SATOVAHINKOKORVAUSHAKEMUS (lomakkeet 118 ja 212)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATOVAHINKOKORVAUSHAKEMUS (lomakkeet 118 ja 212)"

Transkriptio

1 1 (12) Dnro 1320/55/2015 SATOVAHINKOKORVAUSHAKEMUS (lomakkeet 118 ja 212) Satovahinkotapauksissa ota yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Jos haluat vain ilmoittaa satovahingosta etkä hae korvausta, tee ilmoitus lomakkeella 118. Satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy A. Ohjeet korvauksen hakemiseen vuonna Millä lomakkeella korvausta haetaan, mihin lomake toimitetaan ja milloin? 1.1 Lomakkeet 1) Voit hakea korvausta talvehtimisvahingoista Maaseutuviraston (Mavin) lomakkeella 212 ennen vahingoittuneen kasvuston rikkomista ja viimeistään Vahinkoalaa ei saa muokata tai hävittää ennen kuin kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on arvioinut vahingon. 2) Voit hakea korvausta kasvukauden satovahingoista sekä märkyyden vuoksi kylvämättä jäämisestä lomakkeella 118. Ilmoita satovahingosta kuntaan mahdollisimman pian ja hae korvausta ennen kuin sadonkorjuu vahinkoalalla aloitetaan. Jos toteat vahingon vasta sadonkorjuun yhteydessä, voit tehdä hakemuksen vielä silloin. Hakemus on kuitenkin tehtävä niin hyvissä ajoin ennen sadonkorjuun päättymistä, että maaseutuelinkeinoviranomainen voi arvioida vahingon. 3) Jos et pääse korjaamaan satoa poikkeuksellisten sääolojen takia, korvaushakemus on jätettävä viimeistään Sokerijuurikkaan osalta hakemus on jätettävä mennessä. Toimita huolellisesti täytetty lomake maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle (= viranomainen, joka käsittelee tilasi maataloustukiasioita). Älä hävitä kasvustoa ennen kuin vahinkoarviointi on tehty. Myöhässä jätetty korvaushakemus ei oikeuta korvaukseen. 1.2 Korvaushakemuksen liitteet Toimita kuntaan laadullisesta vahingosta korvaushakemuksen lisäksi kirjallinen analyysitodistus sadon huonosta laadusta vahinkovuoden loppuun mennessä (ks. kohta 2.2). Puutarhakasveista vaaditaan viljelysopimus, jonka korvauksen hakija on tehnyt jalostusyrityksen kanssa viimeistään Liitä sopimus korvaushakemukseen (ks. kohta 2.3). Monivuotisten nurmikasvien (apilan, timotein, nurminadan, ruokonadan ja englanninraiheinän) siemenviljelyksille aiheutuneissa vahingoissa toimita siementuotantosopimus tai sitoumus kuntaan. Hyväksytyn siemenliikkeen kanssa tehty sopimus tai sitoumus siementuotannosta todistaa, että siemenet oli tarkoitettu sertifioitavaksi. Satovahinkokorvausten

2 2 (12) laskemisessa käytetään lajikohtaisia normisatoja ja yksikköhintoja. Muille monivuotisille nurmisiementuotantoaloille aiheutuneiden vahinkojen korvauksen laskennassa käytetään kuivaheinän normisatoa ja hintoja. Jos saat korvausta samasta satovahingosta vakuutuksen perusteella tai muualta, ilmoita korvauksesta ja toimita jäljennös vakuutuspäätöksestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 1.3 Tietojen antaminen kunnan viranomaiselle Ilmoita vahinkoarvion tekevälle maaseutuelinkeinoviranomaiselle - kasvilajit ja käyttötarkoitukset kaikkien tilan kasvulohkojen osalta (vahingoittuneiden ja vahingoittumattomien), elleivät ne ole jo viranomaisen tiedossa. Esimerkiksi peltoheinälohkoilta tarvitaan täsmennys, onko sadon käyttötarkoitus kuivaheinän vai säilörehun tuotanto vai joku muu. - korvaukseen oikeuttavista puutarhakasveista ne lohkot, joista on viljelysopimus jalostusyrityksen kanssa (ks. 2.3) - vakuutus- tai muu korvaus samasta satovahingosta. Jos et pääse kylvämään poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi, ota yhteyttä kuntaan. Muutokset kasvulohkojen kasvilajeissa tai käyttötarkoituksissa on ilmoitettava kuntaan viimeistään kylvöalojen muutosilmoituksella (lomake 117). Ilmoita satovahingosta kuntaan mahdollisimman pian, vaikka et hakisikaan korvausta. Satovahinkoilmoitus kasvukaudenaikaisista ja talvehtimisvahingoista ilman korvaushakemusta tehdään lomakkeella 118. Satovahingoista kannattaa ilmoittaa kuntaan heti, kun ne havaitsee. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tai oman alueen ELY-keskus osaa opastaa, miten eri tilanteissa pitää menetellä. B. Tietoa korvausjärjestelmästä 2 Millaisesta vahingosta voi saada korvausta ja mille kasvilajeille? 2.1 Vahinkotekijät Korvausta voi saada satovahinkolain perusteella määrällisestä vahingosta, joka on - hallan - raesateen - kaatosateen - rajuilman - poikkeuksellisten tulvien - poikkeuksellisen kuivuuden - muun vastaavan viljelijästä riippumattoman poikkeuksellisen suuren luonnonolojen vaihtelun

3 3 (12) kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttama taikka - poikkeuksellisten talvehtimisolosuhteiden talvehtivalle kasville aiheuttamista vahingoista tai - poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden takia kylvämättä jäämisestä johtuvista vahingoista. 2.2 Laadullinen vahinko Maaseutuelinkeinoviranomainen käy tilalla toteamassa tilanteen, jos haet korvausta kylvämättä jäämisestä. Sinun on osoitettava, että kylvösiemen ja lannoitteet on hankittuna kylvöä varten. Satovahinkokorvausta voidaan maksaa ainoastaan sille kasville ja sille käyttötarkoitukselle aiheutuneesta vahingosta, jotka on ilmoitettu kasvukautta ja viljeltyä lohkoa koskevassa tukihakemuksessa. Esimerkiksi märkyyden takia ei päästä kylvämään. Lohkolle on tukihakemuksella ilmoitettu kauraa ja satovahinkokorvauksen voi saada kaurasta. Jos kasvulohkolle ilmoitettu kasvilaji tai käyttötarkoitus vaihdetaan (muutos lomakkeella 117 viimeistään 15.6.), korvausta ei voi saada aiemmin ilmoitetulle kasvilajille tai käyttötarkoitukselle. Epäsuotuisasta sääolosta aiheutuneesta laadullisesta vahingosta voidaan maksaa korvausta, jos vahinko on tapahtunut laajalla alueella eikä sato heikentyneen laatunsa vuoksi kelpaa mihinkään kaupalliseen käyttötarkoitukseen. Korvattavat laadulliset vahingot on rajattu asetuksella kahteen tyyppiin: - kyseessä on nurmisiementuotanto, eikä siementen itävyys täytä siemenkauppalain nojalla säädettyjä vaatimuksia - kyseessä on sadon kauppakuntoisuuteen tai käyttökelpoisuuteen vaikuttava homevaurio (esim. punahome). Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on satovahingon arvioinnin yhteydessä kirjattava epäily laadullisesta vahingosta arviointipöytäkirjaan. Hakijan on toimitettava sadon laadun osoittavat kirjalliset analyysitodistukset kuntaan heti, kun analyysit ovat valmistuneet, kuitenkin viimeistään vahinkovuoden loppuun mennessä. Viljan alhaisen hehtolitrapainon tai sakoluvun vuoksi ei voi saada korvausta laadullisena vahinkona.

4 4 (12) 2.3 Korvaukseen oikeuttavat kasvilajit Kasvilajit, joista voi saada korvausta ja jotka otetaan huomioon viljelmän normisadon arvoa laskettaessa (vaikuttavat hakijan omavastuuosuuteen), ovat ruis syysvehnä kevätvehnä ohra kaura seosvilja pelkkää viljaa, tai vilja-valkuaiskasviseos, jossa vähintään puolet kylvösiemenen painosta viljaa rypsi kevätrapsi ruistankio öljypellava herne peltoheinä vähintään viiden vuoden välein uudistettava kuivaheinä- ja säilörehunurmi tai tuorerehuksi kasvatettava heinä tai viljelty laidunnurmi myös monivuotisten nurmikasvien siemenviljelykset vihantavilja peruna ruoka-, ruokateollisuus- ja tärkkelysperuna korvausta ei makseta katteenalaiselle varhaisperunalle eikä kasvimaana ilmoitetulle kotitarveperunalle sokerijuurikas sekä puutarhakasveista jalostukseen menevät: tarhaherne punajuurikas porkkana kukkakaali valkokaali lanttu avomaankurkku puna-, valko-, musta- ja viherherukka.

5 5 (12) Puutarhakasveille satovahinkokorvausta voidaan maksaa vain puutarhakasvien sopimusviljelyssä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella jalostukseen viljeltäville tuotteille. Kirjallisesta viljelysopimuksesta tulee ilmetä - sopimusosapuolet (viljelijä ja ostajana toimiva jalostuslaitos) - hinnan määräytymisen perusteet - sopimusmäärät - sopimusalat ja sopimusvuosi - tuotteiden jalostustapa (hyväksyttävää jalostusta ei ole pelkkä marjojen pakastaminen, tuoretuotteen kauppakuntoon saattaminen ja pussitus eikä tuotteiden peseminen ja multaus tai muu vastaava toiminta, jossa alkutuotannon tuote ei selvästi muutu jalosteeksi) - herukoilla sopimukseen on kirjattava lohkot, joita sopimus koskee Sopimuksessa on oltava allekirjoitukset ja päiväys. Sopimuksen tulee olla voimassa koko kasvukauden ja se on tehtävä vuosittain viimeistään Hakija tai hänen perheenjäsenensä ei voi omistaa kokonaan tai pääosin jalostuslaitosta. Mukaan on liitettävä jäsenluettelo, jos sopimuksen on tehnyt usean viljelijän puolesta heidän yhteenliittymänsä tai erillinen yhteisö. Hinnan määräytymisen perusteena voidaan pitää joko viljelysopimuksessa määriteltyä kiinteää hintaa tai määrittelyä siitä, miten lopullinen kauppahinta asetetaan. Tällainen määrittely voi olla esimerkiksi sadon myynti 'päivän hintaan' tai sopimukseen alustavasti kirjatun hinnan vahvistaminen kaupantekovaiheessa. 3 Millaisia vaatimuksia on hakijalle ja tuotantoalalle? Satovahinkokorvausta voidaan maksaa, jos - hakija on Suomessa maa- tai puutarhataloutta harjoittava viljelijä, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä. - hakija tai hänen puolisonsa on ollut vahinkovuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun viimeisen päivänä vähintään 18-vuotias mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa MYEL-vanhuuseläkettä. Useamman luonnollisen henkilön yhdessä harjoittaessa maa- tai puutarhataloutta tai yhteisömuodossa harjoitettavassa toiminnassa vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas on sellainen luonnollinen henkilö, joka täyttää edellä mainitun edellytyksen. - hakijalla on vähintään 3 ha peltoa viljelyksessä tai vähintään 0,5 ha avomaan puutarhakasvien tuotantoa - tuotantoalaa, jolle vahinko on aiheutunut, viljellään vähintään paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu, että peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kylvö tai istutus tehdään niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto kylvö tai istutus tehdään viimeistään 30.6.

6 6 (12) viljelyssä käytetään käyttötarkoitukseen soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita viljelyssä käytetään alueelle ja lohkolle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu hukkakaurasta annetun lain (185/2002) mukaisesti ja mahdollisen torjuntaohjeen tai suunnitelman mukaisesti lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen huolehditaan asianmukaisesta kasvinvuorottelusta kun korjuu on mahdollista, korjuu tapahtuu kasvin tavanomaisena korjuuaikana herukkapensaita on vähintään kappaletta hehtaarilla herukan asianmukainen hoitoleikkaus tehdään vähintään kolmen vuoden välein puutarhakasveilla käytetään tarvittaessa asianmukaista kastelua ja hallantorjuntaa Raiviolla viljelyn katsotaan täyttävän paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vaatimukset aikaisintaan kolmantena kasvukautena. Korvausta ei voida maksaa sellaisessa pellossa aiheutuneesta vahingosta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 2 momentin 3 kohdassa, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus. Satovahinkokorvausta ei saa myöntää taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle. Valtiontukea ei saa myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle lukuun ottamatta eräitä yrityksen pelastamiseen ja rakenneuudistukseen liittyviä tukia. Valtiontukea koskevissa säädöksissä on mainittu joitakin riskitapahtumia, joiden aiheuttama taloudellinen vaikeus ei kuitenkaan estä korvauksen saamista, kuten esimerkiksi epäsuotuisan sääolon, eläintaudin tai kasvintuhoojan aiheuttama vahinko. Valtiontuen säädösten mukaan yritys on taloudellisissa vaikeuksissa muun muassa, jos yritys: - joka on ollut olemassa 3 vuotta tai enemmän, on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan tai varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi - on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi-tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä - on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta tai saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena.

7 7 (12) 4 Miten korvaus lasketaan kasvukauden aikaisissa vahingoissa ja talvehtimisvahingoissa? Kasvukauden aikaisen vahingon ja talvehtimisvahingon korvaus lasketaan hieman eri tavalla. Laskemiseen tarvitaan viljelmän kasvien normisadot, keskihinnat ja vahinkovuoden yksikköhinnat. Normisadot ja vahinkovuoden yksikköhinnat löytyvät Mavin määräyksistä. Keskihinnat saa kysymällä kunnasta. Korvaus on tietty osuus (viime vuonna 90 %) siitä vahingon arvosta, joka ylittää viljelijän omavastuuosan. Omavastuu on 30 % viljelmän normisadon arvosta. Viljelmään kuuluvat kaikki saman tilan pellot, mitä hakija tai hänen perheenjäsenensä (puoliso ja alaikäiset lapset) hallitsevat. Pellot voivat sijaita yhdessä tai useammassa kunnassa. Normisato on vahinkovuotta edeltävien viiden vuoden jakson hehtaarisatojen keskiarvo, jossa ei oteta huomioon suurinta ja pienintä satomäärää. Mavi määrää vuosittain normisadot korvaukseen oikeuttaville kasvilajeille ELY-keskusalueittain. Normisadot määrätään yleensä vahinkovuoden kesällä. Normisadon arvon laskemisessa käytetään keskihintaa. Keskihinta on yksikköhintojen keskiarvo vuosilta, joilta alueen normisato on laskettu, joten kasvilajin keskihinta määräytyy ELY-keskusalueen mukaan. Mavi määrää korvaukseen oikeuttavien kasvilajien yksikköhinnat vastaamaan vahinkovuoden aikana saatuja keskimääräisiä myyntihintoja. Hinnat määrätään vahinkovuotta seuraavan vuoden helmi-maaliskuussa. Lopulliset korvaukset voidaan laskea vasta, kun yksikköhinnat vahinkovuodelle on vahvistettu. Vuoden 2015 satovahingoista lopulliset korvaukset saadaan lasketuksi todennäköisesti huhtikuussa Hakija voi saada arvion korvauksesta kysymällä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lopullinen korvaus voi poiketa suurestikin arvioidusta, koska arvio lasketaan käyttämällä edelliselle vuodelle vahvistettuja hintatietoja. Korvaushakemuksen käsittelee, vahingon arvioi ja korvauksen myöntämisestä päättää kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Korvaus maksetaan hakijan Maatilan osalliset lomakkeella (101D) ilmoittamalle pankkitilille. Korvausta ei makseta, jos korvattava määrä on pienempi kuin 100 euroa tukityyppiä kohti.

8 8 (12) 4.1 Kasvukaudenaikaiset vahingot (tukityyppi 1950) Kasvukauden aikaisissa vahingoissa normisadon arvoon lasketaan viljelmän kaikki korvaukseen oikeuttavat kasvilajit, joita viljelmällä vahinkovuoden kasvukauden aikana viljellään. Esimerkki kasvukauden aikaisen satovahingon laskemisesta (pyöristetty): Tilalla on satovahinkokorvaukseen oikeuttavia kasveja seuraavasti: 20 ha ruokaperunaa (tuhoutunut täysin 15 ha, ei vahinkoa 5 ha) normisato kg/ha, keskihinta 0,186 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,183 /kg 40 ha rehuohraa (ei vahinkoa 40 ha), normisato kg/ha, keskihinta 0,121 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,171 /kg Viljelmän normisadon arvo (20 ha * kg/ha * 0,186 /kg) + (40 ha * kg/ha * 0,121 /kg) - Vahingoittuneen alan sadon arvo 0 (15 ha * 0 kg/ha * 0,183 /kg) + (0 ha * 0 kg/ha * 0,171 /kg) - Vahingoittumattoman alan sadon arvo (5 ha * kg/ha * 0,183 /kg) + (40 ha * kg/ha * 0,171 /kg) Vahinkovuoden sadon arvo ( ) Viljelmän satovahinko ( ( )) Omavastuu (30 %) viljelmän normisadon arvosta ( * 30 %) Omavastuun ylittävä satovahinko ( ) Vähennetään muualta saadut korvaukset (esim. vakuutus) Korvataan ( * 90%) Viljelmän normisadon arvo lasketaan keskihinnalla. Vahinkovuoden sadon arvo lasketaan vahinkovuoden yksikköhinnalla. Valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä korvausprosentti oli 90 vuonna 2014.

9 9 (12) 4.2 Talvehtimisvahingot (tukityyppi 1951) Talvehtimisvahingon omavastuun laskemisessa tarvittava normisadon arvo lasketaan korvauksen piiriin kuuluvista viljelmän talvehtivista kasveista. Korvauskelpoinen määrä lasketaan ainoastaan vahingon kärsineestä kasvista. Esimerkki talvehtimisvahingon laskemisesta (pyöristetty): Tilalla on satovahinkokorvaukseen oikeuttavia talvehtivia kasveja seuraavasti: 2 ha kuivaheinää (ei vahinkoa 2 ha) normisato kg/ha,keskihinta 0,114 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,129 /kg 40 ha syysvehnää (tuhoutunut täysin ja rikottu 30 ha, ei vahinkoa 10 ha), normisato kg/ha, keskihinta 0,137 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,192 /kg Viljelmän normisadon arvo omavastuun laskemista varten (2 ha * kg/ha * 0,114 /kg) + (40 ha * kg/ha * 0,137 /kg) Omavastuu (30 % * ) Syysvehnän normisadon arvo satovahingon laskemista varten (40 ha * kg/ha * 0,137 /kg) Syysvehnän vahinkovuoden sadon arvo (10 ha * kg/ha * 0,192 /kg) Syysvehnän satovahinko ( ) Syysvehnän satovahingosta vähennetään omavastuu ( ) Satovahingon arvosta, josta vähennetty omavastuu, otetaan huomioon 30 % (6 651 * 30 %) Vähennetään muualta saadut korvaukset (esim. vakuutus) Korvataan (1 995 * 90 %) Viljelmän normisadon arvo lasketaan keskihinnalla. Vahinkovuoden sadon arvo lasketaan vahinkovuoden yksikköhinnalla. Valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä korvausprosentti oli 90 vuonna Talvehtimisvahingosta voi saada korvausta esimerkiksi, jos syysruisala tuhoutuu kokonaan ja ala kylvetään uudestaan tai jätetään avokesannoksi (Huom! Vain poikkeuksellisessa tilanteessa mahdollista kesannon ehtojen vuoksi). Hakemus on jätettävä ennen kuin alalla tehdään mitään muokkauksia tai muita toimenpiteitä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käy arvioimassa talvituhon ennen kuin ala voidaan rikkoa ja kylvää uudelleen. Esimerkki: syysviljan tai syysrypsin talvehtimisvahinko on vähäinen ja pääosa kasvustosta on kunnossa, eikä viljelijä riko kasvustoa. Jos hän silti jättää korvaushakemuksen (212), hän ei saa tukityypillä 1951 korvausta. Maaseutuelinkeinoviranomainen voi paikan päällä käytyään ja viljelijän kanssa keskusteltuaan siirtää hakemuksen käsittelyn myöhempään ajankohtaan kasvukaudella. Tilanne tarkastellaan myöhemmin uudelleen, ja jos arvioija edelleen toteaa kasvustossa talvehtimisesta johtuvaa satovahinkoa, hän siirtää hakemuksen tukityypille 1950 (ks. kohta 4.1).

10 10 (12) Esimerkki: osittain vahingoittunut monivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- tai tuorerehunurmi, jota viljelijä ei halua rikkoa, mutta josta hän jättää korvaushakemuksen 212. Viljelijä haluaa muuttaa alan luonnonhoitopelloksi (hoidetun viljelemättömän pellon alla). Koska nurmen käyttötarkoitus muuttuu nurmesta hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, alan vahinko käsitellään talvehtimisvahinkojen tukityypillä Yleisiä asioita, jotka korvauksen hakijan on hyvä tietää 5.1 Vahinkojen arviointi Satovahinko arvioidaan aina paikan päällä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen arvioi sääoloista aiheutuneen satovahingon ja viljelmän vahinkovuoden satomäärän mahdollisimman nopeasti korvaushakemuksen vireilletulon jälkeen. Korvauksen hakijalla on oikeus olla paikalla arvioinnissa. Arviointi voidaan tehdä ilman hakijan läsnäoloa, jos tehtävän tuloksellinen hoitaminen sitä edellyttää. Korvausasia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Maaseutuelinkeinoviranomainen laatii arvioinnista pöytäkirjan. Satovahinkokorvaushakemuksen kohteena olevan kasvuston saa hävittää vasta, kun satovahinkoarviointi on tehty. Jos muiden kuin satovahinkolain mukaisten vahinkotekijöiden havaitaan aiheuttaneen viljelmälle vahinkoa, arvioija merkitsee tiedot myös niistä arviointiasiakirjoihin. Jos samalla kasvulohkolla on tapahtunut sekä sääoloista johtuva satovahinko että hirvi- tai petoeläinten aiheuttama vahinko, satovahinkoa arvioitaessa ei oteta huomioon eläinten aiheuttamaa vahinkoa. Kunta voi periä korvauksen hakijalta maksun satovahinkoarvion suorittamisesta. Maksu voi olla enintään 20 euroa arviointikertaa kohti ja lisäksi enintään 2 euroa kultakin arvioitavan alueen alkavalta hehtaarilta. 5.2 Takaisinperintää ja ulosmittausta koskevia määräyksiä Jos hakija on saanut korvausta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle säädösten mukaan voidaan myöntää, peritään perusteettomasti tai liikaa maksettu korvaus takaisin. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta sekä muusta vilpillisestä menettelystä samoin kuin hakemuksessa pyydettyjen tietojen salaamisesta on seurauksena, että myönnetty korvaus voidaan määrätä suoritettavaksi takaisin. Hakijalle aikaisemmin perusteettomasti tai liikaa maksettu tuki voidaan vähentää korvaussummasta samoin kuin ulosmittaukset ulosottovirastolle.

11 11 (12) 5.3 Muutoksen hakeminen korvauspäätökseen Jos korvauksen hakija on tyytymätön kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään korvauspäätökseen, hän voi vaatia siihen oikaisua tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jos korvauksen hakija on tyytymätön ELY-keskuksen päätökseen asiassa, hän voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. 5.4 Esimerkkejä, milloin korvausta ei voi saada Korvausta ei makseta esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa: - Hakemus on myöhässä. - Korvaushakemuksen kohteena oleva kasvusto on kynnetty tai muuten hävitetty ennen arvion tekemistä. - Kyseessä ei ole satovahinkokorvaukseen oikeuttava kasvilaji. - Tukihakemuksessa on ilmoitettu eri kasvi (esim. tukihakemuksessa ohra-> lohkolla kasvaa kauraa). - Korvaus saadaan muualta, esim. riistavahinkolain perusteella (esim. hirvi- tai petoeläinvahingot). - Kyseessä on hakamaa, luonnonniitty, -laidun, metsälaidun, suojavyöhyke, viherlannoitusnurmi, pysyvä laidun tai hoidettu viljelemätön pelto (mukaan lukien kesanto). - Vahingoittunut herukkakasvusto ei täytä ikävaatimusta: o musta- tai viherherukalla on kyseessä istutusvuosi tai sitä seuraava vuosi o puna- tai valkoherukalla on kyseessä istutusvuosi tai sitä seuraava ensimmäinen tai toinen kasvuvuosi o kyseessä on yli 15-vuotias herukkakasvusto, jota ei ole uudistettu alasleikkaamalla o kyseessä on yli 20-vuotias herukkakasvusto Esimerkiksi vuonna 2012 istutettu punaherukka on korvauksen piirissä vuonna Istutus- 1. (2013) 2. (2014) 3. (2015) vuosi (2012) - Jos herukkakasvusto uudistetaan alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei myönnetä alasleikkausvuotena eikä sitä seuraavana vuotena aiheutuneesta vahingosta. Jos alasleikkaus on tehty syksyllä, korvausta ei saa leikkaamisen jälkeen kahtena seuraavana vuotena aiheutuneista vahingoista. - Puutarhakasvien viljelysopimus jalostusyrityksen kanssa ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Esim. herukkasopimukseen ei ole kirjattu lohkoja, joita sopimus koskee.

12 12 (12) 5.5 Lisätietoja Komission tiedonanto (2014/C 204/01) Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina Komission päätös valtiontuesta C (2013) Tuet vuosien epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi viljelijöille Laki satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta (297/2008 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus vuonna 2014 tapahtuneiden satovahinkojen viljelmäkohtaisesta korvauksesta (334/2015) Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta (213/2011) Maaseutuviraston määräys vuoden 2015 satovahinkokorvauksen hakemisesta ja tietojen toimittamisesta (42/15) Maaseutuviraston määräys satovahinkojen korvaamisesssa käytettävistä normisadoista vuonna 2015 ja satovahinkokorvauksiin liittyvien tietojen tallentamisesta Tukisovellukseen (http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/440001/)

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko Satovahinkovakuutus 2016 Teppo Raininko Satovahinkovakuuttaminen Valtion satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi Viimeiset korvaukset maksettiin vuodelta 2015 Tilalle vapaaehtoinen, kaupallinen vakuutusjärjestelmä

Lisätiedot

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

HE 193/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen

HE 193/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia siten, että satovahinkokorvauksia

Lisätiedot

HE 133/2007 vp. Lisäksi lain säännöksiä ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi

HE 133/2007 vp. Lisäksi lain säännöksiä ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta Satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viljelmäkohtainen satovahinkokorvaus

Lisätiedot

ARVIOKIRJA HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS- JA KOTIELÄINVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS- JA KOTIELÄINVAHINGOISTA ARVIOKIRJA HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS- JA KOTIELÄINVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN HAKIJAA

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

HE 86/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 86/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 86/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi satovahinkojen korvaamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki satovahinkojen korvaamisesta. Perusperiaatteiltaan

Lisätiedot

Kyllä ennen oli paremmin (2015)

Kyllä ennen oli paremmin (2015) Kyllä ennen oli paremmin (2015) Tukioikeuksilla saa: perustuen 111 /ha viherryttämistuen 65 /ha nuorten viljelijöiden tuen 50 /ha Tukialueet: AB C Tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilyy Tarkista

Lisätiedot

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen 1. Vahingosta ilmoittaminen Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2015. 348/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2015. 348/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2015 348/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2015 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Muutokset Hakuoppaassa 2015

Muutokset Hakuoppaassa 2015 Muutokset Hakuoppaassa 2015 Hakuopas julkaistaan 16.3.2015. Tähän listaan kootaan julkaisun jälkeen tulleet muutokset. 16.3. jälkeen tulleet muutokset Hakuoppaaseen on muutettu 25.3. kaikki tukihaun päättymistä

Lisätiedot

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1 Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015

TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015 TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015 Lomake 102B Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 12.5.2015. Täytä lomake kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla.

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset

Lisätiedot

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet

Lisätiedot

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö Viherryttäminen ja pysyvät nurmet Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö 05.04.2017 Tilatuki jakaantunut kolmeen tukeen Perustuki Viherryttämistuki monipuolistaminen eli kaksi kasvia pysyvät nurmet

Lisätiedot

Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi

Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 Korvauskelpoisuus Muutokset syksyn koulutusten jälkeen Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa olevien lohkojen välillä,

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Liite B. Kasviluettelo

Liite B. Kasviluettelo . Kasviluettelo Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä, kun ilmoitat vuoden 2016 viljelijätukihaussa kasvulohkolla viljeltävän kasvin, kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Vain ympäristösitoumukseen

Lisätiedot

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon

Lisätiedot

Tukipuhvetti Iisalmi, Savonia

Tukipuhvetti Iisalmi, Savonia Tukipuhvetti 25.4.2017 Iisalmi, Savonia Ylä-Savon maaseutupalvelut Erkki Koukkari (Pohjana käytetty luvalla Sydän-Savon ko. aineistoa) Vipupalvelun koodit ja rastit, mikä oleellista! Kasvikoodit käytännössä

Lisätiedot

Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut

Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut Petoeläinvahinko Valtion varoista korvataan susien, ilvesten, ahmojen ja karhujen aiheuttamia vahinkoja viljelyksille, eläimille ja irtaimistolle Vahingon tapahduttua:

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 31.5.2010 Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2009 timotein EU:n siementuotannon tuen käsittelyssä

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

Aktiiviviljelijä, peltokasvipalkkio ja viherryttämistuki

Aktiiviviljelijä, peltokasvipalkkio ja viherryttämistuki Aktiiviviljelijä, peltokasvipalkkio ja viherryttämistuki Tukihakukoulutus 15.3.2016 Katja Anttila, Maaseutuvirasto Tässä esityksessä Aktiiviviljelijä Peltokasvipalkkio Eniten kysymyksiä herättäneet asiat

Lisätiedot

Tuki-infot Suorat tuet

Tuki-infot Suorat tuet Tuki-infot 2016 Suorat tuet Suorat tuet Lisäosat Maito-, sonni- ja tärkkelysperunalisäosat maksetaan viimeisen kerran 2015 -> vaikuttaa perustuen tasoon vuonna 2016 Lisäos a 2015 2016 2017 2018 2019 Maito

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

Muutokset kevään koulutusmateriaaliin. Vipu-koulutus

Muutokset kevään koulutusmateriaaliin. Vipu-koulutus Muutokset kevään koulutusmateriaaliin Vipu-koulutus 4.5.2016 Hakeminen ja hakuajat Haku aukeaa 9.5. Hakemuksen voi tehdä, mutta sitä ei voi palauttaa, sillä jotkin Vipun tarkisteet eivät ole vielä käytössä.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. Valtion kiinteistölaitoksen nimen muuttamisesta nimeksi Senaatti-kiinteistöt. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000

SISÄLLYS. N:o Laki. Valtion kiinteistölaitoksen nimen muuttamisesta nimeksi Senaatti-kiinteistöt. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2000 N:o 1209 1218 SISÄLLYS N:o Sivu 1209 Laki Valtion kiinteistölaitoksen nimen muuttamisesta nimeksi Senaatti-kiinteistöt... 3249

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki) Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen (aikaisempi tilatuki) Uudet tukialueet: AB C Tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilyy Tarkista 103A! 2 Tukioikeuksien

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 225/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 225/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 225/2006 vp Hallituksen esitys laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi maa- ja puutarhatalouden

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi

Lisätiedot

ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS

ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2016 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Korvauskelpoinen ala

Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä sitoutumattomalla viljelijällä

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ILMOITUS KYLVÖALOJEN MUUTOKSESTA 2015

ILMOITUS KYLVÖALOJEN MUUTOKSESTA 2015 ILMOITUS KYLVÖALOJEN MUUTOKSESTA 2015 Lomake 117 Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15.6.2015. Täytä lomake kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla.

Lisätiedot

Tukipuhvetti IsoValkeinen. Tukipuhvetti Ulla Koivisto/Aulikki Pasanen

Tukipuhvetti IsoValkeinen. Tukipuhvetti Ulla Koivisto/Aulikki Pasanen Tukipuhvetti 12.4.2017 IsoValkeinen 1.3.2017 avattiin Chatti, jossa on usea henkilö vastaamassa. Tämä on yhteinen Luoteis-Savon, Ylä--Savon ja Sydän-Savon maaseutupalvelun kanssa. Auki pääsääntöisesti

Lisätiedot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016 MÄÄRÄYS Pvm. 8.2.2016 Dnro 44/03.00.00/2016 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 2/16 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom., 18 2 mom. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Tuki-infot viljelijöille

Tuki-infot viljelijöille Tuki-infot viljelijöille MaaseutuHarava, MTK Pohjois-Suomi Heidi Kumpula 19-2.5.2017 Perustuki Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa eli pellot, pysyvät kasvit sekä pysyvät nurmet ja pysyvät

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Tukihaku, maksatukset

Tukihaku, maksatukset Tukihaku, maksatukset Aino Launto-Tiuttu, Terhi Löfstedt ja Paavo Myllymäki MTK-Varsinais-Suomi Muista tarkistaa viimeiset ohjeet Mavin nettisivuilta, tukiehdoista! Tukihaku 2016 Päätukihaku avautuu 9.5

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017 MÄÄRÄYS Pvm. 25.1.2017 Dnro 1810/03.00.00/2017 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 66/16 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom., 18 2 mom. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen Pysyvä nurmi Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen Juha Lappalainen Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo

Pysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo Pysyvä nurmi Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen MTK Pohjois-Savo Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

Viherryttämistuki ja peltokasvipalkkio

Viherryttämistuki ja peltokasvipalkkio Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle, kevät 2017 Viherryttämistuki ja peltokasvipalkkio Mirka Holmén Tässä esityksessä Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Ekologinen ala Peltokasvipalkkio

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016 Asianro: 1578/03.00.01/2016 KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016 Voimassa 18.11.2016 alkaen. 1 YLEISTÄ KASVIPEITTEISYYSVALVONNASTA... 2 1.1 Toimenpiteen pinta-alavaatimukset... 2 1.2 Valvonnassa olevat tilat...

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja

Lisätiedot

KaSi:n maaseututiedote / kesäkuu 2016

KaSi:n maaseututiedote / kesäkuu 2016 1 KaSi:n maaseututiedote / kesäkuu 2016 Maatalouden päätukihaku 2016 HAKEMUKSET ON PALAUTETTAVA viimeistään SÄHKÖISESTI PAPERISENA keskiviikkona 15.6.2016 kello 23.59 mennessä keskiviikkona 15.6.2016 kello

Lisätiedot

2.1. Laki vapauttaa suurista vakuutusmaksuista

2.1. Laki vapauttaa suurista vakuutusmaksuista Dro 1/011/2002 Määräys x Ohje Päivämäärä 2.1.2002 Säännökset, joihin toimivalta määräysten/ohjeiden antamiseen perustuu L taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/1986) Kohderyhmät Museot ja näyttelyiden

Lisätiedot

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1 Luomutukiinfo 2015 Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015 Luomutuki-info 9.4.2015 1 Sisältö Luomusopimuksesta sitoumukseen Ympäristökorvaussitoumus Sitoumukset yhdessä Ympäristösopimukset Hakeminen

Lisätiedot

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk Viljelijäinfo 2017 Ympäristökorvaus ja lhk Tukihakemuksen sudenkuopat asiakirjapuutteet; ajantasaiset viljavuusnäytteet ja vuosittainen viljelysuunnitelma. verkkotentti tai koulutuspäivä (30.4.17 mennessä)

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1284. Laki. siemenkauppalain muuttamisesta ja lain 3 ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1284. Laki. siemenkauppalain muuttamisesta ja lain 3 ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1284 1294 SISÄLLYS N:o Sivu 1284 Laki siemenkauppalain muuttamisesta ja lain 3 ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta... 4415

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta JOHDANTO

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta JOHDANTO MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2007 vp Hallituksen esitys laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 2007 lähettänyt

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 662. Laki. liikuntalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 662. Laki. liikuntalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2002 N:o 662 671 SISÄLLYS N:o Sivu 662 Laki liikuntalain muuttamisesta... 3523 663 Laki nuorisotyölain muuttamisesta... 3525 664 Laki

Lisätiedot

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen

Lisätiedot

Tukihakukoulutus kevät 2015

Tukihakukoulutus kevät 2015 Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 Tukihakukoulutus kevät 2015 Korvauskelpoisuus Muutokset syksyn koulutusten jälkeen Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa

Lisätiedot

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki EU-avustaja koulutus 21.3 Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki 05.04.201 Asialistaa Vuosien 2015 ja 2016 tukipäätökset Tukihakuaikataulut 201 Maksuaikataulut Valvonnassa vastaan tullutta, opiksi meille

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 13/04 Dnro 1112/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 13/04 Dnro 1112/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 13/04 Dnro 1112/01/2004 24.3.2004 Voimassaoloaika 31.3.2004 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2012 132/2012 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 467. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 467. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2004 N:o 467 475 SISÄLLYS N:o Sivu 467 Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Euroopan eteläisen observatorion (ESO) välisen liittymissopimuksen,

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot