EPÄONNISTUIKO ESPERANTO? Tieteen päivät Jouko Lindstedt Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "EPÄONNISTUIKO ESPERANTO? Tieteen päivät Jouko Lindstedt Nykykielten laitos Helsingin yliopisto"

Juha-Pekka Saaristo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 EPÄONNISTUIKO ESPERANTO? Tieteen päivät Jouko Lindstedt Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

2 Kalevala Latina Kalevala Esperanta Animus meus agitat cogitatque cerebellum, ut incipiam cantare, velim verba dictitare, versus veteres proferre, bona carmina cantare. Menso mia estas ema, cerbo mia certe celas kanti nun, komenci ruli tiujn riĉajn rasajn runojn, kiujn la prapatroj pensis, kreis nia nobla gento. (Tuomo Pekkanen 1986) (Joh. Edv. Leppäkoski 1964)

3 Epäonnistuiko esperanto? 1. Kielenä esperanto ei ole epäonnistunut 2. mutta esperantoliike ei ole saavuttanut tavoitettaan. 3. Esperanton synnyn historiallinen tilanne 4. Miksi varhaiset esperantistit uskoivat kielen nopeaan menestykseen? 5. Mutta miten sitten kävi? 6. Saavutetun aseman etu: englanti 7. Saavutetun aseman etu: esperanto 8. Onko englannissa jotakin samaa kuin esperantossa? 9. Esperanton tulevaisuus

4 1. Kielenä esperanto ei ole epäonnistunut kielillä ei ole tavoitteita ; kielen onnistuminen voi tarkoittaa vain sitä, että se siirtyy yhä uusille sukupolville 125 vuotta sitten esperantolla ei ollut yhtään puhujaa nyt satoja tuhansia kieltä ainakin jonkin verran osaavia kymmeniä tuhansia aktiivikäyttäjiä tuhatkunta äidinkielistä puhujaa oma kirjallisuus ja oma (diasporinen) puheyhteisönsä puhujamäärä samalla tasolla toisesta (tai jo ensimmäisestä?) maailmansodasta asti kielenkäyttö yhtenäistynyt (matkustus, radio, internet) jos kielikuolemalla on vastakohta, esperanto on sellainen

5 2. mutta esperantoliike ei ole saavuttanut tavoitettaan esperanton puheyhteisö esperantoliike vrt. suomen kielen puhujat Suomen valtio esperantoliikkeen tavoite: esperanton saaminen kansainvälisen viestinnän kieleksi jokaisen toiseksi kieleksi, joka ei syrjäyttäisi kenenkään äidinkieltä perustelu 1: se olisi oikein: mikään kansalliskieli ja siihen liittyvä kulttuuri ei saisi ylivaltaa, koska esperanto on puolueeton (ei minkään kansan tai valtion oma) perustelu 2: se olisi järkevää, koska esperanto on helppo oppia eikä muita kieliä sitten tarvitsisi opiskella niin paljon tällä hetkellä näyttää siltä, että kansainväliseksi yhteiskieleksi vakiintunut englanti ei paljon jätä tilaa tällaiselle ratkaisulle

6 3. Esperanton synnyn historiallinen tilanne 1800-luvulla koko maailma oli ensi kertaa ihmiskunnan historiassa yhdistynyt yhdeksi taloudellis-poliittiseksi verkoksi: globalisaation edellytykset syntyneet imperialististen suurvaltojen eturistiriidat näyttivät johtavan jatkuvaan sodanuhkaan esperantistien idealismi: pasifismi, maailmanrauhan tukeminen ihmisten suorien kontaktien avulla yli kielirajojen rationalismi: usko siihen, että kansainvälinen kielikysymyskin lopulta ratkaistaan järkiperäisin argumentein, ei totunnaisten tapojen tai vahvemman oikeuden perusteella demokratia-aate: kansainvälisen kielen pitää olla kyllin helppo kaikkien oppia

7 4. Miksi varhaiset esperantistit uskoivat kielen nopeaan menestykseen? edistysusko, valistuksen ideologia: järkisyin perusteltavat ratkaisut voittavat ihmiskunnan historiassa lopulta latina ja ranska ovat liian vaikeita oppia tullakseen jokaisen toiseksi kieleksi valtapoliittinen analyysi: keskenään kilpailevat suurvallat eivät koskaan tulisi antamaan yhdelle valtiolle kielellistä etulyöntiasemaa

8 5. Mutta miten sitten kävi? 1800-luvun vakaalta näyttänyt maailmanjärjestys hajosi 1900-luvun maailmansodissa vallankumoukset ja siirtomaitten itsenäistyminen muuttivat maailmanlaajuisen taloudellis-poliittisen verkon painopisteitä Brittiläisen imperiumin paino tosin väheni sen muuntuessa Kansainyhteisöksi, mutta Yhdysvallat nousi nopeasti vaikutusvaltaisemmaksi kuin mikään suurvalta oli aikaisemmin ollut näin englannin kieli alettiin enenevässä määrin hyväksyä maailman yleiskieleksi

9 6. Saavutetun aseman etu: englanti lumipalloefekti: mitä useampi osaa englantia, sitä useamman kannattaa opetella englantia vaikka esperantoa on helpompi oppia kuin englantia, englanniksi voi lukea ja tehdä niin paljon enemmän kuin esperantoksi, ettei esperanton helppous paljon paina kun suurin osa ihmisistä kuluttaa tietoa ja kulttuuria eikä tuota sitä, ei niin paljon haittaa, etteivät he voi oppia englantia äidinkielisen veroisesti suuressa osassa kansainvälistä lingua franca -käyttöä englannilta ei edes vaadita kovin suurta oikeellisuutta perinteisessä mielessä

10 7. Saavutetun aseman etu: esperanto esperanto ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kansainväliseen käyttöön esitetty suunnitelmakieli esperanto oli kuitenkin ensimmäinen, joka oli niin paljon luonnollisen kielen kaltainen, että sitä saattoi puhua (ja myös oppia äidinkielenä, vaikkei se ollut ensisijainen tarkoitus) esperantoon on esitetty parannuksia (esim. ido) tai suunnitelmakieliä on tehty toiselta pohjalta (esim. interlingua) esperantolla historian etu puolellaan: harva haluaa ryhtyä rakentamaan puheyhteisöä ja kirjallisuutta uudestaan alusta alkaen ja entä jos parempaan kieleen siirryttyä tulisi vielä parempi kieli?

11 8. Onko englannissa jotakin samaa kuin esperantossa? Englantia puolustetaan usein samoin argumentein kuin esperantoa: helppous? ei ainakaan oikeinkirjoituksessa (mutta voittaa tietysti maailman puhutuimman kielen eli mandariinikiinan) peruskieliopin tasolla englanti on varsin helppo (ja ilmeisesti osittain sen takia, että sitä on historiansa aikana käytetty niin paljon Britannian erikielisten väestönosien välisessä viestinnässä) osa helppouden illuusiosta tulee kuitenkin tuttuudesta: rakenteet tulevat helposti mieleen, kun niitä paljon kuulee puolueettomuus? vaikkapa arabien ja japanilaisten välillä mutta ei tietysti äidinkielisten puhujien kanssa kommunikoitaessa

12 9. Esperanton tulevaisuus esperantosta ei ole tullut jokaisen toista kieltä toisaalta se ei näytä olevan katoamassakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa esperanton puheyhteisö saamassa joitakin vähemmistökielten puheyhteisöjen piirteitä toisaalta monien pienten kielten puheyhteisöt alkavat saada esperantomaisia piirteitä, kun kieli ei enää ole kenenkään puhujan jokapäiväisen viestinnän ykköskieli kun korkeatasoinen automaattinen kääntäminen aikanaan ulottuu mobiililaitteisiinkin, englannin suora käyttö voi taas vähetä; ehkäpä esperanto voi sitten taas houkuttaa suorana viestintävälineenä luonnollisena kielenä!

Samankaltaiset tiedostot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet