KUOPION PURSISEURA ry

Transkriptio

1 KUOPION PURSISEURA ry Toimintakertomus 2015

2 SISÄLTÖ: ORGANISAATIO 3 TOIMIKUNTIEN TOIMINTA 4 KOULUTUSTOIMINTA 8 TUKIKOHDAT 9 TIEDOTUSTOIMINTA 11 HUOMIONOSOITUKSET 11 TALOUDELLINEN TILA JA 12 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2

3 1. ORGANISAATIO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Jan Jansson 1. varapuheenjohtaja (talous) Markus Mättö 2. varapuheenjohtaja (kiinteistöt) Seppo Jormalainen Kilpailutoimikunta Sami Lehtonen Järjestelytoimikunta Eija Laitinen Matkaveneilytoimikunta Henrik Fogelholm Koulutus Pekka Granroth Messutoimikunta Mikko Kuparinen Junioritoimikunta Mikko Kylävainio 1.2 Toimihenkilöt ja kokoukset Hallituksen valitsemina toimihenkilöinä vuonna 2015 toimivat: Pääsihteeri Satamamestari Jani Kelo Heikki Pettersson Tilintarkastus: Tilintarkastaja Ester Vuori (syyskokous ) Toiminnantarkastaja Elsa Mylläri (syyskokous ) Varatilintarkastaja Kari Hyvönen (syyskokous ) Varatoiminnantarkastaja Aimo Laitinen (syyskokous ) Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin ja syyskokous Kokouksiin osallistui 25 ja 61 jäsentä. Hallitus piti 12 päätösvaltaista kokousta. 1.3 Jäsenkunta Kertomusvuoden lopussa seuran jäsenmäärä oli 757. Näistä kunniakommodoreja oli 2, kunniajäseniä 10, pääjäseniä 425, juniorijäseniä 92, perhejäseniä 205, kannattajajäseniä 22 ja yhteisökannatusjäseniä 1. Seura oli toimintavuonna Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) sekä Suomen Navigaatioliiton jäsen ja kuului Valtakunnalliseen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:een (Valo), Purjehduksenopettajat PORY ry:een, Pohjois-Savon Liikunta ry:een, Pohjois-Savon Urheilu ry:een ja yhdistysjäsenenä SMPS Kuopion Järvipelastajat ry:een. 3

4 1.4 Venekanta, katsastus Seuran rekisterissä oli vuonna 2015 jäsenten omistuksessa 125 kölipurjevenettä ja 136 moottorivenettä sekä lisäksi jollia ja pienveneitä. Seuran omistuksessa oli yksi Buster ja kaksi RIB-venettä, kahdeksan optimistijollaa, neljä laseria, kaksi RS Feva XL -jollaa, viisi soutuvenettä sekä yksi lossi. Katsastusmiehiä oli toiminnassa Vuoden 2015 painopisteet Seuran varsinainen toiminta vuonna 2015 säilyi aiempien vuosien kaltaisena. Varsinainen toiminta tapahtui toimikuntien alaisuudessa. Luotsi-hanke, eli Pirttiniemen Pohjoissataman rakentaminen valmistui keväällä TOIMIKUNTIEN TOIMINTA 2.1 Kilpailutoimikunta Kilpailutoimikunnan jäsenet vuonna 2015: Sami Lehtonen pj, Jussi Hämäläinen, Asko Hämäläinen tiistaikisapäällikkö, Jari Kettunen, Alpo Föhr ja Tarmo Föhr. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran ja pienempiä palavereja pidettiin muutaman kerran. Tiistaipurjehdukset Tiistaikilpailut järjestettiin omalla kiinteällä radalla (4-5 mpk). Lähtö ja maaliintuloajan rekisteröinnit hoidettiin itsepalveluna. Kahdeksassa ensimmäisessä lähdössä käytiin FINLYS-taulukon mukaista LYS-lukua. Finaalilähdöissä käytiin seuran sisäistä LYS-lukua, joka määräytyi kesän kilpailumenestyksen perusteella. Finaalit ajettiin takaaajona, jolloin jännitys säilyi maalilinjalle asti. Vuonna 2015 Mestaruusviirikilpailuun huomioitiin kaikki kaudella kotivesillä ajetut matkaveneiden kilpailut. Mestaruusviirillä palkittiin kauden lopuksi Asko Hämäläinen. Tsemppari - kiululla muistettiin Lady Rosea ohjannutta Heikki Juutista. Seilori - taulun sai vuodeksi haltuunsa Ari Virtasen kipparoima Tiira. Kevytveneissä voittajiksi tulivat Joni Päivinen (laser) ja Onni Kylävainio (optimistijolla). Viinijuhlapurjehdus Viinijuhlapurjehdus purjehdittiin kerran ja veneitä oli 16. Kilpailu toimi edellisvuosien tapaan myös Saimaa rankingin osakilpailuna ja Savon Regatan 1. osakilpailuna. Yhteistyökumppanina toimivat mm. Peeässä, Kallamarina, ja Kuopion satamatoimi. Sarjojen voittajat: Iso LYS Jari Hamström (KuoPS), Keski LYS Sakari Vento (LrPS) ja Pieni LYS Asko Hämäläinen (KuoPS). 4

5 Kallavesj` Regatta Kallavesj` Regatta purjehdittiin ratakilpailuna ja osallistujia oli 13 venekuntaa. Kilpailu toimi myös Saimaa rankingin osakilpailuna ja Savon Regatan 2. osakilpailuna. Yhteistyökumppanina toimivat Kallamarina ja Kuopion satamatoimi. Sarjojen voittajat: Iso LYS Jari Hamström (KuoPS), Keski LYS Sakari Vento (LrPS) ja Pieni LYS Asko Hämäläinen (KuoPS). Kallaveden kierto Kallaveden kierto purjehdittiin Kisaan osallistui 13 venettä. Voittajat: Iso LYS Pekka Humala ja Pieni LYS Asko Hämäläinen. 2.2 Junioritoimikunta Kausi 2015 alkoi Luotsissa järjestetyillä talvitreeneillä, joita jatkettiin Kallavesj -näyttelyyn saakka. Talvikauden varsinainen huipennus oli Tahkolla ensikertaa yhteistyössä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) kanssa järjestetty kuivaleiri. Talvilomien aikaan järjestetty leiri keräsi osallistujia ympäri Suomen. Junnut pääsivät kaatamaan optimistijollan Tahko Spa:n altaalla kun seura-aktiivit pääsivät puolestaan vaihtamaan ideoita ja kokemuksia seuratoiminnan järjestämisestä. Yhteiseksi suosikiksi kuitenkin muodostui lasketteluun varattu aika. Juniori- ja kevytvenepurjehtijat osallistuivat Kallavesj 2015 talkoisiin esittelemällä lajia näyttely-yleisölle. Näyttelyssä oli esillä myös SPV:n sähköinen jollasimulaattori ja muuta veneilyaiheista rekvisiittaa. Kauden alussa ostettiin uusi huoltovene: Valiant DR450 RIB, johon hankittiin Mercuryn uusi 40 hevosvoimainen nelitahtiperämoottori. Hankinta oli toiminnan kasvattamisen mahdollistamiseksi välttämätön. RIBvene on paras ja turvallisin valinta jollapurjehduksen ohjaajaveneeksi. Uudessa moottorissa on pitkä takuu, minkä lisäksi modernin elektronisella polttoaineen suihkutuksella varustetun moottorin polttoaineenkulutus on seuran vanhempaan kalustoon verrattuna pieni. Uudelle veneelle hankittiin traileriksi käytetty himmelikärry Borgå Segelsällskap ry:ltä (BSS). Kärryssä on mahdollista kuljettaa RIB:n lisäksi jopa kuutta optimistijollaa. Purjevenekalustoa uudistettiin hankkimalla kaksi jo edelliskaudella testissä ollutta RS Feva XL jollaa. RS Feva XL on monipuolinen kahden hengen vene, joka on uutena kilpailuluokkana leviämässä myös Suomeen. Vene tarjoaa haasteita aikuisillekin, mutta on toisaalta turvallinen myös junnujen käytössä. Veneen purjevarustukseen kuuluvat isopurje, fokka ja genaakkeri. Junioripäällikkönä toista kautta jatkoi Mikko Kylävainio ja vastuuohjaajaksi palkattiin Oliver Kuustonen. Kuopion pursiseura oli edelleen mukana SPV:n menestysseurahankkeessa. Hankkeen tiimoilta järjestettiin Kuopiossa ohjaajakoulutus ennen varsinaista purjehduskauden alkua. Kesäkauden treeniohjelmaan siirryttiin kesäkuun alussa Jatkavien harrastajien leirin jälkeen. Treeniohjelman mukaisesti jokaisella ryhmällä oli vähintään kaksi omaa harjoitusta viikossa, joiden lisäksi järjestimme kerran viikossa kaikkien veneluokkien yhteisen harjoituksen. Harjoituksiin osallistui yhteensä yli 30 purjehtijaa. Uutena harrastusryhmänä perustettiin Kilparyhmä, joka on suunnattu kilpailemisesta kiinnostuneille purjehtijoille veneluokkaan katsomatta. Kilparyhmällä oli kahdet omat harjoitukset viikossa, minkä lisäksi kilparyhmä järjesti yhteisiä kisamatkoja. 5

6 Kesäkaudella järjestettiin viisi alkeisleiriä ja kevytvenepurjehduksen iltakurssi. Iltakurssi keräsi suuren suosion ja sai hyvää palautetta kurssilaisilta. Iltakurssilla purjehdittiin Laser- ja RS Feva XL veneillä. Alkeisleirejä oli enemmän kuin aiemmin, joten yksittäisten leirien osanottajamäärä jäi aiempaa pienemmäksi, mikä saattoi näkyä leirien tunnelmassa. Tulevalla kaudella onkin tarkoituksena panostaa enemmän leirien markkinointiin ja järjestää vain kolme alkeisleiriä. Uutta alkeisleireissä oli myös se, että optimistijollapurjehtijoiden lisäksi mukana oli myös Laser- ja Feva purjehtijoita. Alkeisleireille ja iltakurssille osallistui yhteensä noin kolmekymmentä purjehtijaa. Jatkavien harrastajien leirin lisäksi järjestimme jo pidempään purjehtineille nuorille alueleirin ja Kadettikisat. Ikkuinen OP-timisti 2015 kisaan osallistui yhteensä 13 venettä, joista kahdeksan kuului optimistijollien Kadetti-sarjaan. KuoPS:n optimistijollapurjehtijoilla oli myös yhteinen merileiri Järvössä Espoon Merenkävijöiden kanssa. Kansallisia kisoja kaudella 2015 kiersi yhteensä viisi optimistijollapurjehtijaa, joista kaksi purjehtijaa osallistui myös Ranking-sarjan kisoihin ja lunasti paikkansa tulevan kauden arvokisakarsintoihin. Kesällä järjestettiin myös KuoPS:n ensimmäinen RS Feva XL kisa, joka kulki nimellä Feva Cup. Kisassa purjehdittiin neljällä veneellä yhteensä kahdeksan joukkueen voimin. Kaksi venettä ja joukkuetta tuli BSS:ltä Porvoosta. Kaikki KuoPS:n optimistijollakisoja kiertäneet purjehtijat osallistuivat optareiden lyhytrata-sm kisoihin Tuusulassa. Viiden veneen osallistumisvahvuus on kunnioitettava suoritus, kuten myös se että alueellisen Kadetti-sarjan itäisessä lohkossa viiden parhaan joukossa oli neljä KuoPS:n purjehtijaa. Ainakin junioreiden mielestä kesäkauden huipennus oli jo tavaksi muodostunut leiri Iivarinsalossa. Majoittuminen järjestettiin Petosen Polunetsijöiltä lainatuissa puolijoukkueteltoissa. Syksyllä jatkettiin harjoituksia ennätyspitkään, niin kauan kuin vesillä märkäpuku päällä tarkeni ja oli iltaisin edes jokseenkin valoisaa. Viime syksynä järjestettiin ensikertaa yhdistetyt pikkujoulut ja kaudenpäättäjäiset Luotsissa. Ohjelmassa oli herkuttelun ja muistamisten lisäksi myös upea lauluesitys. Samalla muisteltiin kuluneen kauden kohokohtia ja suunniteltiin tulevan kauden purjehduksia. 2.3 Järjestelytoimikunta Vuoden alku toimikunnan työssä meni tulevia Venemessuja suunnitellessa. Varsinainen ensimmäinen tapahtuma oli Pirttiniemen onkikilpailu, johon järjestimme kahvituksen. Venemessut olivat ajallaan huhtikuun alussa. Messut onnistuivat hyvin, asiakkaita riitti hyvin. Toiminta sujui talkoolaisilta mainiosti. Talkooväen karonkka oli messuista heti viikon päästä. Järjestimme ruokaa, juomaa, tanssia ja laulua toivottavasti jokaisen makuun. Perinteiset sisupuukot jaettiin talkoissa parhaiten pinnistelleille. Kevät vierähti kesään. Vuorossa olivat kesäkauden avajaiset ja Pirttiniemen uudistuneen veneilykeskuksen avajaiset. Elokuussa Iivarinsalon rantakalaviikonloppuna oli järjestelytoimikunnan puuhana ruokailun järjestäminen. Syksyn tultua kävimme seuralaisten kesken järjestämässä seuran lossin Albatrossin ilotulitusta varten kaupungin rantaan. Talkoolaisille oli kahvia ja makkaraa. Marraskuun lopulla oli seuran perinteiset pikkujoulut. Ruokatarjoilu järjestettiin talkoovoimin. Järjestimme myös kokouskahvitukset hallitukselle ja messutoimikunnalle. 6

7 Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Eija Laitinen, muut jäsenet Terttu Hartikainen, Riitta Pettersson, Anne Serguskin ja Pirkko Rahkonen. 2.4 Matkaveneilytoimikunta Vuoden ensimmäinen tapahtuma oli jäsenmatkan järjestäminen Helsingin venemessuille Matkaveneilytoimikunta järjesti jo perinteeksi muodostuneen keväisen pilkkikilpailun ja siihen yhdistetyn Pirttiniemen majan lämmittäjäiset. Osanottajia ja kalansaalista oli runsaasti. Toimikunta vastasi myös seuran osaston rakentamisesta ja osastolla esittelystä Kallavesj messuilla. Vuoden vierassatamaksi messujen yhteydessä valittiin Kermankeidas. Kesällä järjestettiin eskaaderi Lappeenrantaan, johon osallistui parhaimmillaan 22 venekuntaa. 2.5 Messutoimikunta Kallavesj -messut järjestettiin Kuopio-hallissa Messut järjestettiin 52. kerran. Messuilla vieraili viikonlopun aikana arviolta yli kävijää tutustumassa näytteilleasettajien monipuoliseen tarjontaan. Veneiden lisäksi nähtävillä oli mm. prätkiä ja matkailuautoja. Myös kilpaveneily oli aiempaa vahvemmin esillä. Näytteilleasettajia oli mukana 110. Kuopio-hallissa oli koko viikonlopun ajan hyvä tunnelma, mikä sai paljon kiitosta sekä messuvierailta että näytteilleasettajilta. Kallavesj' messujen teemana oli "Turvallisesti Vesillä". Tapahtuman avaajana toimi Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. Yleisöluentojen aiheina olivat teeman mukaisesti mm. veneilyturvallisuus ja venevakuutukset. Esiintymislavalla ohjelmasta vastasivat Sirkus Komponentti, Veeti Kallio ja Taikuri Alfrendo. Kokonaisuudessaan messut onnistuivat hyvin ja toimivat hyvänä alustana messujen kehittämiselle edelleen. Messujen tuotto seuralle oli noin Toimikunnan puheenjohtajana toimi Mikko Kuparinen, varapuheenjohtajana Jan Jansson ja sihteerinä Jani Kelo. Muina toimikunnan jäseninä toimivat Ari Pietiläinen, Ari Orsjoki, Juhani Hakkarainen, Eija Laitinen, Reijo Serguskin, Jari Korkalainen, Riitta Pettersson, Marja Tuhkanen, Jari Kettunen ja Jarmo Miettinen. Lisäksi mukana tapahtumaa toteuttamassa oli runsaslukuinen joukko talkoolaisia. 2.6 Perinnetoimikunta Kertomusvuonna perinnetoimikuntaan kuuluivat Anna-Terttu Leikas, Heikki Lukkarinen, Lauri Ruotsalainen, Esa Mäkinen ja puheenjohtajana Kyösti Leikas. Lehtileikkeiden keruuta jatkettiin. Perinnetoimikunta teki pursiseuran hallitukselle aloitteen kommodorien kuvien kehystämisestä ja ripustamisesta Luotsin tai Pirttiniemen huvilan seinälle. Perinnetoimikunta teki aloitteen nykyisiä tuki-, mestari- ja kunniakipparin plakaatteja vastaavien rintamerkkien hankkimisesta. Vuonna 1990 Laatokan Maljan voittaneen H-vene Norpan peräsin ripustettiin Luotsin seinälle. Perinnetoimikunta laati peräsimeen liittyvän tekstin. Vuoden 2015 vuosikirjaan kirjoitettiin voittajien värikkäistä vaiheista kertova artikkeli. 7

8 Juhlakirjaa myytiin edelleen seuran jäsenille ja lahjoitettiin yhteistyökumppaneille. Perinnetoimikunnan huolen aiheena ollut arkisto on nyt pääsihteerin toimesta käyty läpi ja merkityksetöntä materiaalia on hävitetty. Arkistomappeja on alustavasti järjestetty aikajärjestykseen. 3. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnan tavoitteena on luoda sekä Pursiseuran jäsenille että ulkopuolisille edellytykset turvallisen veneilyharrastuksen aloittamiseen ja harrastamiseen. Koulutusten tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä vesillä. Tavoitteen saavuttamiseksi seuran jäsenille ja ulkopuolisille annetaan navigointikoulutusta, veneilykoulutusta, purjehduskoulutusta ja turvakoulutusta. Kuopion Pursiseuralla on oma, SPV:n laatujärjestelmän mukaisesti auktorisoitu purjehduskoulu, Purjehduskoulu Skuutti. Lisäksi vuosittain järjestetään Suomen navigaatioliiton koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia, sekä muuta koulutusta ja koulutus- ja turvallisuustapahtumia tarpeen mukaan. Vuonna 2015 järjestettiin seuraavia koulutuksia: CEVNI (Euroopan sisävesiliikenteen säännöt) -koulutus ja -tutkinto pidettiin maaliskuussa. Opettajina olivat Heikki Lukkarinen ja Markus Mättö. Tilaisuuteen osallistui 10 henkilöä. VHF-meriradiolupa -koulutus ja tutkinto järjestettiin huhtikuussa kouluttajien Martti Lehtisen ja Heikki Lukkarisen toimesta. Koulutukseen osallistui 16 henkilöä. 20 suoritti tutkinnon. Hätärakettien ja -soihtujen ampuminen järjestettiin huhtikuussa. Kouluttajina olivat Martti Lehtinen ja Ari Koivisto. Pelastuslaitoksen yksikkö oli paikalla jakamassa tietoa alkusammutuksesta. Lapset saivat tutustua ajoneuvoihin. Rakettien ja soihtujen käsittelyyn osallistui noin 50 henkilöä. He ampuivat yhteensä noin 200 rakettia. Veneen huoltokoulu keväällä 2015 ei toteutunut vähäisen kysynnän vuoksi. Skuutti-purjehduskoulu: Purjehduksen perusteet -kurssi järjestettiin yhdessä Kuopion kansalaisopiston kanssa huhti-toukokuussa. Siihen osallistui 20 henkilöä. Siihen liittyvälle käytännön jaksolle kesäkuussa osallistui 12 henkilöä. Tämä koulutuskokonaisuus antaa osallistujille pätevyydet toimia veneen miehistön jäsenenä. Purjehduskoulu Skuutti jatkaa Purjehduksenopettajat ry (PoRy) alaisuudessa. Se puolestaan toimii Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV) alaisuudessa. Laatujärjestelmä on valmistunut vuoden 2014 aikana ja koulutus järjestetään sen puitteissa. Tärkeimpänä toimintamuotona on ollut peruskurssi, joka pätevöittää miehistön jäsenen tehtäviin. Skuutti-purjehduskoulussa Suomen Purjehtijaliiton auktorisoimina purjehduksenopettajina (op) ja - ohjaajana (oh) toimivat Antti Iire (oh), Martti Suominen (oh), Henrik Hamström (oh), Jarmo Miettinen (oh) ja rehtorina Pekka Granroth (op). Suomen navigaatioliiton kouluttajina (auktorisoitu merenkulunopettaja) toimintakauden aikana toimivat Martti Suominen, Martti Lehtinen, Markus Mättö ja Heikki Lukkarinen. Pursiseuran moottorivenekouluttaja 8

9 on Martti Lehtinen. Hänellä on Suomen Purjehdus ja Veneilyn kouluttajalupa. Moottorivenekoulutusta ei järjestetty toimintavuonna. Seuran koulutustoimintaa markkinoitiin Kallavesj 2015 messuilla. 4. TUKIKOHDAT 4.1 Pirttiniemi Pirttiniemi vanha alue koki taas muutoksia Pilkkikilpailut ja majan lämmittäjäiset aukaisivat kevään. Kevät alkoi keräämällä 7 kuormalavallista kaikenlaista seuralaisilta unohtunutta roinaa kaatopaikalle. Jonkin verran saatiin myös risukkoa tasaiseksi. Maille unohtuneita veneitä jouduttiin siirtelemään taas pois, että olisi päästy tekemään tasoituksia. Etelärannan reunalta louhittiin kiviä ja kalliota pois, saatiin hieman talvipaikoille lisää tilaa. Muutama laiturinkohta nostettiin takaisin entiseen korkoon ja muutamissa kohdin uusittiin laiturin kantta. Vedenjakelu uusittiin. Vanha verkosto on järvivedelle ja raitisvesilaiturin päähän tehtiin T-laituri pysäköinnin helpottamiseksi. Ratkaisu oli pakko laittaa käytäntöön Kuopion Veden tulkintojen vuoksi. Vanhojen konttien alusta uusittiin, tarkoituksena tehdä katos päälle. Alueelle saatiin uusi 12 metrin kontti, ajan kanssa konttiin hyllyt ja kaikki säilöttävä tavara konttiin. Syyskuun alussa saimme kaivattua pientä louhetta ilmaiseksi jolla levitettiin etelärannan talvisäilytysaluetta. Samaan aikaan saimme ilmaiseksi singeliä, sillä tasoitettiin etelärannan talvisäilytyskenttää. Valitettavasti ei voitu tehdä ennen juhannusta. Yhteisnostot sujuivat kohtuullisesti, on kuitenkin todettava, että toiminta on seuralaisille halpaa, mutta seuralle kallista. Yleisin syy siihen on, että kun oma vene on hoidettu, mielenkiinto auttaa muita häviää ihmeellisesti. Jokainen koneen siirto maksaa seuralle noin 200 euroa. Maja on ollut kohtuullisesti erilaisten tapahtumien keskipisteenä ja syksy päättyi pikkujouluun ja sen jälkeen maja talviteloille. Vartiointi sujui joistakin marinoista huolimatta mallikkaasti. On hyvä muistaa, että suojelemme omaa omaisuuttamme. 4.2 Iivarinsalo Tukikohdan käyttöaste oli erittäin hyvä, tämä näkyi myös tukikohdan kassassa. Uusi tiskauskatos rakennettiin valmiiksi ja saunaan uusittiin kotapata, vanha siirrettiin tiskauskatokseen jossa on nyt myös tuleva vesi käsipumpulla. 9

10 Jäät tekivät taas talvella tuhojaan, yhteyslaituri pyrki nuotiokehälle. Syy oli poikkeuksellisissa jääoloissa. Vahingot korjattiin keväällä. Saunan eteisen lattia korjattiin ja käsiteltiin kyllästeellä. Poijuja vaihdettiin 12 kpl, perheneuvottelupoiju oli raahautunut jäiden kanssa Papinsalon rantaan, josta Laitisen pelastusyksikkö kävi sen noutamassa. Vaatii uudelleenistutuksen. Tukikohdan puutilanne on hyvä, ensi vuosi menee vielä valmiilla puilla. Tukikohdassa oli junnuleiriä, nuoret hoitivat itse huoltonsa ja toiminta oli kiitettävää. Rantakala oli jälleen hyvin suosittu tapahtuma ja saatiin taas uusi karaokemestari Ari Korkalainen. Lokakuussa tukikohta paketoitiin talviteloilleen odottamaan uutta kautta. 4.3 Jänissalo Jänissalon kesä alkoi taas laiturisavotalla, poikkeukselliset jäät riesana. Ilmoitustaululaituri jouduttiin syksyllä nostamaan kuiville. Poijuja vaihdettiin jäältä käsin melkoinen määrä. Tukikohta, kiitos erinomaisen emännän ja isännän, on erinomaisessa kunnossa. Voi hyvällä syyllä todeta tukikohdan olevan Vuoksen vesistön parhaan. Majakan yläosan tiivistysremontti siirtyi seuraavalle vuodelle. Puutilanne seuraavaksi kaudeksi on kunnossa, tontilla riittää kaadettavia koivuja seuraaville vuosille. Rosvopaisti oli taas kerran entistä parempaa, nyt on vaikea pistää paremmaksi. 4.4 Lossi Nikke lossi oli ennätystahtiin liikenteessä, jopa niin paljon ettei joutanut omaan käyttöön. Normaalit huoltokuviot saatiin kuitenkin tehtyä. 4.5 Satamamestarin asunto Satamamestarin asunnossa ei ollut mainittavia toimenpiteitä Pohjoisranta (Luotsi-hanke) Rakentamisessa on tehty uskomaton suoritus vuoden 2015 aikana. Tammikuun pakkasilla alkoi maalaitureiden rakentaminen, lunta, pyryä ja pakkasta oli riittämiin. Käytännössä helmikuun puoliväliin mennessä oli maalaiturit tehty. Talkoissa oli parhaillaan 35 henkeä. Samalla vedettiin vesijohtojen lähdöt laitureille ja sähkön vaatimat varusteet kytkentää vaille. Jäältä käsin laitettiin myös poijut painoineen paikoilleen. Keväällä oli laituritarvikkeiden vuoro, tikkaat, pelastustarvikkeet löysivät paikkansa. Uusi septintyhjennyspumppu asennettiin paikoilleen toukokuussa. Keväällä saatiin myös riittävästi kiviainesta, että laivalaiturin runko saatiin tehtyä. Metallirunko tehtiin taas talkoilla ja nostettiin paikoilleen. 10

11 Keväällä tehtiin vielä lisää sähkötolppia tuleville talvisäilytysalueille ja soritettiin uudet aallonmurtajat. Istutuksia varten tehtiin valmiita kuoppia puuistutuksia varten, jotka on suoritettava 2016 ennen juhannusta. Kuopio Veneilee tapahtumaa varten myös vanha saunalaituri peruskorjattiin. Pohjois-sataman valmistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman seuralaisten talkoohenkeä, jotkut sanoivat tapahtumaa ihmeeksi, tämä ihme huomioitiin valtakunnallisesti. Toivottavasti talkoolaiset todella ymmärtävät mitä tuli tehtyä ja millä hinnalla. Kunnioitus täytyy osoittaa kaikille talkoisiin osallistuneille. Mietteitä, vain mietteitä Tukikohdat ovat hyvässä kunnossa, mutta onko oikein, että niiden hoito jää muutamien ja samojen henkilöiden tehtäväksi. Onko mahdollista, että tällainen ajaa tehokkaat henkilöt piippuun? Onko kaukaa haettu, että jokainen tekisi yhden päivän vuodessa talkoita jonkun tukikohdan eteen? Tukikohtien kustannukset menevät meidän jokaisen kukkarosta, joten ei liene kellään oikeutta yrittää tehdä bisnestä omaan laskuun meidän jokaisen maksamilla maksuilla. 5. TIEDOTUSTOIMINTA Vuonna 2015 seuran tiedotus uudistui, kun neljää kertaa vuodessa ilmestyneen jäsenlehden tilalle tuli keväällä ilmestynyt vuosikirja. Vuosikirjan rinnalla seuran asioista tiedotettiin seuran internetsivuilla, sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitiedotteilla. 6. HUOMIONOSOITUKSET Vuosikokouksessa Roberd Purdylle myönnettiin Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hopeinen ansiomerkki. Martti Lehtinen nimitettiin tukikippariksi nro 78 ja Seppo Laatikainen tukikippariksi nro 79. Syyskokouksessa Lauri Kerman nimitettiin kunniakippariksi nro 8, Joni Päivinen mestarikippariksi nro 14 ja Jarmo Miettinen tukikippariksi nro 80. Matkaveneilytoimikunta julkisti vuoden veneilijäperheen palkinnon saajaksi Jukka Savion ja Paula Roukalan. Kilpailu- ja junioritoimikunta palkitsivat kilpakauden aikana menestyneitä purjehtijoita mestariviirillä: Asko Hämäläinen (matkaveneet), Joni Päivinen (laser) ja Onni Kylävainio (optimistijolla). Junioritoimikunta palkitsi lisäksi Kaapo Mätön KuoPS harrastuspokaali kiertopalkinnolla ja Ella Hirvosen Vuoden kevytvenepurjehtija kiertopalkinnolla. Kilpailutoimikunta palkitsi Osmo Tissarin pokaalilla Saimaa Ranking kokonaiskilpailun 3. sijasta. Ari Virtanen palkittiin Seilorin taulu kiertopalkinnolla ja Heikki Juutinen Haastajan kiulu kiertopalkinnolla. 11

12 7. TALOUDELLINEN TILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kertomusvuoden tulos täysimääräisinä tehtyjen ,61 euron poistojen jälkeen osoittaa 5.581,51 euron ylijäämää. Hallitus esittää, että ylijäämä siirretään voittovaroihin. Taseen loppusumma oli tilikauden päättyessä ,06 euroa, rahavaroja ja talletuksia oli yhteensä ,04 euroa. Rahoituslainaa oli tilikauden päättyessä jäljellä ,86 euroa. Tulevaisuuteen katsottaessa ilahduttavaa on se, että kiinnostusta on edelleen sekä seuraamme että seuratoimintaa kohtaan. Uusia jäseniä liittyi vuonna 2015 Kuopion Pursiseuraan 35, joista kannatusjäseniä kolme. Seuran kehittämisen painopisteenä ovat edelleen junioritoiminnalle varattavat edellytykset sekä jäsenhankinta. Paikallista ja valtakunnallista näkyvyyttä parannetaan tapahtumien järjestämisellä. Vuonna 2015 päättyneeseen Luotsi-projektiin sijoitettiin kaikkiaan n euroa, josta tukena euroa. Vuonna 2015 projektiin sijoitettiin n , josta tukena euroa. 12