RAAHEN ETELÄISEN RANTA-ALUEEN JA PIEHINGIN OSAYLEISKAAVOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET

Transkriptio

1 LIITE 6 Raahen kaupunki RAAHEN ETELÄISEN RANTA-ALUEEN JA PIEHINGIN OSAYLEISKAAVOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET Piehingin inventoidut kohteet

2 sk-1 sk-2 sk-1 Piehingin keskusta-alue sk-2 Ylipääntien varsi Piehingin inventoidut kohteet / FCG 2 Täydennetty tehdyn maastokäynnin pohjalta: Juhani Turpeinen Hilkka Lempiäinen Jaana Pekkala

3 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Ylipään koulu 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Opetus ja koulutus, Ylipään koulu koulurakennus 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Ylipääntie Piehinki MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Risto Ojaniemi Pikkupurontie Piehinki PIE-01 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö käyttämättä kansakoulu + opettajan asunto Rak.aika 1923 Suunnittelija J. Karvonen, Oulu Kerrosluku 1 + (1), opetustilakerroksen lisäksi korkea, tyhjä ullakko Perusta betoni Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet hirsi satula, frontoni molempien lappeiden keskellä tiili ei vesikouruja tai syöksytorvia vaakalauta + pystyrimalauta (päätykolmioissa) seinät punaiset nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovet ruskeat katto punainen huono, huoltotoimenpiteiden ja korjauksen tarvetta, huoltomaalauksen tarvetta pienet, ikkunalliset frontonit ullakolla, pitkillä koillis- ja lounaisjulkisivuilla Muuta sisäänkäynneissä satulakattoiset avokuistit erikseen entisiin koulutiloihin ja asuntoon ikkunat 6-ruutuiset, isossa luokkahuoneessa 9-ruutuiset ullakon ikkunat 4-ruutuiset, frontonien ikkunat 2-ruutuiset kolme punatiilistä savupiippua 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus on 1920-luvun koulurakennus, joka on toiminut kansakouluna Piehingin Ylipään koulupiirissä vuoteen 1971, jolloin koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Piehingin (Keskikylän) kouluun. Vuonna 1984 tehtiin tontille jätevesille maahanimeytys ja samalla rakennettiin sisä-wc:t aulaan. Itäpäätyyn on kunnostettu vuonna 1986 nuorisotila, joka on ollut tyhjillään vuonna Luokkahuoneessa on ollut työväenopiston tiloja (78 m 2 ) vuonna Pihapiiristä on purettu pois koulun ulkorakennus, mistä johtuen piha on muuttunut yleisvaikutelmaltaan autioksi. Pihan itäreunalla on pieni saunarakennus ja maakellari, jotka ovat 1950-luvulta. Saunarakennuksen sisätilan alkuperäinen luonne on säilynyt hyvin. Ylipään koulun omistus on siirtynyt Raahen kaupungin Teknisen keskuksen Tilahallinnalta Raahen kaupungin omistamalle Kiinteistö Oy Kummatille vuoden 2003 jälkeen. Rakennukselle on myönnetty purkulupa Vanhat hirret inventoidaan ja käytetään Raahen kaupungin keskustassa sijaitsevan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pekkatorin ympäristön rakennusten kunnostuksessa. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntie ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin. Vanha koulurakennus sijoittuu Ylipääntien varteen, tien suuntaisesti. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei säily. Rakennuksen kunto on huonontunut vuodesta Kaakkoispäädystä puuttuu kylmän vintin ikkunan alla laudoitusta, ja siitä on aiheutunut ulkoseinään aukko ulkotilasta vintille. Räystäät ovat ränsistyneet, niistä puuttuu kate- tai alusmateriaalia ja niissä on koloja ja jopa reikiä. Listoituksia on repeillyt irti, ikkunalaseja hajonnut ja rakennus on huoltomaalauksen tarpeessa. Huonokuntoiselle rakennukselle on myönnetty purkulupa Kiinteistö Oy Kummatti myynyt kiinteistön Risto Ojaniemelle v. 2013, rakennusta kunnostetaan. 3

4 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Ylipään koulun luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1900-luvun alun hyvin säilynyt koulurakennus, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Rakennus on sittemmin päästetty huonokuntoiseksi, ja se tullaan purkamaan. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen Kiinteistö Oy Kummatti myynyt kiinteistön Risto Ojaniemelle v. 2013, rakennusta kunnostetaan/ Maisemallinen 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Rakennus on pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen. Rakennuksessa on kaksi erillistä sisäänkäyntiä katoksineen koulutiloihin ja asuntoon. Sisäänkäynnit sijoittuvat pihan puolelle, rakennuksen koillisjulkisivulle. Koulurakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ovat entinen luokkahuone, veisto- ja voimistelusali, oppilasaula ja koulukeittiö sekä entinen asunto. Toisessa kerroksessa on kylmä ullakko. Entisessä asunnossa on kaksi huonetta ja keittiö (72,5 m 2 ). Pihasaunassa on pukeutumistila sekä löylyhuone vanhoine puukiukaineen ja lauteineen. 4

5 20. VALOKUVAT Julkisivu Ylipääntielle lounaaseen. (2003) Julkisivu kaakkoon. (2003) Sisäänkäynti koillispuolelta. (2003) Päätyjulkisivu luoteeseen. (2003) Pihasauna ja maakellari rakennuksen itäpuolella. (2003) Päädyn ikkuna. (2003) Aluenäkymä idästä, vasemmalla koulurakennuksen kaakkoispääty, oikealla maakellari ja pihasauna Runsaan puuston suojaama näkymä etelästä Ylipääntieltä, koulurakennuksen kaakkoispääty ja lounaisjulkisivu 5

6 Koulurakennuksen kaakkoispääty ja koillisjulkisivu sisäänkäyntikatoksineen Koulurakennuksen luoteispääty Koulurakennuksen sisäänkäynti Koulurakennuksen huonokuntoinen räystäs Koulurakennuksen itänurkka ja perustus Etualalla pihasauna ja taustalla maakellari 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Raahen kaupunki, Tekninen keskus, Tilahallinta, Maire Pylväs ( ) ja Pasi Alatalo ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Hilkka Aaltonen / Raahen kaupunki Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 6

7 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/5) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Hautalan pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Hautala perinteinen maalaispihapiiri 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Ylipääntie Piehinki Rakennus n:o 1 2 Nyk.käyttö kesäasunto, varasto ei talviasuttava (?) Alkup. käyttö asunto, luhtiaitta + navetta/talli päärakennus Rak.aika 1800-luku 1800-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), 2 (luhtiaitta) ja 1 (navetta/talli) varsinaisen asuinkerroksen lisäksi kylmä vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori luonnonkivi 9. Omistaja ja omistajan osoite Sippala Pentti ja Irja Kirkkotarhantie Pattijoki Runko hirsi hirsi + puurankorakenne (aitan takaosassa ja navetta- /tallirakennuksen koillispäädyssä) Kattomuoto satula satula Kate aaltopelti katto- ja lapetikkaat, metalli ei vesikouruja tai syöksytorvia huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia PIE-02 Vuoraus pystyrimalauta + vaakaponttilauta (kuisti) hirsi, vuoraamaton + pystyharvalauta (aitan takaosassa ja navetta-/tallirakennuksen koillispäädyssä) Ulkovärit seinät punaiset nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovi ruskea katto- ja lapetikkaat ruskeat katto punainen seinät punaiset nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovet keltaiset (pihan puolella) + ruskeat (tien puolella) katto punainen Kunto Erityispiirteet hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu tyypillinen maaseudun vanha päärakennus kuistin T-karmi-ikkunoissa kaksi yläriviä neliöruutuja ikkunalistoitus koristeellisempi pohjoisosassa ja vintillä Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti vintin päädyissä 6-ruutuiset ikkunat osa ikkunoista vaihdettu jälleenrakennuskaudella (?) punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA kohtalainen, huoltomaalauksen tarvetta, luhtiaitta painunut ja kallellaan tyypillinen vanha luhtiaitta pihapiiri umpinainen Ylipääntielle päin rakennettu yhteen, L-kirjaimen muotoiseksi luhtiaitassa pitkänurkat navetta-/tallirakennuksen koillispäädyssä puusalko viireineen peltisavupiippu Tila on alueen vanhimpia. Tilan isäntänä on 1900-luvun alussa toiminut Johan Sippala. Nykyinen omistaja, Pentti Sippala, on Johan Sippalan pojanpoika. Päärakennus (1) oli alun perin isompi; sali purettiin rakennuksesta ennen vuotta Alakerran ikkunoita lienee vaihdettu jälleenrakennuskaudella, luvulla. Vesijohtoremontti tehtiin n vuotta sitten eli 1980-luvun puolivälin tienoilla, jolloin rakennettiin sisä-wc osaan toista kamaria. Päärakennusta on peruskorjattu 1990-luvulla. Rakennus on säilynyt muutoin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen huopakatto on uusittu aaltopeltikatoksi 2000-luvulla, ja sisäänkäynnin vuorilaudoitus sekä ikkuna- ja nurkkalistoitus maalattu. Pihapiiriin kuuluvat myös yhteen, pohjaratkaisultaan L-kirjaimen muotoon rakennetut luhtiaitta ja navetta-/tallirakennus (2) sekä Ylipäätien toisella puolella sijaitseva aitta. Aitassa on luonnonkiviperustus ja kolmiorimahuopakate. Aitassa ei ole vedenpoistorakenteita. Aitan nykyisin harmaat seinät ovat yläosastaan haalistuneen punaiset. Vanha pihasauna on purettu n vuotta sitten eli luvulla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntie ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Umpinaista pihapiiriä rajaa Ylipääntien suuntaan vanha talousrakennus. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Päärakennus pihapiireineen on käytössä, ja rakennuksia huolletaan ja korjataan. 7

8 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Hautalan pihapiirin luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1800-luvun umpinainen pihapiiri, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä. Hyväkuntoinen, tyypillinen ja alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt maaseudun vanha päärakennus hyvin säilyneine perinteisine maalaispihapiireineen. Hieno, alueen vanhimpiin lukeutuva pihapiiri muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Ylipääntien varren nauhamaista, vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas, ehyt pihapiiri/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva umpikuisti. Päärakennuksen eteläpäässä on pirtti ja pohjoispäässä kaksi kamaria sekä sisä-wc, johon tila on otettu toisesta kamarista. Luhtiaitta ja navetta-/tallirakennus muodostavat yhtenäisen, pohjaratkaisultaan L-kirjaimen muotoisen kokonaisuuden. Kaksikerroksinen luhtiaittaosa rajaa pihapiirin Ylipääntien suuntaan, ja yksikerroksinen navetta-/tallirakennusosa rajaa pihapiirin luoteessa. 8

9 20. VALOKUVAT Hautalan pihapiiri vuonna Kuvassa seisoo talon edellinen omistaja Simo Sippala Hautalan pihassa. (Levón, s. 18.) Hautalan päärakennus. Julkisivu luoteeseen. (2003) Päärakennuksen julkisivu Pikkupurontien puolelle kaakkoon. (2003) Tulo pihalle Ylipääntieltä lounaasta. (2003) L-mallisesti yhteen rakennetut luhti ja navetta-tallirakennus. (2003) Luhdin pääty kaakkoon. (2003) Päärakennuksen koillispääty. (2003) 9

10 Luhtiaitta, julkisivu koilliseen. (2003) Navetta-tallirakennus, julkisivu kaakkoon. (2003) Ylipääntien toisella puolella sijaitseva aitta, julkisivu tielle koilli- Aitan takajulkisivu luoteeseen. (2003) seen (2003) Näkymä etelästä Pikkupurontieltä, päärakennuksen lounaispääty ja kaakkoisjulkisivu Päärakennuksen koillispääty ja luoteisjulkisivu Päärakennuksen lounaispääty ja luoteisjulkisivu Päärakennuksen länsinurkka ja perustus 10

11 Luhtiaitan kaakkoispääty ja koillisjulkisivu L-kirjaimen muotoon rakennettu, yhdistetty luhtiaitta ja navetta- /tallirakennus, etualalla navetta/-tallirakennus ja taustalla aitta Navetta-/tallirakennuksen koillispääty puusalkoineen ja luoteisluoteisjulkisivu, taustalla päärakennuksen sisäänkäynti Näkymä lännestä Ylipääntieltä, yhdistetyn luhtiaitan ja navetta-/ tallirakennuksen lounais- ja luoteisjulkisivut, takana päärakennus Ylipääntien toisella puolella sijaitsevan aitan lounaispääty ja luoteisjulkisivu, taustalla luhtiaitta, jonka sivuitse käynti pihaan Ylipääntien toisella puolella sijaitsevan aitan koillispääty Ylipääntielle ja lounaisjulkisivu 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Levón, Matti. Saloisten asukkaita ja elämää. Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys ry, LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Irja Sippala, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 11

12 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/4) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Alilan päärakennus 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Alila perinteinen maalaistalo 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Pikkusillantie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Alila Matti Pikkusillantie Piehinki PIE-03 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Rak.aika asunto asunto, päärakennus 1800-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi kylmä vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori, multapenkkiperustus (?) Runko hirsi Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet satula huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia pystyrimalauta seinät punaiset nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovi keltainen katto punainen hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu, ulko-ovessa huoltomaalauksen tarvetta, vintin ikkunasta puuttuu lasi pitkissä julkisivuissa hirsipäätyjen kohdalla julkisivupintaa jäsentävät pystylistat Muuta sisäänkäynnissä ei katosta, 3-portaiset ja kaiteettomat kiviraput ikkunat vaihdettu jälleenrakennuskaudella (?) rakennuksen kaakkoispäädyssä ollut ikkuna-aukko nk. pikkukamariin on vuorattu umpeen kaksi punatiilistä savupiippua 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus on ollut Alilan suvun omistuksessa alusta asti. Rakennus on ollut alun perin savupirttinä. Lounaanpuoleisen pitkän sisäänkäyntijulkisivun pystylistojen rajaama keskimmäinen rakennusosa on alkuperäistä rakennusta. Luoteispääty on rakennettu seuraavaksi ja kaakkoispääty viimeisenä. Nykyisen sisäänkäyntipäädyn huoneet on rakennettu ehkäpä ja 1900-luvun vaihteessa. Rakennuksen pohjatyyppi on ns. peräkamaritupa. Rakennuksessa on tupa, jossa on iso lämmitysuuni, ja rakennuksen molemmissa päissä on kaksi huonetta (kamaria). Rakennuksen ikkunat lienee vaihdettu jälleenrakennuskaudella, luvulla. Remontteja ei ole tehty, mutta rakennuksen ulkoseinät on viimeksi huoltomaalattu kesällä Pihassa on myös vanha navetta, joka on autotalli- ja varastokäytössä. Se on rakennettu 1940-luvulla, ja sitä on laajennettu 1980-luvulla. Pihassa on lisäksi hieno aitta ja kaksi vanhaa varastokäytössä olevaa latoa sekä takapihalla pihasauna Piehinginjoen sivuhaaran rannalla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntie ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Vanha päärakennus sijoittuu kohtalaisen etäälle Ylipääntiestä, pitkä sisäänkäyntijulkisivu tielle päin. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Rakennus on vakituisessa asuinkäytössä, ja sitä huolletaan ja korjataan. Ei paikallista arvoa/ LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Alilan päärakennuksen luettelointiperusteeksi määriteltiin: vanha 1800-luvun torppamainen, matala päärakennus, jossa luonne on säilynyt hyvin, ja joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Hyväkuntoinen, alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan oleva ja alkuperäiset piirteensä kohtalaisen hyvin säilyttänyt maaseudun vanha torppamainen päärakennus. Alueen vanhimpiin lukeutuva päärakennus muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Ylipääntien varren nauhamaista, vanhaa maaseudun rakennuskantaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 12

13 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Rakennus on pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen, nk. peräkamaritupa. Sisäänkäyntinä pihan puolella toimii katokseton oviaukko, jolle johtaa kolme matalaa kivirappua. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on eteinen, kamari ja nk. pikkukamari, keskellä tupa isoine lämmitysuuneineen, ja luoteispäädyssä kaksi kamaria. Periaatepiirros rakennuksen sisätiloista. Periaatepiirros rakennuksen sisätiloista. 13

14 20. VALOKUVAT Julkisivu Ylipääntielle lounaaseen. (2003) Takajulkisivu Piehinkijoelle koilliseen. (2003) Sisäänkäynti. (2003) Autotalli-varastorakennus, julkisivu kaakkoon. (2003) Aitta, päätysivu koilliseen. (2003) Pihasauna Piehinkijoen rannassa. (2003) Näkymä etelästä Ylipääntieltä, päärakennus ja aitta Näkymä etelästä Pikkusillantieltä, etualalla autotalli-/varastorakennus, jonka sivuitse käynti pihaan, taustalla lato, oikealla puuston takana päärakennus 14

15 Päärakennuksen luoteispääty ja lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen Päärakennuksen kaakkoispääty ja koillisjulkisivu vintin ikkunaaukkoineen Vanhojen latojen lounaispäädyt ja kaakkoisjulkisivut Autotalli-/varastorakennuksen luoteisjulkisivu lännestä Pikkusillantieltä, taustalla vasemmalla päärakennus Pihasaunan lounaispääty ja luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Matti Alila, Pikkusillantie 3, Piehinki (2003) Reijo Alila, Pikkusillantie 3, Piehinki ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki Pihasaunan koillispääty ja kaakkoisjulkisivu, takana päärakennus 22. LIITTEET LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 15

16 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/4) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Keskitalon pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Keskitalo perinteinen maalaispihapiiri 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Ylipääntie Piehinki Rakennus n:o Nyk.käyttö varasto (?) varasto varasto + liiteri 9. Omistaja ja omistajan osoite Hänninen Kalevi Ylipääntie Piehinki Alkup. käyttö asunto, vilja-aitta (jyväaitta) puoji (luhtiaitta) + liiteri + talli päärakennus Rak.aika 1800-luku 1712 talli n. 1712, loput myöhemmin Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), 1 1 varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori luonnonkivi luonnonkivi Runko hirsi hirsi hirsi Kattomuoto satula satula satula Kate aaltopelti aaltopelti, galvanoitu aaltopelti, galvanoitu ei vesikouruja tai syöksytorvia vesikourut ja syöksytorvet vesikourut ja syöksytorvet Vuoraus vaakaponttilauta hirsi, vuoraamaton hirsi, vuoraamaton PIE-04 Ulkovärit seinät keltaiset nurkkalistat ruskeat listat ja ikkunat valkoiset ovi ruskea katto ruskea Kunto hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu Erityispiirteet tyypillinen vanha päärakennus vanhan maalaispihapiirin värihierarkian mukaisesti päärakennus keltainen ja talousrakennukset punaisia Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti ikkunat vaihdettu jälleenrakennuskaudella (?) kaksi punatiilistä savupiippua 11. RAKENNUSHISTORIA seinät punaiset nurkkalista, listat ja ikkunat valkoiset ovet ja luukut keltaiset vesikourut ja syöksytorvet valkoiset katto metallinvärinen hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu tyypillinen vanha aitta sisäänkäynnin ulkoseinässä vuosiluku 1712 (numero 2 kaiverrettu peilikuvana) lisätty vedenpoistorakenteet vesikouruineen ja syöksytorvineen seinät punaiset nurkkalistat ja listat valkoiset ovi ja luukku keltaiset vesikourut ja syöksytorvet valkoiset katto metallinvärinen hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu tyypillinen vanha luhtiaitta 4-ruutuinen ikkuna luoteisjulkisivulla pienet ikkunat kaakkoisjulkisivun yläosassa lisätty vedenpoistorakenteet vesikouruineen ja syöksytorvineen Keskitalon tila on ollut Hännisen suvun omistuksessa vuodesta 1900 lähtien, jolloin Aukusti Hänninen osti tilan Aleksi Haapajoelta. Nykyinen isäntä, Kalevi Hänninen, on suvun 4. isäntä tilalla. Tilan omistajia ovat olleet Aukusti ja Anna-Maria Hänninen, Antti (ed. poika) ja Elisabeth Hänninen sekä Huugo (ed. poika) ja Mirjam Hänninen. Pihan vanha päärakennus (1) on Huugo Armas Hännisen syntymäkoti. Päärakennuksen sisäänkäynti on rakennettu myöhemmin, ehkäpä 1920-luvulla. Rakennus oli alun perin nykyistä pitempi, sillä 1900-luvun alussa vanha pirtti purettiin ja yksi kamari siirrettiin toiseen päähän taloa. Vuodesta 1946 lähtien tilan omistaneet Huugo ja Mirjam Hänninen asuivat vanhassa päärakennuksessa vuoteen 1963 asti, jolloin pihapiiriin valmistui uusi päärakennus. Sen jälkeen vanha päärakennus on ollut asumattomana. Pihapiiriin kuuluvat myös vilja-aitta (2) ja puojirakennus (3) sekä uusi päärakennus ja varastohalli. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntie ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Vanha päärakennus sijaitsee Ylipääntien varrella, pääty tielle päin. Myös puojirakennus sijaitsee Ylipääntien varrella, pääty tielle päin. Käynti pihaan on vanhan päärakennuksen ja puojiaittarakennuksen välistä. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Uusi päärakennus on vakituisessa asuinkäytössä. Pihapiirin vanhat rakennukset ovat käytössä, ja niitä huolletaan ja korjataan. 16

17 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Keskitalon pihapiirin luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1700-luvun hyvin säilynyt vilja-aitta ja luhtiaitta, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeitä. Tärkeitä maantiemaisemassa. Hyväkuntoinen, tyypillinen ja alkuperäiset piirteensä kohtalaisen hyvin säilyttänyt maaseudun vanha päärakennus hyvin säilyneine perinteisine maalaispihapiireineen. Hyväkuntoisten viljaaitan ja luhtiaitan alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin. Alueen vanhimpiin lukeutuva pihapiiri muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Ylipääntien varren nauhamaista, vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Vanha päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva umpikuisti. Vanhassa päärakennuksessa on kolme asuinhuonetta, mutta vain yksi tulisija enää käytössä. Puojirakennuksen ovet sijaitsevat pihan puolella. Luhtiaittarakennuksessa oli alunperin puojivarasto lähinnä tietä, talli eteläpäässä ja liiteri niiden välissä. Rakennus on nykyisin varastokäytössä. 17

18 20. VALOKUVAT Vanha päärakennus, sisäänkäyntisivu kaakkoon. (2003) Vanha päärakennus, sisäänkäyntisivu kaakkoon. (2003) Vanha jyväaitta, julkisivu koilliseen. (2003) Jyväaitan seinässä oleva vuosiluku (2003) Puojirakennuksen (luhtiaitan) pitkäsivu kaakkoon ja pääty Yli- Puojirakennus sisäpihan puolelta, julkisivu luoteeseen. (2003) pääntielle koilliseen. (2003) Näkymä pohjoisesta Ylipääntieltä, etualalla vanha päärakennus, taustalla puojirakennus, jonka sivuitse käynti pihaan Puojirakennuksen koillispääty ja kaakkoisjulkisivu 18

19 Puojirakennuksen lounaispääty ja luoteisjulkisivu Vilja-aitan sisäänkäynnin viereen kaiverrettu vuosiluku, 1712 Vilja-aitan lounaispääty ja kaakkoisjulkisivu Vanhan päärakennuksen sisäänkäynti Vanhan päärakennuksen lounaispääty ja luoteisjulkisivu Vanhan päärakennuksen nurkka ja perustus 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Huugo Hänninen, Ylipääntie 257, Piehinki ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 22. LIITTEET LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 19

20 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) 4. Kylä / Rekisterinumero Piehinki Wanha Kerttula 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Lomake 1 (/4) 3. Kohde Kerttulan päärakennus 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Maa- ja metsätalous, perinteinen maalaistalo 8. Osoite Ylipääntie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Kontu Arja Siiri Inkeri Varsankuja Oulu PIE-05 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Rak.aika varasto asunto, päärakennus 1700-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi korkeahko avovintti Perusta luonnonkivi + betoni (kuistissa) Runko Kattomuoto Kate Vuoraus hirsi satula aaltopelti, galvanoitu ei vesikouruja tai syöksytorvia pystylomalauta + hirsi, vuoraamaton (päätykolmioissa) + vaakaponttilauta (kuistissa) Ulkovärit harmaa (haalistunut punainen/ haalistunut tervaus?) katto metallinvärinen Kunto kohtalainen, hirsiseinissä korjaustarvetta, kamarien ikkunat tyyliin sopimattomia, vintin ikkunoista puuttuu lasit, hormit ja piiput purettu vesikaton yläpuolelta, leivinuuni-hella käyttökelvoton Erityispiirteet tyypillinen maaseudun vanha päärakennus Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti, ikkunoissa T-karmit, modernit ikkunat tyyliin sopimattomat ei savupiippuja 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus on Kerttulan vanha päärakennus. Tilan nimi kirjoitettiin alun perin muodossa Certula. Rakennuksessa on ollut asukkaita vähintäänkin jo 260 vuotta sitten; rakennus saattaa kuitenkin olla vielä tätäkin vanhempi, sillä Inkeri Konnun sukututkimuksesta ovat talokirjat vielä tutkimatta. Rakennuksessa on jossakin vaiheessa asunut ruotsalaisia sotaherroja. Ajalta on peräisin mahdollisesti totta oleva tarina Antti-nimisestä isännästä, joka kävi hevosella katsomassa, joko viholaiset olivat talosta poistuneet. Nämä kuitenkin ajoivat isännän kiinni ja tappoivat hänet. Venäläiset ovat mahdollisesti majoittuneet rakennuksessa isovihan aikana ( ). Oletus perustuu Siirilän päärakennuksen seinustalla kasvavaan tulokaskasviin, keltakynsimöön, jota esiintyy niillä paikoilla, jossa venäläinen armeija on majaillut pidempään. Valtakunnallisesti uhanalaista kasvia ei saa niittää, jotta se siementäisi. Vuonna 1784 alkoi Piehingissä isojako. Isojaossa tilat numeroitiin, ja Piehingissä Kerttulasta tuli n:o 8. Nykyisen omistajan isovanhemmat, pappa Aleksius ja mummu Sofia Jokinen (os. Karjalainen) ostivat tilan ja rakennuksen vuonna Aleksius kuoli, ja Sofia otti uuden miehen. Heille syntyi poika Lauri Alakopsa. Sofia ja uusi mies erosivat, ja Sofia käytti viimeisinä vuosinaan omaa sukunimeään. Kun lattia huurtui, Sofia kapusi pankolle, uunin ja kamarin seinän väliin, lämpimään nukkumaan. Talossa on asuttu vuoteen 1970 asti, jonka jälkeen rakennus on ollut kylmillään. Rakennuksen edellinen omistaja, Lauri Alakopsa, kuoli vuonna Tila 8:28 on jaettu ja lainhuuto on voimassa. Aiempi tila jaettiin neljälle ja maat kymmenelle perijälle. Nykyiseen tilaan kuuluvat vanha rakennus eli Wanha Kerttula ja n. kaksi hehtaaria peltoa. Rakennus on ollut Inkeri Konnun omistuksessa vuodesta Lauri Alakopsa oli Inkeri Konnun äidin velipuoli eli nk. eno; heillä oli sama äiti, mutta eri isä. Pirtin lautalattia on kulunut kuopalle sisäänkäynnin kohdalta. Inkeri Konnun lapsuudessa lasten tuli pysähtyä ovelle ja niiata tai kumartaa opettajapariskunnalle ennen kutsua sisälle; ajan hengen mukaan ensin puhuminen olisi ollut huonoa käytöstä. Hormit ja piiput on purettu vesikaton yläpuolelta, kun kattopelti on asennettu. Tulisijat olisivat todennäköisesti muuten toimivia. Pirtissä oleva leivinuuni-hella on tuhottu luoteispuolella sijainneen öljykattilan vuoksi. Kuisti on rakennettu 1960-luvulla. Nykyisen omistajan mies on rakentanut ulkoportaat viime aikoina. Lauri Alakopsa on vaihtanut kamarien ikkunat 1960-luvulla. Välikattona on kostunut paperi, jonka päällä on eristekerros. Korkeahkon avovintin ikkunat olivat pitkään avonaisina aukkoina. Nyt ne on laitettu vanerilevyillä umpeen, jotteivät lumi ja vesi pääsisi sisälle. Nykyisen omistajan mies on korjannut lounaispäädyn ikkunan vanhan mallin mukaisesti. Tarkoituksena on korjata muutkin ikkunat. Pirtin kaakkoisjulkisivun ikkunan alapuoliset hirret ovat lahoja ja uusimistarpeessa. Tämän lisäksi ainoastaan pohjoispäädyn yläosassa on hirsien yksittäiskorjaustarvetta. Alun perin pihassa oli päärakennusta vastapäätä navetta ja tien puolella läpiajettava aittarakennus, jossa oli talli länsipuolella, aitta itäpuolella ja niiden välistä kulku pihalle. Myöhemmin tallin ja aitan väli rakennettiin umpeen ja sitä käytettiin kärryliiterinä. Nk. pikkumökki oli rakennettu mahdollisesti työläisille; kyseessä ei ollut torppa, sillä rakennukseen ei kuulunut maata. Kerttulan tilan vanha savusauna sijaitsi nykyisen Siirilän tilan piha-alueella. Riihi ja latorakennus on purettu luvulla. Myös vanhat vinttikaivot on purettu. Jokirannan pihakuuset ovat vuotta vanhoja. Kuusirivistössä olevat aukot muodostuivat välistä kaadettujen lehtipuiden vuoksi. Satoisat ja makeamarjaiset punaherukkapensaat ovat olleet pihassa niin kauan kuin Inkeri Kontu muistaa. Pensaat on juuri leikattu. Kerttulan pihassa on jäljellä enää 1960-luvulla maakellarin päälle rakennettu sauna. Sauna on kuitenkin huonokuntoinen. Rakennukseen tullee kosteutta alla olevan vesisuonen vuoksi; vuonna 2009 laitetuissa verhoissa on jo homepilkkuja. Sauna toimii nykyisin varastona, mutta se tultaneen purkamaan. 20

21 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntie ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Rakennus sijoittuu kohtalaisen etäälle Ylipääntiestä, päädyt Piehinginjoelle ja tielle päin. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. Vanhan päärakennuksen ja Ylipääntien väliin sijoittuu pihapiiriin liittyvä viereinen Siirilän tila ja siihen kuuluva päärakennus, joiden omistajia ovat Inkeri Kontu ja hänen siskonsa Aira Jokela. Rakennuksessa asui viisi tytärtä, joista eläkeikäinen Inkeri on vanhin. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Viereinen Siirilän tilan päärakennus on käytössä. Nykyisellä omistajalla on tarkoitus säilyttää Kerttulan vanha päärakennus, sekä kunnostaa ja hoitaa sitä. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Kerttulan päärakennuksen luettelointiperusteeksi määriteltiin: alueen vanhimpia päärakennuksia, joka on rakennushistoriallisesti ja historiallisesti tärkeä. Tyypillinen ja alkuperäiset piirteensä kohtalaisen hyvin säilyttänyt maaseudun vanha päärakennus. Rakennuksessa oletettavasti majoittuneiden venäläisten sotajoukkojen jäljiltä alueella kasvaa valtakunnallisesti uhanalainen kasvi, keltakynsimö. Alueen vanhimpiin lukeutuva tila ja päärakennus muodostavat maisemallisesti tärkeän osan Piehinginjokivarren nauhamaista, vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X X 21

22 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Vanha päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva umpikuisti. Rakennuksessa on pirtti eteläpäässä ja kaksi kamaria pohjoispäässä. Kamareiden oviaukot ovat matalia ja kynnykset korkeita. Toisessa, luoteispuoleisessa kamarissa on kakluuni ja toisessa on rapattu uuni. Pirtissä on käyttökelvoton leivinuuni-hella. 20. VALOKUVAT Periaatepiirros rakennuksen sisätiloista. Julkisivu lounaaseen (2003) Pitkäsivu kaakkoon (2003) Pitkäsivu luoteeseen (2003) Sisäänkäyntikuisti luoteeseen (2003) Pääty koilliseen (2003) Saunarakennus, julkisivu lounaaseen (2003) 22

23 Vanhan päärakennuksen lounaispääty ja luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen Vanhan päärakennuksen lounaispääty ja kaakkoisjulkisivu Vanhan päärakennuksen koillispääty ja kaakkoisjulkisivu, taustalla Siirilän päärakennus Vanhan päärakennuksen koillispääty ja luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen Tyypillinen ikkuna Sauna, etualalla vanha päärakennus Näkymä ja liittymä pihalle Ylipääntieltä, kuvan keskivaiheilla Siirilän päärakennus, taustalla vanha päärakennus 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Lauri Alakopsa (2003) Inkeri ja Kari Kontu ( ), Varsankuja 8, Oulu, kari.kontu@gmail.com/ p Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 23

24 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Sippalan mylly 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Törmäkangas mylly 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Rautionmäentie Piehinki Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Ranta Niina ja Luomala Jussi Rautionmäentie Piehinki PIE-06 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö mylly (jauhatuskäytössä satunnaisesti) vesimylly Rak.aika 1936 Suunnittelija Erkki Sippala Kerrosluku 3 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet betoni puurankorakenne satula profiilipelti, suora pitkittäisprofiili, galvanoitu + aaltopelti, galvanoitu (avovarastosiivessä) kattotikkaat, metalli vesikourut pystyrimalauta seinät punaiset nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovi keltainen kattotikkaat metallinväriset vesikourut valkoiset katto metallinvärinen hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu, huoltomaalauksen tarvetta, ikkunoiden kunnostustarvetta, betonilattian korjaustarvetta katolla puusalko viireineen Muuta sisäänkäynnissä ei katosta eikä porrasta ikkunat neliöruutuiset korkeimmalle keskiosalle lisätty vesikourut, muilla osilla ei vesikouruja tai syöksytorvia peltisavupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Mylly on rakennettu vuosina ja se on valmistunut vuonna Mylly toimi aluksi vesivoimalla, sittemmin sähkövoimalla ja vuodesta 1961 lähtien dieselmoottorilla. Myllyssä on olemassa myös turbiinimoottori. Mylly liittyy pihapiiriin, jossa on vuonna 1956 rakennettu päärakennus (laajennettu v. 1981), navetta- ja varastorakennukset, vanha Hailuodosta siirretty hirsilato sekä maakellari navetan takana. Pihassa on alun perin myllytallina toiminut rakennus asiakkaiden hevosia varten. Erkki Sippala lopetti myllyn pidon vuonna Vuosina omistajana oli Antero Siuvatti. Seuraava omistaja, Alpo Sipola, tuli tilalle Pattijoelta vuonna Omistajat jauhoivat aktiivisesti aina lukujen vaihteeseen asti. Jauhatus loppui vuonna 1992, mistä lähtien omistajat jauhattivat vain satunnaisesti. Myllytalli toimi Alpo Sipolan aikana varastona ja siinä oli tila koiralle. Niina Ranta ja Jussi Luomala ostivat tilan ja myllyn Alpo Sipolalta vuonna Verstaan kattopellitys on uusittu vuonna 2009, aluskate ja kattopalkit ovat vanhat. Sähkögeneraattori on huollettu, ja hihnoja on uusittu pari kertaa nykyisten omistajien aikana. Vanha sähkötaulukin on edelleen kunnossa. Myllyssä ei ole suurta remontointitarvetta. Myllyn seinät tulisi maalata ja ikkunat kunnostaa. Betonilattia on halkeilut routimisen vuoksi ja paloja on murtunut irti. Lattiaa ei kuitenkaan tarvinne valaa uudelleen. Hevostallina toimineen myllytallin sisäpuoli on uusittu kokonaan nykyisten omistajien aikana. Vanha käyttötarkoitus on palautettu, ja myllytalli toimii taas hevostallina. Tilaa koiralle ei enää ole, katto on uusittu, seinät on levytetty ja karsinat on valettu ja tehty uusiksi. Pato on edelleen olemassa. Padossa on alun perin ollut puinen levy, nykyiset rautalevy ja betoniperustus ovat kuitenkin vanhoja. Patosilta on uusittu vuonna 2009, ja puusillalle tullaan rakentamaan puiset kaiteet. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piehinginjoen varren vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin. Rakennus sijoittuu melko etäälle Rautionmäentiestä, pihapiirin sivustalle, Piehinginjoen rannalle. Rautionmäentie on päällystämätön ja valaisematon, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 24

25 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Mylly on alkuperäisessä jauhatuskäytössään. Nykyiset omistajat aikovat säilyttää rakennuksen, sekä kunnostaa ja hoitaa rakennusta ympäristöineen. Lisäksi Sippalan mylly on luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi, joten sille on tavanomaista paremmat mahdollisuudet saada korjausavustusta tarvittaessa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton selvityksen mukaan myllyllä on tärkeä asema Piehinginjokivarren viljelymaisemassa. Sippalan mylly on kolmikerroksinen ja puurakenteinen mylly, jota käytetään edelleen vesivoimalla. Rakennusta ja turbiineja on huollettu ja hoidettu hyvin. Sippalan mylly on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. Kohteen arvoa kuvaavana toimenpiteenä on esitetty, että Sippalan myllyn käytön tai säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia. Vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimenpidesuositukset koskevat ensisijaisesti kohteen ulkoasua, mutta myös sisätiloissa tulisi pyrkiä säilyttävään sekä rakennuksen rakennusajan ja tyylipiirteet huomioon ottavaan kunnostukseen. Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Sippalan myllyn luettelointiperusteeksi määriteltiin: hyvin säilynyt 1930-luvun myllyrakennus, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Myllyllä on korostunut ja tärkeä asema jokivarren viljelysmaisemassa. Luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi. Hyväkuntoinen, alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan oleva ja alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt vanha vesimylly. Sippalan mylly muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Piehinginjokivarren vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Mylly on kolmikerroksinen ja pohjaratkaisultaan monimuotoinen. Rakennuksen sisäänkäynti on rakennuksen eteläjulkisivulla, pihan puolella; sisäänkäynnissä ei ole katosta. Rakennuksessa on sisääntulokerros, jossa valmis jauho otetaan vastaan säkkeihin. Hie-man sisäänkäyntitasoa alempana sijaitsee turbiinimoottori. Seuraavalla puolitasolla tapahtuu itse jauhaminen, ja ylinnä on taso, jol-la jyvät kaadetaan jauhautumaan. Tässä kerroksessa on myös myllykamari, jossa jyviensä jauhamisvuoroa odottavat asiakkaat saattoivat oleskella. 25

26 20. VALOKUVAT Mylly sisääntulopuolelta (julkisivu etelään-itään) (2003) Piehinkijoen puoli, pääty länteen (2003) Sisätiloja (2003) Sisätiloja (2003) Välipohjarakenne, veistetyt rakenteet (2003) Myllytalli, jossa jäljellä hevosen kiinnityspuomi, pitkäsivu länteen (2003) Näkymä ja liittymä pihalle Rautionmäentieltä, kuvan keskivaiheil- Myllyn itäpääty ja pohjoisjulkisivu la mylly 26

27 Mylly, eteläjulkisivu sisäänkäynteineen ja itäpääty Mylly, eteläjulkisivu, alhaalla joki Myllyn eteläjulkisivu sisäänkäyneineen Myllyn tyypillinen ikkuna Myllytallin eteläpääty ja itäjulkisivu, taustalla mylly Myllytallin länsijulkisivu sisäänkäynteineen ja pohjoispääty 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto LIITTEET - Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Alpo Sipola ( ) Niina Ranta, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Hilkka Aaltonen / Raahen kaupunki Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 27

28 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) 4. Kylä / Rekisterinumero Piehinki Erkkilä 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Lomake 1 (/3) 3. Kohde Erkkilän päärakennus 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Maa- ja metsätalous, perinteinen maalaistalo 8. Osoite Rautionmäentie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Erkkilä Jari Rautionmäentie Piehinki PIE-07 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Rak.aika varasto asunto, päärakennus 1800-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkivi Runko Kattomuoto Kate Vuoraus hirsi satula huopa, kolmiorimakate kattotikkaat ei vesikouruja tai syöksytorvia hirsi, vuoraamaton + vaakalauta (lounaispäädyssä) Ulkovärit harmaa (haalistunut punainen?) listat ja ikkunat valkoiset + harmaat (haalistunut valkoinen?) kattotikkaat metallinväriset (ruostuneet) katto punainen Kunto hyvä, kate uusittu, huolto- ja huoltomaalaustarvetta, lounaispäädyn vuoraus keskeneräinen Erityispiirteet komea, tyypillinen vanha maaseudun päärakennus pitkänurkat kauniit, päistään kavennetut räystään aluslaudat Muuta sisäänkäynnissä ei katosta ikkunat 6-ruutuiset vintin ikkuna 4-ruutuinen, pohjoispäädyssä pieni vaaka-aukko itäjulkisivun ikkuna puitteeton (toinen oikealta), vaihdettu (?) punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus on ollut asuinkäytössä vuoteen 1965 asti, jolloin uusi päärakennus valmistui pihapiiriin. Pohjoispääty rakennuksesta on vanhempi, 1800-luvulta. Eteläpäähän rakennettiin pirtti nykyisen omistajan isoisän aikana 1920-luvulla. Päärakennukseen uusittiin huopakatto 1970-luvulla. Itäjulkisivun puitteeton ikkuna lienee uusittu. Huopakaton uusiminen oli käynnissä syksyllä 2010; toinen lape oli jo uusittu, ja toinenkin tullaan uusimaan luvulla, samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa, rakennettiin myös ulkorakennuksia. Rakennukset olivat vuonna 2003 niin huonokuntoisia, että ne aiottiin purkaa; syksyllä 2010 talousrakennukset olivat edelleen paikallaan, mutta ne tultaneen huonon kuntonsa vuoksi purkamaan tuonnempana. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piehinginjoen varren vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Rakennus sijoittuu Rautionmäentien varteen, pääty tielle päin. Rautionmäentie on päällystämätön ja valaisematon, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Uusi päärakennus on vakituisessa asuinkäytössä. Pihapiirin vanha päärakennus on käytössä, ja sitä huolletaan ja korjataan. Rakennuksessa on tekeillä katemateriaalin uusiminen. Pihapiirin muiden vanhojen rakennusten säilyminen on epätodennäköistä. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Erkkilän vanhan päärakennuksen luettelointiperusteeksi määriteltiin: alueen vanhimpia päärakennuksia, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä. Hyväkuntoinen, tyypillinen ja alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt maaseudun komea, vanha päärakennus. Alueen vanhimpiin lukeutuva päärakennus muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Rautionmäentien varren nauhamaista, vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Päärakennus arvokas/ Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 28

29 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Päärakennus on pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäynti on rakennuksen kaakkoisjulkisivun keskivaiheilla, pihan puolella; sisäänkäynnissä ei ole katosta. Päärakennuksessa on koillispäädyssä kamari ja tupa, sisäänkäyntiä vastapäätä kamari ja lounaispäädyssä pirtti. Eteisestä on portaat vintille. 20. VALOKUVAT Rakennuksen lounaispääty ja takasivu kaakkoon Rakennuksen koillispääty (2003) (2003) 29

30 Rakennus pihan puolelta, julkisivu kaakkoon (2003) Rakennuksen kaakkoissivua (2003) Vanhan päärakennuksen koillispääty ja kaakkoisjulkisivu Vanhan päärakennuksen kaakkoisjulkisivu pihan puolelle sisäänkäynteineen Vanhan päärakennuksen lounaispääty ja luoteisjulkisivu, taustalla vanha talousrakennus Vanha, huonokuntoinen talousrakennus 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 22. LIITTEET SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Jari Erkkilä, p ( ) ja Mikko Erkkilä, p (lokakuu 2003) Mikko Erkkilä, Rautionmäentie 69, Piehinki ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 30

31 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) 4. Kylä / Rekisterinumero Piehinki Vanhatalo 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Lomake 1 (/3) 3. Kohde Viitasen päärakennus 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Maa- ja metsätalous, perinteinen maalaistalo 8. Osoite Anttilanmäentie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Siuvatti Jouni Anttilanmäentie Piehinki PIE-08 Rakennus n:o Nyk.käyttö asunto Alkup. käyttö asunto, päärakennus Rak.aika 1800-luku tai lukujen vaihde (?) Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta porakivi Runko Kattomuoto Kate Vuoraus hirsi satula aaltopelti, galvanoitu katto- ja lapetikkaat ei vesikouruja tai syöksytorvia hirsi, vuoraamaton + pystyharvalauta (päätykolmioissa) + vaakalauta (kuistissa) Ulkovärit seinät punaiset listat, ikkunat ja pitkänurkkien päät valkoiset ovi keltainen katto- ja lapetikkaat punaiset katto metallinvärinen Kunto hyvä, katemateriaali vaihdettu, huoltomaalauksen tarvetta Erityispiirteet vintillä ylänurkistaan viistetyt ja listoitukseltaan koristeelliset ikkunat pitkänurkat, hirsien päät maalattu valkoiseksi Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti, toteutettu tyyliin sopimattomasti ikkunat 6- ja 9-ruutuiset, luoteisosan ikkunat vaihdettu jälleenrakennuskaudella (?) vintin ikkunat 4-ruutuiset punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on vanha Viitasen suvun tila. Karjaa tilalla pidettiin luvulle asti. Rakennuksen luoteisosan ikkunat lienee vaihdettu jälleenrakennuskaudella, luvulla. Päärakennukseen on laitettu vesijohdot n. 10 vuotta sitten eli 1990-luvun alussa ja sisä-wc pirtin nurkkaan. Piha-aittaan on tehty sauna. Pihapiirissä on kaksi punamultamaalattua ulko-rakennusta, joista toinen on vanha navettarakennus ja toinen vanha sauna, jossa voi nukkua kesäisin. Päärakennuksen vuotanut, punainen huopakatto on vaihdettu aaltopeltikatoksi vuoden 2003 jälkeen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piehinginjoen varren vanha asutus, viljelymaisemaa jokivarressa; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Rakennus sijoittuu melko etäälle Ylipääntiestä, Piehinginjoen rannan tuntumaan. Vieressä sijaitsee vanha Rannan päärakennus, jonka kanssa vanha Viitasen päärakennus on muodostanut kokonaisuuden. Vanha Rannan päärakennus tullaan kuitenkin purkamaan uudisrakentamisen tieltä. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy nykyisen omistajan aikana (nykyinen omistaja on yli 90-vuotias). Rakennus säilynee jatkossakin, sillä se on vakituisessa asuinkäytössä, ja sitä huolletaan ja korjataan. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Viitasen päärakennuksen luettelointiperusteeksi määriteltiin: päärakennus lukujen vaihteesta, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä. Muodostaa kokonaisuuden viereisen Rannan päärakennuksen kanssa. Hyväkuntoinen, tyypillinen ja alkuperäiset piirteensä kohtalaisen hyvin säilyttänyt maaseudun vanha päärakennus. Rakennukseen sopimaton kuisti on mahdollista vaihtaa rakennukseen sopivaksi kohtalaisin toimenpitein. Alueen vanhimpiin lukeutuva päärakennus muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Piehinginjokivarren vanhaa maaseudun rakennuskantaa X X 31

32 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen koillisjulkisivun keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva umpikuisti. Päärakennuksen eteläpäässä on pirtti ja pohjoispäässä kaksi kamaria. Kuistil-ta sisään tullessa on eteinen ja sen takana keittiö. Pirtin nurkassa on sisä-wc. 20. VALOKUVAT Päätyjulkisivu kaakkoon (2003) Sisäänkäynti koillisjulkisivulta (2003) 32

33 Koillispuolen kamarin ikkuna (2003) Näkymä alueelle Anttilanmäentieltä, oikealla takana vanha Viitasen päärakennus, vasemmalla takana vanha Rannan päärakennus, josta koillispääty avattu Päärakennuksen kaakkoispääty ja koillisjulkisivu sisäänkäynteineen, kulku pihalle rakennuksen sivuitse vasemmalta Päärakennuksen kaakkoispääty ja lounaisjulkisivu, kulku pihalle rakennuksen sivuitse Päärakennuksen lounaisjulkisivu ja luoteispääty Päärakennuksen kaakkoispäädyn ikkuna 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Paavo Siuvatti, p ja (2003) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 33

34 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/3) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Rannan päärakennus 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Joenmutka perinteinen maalaistalo 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Anttilanmäentie Piehinki PIE Omistaja ja omistajan osoite Lehto Jarkko ja Kirjonen Marianne Anttilanmäentie Piehinki Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö käyttämättä Purettu asunto, päärakennus Rak.aika lukujen vaihde (?) Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkivi + osittain betonikuori Runko Kattomuoto Kate Vuoraus hirsi + puurankorakenne (kuistissa) satula huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia hirsi + pystyrimalauta (kuistissa) Ulkovärit seinät harmaat (haalistunut punainen?) + punaiset (kuistissa) listat ja ikkunat valkoiset ovi valkoinen katto punainen Kunto huono, purkukuntoinen, koillispääty avattu Erityispiirteet lyhytnurkat kauniit, päistään kavennetut räystään aluslaudat Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti ikkunat vaihdettu 1950-luvulla ei savupiippua 11. RAKENNUSHISTORIA Rannan tila on lohkottu Anttilan kantatilasta. Anttilan vanha pihapiiri on sijainnut Rannan pihapiirin tienoilla. Rannan päärakennus on rakennettu luultavasti lukujen vaihteessa, ja se on n. 100 km 2 :n suuruinen. Vanhassa Rannan päärakennuksessa on asuttu viimeksi vuonna Varastorakennukset (kaksi lähes toisiinsa kiinni rakennettua varastoa) sijaitsevat sen verran etäällä päärakennuksesta, ettei tiivistä pihapiiriä muodostu. Rakennuspaikan itäpuolella sijaitsee vanha hirsitalo ja länsipuolella uusi tiilirakennus pihapiireineen. Talon ikkunat on uusittu 1950-luvulla. Vuonna 2003 rakennus on toiminut varastona ja rakennuksen tupa verstaana. Rakennuksen savupiiput on purettu vesikaton yläpuolelta vuoden 2003 jälkeen. Vuoden 2003 jälkeen rakennus on siirtynyt Aimo Kullervo Lehdolta nykyiselle omistajlleen. Tilasta 2:106 Ranta on lohkaistu n m 2 :n suuruinen määräala, josta on muodostettu uusi, rekisteröity kiinteistö, 2:162 Joenmutka. Vanhan Rannan päärakennuksen koillispääty on avattu, ja vanha asuinrakennus aiotaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piehinginjoen varren vanha asutus, viljelymaisemaa jokivarressa; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan Piehinginjoen varrella. Rakennus sijoittuu melko etäälle Ylipääntiestä, Piehinginjoen rannan tuntumaan. Vieressä sijaitsee vanha Viitasen päärakennus, jonka kanssa vanha Rannan päärakennus on muodostanut kokonaisuuden. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei säily. Raahen kaupunginhallitus on myöntänyt uudisrakentamiselle poikkeusluvan (KH 141); lupaan liittyy päätös vanhan rakentamisen purkamisesta. Rakennuksen pääty on avattu, ja se tullaan purkamaan uudisrakentamisen tieltä. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa vanhan Rannan päärakennuksen luettelointiperusteeksi määriteltiin: päärakennus lukujen vaihteesta, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä. Muodostaa kokonaisuuden viereisen Viitasen päärakennuksen kanssa. Tärkeä Piehinkijokimaisemassa. Rakennuksen pääty on avattu, ja sen tullaan purkamaan. Kauniille ja hyvin säilyneille kattokannakkeille saattaisi olla kysyntää Raahen Pekkatorin ympäristön vanhojen rakennusten kunnostuksessa. Rakennus purettu/ Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 34

35 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen kaakkoisjulkisivun keskivaiheilla oleva ja Anttilanmäentien puolelle sijoittuva umpikuisti. Rakennuksessa on eteinen, josta on käynti talon koillispäässä sijaitsevaan tupaan. Talon lounaispäässä on kaksi kamaria ja eteistä vastapäätä keittiö. 20. VALOKUVAT Sisäänkäyntijulkisivu kaakkoon (2003) Pitkäsivu Piehinkijoelle päin luoteeseen (2003) Rakennuksen kiviperustus (2003) Hirsijatkoksia seinässä (2003) Räystään päätykorostus (2003) 35

36 Päärakennuksen kaakkoisjulkisivu sisäänkäynteineen, avattu koillispääty Päärakennuksen luoteisjulkisivu ja avattu koillispääty Päärakennuksen avattu koillispääty Päärakennuksen lounaispääty ja kaakkoisjulkisivu sisäänkäynteineen Päärakennuksen lounaispääty ja luoteisjulkisivu Näkymä pihalle Anttilanmäentieltä, kuvassa keskellä vanha Rannan päärakennus 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Poikkeuslupa (KH 141, ) Lainhuutotodistus, selvennyslainhuuto / , Joenmutka (KTJ ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Aimo Lehto, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 36

37 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Sillansivun pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Asuinrakentaminen Sillansivu 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Ylipääntie Piehinki MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Eskola Pertti Ylipääntie Piehinki PIE-10 Rakennus n:o 1 2 Nyk.käyttö asunto varasto Alkup. käyttö kahvila + asunto ulkorakennus, varasto + autotalli + liiteri + kuivakäymälä Rak.aika 1929, laajennettu lukujen vaihteessa osa 1929 tai hieman myöhemmin, osa 1958 Suunnittelija Kerrosluku 1 ½, 1 varsinaisen asuinkerroksen lisäksi osittain lämmin vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori + betoni (laajennusosassa) kivi + betonikuori, betonipilarit (itäpäädyssä) Runko hirsi + puurankorakenne (laajennusosassa) puurankorakenne Kattomuoto satula satula Kate aaltopelti huopa, palahuopakate vesikourut ja syöksytorvet vesikouru (pihan puolella), ei syöksytorvia Vuoraus vaakaponttilauta vaakaponttilauta Ulkovärit seinät vihreät ikkunat ja listat valkoiset ovi valkoinen vedenpoistorakenteet valkoiset katto ruskea Kunto hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu Erityispiirteet ilmentää tyypillistä jälleenrakennuskauden asuinrakennusta pihapiireineen Muuta yläkerran ikkunat vaihdettu v alakerran ikkunat vaihdettu n. v ulko-ovi vaihdettu n. v punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA seinät vihreät ikkunat ja listat valkoiset ovet harmaat vesikouru valkoinen katto musta hyvä, rakennusta on huollettu ja korjattu ilmentää tyypillistä jälleenrakennuskauden asuinrakennusta pihapiireineen erilliset ovet eri tiloihin pienet ikkunat ovien yläpuolella Asuinrakennus (1) on alun perin rakennettu kahvilaksi, jossa on ollut kaksi hirsiosaa (nyk. olohuone ja makuuhuone) ja välissä puurankorakenteinen osa (nyk. keittiö). Kahvilan yhteydessä on päädyssä ollut myös asunto alusta lähtien. Kahvilatoiminnan lopettamisajankohdasta ei ole tietoa. Rakennuksen ikkunat on uusittu vuonna Rakennukseen on lisätty matala laajennusosa lukujen vaihteessa. Tila ja pihapiiri ovat olleet nykyisellä omistajalla vuodesta 1998 lähtien. Edellinen omistaja, Martti Alila, syntyi ja kuoli talossa, ja nykyinen omistaja osti talon perikunnalta. Ulko-ovi ja alakerran ikkunat on vaihdettu n. vuonna 2004, yläkerrassa on säilytetty 1950-luvun ikkunat. Käyttövesiputket on uusittu n. vuonna 2004, kun vesi pääsi vuotamaan välikatolle. Rakennukseen on tehty huoltomaalauksia vuoden 2003 jälkeen. Ulkorakennuksesta (2) osa on rakennettu suunnilleen yhtä aikaa päärakennuksen kanssa, ja osa 1950-luvun lopussa. Ulkorakennuksessa on neljä ovea. Tilojen käyttötarkoitukset lähimpänä asuntoa sijaitsevasta aloittaen olivat aiemmin varasto, pieni autotalli, puuliiteri ja vanha ulkokäymälä. Nykyisin kaikkia tiloja käytetään varastoina. Pihassa on lisäksi punaiseksi maalattu pihasauna, joka on tuotu pihapiiriin syvämaalta, jossa se niityllä sijaitessaan toimi niittymiesten taukotupana. Rakennuksen sisäpuolelta on purettu kaikki pois, ja se toimii nykyisin varastona. Pihakeinun metallikaarten on kerrottu olevan peräisin Piteåsta ( Piitanasta ) kotoisin olleesta laivasta, joka ennen sotia haaksirikkoutui suolalastissa ja upposi Piehinginjokisuulla; kaaret on otettu talteen Piehinginjoesta. Pihassa oli aiemmin myös uponneen laivan ankkuri, mutta sen perikunta vei mukanaan. Pihassa oleva punaiseksi maalattu pihakaivo ei ole enää käytössä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntien ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus; liittyy Ylipääntien länsiosan vanhaan säilyneeseen keskusta-alueeseen raittimaisen tien varrella. Päärakennus sijoittuu melko etäälle Ylipääntiestä, Piehinginjoen rannalle. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. Rakennuksen läheisyyteen sijoittuu osa vanhaa, valtakunnallisesti arvokasta Pohjanmaan rantatien linjausta; tiejaksolla vanhan tien piirteitä on jonkin verran säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Asuinrakennus on vakituisessa asuinkäytössä, ja myös piharakennukset ovat käytössä. Pihapiirin rakennuksia huolletaan ja korjataan. 37

38 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Sillasivun pihapiirin luettelointiperusteeksi määriteltiin: Ylipääntien raitin varren rakennuskantaa 1900-luvun alkupuolelta, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Hyväkuntoinen ja 1950-luvun muutostöiden mukaiset piirteensä hyvin säilyttänyt vanha rakennus ulkorakennuksineen. Asuinrakennus ilmentää jälleenrakennuskauden vähäeleistä ja niukasti detaljoitua modernismia. Jälleenrakennuskautta ilmentävä, ja aikakauden tyylipiirteet hyvin säilyttänyt pihapiiri muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Ylipääntien varren nauhamaista rakennuskantaa. Ei paikallista arvoa/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Ulkohahmoltaan noppamainen asuinrakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Katoksellinen sisäänkäynti on raken-nuksen koillispuolelle sijoittuvassa matalassa laajennusosassa. Asuinrakennuksen korkeamman osan alakerrassa ovat olohuone, keittiö ja makuuhuone sekä matalammassa laajennusosassa eteinen, pesuhuone ja sauna. Vintillä on yksi makuuhuone, jonne on käynti alakerran makuuhuoneesta. Loppu osa vintistä on kylmillään. Periaatepiirros rakennuksen sisätiloista. Ulkorakennuksessa on neljä tilaa; varasto, autotalli, liiteri ja kuivakäymälä. Nykyisin kaikki tilat ovat varastoina, ja mm. kuivakäymälässä säilytetään puutarhatyökaluja. Kellari sijaitsee ulkorakennuksen alkuperäisen varaston alla (käynti takaa), lähinnä päärakennusta. 38

39 20. VALOKUVAT Päärakennuksen pääty pihalle päin, itään (2003) Päärakennus tielle päin, etelään (2003) Varastorakennuksen pitkäsivu etelään, taustalla pihasauna (2003) Päärakennus, kaakkoispääty sisäänkäynteineen Ulkorakennus, itäpääty Näkymä ja käynti pihalle Ylipääntieltä, ulkorakennuksen eteläjul- Ulkorakennuksen länsipääty ja eteläjulkisivu, taustalla kevytrakisivu kenteinen autosuoja 39

40 Pihasaunan luoteisjulkisivu ja koillispääty Pihasaunan kaakkoisjulkisivu ja koillispääty Pihakeinu, metallikaaret vanhasta laivasta 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kehusmaa, Aimo. Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Inventointi. Julkaisusarja B:22, Pohjois- Pohjanmaan liitto ja Oulun tiepiiri, Oulu, LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Pertti Eskola, p (2003) Pertti Eskola, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 40

41 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/4) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Piehingin kyläkauppa 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Liike-elämä ja kaupankäynti, Mäki myymälä, toiminta lopetettu 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Ylipääntie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Altti ja Aune Juola Huilikiventie Arkkukari PIE-11 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Myymälä, toiminta lopetettu Muutettu asuin- ja varastorakennukseksi v työväentalo Rak.aika 1927 Suunnittelija Kerrosluku (1) (1), varsinaisen myymäläkerroksen lisäksi kellari (osassa rakennusta) ja kylmä vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet hirsi + betoni (kellarissa) + puurankorakenne (ulkovarasto-osassa) satula huopa, kolmiorimakate vesikourut (eteisen ja liiketilan kohdalla), ei syöksytorvia vaakaponttilauta + pystyrimalauta (ulkovarasto-osassa) seinät vaaleankeltaiset + punaiset (ulkovarasto-osassa) nurkkalistat ja listat vaaleanruskeat + valkoiset (ulkovarasto-osassa) ikkunat valkoiset ovet vaaleanruskeat + punaiset (ulkovarasto-osassa) vesikourut metallinväriset katto musta + punainen (ulkovarasto-osassa) kohtalainen, huolto-, korjaus- ja aiemman rakennusvaiheen palautustarvetta, nykytilassaan rakennus ilmentää voimakkaasti käyttötarkoitukseltaan liiketoimintaa, rakennukseen sopimaton ulkovarasto-osa painunut ja kallellaan ilmentää liiketoimintaa suurine ikkunoineen Muuta ikkunat 6-ruutuiset liiketilan suuret modernit ikkunat vaihdettu ennen v punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Kiinteistö on rakennettu alun perin työväentaloksi, mutta siihen käyttöön rakennuksen huomattiin olevan liian pieni heti aluksi. Rakennus on toiminut kauppana aina 1920-luvulta asti. Siinä toimi mm. osuusliike Raahenseutu, joka myöhemmin liittyi osuuskauppa Arinaan. Vuonna 1988 liike siirtyi yksityisille, kun Anna Kivijärvi ryhtyi pitämään rakennuksessa kyläkauppaa. Talon takaosassa olevat varastot on rakennettu osuuskaupan aikana. Kylmävarasto-osa on rakennettu luvulla. Rakennukseen on tehty peruskorjaus 1970-luvun lopulla. Rakennuksen myymälätilan ikkunat on vaihdettu suuriksi ennen nykyistä kauppiasta. Nykyinen kauppias ja hänen vuonna 2005 kuollut miehensä Juha Hyväri, tulivat tiloihin vuonna Sisätiloja ei ole nykyisen kauppiaan aikana korjattu, vaan ne on säilytetty entisellään. Kellaria käytetään kylmätilana, ja siellä säilytetään myytävistä tuotteista mm. perunaa, juureksia ja hedelmiä. Kylmävarasto-osassa säilytetään mm. lautoja ja puutarhakalusteita. Huopakatto on uusittu pari vuotta sitten, kun vesi tuli sisään varaston puolelle. Rakennus on huoltomaalattu kesällä Kauppias on ollut 40 vuotta alalla, ja aikoo lopettaa liiketoiminnan kyläkaupassa syksyllä Terveystarkastaja vaatii korjausta ja tilojen nykyaikaistamista. Nykysäädösten mukaan vesipisteitä on liian vähän, kylmäsäilytystilat ovat vanhat ja tilassa on laatoitustarvetta. Lisäksi jauhelihan valmistamiseen käytetty lihamylly on määrätty käyttökieltoon. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntien ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus; liittyy Ylipääntien länsiosan vanhaan säilyneeseen keskusta-alueeseen raittimaisen tien varrella. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Ylipääntien varressa, mutta sisäänkäynti sijoittuu rakennuksen taakse. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. Rakennuksen läheisyyteen sijoittuu osa vanhaa, valtakunnallisesti arvokasta Pohjanmaan rantatien linjausta; tiejaksolla vanhan tien piirteitä on jonkin verran säilynyt. Lisäksi vanhasta Piehinginjoen sillasta on Piehingin kyläkaupan kohdalla muutamia maatukien kiviä jäljellä. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilynee. Rakennus on kohtalaisessa kunnossa, ja se tulee remontoida. Rakennukseen tullee myös käyttötarkoituksen muutos, sillä kauppias aikoo lopettaa liiketoiminnan kyläkaupassa syksyllä 2010, ja hänen mukaansa tilat soveltuisivat jatkossa mm. kaupungille nuorisotiloiksi. Rakennus tulisi mahdollisimman pian saada uudelleen tai uuteen käyttöön, jotta sen säilyminen saataisiin turvattua. 41

42 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Piehingin kyläkaupan luettelointiperusteeksi määriteltiin: vanha myymälärakennus 1900-luvun alkupuolelta, joka on historiallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Työväentaloksi 1900-luvun alussa rakennettu, mutta lähes aina liiketilana toiminut hieno vanha rakennus, jonka alkuperäiset piirteet ovat palautettavissa kohtalaisin toimenpitein. Rakennuksen arvokkaan osan muodostaa sen vanhin, keltaiseksi maalattu osa. Rakennukseen sopimaton ulkovarasto-osa on mahdollista purkaa, ja rakennukseen sopimattomat, mutta liiketoiminnan vuoksi välttämättömät suuret, modernit näyteikkunat on mahdollista vaihtaa alkuperäisen mukaisiksi. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Rakennus koostuu vanhasta hirsiosasta, jota on laajennettu puurankorakenteisella osalla etelään päin. Myymälä sijaitsee tässä päärungossa. Hirsiosan pohjoispäässä on aiemmin ollut asunto, mutta nyt osa tiloista on myymälätilana, osa toimistotilana. Puurankorakenteisen myymäläosan takana ovat niinikään puurankorakentaiset varastotilat, joista on käynti betonirakenteiseen kellariin. Eteistilasta on portaat kellariin. Kellari sijoittuu liiketilan alapuolelle, likimain katkoviivalla osoitetulle alalle. Kylmävarasto-osan ulkoseinät ovat punaiseksi maalatut, muu rakennus on maalattu keltaiseksi. Periaatepiirros rakennuksen sisätiloista. 42

43 20. VALOKUVAT Päätyjulkisivu pohjoiseen (2003) Sisäänkäyntipuolen julkisivu länteen (2003) Julkisivu etelään, varastosiipi oikealla (2003) Takapihan julkisivu itään ja punainen varastosiipi pohjoiseen (2003) Myymälän ikkuna länteen (2003) Näkymä Ylipääntielle etelään (2003) 43

44 Kyläkaupan länsijulkisivu sisäänkäynteineen ja pohjoispääty Kyläkaupan eteläpääty ja länsijulkisivu sisäänkäynteineen Kyläkaupan eteläpääty ja varasto-osan eteläjulkisivu Kyläkaupan itäjulkisivu ja varasto-osan itäpääty Kyläkaupan itäjulkisivu Kyläkaupan pohjoispääty ja varasto-osan pohjoisjulkisivu 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kehusmaa, Aimo. Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Inventointi. Julkaisusarja B:22, Pohjois- Pohjanmaan liitto ja Oulun tiepiiri, Oulu, LIITTEET - Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Pirkko Hyväri, p , ( ja ) Pirkko Hyväri, p , ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 44

45 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/3) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Osulan kauppa 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Liike-elämä ja kaupankäynti, Osula myymälä 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Ylipääntie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Saari Terho Ylipääntie Piehinki PIE-12 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö asunto myymälä Rak.aika 1931, muutos ja laajennus v Suunnittelija Kerrosluku 1½, varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta betoni Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet Muuta puurankorakenne satula profiilipelti, suora pitkittäisprofiili katto- ja lapetikkaat (pihan puolella) vesikourut ja syöksytorvet pystyrimalauta seinät keltaiset nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovet valkoiset katto- ja lapetikkaat metallinväriset vesikourut ja syöksytorvet valkoiset katto musta huono, muutostyössä arvonsa menettänyt, mutta asuinrakennuksena hyväkuntoinen nurkkapilasterit peltisavupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennuksessa toimi Raahen osuuskauppa ja myöhemmin Siwa vuoteen 1997 saakka. Asunnoksi rakennusta on remontoitu loppuvuodesta 1999 lähtien. Rakennukseen on tehty muutos ja laajennus vuonna Remontin yhteydessä rakennuksen ulkoasu on muutettu täysin. Rakennuksen musta huopakate on vaihdettu punaiseksi peltikatoksi, ja rakennukseen on asennettu vedenpoistorakenteet ja uusi savupiippu. Tummankeltaiset listoitukset on muutettu valkoisiksi, ja ikkunoiden listoitukset on muutettu koristeellisiksi. Rakennukseen on puhkaistu uusia ikkuna-aukkoja, ja aiemmat vintin päätyjen pyöreät ikkunat on poistettu. Nurkkapilasterit on poistettu ja korvattu nurkkalistoilla. Valkoiset katto- ja lapetikkaat on asennettu Ylipääntien puolelle. Aiempi modernismin ja empiren tyylivaikutteita ilmentänyt niukka-ilmeinen rakennus on muutettu uusvanhan kartanoromantiikan edustajaksi. Rakennus on menettänyt aiemman arvonsa täydellisesti. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntie ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus; liittyy Ylipääntien länsiosan vanhaan säilyneeseen keskusta-alueeseen raittimaisen tien varrella. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Ylipääntien varressa, pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Ylipääntie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt; tie on rakennuksen kohdalla osa vanhaa Pohjanmaan Rantatien linjausta. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennus säilyy, sillä se on vakituisessa asuinkäytössä, ja sitä huolletaan ja korjataan. Rakennuksen ulkoasun täydellinen muutos on kuitenkin aiheuttanut kohteen arvon menettämisen. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Osulan vanhan kaupan luettelointiperusteeksi määriteltiin: alkuperäisessä asussaan säilynyt myymälärakennus 1930-luvulta, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Rakennuksen ulkoasun täydellinen muutos on aiheuttanut kohteen arvon menettämisen. Ei arvoa, muutettu/ Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen

46 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Rakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Entinen katokseton kaupan sisäänkäynti sijottuu Ylipääntien puolelle, rakennuksen luoteisjulkisivulle. Toinen sisäänkäynti sijoittuu pihan puolelle. Rakennuksessa on kaksi makuuhuonetta, olohuone, keittiö, pesuhuone wc-tiloineen ja sauna. Olohuone ja keittiö sijaitsevat rakennuksen koillispäädyssä, makuuhuone ja pesutilat lounaispäädyssä ja toinen makuuhuone sisääntulosiivessä yhdessä eteisen kanssa. 46

47 20. VALOKUVAT Julkisivu Ylipääntielle luoteeseen (2003) Entinen kaupan sisäänkäynti (2003) Takajulkisivu kaakkoon (2003) Päätyjulkisivu koilliseen (2003) Näkymä ja liittymä Ylipääntieltä, asuinrakennuksen luoteisjulkisivu ja lounaispääty 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Markus Järvelä, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 22. LIITTEET LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 47

48 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Piehingin koulu 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Opetus ja koulutus Keskikylän koulu koulu 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Aronlammentie Piehinki MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Piehingin kyläyhdistys ry PIE-13 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö peruskoulu, alakoulu ( kyläkoulu ) + kirjasto + 2 asuntoa Purettu v kansakoulu + 2 asuntoa Rak.aika 1956 Suunnittelija Kerrosluku (1) (1), varsinaisten luokka- ja kirjastotila- sekä asuinkerrosten lisäksi kellari ja vintti Perusta betoni Runko Kattomuoto Kate Vuoraus puurankorakenne satula + auma (asuntosiivessä) tiili vesikourut ja syöksytorvet vaakaponttilauta Ulkovärit seinät valkoiset listat vaalean oliivinvihreät ikkunat valkoiset ovet ruskeat sisäänkäynnin parvekkeiden metallikaiteet ruskeat vesikourut ja syöksytorvet valkoiset hormit ja piiput punaiset katto punainen Kunto huono, koulu suljettu mikrobiongelmien vuoksi, peruskorjauksen tai uudisrakentamisen tarvetta Erityispiirteet säilyttänyt hyvin niukkaa modernismia ilmentävät piirteensä asuntosiiven toisen kerroksen katokseton parveke toimii alakerran sisäänkäynnin katoksena pihan puolella asuntosiiven yläkerrassa koillisjulkisivulla ranskalaiset parveekkeet Muuta kaksi punatiilistä savupiippua peltihormeja ja piippuja 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997, jolloin siihen tehtiin pintaremontti (sisätilat talvella, ulkopuoli kesällä). Koululle asennettiin koneellinen ilmanvaihto n. vuonna Lämmitysjärjestelmä uusine kattiloineen sekä vesijohto on uusittu vuonna Piehingin koululla on järjestetty opetusta vuosiluokille 0-6; koululla on järjestetty myös esiopetusta. Koulun yhteydessä toimii kirjasto. Rakennuksen asunnot ovat vapailla markkinoilla vuokra-asuntoina, ja molemmissa on asukkaat. Rakennukseen on tehty kuntoarvioita vuonna Koulu on suljettu todettujen mikrobivaurioiden vuoksi, eikä koulutoimintaa järjestetä syksyllä Piehingissä on kuitenkin tarvetta koululle jatkossakin, joten rakennukseen on mahdollisesti tulossa peruskorjaus; toisaalta koulu saatetaan joutua rakentamaan osittain kokonaan uusiksi. Pihapiirissä on myös vuonna 1974 rakennettu rakennus, jossa on liikuntasali, teknisen työn luokka ja esikoulutilat. Esikoulutilat remontoitiin rakennukseen vuonna 1999, jolloin terveydenhoitajan tilat siirtyivät päärakennukseen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ylipääntien ja Piehinginjoen varren nauhamainen vanha asutus; liittyy Ylipääntien länsiosan vanhaan säilyneeseen keskusta-alueeseen raittimaisen tien varrella. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Mäntytien varressa, pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Rakennuksen kohdalla Mäntytie on osa vanhaa, valtakunnallisesti arvokasta Pohjanmaan rantatien linjausta; tiejaksolla vanhan tien piirteitä on jonkin verran säilynyt. Rakennusta ympäröi laaja asfaltoitu koulupiha. Rakennuksen taakse sijoittuu hiekkapintainen urheilukenttä valaistuine kaukaloineen sekä tekomäki. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilynee. Koulutoiminta Piehingin koulussa tulee jatkumaan; nykyinen koulurakennus joudutaan peruskorjaamaan tai rakentamaan osin kokonaan uusiksi. 48

49 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Piehingin koulun luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1950-luvun hyvin säilynyt koulurakennus, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä luvun piirteensä muutostöiden yhteydessä hyvin säilyttänyt vanha kansakoulurakennus. Rakennus ilmentää jälleenrakennuskauden vähäeleistä ja niukasti detaljoitua modernismia. Purettu v Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Piehingin koulun rakennus on pohjaratkaisultaan peilikuvaksi käännetyn L-kirjaimen muotoinen. Katokseton sisäänkäynti sijoittuu pihan puolelle, rakennuksen siipien kulmaan, pohjoispuoleisen siiven matalampaan osaan. Sisäänkäynnin oikealla puolella on pieni jakelukeittiö. Ylipääntien puolella, rakennuksen pohjoispuoleisen siiven luoteispäässä on kaksikerroksinen asuntosiipi. Yläkerrassa on kaksi vuokraasuntoa, ja alakerrassa kirjasto sekä yksi entinen asuinhuoneisto koulun opetuskäytössä. Rakennuksen itäpuoleinen siipi on kokonaan koulutoiminnan käytössä. Kouluosassa on neljä luokkaa, opettajainhuone (entinen kirjasto) sekä yhteinen siivojan ja terveydenhoitajan huone. Rakennuksen vintti on kylmänä varastona, ja myös kellarissa on lähinnä varastotiloja. 49

50 20. VALOKUVAT Koulun sisäänkäyntipuolen julkisivu etelään lounaaseen (2003) Julkisivu länteen luoteeseen (2003) Julkisivu pohjoiseen koilliseen, etualalla 2-kerroksinen asuntosiipi (2003) Sisäänkäynti, oikeanpuoleiset ikkunat kuuluvat keittiölle, sisäänkäynnin vasemmalla puolella sijaitsee asuntosiipi, oikealla luokkahuonesiipi (2003) Luokkahuonesiipi, päätyjulkisivu etelään lounaaseen (2003) Luokkahuonesiipi, päätyjulkisivu pohjoiseen koilliseen (2003) Näkymä pihalta, koulurakennuksen luoteispääty, lounaisjulkisivu Vasemmalla koulurakennus, oikealla uudisrakennus, välistä sisäänkäynteineen, luoteisjulkisivu ja lounaispääty käynti urheilukentälle kaukaloineen 50

51 Koulurakennuksen luoteispääty ja lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen Koulurakennus, lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen, luoteisjulkisivu ja lounaispääty, kulku urheilukentälle lounaispäädyn sivuitse Koulurakennuksen lounaisjulkisivu Koulurakennuksen kaakkoisjulkisivu ja koillispääty Koulurakennuksen koillisjulkisivu Koulurakennuksen kaakkoisosan tyypillinen ikkuna 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kehusmaa, Aimo. Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Inventointi. Julkaisusarja B:22, Pohjois- Pohjanmaan liitto ja Oulun tiepiiri, Oulu, LIITTEET - Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ja ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Allan Isokääntä, rehtori ja tuntiopettaja Piehingin koululla ( ) Raahen kaupunki, tilahallinta, Satu Kaipio ( ) Raahen kaupunki, tilahallinta, Eero Rönkkömäki ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 51

52 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Latomäen pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Latomäki maalaispihapiiri 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Harjulankuja Piehinki Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Osvald Harjun perikunta asiainhoitaja Viljo Harju Harjuntie 54, Piehinki PIE-14 Rakennus n:o Nyk.käyttö mökki (satunnaisessa käytössä) Alkup. käyttö asunto, päärakennus Rak.aika n Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta betoni Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet puurankorakenne satula huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia pystyrimalauta seinät punaiset listat, nurkkalistat ja ikkunat valkoiset ovi ruskea katto punainen hyvä, rakennusta huolletaan ja korjataan tyypillinen jälleenrakennuskauden maaseudun asuinrakennus pihapiireineen Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Matti ja Iida Suomi rakensivat talon 1950-luvulla. Talo ei ole nk. rintamamiestalo. Rakennuspaikka on lohkottu mm. kaupungilta. Osvald Harju (kotoisin Petsamosta) ja Anna Harju (kotoisin Inarista) saapuivat evakkoina Kalajoelle, josta he siirtyivät Paavolaan ja lopulta Piehinkiin vuonna Harjut ostivat talon vuonna 1961 edellisiltä omistajiltaan, jotka muuttivat Kintaus-nimiselle paikkakunnalle. Harjut olivat maanviljelijöitä. Pihapiirissä on hieno navettarakennus, jonka seinissä on itse tehdyt tiilet (seinissä myös punaista pystyharvalautaa, aaltopeltikatto), varastorakennus (punainen pystyharvalauta, aaltopeltikatto), pihasauna (punainen), pikkuvarasto ja maakellari (punaiset puuosat, punainen huopakate). Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee vanha harmaa lato. Kaikki rakennukset on rakennettu todennäköisesti aivan 1950-luvun alussa. Päärakennukseen on tehty sisäpuolinen remontti 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Sisä-wc on päärakennukseen rakennettu luvun puolivälissä. Navetan peltikate on uusittu vuoden 2003 jälkeen, muita korjauksia tai remontteja ei ole tehty. Talo on jäänyt tyhjilleen n. vuonna 2003, mutta ei ole kylmillään. Talossa pidetään peruslämpö, ja siinä voisi asua. Talo on perikunnan satunnaisessa mökkikäytössä. Piharakennukset toimivat varastoina. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pohjaskarintien varren vanha raittimainen asutus ja Pohjaskarintien pohjoispuolelle sijoittuva viljelymaisema. Pihapiiri sijoittuu melko etäälle Pohjaskarintiestä, keskelle peltomaisemaa. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Rakennukset ovat satunnaisessa käytössä, ja pihapiirn rakennuksia huolletaan ja korjataan. Perikunnan asiainhoitajaksi nimetty Viljo Harju asuu tilan naapurissa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Latomäen pihapiirin luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1950-luvun yhtenäisenä säilynyt pihapiiri, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Hyväkuntoinen ja 1950-luvun piirteensä hyvin säilyttänyt vanha maaseudun asuinrakennus pihapiireineen. Asuinrakennus ilmentää jälleenrakennuskauden vähäeleistä ja niukasti detaljoitua modernismia. Jälleenrakennuskautta ilmentävä, ja aikakauden tyylipiirteet hyvin säilyttänyt pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Pohjaskarintien pohjoispuolista peltomaisemaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 52

53 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Ulkohahmoltaan noppamainen asuinrakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Rakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen länsijulkisivun keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva umpikuisti. Rakennuksen alakerrassa on pirtti, kaksi makuuhuonetta ja wc. Yläkerrassa on vintti. 20. VALOKUVAT Julkisivu lähestymissuunnasta idästä (2003) Sisäpihan julkisivu länteen, pääty pohjoiseen (2003) Päätyjulkisivu etelään (2003) Navettarakennuksen julkisivu etelään (2003) 53

54 Maakellari päärakennukselle päin (2003) Taustalla varastorakennus itään päin ja navetan pääty lähestyttäessä taloa 2003) Näkymä ja lähestyminen pihalle Harjuntieltä, vasemmalla päärakennus Liittymä pihalle Harjuntieltä, vasemmalla päärakennus Päärakennuksen itäjulkisivu ja pohjoispääty Päärakennuksen länsijulkisivu sisäänkäynteineen ja pohjoispääty Päärakennuksen länsijulkisivu sisäänkäynteineen ja eteläpääty Päärakennuksen eteläpääty ja itäjulkisivu 54

55 Navettarakennuksen eteläjulkisivu ja itäpääty Navettarakennuksen itäpääty ja pohjoisjulkisivu Pihasauna Piharakennus Piharakennus Maakellari Pihakaivo 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Oy Botnia-Foto Ab. Kotiseutumme Pattijoki - Raahe - Vihanti , Oy Arkmedia Ab, Vaasa LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Viljo Harju, p ( ) Viljo Harju, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 55

56 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Nurkkalan koulu 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Opetus ja koulutus Puutuote koulu 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite Harjuntie 71 (asunto) X= Harjuntie 71 (koulu) Y= Piehinki 10. RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Martin Aila ja Tiirola Heikki Harjuntie Piehinki PIE-15 Rakennus n:o 1 2 Nyk.käyttö verstas asunto Alkup. käyttö koulu opettajan asunto + jatkokoulu Rak.aika 1856, 2010 (laajennus) 1800-luku (?) Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), 1 varsinaisen työtilakerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkiviharkko porakivi Runko hirsi hirsi Kattomuoto satula satula Kate profiilipelti, suora pitkittäisprofiili, galvanoitu ei vesikouruja tai syöksytorvia profiilipelti, suora pitkittäisprofiili, galvanoitu ei vesikouruja tai syöksytorvia Vuoraus vaakaponttilauta + pystyrimalauta (päätykolmioissa) vaakaponttilauta + pystyrimalauta (kaakkoispäädyn päätykolmiossa) Ulkovärit seinät punaiset nurkkapilasterit, listat ja ikkunat valkoiset ikkunoiden vaakalaudoitus punainen ovet punaiset katto metallinvärinen seinät punaiset nurkkapilasterit, listat ja ikkunat valkoiset ovi valkoinen katto metallinvärinen Kunto kohtalainen, huolto-, korjaus- ja aiemman rakennusvaiheen palautustarvetta, vintin koillispäädyssä aukko pystylaudoituksessa, savupiiput purettu, sopimaton laajennus pihan puolella Erityispiirteet nurkkapilasterit ikkunoiden yläosassa vaakalaudoitus vintin ikkunat puolipyöreän muotoiset Muuta sisäänkäynnin yhteydessä sopimaton laajennus ikkunat 6-ruutuiset kaakkoisjulkisivun oikean puolimmaiset ikkunat vaihdettu ja vasemman puoleisin ikkuna laudoitettu umpeen punatiiliset savupiiput purettu 11. RAKENNUSHISTORIA kohtalainen, rakennusta huolletaan ja korjataan, rakennukseen sopimaton kuisti pihan puolella, savupiippu purettu (?) nurkkapilasterit koristeelliset ikkunalistoitukset sisäänkäynnin kuisti rakennukseen sopimaton ikkunoissa T-karmit vintin ikkunat 4-ruutuiset ei savupiippua Pihapiirin muodostavat entinen Nurkkalan koulurakennus ja entinen opettajan asuntorakennus sekä maakellari pihatien varressa. Entisen Nurkkalan koulun (1) ikkunamuutokset on tehty luvulla, ennen nykyisiä omistajia. Punainen huopakatto on vaihdettu peltikatteeksi vuoden 2003 jälkeen, ja rakennuksesta on purettu kaksi aiempaa punatiilistä savupiippua ainakin vesikaton yläpuolelta. Lisäksi rakennuksen luoteispuolella oli syksyllä 2010 rakenteilla rakennukseen sopimaton laajennusosa autosuojaa varten. Entisessä opettajan asunnossa (2) on pidetty ns. jatkokoulua. Peltikatto on laitettu asuntoon vuonna Rakennuksessa lienee alun perin ollut savupiippu lämmitystä varten; savupiippu on purettu ennen vuotta 2003 (kattoremontin yhteydessä?). Kuistin avo-osa päätykolmioineen on maalattu vuoden 2003 jälkeen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pohjaskarintien varren vanha raittimainen asutus ja Pohjaskarintien pohjoispuolelle sijoittuva viljelymaisema. Pihapiiri sijoittuu Pohjaskarintien tuntumaan, Pohjaskarintiestä koilliseen johtavan Nurkkalantien varteen, entisen koulurakennuksen pitkä julkisivu ja entisen opettajan asunnon pääty tien suuntaan. Vieressä, lounaispuolella, sijaitsee vanha Nurkkalan pihapiiri, jonka vanha päärakennus sijoittuu riviin entisen Nurkkalan koulurakennuksen kanssa; rakennusten päädyt sijaitsevat vain muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Entinen Nurkkalan koulu ja vanha Nurkkalan päärakennus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Rakennukset ovat käytössä, ja niitä huolletaan ja korjataan. 56

57 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Nurkkalan vanhan koulun luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1800-luvun koulurakennus, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Muodostaa kokonaisuuden viereisen Nurkkalan vanhan pihapiirin kanssa. Maisemassa tärkeä. Koulutoimintaa varten 1800-luvun puolivälissä rakennetut koulu- ja asuinrakennus, joiden alkuperäiset piirteet ovat palautettavissa kohtalaisin toimenpitein. Molemmissa rakennuksissa on rakennukseen sopimattomat laajennukset. Erityisesti koulurakennuksen luoteispuolelle rakennettu autosuoja muuttaa rakennuksen alkuperäistä ilmettä huomattavasti ja heikentää rakennuksen arvoa. Lisäksi koulurakennuksesta on purettu savupiiput ainakin vesikaton yläpuolelta; myös asuinrakennuksessa lienee ollut savupiippu. Rakennusten aiemmat ulkoasut lienee mahdollista palauttaa, olettaen, että savupiiput ja hormit on säilytetty vesikaton alapuolisilta osiltaan. Koulurakennuksen laajennusosa suositellaan purettavaksi. Rakennukset muodostavat maisemallisesti tärkeän osan Pohjaskarintien ympäristön vanhaa rakennuskantaa 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Koulurakennuksessa on isompi ja pari pienempää luokkahuonetta sekä eteinen. Yläkerrassa on vintti. Asuntorakennuksessa on pieni keittiö, olohuone, makuuhuone ja pesuhuone. 20. VALOKUVAT Koulurakennuksen julkisivu Nurkkalantielle päin (2003) Päätyjulkisivu etelään lounaaseen (2003) 57

58 Kiviperusta (2003) Julkisivu länteen luoteeseen pihalle, taustalla Nurkkalan vanha päärakennus (2003) Julkisivu pohjoiseen koilliseen Asuinrakennuksen julkisivu etelään lounaaseen (2003) Julkisivu länteen luoteeseen (2003) (2003) Asuinrakennuksen julkisivu itään kaakkoon (2003) Etelälounaissivun ikkuna Julkisivu pohjoiseen koilliseen (2003) (2003) Näkymä ja liittymä idästä Nurkkalantieltä, kuvassa vasemmalla entinen koulu, keskellä entinen opettajan asunto, etualalla oikealla maakellari, vasemmalla Nurkkalan vanha päärakennus Entisen koulun kaakkoisjulkisivu ja koillispääty, kulku pihaan rakennuksen sivuitse 58

59 Entisen koulun luoteisjulkisivu ja koillispääty Entinen koulu, luoteispuolen autosuoja, taustalla Nurkkalan vanha päärakennus Entisen koulun lounaispääty, luoteispuolen autosuoja, oikealla Nurkkalan vanha päärakennus Entisen opettajan asunnon lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen ja kaakkoispääty, kulku pihaan rakennuksen sivuitse Entisen opettajan asunnon lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen ja luoteispääty Entinen opettajan asunto, tyypil- Maakellari linen ikkuna 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Heikki Tiirola ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 59

60 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) 4. Kylä / Rekisterinumero Piehinki Nurkkala 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Lomake 1 (/4) 3. Kohde Nurkkalan päärakennus ja aitta 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Maa- ja metsätalous, 8. Osoite Harjuntie Piehinki perinteinen maalaistalo ja aitta Rakennus n:o 1 2 Nyk.käyttö käyttämättä/ kylmillään (vuodesta 1992) varasto + viljavarasto 9. Omistaja ja omistajan osoite Hyväri Veikko Harjuntie Piehinki Alkup. käyttö asunto, aitta päärakennus Rak.aika , luultavasti hieman myöhemmin, liiteriosan laajennus (?) Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), 1 varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkivi + betoni (kuistissa) luonnonkivi Runko hirsi hirsi + puurankorakenne (? liiterissä) Kattomuoto satula (n. 40 astetta) satula Kate huopa, kolmiorimakate huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia ei vesikouruja tai syöksytorvia Vuoraus hirsi, vuoraamaton + vaakalauta (kuistissa) hirsi, vuoraamaton + pystyharvalauta (liiterissä) PIE-16 Ulkovärit Kunto Erityispiirteet seinät harmaat (haalistunut keltainen) nurkkapilasterit, listat ja ikkunat valkoiset (haalistunut) ovi vaalean siniharmaa katto punainen hyvä, pidetty kohtalaisen pitkään kylmillään, katon uusimisen ja huoltomaalauksen tarvetta, kuistin portaat rakennukseen sopimattomat komea, tyypillinen vanha maaseudun päärakennus nurkkapilasterit Muuta ikkunat 6-ruutuiset vintin pitkillä julkisivuilla matalat 3-ruutuiset ikkunat sisäänkäynnissä avokuisti, betoniportaat rakennukseen sopimattomat punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA seinät harmaat (haalistunut punainen) listat ja ikkunat harmaat (tod.näk. haalistunut valkoinen) ovet ja luukut keltaiset (haalistunut) katto punainen kohtalainen pihan puolella alimmat hirret lahot, huoltomaalauksen tarvetta, rakennuksen takana sopimaton laajennusosa pitkänurkat päätyjen yläosissa puoliympyrän muotoiset valeikkunat luoteispäädyssä puusalko sukuviireineen liiteriosa aitan takana Vanhan Nurkkalan päärakennuksen (1) rakentaja, Simo Heikinpoika, kuului tilaa 1770-luvulla omistaneeseen Marjaniemen sukuun. Hän on 17-vuotiaana salvannut Nurkkalan vanhan päärakennuksen. Tila on kuulunut Hyvärin suvulle 1770-luvulta lähtien. Vanhan päärakennuksen luoteisjulkisivulle, pihan puolelle sijoittuvan avokuistin portaat olivat alunperin puusta, mutta ne uusittiin betoniportaiksi 1960-luvulla. Talo on ollut tyhjillään vuodesta 1992 lähtien, jolloin rakennettiin uusi päärakennus navetan taakse. Hyvärin suvun sukuviiri ison ja hienon aitan (2) katolla on varustettu vuosikymmenluvulla, jolloin tila on siirtynyt suvun haltuun. Aitan takaosassa on vinokattoinen liiteriosa, jota käytettiin mm. kärryvajana. Tilalla on ollut asuinrakennuksen lähiympäristössä lähes 20 vanhaa hirsirakennusta, vanhimmat todennäköisesti 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta. Pihapiirissä on kuitenkin säilynyt vain kaksi vanhaa rakennusta, vanha navetta ja pieni mökki, mutta ne ovat jääneet tarpeettomina ja vailla huoltoa päästetty niin huonokuntoisiksi, että ne on purettava. Pihapiirissä on myös uusi navetta (karja- ja varastorakennus), joka on rakennettu vuonna Uuden navettarakennuksen myötä vanhan asuinrakennuksen lähiympäristö on muuttunut moderniksi, eriaikaiseksi. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pohjaskarintien varren vanha raittimainen asutus ja Pohjaskarintien pohjoispuolelle sijoittuva viljelymaisema. Pihapiiri sijoittuu Pohjaskarintien tuntumaan, Pohjaskarintiestä koilliseen johtavan Nurkkalantien varteen, vanhan päärakennuksen pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Vieressä, lounaispuolella, sijaitsee entinen Nurkkalan koulu, jonka vanha koulurakennus sijoittuu riviin vanhan Nurkkalan päärakennuksen kanssa; rakennusten päädyt sijaitsevat vain muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Vanha Nurkkalan päärakennus ja entinen Nurkkalan koulu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilynee. Uusi päärakennus on vakituisessa asuinkäytössä. Pihapiirin vanhat rakennukset ovat huoltomaalauksen ja korjauksen tarpeessa. Vanha Nurkkalan päärakennus on kuitenkin luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi, joten sille olisi tavanomaista paremmat mahdollisuudet saada korjausavustusta. 60

61 14. LUETTELOINTIPERUSTE Luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton selvityksen mukaan Nurkkala on 1840-luvulla rakennettu maatilan päärakennus. Lähes alkuperäisessä ulkoasussaan säilyneen rakennuksen pohjoispäädyssä oleva iso pirtti on säilytetty sisustukseltaan osin 1800-luvun asussa. Tilalla on ollut parikymmentä vanhaa hirsirakennusta, joista vanhimmat todennäköisesti 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta. Vanhoja hirsisiä talous- ja ulkorakennuksia on toistakymmentä, mutta niistä suurin osa on huonokuntoisia. Nurkkalan vanha päärakennus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden vieressä sijaitsevan vanhan Nurkkalan koulun kanssa. Nurkkalan vanha päärakennus on luetteloitu rakennushistoriallisin ja maisemallisin perustein. Miljöökohteen lähimaisema on selvästi rajautuva. Kohteen arvoa kuvaavana toimenpidesuosituksena on esitetty, että Nurkkalassa on tehty sen kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa heikentäviä muutoksia, joita suositellaan korjattaviksi ko. arvot palauttaen. Toimenpidesuositukset koskevat ensisijaisesti kohteen ulkoasua, mutta myös sisätiloissa tulisi pyrkiä säilyttävään sekä rakennuksen rakennusajan ja tyylipiirteet huomioon ottavaan kunnostukseen. Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Nurkkalan vanhan päärakennuksen ja aitan luettelointiperusteeksi määriteltiin: toistaiseksi lähes alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt 1800-luvun maatilan päärakennus, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Valtatieltä katsottaessa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden vanhan koulun kanssa. Luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi. Hyväkuntoinen, tyypillinen ja alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt maaseudun komea, vanha päärakennus hienoine, vanhoine aittoineen. Päärakennukseen sopimattomat betoniportaat on palautettavissa puisiksi melko helpoin toimenpitein. Alueen vanhimpiin lukeutuvat rakennukset muodostavat maisemallisesti tärkeän osan Pohjaskarintien ympäristön vanhaa rakennuskantaa Paikallisesti arvokas/ Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva avokuisti. Päärakennuksessa on koillispäässä pirtti, lounaispäässä kaksi kamaria ja eteistä vastapäätä yksi kamari. Pirtissä on taitekattoinen sisäkatto näkyvissä olevine kannatinrakenteineen sekä vanha leivinuuni helloineen. Yläkerrassa, jonne johtavat avoportaat eteisestä, on yksi huone lounaispäässä. Vinttihuoneessa on yleensä asunut talon vanha pari. Vinttihuoneen salvos näkyy rakennuksen lounaispäädyssä. Pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen aitta on rakennettu kolmesta hirsikehikosta, ja sen väliseinät ovat hirttä. Kolmeen eri tilaan johtaa ovet pihan puolelta. Rakennuksen taakse on toteutettu myöhemmin matalampi laajennusosa, mm. kärryvarastoksi. 61

62 20. VALOKUVA Julkisivu länteen luoteeseen sisäpihalle, vasemmalla näkyy Tyypillinen ikkuna (2003) Nurkkalan vanha koulu (2003) Julkisivu itään kaakkoon Nurkkalantielle (2003) Julkisivu pohjoiseen koilliseen (2003) Aittarakennuksen julkisivu koilliseen (2003) Aitta koilliseen sisäpihalle (2003) Vanhan päärakennuksen koillispääty ja kaakkoisjulkisivu Vanhan päärakennuksen lounaispääty 62

63 Vanhan päärakennuksen luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen ja lounaispääty, taustalla Nurkkalan vanha koulurakennus, kulku pihaan rakennuksen sivuitse oikealta Vanhan päärakennuksen koillispääty ja luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen Aitan koillisjulkisivu, kulku pihaan aitan sivuitse vasemmalta Aitan luoteispääty, päädyssä puusalko sukuviireineen Sukuviiri aitan luoteispäädyssä Näkymä pihaan Nurkkalantieltä, keskellä aitta, vasemmalla huonokuntoinen mökki 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto LIITTEET - Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Lempi Hyväri ( ) Veikko Hyväri, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Hilkka Aaltonen / Raahen kaupunki Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 63

64 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Heikkilän pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Asuinrakentaminen Heikkilä 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Pohjaskarintie Piehinki MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Orajärvi Hannu Pohjaskarintie Piehinki PIE-17 Rakennus n:o 1 2 Nyk.käyttö asunto varasto + verstas + sauna Rintamamiestalon hyvä esimerkki/ Alkup. käyttö asunto ulkorakennus, liiteri + sauna + kuivakäymälä Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 1 ½, 1 varsinaisen asuinkerroksen lisäksi lämmin vintti Perusta betoni, sokkeli maalattu betoni, sokkeli maalattu Runko hirsi puurankorakenne Kattomuoto satula satula Kate aaltopelti katto- ja lapetikkaat, metalli ei vesikouruja tai syöksytorvia Vuoraus vaakaponttilauta vaakaponttilauta aaltopelti vesikouru (pihan puolella), ei syöksytorvia Ulkovärit Kunto Erityispiirteet sokkeli ruskea seinät keltaiset nurkkalistat, listat, ikkunat ja kaiteet valkoiset ovi valkoinen katto- ja lapetikkaat metallinväriset katto musta hyvä, rakennusta huolletaan ja korjataan tyypillinen jälleenrakennuskauden asuinrakennus pihapiireineen Muuta sisäänkäynnissä satulakattoinen umpikuisti ja terassi tyypilliset jälleenrakennuskauden ikkunat punatiiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA sokkeli ruskea seinät keltaiset nurkkalistat, listat, ikkunat ja kaiteet valkoiset ovet ruskeat vesikouru musta katto musta hyvä, rakennusta huolletaan ja korjataan tyypillinen jälleenrakennuskauden asuinrakennus pihapiireineen luoteisjulkisivulla sisäänkäyntisyvennys tyypilliset jälleenrakennuskauden ikkunat punatiiilinen savupiippu Asuinrakennuksen (1) hirret on tuotu vanhasta 1800-luvun pakaritalosta lähitienoolta. Talo on rakennettu vuonna Talon rakentaja oli Heikki Peltomaa, mistä juontuu talon nimi Heikkilä. Talo on ollut nykyisillä omistajilla n. 20 vuotta eli n. vuodesta Rakennukseen tehtiin remontti vuonna 1997, jolloin rakennettiin sisälle mm. pesuhuone ja kuistin eteen sisääntuloterassi. Muutoin remontissa ei puututtu julkisivuihin. Pihapiirissä on vuonna 1956 rakennettu ulkorakennus (2), jossa on pihasauna. Läheisestä pihakaivosta otetaan juomavesi sekä saunavesi uppopumpulla ulkosaunaan. Ulkorakennuksessa on myös kaksi varastohuonetta sekä kuivakäymälä, joka ei ole enää käytössä. Piharakennukseen on laitettu lämmöneristys ja aiemmin liiterinä toiminut koillispääty on nyt puuverstaana. Pihassa on myös pihakaivo ja vuonna 1997 rakennettu pyöröhirsinen puuliiteri. Vuoden 2003 jälkeen pihapiirin rakennuksissa on tehty huoltotöitä, muttei isoja muutoksia, ja Pohjaskarintien varressa ollut, jälleenrakennuskaudelle tyypillinen pensasaita on otettu pois, ja tilalle on rakennettu valkoiseksi maalattu puuaita. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pohjaskarintien varren vanha raittimainen asutus eri-ikäisine pientaloineen, joista osa on peräisin 1800-luvulta. Pihapiiri sijoittuu Pohjaskarintien varteen, asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen päädyt tielle päin. Käynti pihaan on rakennusten välistä. Pohjaskarintie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Asuinrakennus on vakituisessa asuinkäytössä, ja myös piharakennukset ovat käytössä. Pihapiirin rakennuksia huolletaan ja korjataan. 64

65 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiempaan, vuoden 2003 inventointiin kuului ainoastaan Heikkilän päärakennus, jonka luettelointiperusteeksi määriteltiin: 1950-luvun päärakennus, jonka ulkoasu säilynyt kohtalaisen hyvin, ja joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Täydentää kauniisti Pohjaskarintien varren rakennuskantaa. Hyväkuntoinen ja 1950-luvun piirteensä hyvin säilyttänyt vanha asuirakennus ulkorakennuksineen. Asuinrakennus ilmentää jälleenrakennuskauden vähäeleistä ja niukasti detaljoitua modernismia. Jälleenrakennuskautta ilmentävä, ja aikakauden tyylipiirteet hyvin säilyttänyt pihapiiri muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Pohjaskarintien varren vanhaa raittimaista rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Ulkohahmoltaan noppamainen asuinrakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Rakennuksen pohjapinta-ala on n. 7x6 m 2. Talon sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva satulakattoinen umpikuisti. Asuinrakennuksen alakerrassa on tupakeittiö, lounaispäädyssä kamari ja keskellä runkoa pesuhuone. Portaat yläkertaan sijaitsevat kaakkoissivulla, sisäänkäynnin oikealla puolella. Yläkerrassa on kaksi huonetta. Piharakennuksessa on sauna, jonka löylyhuoneessa myös peseydytään, ja kaksi varastohuonetta, joista toinen on nykyisin verstaana, sekä kuivakäymälä, joka ei enää ole käytössä. 65

66 20. VALOKUVAT Näkymä Pohjaskarintieltä pihalle (2003) Sisäänkäyntijulkisivu itään kaakkoon (2003) Julkisivu länteen luoteeseen (2003) Piharakennus, julkisivu länteen luoteeseen (2003) Näkymä pihaan pohjoisesta Pohjaskarintieltä, etualalla ulkorakennus, taustalla asuinrakennus Näkymä Pohjaskarintieltä, kuvassa keskivaiheilla asuinrakennus 66

67 Asuinrakennuksen kaakkoisjulkisivu sisäänkäynteineen Asuinrakennuksen luoteisjulkisivu ja lounaispääty Asuinrakennuksen luoteisjulkisivu ja koillispääty Ulkorakennuksen luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen ja pihakaivo Ulkorakennuksen luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen ja koillispääty Pohjaskarintielle 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Helena Orajärvi, p ( ja ) Helena Orajärvi, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 22. LIITTEET LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 67

68 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI Lomake 1 (/4) 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Tyvelän pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Tyvelä perinteinen maalaistalo 7. Peruskartta / Koordin. X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS 8. Osoite Pohjaskarintie Piehinki 9. Omistaja ja omistajan osoite Korpela Vieno ja Pentti Pohjaskarintie Piehinki PIE-18 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Rak.aika asunto asunto, päärakennus 1800-luvun loppu Suunnittelija Kerrosluku 2, kaksi varsinaista asuinkerrosta Perusta luonnonkivi + betonikuori Runko Kattomuoto Kate Vuoraus hirsi satula aaltopelti katto- ja lapetikkaat vesikourut ja syöksytorvet vaakaponttilauta Ulkovärit seinät vaaleankeltaiset nurkkapilasterit, listat ja ikkunat valkoiset ovi vaaleansininen katto- ja lapetikkaat punaiset vesikourut ja syöksytorvet valkoiset katto punainen Kunto hyvä, rakennusta huolletaan ja korjataan, asumiseen nykyisin vaatimaton Erityispiirteet rakennuksen ulkohahmo kapea ja korkea korkea umpikuisti nurkkapilasterit kuistin pieniruutuiset ikkunat Muuta satulakattoinen, korkea umpikuisti pihan puolella 6-ruutuiset yläkerran ikkunat alkuperäiset alakerran tyylin mukaiset ikkunat vaihdettu n. v punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Nykyiset asukkaat ovat tulleet tilalle heinäkuussa Rakennus on vielä vuonna 2003 ollut alkuperäisessä asussaan. Vuonna 2003 tilan aiemmin omistaneen Pentti Silvolan kuoltua, pihapiiri rakennuksineen on siirtynyt Vieno ja Pentti Korpelan omistukseen. Talo on edelleen vakituisessa asuinkäytössä. Päärakennuksessa on uunilämmitys. Rakennuksessa ei ole vesijohtoa, vaan vesi kannetaan naapuritalosta, jonne tulee vesijohto. Punainen huopakatto on uusittu aluskatteita myöten n. 6 vuotta sitten eli n. vuonna 2004, ja rakennukseen on lisätty vedenpoistorakenteet vesikouruineen ja syöksytorvineen. Ulkoseinät on maalattu n. 5 vuotta sitten eli n. vuonna 2005; alkuperäisen värityksen mukaiset sinapinväriset nurkkalistat ja listat on maalattu valkoisiksi. Myös alakerran ikkunat on uusittu tyylinmukaisesti n. 5 vuotta sitten, yläkerran ikkunat ovat alkuperäiset. Sisäpuoli on uusittu ja maalattu vuoden 2003 jälkeen, mutta isoja remontteja ei ole tehty. Pihapiirissä on lisäksi navetta (alkuperäinen, rakennettu vuonna 1959, paitsi maitohuone, joka on rakennettu myöhemmin), pihavarasto (rakennettu n. vuonna 1959, pystyrimalaudoitus, seinät punamullan punaiset, ovet vaaleansiniset, listat ja ikkunat valkoiset) sekä puoji (rakennettu n. vuonna 1980). Navettaan ja karjakeittiöön on olemassa vesiliitäntä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pohjaskarintien varren vanha raittimainen asutus eri-ikäisine pientaloineen, joista osa on peräisin 1800-luvulta. Pihapiiri sijoittuu Pohjaskarintien varteen, asuinrakennuksen pääty tielle päin. Käynti pihaan on tietä rajaavan ulkorakennuksen sivuitse. Pohjaskarintie on päällystetty ja valaistu, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilynee. Rakennus pihapiireineen on vakituisessa asuinkäytössä, ja sitä huolletaan ja korjataan. Nykyinen omistaja on iäkäs, mutta naapurissa asuu nuorempia sukulaisia, joten rakennus säilynee jatkossakin. Rakennus on kuitenkin asumiseen nykyisin tasoltaan vaatimaton. 68

69 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Tyvelän pihapiirin luettelointiperusteeksi määriteltiin: hyvin säilynyt päärakennus 1800-luvun lopulta, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä Hyväkuntoinen, kaunis ja korjaustoimenpiteistä huolimatta alkuperäiset tyylipiirteensä hyvin säilyttänyt 1800-luvun lopun päärakennus 1950-luvun tyylipiirteitä ilmentävine pihapiireineen. Vanhan päärakennuksen ulkoväritys on helppo palauttaa aiempaan asuunsa. Alueen vanhimpiin lukeutuva päärakennus uudempine pihapiireineen muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Pohjaskarintien varren vanhaa raittimaista rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Ulkohahmoltaan kapea ja korkea päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva korkea umpikuisti. Talon alakerrassa on kuisti, tupa ja kamari. Yläkerrassa on kaksi kamaria. 69

70 20. VALOKUVAT Julkisivu luoteeseen (2003) Sisäänkäyntikuisti (2003) Päätyjulkisivu lounaaseen (2003) Pääty Pohjaskarintielle koilliseen (2003) Navettarakennus vuodelta 1959 (2003) Pihapiirin rajautuminen Pohjaskarintiehen (2003) 70

71 Näkymä päärakennukselle koillisesta Pohjaskarintieltä Päärakennuksen luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen ja lounaispääty Päärakennuksen luoteisjulkisivu sisäänkäynteineen ja lounais- Päärakennuksen lounaispääty ja kaakkoisjulkisivu, taustalla navettarakennus Navettarakennuksen kaakkoisjulkisivu pihalle Näkymä ja käynti pihalle koillisesta Pohjaskarintieltä 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Pentti Silvola ( ) Vieno Korpela ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 71

72 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Krekilän autohalli 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Tekninen huolto, Vihreälehto autohalli 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Valtatie Piehinki MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Krekilä Ilmi Valtatie Piehinki PIE-19 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Rak.aika korjaamo + maalaamo + varasto korjaamo 1968, laajennus lukujen vaihteessa Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet Muuta betoni betoni satula (loiva) huopa, pitkittäisvuota vesikourut ja syöksytorvet punatiili, vuoraamaton ikkunat ruskeat nosto-ovet valkoiset + ovi harmaa vesikourut ja syöksytorvet metallinväriset räystään otsalistat harmaat katto musta kohtalainen vesikatossa akuutti korjaustarve, nosto-ovien hajonneiden lasien uusimistarvetta, huoltomaalauksen tarvetta betonirakenteinen ja tiilivuorattu hallirakennus huoltosyvennys ( korjaamomonttu ) tyypilliset, 1970-luvun vaihteen modernit ruskeapuitteiset ikkunat 11. RAKENNUSHISTORIA Omistajalla on maansiirtoliike, jonka koneita varten halli rakennettiin 1960-luvun lopulla. Omistaja kävi edesmenneen miehensä kanssa hakemassa seitsemän kuormaa käsin tehtyjä tiiliä Ylivieskasta. Pihassa kuormasta lajiteltiin taloon käytettävät, loput käytettiin korjaamorakennukseen. Asuinrakennuksessa on tasavärisemmät tiilet ja tumma sauma, korjaamon tiilissä on enemmän värihajontaa ja vaalea sauma. Autohalli rakennettiin ensin, ja talo vasta seitsemän vuotta myöhemmin. Autohalli rakennettiin talkoilla. Omistajan mies teki tutuilleen tavarakuljetuksia, muttei veloittanut niistä, joten avustetut tulivat vastavuoroisesti rakennustöihin ruokapalkalla. Autohallissa on korjaamomonttu. Rakennusta laajennettiin, ja siihen lisättiin maalaamo ja sosiaalitilat lukujen vaihteessa. Autohalli on vain omassa ja tuttujen käytössä, siinä ei harjoiteta liiketoimintaa. Rakennuksessa on olemassa käyttökuntoiset vesijohto ja sosiaalitilat wc- tiloineen. Rakennuksessa on lämmöneristys. Lämmityshuone on puulämmitteinen. Omistajalla on nykyisin autohalli myös Raahen Rautaruukilla, joten Krekilän autohallin käyttö on nykyisin aiempaa vähäisempää. Talvella rakennusta käytetään omistajan oman yrityksen aurauskoneiden säilytykseen. Rakennukseen on tehty huoltotöitä vuoden 2003 inventoinnin jälkeen. Katossa on akuutti korjaustarve, sillä vesi tulee läpi sisätilaan. Omistajan mukaan kattokulmaa olisi hyvä jyrkentää, ja samalla ratkaista, voisiko rakennukseen laittaa peltikaton. Isojen nosto-ovien lasit hajoavat helposti, eikä maali pysy ovissa. Pihapiirissä on myös uudempi autohalli sekä vuonna 1972(?) rakennettu ja vuonna 2000 remontoitu omakotitalo. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pihapiiri sijoittuu vilkasliikenteisen valtatien 8 varteen; tieliikenteen äänet kuuluvat pihaan. Käynti pihaan ja kauempana valtatiestä sijaitsevalle asuinrakennukselle tapahtuu hallirakennuksen eteläpuolitse. Piha-alue toimii laajana työkoneiden pysäköintikenttänä ja sekalaisena varastopihana. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Viereinen asuinrakennus on vakituisessa asuinkäytössä. Myös hallirakennus on käytössä, sitä huolletaan ja se on tarkoitus korjata. 72

73 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Krekilän autohallin luettelointiperusteeksi määriteltiin: rakennus on ainoa laatuaan alueella, ja on rakennushistoriallisesti tärkeä. Rakennus sijaitsee aivan maantien nro 8 varrella. Tyyliltään rakennus on hyvin säilynyt laajennuksesta huolimatta. Kattoa lukuun ottamatta melko hyvässä kunnossa oleva ja 1960-luvun lopun piirteensä hyvin säilyttänyt autohalli. Betonirakenteinen ja tiilivuorattu hallirakennus toimii vastakohtana nykyisille peltihalleille. Hallirakennus ilmentää 1970-luvun vaihteen vähäeleistä ja niukasti detaljoitua modernismia punatiilivuorauksineen, loivine kattoineen ja ruskeine ikkunanpuitteineen. Aikakauden tyylipiirteet hyvin säilyttänyt hallirakennus muodostaa maisemallisesti tärkeän osan valtatien varren vaihtelevaa rakennuskantaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Krekilän autohallirakennus on pohjaratkaisultaan lähes neliön muotoinen, mutta rakennus oli alun perin rungoltaan valtatien puolelta kapeampi. Maalaamoa varten tehty laajennusosa ilmenee pihan puolen julksivussa; julkisivu oli alun perin harjalinjan suhteen symmetrinen; vasemman puoleisin nosto-ovi sijoittuu laajennusosaan. Rakennuksessa sijaitsee lähinnä valtatietä maalaamo ja sen itäpuolella autohalli, jossa on korjaamomonttu. Maalaamon perällä sijaitsevat sosiaalitilat, joiden päällä on avovarasto mm. autonrenkaille. Autohallin perällä, lämmityshuoneen päällä on alun perin toimistohuoneeksi erotettu tila, joka toimii nykyisin varastona. Rakennuksen takaosassa, pohjoispuolella on ns. paja, joka on ulokkeena perusrungosta. Pajaosaan suunnitellaan lämmityshuonetta lämpöremontin yhteydessä. 73

74 20. VALOKUVAT Julkisivu lounaaseen (2003) Pitkäsivu kaakkoon (2003) Valtatien puoleinen julkisivu luoteeseen syyskuussa Julkisivu koilliseen, pajaosa päädyssä (2003) (2003) Valtatien puoleinen julkisivu luoteeseen marraskuussa (2003) Autohallin lounaispääty sisäänkäynteineen Näkymä autohallille lännestä, autohallin lounaispäätysisäänkäynteineen ja luoteisjulkisivu 74

75 Autohallin koillispääty Autohallin koillispääty, ns. paja Autohallin kaakkoisjulkisivu Autohallin kaakkoisjulkisivu ja lounaispääty sisäänkäynteineen Autohallin lounaispääty sisäänkäynteineen 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) Autohalli, maalaamo ja tyypillinen ovi 22. LIITTEET SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Ilmi Krekilä, p ( ja ) Ilkka Krekilä, p ja Ilmi Krekilä, p ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 75

76 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Tihisen päärakennus 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Asuinrakentaminen Koivula 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Ranta-ahontie Piehinki MUSEOVIRASTO Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Siuvatti Arto Ranta-ahontie Piehinki PIE-20 Rakennus n:o Nyk.käyttö asunto Alkup. käyttö asunto, päärakennus Rak.aika 1900-luvun alkupuoli, ennen sotia (?) Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori (takaosa ilman betonikuorta) Runko Kattomuoto Kate Vuoraus hirsi + puurankorakenne (kuistissa) satula huopa, kolmiorimakate vesikouru ja syöksytorvi (kuistin oikealla puolella) katto- ja lapetikkaat metallia vaakaponttilauta Ulkovärit seinät punaiset listat ja ikkunat valkoiset ovi vaaleanruskea katto- ja lapetikkaat mustat vesikouru ja syöksytorvi metallinväriset katto punainen Kunto hyvä, kattoremontin tarvetta, asuintiloissa vetoisuuden tunnetta, asumiseen nykyisin vaatimaton Erityispiirteet korkea umpikuisti 4-ruutuinen ikkuna umpikuistissa Muuta sisäänkäynnissä korkea umpikuisti asuinkerroksen ikkunat vaihdettu ja listoitettu viime aikoina (?), ennen vuotta 2003 vintin ikkunat vaihdettu jälleenrakennuskaudella (?) punatiilinen savupiippu 11. RAKENNUSHISTORIA Talo oli alun perin hennon vaaleanvihreä. Ulkoseinien laudoitus laitettiin taloon luvulla. Kakluunit purettiin 1960-luvulla, mutta hella ja uuni ovat säilyneet. Rakennukseen on tehty lämmöneristysremontti polyuretaanilla vuonna 1974, ennen nykyisiä asukkaita. Ulkoasultaan rakennus on alkuperäinen, lukuun ottamatta ulkoseinien väriä sekä pohjoispäädyssä, vuonna 1974 tehdyn vesijohtoremontin yhteydessä umpeen pantua ikkunaa. Rakennuksen ikkunat lienee vaihdettu jälleenrakennuskaudella, eli luvulla, ja alakerran paksumpipuitteiset ikkunat viime aikoina (?); asuinkerroksen ikkunoissa on myös leveät ja päistään kavennetut uudehkot koristelistat. Lämpöremontti ja eteisen wc-tilan rakentaminen tehtiin 1980-luvulla. Tuvan puolen lattiat on laminoitu, aiemmin niissä oli korkkimatto. Savupiippu on korjattu n. 15 vuotta sitten eli n. vuonna Vuonna 2003 tehdyn inventoinnin jälkeen rakennukseen ei ole tehty korjauksia, ja rakennuksessa on edelleen kattoremontin tarvetta. Rakennuksen omistus on siirtynyt edelliseltä omistajalta, Taina Tihiseltä, tämän pojalle, Mika Matilalle. Mummonmökkimäinen rakennus on edelleen Tihisellä asuinkäytössä. Pihapiirissä on lisäksi ulkorakennus, jossa ovat autotalli, varasto ja liiteri. Ulkorakennus lienee rakennettu luvulla. Ulkorakennuksen rakensi Tihistä edellinen omistaja, Eemi Karvonen. Pihapiiristä purettiin navettarakennus n. vuonna LÄHIYMPÄRISTÖ Vanha asuinrakennus sijaitsee metsäisellä alueella, vilkasliikenteisen valtatien 8 varressa; tieliikenteen äänet kuuluvat pihaan. Pihapiiriin saavutaan valtatien rinnakkaistieksi rakennetulta Järveläntieltä suoraan kohti vanhaa päärakennusta. Ulkorakennus sijoittuu metsän reunaan, päärakennuksen luoteispuolelle. Päärakennuksen kaakkoispuolelle sijoittuu uusi tiilinen asuinrakennus. Lähiympäristössä on peltojen ympäröimiä pientaloja. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy toistaiseksi. Rakennus on vakituisessa asuinkäytössä, ja säilyy vähintään niin pitkään kuin Tihinen asuu siinä, mutta hän on jo iäkäs. Rakennus on kuitenkin asumiseen nykyisin tasoltaan vaatimaton. Lisäksi rakennuksen katto tulisi vihdoin remontoida, ja rakennusta huoltaa ja korjata. Rakennuksen myöhemmästä säilymisestä ei ole varmuutta; jo vuonna 2003 on ollut suunnitteilla rakentaa uusi asuinrakennus nykyisen tilalle. 76

77 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Tihisen päärakennuksen luettelointiperusteeksi määriteltiin: hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen päärakennus, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Näkyy valtatielle. Korjaustoimenpiteistä huolimatta alkuperäisen ulkohahmonsa hyvin ja alkuperäiset tyylipiirteensä kohtalaisen hyvin säilyttänyt 1900-luvun alun päärakennus jälleenrakennuskauden tyylipiirteitä ilmentävine ulkorakennuksineen. Vanhan päärakennuksen ulkoväritys on helppo palauttaa aiempaan asuunsa. Alueen vanhimpiin lukeutuva päärakennus uudempine pihapiireineen muodostaa maisemallisesti tärkeän osan valtatien varren vaihtelevaa rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Päärakennus on pohjaratkaisultaan T-kirjaimen muotoinen. Päärakennuksen sisäänkäyntinä on rakennuksen keskivaiheilla oleva ja pihan puolelle sijoittuva korkea umpikuisti. Päärakennuksen asuinkerroksessa on tupakeittiö ja kamari sekä eteiskuisti, jonka yhteydessä on pesuhuone wc-tiloineen. Toisessa kerroksessa on vintti. Yksikerroksinen ulkorakennus on pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen. Ulkorakennuksessa on kaksi erillistä tilaa, joihin johtaa erilliset ovet. Rakennuksen lounaispäädyssä on autotalli ja koillispäädyssä varasto/liiteri. 77

78 20. VALOKUVAT Julkisivu lounaaseen, Valtatielle päin (2003) Pihapiirin perällä ulkorakennus (2003) Julkisivu luoteeseen (2003) Talon takana koillissivun pohjoispuoleinen ikkuna on pantu umpeen vesijohtoremontin yhteydessä (2003) Asuinhuoneiden ikkuna (2003) Päätyjulkisivu kaakkoon (2003) 78

79 Näkymä ja kulku pihaan lounaasta Järveläntieltä Päärakennuksen lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen Päärakennuksen lounaisjulkisivu sisäänkäynteineen ja luoteispääty Päärakennuksen luoteispääty ja koillisjulkisivu Ulkorakennuksen kaakkoisjulkisivu ja koillispääty Ulkorakennuksen kaakkoisjulkisivu ja lounaispääty 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) 22. LIITTEET - Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Taina Tihinen, p ( ) Mika Matila ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 79

80 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Harjun pihapiiri 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Ojala maalaispihapiiri 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Siuvatintie Piehinki Rakennus n:o 1 2 Nyk.käyttö asunto varasto + eläinsuoja Lomake 1 (/4) 9. Omistaja ja omistajan osoite Harju Ilkka Eteläkatu Raahe Alkup. käyttö asunto, navetta + puoji (luhtiaitta) päärakennus Rak.aika luultavasti ennen sotia ( luku?) 1949 / ennen sotia ( luku?) Suunnittelija Kerrosluku 1 + (1), 1 varsinaisen asuinkerroksen lisäksi vintti Perusta luonnonkivi + betonikuori betoni (navettarakennuksessa) + luonnonkivi (puojissa) PIE-21 Runko hirsi puurankorakenne (navettarakennuksen päädyissä) + pölkynpäämuuraus (navettarakennuksen keskiosassa) + hirsi (puojissa) Kattomuoto satula satula Kate huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia huopa, kolmiorimakate + aaltopelti, galvanoitu (navettarakennuksen eteläpäädyssä) ei vesikouruja tai syöksytorvia Vuoraus vaakaponttilauta pystyrimalauta (navettarakennuksen päädyissä, puojin itäpäädyn päätykolmiossa) + pölkynpäämuuraus (navettarakennuksen keskiosassa) + hirsi, vuoraamaton (puojissa) Ulkovärit Kunto seinät vaaleanvihreät nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovet punaruskeat katto musta hyvä, rakennusta huolletaan ja korjataan seinät punaiset + harmaat (haalistunut punainen) nurkkalistat, listat ja ikkunat valkoiset ovet ja luukut keltaiset katto punainen + metallinvärinen (navettarakennuksen eteläpäädyssä) kohtalainen, huoltomaalauksen ja katteen uusimisen tarvetta, navettarakennus painunut ja kallellaan Erityispiirteet laajennettu pölkynpäämuuraus (navettarakennuksessa) navettarakennukseen yhdistetty vanha puoji Muuta korkea umpikusti moniruutuisine ikkunoineen ikkunat 6-ruutuiset asuinkerroksen ikk. sisäpinnassa, vintin ulkopinnassa kolme ulko-ovea kaksi punatiilistä savupiippua puojin itäpäätyyn lisätty kesäasuinkäytön takia tyyliin sopimaton ikkuna 11. RAKENNUSHISTORIA Tila oli alun perin Kekon kartanon maa-alueita. Asuinrakennuksessa (1) oli alun perin kaksi huonetta, joita laajennettiin yhdellä pikku kamarilla. Nykyiset omistajat ostivat tyhjillään olleen talon Joel Harjun perikunnalta elokuussa Taloon he ovat muuttaneet lokakuussa Punainen huopakatto on uusittu, mutta julkisivun huoltomaalauksia tai ikkunoiden vaihtoja ei ole tehty. Rakennukseen on laitettu ilmalämpöpumppu. Huonetiloihin ei ole tehty muutoksia. Sisäpinnat, kuten lattiat ja seinät, on uusittu. Märkätilat on uusittu ja suihkun paikkaa on vaihdettu. Navettarakennuksessa (2) keskiosa seinästä on rakennettu muuraamalla n cm:n pituisia pölkyn pätkiä savi- ja sahamuhalaastilla siten, että pölkyn päät näkyvät julkisivussa. Sisäpuolelta seinä on rapattu. Sotien jälkeen materiaalista oli pulaa ja sen tähden mm. pölkynpäämuuraus oli tavallista. Samalla kun navetta rakennettiin, siirrettiin sen yhteyteen puojirakennus, eli luhtiaitta, vinkkeliksi samasta pihapiiristä. Puojirakennuksen päässä on väliaikaisesti asuttu kesällä. Nykyisin rakennus on varastona, ja vanhaan navettaan on sijoitettu nykyisten omistajien vuohet ja lampaat. Pihassa on lisäksi pieni jälleenrakennuskautta ilmentävä pihasauna, jonne on sijoitettu nykyisten omistajien hanhet ja kanat. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Siuvatintie ja vanhan maantien molemmin puolin sijoittuva vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan vanhan Pohjanmaan rantatien varrella. Lähiympäristössä on peltojen ympäröimiä pientaloja, joista uusimmat ovat n luvulta. Vanha asuinrakennus sijaitsee vilkasliikenteisen valtatien 8 läheisyydessä; tieliikenteen äänet kuuluvat pihaan. Pihapiiri sijoittuu melko etäälle Siuvatintiestä, mutta päärakennuksen pitkä itäjulkisivu näkyy tielle kauniisti. Siuvatintie on päällystämätön ja valaisematon, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. Siuvatintie on osa vanhaa, valtakunnallisesti arvokasta Pohjanmaan rantatien linjausta; tiejaksolla vanhan tien piirteitä on jonkin verran säilynyt. Siuvatintie on maisemallisesti tai osittaisen säilyneisyytensä vuoksi kiinnostava vanhan maantien tieosuus. Pihapiiriin saavutaan pitkää pihatietä myöten, asuinrakennuksen ja vanhan navetta-/puojirakennuksen välistä. Navetta-/puojirakennus sijoittuu asuinrakennuksen pohjoispuolelle ja saunarakennus länsipuolelle. Pihassa on hienoja, isoja mäntyjä ja marjapensaita 80

81 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Vanha päärakennus on alkuperäisessä asuinkäytössään, ja myös muut pihapiirin rakennukset ovat käytössä. Pihapiirin rakennuksia huolletaan ja korjataan. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Harjun pihapiirin luettelointiperusteeksi määriteltiin: alueelle nykyisin harvinainen seinärakenne ulkorakennuksessa, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Pihapiiri tärkeä maisemassa. Hyväkuntoinen ja alkuperäiset tyylipiirteensä hyvin säilyttänyt 1900-luvun alun päärakennus jälleenrakennuskauden tyylipiirteitä ilmentävine maalaispihapiireineen. Alueen vanhimpiin lukeutuva päärakennus uudempine talousrakennuksineen muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Siuvatintien, eli vanhan Pohjanmaan rantatien, ympäristön vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Paikallisesti arvokas/ OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Asuinrakennus on pohjaratkaisultaan F-kirjaimen muotoinen. Rakennuksen pääsisäänkäyntinä on pihan puolelle sijoittuva korkea umpikuisti. Asuinrakennuksessa on kolme huonetta peräkkäin. Matalassa, sisäänkäynnin oikealle puolelle sijoittuvassa laajennusosassa on wc, sauna, pesuhuone ja kattilahuone. Yläkerrassa on ainoastaan vintti. Yhdistetty navetta-/puojirakennus muodostaa pohjaratkaisultaan tasavartisen L-kirjaimen muotoisen rakennuksen. Ulkorakennuksessa on navetta sekä puoji, jonka itäpäädyssä on erillinen huone. 81

82 20. VALOKUVAT Päärakennuksen pitkäsivu Siuvatintielle, itään (2003) Pääty pohjoiseen (2003) Päärakennuksen ikkuna (2003) Julkisivu länteen valtatielle päin (2003) Ulkorakennuksen pääty etelään (2003) Navetan julkisivu itään, aitan julkisivu etelään (2003) Navetan ja puojin välinen sisänurkka (2003) Pölkynpäämuurausta (2003) 82

83 Pihasauna (2003) Pihasauna Asuinrakennuksen länsijulkisivu sisäänkäynteineen Asuinrakennuksen pohjoispääty ja länsijulkisivu sisäänkäynteineen Vanhan navetta-/puojirakennuksen länsijulkisivu ja eteläpääty Vanha navetta-/puojirakennus, navetan eteläpääty ja puojin eteläjulkisivu 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kehusmaa, Aimo. Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Inventointi. Julkaisusarja B:22, Pohjois- Pohjanmaan liitto ja Oulun tiepiiri, Oulu, LIITTEET - Raahen kaupunki, kaavoitusyksikkö, Eila Tikkala ( ) Valokuvat Virpi Rajala (2003) ja Suvi Korpinen ( ) 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Seppo Harju, Valtakatu 11, Raahe, p ja (2003) Carola ja Mikko Happo ( ) Maastokäynti / Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Hilkka Lempiäinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Jaana Pekkala, Raahen kaupunki 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Virpi Rajala / Suunnittelukeskus Oy Suvi Korpinen / FCG 83

84 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni ent. Oulun lääni 3. Kohde 2. Kunta Raahen kaupunki (Saloinen eli vanha Salo) Hautasen puoji 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Piehinki Maa- ja metsätalous, Heikkilä puoji 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite X= Y= RAKENNUKSEN KUVAUS Siuvatintie Piehinki Lomake 1 (/3) 9. Omistaja ja omistajan osoite Hautanen Pentti Siuvatintie Piehinki PIE-22 Rakennus n:o Nyk.käyttö Alkup. käyttö Rak.aika varasto puoji (luhtivarasto) + talli luultavasti 1800-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus luonnonkivi (nurkkakivet) hirsi satula huopa, kolmiorimakate ei vesikouruja tai syöksytorvia pystyrimalauta Ulkovärit seinät punaiset nurkka- ja pystylistat punaiset listat ja ikkunat valkoiset ovet ja luukut ruskeat katto punainen Kunto hyvä, rakennusta huolletaan ja korjataan Erityispiirteet kolmen varastotilan ovien yläreunan ikkunat 3-ruutuiset, vanhan tallin kohdalla ei ikkunaa oven yläreunassa kahdessa lännen puoleisessa varastossa 4-ruutuiset ikkunat, idän puoleisissa puuluukut Muuta itäpäädyn ikkunat lisätty käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä lännen puoleisimmassa varastossa pieni ikkuna pohjoiseen erilliset ovet säilytystiloihin pihan puolella 11. RAKENNUSHISTORIA Tilan edellisten omistajien, Henrik ja Martta Hautasen, poika Pentti Hautanen ja hänen vaimonsa Oili Hautanen ovat asuneet talossa vuodesta Henrik Hautanen (tullut tilalle vuonna 1939) oli sivutoiminen maanviljelijä, mutta Pentti Hautasen isoisä oli päätoiminen maanviljelijä. Enimmillään tilalla oli kuusi lehmää. Nautakarjan pito on lopetettu vähintään 25 vuotta sitten eli n. vuonna 1985, lopettamisesta on kulunut aikaa ehkä kauemminkin. Puojirakennuksessa on alun perin ollut kolme puojivarastoa sekä talli, joka on muutettu varastoksi Henrik Hautasen aikana. Itäpäädyn lisäikkunat on rakennettu tallimuutoksen yhteydessä. Vanhan tallin yhteydessä oli navetta, joka sijoittui kiinni puojiin tallin jatkeeksi, sen pohjoispuolelle. Puojirakennuksen takaa on purettu vanha navetta vuonna Inventointiajankohtana oli käynnissä puojirakennuksen tyhjennys, ja siihen on rakennettu uusia hyllyjä. Tyhjennyksen yhteydessä seinistä on löytynyt jyviä, vaikka rakennuksessa ei ole säilytetty jyviä n. 20 vuoteen. Katteen alla on vanha pärekatto, jonka päälle on asennettu huopa. Puojin ulkoseinät on tarkoitus maalata ja huopakate uusia. Vanhaa päärakennusta on laajennettu kaksi kertaa (vuonna 1939 yksi huone ja 1960-luvulla kaksi huonetta). Pohjaratkaisultaan L- kirjaimen muotoinen päärakennus on remontoitu poikkeusluvalla vuoden 2008 jälkeen. Vanha pohjoisosa on sahattu pois, ja kohdalle on rakennettu kokonaan uusi rakennusosa, johon on sijoitettu kamari, kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna. Suorakaiteen muotoisessa, vanhassa rakennusosassa on yksi iso kamari, tupa ja wc. Pihapiirissä on myös kivinavetta (rakennettu vuonna 1952/54), autohalli (rakennettu sotien jälkeen), sekä vanha riihi (yhtä vanha kuin puoji), johon oli sotien jälkeen rakennettu kiinni sittemmin purettu elosuoja, eli puimattoman viljan säilytyspaikka. Kivinavetta toimii nykyisin varastona. Pihapiirissä oleva autohalli on sijoitettu vinoon muihin rakennuksiin nähden sittemmin puretun navetan vuoksi. Riihi on siirretty navetan teon yhteydessä 1950-luvulla. Vanha riihi on nykyisin jäänyt lautarakenteisen varaston sisälle, päädyssä on autokatos. Pihapiiristä on purettu n. 50 vuotta vanha, lautarakenteinen ja lahonnut sauna keväällä LÄHIYMPÄRISTÖ Siuvatintie ja vanhan maantien molemmin puolin sijoittuva vanha asutus, viljelymaisemaa, jossa pellot rajautuvat rakennuspaikkoihin; liittyy alueen vanhimpaan asutuskantaan vanhan Pohjanmaan rantatien varrella. Lähiympäristössä on peltojen ympäröimiä pientaloja, joista uusimmat ovat n luvulta. Pihapiiri sijoittuu melko etäälle Siuvatintiestä. Pihapiiriin saavutaan pitkää pihatietä myöten, vanhan puojirakennuksen pohjoispuolelle. Asuinrakennus sijaitsee puojirakennuksen lounaispuolella. Siuvatintie on päällystämätön ja valaisematon, kapea ja mutkitteleva raitti, jonka vanha luonne on melko hyvin säilynyt. Siuvatintie on osa vanhaa, valtakunnallisesti arvokasta Pohjanmaan rantatien linjausta; tiejaksolla vanhan tien piirteitä on jonkin verran säilynyt. Siuvatintie on maisemallisesti tai osittaisen säilyneisyytensä vuoksi kiinnostava vanhan maantien tieosuus. 84

85 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Säilyy. Viereinen päärakennus on vakituisessa asuinkäytössä. Myös puojirakennus on käytössä, ja sitä huolletaan ja kunnostetaan; ulkoseinät on tarkoitus maalata ja huopakate uusia. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Aiemmassa, vuoden 2003 inventoinnissa Hautasen puojin luettelointiperusteeksi määriteltiin: kohtalaisen hyvin säilynyt 1800-luvun puojirakennus, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä. Hyväkuntoinen ja alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt maaseudun vanha puojirakennus kohtalaisen hyvin säilyneessä maalaispihapiirissä. Alueen vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva puojirakennus muodostaa maisemallisesti tärkeän osan Siuvatintien, eli vanhan Pohjanmaan rantatien, ympäristön vanhaa maaseudun rakennuskantaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoisessa puojirakennuksessa on neljä erillistä tilaa. Jokaiseen tilaan johtaa erillinen ovi pihan puolelta. Kaksi keskimmäistä varastoa muodostavat rakennuksen vanhimman osan, ja rakennusta on myöhemmin laajennettu molempiin päihin. Lähinnä päärakennusta olevassa, länsipäädyssä sijaitsevassa puojissa on myös yläkerta, jossa on säilytetty lähinnä vaatteita. Puojin itäpäädyssä on aiemmin ollut talli. Laitimmaisiin puojeihin on rakennettu nukkumakopit. Osassa puojivarastoja on myös jyvälaarit. Periaatepiirros rakennuksen sisätiloista. 85