Klassillisen filologian haasteita ennen ja nyt (Turun yliopiston klassillinen filologia 50 vuotta, )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Klassillisen filologian haasteita ennen ja nyt (Turun yliopiston klassillinen filologia 50 vuotta, 10.12.2010)"

Transkriptio

1 Klassillisen filologian haasteita ennen ja nyt (Turun yliopiston klassillinen filologia 50 vuotta, ) ARVOISA SEMINAARIYLEISÖ! Mieluisa tehtäväni on aloittaa tämä 50-vuotisseminaari. Olen ollut tässä laitoksessa melkein koko tuon ajan loppupuolelta poissa vain n.10 vuotta. En tosin aio nyt muistella Turun klassillisen filologian vaiheita, vaan tarkastelen klassillista filologiaa antiikin ajoista alkaen pitäen samalla silmällä nykyisiä haasteita, eli tämän seminaarin esitelmiä. Helppoa on tänään klassikon alkutoivotukseni oli tehty Google ADIUVANTE. Haasteena ei ole enää latinaksi kääntäminen. Nyt latinisti voi kehottaa satunnaista vastaantulijaa kääntymään Googlen puoleen, jos hän haluaa tietää vaikkapa: Mikä latinakielinen nimi purjeveneelle? Onko vene feminiini vai maskuliini? Miten lepyttelen puolisoani latinaksi? Millaista latinaa voisi sommitella lemmikin hautakiveen? jne. Klassikon ei siis enää tarvitse tehdä käännöksiä suomesta latinaan? Mihin nyt klassikkoa tarvitaan? Mitä haasteita on jäljellä? Näihin kysymyksiin saadaan varmasti positiivisia vastauksia alustukseni jälkeen tulevista seminaariesitelmistä. Kymmenen vuotta sitten oppiaineen 40-vuotisseminaarissa puhuin antiikista meille säilyneistä teksteistä. Kun sain tehtävän avata tämän 50-vuotisseminarin, ajattelin ensiksi, että voisin pitää saman esitelmän uudestaan. Ihmisen muisti on lyhyt ja asiat unohtuvat, ellei niitä kirjoiteta kirjoihin tai muihin muistin apuvälineisiin. Muutin kuitenkin alustuksen nimen ja näkökulman siten, että tekstien säilymisen sijaan puhun joistakin haasteellisista ajankohdista, jolloin klassillisen perinnön vaalijat joutuivat ottamaan kantaa tämän perinnön merkitykseen omana aikanaan. Käytän perinnön vaalijoista yleistäen nimitystä opettajat eli antiikin grammaatikot, reetorit ja sofistit. 1

2 Oheisessa kuvassa sininen edustaa viimekertaista aihetta tekstin historiaa, jolloin näkökulma suuntautui lähinnä keskiaikaan; punainen taas esittää haasteellisia ajankohtia tämänpäiväisen aiheen kannalta, ja näkökulma suuntautuu keisariaikaan; ja, kuten sanottu, esitelmäni on ikään kuin johdatus tässä seminaarissa esitettäville jatko-opiskelijoiden töille. Varmuuden vuoksi sanon, että nyt en ole lukenut esitelmiä ennakolta; yritän vain esitelmien otsakkeista päätellä, mistä on kyse. Alustukseni jälkeen kuulette esitykset seuraavista aiheista: Klassillisten kielten vaiheita Turun akatemiassa (Inkeri Kinnari), Cicero ja kirjeen kirjoittamisen taito (Veli-Matti Rissanen), Grammatiikan alan syntyvaiheita (Minna Seppänen), Hetairat ja huumori Athenaioksella (Tiina Hiekkalinna) ja Julkeita gootteja ja jumalallisia väliintuloja (Antti Lampinen). Vuosijuhlat tuovat aina mieleen elämän metaforat. Niinpä lainaan vanhaa tuttua anekdoottia, joka on ainakin 30 vuoden takaa: Minä en käsitä, että sinulla voi olla niin paljon vaikeuksia latinan kanssa, sanoo isä pojalleen, latinahan on kuollut kieli! Siihen vastaa täysin uupunut poika: Totta, mutta valitettavasti latinanopettajat ovat selviytyneet hengissä! Anekdootti niin kuin anekdootit aina sisältää tietyn viisauden tai totuuden. Latina on elävä kuollut kieli, kuten usein paradoksaalisesti sanotaan, ja sitä pitävät hengissä latinan opettajat. Laajennan paradoksin koskemaan klassillisia kieliä ja antiikin kulttuuria, kuten juhlittavan oppiaineen tai oppiaineryhmän nimi kuuluu. Käytän kuitenkin useammin lyhyempiä nimikkeitä klassillinen filologia, klassillinen antiikki tai klassilliset kielet. Anekdootti osoittaa, että meillä voi olla joko staattinen tai dynaaminen käsitys klassillisesta antiikista. Staattinen käsitys painottaa antiikin ilmiöiden, mm. klassillisten kielten, pysyvää arvoa. Tällöin muutokset tai poikkeavuudet ns. normista tulkitaan helposti korruptioksi, turmeltuneisuudeksi; ainoa positiivinen seikka, mikä sisältyy staattiseen näkemykseen, voi olla sen myöntäminen, että antiikin kielet ovat kuolleita, mutta ne ovat merkittävän kulttuurin välittäjiä. Tämähän näkyy mm. erilaisten traditioitten ylläpitämisenä. 2

3 Dynaaminen käsitys taas pitää muutosta luonnollisena: itse asiassa muutos pitää käsiteltävät antiikin ilmiöt elävinä. Klassilliset filologit eli opettajat, grammaatikot ja vastaavat, ovat tämän muutoksen tulkkeja. Otan siis tämän elävä/kuollut -paradoksin johtolauseeksi ja alustukseni disposition tekijäksi. Käsittelen seuraavia teemoja: 1. Opettaminen perinteenä eli opettajat ovat hengissä 2. Puhutun ja kirjoitetun kielen dialogi 3. Pysyvyys ja muutos eli renessanssi 1. Opettaminen perinteenä Kuten puut vaihtavat vuosien saatossa lehtiään ja vanhat lehdet putoavat, siten katoaa sanojen vanha ikäpolvi, ja vastasyntyneet sanat kukkivat ja kukoistavat kuin nuorukaiset: kuolema perii meidät ja meidän työmme. Näin sanoo runoilija-opettaja Horatius Runousopissaan. Horatius ei tosin ennustanut latinan kuolemaa vaan käytti latinaa äidinkielenään ja ymmärsi, että kielen dynamiikkaan kuuluu luonnollinen muuttuminen. 3

4 Annan tarkoituksella Horatiukselle epiteetin runoilijaopettaja, sillä tällainen nimike ja ammattikuva kuuluivat antiikin opetusperinteeseen. Antiikin ensimmäisiä opettajia olivat runoilijat, kuten Hesiodos, Arkhilokhos, Kallinos, Theognis, Mimnermos, Tyrtaios, Solon, Simonides, Sapfo ja Alkaios. He antoivat moraali- ja käytösopetusta, kasvattivat nuorisoa toimimaan yhteiskunnassa, ja kehottivat taisteluun ulkoisia vihollisia vastaan. He olivat, Homeroksen ja historiankirjoituksen ohella, ikään kuin vanhan viisauden lähteitä tuleville opettajille. Roomassa vastaavia lähteitä olivat mm. Ennius, Plautus ja Terentius sekä Cato ja Varron keräämä aineisto. Antiikin kieliopin oppikirjan Tekhneen mukaan Opettajan ammattiin kuuluu runo- ja historiatekstien tuntemus Grammatiikka on käytännön tietoa ( mpeir a mpeir a) siitä, miten runoilijat ja historioitsijan pääsääntöisesti käyttävät kieltä Grammatik» stin mpeir a tîn par poihta j te kaˆ suggrafeàsin æj pˆ tõ polý legomšnwn. Tätä tärkeätä aihetta tulee Minna Seppänen kohta käsittelemään. Myöhemmät opettajat, sofistit, reetorit, filologit, grammaatikot ja jopa filosofit liittivät mielellään toimenkuvaansa käsitteen runoilija. Varsinkin Rooman keisariajan monikulttuurisessa ja monikielisessä maailmassa grammaticus et poeta tai sofistés kai poietés ja rhetor kai poietés olivat usein esiintyviä opettajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. 4

5 Otan esimerkin keisari Hadrianuksen ajalta: Satiirikko Juvenalis aloittaa VII satiirinsa: Est spes et ratio / studiorum in Caesare tantum. Sivistyksen vaalijoilla oli ainoa toive uudessa hallitsijassa, Hadrianuksessa. Rikkaat, vallassa olevat perheet halveksivat Muusia, pitävät rahapussin nyörit tiukasti kiinni oppineisuuden edustajilta. Perusopetuksen antaja grammaatikko tuskin saa vaivansa palkkaa. Opettaja ei saa vuodessa kasaan sitä, minkä gladiaattori yhdessä päivässä, ja siitäkin vähästä kaikenlaiset välikädet nipistävät osansa. Ja opettajan työ, labor, mitä se on? Kuka muu, ei ainakaan kukaan tehdastyöläinen paiski töitä öisin kuten opettaja, vartioi harvinaisiksi käyviä kirjoja ja niiden kuluneita sivuja? Palkkio on pieni, vaikka kaikki vaativat täsmällistä tietoa opettajalta: sinun on tunnettava tarkkaan kieliopin säännöt, historia paremmin kuin sormesi ja kaikki kirjallisuus, jotta, jos joskus pääset kylpylälomalle, voit vastata kelle tahansa vastaantulijalle mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin: Kuka oli Ankhiseen imettäjä? Entä Ankhemoloksen anopin nimi ja kotikaupunki? Kuinka vanhaksi Akestes eli? Montako ruukkua sikelit lahjoittivat fryygialaisille? jne. Vähän myöhemmin kuitenkin tilanne helpottui. Uusi keisari oli vaikuttanut asenteisiin. Niinpä Publius Annius Florus, grammaticus et poeta, grammaatikkorunolija saattoi ilmeisen tyytyväisenä lausua kuuluisat sanansa Ego nolo Caesar esse, johon paljon matkustellut runoilijakeisari vastasi yhtä tunnetulla runollaan Ego nolo Florus esse. Sama Florus tulee sitten esiin Espanjassa, provinssikaupungissa, klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opettajana. Tutkielmassaan Vergilius orator an poeta? hän kertoo, että kulkiessaan maaseutukaupungin kaduilla hän kohtasi miehen, joka myöhemmin osoittautui varsin sivistyneeksi. Mies tiedusteli hänen nimeään, ja kuultuaan, että se oli Florus, innostui, koska ilmeisesti Florus oli sama, jota he Etelä-Espanjassa, Andaluusiassa, olivat kovasti kaivanneet ja jonka runoilijan maine oli levinnyt sinne saakka. Vieras ihmetteli, kuinka niinkin tunnettu oppinut saattoi olla poissa Roomasta ja piileksiä provinssipaikoissa. Florus vastasi kyllästyneensä Roomaan, koska ei ollut saanut odottamaansa kunnioitusta runoilijantöistään. Sitten hän oli matkustellut ympäri imperiumia ja lopulta hän oli päätynyt Tarracon kaupunkiin, joka Rooman korvikkeena miellytti häntä. Kaupunki oli rauhallinen, väki ystävällistä, lahjakasta, hieman hidasliikkeistä mutta verraten varakasta. Ja luonto on kaunista, sää yleensä miellyttävä. Sitten vieras kysyi, mistä Florus saa 5

6 elantonsa. Auttaako ehkä isä. Ei vastasi Florus, vaan hän harjoittaa opettajan ammattia. Vieras alkaa surkutella, miten kestät istua opettajana nuorison keskellä. Florus myöntää, että aiemmin hänestä ei mikään ammatti ollut tuntunut surkeammalta kuin olla opettaja, mutta kun hän oli alkanut tarkemmin pohtia elämää ja sen vaivoja ja omia kokemuksiaan, grammaatikon ammatissa alkoi näkyä tiettyä miellyttävyyttä ja etuja: palkka ja asema eivät ole tärkeitä ei maaherran virka ei sotapäällikön virka ehkä niissä on enemmän kunniaa ja ainakin enemmän rahaa, mutta kumpi on parempaa, käskeäkö virkapukuun puettua joukkoa vai jalosukuisia nuorukaisia? Opettajan vaivan palkka on saada opettaa nuorisolle hyviä tapoja, kirjallisuuden, historian ja kielen ihmeitä, pitää luentoja ja muovata sanoillaan nuorten mieliä. Florukselle teki grammaatikon labor, tähän tehtävään kuuluvan työn sisältö, työn arvokkaaksi. Mikä siis oli onnistuneen opetuksen sisältö? Keisari Hadrianuksen aikainen filologi ja Ateenan kulttuurin ihailija Aulus Gellius kertoo eräässä Ateenan öitä -teoksensa luvussa, että joukko sivistyneitä roomalaisia oli kokoontunut Ateenassa viettämään Saturnalia-juhlia. Juhlat olivat iloiset, mutta ei liian riehakkaat. Ne tarjosivat rentouttavan hetken (remittere animum) tiiviin työskentelyn jälkeen. Nuorukaiset olivat tulleet Ateenaan opiskelemaan, ja saaneet juuri päätökseen luentokurssien kuuntelun. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut remittere animum niin pitkälle, että siitä olisi tullut samaa kuin amittere animum, kuten varomattomalle usein tällaisissa tilanteissa käy, vaan tarkoituksena oli viettää aikaa miellyttävässä ja sivistyneen arvokkaassa ilmapiirissä. Siksi paikalle kokoontuneet järjestivät eräänlaisen klassillisen filologian seminaarin selvittääkseen, miten hyvin he olivat luentonsa kuunnelleet ja painaneet opetuksen päähänsä. Seminaarissa käsitellyt teemat koskettelivat laajalti klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opetusohjelman eri aihepiirejä: 1. Vanha kirjallisuus, jonka lukeminen kehittää tyylitajua ja kykyä käyttää kieltä ilmeikkäästi ja selkeästi. 2. Historia, jonka tuntemus kehittää kykyä tajuta ihmisten yhteiselon lainalaisuuksia. 3. Vanhat tavat ja oikeustiede. Niiden tuntemus on tärkeää, jotta voisimme toimia oikein yhteiskunnassamme. 6

7 4. Filosofia, joka auttaa selviytymään elämän ongelmatilanteista ja kehittää kykyä päätellä täsmällisesti. Syvimmillään filosofian tarkoitus on auttaa ihmistä tuntemaan itsensä. 5. Etymologia, jonka perimmäinen tarkoitus on tyydyttää ihmisen uteliaisuutta. 6. Luonnon tuntemus, joka avaa ihmiselle aistien maailman ja lähentää häntä siten jumaliin. 7. Kielioppi: Mitä muotoja ovat scripserim, legerim, venerim? Muodoilla on melkein yhtä monta selitystä kuin oli kielen teoreetikkojakin eli lingvistejä. 8. Ja lopuksi tärkein: moraaliopetus. Ihmisten käyttäytymistä koskeva opetus on parhaiten säilynyt sananparsiksi kiteytyneessä vanhassa viisaudessa. Mitä esimerkiksi runoilija Hesiodos tarkoittaa sanoessaan, että puolet on enemmän kuin kaikki. Gelliuksen attikalaisessa seminaarissa esitetyt kysymykset on höystetty runoilijoilta ja vanhasta historiasta otetuilla sanonnoilla, sanaparsilla ja anekdooteilla. Kysymyksiin ei anneta yksiselitteisiä vastauksia, vaan tavallisesti löytyy useampia vastauksia, riippuen aina siitä, millaiseen yhteiskunnalliseen tai sosiaaliseen kontekstiin asia asetetaan. Esimerkiksi Hesiodoksen sanonta puolet on enemmän kuin kaikki voi saada seuraavanlaisia tulkintoja: hyvin suunniteltu on puoleksi tehty; vaikeneminen on kultaa; kohtuus kannattaa; puolet on enemmistö; tasapuolisuus hallinnossa ja oikeudenkäytössä, ahneus ja lahjonta aiheuttavat vain populistista kapinamieltä. Aulus Gellius sanoo, että sivistys perustuu kirjallisuuden ja historian tuntemukseen ex libris et ex historia, oli hänen mottonsa. Mielestäni Gellius oli enemmän kuin antikvaari, pelkkä muinaistiedon keräilijä. Hän pyrki omalla menetelmällään ymmärtämään ja analysoimaan oman aikansa yhteiskuntaa ja oman aikansa ihmisten toimintatapoja. Hän osoittaa, että ns. antiikki eli menneisyys on arvokasta vain nykyhetken tarpeista katsottuna. Epäilemättä myös Publius Annius Florus, joka oli asettunut pieneen kaupunkiin kauas Roomasta harjoittamaan grammaticuksen ammattia, toteutti samanlaista opetussuunnitelmaa kuin Gellius Ateenan seminaarissaan. Tällainen ohjelma oli hänen ylpeytensä aihe, olla sekä grammaticus että poeta, sillä kuten hän itse sanoo eräässä runossaan: Consules fiunt quotannis et novi proconsules: solus aut rex aut poeta non quotannis nascitur. Uudet virkamiehet valitaan aina vuosittain hallitsijaa tai runoilijaa ei synny joka vuosi. Tällaisia kiertäviä opettajia olivat toisella vuosisadalla jkr. äsken mainittujen Floruksen ja Gelliuksen lisäksi mm. sofisti-opettajat Dion Khrysostomos, Herodes Atticus, Aristides, Lukianos ja Filostratos sekä sofistien pöytäkeskustelujen kirjoittaja Athenaios. Tälle ns. toiselle sofistiikalle oli ominaista attisismi eli klassillisen Ateenan jäljittely. Esitystavoissaan sofistit jäljittelivät Platonia ja attikalaisia puhujia: erityisesti Platonin dialogimuotoinen esityslaji ja symposionkeskustelut olivat suosittuja. Ihailun, parodian tai jopa satiirin kohteina olivat klassisen Ateenan valtiomiehet, kuten Solon ja Perikles, ja klassiset tragediankirjoittajat. Athenaioksen Deipnosofistae Pitosofistit muistuttaa Gelliuksen Ateenan öitä. Se on kokoelma vanhaa viisautta, luonne- ja 7

8 henkilökuvauksia sekä anekdootteja. Siinä on erittäin suuri määrä siteerauksia tunnetuilta ja tuntemattomilta kirjailijoilta. Onko se enemmän kuin ansiokas fragmenttikokoelma, on haasteellinen tutkimustehtävä. Kertovatko Athenaioksen keräämät anekdootit ja otteet kirjailijoilta vain esimerkiksi Perikleen ajan yhteiskunnasta, vai ovatko ne parodiaa ja jopa Athenaioksen oman ajan elämäntapojen kritiikkiä? Mahdollista on myös, että näihin anekdootteihin ja kertomuksiin kiteytyneet klassilliset arvot heijastuvat nykypäivään ja vaikuttavat vielä meidän aikamme ihmisten sosiaalista käyttäytymistä koskeviin asenteisiin. Rooman imperiumin viimeisinä vuosisatoina etenkin kreikankielisessä maailmassa oli vaikutusvaltaisia sofistifilosofeja, kuten Libanios, Himerios, Themistios ja Synesios. Näiden monitoimisten vaikuttajien käyttämät esityslajit, dialogi, diatribe, kirje, saarna, melete eli deklamaatio, ethopoiia, enkomion, ekfraasi jne. tulivat retoriikasta tai filosofian perinteestä. Esitykset sisälsivät vanhaa viisautta eli runoilijoilta ja historiakirjoituksesta poimittua aineistoa, esimerkkejä, anekdootteja, topoksia, kertomuksia, kuvauksia, joita nämä sofistit käyttivät aina kulloisenkin tilanteen mukaan vaikuttaakseen yhteiskunnassa. Esimerkiksi vanhat Herodotoksen tai Aiskhyloksen maalaamat kuvat barbaarisista persialaisista tai skyyteistä siirtyivät nyt kuvaamaan uusia antiikin maailman uhkaajia, barbaarisia gootteja. Runoilija-opettajat ovat antiikin tutkijalle hyviä ja haasteellisia aihevalintoja, sillä he voivat kuvata mainiosti sitä, miten näennäisesti pysyvä, staattinen antiikin tarjoama aineisto elää maailman muuttuessa. Odotan mielenkiinnolla Tiina Hiekkalinnan ja Antti Lampisen esitelmiä. 2. Puhutun ja kirjoitetun kielen dialogi Antiikki oli tosiasiassa puheen maailmaa, mutta meille ja jo antiikin aikana se esittäytyy kirjoitettuna. Esimerkiksi antiikin kielitieteessä peruskysymys oli, miten yhdistää kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli. Puhekielen ja kirjoitetun kielen dialogi teki kielitieteellisen pohdinnan ja kieliopin dynaamiseksi, muutoksille alttiiksi, avoimeksi ja aina vaillinaiseksi. Kielen teoreetikot joutuivat laatimaan sääntönsä kirjoitetusta kielestä jo kangistuneesta kuolleesta muodosta ja samalla sovittamaan niitä muuttuneeseen elävään puhekielen muotoon. Tästä aiheutuvat nuo kielentutkimuksen tieteenalan syntykivut, joista nähdäkseni Minna Seppänen tulee kohta puhumaan. Puhutun ja kirjoitetun kielen dialogi näkyy hyvin selvästi niissä moninaisissa esityslajeissa, kirjallisissa lajeissa tai puhelajeissa, joita keisariajan sofistit käyttivät. keskusteluun tai vuoropuheluun viittaavia lajeja ovat mm. dialogi, diatribe (kiistakirjoitus tai pamfletti) ja kristittyjen käyttämät lajit: sermo (saarna, homilia), eksegeesi, enarratio, tractatus. varsinaiseen puheeseen (oikeuspuhe, poliittinen puhe, epideiktinen puhe) viittaavat lajit saavat tarkemmat nimensä esitystilanteista, esim. enkomion (ylistyspuhe) ja epithalamion (hääpuhe). monet puhelajit pohjautuivat retoriikan käytäntöihin, harjoituspuheisiin (melete, declamatio). Nimet kuvaavat puheen sisältöä: esim. prosopopoiia (henkilökuva), ethopoiia (luonnekuva), propemptikon (saattopuhe) yksi laji viittaa molempiin sekä kirjoittamiseen että puhumiseen: epistola luettavaksi, puhuttavaksi lähetetty (kirje) Käytännössä muutkin esitykset kuin varsinaiset kirjeet voivat olla kirjeitä siinä mielessä, että sofisti voi lähettää puheensa tai deklamaationsa julkaistavaksi eli luettavaksi eri puolille imperiumia sen sijaan, että itse olisi kiertänyt opettamassa paikasta toiseen. Kyse on siis koko ajan viestimisestä, kommunikaatiosta, joka käyttää kunakin aikana käytettävissä olevaa mediaa, viestintävälineitä. 8

9 Kirje oli antiikin aikaisen sosiaalisen median tärkeimpiä välineitä. Kristityille parhaiten tunnettuja lienevät Paavalin kirjeet (roomalaisille, efesolaisille, korinttilaisille jne.). Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteiselo ja erilaisuus ovat esimerkiksi Ciceron kirjeiden keskiössä, kuten Veli-Matti Rissasen antama otsake tuo ytimekkäästi esille kirjoita, mitä sylki suuhun tuo. Lause implikoi myös kaksi esiintymistyyliä, keskustelutyylin ja asiatyylin. Onnittelen, tässä on moderni aihe ja haaste. Ciceron kirje on eräänlainen sosiaalinen media. Osa on jokapäiväistä seurustelua ystävän kanssa (sähköpostia, facebook-alustaa jne.); mutta kirjeen avulla voitiin muodostaa myös keskusteluyhteisöjä (jotka esimerkiksi imitoivat symposion-yhteisöjä), ja edelleen kirjeitä voitiin lähettää valitulle lukijakunnalle tarkoituksena ajaa jotakin poliittista tai kulttuurista asiaa. Kirjeestä tuli siten merkittävä yhteiskunnallisen (poliittisen, uskonnollisen ja kulttuurisen) vaikuttamisen väline. Ciceroa voi myös pitää bloggarina, ainakin niiden kirjeiden perusteella, joissa hän ei kirjoita mitä sylki suuhun tuo. 3. Pysyvyys ja muutos Palaan elämän ja kuoleman metaforiikkaan eli renessanssiin. Ensimmäinen, joka antaa latinalle selkeästi määreen kuollut kieli on italialainen humanisti Sperone Speroni, jonka v ilmestyneessä Kielten dialogissa (dialogo delle lingue) kardinaali Pietro Bembo sanoo että latina ja kreikka ovat jo laskussa, ei enää kieliä vaan paperia ja mustetta, ja dialogin Hovimies säestää Bembon ajatuksia sanomalla Puhukaa, te oppineet, vain teidän kuollutta latinaanne, ja antakaa meidän oppimattomien puhua rauhassa meidän elävää kansankiel- 9

10 tämme, kieltä jonka jumala on meille antanut. Samassa dialogissa oli arvostettu padovalainen kreikan ja latinan professori Lazaro Bonamico arvostellut kansankieltä ankarasti pitäen sitä turmeltuneena latinana: Kun tarkastelen kansankieltä ja latinaa, minusta näyttää, että kansankieli on latinan kieleen verrattuna kuin pohjasakka viiniin verrattuna. Sillä kansankieli ei ole mitään muuta kuin ajan mukana pilaantunutta latinaa, jonka barbaarit ja oma velttoutemme ovat turmelleet. Tähän Hovimies vielä vastasi ja pyysi, ettei Bonamico menisi niin pitkälle kuin Romolo Amaseo, joka puheissaan oli niin perusteellisesti tuominnut kansan kielen, että sai minut tuntemaan, että olisi ollut parempi kuolla Ciceron palvelijana ja osata latinaa kuin elää näinä toscanalaisen paavin päivinä. Vähän myöhemmin (1570) Benedetto Varchi, tunnettu Firenzen uusplatoonikko, otti sitten koko kuolleen kielen käsitteen teoreettisen pohdinnan aiheeksi: Korruptio, turmeltuneisuus, jota aikaisemmin oli käytetty tarkoittamaan kansankieltä, tarkoittaa nyt latinaa: Korruptio on yksi asia ja synty toinen... Tästä seuraa, että kansankieli, joka on elävä, on oma itsensä eikä yhtä latinan kanssa, joka on kuihtunut. Näin poistettiin myös teoreettisesti yksi elementti kieltä ja tyyliä koskevasta keskustelusta, jossa olivat kilpailleet latina ja kirjallisen tyylin välittäjäksi pyrkivä kansankieli; jäljelle jäivät erilaiset kansankielet. Käytännössä latinan kuolema oli tosin tapahtunut noin sata vuotta aiemmin. Humanisti-filosofien ongelma oli siinä, että he toisaalta tajusivat, että latina oli kuollut kieli, ja toisaalta olivat vakuuttuneita siitä, että kieli on paras todellisen kulttuurin välittäjä. Tämä johti vaatimaan paluuta klassisen latinan puhtauteen, sillä humanistien oli pakko huomata, kuinka valtava ero oli Ciceron latiniteetin ja keskiaikaisen munkkilatinan tai yliopistolatinan välillä. Osaltaan vaatimukseen vaikutti myös se, että kansan kielet olivat nousseet tai nousemassa tunnustetuiksi kielellisen kommunikaation välineiksi. Näin latinan puhtauden vaatijat ja kansankielten puolustajat olivat samassa rintamassa taistelemassa turmeltunutta kirkon piirissä ja yliopistoissa rehottavaa latinaa vastaan. Puhtaan kielen normina pidettiin Ciceron kielenkäyttöä. Hyvän ilmaisun peruselementit olivat jäsentely, kauneus ja ilmaisurikkaus, composite, ornate, copiose, kuten Cicero sanoo. On huomattava että useat puhtaan latiniteetin edustajat olivat samalla kansankielten puolustajia. Pietro Bembo on tästä hyvä esimerkki. Heidän kauttaan latiniteetin vaatimus siirtyi kansankieliin, niiden kehittämiseen ja huoltamiseen sanallisen taiteen ilmaisuvälineiksi. Humanisti oli etsinyt latiniteettia, vastausta kysymykseen, miten tulee puhua ja kirjoittaa hyvää latinaa. Sama tehtävä siirtyi nyt kansankieliin: Miten saavuttaa hyvä italian, ranskan, espanjan, englannin jne. taito. Miten kehittää tyyliä, kielen ilmaisun jäntevyyttä, kauneutta ja rikkautta. Samoista asioista kuin Italian humanismissa oli kyse myös Suomessa luvulla, jolloin käytiin myös jonkinlaista kielten välistä dialogia. Millä kielellä piti kirjoittaa akatemian väitöksiä. Mitä kieltä käytettiin juhlallisissa tilaisuuksissa? Millä kielellä omistuskirjoituksia ja onnitteluja? Suomi ei ollut vielä tarpeeksi kehittynyt kirjallisen käytön välineeksi. Kansallisista syistä saattoi joskus olla parempi ilmaista asia latinaksi kuin esimerkiksi ruotsiksi. Mutta myös täällä alettiin pitää latinaa enemmänkin puhetaidon mallina, keinona kehittää kansallisten kielten ilmaisua. Ja ennen kaikkea, latinan kielen ja kieliopin osaamisen asemasta painotettiin antiikin tekstien sisällöllistä arvoa: yksi käytännön hyötyyn tähtäävän valistuksen kulmakivistä oli kirjallisuuteen ja historiaan pohjautuva sivistys: ex libris et ex historia. 10

11 Myös suomen kielen ja Suomen historian tutkija Porthan tunnusti latinan kuolleeksi kieleksi, vaikka hän käyttikin latinaa suurimmassa osassa akateemista tuotantoaan. Kansankielet ovat elävää historiaa hänen mielestään. Tämä käy esiin mm. teesistä, jossa Porthan Italian humanisteja jäljitellen sanoo, että latinan ääntämys on vuosisatojen saatossa muuttunut ja turmeltunut, niin että tuskin Cicerokaan, jos heräisi henkiin, ymmärtäisi kansankieltä puhuvia, vaikka nämä lukisivat hänen omia erinomaisella latinalla kirjoitettuja teoksiaan. Elävän kansankielen ja kuolleen kulttuurikielen ero näkyy Porthanin teesistä, jossa hän katsoo, että suomen kieli vaikka se ei vielä ollut kirjallinen kieli voi olla erinomaiseksi avuksi latinaa opetettaessa. Vastaavasti latinasta ts. retoriikasta on suurta hyötyä kehitettäessä yleensä puhetaitoa ja erityisesti myös kehitettäessä suomen kielen ilmaisua. Porthan oli varma, että suomen kielellä, jolla on runsas sana- ja muotovarasto, on kaikki edellytykset kehittyä kulttuurikieleksi, jos sen kehittämistä huolella vaalitaan. Tähän on hyvä lopettaa seminaarialustukseni. Inkeri Kinnari jatkaa samasta aiheesta. Antiikin kirjallisen perinnön vaalijoiden ohje oli ex libris et ex historia, sivistys perustuu kirjallisuuteen ja historian tuntemukseen. Tämä kelvannee myös nykyään klassillisen filologian vaalilauseeksi. Sen pohjalta, uskoisin, klassillinen filologia voi menestyksellä vastata nykyisen globaalisen, monimuotoisen, monikielisen ja monimielisen ihmisyhteisön haasteisiin. 11

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot