Maksukyvyttömyysmenettelyt EU:n yhtiöoikeuden yhteydessä

Transkriptio

1 P7_TA(2011)0484 Maksukyvyttömyysmenettelyt EU:n yhtiöoikeuden yhteydessä Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. marraskuuta 2011 suosituksista komissiolle maksukyvyttömyysmenettelyistä EU:n yhtiöoikeuden yhteydessä (2011/2006(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan, ottaa huomioon maksukyvyttömyysmenettelyistä 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/ (maksukyvyttömyysasetus), ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 2. toukokuuta , 10. syyskuuta ja 21. tammikuuta antamat tuomiot, ottaa huomioon työjärjestyksen 42 ja 48 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0355/2011), A. ottaa huomioon, että erot kansallisten maksukyvyttömyyslakien välillä aiheuttavat kilpailuetuja tai haittoja ja ongelmia yrityksille, joilla on rajatylittävää toimintaa, ja että nämä erot saattavat estää maksukyvyttömien yritysten onnistuneen tervehdyttämisen; katsoo, että erot kannustavat suotuisimman käsittelypaikan etsimiseen (forum shopping) ja että sisämarkkinat hyötyisivät yhtäläisistä toimintamahdollisuuksista; B. katsoo, että olisi toteutettava toimia, joilla estetään väärinkäytökset ja suotuisimman käsittelypaikan etsimisen (forum shopping) yleistyminen, ja että vältetään kilpailevia päämenettelyjä; C. ottaa huomioon, että vaikka ei ole mahdollista luoda todellista maksukyvyttömyyslainsäädäntöä EU:n tasolla, tietyillä maksukyvyttömyyslainsäädännön aloilla yhdenmukaistaminen kannattaa ja on mahdollista; D. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyslainsäädännöt ovat asteittain lähentymässä toisiaan; E. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysasetus hyväksyttiin vuonna 2000 ja että se on ollut voimassa yli yhdeksän vuotta; ottaa huomioon, että komission olisi annettava 1. kesäkuuta 2012 mennessä kertomus asetuksen soveltamisesta; EYVL L 160, , s. 1. Asia C-341/04, Eurofood IFSC Ltd (Kok. 2006, s. I-3813). Asia C-97/08 P, Akzo Nobel ja muut v. komissio (Kok. 2009, s. I-8237). Asia C-444/07, MG Probud Gdynia sp. z o.o. (Kok. 2010, s. I-417).

2 F. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysasetus oli tulosta erittäin pitkästä neuvotteluprosessista, jonka seurauksena oli, että monet arkaluontoiset kysymykset jätettiin ulkopuolelle ja asetuksen lähestymistapa moniin kysymyksiin oli vanhentunut jo sen hyväksymishetkellä; G. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysasetuksen voimaantulon jälkeen on tapahtunut monia muutoksia, unioniin on liittynyt 12 uutta jäsenvaltiota ja yritysryhmittymät ovat lisääntyneet valtavasti; H. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyydestä koituu haitallisia seurauksia sekä asianomaisille yrityksille että jäsenvaltioiden talouksille, ja katsoo siksi, että on pyrittävä suojaamaan kaikki talouden sidosryhmät, veronmaksajat ja työnantajat maksukyvyttömyyden vaikutuksilta; I. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyysmenettelyitä koskeva lähestymistapa keskittyy nyt enemmän yrityksen pelastamiseen vaihtoehtona konkurssille; J. katsoo, että maksukyvyttömyysmenettelylainsäädännön pitäisi olla unionin tason väline yritysten pelastamiseksi; katsoo, että tällaisen pelastamisen on mahdollisuuksien mukaan oltava edullista velalliselle, velkojille ja työntekijöille; K. katsoo, että on estettävä velkojia käyttämästä hyväksi maksukyvyttömyysmenettelyjä siinä tarkoituksessa, että estetään normaali menettely vaateiden läpiviemiseksi, ja että sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön asianmukaiset menettelylliset takeet; L. katsoo, että on luotava oikeudellinen kehys, joka on mukautettu paremmin tapauksiin, joissa yritysten maksukyvyttömyys on tilapäistä; M. ottaa huomioon, että 3. maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa "Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM (2010)2020) komissio viittasi puuttuviin lenkkeihin ja pullonkauloihin, jotka estävät toteuttamasta sisämarkkinoita 21. vuosisadalla, ja totesi seuraavaa: "Pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille on parannettava. Yrittäjyyttä on kehitettävä konkreettisilla poliittisilla aloitteilla, joihin kuuluu yrityslainsäädännön yksinkertaistaminen (konkurssimenettelyt, yksityisen eurooppayhtiön säännöt jne.) ja aloitteet, jotka mahdollistavat yritystoiminnan aloittamisen uudelleen entisen yrityksen epäonnistuttua"; N. ottaa huomioon, että maksukyvyttömyyslainsäädännössä olisi myös vahvistettava säännöt yrityksen likvidaatiolle tavalla, joka tuottaa vähiten haittaa ja eniten hyötyä kaikille osapuolille, kun on todettu, että yrityksen pelastaminen tulee todennäköisesti epäonnistumaan tai on epäonnistunut; O. katsoo, että kaikissa konkreettisissa tapauksissa on selvitettävä yrityksen maksukyvyttömyyden syyt eli määritettävä, ovatko yrityksen rahoitusvaikeudet vain tilapäisiä vai onko yritys täysin maksukyvytön; toteaa, että pohjimmiltaan kyse on siitä, että määritellään velallisen kaikki omaisuus ja vastuut, jotta voidaan arvioida hänen maksukykyään tai -kyvyttömyyttään; P. ottaa huomioon, että konsernit ovat yleisiä, mutta niiden maksukyvyttömyyttä ei ole

3 vielä käsitelty unionin tasolla; ottaa huomioon, että konsernien maksukyvyttömyys johtaa todennäköisesti monien sellaisten erillisten maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamiseen eri tuomioistuimissa, jotka koskevat kutakin maksukyvyttömän konsernin jäsentä; ottaa huomioon, että ellei näitä menettelyjä voida koordinoida, konsernia ei todennäköisesti voida järjestää uudelleen vaan se on pilkottava osiin, ja siten aiheutetaan menetyksiä velkojille, osakkeenomistajille ja työntekijöille; Q. katsoo, että konsernien maksukyvyttömyystilanteessa on nykyään vaikea toteuttaa tervehdyttämistä, koska EU:n jäsenvaltioilla on erilaiset säännökset, ja että näin vaarantuu tuhansia työpaikkoja; R. katsoo, että kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien yhteen liittäminen ja siitä seuraava maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevan laajan julkisen Euroopan unionin tietokannan luominen antaisi velkojille, osakkeenomistajille, työtekijöille ja tuomioistuimille mahdollisuuden selvittää, onko maksukyvyttömyysmenettely aloitettu toisessa jäsenvaltiossa, ja varmistaa kanteiden esittämisen määräajat ja yksityiskohdat; katsoo, että se edistäisi hallinnon kustannustehokkuutta ja lisäisi avoimuutta samalla kun kunnioitetaan tietosuojaa; S. katsoo, että rajatylittävien likvidaatiosuunnitelmien ("living wills") olisi oltava oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia rahoituslaitosten osalta ja että suunnitelmia olisi harkittava kaikille järjestelmän kannalta merkittäville yhtiöille, vaikka ne eivät ole rahoituslaitoksia, mikä olisi merkittävä askel kohti rahoitusalan asianmukaista rajatylittävää maksukyvyttömyysjärjestelmää; T. katsoo, että maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevissa säännöksissä olisi sallittava erityisjärjestelyt olennaisia palveluja tarjoavien toimintakykyisten yksiköiden erottamiseksi, kuten maksujärjestelmät tai muut likvidaatiosuunnitelmissa määritellyt mekanismit, ja että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden maksukyvyttömyyslainsäädännössä on asianmukaisia säännöksiä, jotka sallivat EUtason erityisjärjestelyt maksukyvyttömien rajatylittävien konsernien erottamiseksi toimintakykyisiksi yksiköiksi; U. katsoo, että maksukyvyttömyysmenettelyissä olisi otettava huomioon konsernin sisäiset siirrot, jotta omaisuus voidaan tarvittaessa saada takaisin yli rajojen tasapuolisen tuloksen saavuttamiseksi; V. toteaa, ettei tiettyjä sijoitusyhtiöitä eikä etenkään vakuutusyhtiöitä voida purkaa "noin vain", ja pitää välttämättömänä ratkaisua, jonka avulla omaisuus voidaan ajan mittaan osittaa tasapuolisesti; katsoo, että liiketoiminnan siirtämistä, alasajoa tai toiminnan jatkuvuutta ei saisi estää ja että tässä saatetaan tarvita priorisointia; W. päätös ottaa maksukyvyttömyysmenettelyyn pikemminkin kokonaisia konserneja kuin yksittäisiä yksiköitä olisi tehtävä ratkaisukeskeisesti ja siinä olisi otettava huomioon mahdolliset kerrannaisvaikutukset, kuten muiden ratkaisumallien soveltaminen tai vaikutus vakuusjärjestelmiin, jotka kattavat useita tuotemerkkejä konsernin sisällä; X. katsoo, että olisi asianmukaista tarkastella yhdenmukaisten bail-in-menettelyjen ja rajatylittäviä konserneja koskevien standardien määrittämistä ja erityisesti myös velan vaihtamista osakkeiksi;

4 Y. painottaa, että vaikka työlainsäädäntö kuuluukin jäsenvaltioille, maksukyvyttömyyslainsäädännöllä voi olla vaikutuksia työlainsäädäntöön; katsoo, että lisääntyvä globalisaatio ja talouskriisi huomioon ottaen maksukyvyttömyyskysymystä on käsiteltävä työlainsäädännön näkökulmasta, koska jäsenvaltioissa olevien erilaisten "työlle" ja "työntekijälle" annettujen määritelmien ei pitäisi heikentää työntekijöiden oikeuksia maksukyvyttömyyden uhatessa; katsoo kuitenkin, että kaikkien maksukyvyttömyyttä koskevien keskustelujen ei automaattisesti pitäisi johtaa työlainsäädännön säätämiseen unionin tasolla; Z. katsoo, että työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22. lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/94/EY 1 tavoitteena on varmistaa työntekijöiden vähimmäissuoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa ja säilyttää samalla riittävä joustavuus jäsenvaltioiden näkökulmasta; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on täytäntöönpanoa koskevia eroja ja että ne olisi otettava huomioon; AA. AB. AC. AD. AE. AF. AG. ottaa huomioon, että direktiivin 2008/94/EY soveltamisalaan kuuluvat nimenomaisesti osa-aika-, määräaikais- sekä tilapäistyöntekijät; ottaa huomioon, että maksukyvyttömyystapauksissa olisi annettava parempaa suojelua myös epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille; ottaa huomioon, että velkojien tärkeysjärjestyksen puuttuva yhdenmukaistaminen vähentää oikeudenkäyntien tulosten ennakoitavuutta; pitää välttämättömänä lisätä työntekijöiden saatavien ensisijaisuutta muiden velkojien saataviin nähden; katsoo, että direktiivin 2008/94/EY soveltamisala erityisesti "maksamatta olevia saatavia" koskevan määritelmän suhteen on liian laaja, sillä monet jäsenvaltiot soveltavat palkkaukseen kapeaa tulkintaa (esimerkiksi irtisanomisajan palkka, bonukset tai palkkiojärjestelyt eivät kuulu siihen), mikä saattaa johtaa huomattavien saatavien maksamatta jättämiseen; toteaa, että jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia määrittelemään "palkkion" ja "palkan", kunhan ne noudattavat yleisiä työntekijöiden välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita siten, että kaikissa työntekijöitä mahdollisesti haittaavissa maksukyvyttömyystilanteissa heille olisi voitava maksaa korvauksia direktiivin 2008/94/EY sosiaalisen tavoitteen mukaisesti ja siten, että korvausten alaraja määritellään myöhemmin; katsoo, että koska työsopimuksia on monenlaisia paitsi EU:ssa myös jäsenvaltioiden sisällä, on nykyisin mahdotonta määritellä "työntekijää" EU:n tasolla; katsoo, että poikkeuksia direktiivin 2008/94/EY soveltamisalaan olisi vältettävä mahdollisimman pitkälle; katsoo, että tässä päätöslauselmassa pyydetyn säädöksen vaikutuksista olisi tehtävä yksityiskohtainen arviointi; 1 EUVL L 283, , s. 36.

5 1. pyytää komissiota tekemään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan, 81 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan perusteella yhden tai useampia ehdotuksia säädökseksi EU:n yhtiöiden maksukyvyttömyysjärjestelmästä liitteenä olevien yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset toimintamahdollisuudet toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista tehtyjen perusteellisten selvitysten pohjalta; 2. toteaa, että suosituksissa kunnioitetaan kansalaisten perusoikeuksia ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta; 3. katsoo, että pyydetyn ehdotuksen rahoitusvaikutukset olisi katettava asianmukaisista budjettimäärärahoista; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

6

7 PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE: PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET Osa 1: Suositukset maksukyvyttömyys- ja yhtiölainsäädäntöä koskevien erityisnäkökohtien yhdenmukaistamisesta 1.1. Suositus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevien tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa, että yhdenmukaistetaan edellytykset, joiden mukaisesti maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa. Euroopan parlamentti katsoo, että direktiivillä olisi yhdenmukaistettava menettelyjen aloittamista koskevia näkökohtia niin, että maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa sellaisia velallisia vastaan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä tai yhdistyksiä; maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan ajoissa, jotta vaikeuksissa oleva yritys voidaan pelastaa; maksukyvyttömyysmenettely voi koskea edellä mainittujen velallisten omaisuutta, niiden yhteisöjen omaisuutta, joilla ei ole oikeushenkilöyttä (esimerkiksi Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä), perillisen omaisuutta ja yhteisomistusta; jokainen yritys voi tilapäisen maksukyvyttömyyden tapauksessa pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista oman asemansa suojaamiseksi; maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa myös oikeushenkilön tai yhteisön, jolla ei ole oikeushenkilöyttä, purkamisen jälkeen, mikäli omaisuutta ei ole vielä jaettu tai omaisuutta on vielä käytettävissä; maksukyvyttömyysmenettelyn voi aloittaa tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen velkojan tai velallisen kirjallisesta pyynnöstä; menettelyn aloittamista koskeva pyyntö voidaan peruuttaa niin kauan kuin menettelyä ei ole aloitettu tai tuomioistuin ei ole torjunut pyyntöä; velkoja voi pyytää menettelyn aloittamista, jos se on hänen laillisten etujensa mukaista ja jos hän osoittaa uskottavasti, että hänellä on saatavia; menettely voidaan aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön eli kykenemätön vastaamaan maksuvelvoitteistaan; jos pyynnön on esittänyt velallinen, menettely voidaan aloittaa myös, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys, eli jos velallinen ei todennäköisesti kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan; kun on kyse velallisen pakollisesta asettamisesta konkurssiin, menettelyt on aloitettava vähintään yhden kuukauden ja enintään kahden kuukauden kuluttua maksujen keskeytymisestä, ellei tuomioistuin ole jo käynnistänyt alustavaa menettelyä tai muita toimia omaisuuden suojaamiseksi ja edellyttäen, että on käytettävissä riittävät varat

8 kattamaan maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukset; jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaan velallinen asetetaan vastuuseen, jos konkurssista ei ole tehty ilmoitusta tai se on tehty virheellisesti, ja määrättävä tehokaista, oikeasuhteisista ja vaikuttavista pakotteista Suositus saatavien ilmoittamista koskevien tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa, että yhdenmukaistetaan edellytykset, joiden mukaisesti saatavista on ilmoitettava maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä. Euroopan parlamentti katsoo, että direktiivillä olisi yhdenmukaistettava saatavien ilmoittamista koskevia näkökohtia niin, että: erääntyneet saatavat määritellään silloin kun työnantajan maksukyvyttömyys todetaan eli silloin kun on tehty päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tai silloin, kun menettelyn aloittaminen torjuttiin sillä perusteella, että kustannuksia ei ole katettu; velkojat ilmoittavat saatavansa selvittäjälle kirjallisesti tietyssä määräajassa; jäsenvaltioilta edellytetään, että ne asettavat edellä mainitut määräajat yhdestä kolmeen kuukauteen konkurssipäätöksen julkaisemisesta; velkojalta edellytetään saatavia tukevien asiakirjojen esittämistä; selvittäjä laatii taulukon kaikista ilmoitetuista saatavista ja taulukko asetetaan nähtäville maksukyvyttömyysasetuksen 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetussa toimivaltaisessa tuomioistuimessa; myöhässä toimitetut ilmoitukset, eli saatavat, joista velkoja ilmoittaa saatavien ilmoittamista koskevan määräajan jälkeen, on tarkastettava, mutta myöhästyminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia kyseiselle velkojalle Suositus riitauttamistoimia koskevien näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa riitauttamistoimia koskevien näkökohtien yhdenmukaistamista niin, että: jäsenvaltioiden lainsäädännöissä säädetään mahdollisuudesta riitauttaa toimet, jotka on tehty ennen velkojia vahingoittavan menettelyn aloittamista; toimet, joihin voidaan soveltaa riitauttamistoimia, ovat toimia uhkaavassa maksukyvyttömyystilanteessa, takuiden luominen, toimet asianomistajien kanssa ja toimet, joita toteutetaan velkojien petkuttamiseksi; määräaika, jonka kuluessa toimi voidaan riitauttaa, vaihtelee kyseessä olevan toimen luonteen mukaan; määräajat alkavat menettelyn aloittamispyynnön päivämäärästä; määräaika voi olla kolmesta yhdeksään kuukauteen, kun on kyse toimista, joita toteutetaan uhkaavassa maksukyvyttömyystilanteessa, kuudesta kahteentoista kuukauteen, kun on kyse takuiden luomisesta, yhdestä kahteen vuoteen, kun on kyse toimista asianomistajien kanssa ja kolmesta viiteen vuoteen, kun on kyse toimista, joita

9 toteutetaan velkojien petkuttamiseksi; todistustaakka sen osoittamiseksi, voidaanko toimi riitauttaa, kuuluu periaatteessa osapuolelle, joka väittää, että toimi voidaan riitauttaa; toimissa asianomistajien kanssa todistustaakka kuuluu asianomistajana olevalle henkilölle Suositus selvittäjien pätevyyttä ja työtä koskevien yleisten näkökohtien yhdenmukaistamisesta selvittäjän on oltava jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä tai jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen asettama, hänellä on oltava hyvä maine ja tehtäviensä hoitamiseen tarvittava koulutus; selvittäjän on oltava asiantunteva ja pätevä arvioimaan velallisen yhteisön tilannetta ja ottamaan hoidettavakseen yrityksen hallinnolliset tehtävät; kun käynnistetään pääasiallinen maksukyvyttömyysmenettely, selvittäjälle olisi annettava kuusi kuukautta aikaa julistaa yrityksen omaisuus takautuvasti suojelluksi, jos yritys on siirtänyt pääomia; selvittäjän pitää voida käyttää sopivia ensisijaisia menettelyjä yritykselle kuuluvien rahojen saamiseksi takaisin ennen velkojien saatavien täyttämistä ja vaihtoehtona saatavien siirroille; selvittäjän on oltava riippumaton velkojista ja maksukyvyttömyysmenettelyn muista osapuolista; eturistiriitatilanteessa selvittäjän on erottava tehtävästään Suositus tervehdyttämissuunnitelmaa koskevien näkökohtien yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentti ehdottaa tervehdyttämissuunnitelman käyttöönottamista, vaikutuksia ja sisältöä koskevien näkökohtien yhdenmukaistamista niin, että: vaihtoehtona lakisääteisten määräysten noudattamiselle velkojat tai selvittäjät voivat esittää tervehdyttämissuunnitelman; suunnitelmassa on oltava velkojia tyydyttäviä määräyksiä ja määräyksiä velallisen vastuusta maksukyvyttömyysmenettelyn loppuun saattamisen jälkeen; suunnitelman on sisällettävä kaikki merkitykselliset tiedot, joiden avulla velkojat voivat päättää, voivatko he hyväksyä suunnitelman; suunnitelma on hyväksyttävä tai hylättävä asianmukaisen tuomioistuimen erityisessä menettelyssä; velkojat, jotka eivät ole kärsineet vahinkoa, tai osapuolet, joihin suunnitelma ei vaikuta, eivät saisi osallistua suunnitelman hyväksymiseen eivätkä ainakaan estää sen toteuttamista.

10 Osa 2: Suositukset maksukyvyttömyysmenettelyistä 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta 2.1. Suositus maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalasta Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalaa olisi laajennettava sisältämään maksukyvyttömyysmenettelyt, joissa omaisuus säilyy velallisen hallussa tai joissa on nimitetty alustava selvittäjä. Maksukyvyttömyysasetuksen liitettä A olisi muutettava vastaavasti Suositus "pääintressin keskuksen" määrittelemisestä Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen olisi sisällettävä termin "pääintressin keskus" määritelmä, joka on muotoiltu niin, että voidaan estää petollinen suotuisimman käsittelypaikan etsiminen. Euroopan parlamentti ehdottaa, että lisätään virallinen määritelmä, joka nojautuu kolmansien osapuolten tiedonsaantia koskevaan johdanto-osan 13 kappaleeseen. Euroopan parlamentti katsoo, että määritelmässä olisi huomioitava tunnusmerkkejä, kuten osoitettu pääasiallinen liiketoiminnan harjoittaminen, omaisuuden sijainti, operationaalisen tai tuotannollisen toiminnan keskus, työntekijöiden työskentelypaikka jne Suositus "toimipaikan" määrittelemisestä sekundäärimenettelyn yhteydessä Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen olisi sisällettävä "toimipaikan" määritelmä sellaisena taloudellisen toiminnan paikkana, jossa velallinen harjoittaa muuten kuin tilapäisesti taloudellista toimintaa inhimillisin ja aineellisin voimavaroin ja palveluin Suositus tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen 32 artiklassa olisi säädettävä yksiselitteisestä yhteistyö- ja tietojenantovelvollisuudesta paitsi selvittäjien, myös tuomioistuinten välillä. Kun aloitetaan pääasiallinen maksukyvyttömyysmenettely ja sekundäärimenettely, näiden menettelyjen käsittelyaikoja olisi yhdenmukaistettava ja lyhennettävä Suositus riitauttamistoimia koskevista tietyistä näkökohdista Euroopan parlamentti katsoo, että maksukyvyttömyysasetuksen 13 artiklaa olisi muutettava niin, että se ei kannusta rajatylittäviin riitauttamistoimiin vaan auttaa estämään riitauttamistoimien onnistumisen lainvalintalausekkeiden avulla. Riitauttamistoimisääntöjen tarkistamisessa olisi huolehdittava siitä, ettei maksukyvyttömän holdingyhtiön terveitä sivuliikkeitä ajeta maksukyvyttömyystilaan riitauttamistoimien takia sen sijaan että ne myytäisiin velkojien edun nimissä. Osa 3: Suositukset konsernien maksukyvyttömyydestä Koska konsernin sisällä saattaa esiintyä yhdentymisen eri tasoja Euroopan parlamentti katsoo,

11 että komission olisi esitettävä joustava ehdotus konsernien maksukyvyttömyyden sääntelemiseksi, kun otetaan huomioon seuraavaa: 1. Toiminta/omistusrakenteen salliessa olisi käytettävä seuraavaa lähestymistapaa: A. Menettely olisi aloitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa konsernin toiminnan keskus sijaitsee. Menettelyjen aloittaminen olisi tunnustettava automaattisesti. B. Pääasiallisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen olisi johdettava konsernin muita jäseniä vastaan muissa jäsenvaltioissa aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen lykkäämiseen. C. Olisi nimitettävä yhteinen pesänhoitaja. D. Jokaiseen jäsenvaltioon, jossa on aloitettu toissijainen maksukyvyttömyysmenettely, olisi perustettava komitea puolustamaan ja edustamaan paikallisten velkojien ja työntekijöiden etuja. E. Jos ei ole mahdollista määrittää, mikä omaisuus kuuluu millekin velalliselle, tai arvioida yritysten välisiä vaateita, voidaan poikkeuksellisesti turvautua omaisuuden koostamiseen. 2. Hajautettujen konsernien maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta säädöksessä olisi vahvistettava seuraavat A. Tuomioistuinten välistä, tuomioistuinten ja maksukyvyttömyysedustajien välistä sekä maksukyvyttömyysedustajien välistä pakollista koordinointia ja yhteistyötä koskevat säännöt. B. Maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista, kulkua ja päättämistä koskevien tuomioiden sekä kyseisten menettelyjen yhteydessä annettujen tuomioiden välitöntä hyväksymistä koskevat säännöt. C. Säännöt selvittäjien ja velkojien mahdollisuudesta saada asiansa käsiteltäväksi tuomioistuimissa. D. Säännöt, joilla helpotetaan ja edistetään tuomioistuinten välisen yhteistyön eri muotojen käyttöä maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinoimiseksi ja näihin yhteistyön muotoihin sovellettavat edellytykset ja takeet. Seuraavat seikat vaikuttavat tiedonvaihtoon, toimien koordinointiin ja yhteisten ratkaisujen laatimiseen: kaikenlainen tiedonvaihto tuomioistuinten välillä, velallisen varojen ja liiketoimien hallinnan ja valvonnan koordinointi, menettelyjen koordinointia koskevien maksukyvyttömyyssopimusten neuvotteleminen, hyväksyminen ja täytäntöönpano, oikeuskäsittelyjen koordinointi.

12 E. Säännöt, joilla sallitaan yhteisen selvittäjän nimittäminen asiaa käsittelevien tuomioistuimien toimesta, edistetään tätä nimittämistä kaikkia menettelyjä varten ja muodostetaan selvittäjää avustava ohjauskomitea, joka koostuu paikallisista edustajista, sekä säännöt, joissa määrätään ohjauskomitean jäsenten välistä yhteistyötä koskevasta menettelystä. F. Säännöt, joilla sallitaan rajatylittävät maksukyvyttömyyssopimukset ja edistetään niitä ja joissa käsitellään vastuunjakoa menettelyjen kulkua ja hallintoa koskevista eri näkökohdista asiaa käsittelevien tuomioistuinten ja maksukyvyttömyysedustajien välillä. Näitä näkökohtia ovat muun muassa seuraavat: vastuunjako sopimuspuolien välillä; avun saatavuus ja koordinointi; omaisuuden velkojille palauttamisen koordinointi yleisesti; saatavien ilmoittaminen ja käsittely; tiedottamisen menetelmät, mukaan luettuina kieli, toistumistiheys ja keinot; omaisuuden käyttö ja luovuttaminen; tervehdyttämissuunnitelmien koordinointi ja yhdenmukaistamien; erityisesti sopimukseen liittyvät kysymykset, mukaan luettuna muuttaminen ja päättäminen, tulkinta, voimassaolo ja riitojenratkaisu; menettelyjen hallinta erityisesti menettelyjen lykkäämisen tai osapuolten välisten sellaisten sopimusten osalta, joissa sovitaan, että tiettyjä oikeustoimia ei käytetä; takeet; kulut ja maksut. Osa 4: Suositus EU:n maksukyvyttömyysrekisterin luomisesta Euroopan parlamentti ehdottaa, että Euroopan oikeusportaalin yhteyteen luodaan EU:n maksukyvyttömyysrekisteri, joka sisältää kunkin rajatylittävän maksukyvyttömyysmenettelyn osalta ainakin seuraavaa: asiaan liittyvät tuomioistuinten päätökset ja tuomiot; selvittäjän nimitykset ja yhteystiedot; saatavien ilmoittamista koskevat määräajat. Näiden tietojen välittäminen EU:n rekisteriin tuomioistuinten toimesta olisi oltava pakollista. Tiedot olisi esitettävä sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa menettely on aloitettu, ja

13 englanniksi.