Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat"

Transkriptio

1 Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat

2 Loppuraportti Asiakirjan nimi Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat Projekti ESK Vastaava yksikkö Statnett, markkinointi Projektin johtaja Tor B. Heiberg Vastaanottaja NVE Vastaanottajan yhteyshenkilö Karl Magnus Ellinggard Päiväys: Asiakirjan numero. Versio: 1.0 Julkisuusaste: Yleinen Sivujen lukumäärä + liitteet Yhteenveto, tulokset: Projektissa tutkittiin tarvetta yhteisille ICT-ratkaisuille, jotta voitaisiin varmistaa tehokkaat energian loppukäyttäjämarkkinat. Projektissa suositellaan perustettavaksi datahub, joka toimii verkkoyhtiöille markkinoiden yhteyspisteenä mittaustietojen jakamisessa, myyjänvaihdossa, sisäänmuutossa, ulosmuutossa, irtisanomisessa, valtuutuksissa sekä älymittareihin liittyvien lisäpalveluiden tiedonvaihdossa. Mikäli myöhemmin tullaan päättämään myyjäkeskeisemmästä laskutusmallista, voi datahubilla todennäköisesti olla keskeinen rooli sen tehokkaassa ja neutraalissa toteutuksessa. Raportti on Statnettin selvitys yhteisistä ICT-ratkaisuista, kuten tasevastuuluvassa (Avregningskonsesjonin) kohdassa 11.1 ja 11.3 sekä NVE:n (Norges vassdrags- og energidirektorat) päivätyssä julkaisussa Päätös tasesähköyksikön lisenssin muutoksesta on kuvattu. Konserninjohtaja ja Statnettin hallitus ovat hyväksyneet annetut suositukset. 2

3 Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TYÖSKENTELYTAPA Tausta ja toimivalta Selvitysprojektin organisointi ja toteutus Tutkimuksen jäsentely YHTEENVETO ENERGIAN JA YHTEISTEN ICT-RATKAISUJEN LOPPUKÄYTTÄJÄMARKKINAT Nykyisen mallin haasteet Vaihtoehtoiset markkinamallit Yhteiset ICT-ratkaisut PÄÄMÄÄRÄ JA MENETELMÄ Selvityksen päämäärän konkretisoiminen Konseptuaaliset mallit Arviointikriteerit KUINKA RATKAISTA MARKKINAMALLIN VAATIMUKSET Markkinamallin perusvaatimukset Prosessien ja roolien kartoittaminen Kommunikointihub Datahub Perustietojen ylläpito Kuka vastaa mistäkin ja kuinka se varastoidaan Tiedonsiirto perustietojen päivitystä varten kommunikointihub-mallissa Tiedonsiirto verkkoyhtiön perustietojen päivitystä varten datahubissa Mittaustietojen käsittely ja selvitys Mittausarvojen kerääminen ja jakaminen Mittaustietojen jakaminen Raportointi taseselvitykseen (viikkoselvitys) Poikkeamaselvitys Asiakasselvitys ja laskutus Asiakastietojen ylläpito Löydä mittauspisteen ID Myyjänvaihto Sisäänmuutto Ulosmuutto Toimituksen päättyminen Katkaisu Mikrotuotanto Toimitusvelvollisuus AMS-lisäpalvelut Hintainformaatio Verkon hyödyntäminen Kolmannen osapuolen tuotteet/palvelut ja lisäpalveluiden kilpailuttamisen järjestäminen AMS-lisäpalveluiden infrastruktuuri Laitteet, joissa ei ole AMS:ia vuoden 2017 jälkeen Mittauslaitoksen tarve SWOT-analyysi kommunikointihub-mallille SWOT-analyysi datahub-mallille KANSAINVÄLINEN KEHITYS JA TULEVAT VAATIMUKSET

4 6.1 Tulevat vaatimukset LOPPUKÄYTTÄJÄN KANNALTA PARHAAT JA ASIAKASYSTÄVÄLLISIMMÄT RATKAISUT TALOUDELLINEN ANALYYSI Kustannus- ja säästöanalyysi Mittaustulosten kerääminen ja korjaukset Mittarien käsittely Selvitys ja laskutus, perintä ja asiakaspalvelu Sopimusten tekeminen ja purkaminen, muutto, myyjänvaihto sekä laitteen sulkeminen ja avaaminen Toimittaja- ja viikkoselvitys Kustannusarvio liiketoimintaprosesseille kommunikointihubissa ja datahubissa Kehityskustannukset ja vuosittaiset käyttökustannukset SUORITUS JA TURVALLISUUS Yleinen kuvaus Vaihtoehtoiset skenaariot Skenaario 0 - nykyinen ratkaisu Skenaario 1 - kommunikointihub Skenaario 2 - viestihub Skenaario 3 - datahub Menetelmä ja yleiset edellytykset Kapasiteetin laskenta Laskennan perusteet Tiedon volyymi Uudet tai muutetut yhteiset palveluprosessit Laskentacaset Ratkaisuedellytykset Kapasiteettilaskelmat Kapasiteetin implikaatiot ja järjestelmän toteutus Haavoittuvuus Yleisiä tarkasteluja Haavoittuvuuden arviointi Ratkaisujen realisointien seuraukset Arviointi Käytännöllisestä / taloudellisesta soveltuvuudesta lähtevä arviointi näihin kahteen skenaarioon Arviointi yleisillä arviointikriteereillä TOTEUTTAMINEN JA YLIMENOKAUDEN RATKAISUT Mallien väliset erot suhteessa uusien vaatimusten toteutukseen Perustaminen Kommunikointihub Datahub Ylimenokauden järjestely Kommunikointihub Datahub Suositus YHTEISTEN ICT-RATKAISUJEN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN Tehtävät ja roolit Etenemisen organisointi Valmistelut; Kehitys; Käyttö; Toimialan mukanaolo YHTEENVETO JA SUOSITUS

5 12.1 Mittausarvojen hyvä laatu ja tehokas jakelu Myyjäkeskeinen malli Lisäpalveluiden järjestämisen mahdollistaminen AMS:n kautta Tukee uutta markkinamallia Yhteisten ICT-ratkaisujen tehokas organisointi ja hallinnoiminen Kestävyys suhteessa kansainväliseen integroitumiseen Kustannusten ja säästöjen välinen paras mahdollinen suhde Yhteenveto DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTON SEURAUKSET Määräysten muutokset Verkkoyhtiöiden tariffit Katkaisu Yhteislaskutus Standardisoitu liittymä AMS-mittareihin Seuraukset verkkoyhtiöille AMS-mittausarvojen kerääminen ja laadunvalvonta Markkinaprosessien käsittely (toimittajanvaihto/muutto jne.) Toimittajatilitys/viikkotilitys Energian hintojen ja tariffien välittäminen (ks. asetuksen 4.2 f ) Siirtyminen AMS:ään Paikallinen liittymä AMS-mittareihin Seuraukset energiantoimittajille LIITE A LÄHTEET

6 Kuviot Kaavio 1 - Projektiorganisaatio Kuvio 2- Nykyiset loppukäyttäjän energiamarkkinat Kaavio 3 - Päämäärä liitettynä NordREGin tavoitteisiin Kuvio 4- Konseptuaalinen piirros kommunikointihub-mallista Kaavio 5 - Konseptuaalinen piirros datahub-mallista Kuvio 6 - Arviointikriteerit tavoitteiden M1-M10 arvioimiseen Kaavio7- Kommunikointihubin UseCase-diagrammi Kuvio 8- Datahubin UseCase-diagrammi Kuvio9- Sekvenssikaavio perustietojen päivityksestä kommunikointihub-mallissa Kuvio 10- Sekvenssikaavio verkkoyhtiön perustietojen päivitykseen datahub-mallissa Kuvio 11- Sekvenssikaavio mittausarvojen keräämisestä ja jakamisesta kommunikointihub-mallissa Kuvio 12- Sekvenssikaavio mittausarvojen keräämisestä ja jakamisesta datahub-mallissa Kuvio 13- Sekvenssidiagrammi taseselvitykseen raportoimisesta kommunikointihub-mallissa Kuvio 14 - Sekvenssidiagrammi taseselvitykseen raportoimisesta datahub-mallissa Kuvio 15- Sekvenssidiagrammi poikkeamien käsittelystä kommunikointihub-mallissa Kuvio 16 - Sekvenssidiagrammi poikkeaman käsittelystä datahub-mallissa Kuvio 17- Yhteislaskutusmalli Kuvio 18 - Sekvenssidiagrammi loppukäyttäjän laskutuksen selvityspohjasta kommunikointihub-mallissa Kaavio 19 - Yhteislaskutus datahub-mallissa, jossa verkkoyhtiöt valmistelevat verkkotariffin selvityspohjan Kaavio 20 - Sekvenssidiagrammi loppukäyttäjän selvityksen selvityspohjasta datahub-mallissa Kuvio 21 - Yhteislaskutus datahub-mallissa, jossa datahub valmistelee verkkotariffin selvityspohjan (mahdollinen tuleva vaihtoehto) Kaavio 22 - Sekvenssidiagrammi tietojen vaihdosta loppukäyttäjän laskutuksen selvityspohjaan; sisältää vaihtoehdon, jossa datahub laskee energian ja verkkoliitännän datahub-mallissa Kaavio 23 - Sekvenssidiagrammi mittauspisteen ID:n löytämiseksi kommunikointihub-mallissa Kaavio 24 - Sekvenssidiagrammi mittauspisteen ID:n löytämiseksi datahub-mallissa Kaavio 25 - Sekvenssidiagrammi myyjänvaihdossa kommunikointihub-mallissa Kaavio 26 - Sekvenssidiagrammi myyjänvaihdosta datahub-mallissa Kuvio 27- Sekvenssidiagrammi sisäänmuutosta kommunikointihub-mallissa Kaavio 28 - Sekvenssidiagrammi sisäänmuutosta datahub-mallissa Kaavio 29 - Sekvenssidiagrammi ulosmuutosta kommunikointihub-mallissa Kaavio 30 - Sekvenssidiagrammi ulosmuutosta datahub-mallissa Kaavio 31 - Sekvenssidiagrammi energiatoimituksen päättymisestä kommunikointihub-mallissa Kaavio 32 - Sekvenssidiagrammi energiatoimituksen päättymisestä datahub-mallissa Kaavio 33 - AMS-kommunikointi kommunikointihub-mallissa määräysten mukaan Kaavio 34 - Vastuu AMS-lisäpalvelukomponenteista ja niiden saatavuus kommunikointihub-mallissa määräysten mukaan Kaavio 35 - AMS-kommunikointi datahub-mallissa Kaavio 36 - Vastuu AMS-lisäpalvelukomponenteista ja näiden saatavuus datahub-mallissa Kaavio 37 - Asiakkaan saaman hyödyn arvioiminen kommunikointihubissa ja datahubissa Kuvio 38 - Toimialan kokonaiskustannukset liiketoimintojen käsittelemisessä Kaavio 39 - Tuleva kustannusarvio, kun kommunikointihub ja datahub otetaan käyttöön Kaavio 40 - Skenaario 0 - nykyinen ratkaisu Kaavio 41 - Skenaario 1 - kommunikointihub Kaavio 42 - Skenaario 2 - Viestihub, joka perustuu aktiiviseen viestipalveluun Kaavio 43 - Skenaario 3 - Mittausarvojen tietokantakeskus, jossa tiedot ja prosessit Kaavio 44 - Datahub vs. kommunikointihub Kaavio 45 - Ydinprosessit keskushubissa Kuvio 46- Informaation sisältö mittausarvosarjassa Kaavio 47- Informaation sisältö siirtomaksun laskupohjassa Kaavio 48- Informaation sisältö taseselvityksessä Kaavio 49 - Informaatio-, prosessi- ja infrastruktuurimalli Kaavio 50 - Erittäin yleisluontoinen esitys datahubin ja kommunikointihubin aggregoiduista riskeistä 134 Kaavio 51 - Mahdollinen vaiheisiin jakaminen riippuen AMS:stä

7 Taulukot Taulukko 1- Projektin päämäärä Taulukko 2 Perustiedot ja vastuu Taulukko 3 - Määräajat Taulukko 4 - Koodin käyttö validointiprosessissa Taulukko5 - Koodin käyttö standardiprosessissa klo D Taulukko 6 - Koodin käyttö standardiprosesseissa D+5:n jälkeen Taulukko 7 - SWOT-analyysi kommunikointihub-mallille Taulukko 8 - SWOT-analyysi datahub-mallille Taulukko 9 - Mittausarvojen keräämisen kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 10 Mittarien käsittelyn kohonneet kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 11 - Selvityksen ja laskutuksen, perinnän ja asiakaspalvelun kohonneet kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 12 - Sopimuksen solmimisen ja purkamisen, muuton, myyjänvaihdon ja laitteen sulkemisen ja avaamisen kohonneet kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 13 - Asiakasselvitysten poikkeamaselvityksen ja taseselvitykseen raportoinnin lisäkustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 14 - Kommunikointi- ja datahubin vuosittaiset kustannukset Taulukko 15 - Arvio kommunikointi- ja datahubin kokonaissäästöistä Taulukko 16 - Laskelmat Taulukko 17 - Ratkaisuedellytys - datahub Taulukko 18 - Ratkaisuedellytys - kommunikointihub Taulukko 19 - Jakomatriisi Taulukko 20 - Kapasiteettilaskelmat (minimi) - teoreettinen kapasiteetti minuuteissa (ja GB tallennusta varten) Taulukko 21 - Turvallisuuden SWOT-analyysi kommunikointihub-ratkaisuissa Taulukko 22 - Turvallisuuden SWOT-analyysi datahub-ratkaisuissa

8 1 Tutkimuksen tausta ja työskentelytapa Luvussa 1 esitellään projektin taustaa, NVE:n antamaa toimivaltaa sekä työn organisointia ja johtamista. Kappaleen lopussa on kuvaus raportin rakenteesta ja sisällöstä. 1.1 Tausta ja toimivalta Kesäkuussa 2011 NVE hyväksyi muutokset kehittyneiden mittaus- ja ohjausjärjestelmien (AMS) käyttöönottoa koskeviin sääntöihin. Tästä syystä kaikissa mittauspisteissä on oltava asennettuna kaksisuuntaisella kommunikoinnilla varustettu AMS-mittari, joka mahdollistaa tuntimittauksen ja sen, että arvot ovat vähintään kerran päivässä saatavilla. AMS:lle asetettujen ehtojen pitää olla täytettynä vuoteen 2017 mennessä. AMS tekee älykkäistä ratkaisuista toteutettavia. Älykkäät ratkaisut edustavat uusia mahdollisuuksia käyttäjille, energiantoimittajille ja varsinkin verkkoyhtiöille, jotka haluavat mahdollisimman pian ottaa käyttöön älykkään jakeluverkon. Pohjoismaisella tasolla NordREG toteuttaa laajan työn, jossa arvioidaan sääntöjen ja prosessien muuttamistarvetta, kun luodaan yhteiset pohjoismaiset sähkön loppukäyttäjämarkkinat. Tämä työ ohjaa myös Norjan markkinoiden tulevaa kehitystä ja roolien, vastuun ja prosessien jakamista toimijoiden kesken. NordREGin ohjaus on huomioitu selvityksessä. Verkkoyhtiöillä on edessään nyt laajat AMS-vaatimukset ja markkinoilla vaaditaan toimijoiden välistä koordinointia, jotta yhteiskunta voisi hyötyä AMS-teknologian mahdollisuuksista. Markkinasuunnittelun uusi vaatimus, joka on seurausta yhteisistä pohjoismaisista loppukäyttäjämarkkinoista, tuo mukanaan muutoksia myös energiaalalle. Tästä syystä monet kannattavat energiamarkkinoiden yhteisiä ICT-ratkaisuja. NVE katsoo, että yhteisten ICT-ratkaisujen kehittäminen voisi tuottaa laadukkaampaa palvelua ja vähentää kuluja siihen verrattuna, että jokaisessa yksittäisessä yhtiössä toteutettaisiin uudet ratkaisut. Siksi NVE on määrännyt tasevastuulupaan 30. tammikuuta 2012 tehdyllä muutoksella Statnettin selvittämään energia-alan yhteisten ICT-ratkaisujen kehitystä sekä olemaan niistä yleisesti vastuussa. Statnett SF:n NVE:ltä saamaa selvitystä koskeva toimivalta sisältää seuraavat asiat: selvityksessä annetaan suositus yhteisissä ICT-ratkaisuissa tarjotuista toiminnoista määritellään suoritettavat tehtävät tehdään organisointia koskeva ehdotus. Edelleen esitetään, että toimialan osallistuminen työhön on tärkeää, jotta voidaan varmistaa sen vaikutus. Erittelyssä mainittiin, että Statnett SF:n pitäisi esittää selvitys NVE:lle ja että NVE:n pitää hyväksyä suunnitelma, ennen kuin kehittäminen aloitetaan. NVE pyysi, että selvityksessä arvioitaisiin, pitäisikö yhteisissä ICT-ratkaisuissa käsitellä seuraavia energiamarkkinoiden tehtäviä: mittausarvojen jakaminen alalla toimijoiden, loppukäyttäjien ja kolmansien osapuolien välillä tiedon jakaminen palveluntuottajalta yhteisen portaalin kautta 8

9 laadunvalvonta yhteiset ratkaisut valituille liiketoimintaprosesseille (myyjänvaihto, aloitus ja laitteen hallinnan siirto jne.) selvityspohjan ja laskutusperusteen välitys taseselvityksen tukitoimet turvallisuus (pääsy tietoihin, kulutuksen ohjaus jne.). Selvitys pitää lähettää NVE:lle 1. kesäkuuta 2012 mennessä ja NVE:n on hyväksyttävä se ennen kuin yhteistä ICT-ratkaisua aletaan kehittää. 1.2 Selvitysprojektin organisointi ja toteutus Statnett SF on johtanut selvitystyötä ja vastaa loppuraportista, joka lähetetään NVE:lle hyväksymistä varten. Statnett SF perusti projektiryhmän, joka on laatinut selvityksen. Ryhmän vetäjänä toimi Tor B. Heiberg Statnett SF:stä. Toimialan mukanaolon varmistamiseksi projekti organisoitiin yhdessä toimialaraadin ja verkkoyhtiöiden sekä energiatoimittajien edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Energi Norge, Defo ja KS Bedrift olivat nimittäneet toimialan edustajat. Toimialaraati Toimialaraadin tehtävänä oli antaa selvitysprosessissa neuvoja tärkeistä yhtiöihin vaikuttavista olosuhteista ja varmistaa, että selvitys kattaa olennaisimmat olosuhteet, joilla on merkitystä alan toimijoille. Toimialaraadilla on myös ollut tärkeä rooli siinä, että se on varmistanut toimialalla tehdyn työn sisällyttämisen selvitykseen. Toimialaraadissa oli jäseninä sekä verkkoyhtiöiden että sähkönmyyjien edustajia, NVE oli mukana tarkkailijana. Selvityksen aikana toimialaraati kokoontui kolme kertaa. Lisäksi toimialaraadin tehtävänä oli antaa palautetta 15. toukokuuta esillä olleesta raporttiluonnoksesta. Asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän tehtävänä on ollut antaa palautetta Statnettin projektiryhmälle ammattikysymyksissä sekä antaa tietoja ja kuvailla nykyistä mallia, tulevan mallin vaatimuksia ja tukea verkkoyhtiöihin ja energiantoimittajiin liittyviä suhteita. Asiantuntijaryhmä on vaikuttanut merkittävästi raporttiin ja annettaviin suosituksiin. Se kokoontui projektin aikana seitsemän kertaa. Lisäksi se on työskennellyt kokousten välillä ja valmistellut palautetta selvitykseen sekä hankkinut tärkeää tietoa. Johtoryhmä Projektin johtoryhmässä olivat Bente Hagem (Statnett SF:n konserninjohtaja), Per Olav Østli (Statnett SF:n konserninjohtaja) ja Thor Erik Grammeltvedt (NVE:n osastonjohtaja) Alla olevissa kaavioissa esitetään projektinorganisaatio: 9

10 Bransjeråd Jens Auset (Hafslund) Svein A. Folgerød (Agder) Petter Sandøy (BKK) Ketil Lille (Skagerak) John H. Jakobsen (Haugaland) Gerhard Eidså (Istad) Eivind Dybendal (Midt-Nett Busk.) Guttorm Listaul (Notodden) Sverre Gjessing (Fjordkraft) Hans Petter Andersen (LOS) Arild I. Markussen (Helgelandskraft) Jan Jansrud (Gudbrandsdalen) Karl M. Ellinggard (NVE) Prosjekt (Statnett) Tor B. Heiberg (prosjektleder) Gorm Lunde Christer Jensen Leif Morland Ove Nesvik Morten Småstuen Styringsgruppe Bente Hagem (Statnett) Peer Olav Østli (Statnett) Thor Erik Grammeltvedt (NVE) Ekspertgruppe Thore Sveen (Hafslund) Finn A. Gravdehaug (Istad) Trond Thorsen (Skagerak) Arnstein Flaskerud (Fjordkraft) Haldis Skagemo Gjøsund (Lyse) Bjørn Skaret (Ustekveikja) Kaavio 1 - Projektiorganisaatio STYRINGSGRUPPE=JOHTORYHMÄ PROSJEKT = PROJEKTI PROSJEKLEDERE = PROJEKTIJOHTAJA BRANSJERÅD = TOIMIALARAATI EKSPERTGRUPPE = ASIANTUNTIJARYHMÄ Toimialaraadin ja asiantuntijaryhmän kanssa pidettyjen kokousten lisäksi projektin puitteissa on keskusteltu Energi Norgen kanssa selvityksen tietyistä osista, jotta varmistettaisiin tiedonkulku tämän selvityksen ja sen työn välillä, jonka Energi Norge on käynnistänyt AMS:n käyttöönoton osalta. On myös pidetty kokous mittauslaitoksen edustajien kanssa. Mittauslaitos toivoo voivansa arvioida mahdollisuutta perustaa sähkömittareiden mittarirekisterikeskuksen. Projektin puitteissa järjestettiin 18. huhtikuuta seminaari, jonka teemana olivat kansainväliset kokemukset. Esitelmöitsijät Norjasta, Suomesta, Hollannista ja Yhdysvalloista esittivät vaihtoehtoisia malleja erilaisista kommunikaatio- ja datahubeista ulkomailla. Jotta toimialaorganisaatiot olisivat tietoisia projektin etenemisestä, on kaikki pöytäkirjat projektin aikana lähetetty Energi Norgelle, KS Bedriftille ja Defolle. 1.3 Tutkimuksen jäsentely Luvussa 2 on yhteenveto raportista ja sen suosituksista. Luvussa 3 kuvaillaan nykyisen markkinamallin haasteita ja uusia vaatimuksia, joita AMS:n ja pohjoismaisten loppukäyttäjämarkkinoiden käyttöönotto aiheuttaa, sekä sitä, millaisia vaatimuksia tämä asettaa tulevia muutoksia tukeville tehokkaille teknologiaratkaisuille. Luvussa 4 kuvaillaan päämäärää, jota kohti raporttia työstetään. Kuvausta täydentää kaksi mahdollista konseptuaalista ratkaisuvaihtoehtoa, joita on käytetty arvioitaessa toivottua ja suositeltua mallia yhteisille ICT-ratkaisuille. Luvussa 5 analysoidaan nämä kaksi konseptuaalista mallia (kommunikointihub ja datahub) ja niiden myötävaikutus uuden markkinamallin tukemiseen. Tässä kappaleessa esitetään myös vastuut, roolit ja prosessit tärkeille, markkinoilla oleville prosesseille. 10

11 Luvussa 6 on arvioitu kansainvälinen kehitys ja tulevaisuuden vaatimukset verrattuna tämänhetkisiin malleihin. Raportin luvussa 7 kerrotaan asiakkaille koituvista hyödyistä ja arvioidaan, mikä malli lisää eniten loppukäyttäjän saamaa hyötyä ja helppoutta. Luvussa 8 on laskettu kommunikointihub-mallin ja datahub-mallin kustannukset ja säästöt. Luvussa 9 käsitellään datahub-mallin (keskitetty järjestelmä) edellyttämiä välttämättömiä teknisiä suorituksia, jotka tukevat markkinoita verkkoyhtiöiden, selvitysvastaavien, energiantoimittajien, loppukäyttäjien ja kolmannen osapuolen toimijoiden välisessä integraatiossa. Lisäksi arvioidaan mallin haavoittuvaisuus ja turvallisuus. Muiden töiden toteuttamisen ja organisoinnin kuvaukset on esitetty luvuissa 10 ja 11. Yhteenveto ja suositukset ovat kappaleessa 12. Raportin kappaleessa 13 tehdään lopuksi yhteenveto myös siitä, mitä seurauksia suositelluilla ratkaisuilla on tulevaisuudessa verkkoyhtiöille ja energiantoimittajille, sekä mahdollisista sääntelyseuraamuksista. 11

12 2 Yhteenveto Selvityksen päätehtävänä on määritellä yhteiset ICT-ratkaisut tulevaisuuden energiamarkkinoille. Lähtökohdaltaan tämä on laaja tehtävä, koska yhteiset ICTratkaisut voivat ulottua nykypäivän Ediel-standardista täyden skaalan ICT-ratkaisuun, joka suorittaa monia verkkoyhtiöiden tehtäviä yhteisessä järjestelmässä. Siksi on ollut välttämätöntä konkretisoida tehtävä suhteessa määriteltyyn päämäärään ja menettelytapaan. Päämäärä Yhteisten ICT-ratkaisujen yleinen tavoite on saavuttaa suurin mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman pienin kustannuksin ja suurimman mahdollisen asiakashyödyn kautta. Konkreettisemmin ICT-ratkaisujen on varmistettava AMS:n tehokas käyttö laadunvalvonnassa ja mittausarvojen jakelussa sekä AMS:n kautta mahdollistetuissa lisäpalveluissa. AMS ja yhteiset ICT-ratkaisut mahdollistavat myös muiden toimitusprosessien parantamisen ja lisäävät neutraalisuutta energiamarkkinoilla. Edelleen yhteiset ICT-ratkaisut pitää sovittaa myyjäkeskeisemmille ja yhteisille pohjoismaisille markkinamalleille, vaikka kyseisiä malleja ei välttämättä toteutettaisikaan. Menetelmä Olemme arvioineet erilaisten ICT-mallien ominaisuuksia konkretisoimalla päämäärää ja arvioimalla sitä erilaisten liiketoimintaprosessien valossa. Olemme asettaneet kaksi periaatteellista ratkaisuvaihtoehtoa: 1. Kommunikointihub: Tämä ratkaisu vastaa lähes täysin energiamarkkinoiden nykyistä ratkaisua lukuun ottamatta sitä, että koko verkkoyhtiöiden ja energiantuottajien väliseen tiedonvaihtoon käytetään yhteistä keskitintä. Keskeistä tässä mallissa on se, että siihen ei tallenneta dataa, kuten asiakkaita ja mittausarvoja koskevia tietoja, vaan sen kautta ainostaan keskitetysti välitetään tieto vastaanottajalle sekä huolehditaan mahdollisista virheiden korjauksesta. 2. Datahub: Tämä ratkaisu eroaa olennaisesti nykyisestä mallista, sillä se muodostaa kokonaan uuden roolin, joka tallentaa tietoa, suorittaa liiketoimintaprosesseja ja vastaa siitä, että markkinatoimijat pääsevät käsiksi tietoihin. Emme ole arvioineet mallia sen nykyisessä muodossa kahdesta syystä. Ensiksi olemme sitä mieltä, että se ei voisi täyttää tiedonlaadulle, neutraalisuudelle ja AMSteknologiassa olevan potentiaalin hyödyntämiselle asetettavia tulevia vaatimuksia. Toiseksi kommunikointihub on niin lähellä nykyistä ratkaisua, että sen voidaan katsoa olevan edustettuna kommunikointihubin kautta. Olemme mallintaneet erilaiset liiketoimintaprosessit näihin kahteen ratkaisuvaihtoehtoon ja arvioineet niitä käyttäen neljää kriteeriä: 1. Tuki uudelle markkinamallille verrattuna asiakashyötyyn ja tehokkaisiin prosesseihin. 2. Kustannukset/säästöt verrattuna nykyiseen malliin. 3. Teknisesti vahva ratkaisu verrattuna suoritukseen ja turvallisuuteen. 12

13 4. Toteutus verrattuna aikaan ja seurauksiin, kun AMS otetaan käyttöön. Arviointi Arviointi osoittaa, että datahub on selvästi parempi kuin kommunikointihub. Seuraavassa käymme läpi tähän liittyvät pääasiat. A. Mittausarvojen hyvä laatu ja tehokas jakelu. Datahub on arvioitu selvästi paremmaksi kuin kommunikointihub seuraavista syistä: o sen laatu on parempi o se helpottaa virheiden käsittelyä o se toimii helpommin verkkoyhtiöissä o sen tekninen ratkaisu on helpompi o se on neutraali siten, että kaikilla energiantoimittajilla on samanlainen pääsy mittaustietoihin o sen saavutettavuusvaatimukset verkkoyhtiöissä ovat pienemmät. B. Hintatietojen mahdollistaminen ja muut AMS:lla mahdollistetut lisäpalvelut Yhteisissä ICT-ratkaisuissa ratkaisevaa on verkkohyödyn potentiaali ja kolmannen osapuolen tuotteiden ja palveluiden innovaatio. Datahub on arvioitu selvästi paremmaksi kuin kommunikointihub seuraavista syistä: o se tarjoaa useita mahdollisuuksia käyttää avoimia standardeja ja internetiä ja on siten joustavampi tulevan kehityksen suhteen o siinä on yhteinen kolmansien osapuolten auktorisointi ja yhteinen standardi kolmansien osapuolten komponentteihin ja palveluihin liittymiseksi o se voisi mahdollistaa AMS-toimintoja kolmansille osapuolille paikallisten mittareiden kautta. Näin kolmannet osapuolet välttävät menemästä yksittäisen verkkoyhtiön kautta ja yksittäinen verkkoyhtiö välttää palvelujen järjestämisen erityisesti kolmannelle osapuolelle. Suosittelemme avoimen, paikallisen rajapinnan standardisoimista mittareihin. Tämä on aivan ratkaisevaa, jotta AMS:n potentiaalia voidaan hyödyntää. Edelleen suosittelemme, että verkkoyhtiöt saavat kontrolloida verkonkäyttöä oman kanavansa kautta mittareissa, esim. verkkoyhtiön kuormituksen ohjaukseen yksittäisessä mittauspisteessä. C. Sähkönmyyjän suorittama yhteislaskutus Selvityksessä ei ole otettu kantaa siihen, pitäisikö olla yhteislaskutus vai ei. Tällä välin olemme arvioineet, kuinka sellainen malli voisi toimia kommunikointihubissa ja datahubissa. Analyysit osoittavat datahubin olevan kommunikointihubia parempi paljolti samasta syystä kuin edempänä kohdassa A todettiin. Datahub ei kuitenkaan olisi esteenä nykyisen laskutusjärjestelmän jatkamiselle. D. Nykyisten liiketoimintaprosessien tukeminen AMS mahdollistaa nykyisten liiketoimintaprosessien yksinkertaistamisen. Näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää parhaiten sitten, kun datahub luodaan. Silloin toimittajavaihdokset, muutot ja muut samanlaiset prosessit voidaan ratkaista energiantoimittajan ja datahubin välillä ilman verkkoyhtiön osallistumista. Datahub takaa myös näiden prosessien paremman neutraalisuuden ja yhtenäisyyden. 13

14 E. Joustavuus tulevissa muutoksissa Markkinamallia täytyy voida mukauttaa tuleviin muutoksiin, jotka voivat liittyä yhteisiin pohjoismaisiin loppukäyttäjämarkkinoihin, yhtenäistämiseen Euroopassa ja AMS-palvelujen kehitykseen. Datahub olisi muutoskykyisempi, koska on erittäin todennäköistä, että muutoksia on tehtävä vain hubissa, jolloin verkkoyhtiöt välttyvät tekemästä niitä. Edelleen datahub turvaa markkinavetoisemman kehityksen, koska vain hub hyväksyy muutokset 130 verkkoyhtiön sijasta. F. Turvallinen ja kestävä ratkaisu Olemme analysoineet suorituskykyä ja turvallisuutta sekä kommunikointihubissa että datahubissa. Molemmat ratkaisut ovat riittävästi suorituskykyisiä ja turvallisia, mutta datahub suoriutuu jonkin verran paremmin. G. Ratkaisu, joka antaa selvät suuntaviivat AMS:n käyttöönottoon Molemmat mallit antavat selvät suuntaviivat AMS:n käyttöönottoon, mutta kommunikointihubin kanssa olisi epävarmempaa, kuinka verkkoyhtiöt voisivat järjestää hintatietojen ja lisäpalveluiden jakelun. H. Asiakasystävällinen ratkaisu Datahub on arvioitu asiakasystävällisemmäksi kuin kommunikointihub. Tämä johtuu asiakas- ja mittaustietojen paremmasta saatavuudesta, lisääntyneestä kilpailusta, joka on seurausta paremmasta neutraalisuudesta ja matalammista kynnyksistä energiantoimittajille, sekä paremmasta pääsystä AMS-lisäpalveluihin. Datahub voi myös erinomaisesti varmistaa tietosuojan ja tietoturvan. I. Tehokas organisaatio yhteisten ICT-ratkaisujen kehittämiseksi ja käyttämiseksi Sekä datahub että kommunikointihub mahdollistavat tehokkaan organisaation. Kommunikointihubissa tehokkuuteen vaikuttaa kuitenkin suuressa määrin se, että pystyvätkö 130 verkkoyhtiötä sovittamaan kehityksen yhteen. J. Kustannustehokas ratkaisu Verkkoyhtiöiltä ja energiantoimittajilta kerättyjen kustannustilastojen ja erilaisiin liiketoimintaprosesseihin liittyvien tulevien kustannusarvioiden perusteella on selvinnyt, että datahub tuo alalle miljoonan kruunun vuosittaiset kustannussäästöt, joihin sisältyy datahubiin tarvittava investointi ja käyttökustannukset. Vastaavat kommunikointihubia koskevat luvut vaihtelevat 80 miljoonan kruunun lisäkustannuksista 100 miljoonan kruunun kustannussäästöihin per vuosi. Arviointi osoittaa siis, että datahub selviytyy tässä paremmin. Siksi projektissa suositellaan perustettavaksi datahub, joka toimii markkinoiden yhteyspisteenä verkkoyhtiöille, kun käsitellään mittausarvoja, myyjänvaihtoja, sisäänmuuttoja, ulosmuuttoja, irtisanomisia sekä auktorisointiin ja tietojen vaihtoon liittyviä AMSlisäpalveluja. Jos päätetään myyjäkeskeisimmistä laskutusmalleista, voi datahubilla olla todennäköisesti keskeinen rooli tehokkuudessa ja neutraaliudessa. Toteuttaminen AMS toteutetaan asteittain vuoteen 2017 mennessä ja siksi tarvitaan ylimenoratkaisuja, jotta voidaan täyttää määräysvaatimukset vuosina Projektissa suositellaan asteittaista siirtymistä datahubiin, joka otetaan käyttöön toiminto kerrallaan vuosina 14

15 Jokainen toiminto on voimassa koko markkina-alueella ja koskee myös niitä asiakkaita, joille ei vielä ole asennettu AMS:ia. Tällä tavalla halutaan välttää se, että kaikki verkkoyhtiöt joutuisivat käsittelemään rinnakkaisia markkinajärjestelmiä ylimenokaudella. Datahubin organisointi ja käyttö ei ole selvä. Ensiksi on selvitettävä regulatiiviset kysymykset, toiseksi rahoitusmalli ja kolmanneksi omistus ja johtamismalli. Nämä asiat NVE:n on selvitettävä yhdessä Statnettin ja toimialan kanssa. Datahub on ehdotettu otettavaksi käyttöön kolmessa vaiheessa: 1. Valmistelut 2012: tämän vaiheen aikana pitää selvittää, kuinka toteutus- ja käyttövaihe rahoitetaan, organisoidaan ja johdetaan. Lisäksi on laadittava erittely datahubin ICT-järjestelmän vaatimuksista. Vastuu tehtävästä on tällä hetkellä kantaverkkoyhtiöllä, joka hoitaa tehtävän toimialan tuella ja yhteistyössä NVE:n kanssa. 2. Toteutus : valittujen prosessien asteittainen käyttöönotto. 3. Käyttö 2017 : kaikki oleelliset prosessit on luotu uuteen markkinajärjestelmään ja datahub toimii. Datahubin toiminta-aikataulu voidaan eritellä vasta kuin projekti on perustettu ja toimitukset sovittu. Mielestämme voisi kuitenkin olla realistista perustaa datahub, jossa on rajoitetut toiminnot ja joka täyttää määräysvaatimukset, ennen vuotta Regulatiiviset muutokset Suositus datahubin perustamisesta muuttaa rooleja ja vastuita toimialalla. Tämä tarkoittaa, että osaa järjestelmässä olevista perusreunaehdoista täytyy muuttaa. On tärkeää selvittää regulatiiviset vaatimukset ajallaan, jotta toteutus ja muutokset voidaan tehdä ajoissa. Tässä on kysymys mm. seuraavista seikoista: datahubin kehittäminen uuden markkinamallin ja datahubin roolien kehittäminen laskutusjärjestelmä toimitusvelvollisuus muut liiketoimintaprosessit. Toimialan käsitys Yleisesti ottaen tämän raportin suositukset perustuvat toimialan yhteisiin näkemyksiin. Energiantoimittajien ja verkkoyhtiöiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä on aktiivisesti osallistunut raportin laatimiseen ja tukee suositusta, jonka mukaan datahub on parempi malli. Prosessin aikana toimialaraatia on informoitu ja se on antanut palautetta. Toimialaraadin jäsenet tukevat myös raportin päätelmän pääpiirteitä. Raportin liitteeseen on koottu toimialaraadin ja asiantuntijaryhmän jäsenten kommentteja ja palautetta, jotka poikkeavat raportista tai täsmentävät sitä. Kaikki palautteet on esitetty kokonaisuudessaan. 15

16 3 Energian ja yhteisten ICT-ratkaisujen loppukäyttäjämarkkinat Loppukäyttäjämarkkinat on nykyään jaettu kahteen osaan siinä mielessä, että loppukäyttäjällä on suhde energiantoimittajaan sekä paikalliseen verkkoyhtiöön. Jotta energiantoimittaja voisi toimittaa palvelunsa, hän on riippuvainen jatkuvasta tiedonvaihdosta loppukäyttäjän verkkoyhtiön kanssa. Tämä pätee esimerkiksi sellaisiin prosesseihin kuin myyjänvaihto, muutto, mittaustietojen välitys, asiakkaan perustiedot jne. Laki velvoittaa verkkoyhtiöt suorittamaan nämä palvelut energiantoimittajille, vaikka verkkoyhtiöt eivät itse hyödy tästä millään lailla. Norjan markkinat perustuvat siten monesta-moneen-suhteeseen energiantoimittajan ja verkkoyhtiön välillä. Tämä on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Sluttkunde A B1 Leverandør Informasjonsutveksling Nettselskap Målepunkt Sluttkunde A J NorgesEnergi B2 B BKK E Måleverdier B3 C K Anleggsinformasjon Kundeinformasjon F N1 F Fjord Kraft NTE I N2 G Leverandørbytter Flytting B4 D D Hardanger H1 E C H1 A K H2 I L Hafslund H3 J Telinet Fellesfakturering B H4 K G Ustekveikja H5 L flere.. flere Basert på Statnett Ediel standard aktørene må ha datasystemer som snakker samme språk flere.. flere.. flere.. Kuvio 2- Nykyiset loppukäyttäjän energiamarkkinat SLUTTKUNDE=LOPPUKÄYTTÄJÄ INFORMASJONSUTVEKSLING = TIETOJEN VAIHTO NETTSELSKAP=VERKKOYHTIÖ MÅLEPUNKT=MITTAUSPISTE SLUTTKUNDE=LOPPUKÄYTTÄJÄ MÅLEVERDIER=MITTAUSARVOT ANLEGGSINFORMASJON=LAITEINFORMAATIO KUNDEINFORMASJON=ASIAKASINFORMAATIO LEVERANDØRBYTTE=MYYJÄNVAIHTO FLYTTING=MUUTTO FELLESFAKTURERING=YHTEISLASKUTUS FLERE=LISÄÄ BASERT PÅ STATNETT EDIEL-STANDARD=PERUSTUU STATNETTIN EDIEL-STANDARDIIN AKTØRENE MÅ HA DATASYSTEMER SOM SNAKKER SAMME SPRÅK =TOIMIJOILLA TÄYTYY OLLA TIETOJÄRJESTELMÄT, JOTKA PUHUVAT SAMAA KIELTÄ 16

17 3.1 Nykyisen mallin haasteet Nykyinen malli edellyttää monien toimintojen toistamista useaan kertaan: sekä verkkoyhtiön että energiantoimittajan täytyy tallentaa ja prosessoida samat asiakas- ja mittaustiedot samaa loppukäyttäjää varten. Lisäksi molempien täytyy laskuttaa ja antaa tukea samalle loppukäyttäjälle. Periaatteessa verkkoyhtiön palvelut on annettava energiantoimittajille identtisinä, ts. kaikki prosessit ovat samanlaisia riippumatta siitä, mikä verkkoyhtiö tai energiantoimittaja on mukana. Tätä on nykyään vaikea toteuttaa käytännössä, koska prosessit ovat yksityiskohtaisia ja muutoksia tarvitaan jatkuvasti. On syntynyt erilaisia käytäntöjä ja energiantoimittajien täytyy sopeutua jokaiseen yksittäiseen verkkoyhtiöön. Markkinoilla vaikuttavat suuressa määrin vertikaalisesti integroituneet yhtiöt, joissa sekä energiantoimittaja että verkkoyhtiö ovat samassa konsernissa ja jossa nämä kaksi jakavat tietoja samoissa ICT-järjestelmissä. Se tarkoittaa, että vertikaalisesti integroituneilla energiantoimittajilla on markkinaetu omilla kotimarkkinoilla % kaikista loppukäyttäjistä on oman vertikaalisesti integroituneen kotoisen energiantoimittajan asiakkaita. Uusi vaatimus markkinatoiminnoista tulee haastamaan nykyisen mallin ensinnäkin siksi, että AMS:n käyttöönotto lisää tiedon määrää ja vaihdon intensiteettiä ja uudet nk. älykkäät tuotteet ja palvelut tuovat mukanaan markkinoille uusia toimijoita ja toimintoja. Toiseksi Norjan ja pohjoismaiden sääntelyviranomaiset ovat toivoneet, että markkinat siirtyisivät energia- ja verkkopalvelujen yhteislaskutukseen, mikä tuo mukanaan suuria muutoksia nykyiseen malliin. 3.2 Vaihtoehtoiset markkinamallit Tehokkuusnäkökulmasta voidaan suositella sellaisia markkinamalleja, joissa samoja toimintoja ei jouduta toistamaan, joissa tiedot ovat suureksi osaksi yhtenäisiä ja joissa suureksi osaksi taataan markkinatoimijoiden yhtenäinen kohtelu. Lisäksi voi olla tehokkaampaa, että joitain uusia prosesseja suoritetaan vain yhdessä paikassa kuin jokaisessa yksittäisessä verkkoyhtiössä. Nykyiseen mallin vaihtoehtona on toisaalta myyjäkeskeisempi malli, jossa vain energiantoimittajalla on kontakti loppukäyttäjään lukuun ottamatta fyysistä asennusta ja yhteyksiä, jotka on liitetty paikalliseen verkonkäyttöön. Toisaalta voidaan ajatella nk. verkkokeskeistä mallia, jossa verkkoyhtiö käsittelee kaiken. Tässä mallissa energiantoimittaja olisi tarpeeton ja loppukäyttäjän olisi pakko saada energia toimitettuna paikalliselta verkkoyhtiöltä. Jotta tässä mallissa vältettäisiin energian monopolihinnat, voitaisiin energiahintoja säännöstellä lisäämällä spotmarkkinahintaan säädelty hallinnointilisä. On selvää, että tällainen malli ratkaisisi monia nykyisiä tiedonvaihtoon liittyviä vaatimuksia ja voisi siten olla tehokkaampi. Malli ei kuitenkaan ole realistinen, koska se on ristiriidassa norjalaisen ja eurooppalaisen energialainsäädännön perusperiaatteiden kanssa, joiden mukaan kuluttajan on saatava itse valita oma energiantoimittajansa. Peruskäsityksenä on lisäksi, että monopolit ovat huomattavasti tehottomampia kuin keskenään kilpailevat palveluntoimittajat ja että on virhe monopolisoida palveluita, jotka on mahdollista kilpailuttaa. Tämän selvityksen toimeksiantoon ei myöskään kuulu arvioida tällaista verkkokeskeistä mallia. Siksi tuleva markkinamalli on mielestämme enemmän tai vähemmän myyjäkeskeinen malli. 17

18 3.3 Yhteiset ICT-ratkaisut Yhteisten ICT-ratkaisujen edellytyksenä on, että niiden pitää ratkaista niitä tehtäviä, jotka kunkin verkkoyhtiöin olisi muutoin ratkaistava itsekseen, koska yhteisistä ICTratkaisuistakin muotoutuu luonnollinen monopoli. Yhteisten ICT-ratkaisujen ei siis pidä ratkaista tehtäviä, jotka energiantoimittajat ja markkinat voivat ratkaista. Statnett vastaa jo nykyisillä energiamarkkinoilla sellaisista yhteisistä ICT-ratkaisuista kuin taseselvitys, Ediel-standardit ja NUBIX, joita pidetään välttämättöminä yhteistoimintoina, jotta markkinat voisivat toimia. Pankkipalvelujen erityismarkkinat perustuvat suuressa määrin yhteisiin ICT-palveluihin niin kutsutun BBS-mallin (nå Nets) kautta. Pankit tekevät yhteistyötä ja niillä on yhteinen ICT-infrastruktuuri tiedonvaihtoon pankkien välillä ja pankkien ja loppukäyttäjien välillä. Tämä ei kuitenkaan estä pankkeja kilpailuttamasta tuotteita ja palveluita paremminkin päinvastoin koska BBS on myötävaikuttanut monien sellaisten kilpailukykyisten pankkien luomiseen, jotka muutoin eivät itse olisi kyenneet seuraamaan teknologiakehitystä. Pankkimarkkinat voivat olla rinnakkaistapaus energiamarkkinoiden kanssa tällä alueella. Tuleva markkinamalli tulee todennäköisesti olemaan lähempänä puhtaasti myyjäkeskeistä mallia kuin nykyinen kaksiosainen malli, ja AMS:n kanssa vaatimus tiedonvaihdosta verkkoyhtiöiden ja energiantoimittajien välillä kasvaa. Tämän ja muiden tässä luvussa esitettyjen perustelujen pohjalta voidaan arvioida, pitääkö markkinoille rakentaa nykyistä enemmän yhteisiä ICT-ratkaisuja. 18

19 4 Päämäärä ja menetelmä Luvussa kuvataan sitä päämäärää, jonka projektiryhmä on työstänyt selvityksen mukaan. Lisäksi esitellään kaksi konseptuaalista ratkaisuvaihtoehtoa Norjan energiaalan uudelle yhteiselle ICT-järjestelmälle: kommunikointihub ja datahub. Näitä käytetään energiamarkkinoiden yhteisten ICT-ratkaisujen arvioinnissa ja niitä koskevassa suosituksessa. Luvun lopussa esitellään arviointikriteerejä ja menetelmää, jota projektiryhmä on käyttänyt selvityksen laadinnassa. 4.1 Selvityksen päämäärän konkretisoiminen Yhteisen ICT-ratkaisun kehitys on järjestettävä yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita energiamarkkinoita varten. Siinä yhteydessä projektiryhmä on luonut päämäärän, joka koostuu kymmenestä tavoitteesta, joilla pyritään parhaalla mahdollisella tavalla saavuttamaan yhteinen ICT-ratkaisu. Näitä käytetään kaikkiin selvityksessä oleviin ratkaisuvaihtoehtoihin. Päämäärä koostuu alla olevista kymmenestä tavoitteesta: M1 M2 Ratkaisu, joka varmistaa mittaustietojen ja tietojenvaihdon tehokkaan käsittelyn energiamarkkinoilla verkkoyhtiöiden, energiantoimittajien ja loppukäyttäjien välillä Lisäpalvelut ja hintainformaatio M3 M4 M5 M6 M7 M8 M9 M10 Yhteislaskutuksen järjestäminen (energiantoimittajan tehtävä) Ratkaisu, joka on neutraali ja tukee tehokkaasti nykyistä ja tulevaa tarvetta markkinoilla (liikeyritysten ja loppukäyttäjien prosessit) Ratkaisu, joka varmistaa moitteettoman integroitumisen yhteisiin pohjoismaisiin loppukäyttäjämarkkinoihin maiden välisillä samanlaisilla prosesseilla Ratkaisu, jonka turvallisuusaste on korkea ja joka on riittävän tehokas suurten tietomäärien käsittelemiseen Ratkaisu, joka on selkeä ja antaa selvät suuntaviivat, menettelytavat ja vaatimukset AMS:n käyttöönottamiseksi siihen kuuluvine prosesseineen energiamarkkinoilla Ratkaisu, joka on loppukäyttäjäystävällinen Tehokas organisaatio yhteisten ICT-ratkaisujen kehittämiseen ja käyttämiseen Ratkaisu, joka ajan mittaan on kustannustehokas ja tuo parhaan ratkaisun yhteiskunnalle Taulukko 1- Projektin päämäärä Päämäärässä otetaan samanaikaisesti huomioon NVE:n ohjaus, joka on näin ollen tiiviisti liitetty NVE:n päämäärään. Näin suositeltu malli täyttää ne vaatimukset, jotka NVE on markkinamallille asettanut. 19

20 Lisäksi päämäärässä otetaan huomioon NordREGin työssä antama ohjaus, jossa on esitetty suosituksia energian yhteisten pohjoismaisten loppukäyttäjämarkkinoiden luomiseksi Pohjolassa. NordREGin työn suositukset ja päätelmät tuovat esille tarpeen sovittaa yhteiset ICT-ratkaisut Norjaan, ja siksi projektin päämäärä on tiiviisti liitetty NordREGin tavoitteeseen. NordREG kuvailee tavoitteittaan seuraavasti: asiakasystävällisyys: tavoitteena on lisätä asiakasystävällisyyttä energiamarkkinoilla ja helpottaa loppukäyttäjien aktiivisuutta markkinoilla (esimerkiksi myyjänvaihdossa) hyvin toimivat yhteismarkkinat: tavoitteena on saada hyvin toimivat yhteismarkkinat energiantoimittajia ja loppukäyttäjiä varten. Tämä edellyttää tietyn tasoista liiketoimintaprosessien harmonisointia kilpailu: tavoitteena on lisätä kilpailua energiantoimittajien keskuudessa, jolloin pääsy tietoihin on ratkaisevaa, kun suoritetaan uusiin loppukäyttäjiin liittyviä liiketoimintaprosesseja (sisään- ja uloskirjautumisesteitä on vähennettävä) tehokkuus: tavoitteena on lisätä yleisesti tehokkuutta energiamarkkinoilla loppukäyttäjän hyödyksi alentamalla tietojen hankintaan, käsittelyyn ja tallennukseen liittyviä kustannuksia sekä vähentämällä rajapintoja / tietokantoja EU:n sääntely ja kehitys: tavoitteena on, että ratkaisumallin on oltava yhtäpitävä EU:n yleisen kehityksen kanssa sekä EU:n olemassa olevien ja tulevien sääntöjen kanssa neutraliteetti: tavoitteena on varmistaa ratkaisumallin avulla verkkoyhtiöiden ja energiantoimittajien välisen suhteen neutraalius ja näin vaikuttaa siihen, että energiantoimittajien syrjintää vähennetään niiden lähettäessä kyselyjä verkkoyhtiöille. Alla oleva kuvio esittää, kuinka yksittäiset tavoitteet liittyvät NordREGin tavoitteisiin: NordREG mål Målbilde Kundevennlighet Velfungerende fellesmarked Konkurranse Effektivitet EU regulering og utvikling M1. Effektiv håndtering av måledata og informasjonsutveksling M2. Tilleggstjenester og prisinformasjon M3. Tilrettelegge for totalfakturering (utført av kraftleverandørene) M4. Nøytral og effektiv løsning (prosesser) M5. Tilpasset et felles nordisk sluttbrukermarked og fremtidig utvikling i EU M6. Sikker og robust løsning for håndtering av store datamengder M7. Klare retningslinjer, prosedyrer og krav ift AMS M8. Sluttbrukervennlig løsning M9. Effektiv organisasjon for utvikling/drift av felles IKT løsninger M10. Kostnadseffektiv Nøytralitet Kommentarer Hensiktsmessig informasjonsutveksling mellom sluttbruker, leverandør og nettselskap Legge til rette for konkurranse om tilleggstjenester og økt sluttbrukeraktivitet Legge til rette for totalfakturering til nytte for sluttbrukeren Felles forretnings- og sluttbrukerprosesser samt sikring av nøytralitet Sikre indirekte overensstemmelse med EU reguleringer Felles utgangspunkt i forhold til tilgang og konfidensialitet samt lagring av data Grensesnittet mellom nettselskapets løsning og felles løsninger Legge til rette for økt sluttbrukeraktivitet og effektive løsninger Sikre effektive beslutningsprosesser i henhold til felles IKT løsninger Investerings- og driftskostnader for bransjen samt nytte for samfunnet Kaavio 3 - Päämäärä liitettynä NordREGin tavoitteisiin MÅLBILDE = PÄÄMÄÄRÄ M1. Effektiv håndtering av måledata og informasjonsutveksling = Mittaustietojen ja tiedonvaihdon tehokas käsittely M2. Tilleggstjenester of prisinformasjon = Lisäpalvelut ja hintatiedot 20

Selvitys finanssituotteista ja viranomaispäätöksenteon aikataulut

Selvitys finanssituotteista ja viranomaispäätöksenteon aikataulut Selvitys finanssituotteista ja viranomaispäätöksenteon aikataulut Verkkosääntöfoorumi 24.8.2016 Jarno Lamponen Sääntelyviranomaisten päätös suojaustuotteista Pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamista

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista Datahub webinaarit 2017 Yleistä datahubista ja dokumenteista 10.2.2017 Kouluttaja marjut.puukangas@fingrid.fi p. 030 395 5292 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? Erikoiskirjastojen neuvosto Helsingissä 21.11.2006 Esittelijä: Nanna Jokinen TAUSTOJA LYHYESTI ja lisää osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatti/

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset

Kysymykset ja vastaukset Viite: TH01/PeRo Lapin ammattikorkeakoulu Oy Kysymykset ja vastaukset TYÖTERVEYSPALVELUIDEN HANKINTA Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Kysymykset ja vastaukset... 3

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA Tilannekatsaus 31.5.2006 Jatkotoimenpiteet Hankinta 2010 versus GNA Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 2003 perustettu pohjoismaisten tie- ja ratalaitosten

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Ariba Hankinnan kokonaisjärjestelmä

Ariba Hankinnan kokonaisjärjestelmä Ariba Hankinnan kokonaisjärjestelmä 2 OPn tavoite - Ei maksua ilman tilausta Hankintojen oikeellisuuden selvittäminen jälkikäteen, laskujen hyväksynnän kautta, muutetaan tilausten hyväksynnäksi etukäteen.

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin. Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen

Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin. Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen esett Oy esett Oy toimii operatiivisena taseselvitysyhtiönä tarjoten taseselvitys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Käyttötoimikunta 23.11.2016 Jari Siltala 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Network Code for Emergency and Restoration koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackout-

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Ilkka Mustonen 7.10.2015 VERKKOJEN ORGANISAATIO 1.11.2012 VERKOT JOHTOTIIMI Kari Kautto Anmari Ala-Kolu Markku Hantunen Petri Flyktman Pirjo Pasanen Janne

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot