentilla koulunsa aloittavista suomalaislapsista on ollut migreenityyppistä päänsärkyä. Jo imeväisikäisellä voi olla migreeni. Migreenin esiintyvyys kasvaa kuitenkin iän myötä, ja murrosiästä lähtien tytöillä on migreeniä enemmän kuin pojilla. Migreenin toteaminen Migreeniin ei ole olemassa testiä eikä laboratoriotutkimusta. Diagnoosi perustuu migreenin tyypillisiin oireisiin ja piirteisiin, sekä siihen, ettei päänsärylle löydy muuta aiheuttavaa tekijää. Lasten migreeni diagnosoidaan sulkemalla pois muut mahdolliset päänsäryn aiheuttajat. Niinpä diagnoosin varmistaminen vaatii riittävän pitkän seuranta-ajan, yleensä noin puoli vuotta. Migreeni tulee yleensä kohtauksittain, ja siihen liittyy pahoinvointia tai oksentelua, silmien valoherkkyyttä sekä ääni- ja hajuherkkyyttä. Kipu on yleensä jyskyttävää, se tuntuu usein vain toisella puolella ja pahenee rasituksessa. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisten. Osalla migreeniä sairastavista on joko kohtausta ennen tai sen aikana lyhytkestoinen ennakko- tai auraoire, esimerkiksi valoilmiö silmässä tai vaikeus nähdä kunnolla. Migreenin syyt ja hoito Migreeniin sairastumiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius. Migreeniä sairastavalla on usein joku migreeniä sairastava sukulainen. Migreenikohtauksia voi laukaista erilaiset ja hyvin yksilölliset tekijät. Hoidon kannalta on tärkeää, että lapsi itsekin oppii huomaamaan migreenikohtauksen alkamisen hyvissä ajoin. Koska kohtausta laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä, on tärkeää oppia tunnistamaan ne ja pyrkiä sopivassa määrin välttämään niitä, kertoo lastenneurologi Mirja Hämäläinen. Lapsi, jolla on migreenitaipumus voi reagoida päänsäryllä jännittäviin tai stressaaviin asioihin. Migreeniä sairastavilla lapsilla ei kuitenkaan ole enempää stressiä kuin muilla lapsilla. Kannattaa miettiä muiden laukaisevien tekijöiden ohella myös sitä, onko lapsen elämässä joku erityinen rasitusta aiheuttava tekijä kotona, koulussa tai kaveripiirissä, mikäli lapsella on tiheästi päänsärkyjä, neuvoo Hämäläinen. Akuutin kohtauksen hoito Migreeni-kohtauksen iskiessä, lapsen tulisi antaa mennä lepäämään rauhalliseen ja hämärään paikkaan. Lääke tulisi antaa niin pian kohtauksen alkamisen jälkeen kuin mahdollista ja riittävän suurina annoksina, neuvoo Hämäläinen. Pienille lapsille annetaan tavallisia särky- tai tulehduskipulääkkeitä ohjeiden mukaan. Mikäli tavalliset särky- ja tulehdus-kipulääkkeet eivät auta riittävästi, voidaan lähinnä yli 12-vuotilaille antaa migreeniin tarkoitettuja täsmälääkkeitä. Jos lapsi kärsii tiheästi pitkistä ja hankalista migreenikohtauksista, jotka selvästi haittaavat lapsen koulunkäyntiä ja muuta toimintaa, lääkäri voi ehdottaa migreenin estolääkitystä. Neuvolan huomioita Lastenneuvolan puolella ei juuri migreenitapauksiin törmää. Tilanne muuttuu, kun lapsi tulee 10

11 tystä, mutta se lopetettiin, koska todettiin, ettei sillä ole vaikutusta. Tuomo käyttää migreenin hoitona täsmälääkkeitä kovaan kipuun, muuten yritetään pärjätä tavallisilla särkylääkkeillä. Hän käyttää myös pahoinvointilääkettä tarvittaessa. Mikäli kohtauksen alettua saa oksennettua, se yleensä helpottaa oloa, kertoo Tuomo. Tuomon päänsärkykohtaukset tulevat usein iltaisin tai öisin. Ennakko-oireita ei Koskisten mielestä ole ollut, ainoastaan ehkä väsymystä normaalia enemmän. Mikäli Tuomon päätä särkee aamulla heti herättyä, hän ottaa itsenäisesti lääkkeet ja soittaa asiasta äidille töihin. Kivun ollessa kovaa, Tuomo joutuu jäämään pois koulusta. Reippaan ja aktiivisen pojan elämää viikoittaiset päänsäryt kuitenkin rajoittavat. Kaverit ovat tärkeitä tämänikäiselle, mutta onneksi he ovat ymmärtäväisiä, jos Tuomo joutuu kesken leikkien, sählynpeluun tai rumpuharjoitusten lähtemään kotiin lepäämään päänsäryn takia. Kotona on kiinnitetty erityistä huomiota migreeniin liittyviin asioihin, mm. säännölliseen ruokailuun ja riittävän unen määrään. Myös toimeliaan pojan tietokoneella viettämää aikaa on jouduttu migreenin takia rajoittamaan. Päänsärkykohtauksen aikana lapsi on: Tuomosta kipu tuntuu ja näyttää tällaiselta esikoulu- ja kouluikään. Päänsärkyä potevalta lapselta tutkitaan taustatietoina, onko perheessä migreeniä, onko lapsella mahdollisesti purentavika tai poskiontelotulehduksia, myös lapsen näkö tutkitaan, jotta voidaan pois sulkea näistä syistä johtuvat päänsäryt, lastenneuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat Satu Savolainen ja Johanna Kopra kertovat. Särkypotilaiden perheille suositellaan päänsärkypäiväkirjan pitoa. Siihen kirjataan mm. päivämäärä, kellonaika, kivun kovuus, menikö kohtaus ohi ilman lääkettä ja kuinka lapsi käyttäytyi kohtauksen alettua, menikö hän esimerkiksi lepäämään hämärään huoneeseen itsekseen. On tärkeää huomioida, nukkuuko lapsi riittävästi, saako hän säännöllisesti ruokaa ja ulkoileeko hän riittävästi. On myös huolehdittava, ettei lapsi vietä liikaa aikaa tietokoneen parissa. Lisäksi on vielä selvitettävä, onko kyse jännityspäänsärystä vai migreenistä, opastavat Savolainen ja Kopra. Opettajan tai päiväkodin henkilökunnan on aina tiedettävä lapsen migreenistä ja mahdollisesta lääkityksestä. Tuomon tarina Viidesluokkalainen Tuomo Koskinen Jämsästä on kärsinyt migreenistä 8- vuotiaasta lähtien. Tuomo on pienestä pitäen ollut herkkä lapsi. Pienempänä jännittävät asiat aiheuttivat migreeniä, nyt niillä ei niinkään ole enää vaikutusta. Nykyään Tuomo kärsii migreenikohtauksista viikoittain. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi kovat äänet ja kirkkaat valot, Tuomon äiti Marianne kertoo. Tuomo sai muutaman vuoden ajan migreenin estolääki- - huonovointinen ja kalpea - haluaa vetäytyä omiin oloihin - haluaa mennä nukkumaan - haluaa vetäytyä pois voimakkaista valoista ja äänistä - on pahoinvoiva ja oksenteleva Huomioi erityisesti: - lapsella on aivokalvontulehduksen oireita kuumetaudin yhteydessä: kova päänsärky, niskajäykkyys ja oksentelu (hakeuduttava välittömästi päivystyspoliklinikalle) - jos päänsärky on niin ankaraa, että se haittaa lapsen yleistilaa: hän ei jaksa leikkiä, syödä eikä seurustella, tai jos normaali särkylääke ei poista kipua. - Myös silloin, mikäli särky on toistunut usein eikä helpotu tavanomaisin hoitotoimenpitein tai jos särky haittaa lapsen normaalia elämää. Suomen Migreeniyhdistys ry yhdistyksen tarkoituksena on mm. päänsärkypotilaiden aseman ja hoidon edistäminen, auttaa ja tukea migreenipotilaita sekä muita päänsärkyjä sairastavia lasten päänsärky-projektin toteuttaja. Projektin tavoitteena oli vähentää toistuvista päänsäryistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen. Projekti tuotti mm. materiaalia, koulutti lasten kanssa toimivia ammattilaisia sekä järjesti vertaisryhmäohjaajakoulutusta, vertais-, sekä leiritoimintaa. Lisää migreeniyhdistyksestä: 11

12 VKK-Metrolla kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta VKK-Metron tutkimuspäiväkotiverkostoon kuuluvassa Jokiniemen päiväkodissa Vantaalla kehitetään videoinnin hyödyntämistä lapsihavainnoinnissa. Huomion kohteena on vuorovaikutus. Ensisijaisena tavoitteena on ymmärtää paremmin lasten vuorovaikutusta ja oppia tunnistamaan siihen liittyviä osatekijöitä. Teksti: Tuulikki Venninen Anna-Riitta Mäkitalo Birgitta Vilpas Päiväkodissa ajatellaan, että lapsi tarvitsee monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia erilaisista vuorovaikutustilanteissa. Aikuisen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia ja keinoja vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Vuorovaikutuksessa lapsi oppii leikkimisen taidot, ystävyssuhteiden solmimisen ja ylläpidon sekä itsensä arvostamista. Erilaisten esitysten tallentaminen sekä kuvin että videoiden tarjoaa aikuisille mahdollisuuden tarkastella ja havainnoida lasten keskinäistä vuorovaikutusta, kieltä ja osallisuutta. Siitä voidaan havainnoida viestinnän eri vivahteita sekä kielellistä ja ei-kielellistä viestintää. Se mahdollistaa molempien osapuolten vuorovaikutuksen havainnoimisen yhteisessä tilanteessa. Heidän reaktionsa toistensa ilmauksiin tulee esille. Videoita Kuvassa lasten oma nukketeatteriesitys Prinsessa ja Lohikäärme. Esitystä on dokumentoitu valokuvin sekä videoiden. Mee ottaa ruokaa Selvä. Minä taidan jatkaa marjojen poimimista. tarkastelemalla siis nähdään enemmän. Näkyviin ei tule ainoastaan se, mitä nähtiin tapahtuvan, vaan myös tekojen takana olevat prosessit. Niitä ymmärtämällä saadaan kuvaa siitä, minkä merkityksen lapset itse tilanteelle antavat. Mikä VK - Metro? Metropolialueen neljä kaupunkia, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat vahvistaneet ja syventäneet yhteistyötään vuonna 2007 alkaneen 12

13 Elvi ja Olli nauttivat sormiväreillä maalaamisesta Yläkartanon päiväkodin Haituloiden ryhmässä. Lapsen ilo tutkimisesta ja kokemisesta tuo iloa ja jaksamista myös aikuisten arkeen. Onnistumisen kokemukset antavat hyvän pohjan terveen itsetunnon kasvamiselle. varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeen (VKK-Metro) merkeissä. Hankkeen yhdeksi toimijaksi kaupunkien rinnalle tuli Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen tutkimuskeskus, sillä kehittäminen haluttiin kytkeä vahvasti tutkimukseen. VKK-Metro -kehittämisyksikön tehtävänä on tutkia ja kehittää varhaiskasvatuksen käytännön toimintaa, kouluttaa henkilöstöä ja hyödyntää pääkaupunkiseudun kuntien synergiaetuja ja sitä kautta vapauttaa kapasiteettia uusia haasteita varten. Hanke eroaa muista vastaavista jo volyyminsa puolesta. Hanke koskettaa yli työntekijää ja yli 400 päiväkotia, samoin se koskettaa viidennestä koko Suomen lapsista. VKK-Metron työntekijöitä on tällä hetkellä kolme: erityissuunnittelija Anna-Riitta Mäkitalo, tutkijatohtori Tuulikki Venninen ja tutkimusapulainen Birgitta Vilpas. Hankkeen ohjausryhmä koostuu kuntien ja yliopiston edustajista. Hankkeessa toimii myös mittava määrä kuntien työntekijöitä oman perustyönsä ohella. Tutkimus- ja kehittämistyötä vuorovaikutuksessa koko kentän kanssa Yleisenä VKK-Metron kehittämistavoitteena on uuden tiedon lisäksi osallisuuden lisääminen kaikilla kuntien päivähoito-organisaatioiden tasoilla. Tutkimus-, koulutus- ja kaikki muukin kehittämistoiminta pyritään muokkaamaan vuoropuheluksi kentän kanssa. Näin pyritään saamaan kenttäväki mukaan oman toimintansa kehittämiseen. Heti alkajaisiksi tammi-helmikuun vaihteessa 2008 VKK-Metrossa suoritettiin sähköinen kysely alueen kunnallisissa päiväkodeissa (N=1800) päivähoidon toiminnan arviointia koskevasta tiedonkeruusta ja henkilöstön koulutustarpeista. Vastausprosentiksi onnistuttiin saamaan yli 90. Kyselylomakkeeseen voi tutustua VKK-Metron www-sivuilla ajankohtaista-sivulla olevasta linkistä. Yhtenä VKK-Metron perusperiaatteena on kaiken kentältä kerätyn tutkimustiedon hyödyntäminen kenttätyön kehittämisessä. Tämän vuoksi alusta lähtien on paneuduttu kaiken kentältä kerätyn tiedon mahdollisimman pikaiseen palauttamiseen takaisin vastaajille. Tutkimuspäiväkotiverkosto kukin vuorollaan kehittämisen keskiöön Tutkimuspäiväkotiverkoston avulla on tarkoituksena tutkia ja kehittää varhaiskasvatuksen toimintaa havainnoinnin, dokumentoinnin ja arvioinnin avulla. Keväällä 2008 oli kullakin kunnallisella päiväkodilla mahdollisuus hakea tutkimuspäiväkodiksi. Hakemuksista valittiin 21 päiväkotia, Helsingistä kymmenen, Espoosta ja Vantaalta molemmista viisi ja Kauniaisista yksi. Alkuvuonna 2008 tehdystä kyselystä kävi ilmi, että kenttäväki on uupunutta jatkuviin projekteihin ja kehittämisiin. He toivoivat rauhaa omalle perustyölleen. Asia otettiin ohjausryhmässä tosissaan ja päätettiin edetä hyvin pienin askelin. 13

14 Tekemällä oppii parhaiten. Anni, Minttu ja Kiia askartelevat Petteri Punakuonoja Matinkylän päiväkodissa. Matinkylän päiväkodin kehittämistehtävänä on lasten kielellisen kehityksen tukeminen erityisesti sanasäkki-menetelmän avulla. Oleelliseksi asiaksi muodostuikin tutkimuspäiväkotien omien kehittämistehtävien rajaaminen sellaisiksi, että pienet edistysaskeleet olisivat mahdollisimman pian nähtävissä ja iloittavissa. Yhdessä tutkimuspäiväkodissa, Yläkartanon päiväkodissa Espoossa kehitetään pienryhmätoimintaa. Lapsen yksilöllisyyden ja kehityksen havainnointi on helpompaa pienryhmätoiminnan avulla. Pienryhmätilanteet rauhoittavat ryhmää. Tutkimuspäiväkodit saavat erityistukea kehittämiseensä noin vuoden ajan. Jokaiselle yksikölle on nimetty prosessin ohjaaja kunkin kunnan omasta organisaatiosta. Ohjaajat toimivat perustehtävissään erilaisilla tehtävänimikkeillä: kehittämiskonsultti, suunnittelija, päivähoitoyksikön johtaja tai päivähoidon asiantuntija. Näin kehittämistyössä kertyvä kokemus ja tieto jäävät oman organisaation käyttöön. VKK-Metrossa järjestetään koulutusta ja vertaisryhmätukea sekä ohjaajille että tutkimuspäiväkotien henkilökunnille. Tämänhetkinen tutkimuspäiväkotiverkosto jatkaa toimintaansa syksyyn 2009, jolloin nyt aloitetut kehittämistehtävät on tarkoitus saada sellaiseen vaiheeseen, että päiväkodit pystyvät jatkamaan kehittämistään omatoimisesti. Kutakin uutta kehittämisteemaa varten on tarkoitus valita uusi tutkimuspäiväkotiverkosto. Näin kehittämistyön tukeminen leviää laajemmalle joukolle työntekijöitä. Seuraamalla kiinteästi työyhteisöjen kehitysprosesseja pyritään saamaan näkymiä niihin asioihin, jotka toimivat joko kehittämistä tukevina tai sitä estävinä asioina niin yksilö-, tiimi-, kuin työyhteisötasollakin. Joka kuukausi osallistujat arvioivat myös johtajansa ja ohjaajansa työskentelyä ja antavat heidän tuestaan palautetta. Myös ohjaajat arvioivat säännöllisesti ohjaustyön istuvuutta muihin töihinsä ja sitä kautta ohjaajana työskentelyn hyötyjä työnantajan ja koko organisaation näkökulmasta. Uudet keinot apuna kentän äänen esille tuomisessa Monissa muissakin kuin tutkimuspäiväkodeissa on vuosien mittaan kehitetty toimivia käytäntöjä, joita olisi hyödyllistä levittää laajemmallekin. VKK:ssa onkin yhdessä ideoitu videoarkiston koontia kyseisistä aiheista (esim. erilaiset tavat koota kasvunkansioita, pajatoiminta, aktiivinen oppiminen, omahoitajakäytännöt jne). Tärkeää olisi, että kenttäväki havahtuisi arvostamaan omaa ja toistensa kehittämistyötä. Se hautautuu helposti muiden vaatimusten alle. Sekä VKK-Metron väki, että kuntien edus- 14

15 tajat pitävät tärkeänä, ettei kehittämistoiminnan tukeminen kohdistu vain tutkimuspäiväkoteihin. Tästä syystä järjestetään kolmessa suurimmassa kunnassa kerran lukukaudessa kaikille avoin Studia Generalia -luento kulloisestakin kyselyn teemasta. Tutkimuksen ja käytännön työn välistä kuilua kurotaan kapeammaksi liittämällä jokaiseen luentoon kentältä videoidun puheenvuoron aihetta käsittelevästä teemasta. Parasta aikaa ollaan kehittämässä videoidun asiantuntijaluennon hyödyntämistä laajan kenttäväen keskuudessa. Näin myös ne työntekijät, jotka eivät pääsisi itse luennoille, saisivat mahdollisuuden tutustua luennolla käsiteltyyn asiaan. VKK:n väelle on viestitetty, että kentällä kaivataan sellaisia toimia, jotka saattaisivat työntekijät yhteisen pöydän ympärille pohtimaan omaa työtään. Video voitaisiin pysäyttää sopiviin kohtiin ja miettiä, mitä se tarkoittaisi omassa SLaL copy.pdf :02:50 lapsiryhmässä / päiväkodissa. Opiskelijat vauhdittamassa VKK - Metron tutkimus- ja kehittämistyötä Alusta lähtien VKK:ssa on haluttu tehdä yhteistyötä niiden oppilaitosten kanssa, jotka kouluttavat työntekijöitä päivähoidon kentälle. Yhteistyö alkoi yliopistosta ja on nyt laajentunut ammattikorkeakouluihin. Tulevaisuudessa yhteistyötä laajennetaan myös toisen asteen koulutuksen piiriin. Tutkimuspäiväkotien kehittämistyön esittelemiseksi tullaan järjestämään syksyllä 2009 seminaareja, jossa opiskelijat yhdessä tutkimuspäiväkotien edustajien kanssa kertovat kehittämistyöstä ja oppimisprosessistaan. Lisäksi he esittelevät kehittämiään uusia toimintamalleja ja materiaaleja. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia (opiskelijat, päivähoidon työntekijät, päättäjät, oppilaitosten työntekijät, vanhemmat ja etenkin seuraavaksi tutkimuspäiväkodeiksi haluavat henkilökunnat). Uusia yksityiskohtia tutussa maisemassa Reitti on sama ja maisema on sama. Sen sijaan matkustajat vaihtuvat. Jokainen tutkimuspäiväkoti etsii ratkaisuja omiin kehittämistarpeisiinsa ja siksi löytää maisemasta myös uusia vivahteita. Tärkeimpänä VKK-Metron perusperiaatteena on arjen toiminnan kehittäminen. Tämän kehittämistyön tukeminen on sen perustehtävä. Laadukkaampi varhaiskasvatus toteutuu vain, jos olemme menossa samaan suuntaan samassa Metrossa. Lisätietoa: Täysksylitolituotteet edullisesti suurpakkauksissa suoraan tehtaalta: Vähittäispakkauksissa päivittäistavaramyymälöistä Fennobon Oy osa Fazer Makeisia Yrittäjäntie 54, Karkkila, Finland puh fax

16 Perheasiain neuvottelukeskus auttaa arjessa Perheasiain neuvottelukeskukset auttavat ihmisiä heidän vaikeimmassa arjessaan kynnys keskusteluihin on matala Teksti: Tarja Helminen 16 Perheasiain neuvottelukeskukset auttavat meitä ihmisiä, mutta tieto niiden toimintaperiaatteista ei ole kaikkien tiedossa, kertoo Rauman Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anne-Marie Hannus heidän toiminnastaan. Seurakuntien ylläpitämiä Perheasiain neuvottelukeskuksia toimii Suomessa tällä hetkellä 42 eri puolella Suomea. Joillakin paikkakunnilla kunta osallistuu rahallisesti keskuksen toimintaan. Keskukset auttavat tavallisia ihmisiä arjen vaikeuksissa ja nämä palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Keskukset tarjoavat terapeuttista keskustelua ja sielunhoitoa elämän kriisitilanteissa. Vaikka evankelisluterilaiset seurakunnat pitävät yllä tätä toimintaa, keskukseen voi hakeutua kuka vain, siellä ei kysytä mitä uskontoa tunnustat, vai tunnustatko mitään. Anne- Marie haluaa painottaa toiminnan tärkeää perusajatusta, että kaikki keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Keskukseen hakeudutaan ajanvarauksella ja esimerkiksi Raumalla pääsee keskustelemaan noin kolmen viikon odotusajalla. Jos jollakin tulee äkillinen kriisi, voi ajan saada jo lähes heti. Tämä jonotusaika kyllä vaihtelee paikkakunnittain, mutta apua kyllä saa, vaikka sitä joutuukin vähän kauemmin odottamaan. Jos on todella ruuhkaa, niin lapsiperheet pääsevät etusijalle, koska lasten hyvinvointi on kiinni vanhempien jaksamisesta. Keskustelemaan voi tulla joko yksin, yhdessä puolison kanssa tai koko perhe, miten apua tarvitseva vain haluaa. Syntynyt tarpeesta Perheasiain neuvottelukeskuksen juuret juontavat Tampereelle. Siellä 40-luvun puolivälissä pappina toiminut Matti Joensuu näki ihmisten sodanjälkeisen hädän, kun perheet ja avioliitot olivat koetuksella. Aviopareja erosi runsaasti ja tämä pappi ilmoitti lehdessä: Älkää ottako avioeroa! Tarjoamme apua vaikeuksissanne. Tarkoitus oli antaa ihmisille mahdollisuus pohtia, jos kuitenkin löytyisi jokin muu ratkaisu kuin ero. Eli kirkko seurasi aikaansa ja halusi auttaa ihmisiä heidän sen hetkisessä tilanteessaan ja edelleen tämä toimintaperiaate on voimassa. Perheasiain neuvottelukeskuksien perheneuvojat ovat koulutukseltaan pääasiassa pappeja, psykologeja tai kasvatusalan ammattilaisia. Anne-Marie Hannuksella on pastorin ja perheneuvojan koulutus. Lähes puolet keskuksien työntekijöistä on miehiä. Perheasiain neuvottelukeskukset korostavat, että he haluavat pitää kynnyksensä matalalla, jotta ihmisten olisi helppo tulla. Keskustelujen aikana keskitytään ihmisen itse esille tuomaan asiaan. Uskonnollisia kysymyksiä ei oteta esille, ellei asiakas itse sitä halua. He eivät tuputa ihmisille mitään uskontoa, eikä ihmisiä yritetä käännyttää mitenkään. Vaikka keskusteluihin tulee myös kokonaisia perheitä, työ keskittyy vanhempiin, sillä aikuisten saama apu koituu lasten hyödyksi. Jos perheneuvoja näkee, että hänen keskusteluapunsa ei auta riittävästi, avuntarvitsija ohjataan eteenpäin. Keskimääräisesti käyntejä tulee noin kuusi ja käynnit ovat yleensä noin 3-4 viikon välein. Joskus harvoin riittää yksikin käynti, mutta usein vaikeuksista selviäminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Eteenpäin mennään, mutta välillä tulee takapakkejakin. Suurin osa keskusten asiakkaista

17 sijoittuu ikävuoden välille. Kolmasosa on sitten nuorempia tai vanhempia asiakkaita. Lapset eivät juuri ota itse heihin yhteyttä, mutta vuoden ikäinen voi jo tulla keskustelemaan elämän koukeroista. Tänä päivänä 40 prosenttia yhteydenotoista tulee miehiltä, mikä on hienoa, että he ovat huomanneet keskustelun auttavan selvittämään omia ajatuksiaan. Lasten parhaaksi Anne-Marie Hannuksen mukaan huomaa selvästi, että ihmisiltä puuttuu tukiverkosto, asutaan kaukana omaisista ja välttämättä ystävyyssuhteista ei ole muodostunut niin hyviä, että voisi keskustella kaikista asioista. Myös esimerkiksi perheen toinen aikuinen voi olla sairas, kuten mielenterveyspotilas ja ns. terve aikuinen tarvitsee keskusteluyhteyden johonkin ulkopuoliseen luotettavaan ihmiseen, jotta jaksaa elää tämän potilaan rinnalla. Rauman Perheasiain neuvottelukeskuksessa on myös panostettu perheväkivallan ehkäisyyn, he tekevät usean eri tahon kanssa yhteistyötä väkivallan ehkäisemiseksi perheissä. Anne- Marie on huomannut myös, että tämän päivän valtava virikkeiden tarjonta ja kaikki erilaiset elämän tarjoamat houkutukset tuovat perheiden elämään suuren ristiriidan, kun kuitenkin se arki on niin tavallista, eikä ole koko ajan niitä huippukokemuksia, sitä extremeä. On hyvä, jos ihmiset huomaisivat, että arki on se, joka kantaa ja siitäkin löytyy paljon iloa. Anne-Marien mielestä lasten parissa työskentelevät ihmiset ovat avain asemassa näkemään, miten perheet ja lapset voivat. Jos henkilökunta huomaa jotakin olevan vialla lapsen tai perheen elämässä, heidän pitää ohjata perheitä hakemaan apua. Lapsien hyvinvointi pitää olla kaikkien tavoitteena. Perheasiain neuvottelukeskukset ovat auttamassa perheitä tänäkin päivänä. Kirkko yrittää seurata aikaansa ja kulkea ihmisen rinnalla - tarjota ihmisille sitä, mitä he tarvitsevat. Vanhemmat ja lapset tyytyväisiä päivähoidon laatuun Tukea ja vaikutusmahdollisuuksia kaivataan lisää Vahva-Varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja- hanke on Kontiolahden, Enon ja Pyhäselän kuntien ja Joensuun kaupungin yhteinen päivähoidon kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on päivähoidon toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja kuntien yhteistyön lisääminen päivähoitopalvelujen järjestämisessä. Keväällä 2008 hanke toteutti palvelukyselyn, jonka tarkoituksena oli tarkastella päivähoidon laatua ja nykytilannetta sen asiakkaiden, vanhempien ja lasten, näkökulmasta. Vastaajia nettikyselyyn oli 464 eli 20% kaikista päivähoitoa käyttävistä perheistä. Lapsia haastateltiin ja havainnoitiin niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoidossa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että päivähoito on laadukasta ja asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä päivähoidon palveluihin. Toisaalta kysely antoi myös hyviä evästyksiä kehittämistyöhön. Päivähoidon laadun tärkeimmät tekijät ovat vanhempien mukaan aukioloaikojen vastaaminen perheen tarpeisiin, pitkäaikainen hoitopaikka sekä koulutettu henkilökunta. Lasten kohdalla korostuvat myös suhteet ihmisiin, niin leikkikavereihin kuin päivähoidon työntekijöihin. Kyselyssä myös kuntien välinen palveluiden tasalaatuisuus koettiin tärkeänä ja joustavuutta toivottiin kuntarajojen ylityksiin. Suurin osa perheistä on tyytyväisiä lapsensa nykyiseen hoitopaikkaan, toiminnan sisältöön ja etenkin ammattitaitoiseen henkilökuntaan. Kehitettävää on perhepäivähoidon varahoidon järjestämisessä ja tiedottamisessa, myös ulkoilualueiden turvallisuus mietitytti vastaajia. Vanhemmat toivoivat parempia vaikutusmahdollisuuksia päivähoitoon sekä enemmän tukea lapsen kasvatukseen. Tuloksista näkee vahvasti sen, että laadukas päivähoito koostuu perustarpeista, kuten vuorovaikutuksen toimivuudesta, turvallisuudesta sekä virikkeellisyydestä. Näiden kolmen toteutuessa varmasti niin aikuiset kuin lapsetkin voivat todeta yhden haastateltavan sanoin: hoidossa on tosi kivaa!. Teksti: Tuija Leskinen 17

18 Mesikämmenet, Otsot ja Kontiot retkellä reippailuhalli Huimalassa Tänään mennään Huimalaan! kiljaisivat Tiistilänraitin päiväkodin esikoululaiset noustessaan aamulla bussiin. Matka reippailuhalli Huimalaan oli alkanut. 48 lasta istui bussissa täynnä odotusta tulevasta seikkailusta ja kuunteli korvat höröllä, miten Huimalassa käyttäydytään. Teksti ja kuvat: Sari Malka Perillä Huimalassa lapset pääsivät tositoimiin kokeilemaan seikkailulabyrinttiä, pomppulinnaa ja trampoliinejä. Ei aikaakaan, kun joka puolella näkyi punaposkisia lapsia. Pallotykkiareena kiinnosti eritoten poikia ja porukalla pelattiin ilmakiekkoa ja pöytäcurlingia. Lapset viihtyvät hyvin ja ovat niin innoissaan, etteivät edes juomaan malta tulla. Autoradan edessä seistään hienosti jonossa eikä minkäänlaisia kinasteluja ole ollut, kertoo lastenhoitaja Mia Erenstein Tiistilänraitin päiväkodista. Matkaan on lähdetty kolmen ryhmän, yhteensä 48 lapsen voimin. Pienimmät, alle 3-vuotiaat on tällä kertaa jätetty päiväkotiin. Samanaikaisesti paikalla on neljä muuta päiväkotia. Luontevasti lapset leikkivät keskenään. Tämä on hieno vastaantulo Huimalalta, sillä taloudellisen tilanteen takia pystymme tekemään Tiistilänraitin päiväkodin esikouluryhmä Mesikämmenet testasi Huimalan pomppulinnan. yhä vähemmän retkiä. Nyt ainoa kustannus oli kuljetus Huimalaan. Huimala on varma retkikohde ja antaa liikkumisen riemua lapsille. Lisäksi tämä ajankohta on myös hyvä, kun ei ole luntakaan, toteaa Tiistilänraitin päiväkodin johtaja Jaana Ylilahti. Hän ihastelee Huimalan selkeyttä ja avaruutta sekä siisteyttä ja harmittelee, että olisi ottanut myös pienimmät lapset mukaan, jos olisi tiennyt, että Huimalassa on heille oma erillinen leikkipaikka. Jaana Ylilahti arvostaa sitä, että Huimalan laitteissa on otettu huomioon lapsen erilaisia taitoja ja motoriikkaa kehittävät ominaisuudet. Huimalan leikkivälineet on todellakin suunni- 18

19 Lastenhoitaja Mia Erenstein uskaltautui hurjaan liukuun Iiriksen ja Khadijahin kanssa teltu yhdessä asiantuntijoiden kanssa aktiivista tekemistä varten. Tarkoituksena on, että lapset voivat harrastaa liikuntaa hauskalla tavalla, leikin muodossa. Huimala tarjoaakin vaihtoehtoisen reippailupaikan ja toimii parhaimmillaan kipinänä arkipäivän liikuntaan ja leikkiin. Nuoren Suomen suositusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten tulisi liikkua monipuolisesti eri ympäristössä kaksi tuntia joka päivä. Ylilahti kertoo, että liikunta on nostettu päiväkodeissa esille aivan uudella tavalla. Siihen on tehty oma suunnitelmansa, missä pyritään pois vanhasta kieltämisestä ja tilalla on kannustus arjen liikuntataitojen kehittämiseen. Nyt lapset saavat juosta ja pomppia päiväkodissa, ja samaa asiantuntijat suosittelevat myös kotona tehtäväksi. Lasten liikunta-asioita on Espoossa ajanut päivähoidon asiantuntijana työskentelevä Elina Pulli. Hän kiittelee Huimalan tarjousta: Päivähoidossa on vähän rahaa käytössä ja siksi tällainen kädenojennus on hieno asia. Huimala antaa hyvät mahdollisuudet lapsille iloiseen leikkiin ja vauhdikkaaseen vaihteluun. Lapsi oppii liikkumaan vain liikkumalla. Ja vain opettelemalla liikkumaan, voi liikkua turvallisesti, painottaa Pulli. Kahden kuukauden aikana Huimalassa on vieraillut peräti espoolaista päiväkotilasta. Yhteistyö on hyvä esimerkki siitä kuinka yksittäinen yritys voi antaa oman panoksensa kunnan asukkaiden hyvinvointiin. Halusimme tarjota päiväkodeille mahdollisuuden tulla reippailemaan ilman veloitusta, koska meillä on aamupäivisin hiljaista. On hienoa nähdä paljon iloisia lapsia, jotka saavat riemunsa hauskasta liikunnasta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Olemmekin saaneet poikkeuksellisen myönteistä palautetta päiväkodeilta, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Stude Huimalasta. Toimitko lasten parhaaksi? Ansaitseeko työsi julkisen tunnustuksen? Seuraava Lapsen rinnalla -palkinto voi olla Sinun. Suomen Messusäätiö palkitsee vuosittain henkilön, yrityksen, yhteisön, hankkeen, tuotteen tai palvelun, joka on merkittävällä tavalla edistänyt suomalaisten lasten hyvinvointia. Seuraava 5000 euron tunnustuspalkinto jaetaan järjestettävillä Lapsi-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Tutustu sääntöihin ja lähetä palkintohakemus: 19

20 Kuva: Hannele Karppinen Uudenvuoden purnaus Joululta jäi päähän tinnittämään jouluviisu: Onks pakko, jos ei taho? Uudenvuoden lupaukset muuttuivat sen myötä uudenvuoden purnaukseksi. Onko pakko luvata, jos ei tahdo? Lupaus edellyttää sitoutumista, on sitten kyse uskollisuudesta tai vaitiolosta. On suuria ja on tyhjiä lupauksia. Raittiuslupauksista yksi kuuluisimmista lienee ainakin lasten maailmassa Vaahteranmäen Eemelin antama. Merkitykseltään lupaus muistuttaa paljon tavoitetta, tuota nykyisin kaikkeen toimintaan työntyvää kummajaista. Ei taida niin pientä hommaa olla, johon ei voisi tavoitteita asettaa, on sitten kyse henkilökohtaisesta elämästä tai työelämän ympyröistä. Työntekijällä pitää olla tavoitteita, joihin hän sitoutuu ja jotka ovat sopusoinnussa työyhteisön tavoitteiden kanssa. Tavoitteisiin pyrkiminen on saanut aikaan kilpajuoksun ainakin oman itsen kanssa. Tunne on kuin loppuun asti uupuneella vuorikiipeilijällä, joka luulee edessään olevaa kivennyppylää huipuksi ja sen saavutettuaan huomaa toisen nyppylän matkan päässä. Tavoitteet eivät valtaa vain aikuisten maailmaa. Varhaiskasvatussuunnitelmiin työlääntynyt kollega puuskahti kaksivuotiasta pukiessaan: Pitääkö metsäretkellekin olla tavoitteet? Eikö sinne voi vain mennä ja katsoa mitä löydetään. Ihmetellään sitä sitten yhdessä. Tämä jatkuva tavoitteiden toitottaminen tekee lapsista ihan pöljiä, ihan kun ne itse ei ymmärtäisi yhtään mitään. Aikuisen pitäisi osoittaa heille kaikki ja käskeä oppimaan aikuisen määräämällä tavalla ja järjestyksessä. Tuossa puuskahduksessa voi olla niin kutsuttu vinha perä silloin, kun tavoitteet ja suunnitelmat tulevat toiminnassa ykkösasiaksi. On huolestuttavaa, jos tavoitteet eivät anna elämälle vapauksia. Olisiko tämä sellainen tilanne, jossa lapsi menee pesuveden mukana? Tai häntä alkaa heiluttaa koiraa? Tavoitteita tarvitaan, että tiedetään, mihin ollaan menossa ja mihin toiminnalla pyritään. Muuten elo ja olo voivat muuttua tyhjässä harhailuksi. Mutta - kun päämäärä on tiedossa, voi tieltä poiketakin, tehdä pieniä tutkimusretkiä, hypätä hetkeksi sivuun. Joskus näistä syrjähypyistä voi tavoite kirkastua entisestään tai löytyä kokonaan uusi tavoite. Toisaalta. Kun Kirsi Kunnakselta kysyttiin lehtihaastattelussa, mitä hän oli lastensa kanssa tehnyt, kun heistä kasvoi hyvällä itsetunnolla varustettuja ja luovia persoonallisuuksia, hän vastasi: Ei mitään, me vain olimme. Vaapukka 20

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot