Oikeudellisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asioiden valiokunta 2011/2006(INI) MIETINTÖLUONNOS ja suositukset komissiolle maksukyvyttömyysmenettelyistä EU:n yhtiöoikeuden yhteydessä (2011/2006(INI)) Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne (Aloite työjärjestyksen 42 artikla) PR\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI_art42 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE: PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET...6 PERUSTELU...12 PE v /15 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ja suositukset komissiolle maksukyvyttömyysmenettelyistä EU:n yhtiöoikeuden yhteydessä (2011/2006(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan, ottaa huomioon maksukyvyttömyysmenettelyistä 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/ (maksukyvyttömyysasetus), ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 2. toukokuuta , 10. syyskuuta ja 21. tammikuuta antamat tuomiot, ottaa huomioon työjärjestyksen 42 ja 48 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja rahaasioiden valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0000/2011), A. ottaa huomioon, että erot kansallisten maksukyvyttömyyslakien välillä aiheuttavat kilpailuetuja tai haittoja ja ongelmia yrityksille, joilla on rajatylittävää toimintaa, ja että nämä erot saattavat estää maksukyvyttömien yritysten onnistuneen tervehdyttämisen; katsoo, että erot kannustavat suotuisimman käsittelypaikan etsimiseen (forum shopping); katsoo, että sisämarkkinat hyötyisivät yhtäläisistä toimintamahdollisuuksista, B. ottaa huomioon, että vaikka ei ole mahdollista luoda todellista maksukyvyttömyyslainsäädäntöä EU:n tasolla, tietyillä maksukyvyttömyyslainsäädännön aloilla yhdenmukaistaminen kannattaa ja on mahdollista, C. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyslainsäädännöt ovat asteittain lähentymässä toisiaan, D. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysasetus hyväksyttiin vuonna 2000 ja että se on ollut voimassa yli yhdeksän vuotta; ottaa huomion, että komission olisi annettava 1. kesäkuuta 2012 mennessä kertomus asetuksen soveltamisesta, E. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysasetus oli tulosta erittäin pitkästä neuvotteluprosessista, jonka seurauksena oli, että monet arkaluontoiset kysymykset jätettiin ulkopuolelle ja että lähestymistapa moniin kysymyksiin oli vanhentunut jo asetuksen hyväksymishetkellä, F. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysasetuksen voimaantulon jälkeen on tapahtunut 1 EYVL L 160, , s Asia C-341/04, Eurofood IFSC Ltd, tuomio , (Kok. 2006, s. I-3813). 3 Asia C-97/08 P, Akzo Nobel ja muut v. Komissio, tuomio (Kok. 2009, s. I-8237). 4 Asia C-444/07, MG Probud Gdynia sp. z o.o., (EUVL, C 63, , s. 2). PR\ doc 3/15 PE v02-00

4 monia muutoksia, unioniin on liittynyt 15 uutta jäsenvaltiota, yritysten pääoma on kasvanut ja yritysryhmittymät ovat lisääntyneet valtavasti, G. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysmenettelyitä koskeva lähestymistapa keskittyy nyt enemmän yrityksen pelastamiseen vaihtoehtona konkurssille, H. katsoo, että maksukyvyttömyysmenettelylainsäädännön pitäisi olla unionin tason väline yritysten pelastamiseksi; katsoo, että tällaisen pelastamisen on mahdollisuuksien mukaan oltava edullista velallisille, velkojille ja työntekijöille, I. ottaa huomioon, että 3. maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa "Eurooppa Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" komissio viittasi puuttuviin lenkkeihin ja pullonkauloihin, jotka estävät saavuttamasta sisämarkkinoita 21. vuosisadalla, ja totesi seuraavaa: "Pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille on parannettava. Yrittäjyyttä on kehitettävä konkreettisilla poliittisilla aloitteilla, joihin kuuluu yrityslainsäädännön yksinkertaistaminen (konkurssimenettelyt, yksityisen eurooppayhtiön säännöt jne.) ja aloitteet, jotka mahdollistavat yritystoiminnan aloittamisen uudelleen entisen yrityksen epäonnistuttua". J. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyyslainsäädännössä olisi myös vahvistettava säännöt yrityksen likvidaatiolle tavalla, joka tuottaa vähiten haittaa ja eniten hyötyä kaikille osapuolille kun on todettu, että yrityksen pelastaminen tulee todennäköisesti epäonnistumaan tai on epäonnistunut, K. ottaa huomioon, että konsernit ovat yleinen ilmiö, mutta niiden maksukyvyttömyyttä ei ole vielä käsitelty unionin tasolla; ottaa huomioon, että konsernien maksukyvyttömyys johtaa todennäköisesti monien erillisten maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamiseen eri tuomioistuimissa ja koskevat kutakin maksukyvyttömän konsernin jäsentä; ottaa huomioon, että ellei näitä menettelyjä voida koordinoida, konsernia ei todennäköisesti voida järjestää uudelleen vaan se on pilkottava osiin, ja siten aiheutetaan menetyksiä velkojille, osakkeenomistajille ja työntekijöille, L. katsoo, että EU:n maksukyvyttömyysmenettelytietokannan luominen antaisi velkojille ja tuomioistuimille mahdollisuuden selvittää, onko maksukyvyttömyysmenettely aloitettu toisessa jäsenvaltiossa ja mitä ovat kanteiden esittämisen määräajat ja yksityiskohdat; katsoo, että se edistäisi hallinnon kustannustehokkuutta ja lisäisi avoimuutta, M. ottaa huomioon, että tässä päätöslauselmassa pyydetyn säädöksen vaikutuksista olisi tehtävä yksityiskohtainen arviointi, 1. pyytää komissiota esittämään parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan, 81 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan perusteella yhden tai useampia lainsäädäntöaloitteita EU:n yhtiöiden maksukyvyttömyyslainsäädännöstä sekä ehdotusten liitteissä yksityiskohtaisia suosituksia, jotka perustuvat toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista tehtyihin perusteellisiin selvityksiin, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset toimintamahdollisuudet; PE v /15 PR\ doc

5 2. vahvistaa, että suosituksissa on noudatettu toissijaisuusperiaatetta ja kunnioitettu kansalaisten perusoikeuksia; 3. katsoo, että pyydetyn ehdotuksen rahoitusvaikutukset olisi katettava asianmukaisista budjettimäärärahoista; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle. PR\ doc 5/15 PE v02-00

6 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE: PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET Osa 1: Suositukset maksukyvyttömyys- ja yhtiölainsäädäntöä koskevien erityisnäkökohtien yhdenmukaistamisesta 1.1. Suositus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevien tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa, että yhdenmukaistetaan edellytykset, joiden mukaisesti maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa. Euroopan parlamentti katsoo, että direktiivillä olisi yhdenmukaistettava menettelyjen aloittamista koskevia näkökohtia niin, että: maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa sellaisia velallisia vastaan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, oikeudellisia yksikköjä tai yhdistyksiä; maksukyvyttömyysmenettely voi koskea edellä mainittujen velallisten omaisuutta, niiden yksikköjen omaisuutta, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä (esimerkiksi Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä), perillisen omaisuutta ja yhteisomistusta; maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös oikeudellisen yksikön tai yksikön, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä, purkamisen jälkeen, mikäli omaisuutta ei ole vielä jaettu; menettelyn voi aloittaa velkoja tai velallinen kirjallisena; menettelyn aloittamista koskeva pyyntö voidaan peruuttaa niin kauan kuin menettelyä ei ole aloitettu tai tuomioistuin ei ole torjunut pyyntöä; velkoja voi pyytää menettelyn aloittamista, jos se on hänen laillisten etujensa mukaista ja jos hän osoittaa uskottavasti, että hänellä on saatavia; menettely voidaan aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön eli kykenemätön vastaamaan maksuvelvoitteistaan; jos pyynnön on esittänyt velallinen, menettely voidaan aloittaa myös, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys, eli jos velallinen ei todennäköisesti kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan; kun on kyse velallisen pakollisesta asettamisesta konkurssiin, menettelyt on aloitettava vähintään yhden kuukauden ja enintään kahden kuukauden kuluttua maksujen keskeytymisestä; jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaan velallinen asetetaan vastuuseen, jos konkurssista ei ole tehty ilmoitusta tai se on tehty virheellisesti; jäsenvaltioiden on määrättävä myös tehokkaista, oikeasuhteisista ja vaikuttavista pakotteista. PE v /15 PR\ doc

7 1.2. Suositus saatavien ilmoittamista koskevien tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa, että yhdenmukaistetaan edellytykset, joiden mukaisesti saatavista on ilmoitettava maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä. Euroopan parlamentti katsoo, että direktiivillä olisi yhdenmukaistettava saatavien ilmoittamista koskevia näkökohtia niin, että: velkojat ilmoittavat saatavansa selvittäjälle kirjallisesti tietyssä määräajassa; jäsenvaltioilta edellytetään, että ne asettavat edellä mainitut määräajat yhdestä kolmeen kuukauteen konkurssipäätöksen julkaisemisesta; velkojalta edellytetään saatavia tukevien asiakirjojen esittämistä; selvittäjä laatii taulukon kaikista ilmoitetuista saatavista; taulukko asetetaan nähtäville maksukyvyttömyysasetuksen 2 artiklan d kohdassa tarkoitetussa toimivaltaisessa tuomioistuimessa; myöhässä toimitetut ilmoitukset, eli saatavat, joista velkoja ilmoittaa saatavien ilmoittamista koskevan määräajan jälkeen, on tarkastettava, mutta myöhästyminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia kyseiselle velkojalle Suositus riitauttamistoimia koskevien näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa riitauttamistoimia koskevien näkökohtien yhdenmukaistamista niin, että: jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta riitauttaa toimet, jotka on tehty ennen velkojia vahingoittavan menettelyn aloittamista; toimet, joihin voidaan soveltaa riitauttamistoimia, ovat toimia uhkaavassa maksukyvyttömyystilanteessa, takuiden luominen, toimet asianomistajien kanssa ja toimet, joita toteutetaan velkojien petkuttamiseksi; määräaika, jonka kuluessa toimi voidaan riitauttaa, vaihtelee kyseessä olevan toimen luonteen mukaan; määräajat alkavat menettelyn aloittamispyynnön päivämäärästä; määräaika voi olla kolmesta yhdeksään kuukauteen kun on kyse toimista, joita toteutetaan uhkaavassa maksukyvyttömyystilanteessa, kuudesta kahteentoista kuukauteen kun on kyse takuiden luomisesta, yhdestä kahteen vuoteen kun on kyse toimista asianomistajien kanssa ja kolmesta viiteen vuoteen kun on kyse toimista, joita toteutetaan velkojien petkuttamiseksi; todistustaakka sen osoittamiseksi, voidaanko toimi riitauttaa, kuuluu periaatteessa osapuolelle, joka väittää, että toimi voidaan riitauttaa; toimissa asianomistajien kanssa todistustaakka kuuluu asianomistajana olevalle henkilölle. PR\ doc 7/15 PE v02-00

8 1.4. Suositus selvittäjien pätevyyttä ja työtä koskevien yleisten näkökohtien yhdenmukaistamisesta selvittäjän on oltava jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä, hänellä on oltava hyvä maine ja tehtäviensä hoitamiseen tarvittava koulutus; selvittäjän on oltava asiantunteva ja pätevä arvioimaan velallisen yksikön tilannetta ja ottamaan hoidettavakseen yrityksen hallinnolliset tehtävät; selvittäjän on oltava riippumaton velkojista ja maksukyvyttömyysmenettelyn muista osapuolista; eturistiriitatilanteessa selvittäjän on erottava tehtävästään Suositus tervehdyttämissuunnitelmaa koskevien näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa tervehdyttämissuunnitelman käyttöönottamista, vaikutuksia ja sisältöä koskevien näkökohtien yhdenmukaistamista niin, että: vaihtoehtona lakisääteisten määräysten noudattamiselle velkojat tai selvittäjät voivat esittää tervehdyttämissuunnitelman; suunnitelmassa on oltava velkojia tyydyttäviä määräyksiä ja määräyksiä velallisen vastuusta maksukyvyttömyysmenettelyn loppuun saattamisen jälkeen; suunnitelman on sisällettävä kaikki merkitykselliset tiedot, joiden avulla velkojat voivat päättää, voivatko he hyväksyä suunnitelman; suunnitelma on hyväksyttävä tai hylättävä asianmukaisen tuomioistuimen erityisessä menettelyssä. Osa 2: Suositukset maksukyvyttömyysmenettelyistä 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta 2.1. Suositus maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalasta Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalaa olisi laajennettava sisältämään maksukyvyttömyysmenettelyt, joissa omaisuus säilyy velallisen hallussa. Maksukyvyttömyysasetuksen liitettä A olisi muutettava vastavasti. PE v /15 PR\ doc

9 2.2. Suositus "pääintressin keskuksen" (COMI) määrittelemisestä Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen olisi sisällettävä termin "pääintressin keskus" määritelmä. Euroopan parlamentti ehdottaa johdanto-osan 13 kohdan selventämistä siten, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön muodollinen määritelmä sisällytetään 2 artiklaan Suositus "toimipaikan" määrittelemisestä sekundäärimenettelyn yhteydessä Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen olisi sisällettävä "toimipaikan" määritelmä sellaisena taloudellisen toiminnan paikkana, jossa velallinen harjoittaa muuten kuin tilapäisesti taloudellista toimintaa inhimillisin ja aineellisin voimavaroin ja palveluin Suositus tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen 32 artiklassa olisi säädettävä yksiselitteisestä yhteistyö- ja tietojenantovelvollisuudesta paitsi selvittäjien, myös tuomioistuinten välillä. Osa 3: Suositukset konsernien maksukyvyttömyydestä Koska konsernin sisällä saattaa esiintyä yhdentymisen eri tasoja Euroopan parlamentti katsoo, että komission olisi esitettävä joustava ehdotus konsernien maksukyvyttömyyden sääntelemiseksi, kun otetaan huomioon seuraavaa: 1. Toiminta/omistusrakenteen salliessa olisi käytettävä seuraavaa lähestymistapaa: A. Menettely olisi aloitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa konsernin toiminnan keskus sijaitsee. Menettelyjen aloittaminen olisi tunnustettava automaattisesti. B. Pääasiallisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen olisi johdettava konsernin muita jäseniä vastaan muissa jäsenvaltioissa aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen lykkäämiseen. C. Olisi nimitettävä yhteinen pesänhoitaja. D. Jokaiseen jäsenvaltioon, jossa on aloitettu toissijainen maksukyvyttömyysmenettely, olisi perustettava komitea puolustamaan ja edustamaan paikallisten velkojien ja työntekijöiden etuja. E. Jos konsernin varat ovat niin sekaisin, että omaisuutta ei voi pitää erillään, olisi sovellettava omaisuuden koostamista. PR\ doc 9/15 PE v02-00

10 2. Hajautettujen konsernien maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta säädöksessä olisi vahvistettava A. Tuomioistuinten välistä, tuomioistuinten ja maksukyvyttömyysedustajien välistä sekä maksukyvyttömyysedustajien välistä pakollista koordinointia ja yhteistyötä koskevat säännöt. B. Maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista, kulkua ja päättämistä koskevien tuomioiden sekä kyseisten menettelyjen yhteydessä annettujen tuomioiden välitöntä hyväksymistä koskevat säännöt. C. Säännöt selvittäjien ja velkojien mahdollisuudesta saada asiansa käsiteltäväksi tuomioistuimissa. D. Säännöt, joilla helpotetaan ja edistetään tuomioistuinten välisen yhteistyön eri muotojen käyttöä maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinoimiseksi ja näihin yhteistyön muotoihin sovellettavat edellytykset ja takeet. Seuraavat seikat vaikuttavat tiedonvaihtoon, toimien koordinointiin ja yhteisten ratkaisujen laatimiseen: kaikenlainen tiedonvaihto tuomioistuinten välillä, velallisen varojen ja liiketoimien hallinnan ja valvonnan koordinointi, menettelyjen koordinointia koskevien maksukyvyttömyyssopimusten neuvotteleminen, hyväksyminen ja täytäntöönpano, oikeuskäsittelyjen koordinointi. E. Säännöt, joilla sallitaan yhteisen selvittäjän nimittäminen asiaa käsittelevien tuomioistuimien toimesta, edistetään tätä nimittämistä kaikkia menettelyjä varten ja muodostetaan selvittäjää avustava ohjauskomitea, joka koostuu paikallisista edustajista, sekä säännöt, joissa määrätään ohjauskomitean jäsenten välistä yhteistyötä koskevasta menettelystä. F. Säännöt, joilla sallitaan rajatylittävät maksukyvyttömyyssopimukset ja edistetään niitä ja joissa käsitellään vastuunjakoa menettelyjen kulkua ja hallintoa koskevista eri näkökohdista asiaa käsittelevien tuomioistuinten ja maksukyvyttömyysedustajien välillä. Näitä näkökohtia ovat muun muassa seuraavat: vastuunjako sopimuspuolien välillä; avun saatavuus ja koordinointi; omaisuuden velkojille palauttamisen koordinointi yleisesti; saatavien ilmoittaminen ja käsittely; tiedottamisen menetelmät, mukaan luettuina kieli, toistumistiheys ja keinot; omaisuuden käyttö ja luovuttaminen; tervehdyttämissuunnitelmien koordinointi ja yhdenmukaistamien; PE v /15 PR\ doc

11 erityisesti sopimukseen liittyvät kysymykset, mukaan luettuna muuttaminen ja päättäminen, tulkinta, tehokkuus ja riitojenratkaisu; menettelyjen hallinta erityisesti menettelyjen lykkäämisen tai osapuolten välisten sellaisten sopimusten osalta, joissa sovitaan, että tiettyjä oikeustoimia ei käytetä; takeet; kulut ja maksut. Osa 4: Suositus EU:n maksukyvyttömyysrekisterin luomisesta Euroopan parlamentti ehdottaa, että Euroopan oikeusportaalin yhteyteen luodaan EU:n maksukyvyttömyysrekisteri, joka sisältää kunkin rajatylittävän maksukyvyttömyysmenettelyn osalta ainakin seuraavaa: asiaan liittyvät tuomioistuinten päätökset ja -tuomiot, selvittäjän nimitykset ja yhteystiedot, saatavien ilmoittamista koskevat määräajat. Näiden tietojen välittäminen EU:n rekisteriin tuomioistuinten toimesta olisi oltava pakollista. Tiedot olisi esitettävä sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa menettely on aloitettu, ja englanniksi. PR\ doc 11/15 PE v02-00

12 PERUSTELU Oikeudellisten asioiden valiokunta järjesti 23. maaliskuuta 2011 kuulemisen aiheesta "maksukyvyttömyysmenettelyjen yhdenmukaistaminen EU:n tasolla". Kuulemisen tarkoituksena oli määritellä kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön alueet, joita voidaan yhdenmukaistaa. Kuulemisen valmistelemiseksi oikeudellisten asioiden valiokunta tilasi tutkimuksen maksukyvyttömyysmenettelyjen yhdenmukaistamisesta EU:n tasolla. Tähän mietintöön sisältyvissä suosituksissa otetaan huomioon ajatukset, joita asiantuntijat esittivät selvityksessä ja kuulemisessa ja joita selostettiin tarkemmin liiteasiakirjoissa. Kuulemisessa ehdotettiin tuleville lainsäädäntöaloitteille nelijakoista rakennetta: 1) yhdenmukaistaminen mahdollisuuksien mukaan, 2) yhdenmukaistamisen lisäksi maksukyvyttömyysasetuksen muuttaminen niiltä osin kuin se säilyy merkityksellisenä ja silloin, kun käytäntö on osoittanut, että parannuksia voidaan tehdä, 3) selvittäjien yhteistyön parantaminen ja yhteistyön parantaminen yleisesti hallinnollisella tasolla tapauksissa, joissa konserniin kuuluvat yritykset tulevat maksukyvyttömiksi ja 4) EU:n maksukyvyttömyysrekisterin luominen. Tämä nelijakoinen rakenne ei vaikuta tulevien lainsäädäntöesitysten rakenteeseen ja oikeudellisten välineiden valintaan. Se vain kuvastaa mallia, jonka mukaan esittelijän ehdotuksia on kehitettävä, Mitä tulee suositusten soveltamisalaan, esittelijä rajoittaa mietintönsä maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalaan sellaisena kuin se on määritelty 1 artiklassa. Suositukset ovat suuntaviivoja komissiolle. Esittelijä tuntee hyvin Saksan maksukyvyttömyysjärjestelmän. Siksi useimmat ehdotukset saattavat muistuttaa Saksan maksukyvyttömyyslainsäädännön säännöksiä. Esittelijä katsoo, että suositukset ovat lähtökohta komission tekemälle perusteellisemmalle selvitykselle, jota se tekee valmistellessaan lainsäädäntöesityksiä. Esittelijä on tietoinen siitä, että tämän mietinnön suositukset synnyttävät kiistelyä. Hän tietää myös, että jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyslainsäädännöissä on eroja. Siksi esittelijä haluaa jättää ulkopuolelle kysymykset, joka todennäköisesti johtaisivat kiistelyyn, joka veisi tässä keskustelun varhaisessa vaiheessa liikaa aikaa. Kaikki näkökohdat, joita ei ole nimenomaisesti mainittu tässä mietinnössä, jätetään tahallaan ulkopuolelle. Niitä ovat esimerkiksi sopimusten kohtelu (kuten työsopimusten, kts. maksukyvyttömyysasetuksen 10 artikla) tai omistuksenpidätys (kts. maksukyvyttömyysasetuksen 7 artikla). 1) Yhdenmukaistaminen: a) Määräajoista yleensä Määräajoissa on heijastuttava tasapaino yrityksen pelastamiseen pyrkivien yrittäjien etujen ja saataviaan turvaavien velkojien etujen välillä. Saattaa olla vaikeaa suositella kiinteitä määräaikoja. Siksi esittelijä pitää parempana ehdottaa vaihteluvälejä, joiden puitteissa jäsenvaltiot voivat löytää omiin tarkoituksiinsa soveltuvat määräajat. PE v /15 PR\ doc

13 b) Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen Maksukyvyttömyysasetuksessa määrätään, että menettelyn aloitusvaltio määrittelee edellytykset, erityisesti sen, minkälainen velallinen voi olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena (4 artiklan 2 kohdan a alakohta), mikä omaisuus kuuluu menettelyn piiriin ja mikä on sellaisen omaisuuden asema (4 artiklan 2 kohdan b alakohta). Uudessa direktiivissä olisi yhdenmukaistettava näitä näkökohtia niin, että oikeusvarmuus lisääntyy jo menettelyn alkuvaiheessa. c) Saatavien ilmoittaminen Maksukyvyttömyysasetuksen luvussa IV säädetään saatavien ilmoittamisen perusedellytyksistä. Maksukyvyttömyysasetuksen mukaan saatavien ilmoittaminen, todistaminen ja hyväksyminen määräytyvät menettelyn aloitusvaltion lain mukaan (4 artiklan 2 kohdan h alakohta). Sama koskee myös saatavia, joille on vaadittu maksua velallisen omaisuudesta (4 artiklan 2 kohdan g alakohta). Saatavien ilmoittamisen ja muiden seikkojen harmonisointi lisäsi oikeusvarmuutta velkojille. Määräaikojen vaihteluvälin olisi heijastettava tasapainoa seuraavien seikkojen välillä: tietyt saatavat turvaamaan pyrkivän yksittäisen velkojan edut, velkojayhteisön pyrkimys menettelyn aloittamiseen, selvittäjän pyrkimys saatavien suorittamiseen selkeältä pohjalta ja velallisen pyrkimys täyttää velkojien saatavat mahdollisimman hyvin. d) Riitauttamistoimet Maksukyvyttömyysasetuksen 4 artiklan 2 kohdan m alakohdassa määrätään, että velkojia vahingoittavien oikeustointen mitättömyys, pätemättömyys ja peräytyminen määräytyvät jäsenvaltion lain mukaan. Lisäksi maksukyvyttömyysasetuksen 13 artiklassa säädetään poikkeuksesta. Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan m alakohtaa ei sovelleta, jos kaikkia velkojia vahingoittavasta oikeustoimesta hyötynyt henkilö osoittaa, että kyseiseen oikeustoimeen sovelletaan muun jäsenvaltion kuin menettelyn aloitusvaltion lakia, ja kyseisen lain mukaan ei ole mitään keinoa riitauttaa tätä oikeustointa kyseisessä tapauksessa. Tätä koskeva yhdenmukaistaminen supistaisi maksukyvyttömyysasetuksen 13 artiklan soveltamisalaa ja saattaisi siten myötävaikuttaa velkojien yhtäläiseen kohteluun sisämarkkinoilla ja vähentää oikeusvarmuutta selvittäjien keskuudessa. Määräaikojen ja ajanjaksojen yhdenmukaistamisessa on huolehdittava tasapainosta taustalla olevan periaatteen, jonka mukaan yrityksille annetaan uusi mahdollisuus ja autetaan niitä säilymään hengissä, maksukyvyttömyysmenettelyssä mukana olevien oikeutettujen velkojien ja menettelyn ulkopuolella olevien "uusien" velkojien välillä. Esittelijän suositusta tässä ja muissa asioissa on pidettävä keskustelun lähtökohtana. e) Selvittäjät Maksukyvyttömyysasetuksen 2 artiklan b kohdassa on selvittäjän määritelmä, jota käytetään myös tässä mietinnössä. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet määräytyvät menettelyn aloitusvaltion lain mukaan ja 18 ja 19 artikla sisältävät selvittäjää koskevat perusmääräykset. Vaikka esittelijä ei pyri PR\ doc 13/15 PE v02-00

14 yhdenmukaistamaan selvittäjien toimivaltaa ja tehtäviä tässä yhteydessä, hän haluasi silti ehdottaa eräitä yleisiä vaatimuksia. Tietty yhdenmukaistaminen tällä alueella tukisi ajatusta läheisemmästä yhteistyöstä selvittäjien välillä ja parantaisi vertailtavuutta selvittäjän työssä. f) Tervehdyttämissuunnitelma Sen mukaisesti, että poliittinen tahto on antaa yrityksille uusi mahdollisuus, kun ne ovat vaarassa joutua konkurssiin tai ovat jo joutuneet, esittelijä halua ottaa esille ajatuksen tervehdyttämissuunnitelmista, joita eräiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä on kehitetty. 2) Maksukyvyttömyysasetuksen muutokset: Tässä osastossa esitetyt suositukset rajoittuvat näkökohtiin, joiden huomioonottamista esittelijä pitää erityisen merkityksellisenä, kun komissio muuttaa maksukyvyttömyysasetusta. Esittelijä katsoo, että asetuksen soveltamisalaa olisi laajennettava sisältämään menettelyt, joissa hallinto säilyy yrityksen valvonnassa, sillä se antaisi velalliselle tiettyjä keinoja tervehdyttää liiketoimintaansa. Tärkein käsite on COMI, koska sen määritelmästä riippuu maksukyvyttömyysasetuksen tärkein lainkäyttövaltaa koskeva sääntö: millä tuomioistuimella on toimivalta aloittaa pääasiallinen menettely ja mitä lainsäädäntöä sovelletaan. Käsitettä ei kuitenkaan ole määritelty, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Toimipaikan määritelmään olisi sisällyttävä inhimillisten ja aineellisten voimavarojen lisäksi myös palvelut. Yhteistyö- ja tietojenantovelvollisuuden, josta säädetään 31 artiklassa, pitäisi koskea selvittäjien lisäksi myös tuomioistuimia. 3) Konsernit: Maksukyvyttömyysasetusta sovelletaan ainoastaan yksittäisiin yrityksiin eikä ole EU:n tason lainsäädäntöä yritysryhmien maksukyvyttömyydestä, vaikka konsernit ovat talouselämän erittäin yleinen liiketoiminnan muoto. Tällä puutteella on huomattavia kielteisiä seurauksia. Esittelijä on tietoinen siitä, samaan konserniin kuuluvien yritysten välillä voi olla hyvin monia erilaisia konsernirakenteita ja suhteita ja että sen vuoksi samaa ratkaisua ei voida soveltaa kaikenlaisiin konserneihin ainakaan unionin maksukyvyttömyyslakien nykyisissä puitteissa. Ihannetapauksessa konsernien maksukyvyttömyyttä olisi hallittava yhdessä tuomioistuimessa, joka soveltaa omaa maksukyvyttömyyslakiaan. Tämä ratkaisu helpottaisi koordinointia ja tiedonsiirtoa, säästäisi kustannuksia, maksimoisi omaisuuden arvoa ja helpottaisi pelastustoimia. Tätä sovelletaan jo useiden jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Se on mahdollista, kun on kyse keskitetysti valvotuista konserneista. Horisontaalisten konsernien osalta esittelijä ehdottaa, että tuomioistuimet ja maksukyvyttömyysedustajat laativat yhteistyösääntöjä, jotka perustuvat UNCITRAL:in PE v /15 PR\ doc

15 Legislative Guide on Insolvency Law -oppaan osaan kolme. 4) Rekisteri: Katsoo, että on tarpeen luoda EU:n maksukyvyttömyysrekisteri, jotta velkojat ja tuomioistuimet voivat selvittää, onko maksukyvyttömyysmenettely aloitettu toisessa jäsenvaltiossa ja mitä ovat kanteiden esittämisen määräajat ja yksityiskohdat. PR\ doc 15/15 PE v02-00