Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat"

Transkriptio

1 Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat

2 Loppuraportti Asiakirjan nimi Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat Projekti ESK Vastaava yksikkö Statnett, markkinointi Projektin johtaja Tor B. Heiberg Vastaanottaja NVE Vastaanottajan yhteyshenkilö Karl Magnus Ellinggard Päiväys: Asiakirjan numero. Versio: 1.0 Julkisuusaste: Yleinen Sivujen lukumäärä + liitteet Yhteenveto, tulokset: Projektissa tutkittiin tarvetta yhteisille ICT-ratkaisuille, jotta voitaisiin varmistaa tehokkaat energian loppukäyttäjämarkkinat. Projektissa suositellaan perustettavaksi datahub, joka toimii verkkoyhtiöille markkinoiden yhteyspisteenä mittaustietojen jakamisessa, myyjänvaihdossa, sisäänmuutossa, ulosmuutossa, irtisanomisessa, valtuutuksissa sekä älymittareihin liittyvien lisäpalveluiden tiedonvaihdossa. Mikäli myöhemmin tullaan päättämään myyjäkeskeisemmästä laskutusmallista, voi datahubilla todennäköisesti olla keskeinen rooli sen tehokkaassa ja neutraalissa toteutuksessa. Raportti on Statnettin selvitys yhteisistä ICT-ratkaisuista, kuten tasevastuuluvassa (Avregningskonsesjonin) kohdassa 11.1 ja 11.3 sekä NVE:n (Norges vassdrags- og energidirektorat) päivätyssä julkaisussa Päätös tasesähköyksikön lisenssin muutoksesta on kuvattu. Konserninjohtaja ja Statnettin hallitus ovat hyväksyneet annetut suositukset. 2

3 Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TYÖSKENTELYTAPA Tausta ja toimivalta Selvitysprojektin organisointi ja toteutus Tutkimuksen jäsentely YHTEENVETO ENERGIAN JA YHTEISTEN ICT-RATKAISUJEN LOPPUKÄYTTÄJÄMARKKINAT Nykyisen mallin haasteet Vaihtoehtoiset markkinamallit Yhteiset ICT-ratkaisut PÄÄMÄÄRÄ JA MENETELMÄ Selvityksen päämäärän konkretisoiminen Konseptuaaliset mallit Arviointikriteerit KUINKA RATKAISTA MARKKINAMALLIN VAATIMUKSET Markkinamallin perusvaatimukset Prosessien ja roolien kartoittaminen Kommunikointihub Datahub Perustietojen ylläpito Kuka vastaa mistäkin ja kuinka se varastoidaan Tiedonsiirto perustietojen päivitystä varten kommunikointihub-mallissa Tiedonsiirto verkkoyhtiön perustietojen päivitystä varten datahubissa Mittaustietojen käsittely ja selvitys Mittausarvojen kerääminen ja jakaminen Mittaustietojen jakaminen Raportointi taseselvitykseen (viikkoselvitys) Poikkeamaselvitys Asiakasselvitys ja laskutus Asiakastietojen ylläpito Löydä mittauspisteen ID Myyjänvaihto Sisäänmuutto Ulosmuutto Toimituksen päättyminen Katkaisu Mikrotuotanto Toimitusvelvollisuus AMS-lisäpalvelut Hintainformaatio Verkon hyödyntäminen Kolmannen osapuolen tuotteet/palvelut ja lisäpalveluiden kilpailuttamisen järjestäminen AMS-lisäpalveluiden infrastruktuuri Laitteet, joissa ei ole AMS:ia vuoden 2017 jälkeen Mittauslaitoksen tarve SWOT-analyysi kommunikointihub-mallille SWOT-analyysi datahub-mallille KANSAINVÄLINEN KEHITYS JA TULEVAT VAATIMUKSET

4 6.1 Tulevat vaatimukset LOPPUKÄYTTÄJÄN KANNALTA PARHAAT JA ASIAKASYSTÄVÄLLISIMMÄT RATKAISUT TALOUDELLINEN ANALYYSI Kustannus- ja säästöanalyysi Mittaustulosten kerääminen ja korjaukset Mittarien käsittely Selvitys ja laskutus, perintä ja asiakaspalvelu Sopimusten tekeminen ja purkaminen, muutto, myyjänvaihto sekä laitteen sulkeminen ja avaaminen Toimittaja- ja viikkoselvitys Kustannusarvio liiketoimintaprosesseille kommunikointihubissa ja datahubissa Kehityskustannukset ja vuosittaiset käyttökustannukset SUORITUS JA TURVALLISUUS Yleinen kuvaus Vaihtoehtoiset skenaariot Skenaario 0 - nykyinen ratkaisu Skenaario 1 - kommunikointihub Skenaario 2 - viestihub Skenaario 3 - datahub Menetelmä ja yleiset edellytykset Kapasiteetin laskenta Laskennan perusteet Tiedon volyymi Uudet tai muutetut yhteiset palveluprosessit Laskentacaset Ratkaisuedellytykset Kapasiteettilaskelmat Kapasiteetin implikaatiot ja järjestelmän toteutus Haavoittuvuus Yleisiä tarkasteluja Haavoittuvuuden arviointi Ratkaisujen realisointien seuraukset Arviointi Käytännöllisestä / taloudellisesta soveltuvuudesta lähtevä arviointi näihin kahteen skenaarioon Arviointi yleisillä arviointikriteereillä TOTEUTTAMINEN JA YLIMENOKAUDEN RATKAISUT Mallien väliset erot suhteessa uusien vaatimusten toteutukseen Perustaminen Kommunikointihub Datahub Ylimenokauden järjestely Kommunikointihub Datahub Suositus YHTEISTEN ICT-RATKAISUJEN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN Tehtävät ja roolit Etenemisen organisointi Valmistelut; Kehitys; Käyttö; Toimialan mukanaolo YHTEENVETO JA SUOSITUS

5 12.1 Mittausarvojen hyvä laatu ja tehokas jakelu Myyjäkeskeinen malli Lisäpalveluiden järjestämisen mahdollistaminen AMS:n kautta Tukee uutta markkinamallia Yhteisten ICT-ratkaisujen tehokas organisointi ja hallinnoiminen Kestävyys suhteessa kansainväliseen integroitumiseen Kustannusten ja säästöjen välinen paras mahdollinen suhde Yhteenveto DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTON SEURAUKSET Määräysten muutokset Verkkoyhtiöiden tariffit Katkaisu Yhteislaskutus Standardisoitu liittymä AMS-mittareihin Seuraukset verkkoyhtiöille AMS-mittausarvojen kerääminen ja laadunvalvonta Markkinaprosessien käsittely (toimittajanvaihto/muutto jne.) Toimittajatilitys/viikkotilitys Energian hintojen ja tariffien välittäminen (ks. asetuksen 4.2 f ) Siirtyminen AMS:ään Paikallinen liittymä AMS-mittareihin Seuraukset energiantoimittajille LIITE A LÄHTEET

6 Kuviot Kaavio 1 - Projektiorganisaatio Kuvio 2- Nykyiset loppukäyttäjän energiamarkkinat Kaavio 3 - Päämäärä liitettynä NordREGin tavoitteisiin Kuvio 4- Konseptuaalinen piirros kommunikointihub-mallista Kaavio 5 - Konseptuaalinen piirros datahub-mallista Kuvio 6 - Arviointikriteerit tavoitteiden M1-M10 arvioimiseen Kaavio7- Kommunikointihubin UseCase-diagrammi Kuvio 8- Datahubin UseCase-diagrammi Kuvio9- Sekvenssikaavio perustietojen päivityksestä kommunikointihub-mallissa Kuvio 10- Sekvenssikaavio verkkoyhtiön perustietojen päivitykseen datahub-mallissa Kuvio 11- Sekvenssikaavio mittausarvojen keräämisestä ja jakamisesta kommunikointihub-mallissa Kuvio 12- Sekvenssikaavio mittausarvojen keräämisestä ja jakamisesta datahub-mallissa Kuvio 13- Sekvenssidiagrammi taseselvitykseen raportoimisesta kommunikointihub-mallissa Kuvio 14 - Sekvenssidiagrammi taseselvitykseen raportoimisesta datahub-mallissa Kuvio 15- Sekvenssidiagrammi poikkeamien käsittelystä kommunikointihub-mallissa Kuvio 16 - Sekvenssidiagrammi poikkeaman käsittelystä datahub-mallissa Kuvio 17- Yhteislaskutusmalli Kuvio 18 - Sekvenssidiagrammi loppukäyttäjän laskutuksen selvityspohjasta kommunikointihub-mallissa Kaavio 19 - Yhteislaskutus datahub-mallissa, jossa verkkoyhtiöt valmistelevat verkkotariffin selvityspohjan Kaavio 20 - Sekvenssidiagrammi loppukäyttäjän selvityksen selvityspohjasta datahub-mallissa Kuvio 21 - Yhteislaskutus datahub-mallissa, jossa datahub valmistelee verkkotariffin selvityspohjan (mahdollinen tuleva vaihtoehto) Kaavio 22 - Sekvenssidiagrammi tietojen vaihdosta loppukäyttäjän laskutuksen selvityspohjaan; sisältää vaihtoehdon, jossa datahub laskee energian ja verkkoliitännän datahub-mallissa Kaavio 23 - Sekvenssidiagrammi mittauspisteen ID:n löytämiseksi kommunikointihub-mallissa Kaavio 24 - Sekvenssidiagrammi mittauspisteen ID:n löytämiseksi datahub-mallissa Kaavio 25 - Sekvenssidiagrammi myyjänvaihdossa kommunikointihub-mallissa Kaavio 26 - Sekvenssidiagrammi myyjänvaihdosta datahub-mallissa Kuvio 27- Sekvenssidiagrammi sisäänmuutosta kommunikointihub-mallissa Kaavio 28 - Sekvenssidiagrammi sisäänmuutosta datahub-mallissa Kaavio 29 - Sekvenssidiagrammi ulosmuutosta kommunikointihub-mallissa Kaavio 30 - Sekvenssidiagrammi ulosmuutosta datahub-mallissa Kaavio 31 - Sekvenssidiagrammi energiatoimituksen päättymisestä kommunikointihub-mallissa Kaavio 32 - Sekvenssidiagrammi energiatoimituksen päättymisestä datahub-mallissa Kaavio 33 - AMS-kommunikointi kommunikointihub-mallissa määräysten mukaan Kaavio 34 - Vastuu AMS-lisäpalvelukomponenteista ja niiden saatavuus kommunikointihub-mallissa määräysten mukaan Kaavio 35 - AMS-kommunikointi datahub-mallissa Kaavio 36 - Vastuu AMS-lisäpalvelukomponenteista ja näiden saatavuus datahub-mallissa Kaavio 37 - Asiakkaan saaman hyödyn arvioiminen kommunikointihubissa ja datahubissa Kuvio 38 - Toimialan kokonaiskustannukset liiketoimintojen käsittelemisessä Kaavio 39 - Tuleva kustannusarvio, kun kommunikointihub ja datahub otetaan käyttöön Kaavio 40 - Skenaario 0 - nykyinen ratkaisu Kaavio 41 - Skenaario 1 - kommunikointihub Kaavio 42 - Skenaario 2 - Viestihub, joka perustuu aktiiviseen viestipalveluun Kaavio 43 - Skenaario 3 - Mittausarvojen tietokantakeskus, jossa tiedot ja prosessit Kaavio 44 - Datahub vs. kommunikointihub Kaavio 45 - Ydinprosessit keskushubissa Kuvio 46- Informaation sisältö mittausarvosarjassa Kaavio 47- Informaation sisältö siirtomaksun laskupohjassa Kaavio 48- Informaation sisältö taseselvityksessä Kaavio 49 - Informaatio-, prosessi- ja infrastruktuurimalli Kaavio 50 - Erittäin yleisluontoinen esitys datahubin ja kommunikointihubin aggregoiduista riskeistä 134 Kaavio 51 - Mahdollinen vaiheisiin jakaminen riippuen AMS:stä

7 Taulukot Taulukko 1- Projektin päämäärä Taulukko 2 Perustiedot ja vastuu Taulukko 3 - Määräajat Taulukko 4 - Koodin käyttö validointiprosessissa Taulukko5 - Koodin käyttö standardiprosessissa klo D Taulukko 6 - Koodin käyttö standardiprosesseissa D+5:n jälkeen Taulukko 7 - SWOT-analyysi kommunikointihub-mallille Taulukko 8 - SWOT-analyysi datahub-mallille Taulukko 9 - Mittausarvojen keräämisen kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 10 Mittarien käsittelyn kohonneet kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 11 - Selvityksen ja laskutuksen, perinnän ja asiakaspalvelun kohonneet kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 12 - Sopimuksen solmimisen ja purkamisen, muuton, myyjänvaihdon ja laitteen sulkemisen ja avaamisen kohonneet kustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 13 - Asiakasselvitysten poikkeamaselvityksen ja taseselvitykseen raportoinnin lisäkustannukset/säästöt kommunikointi- ja datahubissa Taulukko 14 - Kommunikointi- ja datahubin vuosittaiset kustannukset Taulukko 15 - Arvio kommunikointi- ja datahubin kokonaissäästöistä Taulukko 16 - Laskelmat Taulukko 17 - Ratkaisuedellytys - datahub Taulukko 18 - Ratkaisuedellytys - kommunikointihub Taulukko 19 - Jakomatriisi Taulukko 20 - Kapasiteettilaskelmat (minimi) - teoreettinen kapasiteetti minuuteissa (ja GB tallennusta varten) Taulukko 21 - Turvallisuuden SWOT-analyysi kommunikointihub-ratkaisuissa Taulukko 22 - Turvallisuuden SWOT-analyysi datahub-ratkaisuissa

8 1 Tutkimuksen tausta ja työskentelytapa Luvussa 1 esitellään projektin taustaa, NVE:n antamaa toimivaltaa sekä työn organisointia ja johtamista. Kappaleen lopussa on kuvaus raportin rakenteesta ja sisällöstä. 1.1 Tausta ja toimivalta Kesäkuussa 2011 NVE hyväksyi muutokset kehittyneiden mittaus- ja ohjausjärjestelmien (AMS) käyttöönottoa koskeviin sääntöihin. Tästä syystä kaikissa mittauspisteissä on oltava asennettuna kaksisuuntaisella kommunikoinnilla varustettu AMS-mittari, joka mahdollistaa tuntimittauksen ja sen, että arvot ovat vähintään kerran päivässä saatavilla. AMS:lle asetettujen ehtojen pitää olla täytettynä vuoteen 2017 mennessä. AMS tekee älykkäistä ratkaisuista toteutettavia. Älykkäät ratkaisut edustavat uusia mahdollisuuksia käyttäjille, energiantoimittajille ja varsinkin verkkoyhtiöille, jotka haluavat mahdollisimman pian ottaa käyttöön älykkään jakeluverkon. Pohjoismaisella tasolla NordREG toteuttaa laajan työn, jossa arvioidaan sääntöjen ja prosessien muuttamistarvetta, kun luodaan yhteiset pohjoismaiset sähkön loppukäyttäjämarkkinat. Tämä työ ohjaa myös Norjan markkinoiden tulevaa kehitystä ja roolien, vastuun ja prosessien jakamista toimijoiden kesken. NordREGin ohjaus on huomioitu selvityksessä. Verkkoyhtiöillä on edessään nyt laajat AMS-vaatimukset ja markkinoilla vaaditaan toimijoiden välistä koordinointia, jotta yhteiskunta voisi hyötyä AMS-teknologian mahdollisuuksista. Markkinasuunnittelun uusi vaatimus, joka on seurausta yhteisistä pohjoismaisista loppukäyttäjämarkkinoista, tuo mukanaan muutoksia myös energiaalalle. Tästä syystä monet kannattavat energiamarkkinoiden yhteisiä ICT-ratkaisuja. NVE katsoo, että yhteisten ICT-ratkaisujen kehittäminen voisi tuottaa laadukkaampaa palvelua ja vähentää kuluja siihen verrattuna, että jokaisessa yksittäisessä yhtiössä toteutettaisiin uudet ratkaisut. Siksi NVE on määrännyt tasevastuulupaan 30. tammikuuta 2012 tehdyllä muutoksella Statnettin selvittämään energia-alan yhteisten ICT-ratkaisujen kehitystä sekä olemaan niistä yleisesti vastuussa. Statnett SF:n NVE:ltä saamaa selvitystä koskeva toimivalta sisältää seuraavat asiat: selvityksessä annetaan suositus yhteisissä ICT-ratkaisuissa tarjotuista toiminnoista määritellään suoritettavat tehtävät tehdään organisointia koskeva ehdotus. Edelleen esitetään, että toimialan osallistuminen työhön on tärkeää, jotta voidaan varmistaa sen vaikutus. Erittelyssä mainittiin, että Statnett SF:n pitäisi esittää selvitys NVE:lle ja että NVE:n pitää hyväksyä suunnitelma, ennen kuin kehittäminen aloitetaan. NVE pyysi, että selvityksessä arvioitaisiin, pitäisikö yhteisissä ICT-ratkaisuissa käsitellä seuraavia energiamarkkinoiden tehtäviä: mittausarvojen jakaminen alalla toimijoiden, loppukäyttäjien ja kolmansien osapuolien välillä tiedon jakaminen palveluntuottajalta yhteisen portaalin kautta 8

9 laadunvalvonta yhteiset ratkaisut valituille liiketoimintaprosesseille (myyjänvaihto, aloitus ja laitteen hallinnan siirto jne.) selvityspohjan ja laskutusperusteen välitys taseselvityksen tukitoimet turvallisuus (pääsy tietoihin, kulutuksen ohjaus jne.). Selvitys pitää lähettää NVE:lle 1. kesäkuuta 2012 mennessä ja NVE:n on hyväksyttävä se ennen kuin yhteistä ICT-ratkaisua aletaan kehittää. 1.2 Selvitysprojektin organisointi ja toteutus Statnett SF on johtanut selvitystyötä ja vastaa loppuraportista, joka lähetetään NVE:lle hyväksymistä varten. Statnett SF perusti projektiryhmän, joka on laatinut selvityksen. Ryhmän vetäjänä toimi Tor B. Heiberg Statnett SF:stä. Toimialan mukanaolon varmistamiseksi projekti organisoitiin yhdessä toimialaraadin ja verkkoyhtiöiden sekä energiatoimittajien edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Energi Norge, Defo ja KS Bedrift olivat nimittäneet toimialan edustajat. Toimialaraati Toimialaraadin tehtävänä oli antaa selvitysprosessissa neuvoja tärkeistä yhtiöihin vaikuttavista olosuhteista ja varmistaa, että selvitys kattaa olennaisimmat olosuhteet, joilla on merkitystä alan toimijoille. Toimialaraadilla on myös ollut tärkeä rooli siinä, että se on varmistanut toimialalla tehdyn työn sisällyttämisen selvitykseen. Toimialaraadissa oli jäseninä sekä verkkoyhtiöiden että sähkönmyyjien edustajia, NVE oli mukana tarkkailijana. Selvityksen aikana toimialaraati kokoontui kolme kertaa. Lisäksi toimialaraadin tehtävänä oli antaa palautetta 15. toukokuuta esillä olleesta raporttiluonnoksesta. Asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän tehtävänä on ollut antaa palautetta Statnettin projektiryhmälle ammattikysymyksissä sekä antaa tietoja ja kuvailla nykyistä mallia, tulevan mallin vaatimuksia ja tukea verkkoyhtiöihin ja energiantoimittajiin liittyviä suhteita. Asiantuntijaryhmä on vaikuttanut merkittävästi raporttiin ja annettaviin suosituksiin. Se kokoontui projektin aikana seitsemän kertaa. Lisäksi se on työskennellyt kokousten välillä ja valmistellut palautetta selvitykseen sekä hankkinut tärkeää tietoa. Johtoryhmä Projektin johtoryhmässä olivat Bente Hagem (Statnett SF:n konserninjohtaja), Per Olav Østli (Statnett SF:n konserninjohtaja) ja Thor Erik Grammeltvedt (NVE:n osastonjohtaja) Alla olevissa kaavioissa esitetään projektinorganisaatio: 9

10 Bransjeråd Jens Auset (Hafslund) Svein A. Folgerød (Agder) Petter Sandøy (BKK) Ketil Lille (Skagerak) John H. Jakobsen (Haugaland) Gerhard Eidså (Istad) Eivind Dybendal (Midt-Nett Busk.) Guttorm Listaul (Notodden) Sverre Gjessing (Fjordkraft) Hans Petter Andersen (LOS) Arild I. Markussen (Helgelandskraft) Jan Jansrud (Gudbrandsdalen) Karl M. Ellinggard (NVE) Prosjekt (Statnett) Tor B. Heiberg (prosjektleder) Gorm Lunde Christer Jensen Leif Morland Ove Nesvik Morten Småstuen Styringsgruppe Bente Hagem (Statnett) Peer Olav Østli (Statnett) Thor Erik Grammeltvedt (NVE) Ekspertgruppe Thore Sveen (Hafslund) Finn A. Gravdehaug (Istad) Trond Thorsen (Skagerak) Arnstein Flaskerud (Fjordkraft) Haldis Skagemo Gjøsund (Lyse) Bjørn Skaret (Ustekveikja) Kaavio 1 - Projektiorganisaatio STYRINGSGRUPPE=JOHTORYHMÄ PROSJEKT = PROJEKTI PROSJEKLEDERE = PROJEKTIJOHTAJA BRANSJERÅD = TOIMIALARAATI EKSPERTGRUPPE = ASIANTUNTIJARYHMÄ Toimialaraadin ja asiantuntijaryhmän kanssa pidettyjen kokousten lisäksi projektin puitteissa on keskusteltu Energi Norgen kanssa selvityksen tietyistä osista, jotta varmistettaisiin tiedonkulku tämän selvityksen ja sen työn välillä, jonka Energi Norge on käynnistänyt AMS:n käyttöönoton osalta. On myös pidetty kokous mittauslaitoksen edustajien kanssa. Mittauslaitos toivoo voivansa arvioida mahdollisuutta perustaa sähkömittareiden mittarirekisterikeskuksen. Projektin puitteissa järjestettiin 18. huhtikuuta seminaari, jonka teemana olivat kansainväliset kokemukset. Esitelmöitsijät Norjasta, Suomesta, Hollannista ja Yhdysvalloista esittivät vaihtoehtoisia malleja erilaisista kommunikaatio- ja datahubeista ulkomailla. Jotta toimialaorganisaatiot olisivat tietoisia projektin etenemisestä, on kaikki pöytäkirjat projektin aikana lähetetty Energi Norgelle, KS Bedriftille ja Defolle. 1.3 Tutkimuksen jäsentely Luvussa 2 on yhteenveto raportista ja sen suosituksista. Luvussa 3 kuvaillaan nykyisen markkinamallin haasteita ja uusia vaatimuksia, joita AMS:n ja pohjoismaisten loppukäyttäjämarkkinoiden käyttöönotto aiheuttaa, sekä sitä, millaisia vaatimuksia tämä asettaa tulevia muutoksia tukeville tehokkaille teknologiaratkaisuille. Luvussa 4 kuvaillaan päämäärää, jota kohti raporttia työstetään. Kuvausta täydentää kaksi mahdollista konseptuaalista ratkaisuvaihtoehtoa, joita on käytetty arvioitaessa toivottua ja suositeltua mallia yhteisille ICT-ratkaisuille. Luvussa 5 analysoidaan nämä kaksi konseptuaalista mallia (kommunikointihub ja datahub) ja niiden myötävaikutus uuden markkinamallin tukemiseen. Tässä kappaleessa esitetään myös vastuut, roolit ja prosessit tärkeille, markkinoilla oleville prosesseille. 10

11 Luvussa 6 on arvioitu kansainvälinen kehitys ja tulevaisuuden vaatimukset verrattuna tämänhetkisiin malleihin. Raportin luvussa 7 kerrotaan asiakkaille koituvista hyödyistä ja arvioidaan, mikä malli lisää eniten loppukäyttäjän saamaa hyötyä ja helppoutta. Luvussa 8 on laskettu kommunikointihub-mallin ja datahub-mallin kustannukset ja säästöt. Luvussa 9 käsitellään datahub-mallin (keskitetty järjestelmä) edellyttämiä välttämättömiä teknisiä suorituksia, jotka tukevat markkinoita verkkoyhtiöiden, selvitysvastaavien, energiantoimittajien, loppukäyttäjien ja kolmannen osapuolen toimijoiden välisessä integraatiossa. Lisäksi arvioidaan mallin haavoittuvaisuus ja turvallisuus. Muiden töiden toteuttamisen ja organisoinnin kuvaukset on esitetty luvuissa 10 ja 11. Yhteenveto ja suositukset ovat kappaleessa 12. Raportin kappaleessa 13 tehdään lopuksi yhteenveto myös siitä, mitä seurauksia suositelluilla ratkaisuilla on tulevaisuudessa verkkoyhtiöille ja energiantoimittajille, sekä mahdollisista sääntelyseuraamuksista. 11

12 2 Yhteenveto Selvityksen päätehtävänä on määritellä yhteiset ICT-ratkaisut tulevaisuuden energiamarkkinoille. Lähtökohdaltaan tämä on laaja tehtävä, koska yhteiset ICTratkaisut voivat ulottua nykypäivän Ediel-standardista täyden skaalan ICT-ratkaisuun, joka suorittaa monia verkkoyhtiöiden tehtäviä yhteisessä järjestelmässä. Siksi on ollut välttämätöntä konkretisoida tehtävä suhteessa määriteltyyn päämäärään ja menettelytapaan. Päämäärä Yhteisten ICT-ratkaisujen yleinen tavoite on saavuttaa suurin mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman pienin kustannuksin ja suurimman mahdollisen asiakashyödyn kautta. Konkreettisemmin ICT-ratkaisujen on varmistettava AMS:n tehokas käyttö laadunvalvonnassa ja mittausarvojen jakelussa sekä AMS:n kautta mahdollistetuissa lisäpalveluissa. AMS ja yhteiset ICT-ratkaisut mahdollistavat myös muiden toimitusprosessien parantamisen ja lisäävät neutraalisuutta energiamarkkinoilla. Edelleen yhteiset ICT-ratkaisut pitää sovittaa myyjäkeskeisemmille ja yhteisille pohjoismaisille markkinamalleille, vaikka kyseisiä malleja ei välttämättä toteutettaisikaan. Menetelmä Olemme arvioineet erilaisten ICT-mallien ominaisuuksia konkretisoimalla päämäärää ja arvioimalla sitä erilaisten liiketoimintaprosessien valossa. Olemme asettaneet kaksi periaatteellista ratkaisuvaihtoehtoa: 1. Kommunikointihub: Tämä ratkaisu vastaa lähes täysin energiamarkkinoiden nykyistä ratkaisua lukuun ottamatta sitä, että koko verkkoyhtiöiden ja energiantuottajien väliseen tiedonvaihtoon käytetään yhteistä keskitintä. Keskeistä tässä mallissa on se, että siihen ei tallenneta dataa, kuten asiakkaita ja mittausarvoja koskevia tietoja, vaan sen kautta ainostaan keskitetysti välitetään tieto vastaanottajalle sekä huolehditaan mahdollisista virheiden korjauksesta. 2. Datahub: Tämä ratkaisu eroaa olennaisesti nykyisestä mallista, sillä se muodostaa kokonaan uuden roolin, joka tallentaa tietoa, suorittaa liiketoimintaprosesseja ja vastaa siitä, että markkinatoimijat pääsevät käsiksi tietoihin. Emme ole arvioineet mallia sen nykyisessä muodossa kahdesta syystä. Ensiksi olemme sitä mieltä, että se ei voisi täyttää tiedonlaadulle, neutraalisuudelle ja AMSteknologiassa olevan potentiaalin hyödyntämiselle asetettavia tulevia vaatimuksia. Toiseksi kommunikointihub on niin lähellä nykyistä ratkaisua, että sen voidaan katsoa olevan edustettuna kommunikointihubin kautta. Olemme mallintaneet erilaiset liiketoimintaprosessit näihin kahteen ratkaisuvaihtoehtoon ja arvioineet niitä käyttäen neljää kriteeriä: 1. Tuki uudelle markkinamallille verrattuna asiakashyötyyn ja tehokkaisiin prosesseihin. 2. Kustannukset/säästöt verrattuna nykyiseen malliin. 3. Teknisesti vahva ratkaisu verrattuna suoritukseen ja turvallisuuteen. 12

13 4. Toteutus verrattuna aikaan ja seurauksiin, kun AMS otetaan käyttöön. Arviointi Arviointi osoittaa, että datahub on selvästi parempi kuin kommunikointihub. Seuraavassa käymme läpi tähän liittyvät pääasiat. A. Mittausarvojen hyvä laatu ja tehokas jakelu. Datahub on arvioitu selvästi paremmaksi kuin kommunikointihub seuraavista syistä: o sen laatu on parempi o se helpottaa virheiden käsittelyä o se toimii helpommin verkkoyhtiöissä o sen tekninen ratkaisu on helpompi o se on neutraali siten, että kaikilla energiantoimittajilla on samanlainen pääsy mittaustietoihin o sen saavutettavuusvaatimukset verkkoyhtiöissä ovat pienemmät. B. Hintatietojen mahdollistaminen ja muut AMS:lla mahdollistetut lisäpalvelut Yhteisissä ICT-ratkaisuissa ratkaisevaa on verkkohyödyn potentiaali ja kolmannen osapuolen tuotteiden ja palveluiden innovaatio. Datahub on arvioitu selvästi paremmaksi kuin kommunikointihub seuraavista syistä: o se tarjoaa useita mahdollisuuksia käyttää avoimia standardeja ja internetiä ja on siten joustavampi tulevan kehityksen suhteen o siinä on yhteinen kolmansien osapuolten auktorisointi ja yhteinen standardi kolmansien osapuolten komponentteihin ja palveluihin liittymiseksi o se voisi mahdollistaa AMS-toimintoja kolmansille osapuolille paikallisten mittareiden kautta. Näin kolmannet osapuolet välttävät menemästä yksittäisen verkkoyhtiön kautta ja yksittäinen verkkoyhtiö välttää palvelujen järjestämisen erityisesti kolmannelle osapuolelle. Suosittelemme avoimen, paikallisen rajapinnan standardisoimista mittareihin. Tämä on aivan ratkaisevaa, jotta AMS:n potentiaalia voidaan hyödyntää. Edelleen suosittelemme, että verkkoyhtiöt saavat kontrolloida verkonkäyttöä oman kanavansa kautta mittareissa, esim. verkkoyhtiön kuormituksen ohjaukseen yksittäisessä mittauspisteessä. C. Sähkönmyyjän suorittama yhteislaskutus Selvityksessä ei ole otettu kantaa siihen, pitäisikö olla yhteislaskutus vai ei. Tällä välin olemme arvioineet, kuinka sellainen malli voisi toimia kommunikointihubissa ja datahubissa. Analyysit osoittavat datahubin olevan kommunikointihubia parempi paljolti samasta syystä kuin edempänä kohdassa A todettiin. Datahub ei kuitenkaan olisi esteenä nykyisen laskutusjärjestelmän jatkamiselle. D. Nykyisten liiketoimintaprosessien tukeminen AMS mahdollistaa nykyisten liiketoimintaprosessien yksinkertaistamisen. Näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää parhaiten sitten, kun datahub luodaan. Silloin toimittajavaihdokset, muutot ja muut samanlaiset prosessit voidaan ratkaista energiantoimittajan ja datahubin välillä ilman verkkoyhtiön osallistumista. Datahub takaa myös näiden prosessien paremman neutraalisuuden ja yhtenäisyyden. 13

14 E. Joustavuus tulevissa muutoksissa Markkinamallia täytyy voida mukauttaa tuleviin muutoksiin, jotka voivat liittyä yhteisiin pohjoismaisiin loppukäyttäjämarkkinoihin, yhtenäistämiseen Euroopassa ja AMS-palvelujen kehitykseen. Datahub olisi muutoskykyisempi, koska on erittäin todennäköistä, että muutoksia on tehtävä vain hubissa, jolloin verkkoyhtiöt välttyvät tekemästä niitä. Edelleen datahub turvaa markkinavetoisemman kehityksen, koska vain hub hyväksyy muutokset 130 verkkoyhtiön sijasta. F. Turvallinen ja kestävä ratkaisu Olemme analysoineet suorituskykyä ja turvallisuutta sekä kommunikointihubissa että datahubissa. Molemmat ratkaisut ovat riittävästi suorituskykyisiä ja turvallisia, mutta datahub suoriutuu jonkin verran paremmin. G. Ratkaisu, joka antaa selvät suuntaviivat AMS:n käyttöönottoon Molemmat mallit antavat selvät suuntaviivat AMS:n käyttöönottoon, mutta kommunikointihubin kanssa olisi epävarmempaa, kuinka verkkoyhtiöt voisivat järjestää hintatietojen ja lisäpalveluiden jakelun. H. Asiakasystävällinen ratkaisu Datahub on arvioitu asiakasystävällisemmäksi kuin kommunikointihub. Tämä johtuu asiakas- ja mittaustietojen paremmasta saatavuudesta, lisääntyneestä kilpailusta, joka on seurausta paremmasta neutraalisuudesta ja matalammista kynnyksistä energiantoimittajille, sekä paremmasta pääsystä AMS-lisäpalveluihin. Datahub voi myös erinomaisesti varmistaa tietosuojan ja tietoturvan. I. Tehokas organisaatio yhteisten ICT-ratkaisujen kehittämiseksi ja käyttämiseksi Sekä datahub että kommunikointihub mahdollistavat tehokkaan organisaation. Kommunikointihubissa tehokkuuteen vaikuttaa kuitenkin suuressa määrin se, että pystyvätkö 130 verkkoyhtiötä sovittamaan kehityksen yhteen. J. Kustannustehokas ratkaisu Verkkoyhtiöiltä ja energiantoimittajilta kerättyjen kustannustilastojen ja erilaisiin liiketoimintaprosesseihin liittyvien tulevien kustannusarvioiden perusteella on selvinnyt, että datahub tuo alalle miljoonan kruunun vuosittaiset kustannussäästöt, joihin sisältyy datahubiin tarvittava investointi ja käyttökustannukset. Vastaavat kommunikointihubia koskevat luvut vaihtelevat 80 miljoonan kruunun lisäkustannuksista 100 miljoonan kruunun kustannussäästöihin per vuosi. Arviointi osoittaa siis, että datahub selviytyy tässä paremmin. Siksi projektissa suositellaan perustettavaksi datahub, joka toimii markkinoiden yhteyspisteenä verkkoyhtiöille, kun käsitellään mittausarvoja, myyjänvaihtoja, sisäänmuuttoja, ulosmuuttoja, irtisanomisia sekä auktorisointiin ja tietojen vaihtoon liittyviä AMSlisäpalveluja. Jos päätetään myyjäkeskeisimmistä laskutusmalleista, voi datahubilla olla todennäköisesti keskeinen rooli tehokkuudessa ja neutraaliudessa. Toteuttaminen AMS toteutetaan asteittain vuoteen 2017 mennessä ja siksi tarvitaan ylimenoratkaisuja, jotta voidaan täyttää määräysvaatimukset vuosina Projektissa suositellaan asteittaista siirtymistä datahubiin, joka otetaan käyttöön toiminto kerrallaan vuosina 14

15 Jokainen toiminto on voimassa koko markkina-alueella ja koskee myös niitä asiakkaita, joille ei vielä ole asennettu AMS:ia. Tällä tavalla halutaan välttää se, että kaikki verkkoyhtiöt joutuisivat käsittelemään rinnakkaisia markkinajärjestelmiä ylimenokaudella. Datahubin organisointi ja käyttö ei ole selvä. Ensiksi on selvitettävä regulatiiviset kysymykset, toiseksi rahoitusmalli ja kolmanneksi omistus ja johtamismalli. Nämä asiat NVE:n on selvitettävä yhdessä Statnettin ja toimialan kanssa. Datahub on ehdotettu otettavaksi käyttöön kolmessa vaiheessa: 1. Valmistelut 2012: tämän vaiheen aikana pitää selvittää, kuinka toteutus- ja käyttövaihe rahoitetaan, organisoidaan ja johdetaan. Lisäksi on laadittava erittely datahubin ICT-järjestelmän vaatimuksista. Vastuu tehtävästä on tällä hetkellä kantaverkkoyhtiöllä, joka hoitaa tehtävän toimialan tuella ja yhteistyössä NVE:n kanssa. 2. Toteutus : valittujen prosessien asteittainen käyttöönotto. 3. Käyttö 2017 : kaikki oleelliset prosessit on luotu uuteen markkinajärjestelmään ja datahub toimii. Datahubin toiminta-aikataulu voidaan eritellä vasta kuin projekti on perustettu ja toimitukset sovittu. Mielestämme voisi kuitenkin olla realistista perustaa datahub, jossa on rajoitetut toiminnot ja joka täyttää määräysvaatimukset, ennen vuotta Regulatiiviset muutokset Suositus datahubin perustamisesta muuttaa rooleja ja vastuita toimialalla. Tämä tarkoittaa, että osaa järjestelmässä olevista perusreunaehdoista täytyy muuttaa. On tärkeää selvittää regulatiiviset vaatimukset ajallaan, jotta toteutus ja muutokset voidaan tehdä ajoissa. Tässä on kysymys mm. seuraavista seikoista: datahubin kehittäminen uuden markkinamallin ja datahubin roolien kehittäminen laskutusjärjestelmä toimitusvelvollisuus muut liiketoimintaprosessit. Toimialan käsitys Yleisesti ottaen tämän raportin suositukset perustuvat toimialan yhteisiin näkemyksiin. Energiantoimittajien ja verkkoyhtiöiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä on aktiivisesti osallistunut raportin laatimiseen ja tukee suositusta, jonka mukaan datahub on parempi malli. Prosessin aikana toimialaraatia on informoitu ja se on antanut palautetta. Toimialaraadin jäsenet tukevat myös raportin päätelmän pääpiirteitä. Raportin liitteeseen on koottu toimialaraadin ja asiantuntijaryhmän jäsenten kommentteja ja palautetta, jotka poikkeavat raportista tai täsmentävät sitä. Kaikki palautteet on esitetty kokonaisuudessaan. 15

16 3 Energian ja yhteisten ICT-ratkaisujen loppukäyttäjämarkkinat Loppukäyttäjämarkkinat on nykyään jaettu kahteen osaan siinä mielessä, että loppukäyttäjällä on suhde energiantoimittajaan sekä paikalliseen verkkoyhtiöön. Jotta energiantoimittaja voisi toimittaa palvelunsa, hän on riippuvainen jatkuvasta tiedonvaihdosta loppukäyttäjän verkkoyhtiön kanssa. Tämä pätee esimerkiksi sellaisiin prosesseihin kuin myyjänvaihto, muutto, mittaustietojen välitys, asiakkaan perustiedot jne. Laki velvoittaa verkkoyhtiöt suorittamaan nämä palvelut energiantoimittajille, vaikka verkkoyhtiöt eivät itse hyödy tästä millään lailla. Norjan markkinat perustuvat siten monesta-moneen-suhteeseen energiantoimittajan ja verkkoyhtiön välillä. Tämä on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Sluttkunde A B1 Leverandør Informasjonsutveksling Nettselskap Målepunkt Sluttkunde A J NorgesEnergi B2 B BKK E Måleverdier B3 C K Anleggsinformasjon Kundeinformasjon F N1 F Fjord Kraft NTE I N2 G Leverandørbytter Flytting B4 D D Hardanger H1 E C H1 A K H2 I L Hafslund H3 J Telinet Fellesfakturering B H4 K G Ustekveikja H5 L flere.. flere Basert på Statnett Ediel standard aktørene må ha datasystemer som snakker samme språk flere.. flere.. flere.. Kuvio 2- Nykyiset loppukäyttäjän energiamarkkinat SLUTTKUNDE=LOPPUKÄYTTÄJÄ INFORMASJONSUTVEKSLING = TIETOJEN VAIHTO NETTSELSKAP=VERKKOYHTIÖ MÅLEPUNKT=MITTAUSPISTE SLUTTKUNDE=LOPPUKÄYTTÄJÄ MÅLEVERDIER=MITTAUSARVOT ANLEGGSINFORMASJON=LAITEINFORMAATIO KUNDEINFORMASJON=ASIAKASINFORMAATIO LEVERANDØRBYTTE=MYYJÄNVAIHTO FLYTTING=MUUTTO FELLESFAKTURERING=YHTEISLASKUTUS FLERE=LISÄÄ BASERT PÅ STATNETT EDIEL-STANDARD=PERUSTUU STATNETTIN EDIEL-STANDARDIIN AKTØRENE MÅ HA DATASYSTEMER SOM SNAKKER SAMME SPRÅK =TOIMIJOILLA TÄYTYY OLLA TIETOJÄRJESTELMÄT, JOTKA PUHUVAT SAMAA KIELTÄ 16

17 3.1 Nykyisen mallin haasteet Nykyinen malli edellyttää monien toimintojen toistamista useaan kertaan: sekä verkkoyhtiön että energiantoimittajan täytyy tallentaa ja prosessoida samat asiakas- ja mittaustiedot samaa loppukäyttäjää varten. Lisäksi molempien täytyy laskuttaa ja antaa tukea samalle loppukäyttäjälle. Periaatteessa verkkoyhtiön palvelut on annettava energiantoimittajille identtisinä, ts. kaikki prosessit ovat samanlaisia riippumatta siitä, mikä verkkoyhtiö tai energiantoimittaja on mukana. Tätä on nykyään vaikea toteuttaa käytännössä, koska prosessit ovat yksityiskohtaisia ja muutoksia tarvitaan jatkuvasti. On syntynyt erilaisia käytäntöjä ja energiantoimittajien täytyy sopeutua jokaiseen yksittäiseen verkkoyhtiöön. Markkinoilla vaikuttavat suuressa määrin vertikaalisesti integroituneet yhtiöt, joissa sekä energiantoimittaja että verkkoyhtiö ovat samassa konsernissa ja jossa nämä kaksi jakavat tietoja samoissa ICT-järjestelmissä. Se tarkoittaa, että vertikaalisesti integroituneilla energiantoimittajilla on markkinaetu omilla kotimarkkinoilla % kaikista loppukäyttäjistä on oman vertikaalisesti integroituneen kotoisen energiantoimittajan asiakkaita. Uusi vaatimus markkinatoiminnoista tulee haastamaan nykyisen mallin ensinnäkin siksi, että AMS:n käyttöönotto lisää tiedon määrää ja vaihdon intensiteettiä ja uudet nk. älykkäät tuotteet ja palvelut tuovat mukanaan markkinoille uusia toimijoita ja toimintoja. Toiseksi Norjan ja pohjoismaiden sääntelyviranomaiset ovat toivoneet, että markkinat siirtyisivät energia- ja verkkopalvelujen yhteislaskutukseen, mikä tuo mukanaan suuria muutoksia nykyiseen malliin. 3.2 Vaihtoehtoiset markkinamallit Tehokkuusnäkökulmasta voidaan suositella sellaisia markkinamalleja, joissa samoja toimintoja ei jouduta toistamaan, joissa tiedot ovat suureksi osaksi yhtenäisiä ja joissa suureksi osaksi taataan markkinatoimijoiden yhtenäinen kohtelu. Lisäksi voi olla tehokkaampaa, että joitain uusia prosesseja suoritetaan vain yhdessä paikassa kuin jokaisessa yksittäisessä verkkoyhtiössä. Nykyiseen mallin vaihtoehtona on toisaalta myyjäkeskeisempi malli, jossa vain energiantoimittajalla on kontakti loppukäyttäjään lukuun ottamatta fyysistä asennusta ja yhteyksiä, jotka on liitetty paikalliseen verkonkäyttöön. Toisaalta voidaan ajatella nk. verkkokeskeistä mallia, jossa verkkoyhtiö käsittelee kaiken. Tässä mallissa energiantoimittaja olisi tarpeeton ja loppukäyttäjän olisi pakko saada energia toimitettuna paikalliselta verkkoyhtiöltä. Jotta tässä mallissa vältettäisiin energian monopolihinnat, voitaisiin energiahintoja säännöstellä lisäämällä spotmarkkinahintaan säädelty hallinnointilisä. On selvää, että tällainen malli ratkaisisi monia nykyisiä tiedonvaihtoon liittyviä vaatimuksia ja voisi siten olla tehokkaampi. Malli ei kuitenkaan ole realistinen, koska se on ristiriidassa norjalaisen ja eurooppalaisen energialainsäädännön perusperiaatteiden kanssa, joiden mukaan kuluttajan on saatava itse valita oma energiantoimittajansa. Peruskäsityksenä on lisäksi, että monopolit ovat huomattavasti tehottomampia kuin keskenään kilpailevat palveluntoimittajat ja että on virhe monopolisoida palveluita, jotka on mahdollista kilpailuttaa. Tämän selvityksen toimeksiantoon ei myöskään kuulu arvioida tällaista verkkokeskeistä mallia. Siksi tuleva markkinamalli on mielestämme enemmän tai vähemmän myyjäkeskeinen malli. 17

18 3.3 Yhteiset ICT-ratkaisut Yhteisten ICT-ratkaisujen edellytyksenä on, että niiden pitää ratkaista niitä tehtäviä, jotka kunkin verkkoyhtiöin olisi muutoin ratkaistava itsekseen, koska yhteisistä ICTratkaisuistakin muotoutuu luonnollinen monopoli. Yhteisten ICT-ratkaisujen ei siis pidä ratkaista tehtäviä, jotka energiantoimittajat ja markkinat voivat ratkaista. Statnett vastaa jo nykyisillä energiamarkkinoilla sellaisista yhteisistä ICT-ratkaisuista kuin taseselvitys, Ediel-standardit ja NUBIX, joita pidetään välttämättöminä yhteistoimintoina, jotta markkinat voisivat toimia. Pankkipalvelujen erityismarkkinat perustuvat suuressa määrin yhteisiin ICT-palveluihin niin kutsutun BBS-mallin (nå Nets) kautta. Pankit tekevät yhteistyötä ja niillä on yhteinen ICT-infrastruktuuri tiedonvaihtoon pankkien välillä ja pankkien ja loppukäyttäjien välillä. Tämä ei kuitenkaan estä pankkeja kilpailuttamasta tuotteita ja palveluita paremminkin päinvastoin koska BBS on myötävaikuttanut monien sellaisten kilpailukykyisten pankkien luomiseen, jotka muutoin eivät itse olisi kyenneet seuraamaan teknologiakehitystä. Pankkimarkkinat voivat olla rinnakkaistapaus energiamarkkinoiden kanssa tällä alueella. Tuleva markkinamalli tulee todennäköisesti olemaan lähempänä puhtaasti myyjäkeskeistä mallia kuin nykyinen kaksiosainen malli, ja AMS:n kanssa vaatimus tiedonvaihdosta verkkoyhtiöiden ja energiantoimittajien välillä kasvaa. Tämän ja muiden tässä luvussa esitettyjen perustelujen pohjalta voidaan arvioida, pitääkö markkinoille rakentaa nykyistä enemmän yhteisiä ICT-ratkaisuja. 18

19 4 Päämäärä ja menetelmä Luvussa kuvataan sitä päämäärää, jonka projektiryhmä on työstänyt selvityksen mukaan. Lisäksi esitellään kaksi konseptuaalista ratkaisuvaihtoehtoa Norjan energiaalan uudelle yhteiselle ICT-järjestelmälle: kommunikointihub ja datahub. Näitä käytetään energiamarkkinoiden yhteisten ICT-ratkaisujen arvioinnissa ja niitä koskevassa suosituksessa. Luvun lopussa esitellään arviointikriteerejä ja menetelmää, jota projektiryhmä on käyttänyt selvityksen laadinnassa. 4.1 Selvityksen päämäärän konkretisoiminen Yhteisen ICT-ratkaisun kehitys on järjestettävä yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita energiamarkkinoita varten. Siinä yhteydessä projektiryhmä on luonut päämäärän, joka koostuu kymmenestä tavoitteesta, joilla pyritään parhaalla mahdollisella tavalla saavuttamaan yhteinen ICT-ratkaisu. Näitä käytetään kaikkiin selvityksessä oleviin ratkaisuvaihtoehtoihin. Päämäärä koostuu alla olevista kymmenestä tavoitteesta: M1 M2 Ratkaisu, joka varmistaa mittaustietojen ja tietojenvaihdon tehokkaan käsittelyn energiamarkkinoilla verkkoyhtiöiden, energiantoimittajien ja loppukäyttäjien välillä Lisäpalvelut ja hintainformaatio M3 M4 M5 M6 M7 M8 M9 M10 Yhteislaskutuksen järjestäminen (energiantoimittajan tehtävä) Ratkaisu, joka on neutraali ja tukee tehokkaasti nykyistä ja tulevaa tarvetta markkinoilla (liikeyritysten ja loppukäyttäjien prosessit) Ratkaisu, joka varmistaa moitteettoman integroitumisen yhteisiin pohjoismaisiin loppukäyttäjämarkkinoihin maiden välisillä samanlaisilla prosesseilla Ratkaisu, jonka turvallisuusaste on korkea ja joka on riittävän tehokas suurten tietomäärien käsittelemiseen Ratkaisu, joka on selkeä ja antaa selvät suuntaviivat, menettelytavat ja vaatimukset AMS:n käyttöönottamiseksi siihen kuuluvine prosesseineen energiamarkkinoilla Ratkaisu, joka on loppukäyttäjäystävällinen Tehokas organisaatio yhteisten ICT-ratkaisujen kehittämiseen ja käyttämiseen Ratkaisu, joka ajan mittaan on kustannustehokas ja tuo parhaan ratkaisun yhteiskunnalle Taulukko 1- Projektin päämäärä Päämäärässä otetaan samanaikaisesti huomioon NVE:n ohjaus, joka on näin ollen tiiviisti liitetty NVE:n päämäärään. Näin suositeltu malli täyttää ne vaatimukset, jotka NVE on markkinamallille asettanut. 19

20 Lisäksi päämäärässä otetaan huomioon NordREGin työssä antama ohjaus, jossa on esitetty suosituksia energian yhteisten pohjoismaisten loppukäyttäjämarkkinoiden luomiseksi Pohjolassa. NordREGin työn suositukset ja päätelmät tuovat esille tarpeen sovittaa yhteiset ICT-ratkaisut Norjaan, ja siksi projektin päämäärä on tiiviisti liitetty NordREGin tavoitteeseen. NordREG kuvailee tavoitteittaan seuraavasti: asiakasystävällisyys: tavoitteena on lisätä asiakasystävällisyyttä energiamarkkinoilla ja helpottaa loppukäyttäjien aktiivisuutta markkinoilla (esimerkiksi myyjänvaihdossa) hyvin toimivat yhteismarkkinat: tavoitteena on saada hyvin toimivat yhteismarkkinat energiantoimittajia ja loppukäyttäjiä varten. Tämä edellyttää tietyn tasoista liiketoimintaprosessien harmonisointia kilpailu: tavoitteena on lisätä kilpailua energiantoimittajien keskuudessa, jolloin pääsy tietoihin on ratkaisevaa, kun suoritetaan uusiin loppukäyttäjiin liittyviä liiketoimintaprosesseja (sisään- ja uloskirjautumisesteitä on vähennettävä) tehokkuus: tavoitteena on lisätä yleisesti tehokkuutta energiamarkkinoilla loppukäyttäjän hyödyksi alentamalla tietojen hankintaan, käsittelyyn ja tallennukseen liittyviä kustannuksia sekä vähentämällä rajapintoja / tietokantoja EU:n sääntely ja kehitys: tavoitteena on, että ratkaisumallin on oltava yhtäpitävä EU:n yleisen kehityksen kanssa sekä EU:n olemassa olevien ja tulevien sääntöjen kanssa neutraliteetti: tavoitteena on varmistaa ratkaisumallin avulla verkkoyhtiöiden ja energiantoimittajien välisen suhteen neutraalius ja näin vaikuttaa siihen, että energiantoimittajien syrjintää vähennetään niiden lähettäessä kyselyjä verkkoyhtiöille. Alla oleva kuvio esittää, kuinka yksittäiset tavoitteet liittyvät NordREGin tavoitteisiin: NordREG mål Målbilde Kundevennlighet Velfungerende fellesmarked Konkurranse Effektivitet EU regulering og utvikling M1. Effektiv håndtering av måledata og informasjonsutveksling M2. Tilleggstjenester og prisinformasjon M3. Tilrettelegge for totalfakturering (utført av kraftleverandørene) M4. Nøytral og effektiv løsning (prosesser) M5. Tilpasset et felles nordisk sluttbrukermarked og fremtidig utvikling i EU M6. Sikker og robust løsning for håndtering av store datamengder M7. Klare retningslinjer, prosedyrer og krav ift AMS M8. Sluttbrukervennlig løsning M9. Effektiv organisasjon for utvikling/drift av felles IKT løsninger M10. Kostnadseffektiv Nøytralitet Kommentarer Hensiktsmessig informasjonsutveksling mellom sluttbruker, leverandør og nettselskap Legge til rette for konkurranse om tilleggstjenester og økt sluttbrukeraktivitet Legge til rette for totalfakturering til nytte for sluttbrukeren Felles forretnings- og sluttbrukerprosesser samt sikring av nøytralitet Sikre indirekte overensstemmelse med EU reguleringer Felles utgangspunkt i forhold til tilgang og konfidensialitet samt lagring av data Grensesnittet mellom nettselskapets løsning og felles løsninger Legge til rette for økt sluttbrukeraktivitet og effektive løsninger Sikre effektive beslutningsprosesser i henhold til felles IKT løsninger Investerings- og driftskostnader for bransjen samt nytte for samfunnet Kaavio 3 - Päämäärä liitettynä NordREGin tavoitteisiin MÅLBILDE = PÄÄMÄÄRÄ M1. Effektiv håndtering av måledata og informasjonsutveksling = Mittaustietojen ja tiedonvaihdon tehokas käsittely M2. Tilleggstjenester of prisinformasjon = Lisäpalvelut ja hintatiedot 20

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityöryhmät Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityössä määritellään liiketoimintaprosessit Ensimmäiseksi kuvataan nykyiset prosessit ja varmistetaan niiden syvä

Lisätiedot

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj 2 Fingridin datahub selvitys Vaihe 1. valmis 04/2014

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Datahub projektin yleiskatsaus Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on yksi palveluistamme Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Käyttövarma sähkönsiirto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Fassment-projektin alustava analyysi

Fassment-projektin alustava analyysi Fassment-analyysi Fassment-projektin alustava analyysi Versio Päiväys Kommentit 1.0 1.4.2013 Uusyrityskeskukselle lähetetty versio 2.0 Uusyrityskeskuksen kommenttien pohjalta korjattu versio Fassment-analyysi

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho

Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho 2 Taustaa projektille... SVK + SN COBS projekti: yhteinen TSO:den taseselvitys kuormituskäyrä ja tasoituslaskenta raportti valmis 18.12.2009

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi Muodostaminen ja toteutus Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Mitä tuotteenhallinta käsittää? - Yhteiset toimintatavat ja prosessit, joilla tuotteen ylläpito

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Tiedonvaihto ja datahub. Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho

Tiedonvaihto ja datahub. Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho Tiedonvaihto ja datahub Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho Tiedonvaihtopalvelut Tiedonvaihtopalvelut Tiedonvaihdon palvelusopimukset Käyttöpaikkarekisteri Testaus- ja sertifiointipalvelu Neuvonta-

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Merkittäviä muutoksia 3. Taseselvityksen

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin. Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen

Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin. Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen esett Oy esett Oy toimii operatiivisena taseselvitysyhtiönä tarjoten taseselvitys

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI BUDJETTIVALIOKUNTA Ilmoitus jäsenille Aihe: Euroopan parlamentin vuoden 2004 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C2/2004. SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset:

Kysymykset ja vastaukset: Kysymykset ja vastaukset: Kysymys 1 Voidaanko JYSE2009 Palvelut sopimusehtoja täydentää JIT2007 sopimusehdoin (Yleiset sopimusehdot, JIT2007 sovellukset, JIT2007 Palvelut)? Vastaus 1 Hankinnassa noudatetaan

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta 1 Onko kiinteistöjesi hälytyksensiirto hallittua? Kulkeeko tieto kiinteistöjen hälytyksistä luotettavasti? Välittyvätkö hälytysilmoitukset oikeille vastaanottajille?

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Näin rakensimme kansainvälisen kommunikaatioympäristön. Markus Vartiainen, Business Unit Executive, Fujitsu

Näin rakensimme kansainvälisen kommunikaatioympäristön. Markus Vartiainen, Business Unit Executive, Fujitsu Näin rakensimme kansainvälisen kommunikaatioympäristön Markus Vartiainen, Business Unit Executive, Fujitsu Lähtötilanne Suomalainen, kansainvälinen yritys Yksi toimialansa suurimmista Tehnyt alalla useita

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Kilpailutusjärjestelmä

Kilpailutusjärjestelmä Kilpailutusjärjestelmä j Tahokkaat julkiset hankinnat Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies i Valtiovarainministeriö, JulkICT / YRO Julkiset hankinnat EU: Älykkään, kestävän

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) 1265 Valtakunnallisen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkeiden merkitseminen HEL 2013-012906 T 00 00 00 Päätös päätti puolesta latausoperaattoriyhtiön

Lisätiedot