Klassillisen filologian haasteita ennen ja nyt (Turun yliopiston klassillinen filologia 50 vuotta, )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Klassillisen filologian haasteita ennen ja nyt (Turun yliopiston klassillinen filologia 50 vuotta, 10.12.2010)"

Transkriptio

1 Klassillisen filologian haasteita ennen ja nyt (Turun yliopiston klassillinen filologia 50 vuotta, ) ARVOISA SEMINAARIYLEISÖ! Mieluisa tehtäväni on aloittaa tämä 50-vuotisseminaari. Olen ollut tässä laitoksessa melkein koko tuon ajan loppupuolelta poissa vain n.10 vuotta. En tosin aio nyt muistella Turun klassillisen filologian vaiheita, vaan tarkastelen klassillista filologiaa antiikin ajoista alkaen pitäen samalla silmällä nykyisiä haasteita, eli tämän seminaarin esitelmiä. Helppoa on tänään klassikon alkutoivotukseni oli tehty Google ADIUVANTE. Haasteena ei ole enää latinaksi kääntäminen. Nyt latinisti voi kehottaa satunnaista vastaantulijaa kääntymään Googlen puoleen, jos hän haluaa tietää vaikkapa: Mikä latinakielinen nimi purjeveneelle? Onko vene feminiini vai maskuliini? Miten lepyttelen puolisoani latinaksi? Millaista latinaa voisi sommitella lemmikin hautakiveen? jne. Klassikon ei siis enää tarvitse tehdä käännöksiä suomesta latinaan? Mihin nyt klassikkoa tarvitaan? Mitä haasteita on jäljellä? Näihin kysymyksiin saadaan varmasti positiivisia vastauksia alustukseni jälkeen tulevista seminaariesitelmistä. Kymmenen vuotta sitten oppiaineen 40-vuotisseminaarissa puhuin antiikista meille säilyneistä teksteistä. Kun sain tehtävän avata tämän 50-vuotisseminarin, ajattelin ensiksi, että voisin pitää saman esitelmän uudestaan. Ihmisen muisti on lyhyt ja asiat unohtuvat, ellei niitä kirjoiteta kirjoihin tai muihin muistin apuvälineisiin. Muutin kuitenkin alustuksen nimen ja näkökulman siten, että tekstien säilymisen sijaan puhun joistakin haasteellisista ajankohdista, jolloin klassillisen perinnön vaalijat joutuivat ottamaan kantaa tämän perinnön merkitykseen omana aikanaan. Käytän perinnön vaalijoista yleistäen nimitystä opettajat eli antiikin grammaatikot, reetorit ja sofistit. 1

2 Oheisessa kuvassa sininen edustaa viimekertaista aihetta tekstin historiaa, jolloin näkökulma suuntautui lähinnä keskiaikaan; punainen taas esittää haasteellisia ajankohtia tämänpäiväisen aiheen kannalta, ja näkökulma suuntautuu keisariaikaan; ja, kuten sanottu, esitelmäni on ikään kuin johdatus tässä seminaarissa esitettäville jatko-opiskelijoiden töille. Varmuuden vuoksi sanon, että nyt en ole lukenut esitelmiä ennakolta; yritän vain esitelmien otsakkeista päätellä, mistä on kyse. Alustukseni jälkeen kuulette esitykset seuraavista aiheista: Klassillisten kielten vaiheita Turun akatemiassa (Inkeri Kinnari), Cicero ja kirjeen kirjoittamisen taito (Veli-Matti Rissanen), Grammatiikan alan syntyvaiheita (Minna Seppänen), Hetairat ja huumori Athenaioksella (Tiina Hiekkalinna) ja Julkeita gootteja ja jumalallisia väliintuloja (Antti Lampinen). Vuosijuhlat tuovat aina mieleen elämän metaforat. Niinpä lainaan vanhaa tuttua anekdoottia, joka on ainakin 30 vuoden takaa: Minä en käsitä, että sinulla voi olla niin paljon vaikeuksia latinan kanssa, sanoo isä pojalleen, latinahan on kuollut kieli! Siihen vastaa täysin uupunut poika: Totta, mutta valitettavasti latinanopettajat ovat selviytyneet hengissä! Anekdootti niin kuin anekdootit aina sisältää tietyn viisauden tai totuuden. Latina on elävä kuollut kieli, kuten usein paradoksaalisesti sanotaan, ja sitä pitävät hengissä latinan opettajat. Laajennan paradoksin koskemaan klassillisia kieliä ja antiikin kulttuuria, kuten juhlittavan oppiaineen tai oppiaineryhmän nimi kuuluu. Käytän kuitenkin useammin lyhyempiä nimikkeitä klassillinen filologia, klassillinen antiikki tai klassilliset kielet. Anekdootti osoittaa, että meillä voi olla joko staattinen tai dynaaminen käsitys klassillisesta antiikista. Staattinen käsitys painottaa antiikin ilmiöiden, mm. klassillisten kielten, pysyvää arvoa. Tällöin muutokset tai poikkeavuudet ns. normista tulkitaan helposti korruptioksi, turmeltuneisuudeksi; ainoa positiivinen seikka, mikä sisältyy staattiseen näkemykseen, voi olla sen myöntäminen, että antiikin kielet ovat kuolleita, mutta ne ovat merkittävän kulttuurin välittäjiä. Tämähän näkyy mm. erilaisten traditioitten ylläpitämisenä. 2

3 Dynaaminen käsitys taas pitää muutosta luonnollisena: itse asiassa muutos pitää käsiteltävät antiikin ilmiöt elävinä. Klassilliset filologit eli opettajat, grammaatikot ja vastaavat, ovat tämän muutoksen tulkkeja. Otan siis tämän elävä/kuollut -paradoksin johtolauseeksi ja alustukseni disposition tekijäksi. Käsittelen seuraavia teemoja: 1. Opettaminen perinteenä eli opettajat ovat hengissä 2. Puhutun ja kirjoitetun kielen dialogi 3. Pysyvyys ja muutos eli renessanssi 1. Opettaminen perinteenä Kuten puut vaihtavat vuosien saatossa lehtiään ja vanhat lehdet putoavat, siten katoaa sanojen vanha ikäpolvi, ja vastasyntyneet sanat kukkivat ja kukoistavat kuin nuorukaiset: kuolema perii meidät ja meidän työmme. Näin sanoo runoilija-opettaja Horatius Runousopissaan. Horatius ei tosin ennustanut latinan kuolemaa vaan käytti latinaa äidinkielenään ja ymmärsi, että kielen dynamiikkaan kuuluu luonnollinen muuttuminen. 3

4 Annan tarkoituksella Horatiukselle epiteetin runoilijaopettaja, sillä tällainen nimike ja ammattikuva kuuluivat antiikin opetusperinteeseen. Antiikin ensimmäisiä opettajia olivat runoilijat, kuten Hesiodos, Arkhilokhos, Kallinos, Theognis, Mimnermos, Tyrtaios, Solon, Simonides, Sapfo ja Alkaios. He antoivat moraali- ja käytösopetusta, kasvattivat nuorisoa toimimaan yhteiskunnassa, ja kehottivat taisteluun ulkoisia vihollisia vastaan. He olivat, Homeroksen ja historiankirjoituksen ohella, ikään kuin vanhan viisauden lähteitä tuleville opettajille. Roomassa vastaavia lähteitä olivat mm. Ennius, Plautus ja Terentius sekä Cato ja Varron keräämä aineisto. Antiikin kieliopin oppikirjan Tekhneen mukaan Opettajan ammattiin kuuluu runo- ja historiatekstien tuntemus Grammatiikka on käytännön tietoa ( mpeir a mpeir a) siitä, miten runoilijat ja historioitsijan pääsääntöisesti käyttävät kieltä Grammatik» stin mpeir a tîn par poihta j te kaˆ suggrafeàsin æj pˆ tõ polý legomšnwn. Tätä tärkeätä aihetta tulee Minna Seppänen kohta käsittelemään. Myöhemmät opettajat, sofistit, reetorit, filologit, grammaatikot ja jopa filosofit liittivät mielellään toimenkuvaansa käsitteen runoilija. Varsinkin Rooman keisariajan monikulttuurisessa ja monikielisessä maailmassa grammaticus et poeta tai sofistés kai poietés ja rhetor kai poietés olivat usein esiintyviä opettajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. 4

5 Otan esimerkin keisari Hadrianuksen ajalta: Satiirikko Juvenalis aloittaa VII satiirinsa: Est spes et ratio / studiorum in Caesare tantum. Sivistyksen vaalijoilla oli ainoa toive uudessa hallitsijassa, Hadrianuksessa. Rikkaat, vallassa olevat perheet halveksivat Muusia, pitävät rahapussin nyörit tiukasti kiinni oppineisuuden edustajilta. Perusopetuksen antaja grammaatikko tuskin saa vaivansa palkkaa. Opettaja ei saa vuodessa kasaan sitä, minkä gladiaattori yhdessä päivässä, ja siitäkin vähästä kaikenlaiset välikädet nipistävät osansa. Ja opettajan työ, labor, mitä se on? Kuka muu, ei ainakaan kukaan tehdastyöläinen paiski töitä öisin kuten opettaja, vartioi harvinaisiksi käyviä kirjoja ja niiden kuluneita sivuja? Palkkio on pieni, vaikka kaikki vaativat täsmällistä tietoa opettajalta: sinun on tunnettava tarkkaan kieliopin säännöt, historia paremmin kuin sormesi ja kaikki kirjallisuus, jotta, jos joskus pääset kylpylälomalle, voit vastata kelle tahansa vastaantulijalle mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin: Kuka oli Ankhiseen imettäjä? Entä Ankhemoloksen anopin nimi ja kotikaupunki? Kuinka vanhaksi Akestes eli? Montako ruukkua sikelit lahjoittivat fryygialaisille? jne. Vähän myöhemmin kuitenkin tilanne helpottui. Uusi keisari oli vaikuttanut asenteisiin. Niinpä Publius Annius Florus, grammaticus et poeta, grammaatikkorunolija saattoi ilmeisen tyytyväisenä lausua kuuluisat sanansa Ego nolo Caesar esse, johon paljon matkustellut runoilijakeisari vastasi yhtä tunnetulla runollaan Ego nolo Florus esse. Sama Florus tulee sitten esiin Espanjassa, provinssikaupungissa, klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opettajana. Tutkielmassaan Vergilius orator an poeta? hän kertoo, että kulkiessaan maaseutukaupungin kaduilla hän kohtasi miehen, joka myöhemmin osoittautui varsin sivistyneeksi. Mies tiedusteli hänen nimeään, ja kuultuaan, että se oli Florus, innostui, koska ilmeisesti Florus oli sama, jota he Etelä-Espanjassa, Andaluusiassa, olivat kovasti kaivanneet ja jonka runoilijan maine oli levinnyt sinne saakka. Vieras ihmetteli, kuinka niinkin tunnettu oppinut saattoi olla poissa Roomasta ja piileksiä provinssipaikoissa. Florus vastasi kyllästyneensä Roomaan, koska ei ollut saanut odottamaansa kunnioitusta runoilijantöistään. Sitten hän oli matkustellut ympäri imperiumia ja lopulta hän oli päätynyt Tarracon kaupunkiin, joka Rooman korvikkeena miellytti häntä. Kaupunki oli rauhallinen, väki ystävällistä, lahjakasta, hieman hidasliikkeistä mutta verraten varakasta. Ja luonto on kaunista, sää yleensä miellyttävä. Sitten vieras kysyi, mistä Florus saa 5

6 elantonsa. Auttaako ehkä isä. Ei vastasi Florus, vaan hän harjoittaa opettajan ammattia. Vieras alkaa surkutella, miten kestät istua opettajana nuorison keskellä. Florus myöntää, että aiemmin hänestä ei mikään ammatti ollut tuntunut surkeammalta kuin olla opettaja, mutta kun hän oli alkanut tarkemmin pohtia elämää ja sen vaivoja ja omia kokemuksiaan, grammaatikon ammatissa alkoi näkyä tiettyä miellyttävyyttä ja etuja: palkka ja asema eivät ole tärkeitä ei maaherran virka ei sotapäällikön virka ehkä niissä on enemmän kunniaa ja ainakin enemmän rahaa, mutta kumpi on parempaa, käskeäkö virkapukuun puettua joukkoa vai jalosukuisia nuorukaisia? Opettajan vaivan palkka on saada opettaa nuorisolle hyviä tapoja, kirjallisuuden, historian ja kielen ihmeitä, pitää luentoja ja muovata sanoillaan nuorten mieliä. Florukselle teki grammaatikon labor, tähän tehtävään kuuluvan työn sisältö, työn arvokkaaksi. Mikä siis oli onnistuneen opetuksen sisältö? Keisari Hadrianuksen aikainen filologi ja Ateenan kulttuurin ihailija Aulus Gellius kertoo eräässä Ateenan öitä -teoksensa luvussa, että joukko sivistyneitä roomalaisia oli kokoontunut Ateenassa viettämään Saturnalia-juhlia. Juhlat olivat iloiset, mutta ei liian riehakkaat. Ne tarjosivat rentouttavan hetken (remittere animum) tiiviin työskentelyn jälkeen. Nuorukaiset olivat tulleet Ateenaan opiskelemaan, ja saaneet juuri päätökseen luentokurssien kuuntelun. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut remittere animum niin pitkälle, että siitä olisi tullut samaa kuin amittere animum, kuten varomattomalle usein tällaisissa tilanteissa käy, vaan tarkoituksena oli viettää aikaa miellyttävässä ja sivistyneen arvokkaassa ilmapiirissä. Siksi paikalle kokoontuneet järjestivät eräänlaisen klassillisen filologian seminaarin selvittääkseen, miten hyvin he olivat luentonsa kuunnelleet ja painaneet opetuksen päähänsä. Seminaarissa käsitellyt teemat koskettelivat laajalti klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opetusohjelman eri aihepiirejä: 1. Vanha kirjallisuus, jonka lukeminen kehittää tyylitajua ja kykyä käyttää kieltä ilmeikkäästi ja selkeästi. 2. Historia, jonka tuntemus kehittää kykyä tajuta ihmisten yhteiselon lainalaisuuksia. 3. Vanhat tavat ja oikeustiede. Niiden tuntemus on tärkeää, jotta voisimme toimia oikein yhteiskunnassamme. 6

7 4. Filosofia, joka auttaa selviytymään elämän ongelmatilanteista ja kehittää kykyä päätellä täsmällisesti. Syvimmillään filosofian tarkoitus on auttaa ihmistä tuntemaan itsensä. 5. Etymologia, jonka perimmäinen tarkoitus on tyydyttää ihmisen uteliaisuutta. 6. Luonnon tuntemus, joka avaa ihmiselle aistien maailman ja lähentää häntä siten jumaliin. 7. Kielioppi: Mitä muotoja ovat scripserim, legerim, venerim? Muodoilla on melkein yhtä monta selitystä kuin oli kielen teoreetikkojakin eli lingvistejä. 8. Ja lopuksi tärkein: moraaliopetus. Ihmisten käyttäytymistä koskeva opetus on parhaiten säilynyt sananparsiksi kiteytyneessä vanhassa viisaudessa. Mitä esimerkiksi runoilija Hesiodos tarkoittaa sanoessaan, että puolet on enemmän kuin kaikki. Gelliuksen attikalaisessa seminaarissa esitetyt kysymykset on höystetty runoilijoilta ja vanhasta historiasta otetuilla sanonnoilla, sanaparsilla ja anekdooteilla. Kysymyksiin ei anneta yksiselitteisiä vastauksia, vaan tavallisesti löytyy useampia vastauksia, riippuen aina siitä, millaiseen yhteiskunnalliseen tai sosiaaliseen kontekstiin asia asetetaan. Esimerkiksi Hesiodoksen sanonta puolet on enemmän kuin kaikki voi saada seuraavanlaisia tulkintoja: hyvin suunniteltu on puoleksi tehty; vaikeneminen on kultaa; kohtuus kannattaa; puolet on enemmistö; tasapuolisuus hallinnossa ja oikeudenkäytössä, ahneus ja lahjonta aiheuttavat vain populistista kapinamieltä. Aulus Gellius sanoo, että sivistys perustuu kirjallisuuden ja historian tuntemukseen ex libris et ex historia, oli hänen mottonsa. Mielestäni Gellius oli enemmän kuin antikvaari, pelkkä muinaistiedon keräilijä. Hän pyrki omalla menetelmällään ymmärtämään ja analysoimaan oman aikansa yhteiskuntaa ja oman aikansa ihmisten toimintatapoja. Hän osoittaa, että ns. antiikki eli menneisyys on arvokasta vain nykyhetken tarpeista katsottuna. Epäilemättä myös Publius Annius Florus, joka oli asettunut pieneen kaupunkiin kauas Roomasta harjoittamaan grammaticuksen ammattia, toteutti samanlaista opetussuunnitelmaa kuin Gellius Ateenan seminaarissaan. Tällainen ohjelma oli hänen ylpeytensä aihe, olla sekä grammaticus että poeta, sillä kuten hän itse sanoo eräässä runossaan: Consules fiunt quotannis et novi proconsules: solus aut rex aut poeta non quotannis nascitur. Uudet virkamiehet valitaan aina vuosittain hallitsijaa tai runoilijaa ei synny joka vuosi. Tällaisia kiertäviä opettajia olivat toisella vuosisadalla jkr. äsken mainittujen Floruksen ja Gelliuksen lisäksi mm. sofisti-opettajat Dion Khrysostomos, Herodes Atticus, Aristides, Lukianos ja Filostratos sekä sofistien pöytäkeskustelujen kirjoittaja Athenaios. Tälle ns. toiselle sofistiikalle oli ominaista attisismi eli klassillisen Ateenan jäljittely. Esitystavoissaan sofistit jäljittelivät Platonia ja attikalaisia puhujia: erityisesti Platonin dialogimuotoinen esityslaji ja symposionkeskustelut olivat suosittuja. Ihailun, parodian tai jopa satiirin kohteina olivat klassisen Ateenan valtiomiehet, kuten Solon ja Perikles, ja klassiset tragediankirjoittajat. Athenaioksen Deipnosofistae Pitosofistit muistuttaa Gelliuksen Ateenan öitä. Se on kokoelma vanhaa viisautta, luonne- ja 7

8 henkilökuvauksia sekä anekdootteja. Siinä on erittäin suuri määrä siteerauksia tunnetuilta ja tuntemattomilta kirjailijoilta. Onko se enemmän kuin ansiokas fragmenttikokoelma, on haasteellinen tutkimustehtävä. Kertovatko Athenaioksen keräämät anekdootit ja otteet kirjailijoilta vain esimerkiksi Perikleen ajan yhteiskunnasta, vai ovatko ne parodiaa ja jopa Athenaioksen oman ajan elämäntapojen kritiikkiä? Mahdollista on myös, että näihin anekdootteihin ja kertomuksiin kiteytyneet klassilliset arvot heijastuvat nykypäivään ja vaikuttavat vielä meidän aikamme ihmisten sosiaalista käyttäytymistä koskeviin asenteisiin. Rooman imperiumin viimeisinä vuosisatoina etenkin kreikankielisessä maailmassa oli vaikutusvaltaisia sofistifilosofeja, kuten Libanios, Himerios, Themistios ja Synesios. Näiden monitoimisten vaikuttajien käyttämät esityslajit, dialogi, diatribe, kirje, saarna, melete eli deklamaatio, ethopoiia, enkomion, ekfraasi jne. tulivat retoriikasta tai filosofian perinteestä. Esitykset sisälsivät vanhaa viisautta eli runoilijoilta ja historiakirjoituksesta poimittua aineistoa, esimerkkejä, anekdootteja, topoksia, kertomuksia, kuvauksia, joita nämä sofistit käyttivät aina kulloisenkin tilanteen mukaan vaikuttaakseen yhteiskunnassa. Esimerkiksi vanhat Herodotoksen tai Aiskhyloksen maalaamat kuvat barbaarisista persialaisista tai skyyteistä siirtyivät nyt kuvaamaan uusia antiikin maailman uhkaajia, barbaarisia gootteja. Runoilija-opettajat ovat antiikin tutkijalle hyviä ja haasteellisia aihevalintoja, sillä he voivat kuvata mainiosti sitä, miten näennäisesti pysyvä, staattinen antiikin tarjoama aineisto elää maailman muuttuessa. Odotan mielenkiinnolla Tiina Hiekkalinnan ja Antti Lampisen esitelmiä. 2. Puhutun ja kirjoitetun kielen dialogi Antiikki oli tosiasiassa puheen maailmaa, mutta meille ja jo antiikin aikana se esittäytyy kirjoitettuna. Esimerkiksi antiikin kielitieteessä peruskysymys oli, miten yhdistää kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli. Puhekielen ja kirjoitetun kielen dialogi teki kielitieteellisen pohdinnan ja kieliopin dynaamiseksi, muutoksille alttiiksi, avoimeksi ja aina vaillinaiseksi. Kielen teoreetikot joutuivat laatimaan sääntönsä kirjoitetusta kielestä jo kangistuneesta kuolleesta muodosta ja samalla sovittamaan niitä muuttuneeseen elävään puhekielen muotoon. Tästä aiheutuvat nuo kielentutkimuksen tieteenalan syntykivut, joista nähdäkseni Minna Seppänen tulee kohta puhumaan. Puhutun ja kirjoitetun kielen dialogi näkyy hyvin selvästi niissä moninaisissa esityslajeissa, kirjallisissa lajeissa tai puhelajeissa, joita keisariajan sofistit käyttivät. keskusteluun tai vuoropuheluun viittaavia lajeja ovat mm. dialogi, diatribe (kiistakirjoitus tai pamfletti) ja kristittyjen käyttämät lajit: sermo (saarna, homilia), eksegeesi, enarratio, tractatus. varsinaiseen puheeseen (oikeuspuhe, poliittinen puhe, epideiktinen puhe) viittaavat lajit saavat tarkemmat nimensä esitystilanteista, esim. enkomion (ylistyspuhe) ja epithalamion (hääpuhe). monet puhelajit pohjautuivat retoriikan käytäntöihin, harjoituspuheisiin (melete, declamatio). Nimet kuvaavat puheen sisältöä: esim. prosopopoiia (henkilökuva), ethopoiia (luonnekuva), propemptikon (saattopuhe) yksi laji viittaa molempiin sekä kirjoittamiseen että puhumiseen: epistola luettavaksi, puhuttavaksi lähetetty (kirje) Käytännössä muutkin esitykset kuin varsinaiset kirjeet voivat olla kirjeitä siinä mielessä, että sofisti voi lähettää puheensa tai deklamaationsa julkaistavaksi eli luettavaksi eri puolille imperiumia sen sijaan, että itse olisi kiertänyt opettamassa paikasta toiseen. Kyse on siis koko ajan viestimisestä, kommunikaatiosta, joka käyttää kunakin aikana käytettävissä olevaa mediaa, viestintävälineitä. 8

9 Kirje oli antiikin aikaisen sosiaalisen median tärkeimpiä välineitä. Kristityille parhaiten tunnettuja lienevät Paavalin kirjeet (roomalaisille, efesolaisille, korinttilaisille jne.). Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteiselo ja erilaisuus ovat esimerkiksi Ciceron kirjeiden keskiössä, kuten Veli-Matti Rissasen antama otsake tuo ytimekkäästi esille kirjoita, mitä sylki suuhun tuo. Lause implikoi myös kaksi esiintymistyyliä, keskustelutyylin ja asiatyylin. Onnittelen, tässä on moderni aihe ja haaste. Ciceron kirje on eräänlainen sosiaalinen media. Osa on jokapäiväistä seurustelua ystävän kanssa (sähköpostia, facebook-alustaa jne.); mutta kirjeen avulla voitiin muodostaa myös keskusteluyhteisöjä (jotka esimerkiksi imitoivat symposion-yhteisöjä), ja edelleen kirjeitä voitiin lähettää valitulle lukijakunnalle tarkoituksena ajaa jotakin poliittista tai kulttuurista asiaa. Kirjeestä tuli siten merkittävä yhteiskunnallisen (poliittisen, uskonnollisen ja kulttuurisen) vaikuttamisen väline. Ciceroa voi myös pitää bloggarina, ainakin niiden kirjeiden perusteella, joissa hän ei kirjoita mitä sylki suuhun tuo. 3. Pysyvyys ja muutos Palaan elämän ja kuoleman metaforiikkaan eli renessanssiin. Ensimmäinen, joka antaa latinalle selkeästi määreen kuollut kieli on italialainen humanisti Sperone Speroni, jonka v ilmestyneessä Kielten dialogissa (dialogo delle lingue) kardinaali Pietro Bembo sanoo että latina ja kreikka ovat jo laskussa, ei enää kieliä vaan paperia ja mustetta, ja dialogin Hovimies säestää Bembon ajatuksia sanomalla Puhukaa, te oppineet, vain teidän kuollutta latinaanne, ja antakaa meidän oppimattomien puhua rauhassa meidän elävää kansankiel- 9

10 tämme, kieltä jonka jumala on meille antanut. Samassa dialogissa oli arvostettu padovalainen kreikan ja latinan professori Lazaro Bonamico arvostellut kansankieltä ankarasti pitäen sitä turmeltuneena latinana: Kun tarkastelen kansankieltä ja latinaa, minusta näyttää, että kansankieli on latinan kieleen verrattuna kuin pohjasakka viiniin verrattuna. Sillä kansankieli ei ole mitään muuta kuin ajan mukana pilaantunutta latinaa, jonka barbaarit ja oma velttoutemme ovat turmelleet. Tähän Hovimies vielä vastasi ja pyysi, ettei Bonamico menisi niin pitkälle kuin Romolo Amaseo, joka puheissaan oli niin perusteellisesti tuominnut kansan kielen, että sai minut tuntemaan, että olisi ollut parempi kuolla Ciceron palvelijana ja osata latinaa kuin elää näinä toscanalaisen paavin päivinä. Vähän myöhemmin (1570) Benedetto Varchi, tunnettu Firenzen uusplatoonikko, otti sitten koko kuolleen kielen käsitteen teoreettisen pohdinnan aiheeksi: Korruptio, turmeltuneisuus, jota aikaisemmin oli käytetty tarkoittamaan kansankieltä, tarkoittaa nyt latinaa: Korruptio on yksi asia ja synty toinen... Tästä seuraa, että kansankieli, joka on elävä, on oma itsensä eikä yhtä latinan kanssa, joka on kuihtunut. Näin poistettiin myös teoreettisesti yksi elementti kieltä ja tyyliä koskevasta keskustelusta, jossa olivat kilpailleet latina ja kirjallisen tyylin välittäjäksi pyrkivä kansankieli; jäljelle jäivät erilaiset kansankielet. Käytännössä latinan kuolema oli tosin tapahtunut noin sata vuotta aiemmin. Humanisti-filosofien ongelma oli siinä, että he toisaalta tajusivat, että latina oli kuollut kieli, ja toisaalta olivat vakuuttuneita siitä, että kieli on paras todellisen kulttuurin välittäjä. Tämä johti vaatimaan paluuta klassisen latinan puhtauteen, sillä humanistien oli pakko huomata, kuinka valtava ero oli Ciceron latiniteetin ja keskiaikaisen munkkilatinan tai yliopistolatinan välillä. Osaltaan vaatimukseen vaikutti myös se, että kansan kielet olivat nousseet tai nousemassa tunnustetuiksi kielellisen kommunikaation välineiksi. Näin latinan puhtauden vaatijat ja kansankielten puolustajat olivat samassa rintamassa taistelemassa turmeltunutta kirkon piirissä ja yliopistoissa rehottavaa latinaa vastaan. Puhtaan kielen normina pidettiin Ciceron kielenkäyttöä. Hyvän ilmaisun peruselementit olivat jäsentely, kauneus ja ilmaisurikkaus, composite, ornate, copiose, kuten Cicero sanoo. On