KANNABIS Jyväskylä

Transkriptio

1 KANNABIS Jyväskylä Harri Jukkala EHYT ry Heli Vaija

2 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä.

3 Jokainen meistä rakentaa suomalaista päihdekulttuuria päivittäisillä valinnoillaan. Lähtökohtana on, etteivät päihteet kuulu työelämään, liikenteeseen, raskausaikaan eivätkä lapsuuteen eikä nuoruuteen. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön, jonka aikuinen mahdollistaa omilla valinnoillaan.

4 Puhutaan Huumeista! Kuinka Moni Teistä on puhunut Huumeista viimeisen viikon aikana?

5 KICKSIT KAIKESTA? Normaali elämä ei riitä Nuuska Pilven polttaminen Herkuttelu Alkoholi Shoppailu Pelaaminen Energiajuomat Voisiko kieltäytymisestä saada kicksit? LÄHDE: Suomen Syöpäjärjestöt: Virve Laivisto

6

7 Tupakoi päivittäin

8 Ajat muuttuvat, kulutus muuttuu Alkoholin kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti

9 Rasvaliukoinen THC eli delta-9-tetrahydrokannabinoli

10 hiisata pajari blosse paja Pajautus heikki Jopo ganja Pajapää peltsi bluntti paukku agentti jazztupakka tahmeeta budia kyykkä kyhäri dulla tötsyt 420 pajatso Höpöheinä hamppu hiisaa hämy väsätä hitti karstafari blaadata dulla hampuusi Dänkki joopeli kitkut loossi myssyt yrtti käry Sticky Green Hoodilammas pete kukka Savut savunpoistoluukku andy m pilvipää hätäri poltto naurunortti jolperi Hartsi heissi Setti lehti lossi Kyhis izm Beissi paprika Nypsy spirre jamaikan nortti käyhä jehova horsma Raimo Pilvi Webbäg bitumi ketku möydis Savu nortti tervo kyykkäys huilu Sensimilla, Sensi Kukkaisvoi Floristi nyybeli Tuutti Faija Lipani Bägimies Bägi mouhiainen fymi nuppu kannabis Gulle Jazz-rööki kabu Mustikka vesiputous smokettaa riisi Työmiehen Boonus kiiffi Hasa Ganjabis papru Kylettää Woi hassukessu hänsä haikuli Blesautus Tiputtavat säimä maissi Haades lossautella, lossauttaa joini naru finski hitsata älyttäminen dzihad, jihad moukku Körrätä njääm metu IP nöösi PL Budiläppä bibikset hasis AP Eiköhän sitä, eiköhän sitä? Narkkari

11

12 Ketkä suomalaisista käyttävät eniten kannabista? A) Alle 18-vuotiaat tytöt B) vuotiaat miehet C) vuotiaat miehet D) vuotiaat naiset

13 Oikea vastaus on C) vuotiaat miehet

14 Kuinka monta suomalaisista vuotiaista miehistä käyttää kannabista kuukausittain? A) 5000 B) C) D)

15 Oikea vastaus on C) vuotiasta miestä

16 Kuinka monta prosenttia alle 35-vuotiaista suomalaisista miehistä jättäisi rankaisematta kannabiksen kasvatuksesta? A) 5% B) 15% C) 25% D) 43%

17 Oikea vastaus on D) 43% alle 35-vuotiaista miehistä

18 Kuinka monta suomalaista arviolta on kasvattanut kannabista? A) B) C) D)

19 Oikea vastaus on B) suomalaista

20 Kuinka monta prosenttia suomalaisista tuntee kannabiksen kotikasvattajan? A 1% B 5% C 10% D 25%

21 Oikea vastaus on C) 10% meistä tuntee henkilökohtaisesti kannabiksen kasvattajan

22 Kannabis yhdistää nuoria kuten alkoholi tai tupakka. Ryyppäämällä ryhmäksi, polttamalla posseksi Polttaminen on sosiaalista ja kannabis sidostava tekijä. Yhteisöllistä kuten muidenkin päihteiden käyttö. Nuori saa viiteryhmän ja paukkuposseen osallistuminen tekee hänet onnellisemmaksi.

23 Polttamalla posseksi, käyttökulttuurin opettelua Kannabista esimerkiksi hiisataan tai pajautellaan. Sitä säädetään yhdessä. Saadaan tai ostetaan, kokeillaan kotibileissä. Useimmiten käyttötapana on polttaminen jointissa, joskus bongissa. Haittojen vähentämiselle olisi töitä. Kunnolliset filtterit eivät maksaisi paljoa, mutta kuka niitä ostaa koska huhuna kiertää, että poliisi seuraa filttereidenkin ostajia.

24 Käyttökulttuuria Kulttuuriin kuuluu normeja. Jointti tai bongi kiertää myötäpäivään, väsääjä aloittaa. Jointtia huomattavasti haitattomampaa olisi käyttää vapoa, josta savu tulee vesihöyrynä. Hyvä vapo on kuitenkin kallis eikä se ole kovin siisti juttu jointtiin verrattuna. Normiin kuuluu usein se, että tarjotaan ilmaiseksi läsnä oleville. Porukassa, ringissä mukana olevilla on alussa hauskaa, ajatus lentää ja ideoita syntyy. Musiikki kuulostaa hyvältä. Jotkut eivät huomaa vaikutuksia ollenkaan, joillekin voi tulla epämiellyttävä tai jopa ahdistava olo. Osaksi laittomuuden takia, osaksi koska kannabis on psykedeeli eikä lajikkeesta aina tiedetä sen enempää.

25 Kasvattamalla kasaan Säätäminen kehittyy ja aletaan ehkä kasvattaa kukkaa. Yhdessä, ulkona ja/tai sisällä. Hasiksesta eli rikollisuudesta pyritään eroon Välineitä hankitaan netistä ja kokeneemmilta kasvattajilta. Rahallisia kuluja ja tarvikkeita jaetaan, toimintaa opetellaan yhdessä. Kasvatustietoutta jaetaan avuliaasti. Yhteisen kasvattamisen avulla erilaiset käyttäjät saavat aineensa ja voivat vaihtaa lajikkeita. Osa ei voi kasvattaa, lääkekäyttäjä ei välttämättä jaksa kasvattaa tai hän ei saa kannabista lääkkeenä tarpeeksi. Tällaiset tarvitsevat yhteisöä. Kasvattaminen on helppoa ja tulee edulliseksi verrattuna laittomiin markkinoihin. Oma sato turvallisempaa käyttää. Nuoriso oppii tuntemaan erilaiset lajikkeet ja kasvattamisessa kehittyy.

26 Tavisten touhua? Kannabiksen kasvattajat eivät näytä erityisen poikkeavalta tai syrjäytyneeltä ryhmältä. Kannabista kasvattavat nuoret asuvat ikätovereitaan useammin yksin ja ovat sekä perheen että lasten suhteen vakiintumattomampia. Perus- ja ammattikoulutuksessa ei ole suuria eroja, mutta muuhun väestöön verrattuna useampi heistä oli tutkimushetkellä työttömänä ja heillä oli myös verrokkiaineistoa alhaisemmat tulot. Kannabiksen käyttäjäkunnasta noin 80 prosenttia käyttää harvemmin kuin kerran viikossa. Vain kuusi prosenttia on päivittäiskäyttäjiä. 22% vastanneista kuitenkin kuluttaa yli seitsemän grammaa viikossa. Heidät voi laskea suurkuluttajiksi.

27 Yhteiskunnan suhtautuminen Suomen lainsäädännön suhtautuminen kannabiksen kasvatukseen on yksiselitteisen tuomitseva, ja kontrollitoimissa sitä sovelletaan tiukasti. Syyttämiskäytännön yhtenäistämiseksi on laadittu suositus, jossa arvioidaan kannabiskasveista saatavan sadon suuruutta. Yhden kasvin keskituotoksi on arvioitu 25 grammaa. Suosituksen mukaan syyttäjä voisi vaatia vankeutta yli kymmenen kasvin viljelmästä, kun taas sen alle jäävistä tapauksista esitettäisiin sakkoa. Kannabiksen kotikasvatuksen paljastuminen voi näin johtaa vakaviin oikeudellisiin seuraamuksiin ja niiden myötä myös merkittäviin siviilielämän hankaluuksiin.

28 Kannabiksen käyttäjät itse pitävät selvästi suurimpana haittana riskiä paljastua poliisille ja tulla rangaistuksi. Kiinni jäämisen pelko on myös vahvin käyttöä rajoittava tekijä? Käyttäjien mukaan eteen voi tulla pelkästä kannabiksen käytöstä kiinni jäätäessä nk. piilorangaistus, tai ennemminkin nk. lisärangaistus. Käytöstä kiinni jäätäessä usein kotietsintä yli 18-vuotiailla. Käyttäjät kavahtavat kommentteja: Mitä enemmän poliisi pystyy käyttämään aikaa katuvalvontaan, sitä enemmän paljastuu käyttörikoksia ja huumausainerikoksia. Kollataan mahdollisten käyttäjien taskuja ja jos sieltä löytyy kamaa, tulee mahdollisuus kotietsintään. Kotimaa Yle Viranomaisissa on varmasti erilaisia näkemyksiä edellisestä mutta joillakin paikkakunnilla on panostettu katuvalvontaan, esimerkiksi Oulussa koirien avulla, miten täällä? Tieto kotiin, kouluun, töihin, ajokortin menetys, lasten tapaamiset vaikeutuvat jne Töiden saanti voi vaikeutua, vaikka rikoksen ei pitäisi näkyä.

29 Laiton yhteisö Koska kannabikseen liittyvä toiminta on laitonta (esim. Suomen kannabisyhdistys ei ole saanut ry-tunnuksia), sen ympärille syntyy laitonta yhteisöllisyyttä. Yhteisössä on kaksi koulukuntaa. Toiminta on toiselta puolelta todella yhteisöllistä, taistellaan saman asian puolesta ja ollaan aktiivisia epäkohtia vastaan, myös arkielämässä. Laiton yhteisöllisyys toimii, sen kautta saa kavereita ja näiden kautta monia mahdollisuuksia elämään, jopa työtä tai tyttöystävän. Toisia autetaan mielellään, jos toista kuumottaa viranomaiset. Voidaan esimerkiksi ottaa sato haltuun, jolloin otetaan paljon vastuuta itselleen. Toinen puoli koulukunnasta, yhteisöstä ei kerro kenellekään koska eihän kukaan täysjärkinen kerro kenellekään, että käyttää tai kasvattaa. Mitä enemmän on menetettävää, sitä tarkemmin julkisivusta pidetään huolta. Tämä puoli yhteisöstä pelkää vähän kaikkea. Heille yhteisön muodoksi jää ainoastaan netti.

30 Yhteisöllisyys on vahvaa netissä Netin kautta voidaan olla yhteisössä mukana anonyymisti. Verkko myös yhdistää pienemmillä paikkakunnilla vaikuttavia käyttäjiä sekä edistää kansainvälistä yhteisöllisyyttä. Myös lääkekäyttäjät pääsevät mukaan toimintaan netin välityksellä. Netin mahdollistamana on muodostunut uudenlainen yhteisöllisyys. Kasvatuskavereita ei välttämättä ole ikinä nähty todellisessa elämässä. Netissä voi puhua asiasta, josta ei voi kertoa edes läheisilleen. Toisaalta, kaikki saavat sanansa netissä. Tiedon lähteenä ovat usein ulkomaiset nettisivut & tutkimukset. Niitä tulkitaan puolesta ja vastaan omista lähtökohdista. Ulkomainen tieto ei muutoinkaan ole välttämättä Suomen tilanteeseen sovellettavaa tietoa. Tieto on myös väistämättä kannabiksen puolella verrattuna laillisiin päihteisiin. Nuori on ristiriidassa: Aikuisten maailma on epäjohdonmukainen, alkoholin ja savukkeiden - kahden yhteiskunnalle vahingollisimman huumeen - myynti sallitaan, mutta kannabiksen kielletään.

31 Kannabis on toisille hauska juttu, joillakin se johtaa ongelmiin. Käyttöön voi tulla sosiaalista painostusta. Jos käytöstä tulee ongelmia, niihin ei käytön rangaistavuuden ja leiman vuoksi uskalleta hakea apua. Ei myöskään ole juurikaan hoitopaikkoja. Kannabiksen ohella myös muita aineita tulee helpommin eteen laittomilla markkinoilla.

32 Ongelmia siis laittomuudesta ja seuraamuksista kiinni jäätäessä. Kun kontrolli iskee, aletaan ehkä poltella itsekseen, aletaan varoa entisestään ja vältellä tulevaa, toistuvaa kontrollia. Kontrollilla kun on tapana toistua ja yksilö leimaantuu. Ongelmia tietenkin myös aineesta. Kuten mikä tahansa päihde liiallisesti käytettynä. Tapakäyttö tylsistyttää eikä ole hyväksi kenellekään. Kannabis yksinään ei silti useimmiten riitä syrjäyttämään vaan taustalla on muitakin ongelmia ja muiden aineiden käyttöä. 10%:lle kannabiksen käyttäjistä tulee ongelmia?

33 On muistettava, että kaikki nuoret eivät halua paukkuporukkaan Kannabis on laitonta. Normalisoitumisesta huolimatta siinä on edelleen alakulttuurinen leima Nuorten suhtautuminen kannabikseen on silti sallivampaa, jos he tuntevat jonkun paukkuporukasta. Mutta aamuspliffit ja iltajointit myös herättävät vastareaktioita muissa nuorisokulttuureissa.

34 Yhteisöllisyys hajoaa Ylivoimaisesti suurimmalle osalle käyttäjistä kannabis, kannabisyhteisöllisyys, - kulttuuri tai osakulttuuri on ns. kevyempää ja se on ohimenevä vaihe elämässä. Kyse on vain yhdestä osakulttuuri-ilmiöstä nuorison keskuudessa. Tämä yhteisöllisyys hajoaa muiden asioiden alkaessa kiinnostaa. Elämään tulevat mukava opiskelu- tai työpaikka, parisuhde ja perhe. Käyttö loppuu tai käytöstä tulee satunnaista ja hyvin salattua, kannabis säilyy salaisena lempipäihteenä ja elämä kulkee eteenpäin. Siksi olisi tärkeää, että käyttöön puuttuminen ei vaikuta nuorten(kaan) tulevaisuuteen negatiivisesti.

35

36 Huumausaineiden ja lääkkeiden kokeilu ja käyttö Huumausaineiden kokeilu ja käyttö yleisesti: Vuoden 2010 väestökyselyn mukaan vuotiaasta väestössä viimeisen kuukauden aikana kannabista kokeilleiden osuus oli 1 prosentti. Väestöstä joskus kokeilleita on 17 % ( heitä yhdistää se, että useimmat heistä eivät käytä huumausaineita Soikkeli) 7 % on joskus elämänsä aikana kokeillut tai käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausaineiden ja alkoholin sekakäyttö tyypillistä suomalaiselle päihdekulttuurille. Teija Strand & Tuomas Tenkanen

37 Nuoret ja kannabis Hubu -menetelmää hyödyntäen HUBU -menetelmä on interaktiivinen työskentelymenetelmä, jonka avulla päihteistä voidaan keskustella ryhmäkohtaisesti. Vastaukset ovat aina anonyymeja, eikä niitä tilastoida luokkakohtaisesti. HUBU -menetelmää on käytetty jo kuuden vuoden ajan sadoissa kouluissa ja monella paikkakunnalla ympäri Suomen. Oppilastyöskentelyn lisäksi kokonaisuuteen sisältyy aina myös vanhempainilta sekä opettajakoulutus.

38 Onko sinulle tarjottu huumeita? (HUBU - päihdekasvatustunneilla kerättyä tietoa , 5. lk lukio, N=8459) Ei 2. Kyllä, ystäväni/tuttavani tarjosi 3. Kyllä, tuntematon henkilö tarjosi

39 Hyväksytkö kannabiksen satunnaisen tai säännöllisen käytön? (HUBU - päihdekasvatustunneilla kerättyä tietoa )

40 Millainen on sinun suhteesi? Kannabis-ilmiö on osa nykypäivää. Julkinen keskustelu saattaa luoda kuvan isommasta ongelmasta kuin se todellisuudessa on, vaikkakin päihdeongelma yksilötasolla on aina kriisi. Pohdi myös omaa asennettasi kannabikseen. Pystytkö sinä suhtautumaan kannabikseen pelkästään päihteenä? Suhtautumalla neutraalisti ja pitämällä yllä demonisoimatonta keskustelua kannabiksesta, voidaan vaikuttaa haittoihin ja asenteisiin.

41 Rangaistavuus, laillistaminen, mitä ihmettä? Kannabiksesta keskusteltaessa menee helposti sekaisin kaksi eri asiaa: kannabiksen käytön rangaistavuus ja kannabiksen laillistaminen. Depenalisaatio tarkoittaa sitä, että vaikka käyttö on kriminalisoitu, sille ei ole määritelty rangaistusta. Dekriminalisointi tarkoittaa käytön ja hallussapidon sallimista ja rangaistavuuden poistamista. Suomessa poliisi voi käyttää tapauskohtaista harkintaa ja luopua toimenpiteistä, jos huumeiden käyttö tai vähäisen määrän hallussapito on tapahtunut yksityisellä paikalla ilman ulkopuolisille aiheutunutta häiriöitä. Vastaavalla tavalla voidaan toimia tavatessa henkilö julkiselta paikalta, jossa hän on ainoastaan pitänyt kerta-annoksen verran hallussaan esimerkiksi kannabista. Poliisin antama huomautus kirjataan kuitenkin poliisin rekistereihin, jolloin henkilö saa merkinnän. Laillistaminen tarkoittaa koko käytön ja muun tuotanto- ja myyntiketjun vapauttamista. Tuotantoa ja kauppaa säännellään silloin muiden kuin rikoslain nojalla. Teija Strand & Tuomas Tenkanen