TURVA-hankkeen soiden priorisointi luontoarvojen suhteen. Raportti

Transkriptio

1 TURVA-hankkeen soiden priorisointi luontoarvojen suhteen Raportti Jyväskylän yliopisto Santtu Kareksela Janne Kotiaho Atte Moilanen TYÖN KUVAUS Työn tarkoituksena on arvottaa TURVA-hankkeessa tarkasteltavat suoalueet niiden luontoarvojen perusteella. Työssä on selvitetty Keski-Suomen vaihemaakuntakaavaa varten ne suoalueet, joiden turvetuotantoon ottaminen heikentäisi alueen suoluontoarvoja mahdollisimman vähän. Kyseessä on yhteishanke Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen liiton välillä. Hanke kytkeytyy myös laajempaan valtakunnalliseen suo-zonation hankkeeseen jota toteutetaan laajana yhteistyöhankkeena ja jossa yhteistyökumppanenina toimivat mm. SYKE, Helsingin yliopisto ja Metsähallituksen luontopalvelut. Tarkasteltava kohdejoukko koostuu eriasteisesti ojitusvaikutteisista suoalueista. Arvotettavia suokokonaisuuksia on yhteensä 306. Ojittamatonta, inventoinneissa luonnontilaiseksi arvioitua suota on kohteilla yhteensä 3069 ha. Ojikoita on yhteensä 1474 ha, muuttumia ha, turvekankaita 6046 ha ja turvetuotannossa olevia alueita 281 ha. Arvotettavien suoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on kohteiden rajauksen mukaan noin ha, josta turvetuotantoon sopivaa yli 1,5 metrin turvesyvyyden omaavaa suopinta-alaa on noin hehtaaria. ANALYYSIMENETELMÄ Tarkasteltavat suoalueet arvotetaan Zonation päätösanalyysiohjelmaa käyttäen. Zonation analyysi priorisoi tarkasteltavan kohdejoukon eri ominaisuuksien mukaan eri luontoarvojen säilymistä optimoiden. Analyysistä muodostetaan eri variantteja eri tarkasteltavien ominaisuuksien joukoille yksinkertaisemmasta kokonaisuudesta monipuolisempaan. Eri varianttien tuloksia tarkastellaan erikseen, mikä mahdollistaa eri ominaisuuksien (luontotyyppi, luonnontilaisuus, lajihavainnot, kytkeytyneisyys) vaikutusten vertailun. Tulokset esitetään priorisointikarttoina sekä yksittäisten soiden ollessa tarkasteluyksiköinä että tarkemmin tarkasteluruutukohtaisesti, mikä mahdollistaa suon eri osien arvokkuuden vertailun. Soille esitetään erikseen jokaisen variantin tulosten pohjalta muodostettu arvojärjestys.

2 ANALYYSIN KULKU Analyysi koostuu seitsemästä variantista, joissa analyysiin lisätään aineistokerroksia yksi kerrallaan. Aineistoja painotetaan siten että tärkeämpinä pidetyt piirteet saavat korkeamman painoarvon sekä erityyppisten aineistojen välillä että hienojakoisemmin aineistojen sisällä. Analyysivariantit, aineistot ja niiden painoarvot on esitelty tarkemmin jäljempänä. 1. abf_h Priorisointi perustuen habitaattien keskinäiseen runsauteen. 2. abf_hw Priorisointi perustuen habitaattien runsauteen ja habitaattien saamaan painoarvoon. 3. abf_hw_k Priorisointi perustuen habitaattien runsauteen, habitaattien saamaan painoarvoon sekä habitaattien tilaan. 4. abf_hw_k_ia20ha Priorisointi perustuen habitaattien runsauteen, habitaattien saamaan painoarvoon, habitaattien tilaan sekä suoalueiden kytkeytyneisyyteen. 5. abf_hw_k_ia20ha_c Priorisointi perustuen habitaattien runsauteen, habitaattien saamaan painoarvoon, habitaattien tilaan, suoalueiden kytkeytyneisyyteen sekä suokohtaiseen turvetuotantopotentiaaliin. 6. abf_hw_k_ia20ha_c_v Priorisointi perustuen habitaattien runsauteen, habitaattien saamaan painoarvoon, habitaattien tilaan, suoalueiden kytkeytyneisyyteen, suokohtaiseen turvetuotantopotentiaaliin sekä havaittuihin uhanalaisten lajien esiintymiin. 7. abf_hw_k_ia20ha_c_v_b Priorisointi perustuen habitaattien runsauteen, habitaattien saamaan painoarvoon, habitaattien tilaan, suoalueiden kytkeytyneisyyteen, suokohtaiseen turvetuotantopotentiaaliin, havaittuihin uhanalaisten lajien esiintymiin sekä lintuhavaintoihin. TULOKSET Kartat Varsinaiset kartat luovutetaan sähköisesti ArcGISS shape muodossa. Kartat on esitetty varianttikohtaisesti. Jokaisen variantin kartta kuvaa kyseisen variantin tuottamisessa käytettyjen aineistojen kokonaisvaikutusta. Kartat on jaettu kahteen osioon. Toisessa

3 suoalueet on priorisoitu suon tarkkuudella (xxx_rank_suo.img), toisessa taas yhden tarkasteluruudun (25x25m) tarkkuudella (xxx.img), jolloin suon eri osien arvoa voidaan tarkastella. Priorisointi yksittäisen suon tarkkuudella on muodostettu laskemalla suolle keskiarvo sen sisältämien tarkasteluruutujen priorisointiarvoista. Tällöin jokaisen suon arvo edustaa sen osien yhteistä arvoa. Tiedostot pitävät aina sisällään koko tarkastelualueen ja ne on nimetty variantin muodostamiseen käytettyjen aineistojen mukaan. Kartat toimitetaan myös kuvamuodossa (jpg). Priorisointi tarkasteluruutujen tarkkuudella Priorisointi yksittäisten soiden tarkkuudella Karttojen värit ovat yleisesti ottaen sinisestä punaiseen siten että punainen on aina korkeamman prioriteetin alue ja sininen vastaavasti matalamman. Ruutukohtaisissa priorisointikartoissa värit vaihtuvat liukuvana ja luokkia on kymmenen. Suokohtaisissa priorisointikartoissa luokkia on 4. Sinisellä merkityt alueet muodostavat mahdollisimman matalle priorisoinnissa sijoittuvien soiden joukon, joiden yhteenlaskettu turvetuotantopotentiaali on 6000 hehtaaria. Sinisellä ja harmaalla (vaaleansinisellä) merkityt alueet muodostavat mahdollisimman matalle priorisoinnissa sijoittuvien soiden joukon, joiden yhteenlaskettu turvetuotantopotentiaali on 9000 hehtaaria. Sinisellä, harmaalla ja vaaleanpunaisella merkityt alueet muodostavat mahdollisimman matalle priorisoinnissa sijoittuvien soiden joukon, joiden yhteenlaskettu turvetuotantopotentiaali on hehtaaria. Punaisella merkityt alueet edustavat suokohtaisissa priorisointikartoissa arvokkaimpia kokonaisia suoalueita.

4 Taulukot Priorisointikarttojen lisäksi tulokset esitetään taulukoina. Priorisointitaulukot esitetään kuvien tavoin kaikille varianteille sekä suokohtaisesti että ruutukohtaisesti priorisoiden. Taulukoista, joissa priorisointiyksikköinä ovat kokonaiset suoalueet, nähdään alueiden arvojärjestys yksittäisten soiden tarkkuudella sekä muun muassa jokaisen suoalueen turvetuotantopotentiaali pinta-alana. Suokohtaisten priorisointitaulukoiden tiedot: Ominaisuus Selite Suonnimi Suoalueen nimi Rank Suoalueen sijoittuminen (1-306) kyseisessä priorisointivariantissa Suon Nro Suoalueen yksilöllinen numero Yli 1,5m ha Yli 1,5 m syvyisen alueen pinta-ala hehtaareina kyseisellä suolla Ruutumäärä Suon pinta-ala 25x25 m ruutuina Pinta-ala/ha Suon pinta-ala hehtaareina MIN Suolta löytyvän matalimmin sijoittuneen 25x25m ruudun suhteellinen arvo (välillä 0-1) MAX Suolta löytyvän korkeimmin sijoittuneen 25x25m ruudun suhteellinen arvo (välillä 0-1) RANGE Suolta löytyvien 25x25m ruutujen saamien suhteellisten arvojen vaihteluväli MEAN Suolta löytyvien 25x25m ruutujen saamien suhteellisten arvojen keskiarvo, jota on käytetty perusteena suon sijoittumiselle priorisoinnissa STD Suolta löytyvien 25x25m ruutujen saamien suhteellisten arvojen keskihajonta Ruutukohtaisten priorisointivarianttien taulukot näyttävät muutoksen kaikissa eri syöttöaineistoissa suhteessa kokonaispinta-alan muutokseen. Tällöin voidaan muun muassa seurata muutoksia eri habitaattien edustavuudessa säilytettävien alueiden kokonaispinta-alan muuttuessa sekä tarkastella eroja eri habitaattien ja lajiryhmien edustavuuksien muutoksissa eri varianttien välillä. Koska lopullinen valinta tapahtuu kuitenkin kokonaisten suoalueiden välillä, ovat nämä tiedot ainoastaan suuntaa antavia niiden kuvatessa tilannetta missä soilta säilytetään ja otetaan turvetuotantoon käyttöön yksittäisiä suon osia. Ero suokohtaisen ja ruutukohtaisen priorisoinnin välillä on sitä suurempi mitä suurempaa on vaihtelu soiden eri osien luonto- ja turvearvojen välillä. Suon tarkkuudella tehtyjen priorisointien tiedot ovat nähtävissä myös ArcGISS rasterien ominaisuustaulukoista, joiden avulla voidaan muun muassa rajata kartalle eri turvemääriä sisältäviä soiden joukkoja analyysin muodostamassa arvojärjestyksessä.

5 Vaihtoehtoisia turvetuotantopinta-aloja ja niihin tarvittavat suomäärät ja suopinta-alat (variantin osoittamassa järjestyksessä) 6000 ha 9000 ha ha Variantti Soita Kokonaisala/ha Soita Kokonaisala/ha Soita Kokonaisala/ha abf_h abf_hw abf_hw_k abf_hw_k_ia20ha abf_hw_k_ia20ha_c abf_hw_k_ia20ha_c_v abf_hw_k_ia20ha_c_v_b ANALYYSISSÄ KÄYTETYT AINEISTOT JA PAINOARVOT Eri aineistot on alla kuvattu niillä kirjain lyhenteillä millä ne eri analyysivarianttien nimissä esiintyvät. Suluissa aineiston lähde. Eri aineistoille annettavat painoarvot on järjestetty siten, että habitaatit saavat suhteessa suurimman painoarvon, uhanalaisten lajien havainnot (paitsi linnut) saavat seuraavaksi suurimman painoarvon ja lintuhavainnot kolmanneksi suurimman. Luontoarvojen yhteenlaskettu painoarvo on huomattavasti turvemäärälle annettua painoarvoa suurempi, jonka seurauksena analyysi priorisoi luontoarvoiltaan runsaiden soiden säilymistä runsasturpeisten soiden poistamista korkeammalle. H Maastokartoituksena kerätty habitaattitieto (Keski-Suomen liitto) Habitaatit on järjestetty kokonaisuuksiksi niiden pääsuotyypin ja ravinteikkuuden mukaan. W Habitaatin painoarvo (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -raportti, LUTU) Habitaattiluokille on määritetty painoarvot 0-5 (taulukko yllä), jotka noudattavat luontotyyppien uhanalaisuustarkastelussa (LUTU) määriteltyä luontotyyppien uhanalaisuushierarkiaa. Turvekankaita ja turvetuotantoalueita ei ole LUTU-raportissa tarkasteltu, joten niille määriteltiin painoarvo siten, että ne saavat selvästi vähiten uhanalaista (LC) ei ihmisen toimesta syntynyttä habitaattia pienemmän arvon.

6 Habitaatti Painoarvo Turvetuotantoalue 0 Turvekangas 0,1 Muuttuma 0,5 Ombrotrofinen nevaräme 1 Ombrotrofinen räme 2 Ombrotrofinen neva 2 Luhta 2 Oligotrofinen räme 3 Oligotrofinen neva 3 Mesotrofinen neva 3 Oligotrofinen nevaräme 3 Mesotrofinen nevaräme 3 Oligo-/mesotrofinen korpi 3 Nevakorpi 4 Eutrofinen korpi 4 Lähdevaikutteinen suo 4 Natura-alue 4 Letto 5 K Habitaatin tila/muuntuneisuus (Keski-Suomen liitto) Alueelle määritelty painoarvokerroin perustuen alueen maastokartoituksen yhteydessä määriteltyyn muuntuneisuuteen. Tila/muuntuneisuus Arvo Pinta-ala / ha Luonnontilainen Ojikko 0, Muuttuma 0, Turvekangas 0, Turvetuotanto IA20ha Kytkeytyneisyys yli 20 ha ojittamattomiin soihin (Suomen ympäristökeskus, SYKE) TURVA-hankkeen suot saavat sitä suuremman arvon mitä kytkeytyneempiä ne ovat niitä lähellä oleviin (alle 5 km etäisyydellä olevat) yli 20 hehtaarin ojittamattomiin suoalueisiin. Kytkeytyneisyydessä huomioidaan sekä etäisyys että ojittamattoman suoalueen luonnontilaisuus/muuttuneisuus viisiportaisella asteikolla, siten että kytkeytyneisyydestä luonnontilaisempaan alueeseen saa suuremman painoarvon.

7 C Suon sisältämä turvemäärä (pinta-ala jossa yli 1,5 m turvesyvyys) (Keski-Suomen liitto / Geologian tutkimuskeskus) Turpeen määrä saa analyysissä negatiivisen painoarvon, jonka seurauksena analyysi pyrkii ratkaisuun, jossa suuremman turvetuotantopotentiaalin sisältävät suot saavat pienemmän painoarvon. V Yksittäiset lajihavainnot (muut kuin linnut) (Keski-Suomen liitto, HERTTA-tietokanta / K-S ELY-keskus) Aineisto koostuu maastokartoitusten yhteydessä havaituista lajeista sekä HERTTAtietokannan havainnoista. Lajit on jaettu kolmeen ryhmään, vaarantuneet (VU, 29 kpl), silmällä pidettävät (NT, 52 kpl) sekä paikallisesti uhanalaiset ja muut harvinaiset lajit (RT, M, LC, 121 kpl) ja ryhmille on annettu omat painoarvot saman uhanalaisuusluokittelun mukaisesti. Havaintoja ei ole huomioitu analyysissä lajikohtaisesti. Ylivoimaisesti suurimman osan aineistosta muodostavat putkilokasvi- ja sammalhavainnot. B Kohteilta kartoitetut linnut (Keski-Suomen liitto) Ainoastaan kohteille merkityt havainnot on huomioitu analyysissä. Linnut on huomioitu analyysissä lajeittain, mutta niille on annettu painoarvot kolmiportaisella asteikolla. Painoarvot on määritetty yhteistyössä Keski-Suomen liiton biologien kanssa. Lähteiden osumista kohteille voidaan tarkastella erikseen pistemuotoisesta lähdeaineistosta, joka on muodostettu maastohavaintojen ja maastotietokannan pohjalta. Lähdepistetietoja ei otettu analyysiin mukaan, koska niiden tilasta ei ollut tarkempaa tietoa ja lähteet, jotka selvästi vaikuttivat ympäröivään suohon, oli erikseen huomioitu lähdevaikutteisina suoelinympäristöinä. ANALYYSIVARIANTIT Ensimmäiset seitsemän varianttia on muodostettu yksinkertaisemmasta monipuolisempaan lisäämällä uusi aineisto edelliseen varianttiin. Abf kuvaa analyysin perusmuotoa, jossa alueiden painoarvot määräytyvät niiden keskinäisen runsaussuhteen (abundance) perusteella. Vaihtoehtoiset variantit on muodostettu edellisten pohjalta mutta niissä olevien piirteiden joukkoa on muutettu. abf_h Analyysin perusmuoto/perusvariantti, missä alueiden arvotus perustuu niiden sisältämien habitaattien (H) keskinäisiin runsaussuhteisiin. Tässä variantissa alueita valitaan siten ettei mikään habitaattiluokka, mukaan lukien harvat turvetuotantoalueet, häviäisi kokonaan. Tällöin suurimman painoarvon saavat harvinaisimmat (kuten letot ja lähteiköt)

8 ja vähäisimmän painoarvon yleisimmät (kuten muuttumat ). Lisäksi alueiden keskellä olevat solut saavat reuna-alueita suuremman painoarvon eli soluja poistetaan ennemmin alueiden reunoilta kuin keskeltä, kuitenkin siten että habitaatin yleisyys on pisteen sijaintia tärkeämpi tekijä. abf_hw Tässä variantissa habitaateille (H) on lisätty painoarvo (W), joka on johdettu luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnista (LUTU). Variantti painottaa priorisoinnissa alueita, jotka saavat korkean uhanalisuusarvon, eli pyrkii säästämään kaikkein uhanalisimpia kohteita, kuitenkin niin ettei mikään habitaatti häviäisi kokonaan.

9 abf_hw_k Tässä variantissa analyysiin lisätään painoarvoksi kohteiden luonnontilaisuus/muuntuneisuus (K). Tämä on määritelty maastokartoitustietojen pohjalta ja suot on jaettu luokkiin (sulkeissa painoarvo): luonnontilainen (1), ojikko (0,8), muuntuma (0,5), turvekangas (0,2) ja turvetuotantoalue (0). Tässä variantissa korkeimman painoarvon saavat suot joilla on korkein habitaatin painoarvo ja jotka ovat parhaiten säilyneitä. Tällöin analyysi pyrkii säilyttämään erityisesti kaikkein uhanalaisimpia ja mahdollisimman luonnontilaisia suoalueita.

10 abf_hw_k_ia20ha Tässä variantissa otetaan huomioon kohteiden kytkeytyneisyys läheisiin yli 20 hehtaarin ojittamattomiin suoalueisiin. Kohteet saavat sitä suuremman painoarvon mitä voimakkaammin ne ovat kytkeytyneitä alle viiden kilometrin etäisyydellä oleviin yli 20 ha ojittamattomiin suoalueisiin. Kytkeytyneisyyden tuoma painoarvo on suhteessa yli 20 ha ojittamattoman suoalueen tilaan, jota on arvotettu viisiportaisella asteikolla (0,2; 0,4; 0,6; 0,8; 1). Tämä analyysivariantti priorisoi harvinaisia (abf), uhanalaisia (W) ja mahdollisimman luonnontilaisia (K) suoalueita, jotka ovat mahdollisimman voimakkaasti kytkeytyneitä alueen ojittamattomiin suoalueisiin.

11 abf_hw_k_ia20ha_c Tässä variantissa analyysiin lisätään turvetuotantopotentiaalia kuvaava suokohtainen arvo, joka on pinta-ala, jossa suon turvesyvyys ylittää 1,5 m. Turvearvolle annetaan analyysissä negatiivinen painoarvo, jonka seurauksena analyysi pyrkii tulokseen missä mahdollisimman suuren turvepotentiaalin sisältämät suot saavat pienemmän painoarvon. Lopputuloksena analyysi priorisoi suoalueita siten, että turvetuotantoon osoitettavilla suoalueilla on mahdollisimman vähäiset luontoarvot ja kytkeytyneisyys, mutta mahdollisimman korkea turvetuotantopotentiaali, jolloin haluttavan turvetuotantopintaalan täyttämiseksi tarvittava kokonaispinta-ala olisi mahdollisimman pieni.

12 abf_hw_k_ia20ha_c_v Tässä variantissa analyysiin lisätään havainnot uhanalaisista lajeista. Variantissa suot priorisoidaan kuten edellä, ainoana erona suurempi painoarvo kohteilla, joilla on runsaampi uhanalaisten/harvinaisten lajien määrä. Uhanalaisten lajien esiintymien sijaitessa useimmin harvinaisemmilla ja parhaassa kunnossa olevilla habitaateilla, eivät uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymät juurikaan muuta analyysin tulosta edelliseen varianttiin nähden.

13 abf_hw_k_ia20ha_c_v_b Viimeisessä variantissa otetaan analyysiin mukaan soilta tehdyn lintukartoituksen tulokset. Lintukohtaiset havainnot muuttavat tulosta jonkin verran analyysin pyrkiessä ratkaisuun missä yksikään lajiesiintymä ei kokonaan häviä alueelta. Viimeinen variantti antaa korkeimman arvon niille suoalueille, jotka koostuvat harvinaisimmista ja korkeimman painoarvon habitaateista, joiden tila on mahdollisimman hyvä, joilla on mahdollisimman runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja, joiden lintulajisto on mahdollisimman suuri, jotka ovat mahdollisimman kytkeytyneitä maisemassa ja jotka sisältävät mahdollisimman pienen turvetuotantopotentiaalin.

14 Vaihtoehtoisia variantteja abf_hw_k_v Tässä variantissa priorisointi on laadittu huomioimalla habitaatit, niiden painoarvot, luonnontilaisuus/muuntuneisuus sekä uhanalaisten lajien havainnot. Analyysi arvottaa korkeimmalle kohteet joilta löytyy suurimmat määrät arvokkaimpia piirteitä. Tässä variantissa ei ole huomioitu kohteiden kytkeytyneisyyttä eikä turvemäärää. abf_hw_k_v_b Variantti on muodostettu kuten edellä, lisäämällä siihen lintuaineisto. abf_hw_k_c_v Tässä variantissa priorisointi on laadittu huomioimalla habitaatit, niiden painoarvot, luonnontilaisuus/muuntuneisuus, uhanalaisten lajien havainnot, sekä kohteiden turvetuotantopotentiaali. Analyysi arvottaa korkeimmalle kohteet joilta löytyy suurimmat määrät arvokkaimpia piirteitä, mutta pyrkii saavuttamaan vaaditun turvetuotantopotentiaalin mahdollisimman pienellä kokonaispinta-alalla. Tässä variantissa ei ole huomioitu kohteiden kytkeytyneisyyttä. abf_hw_k_c_v_b

15 Variantti on muodostettu kuten edellä, lisäämällä siihen lintuaineisto.