huomattava että useat puhtaan latiniteetin edustajat olivat samalla kansankielten puolustajia. Pietro Bembo on tästä hyvä esimerkki. Heidän kauttaan latiniteetin vaatimus siirtyi kansankieliin, niiden kehittämiseen ja huoltamiseen sanallisen taiteen ilmaisuvälineiksi. Humanisti oli etsinyt latiniteettia, vastausta kysymykseen, miten tulee puhua ja kirjoittaa hyvää latinaa. Sama tehtävä siirtyi nyt kansankieliin: Miten saavuttaa hyvä italian, ranskan, espanjan, englannin jne. taito. Miten kehittää tyyliä, kielen ilmaisun jäntevyyttä, kauneutta ja rikkautta. Samoista asioista kuin Italian humanismissa oli kyse myös Suomessa luvulla, jolloin käytiin myös jonkinlaista kielten välistä dialogia. Millä kielellä piti kirjoittaa akatemian väitöksiä. Mitä kieltä käytettiin juhlallisissa tilaisuuksissa? Millä kielellä omistuskirjoituksia ja onnitteluja? Suomi ei ollut vielä tarpeeksi kehittynyt kirjallisen käytön välineeksi. Kansallisista syistä saattoi joskus olla parempi ilmaista asia latinaksi kuin esimerkiksi ruotsiksi. Mutta myös täällä alettiin pitää latinaa enemmänkin puhetaidon mallina, keinona kehittää kansallisten kielten ilmaisua. Ja ennen kaikkea, latinan kielen ja kieliopin osaamisen asemasta painotettiin antiikin tekstien sisällöllistä arvoa: yksi käytännön hyötyyn tähtäävän valistuksen kulmakivistä oli kirjallisuuteen ja historiaan pohjautuva sivistys: ex libris et ex historia. 10

11 Myös suomen kielen ja Suomen historian tutkija Porthan tunnusti latinan kuolleeksi kieleksi, vaikka hän käyttikin latinaa suurimmassa osassa akateemista tuotantoaan. Kansankielet ovat elävää historiaa hänen mielestään. Tämä käy esiin mm. teesistä, jossa Porthan Italian humanisteja jäljitellen sanoo, että latinan ääntämys on vuosisatojen saatossa muuttunut ja turmeltunut, niin että tuskin Cicerokaan, jos heräisi henkiin, ymmärtäisi kansankieltä puhuvia, vaikka nämä lukisivat hänen omia erinomaisella latinalla kirjoitettuja teoksiaan. Elävän kansankielen ja kuolleen kulttuurikielen ero näkyy Porthanin teesistä, jossa hän katsoo, että suomen kieli vaikka se ei vielä ollut kirjallinen kieli voi olla erinomaiseksi avuksi latinaa opetettaessa. Vastaavasti latinasta ts. retoriikasta on suurta hyötyä kehitettäessä yleensä puhetaitoa ja erityisesti myös kehitettäessä suomen kielen ilmaisua. Porthan oli varma, että suomen kielellä, jolla on runsas sana- ja muotovarasto, on kaikki edellytykset kehittyä kulttuurikieleksi, jos sen kehittämistä huolella vaalitaan. Tähän on hyvä lopettaa seminaarialustukseni. Inkeri Kinnari jatkaa samasta aiheesta. Antiikin kirjallisen perinnön vaalijoiden ohje oli ex libris et ex historia, sivistys perustuu kirjallisuuteen ja historian tuntemukseen. Tämä kelvannee myös nykyään klassillisen filologian vaalilauseeksi. Sen pohjalta, uskoisin, klassillinen filologia voi menestyksellä vastata nykyisen globaalisen, monimuotoisen, monikielisen ja monimielisen ihmisyhteisön haasteisiin. 11

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS Muokkaa Tyylikaudetalaotsikon perustyyliä napsautt. TYYLISUUNTA kulttuurihistorian kuvaus eri aikakausien taiteesta Kuvaa kirjallisuuden ilmaisutavoissa ja sisällöissä havaittavia

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot