HYVINVOINTITEKNOLOGIA JA KAINUUN MAAKUNTA VUOKATTI Hannu Leskinen Maakuntajohtaja, TtT Kainuun Maakunta

Transkriptio

1 HYVINVOINTITEKNOLOGIA JA KAINUUN MAAKUNTA VUOKATTI Hannu Leskinen Maakuntajohtaja, TtT Kainuun Maakunta

2 MAAKUNTAKOKEILUN TAVOITTEET Julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto Kehittymisedellytysten luominen Väestön menettämisen pysäyttäminen Työpaikkojen lisääminen

3 LISÄARVO-ODOTUKSET

4 PROSESSIT & TALOUS antaa uuden mahdollisuuden toiminnan rakentamiseen organisaatiorajoista riippumatta - raja-aitojen madaltaminen - toimivat hoito- ja palveluketjut - paino perustoiminnalle - paino terveyttä edistävälle toiminnalle ja kotona suoriutumisen tukemiseen - lukio & ammatillinen koulutus

5 PROSESSIT & TALOUS antaa mahdollisuuden kehittää/panostaa tuottavuutta lisäävään toimintaa, hankkeisiin - nopeus ottaa käyttöön koko maakunnassa - teknologia kehitystä tukemassa antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön parhaimman toimijan työtapa - laatu - tehokkuus - resurssien irrottaminen tulevaisuuden tekemiseen antaa mahdollisuuden arvioida eri tuottajien työn sisältöä ja määrää sekä roolia pakottaa yhtenäiseen laadun hallintaan, laadun määrittelyyn suuruuden ekonomia

6 MAAKUNNAN KEHITTÄMINEN Vahvistaa maakunnallista elinkeinopolitiikkaa Kehittämisrahoituksen kokoaminen ja yksinkertaistaminen: aiemmin useissa prosesseissa Kehittämistoimien - paremman osuvuuden takaaminen - yhdensuuntaisuuden parantaminen - vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen Kehittämisrahoituksen toimijat maakunnallisiksi edunvalvojiksi (asenne/ohjaus: Valtio/maakunta)

7 MIHIN TILANTEESEEN, KEHITYSSUUNTIIN?

8 HAASTEINA KAINUUSSA Pieni väestö - hajallaan Ikääntyvä väestö - lisääntyvä tarve Pienenevät oppilasjoukot Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Kuntatalous

9 ETÄISYYDET Tampere Hämeenlinna Turku Helsinki Porvoo

10 400 Taseen kattamattomat alijäämät 2004 tp, /asukas ( +-merkkinen on kertynyttä ylijäämää - -merkkinen on kattamatonta alijäämää) Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kainuu k.arvo -400 /asukas katettava alijäämää

11 Mitäs maakunta aikoo

12 Kainuun strategiset osaamiskärjet innovaatiotoiminnassa

13 Pitkän aikavälin avainklusterit Pitkän aikavälin avainklustereita ovat Kainuussa olevan yliopistotasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytysten perusteella: 1. ICT, elektroniikka ja metalli 2. Elämystuotanto sisältäen matkailun ja kulttuuriteollisuuden 3. Metsä ja puu sisältäen metsätalouden ja mekaanisen puunjalostuksen 4. Elintarviketalous sisältäen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden 5. Hyvinvointiala Klusterien keskinäinen priorisointi, resursointi ja sisällöllinen täsmentäminen tehdään maakuntaohjelmassa. Muut alat ovat toimialoja, joiden yritysten tarvitsema yliopistotasoinen tutkimus ostetaan muualta Suomesta tai kansainvälisesti.

14 MAAKUNTAOHJELMA Loppuvuoden aikana laadittavassa maakuntaohjelmassa tarkennetaan innovaatiojärjestelmän lähivuosien kehittämiskärjet. Samoin siinä kirkastetaan maakunnan elinkeinopoliittiset painopisteet ja valinnat lähivuosiksi.

15 Painopisteet VUOROPUHELU elpo-askellus jatkuu - virallinen, epävirallinen KASVU- JA KEHITYSSOPIMUS = maakuntaohjelman elinkeinopoliittinen kirkastus = yksityisen sektorin, tutkimuksen ja koulutuksen sekä julkishallinnon sopimus

16 Foorumitoiminta (hv) Yritykset Tutkimuspalveluita Osaamista Osaajia Koulutus & tutkimus Tuotteita Palveluita Koulutuskenttä Konkretiaa Maailmanmarkkinoita Rahoitusta ja resursseja Tutkimuskenttä Koulutuskenttä Tarve-ennusteita Osaajia, osaamista, tutkimuspalveluita Tuote- ja palveluideoita Tunnistettuja tarpeita Pilotointialusta Palvelujärjestelmä

17 KASVU- JA KEHITYSSOPIMUS SISÄLTÄÄ visiot vuoteen 2012 päätavoitteet kärkihankkeet

18 SOPIMUKSEN TAVOITTEENA lisätä Kainuun kilpailukykyä vahvistaa ja kehittää Kainuun kasvavia toimialoja vahvistaa Kainuun asemaa em. alueilla kansainvälisenä toimijana luoda perustaa ja edellytyksiä uusien työpaikkojen ja yritysten perustamiselle

19 Hyvinvointipalvelut:Visio Kainuu turvaa hyvinvointipalvelut asukkailleen eri toimijoiden yhteistyönä, teknologian ja innovaatioiden avulla. Kainuulaisilla on mahdollisuus valita tarvitsemansa hyvinvointipalvelut eri palvelutuottajien monipuolisesta tarjonnasta. Hyvinvointitutkimus, -koulutus ja kehittämistoiminta ovat luonteva osa uudistuvaa hyvinvointipalvelujärjestelmää.

20 Päälinjausten mukaiset toimenpiteet ovat: Terveyttä ja vireyttä ylläpitäviä elämäntapoja, liikunta-, kulttuurija vapaa-ajan palveluita edistetään. Kainuun eri väestö- ja ikäryhmien omatoimisuutta ja vastuunottoa omasta elämästä kannustetaan. Kainuulaisten yhteenkuuluvuutta (me-henkeä) ja itsetuntoa vahvistetaan sekä edistetään ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ikäihmisten ja erityisryhmien terveysliikuntaa ja elämänhallintaa tuetaan. Kehitetään ja toteutetaan määrätietoisesti toimintamalleja, joilla väestöryhmittäisiä terveyseroja saadaan kavennettua. Resursseja suunnataan uudelleen sairastavuuden yms. tarvetekijöiden mukaisesti.

21 Tp2 Hallintokokeilun aikana luodulla mallilla turvataan perushyvinvointipalvelut koko Kainuun alueelle. Maakuntahallinto vastaa osaltaan palvelujen järjestämisestä (welfare mix). Kainuulaiset ovat valveutuneita ja osaavia hyvinvointiin liittyvien tietopalvelujen käyttäjiä. Etäkonsultaatio on arkipäivää. Kainuussa on toimivat perhepalvelukeskukset (perhetalot), jotka tukevat lapsiperheiden arkea. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat saumattoman palveluketjun, johon liittyvät tarvittavat sosiaalihuollon palvelut asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Ikääntyvien kotona omatoiminen selviytyminen ohjaa toimintojen järjestämistä.

22 Tp3 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäintegraatiot, organisaatiorajat ylittävät tietojärjestelmät ja virtuaalisairaalat ovat kainuulaisen yhteistyön ja toimintatapojen muutosten tulosta ja ne tukevat osaltaan asiakkaan valinnan vapautta. Hyvinvointiteknologian innovaatioiden syntymistä ja yritystoimintaa tuetaan. Kainuuseen perustetun vanhustyön ja geronteknologian tutkimus- ja kehittämisyksikön, alueen sekä lähialueiden yritysten yhteistyöllä saadaan vientiin hyvinvointialan huipputuotteita. Hoiva-ala avaa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle joko suoraan tai sitä palveleville aloille (mm. ICT, matkailu, liikunta). Syntyy uusia rajapintainnovaatioita. Kainuun maakunta toimii aktiivisena alustana uusien palvelukonseptien ja teknologioiden käyttöönotossa.

23 Entäs valtakunnassa?

24 Tieto- ja viestintäklusterin Menestystä teknologiajohtajuudesta ja innovatiivisista sovelluksi kasvualueet Ohjelmistotuotteet Langattomat tuotteet ja palvelut Sisältöliiketoiminta Instrumentit ja automaatio Terveydenhuollon ICT ratkaisut Tietotekniikkapalvelut Komponentit Tietoliikennepalvelut Nopea Maailmanmarkkinoide kasvu Hidas Pieni Suomalaisen liiketoiminnan kasvupotentiaali Suuri DM Copyrigh

25 Hyvinvointiklusterin Hyvinvoinnissa markkinoita kasvualueet ja mahdollisuuksia Lääkkeet ja diagnostiikka Terveyttä edistävät elintarvikkeet Terveydenhuollon tekniikka Nopea Hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin ympäristölliset puitteet * Maailmanmarkkinoid kasvu Hidas Pieni Suomalaisen liiketoiminnan kasvupotentiaali * Ei sisällä rakennuksia ja muuta infrastruktuuria Suuri DM Copyrigh

26 Mitä kainuulaisessa arjessa Snowpolis: hankkeet Senioripolis: hankkeet Kamk:n hankkeet Kainuun maakunta aktiivisena kehittäjänä, pilotoijana, alustana paikalliselle teknologia- ja palvelutuotteiden tuotteistamiselle

27 Sonetti videoneuvotteluprojekti 1,2 milj. mk Tekes Etävastaanotto tutkimushanke Katenetti 1,8 milj. mk Katosnetti ESR-koulutusprojekt 1,4 milj. mk

28 Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon teknologiahankkeet

29 SoTi projekti Hankkeen kesto Hankkeen tavoitteena oli luoda sosiaalialalle uusi työtä tukeva toimintamalli osaksi kunnissa tehtävää perussosiaalityötä, samalla kehittäen sosiaalialaa ja vahvistaen sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista toimintaa Kartoittaa ja ottaa käyttöön jo olemassa olevaa, mutta vähän hyödynnettyä internet- ja videoneuvottelutekniikkaa sosiaalialan ammattilaisten kesken, järjestäen koulutuksia ja henkilökohtaisia opastustunteja laitteiden ja ohjelmistojen aktiivikäytön edistämiseksi Edesauttaa työssäjaksamista tukien sosiaalialan henkilöstön keskinäistä yhteydenpitoa ja työterveyshuoltoyhteyksiä sekä taaten pienten kuntien työntekijöille erityisosaamista videokonsultoinnin avulla Kehittää tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä, joiden avulla ikäihmiset voivat esim. seurustella keskenään tai pitää yhteyttä kaukana asuviin omaisiin internetyhteyksien kautta

30 Hankkeen kesto SOSIAALIHUOLLON TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA -HANKE Hankkeen tavoitteena on sosiaalihuollon henkilöstön tietotekniikan osaamisen kehittäminen työprosessien kehittäminen vastaamaan Kainuun hallintokokeilun ja uusien tietojärjestelmien kautta tulevia muutoksia selvittää (ja osin toteuttaa) asiakkaan ja työntekijän sähköisten palveluiden kehittämisen tarve selventää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tiedon käyttötarvetta Hanke tekee tiivistä yhteistyötä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Kainuun maakunta kuntayhtymä ja STM.

31 TEKNOLOGIALLA MUUTOSTA KOTIHOIDON TOIMINTAPROSESSEIHIN -HANKE TeKo Hankkeen kesto: Hankkeen tavoitteena on kotihoidon toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä muutoksella tuetaan, nykyaikaistetaan ja tehostetaan kotihoidon työkäytäntöjä ja tapoja, työn kokonaishallintaa ja työssä jaksamista muuttaa ja oikaista manuaaliset ja monivaiheiset työprosessit yksinkertaisemmiksi teknologian avulla edelleen kehittää ns. huolen vyöhykkeistöä ikäihmisten hoitoon sopivaksi työprosessiksi Hankkeen rinnakkaisena projektina toteutuu kotihoidon teknologian kehittämisprojekti, (Case Hoti). Hankkeen rahoituksesta vastaavat Kainuun maakunta kuntayhtymä ja TEKES, FinnWell ohjelma

32 KIITOS!