TÖRRÖNKANGAS PUDASJÄRVI. Sepänkatu 9 A 7, OULU puh

Transkriptio

1 TÖRRÖNKANGAS PUDASJÄRVI Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi PUDASJÄRVI Sepänkatu 9 A 7, OULU puh

2 2

3 Esipuhe Törrönkankaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset inventoitiin loka- marraskuussa 2006 valmisteilla olevaa Törrönkankaan yleiskaavaa 2020 varten. Alue sijaitsee Pudasjärven kirkolta itään rajoittuen Kivarinjärveen, Törröjokeen ja Pudasjärveen. Alueella ei sijaitse yhtään Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton luetteloimaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta. Merkittävimmäksi alueen kohteista nousee vanha Törrön kunnalliskodin pihapiiri, jonka rakennukset ovat ikävä kyllä pääosin tuhoutuneet tulipaloissa tai purettu tarpeettomina. Vanhoista rakennuksista on säilynyt muutama talousrakennus ja vuonna 1952 rakennettu päärakennus, jonka ulkoilme on tosin muuttunut remontoinnin myötä. Kunnalliskodin vierestä inventoitiin myös 1959 rakennettu vanhainkoti. Kaksi inventoiduista kohteista on 1900-luvun alussa rakennettuja pieniä tiloja ja yksi 1800-luvun loppupuolella kunnan maille rakennettu Siuruainen. Siuruaisella katsottiin olevan historiallisesti mielenkiintoinen kohde, jolla ei ole rakennushistoriallista arvoa. Muut alueen kohteet ovat paikallisesti merkittäviä. Oulussa Juho Peltoniemi 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Sisällysluettelo 4 Inventoitujen kohteiden sijainnit 5 Inventointikortit Törrö 6 Helmikoti 11 Tuohimaa 15 Toivola 20 Siuruainen 24 4

5 Inventoitujen kohteiden sijainnit: 1. Törrö (vanha kunnalliskoti) 2. Helmikoti (vanhainkoti) 3. Tuohimaa 4. Toivola 5. Siuruainen 5

6 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni 2. Kunta Oulunlääni Pudasjärven kaupunki 3. Kohde Törrö 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi/Törrönkangas 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Päihdehuollon tukiasuntola (PAV-talo) 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite Törröntie 9. Omistaja ja omistajan osoite Pudasjärven kaupunki 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o Nyk.käytäntö päihdehuollon tukiasuntola -/sauna varasto eläinsuoja heinälato (PAV) Alkup. käyttö kunnalliskoti mielenterveypotilaiden puoji kalustovarasto/ trakto- heinälato osasto/ sauna ritalli Rak.aika l alkupuoli 1950-l loppu Suunnittelija Kerrosluku Perusta betoni betoni luonnonkivi luonnonkivi luonnonkivi Runko hirsi lauta lauta Kattomuoto harja harja harja harja harja Kate tiili tiili huopa huopa huopa Vuoraus lauta rapattu lauta lauta Ulkovärit kahta erisävyistä vaaleanharmaa punainen punainen punainen vaaleanvihreää/ pielilaudat valkoiset Kunto hyvä hyvä hyvä melko hyvä melko hyvä 11. RAKENNUSHISTORIA Törrön tilasta löytyy maininta jo vuoden 1653 maakirjassa (Vahtola 1981). Maakirjassa kerrotaan, että Pudasjärven ensimmäinen kappalainen Daniel Anglenius otti veroa vastaan asuttavakseen autiona olleen ¼ manttaalin Törrön eli Törrölän kruununtilan. Vuonna 1690 Pappilaksi määrättiin Parkkilan kruununtila Sotkajärveltä eikä Törröä mainita enää 1600-luvun loppupuolella kirkonmiesten asuinsijana. Pudasjärven ilmailukeskuksen historiikissa kerrotaan, että pääosa lentopaikka-alueesta on kuulunut aikoinaan Törrön tilaan. Törrön tila on ollut Pudasjärven kunnan omistuksessa vuodesta 1917 lähtien (Pudasjärven kaupungin www-sivut). Vuonna 1919 Törrön tila muutettiin pitkällisten pohdintojen jälkeen työkodiksi. Työkotina Törrö toimi vain vuoden verran, minkä jälkeen tila muutettiin kunnalliskodiksi (Rytkönen 1989). Törrön tilan kohdalla oli vielä 1920-luvulla lossi, jota pitkin kirkolle kulkevat pääsivät Törrönjoen ylitse. Lossin toiminta on loppunut ennen toista maailmansotaa, kun maantien siirtyi kulkemaan sillan kautta. Lossirannan kupeessa oli hirsinen lossivahdin koppi, joka siirrettiin 40-luvulla Siuruaisen tilalle navetaksi. Kunnalliskodin omavaraisuusaste oli korkea: Törrön tila toimi tavallisen maatilan tapaan navettoineen, peltoineen ja talleineen. Maatilalla oli palkattu tilanhoitaja ja työväkeä, mutta myös työhön tottuneet ja vireät vanhukset auttoivat kykyjensä mukaan talousaskareissa. Kaikki kolme Törrön pihapiirin asuinrakennusta paloi 1940-luvun aikana. Kaksi niistä paloi sotien aikana: vanhan kirkolle johtavan tien varressa sijainnut Ukkola, sekä Törröjoen varrella sijainnut asuinrakennus. Törröjoen varteen rakennettiin pian palon jälkeen uusi kaksikerroksinen, myöhemmin lossipirttinä tunnettu rakennus. Törrön vanha päärakennus paloi 40-luvun lopussa. Päärakennus toimi tuolloin kunnalliskodin vuodeosastona, mutta talon henkilökunnan ripeän toiminnan vuoksi yksikään talossa asuvista vanhuksista ei kuollut palossa. Potilaat joutuivat evakkoon, osa jopa Temmekselle asti. Vuonna 1952 kunnalliskoti sai uuden päärakennuksen, joka sijaitsi edellistä hieman etelämpänä rinteen päällä. Päärakennukseen rakennettiin kellari ja kaksi kerrosta. Kellarissa toimi keittiö, ravintola ja pyykkituvat, ensimmäisessä kerroksessa asuivat potilaat ja ylimmässä kerroksessa henkilökunta. Ylimmässä kerroksessa oli myös toimistotilat. Päärakennuksen viereen joentörmälle rakennettiin vaikeille mielenterveyspotilaille kalterein varustettu potilasosasto. Tämän osaston asukkaat olivat pääasiassa riskejä, sodassa järkensä menettäneitä miehiä. Mielenterveysosaston alapuolella on iso laitossauna. Maatilan hoitajana 1950-luvulla toimi Matti Moilanen ja kunnalliskodein emäntänä hänen vaimonsa Helmi. Kunnalliskoti siirtyi vuonna 1959 valmistuneeseen vanhainkotiin, nykyinen Helmikoti. Samalla loppui maatilan pito Törrön tilalla. Lähellä sijaitseva maamieskoulu tosin käytti vielä 60-luvulla Törrön navettaa. Törrön päärakennus muutettiin asuntolaksi ja osa vanhasta kunnalliskodin henkilökunnasta jäi siihen asumaan. Pudasjärven kunnallissairaala paloi vuonna 1967, jolloin sairaala siirtyi väliaikaisesti Törrön kiinteistöön. Sairaala toimi Törrössä aina vuoteen 1972 asti, jolloin sairaalalle valmistui uudet tilat. Törrö toimi kunnan asuntolana aina 1980-luvulle saakka, jolloin se muutettiin PAV-kodiksi. Törrön vanha rakennuskanta harventui entisestään 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sementtitiilinen navetta purettiin ja tiilinen tallirakennus myytiin huutokaupalla rakennusmateriaaleiksi. Vuonna 1999 palokunta poltti harjoituskohteena Törröjoen varressa sijainneen Lossipirtin. Nykyisin Törrön rakennuksista on jäljellä kuusi: Päärakennus, mielenterveysosasto, Kynkäältä tuotu puoji sekä kauempana pellolla sijaitsevat traktoritalli ja heinälato. Törrön vuonna 1952 rakennettua päärakennus on remontoitu 1980-luvulla: rakennus on lisälämmöneristetty ulkoa päin, vuorilaudoituksen suuntia vaihdettu, ikkunoita uusittu ja rakennuksen länsipäätyyn on rakennettu uusi uloskäynti. Rakennus on nykyisin väritykseltään kahta eri vihreän sävyä. Alun perin rakennus on ollut väritykseltään vaalea, mahdollisesti valkoinen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Sijaitsee Törröjoen rannalla rinteen päällä, peltoaukean laidalla. Vieressä sijaitsee vanhainkoti. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Jäljellä olevat rakennukset ovat käytössä, eikä niiden säilymiselle ole näköpiirissä uhkatekijöitä. 14. LUETTELOINTIPERUSTE 15. Rakennus- Vanha, paikallishistoriallisesti hyvin merkittävä pihapiiri. historiallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x x 6

7 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Suur-Iin Historia, R. Rytkönen 1989 Pudasjärven seurakunnan historia, J. Vahtola, 1981 Pudasjärven kaupungin www-sivut, luettu LIITTEET valokuvia 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Veikko Klemetti, Paavo Tuohimaa, Martta Pesälä 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJA, päiväys Juho Peltoniemi 7

8 Törrön PAV-talo lounaasta Törrön talon julkisivu 8

9 Vasemmalla olevassa rakennuksessa on toiminut mielenterveyspotilaiden osasto ja sauna, oikealla Törrön talo Puoji lounaasta Puojin julkisivu 9

10 Törrön talo ja puoji Traktoritalli ja heinälato. Törrön pihapiiri ennen sotia Törrönjoen itäpuolelta kuvattuna. Oikealla kaksi 40-luvun alussa palanutta rakennusta, Ukkolan ja vanha ruokala / väentupa. Keskellä kuvaa pääty joelle päin on vanha kunnalliskodin päärakennus, joka paloi 40-lukuvun lopussa. 10

11 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni Oulunlääni 3. Kohde 2. Kunta Pudasjärvi Helmikoti 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Pudasjärvi vanhainkoti 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite Törröntie RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 9. Omistaja ja omistajan osoite Pudasjärven kaupunki Rakennus n:o 1 Nyk.käytäntö vanhainkoti Alkup. käyttö vanhainkoti Rak.aika 1959 Suunnittelija Kerrosluku 1-3 Perusta betonivalu Runko sementtitiili Kattomuoto harja Kate Vuoraus rapattu Ulkovärit keltainen Kunto hyvä 11. RAKENNUSHISTORIA Helmikoti on valmistunut vuonna 1959 vanhainkodiksi korvaamaan viereisellä mäellä sijaitseva Törrön kunnalliskoti. Törrön tila palveli kunnalliskotina vuosina Helmikodissa oli aluksi 105 potilaspaikkaa. Asukkaat olivat virkeitä liikuntakykyisiä vanhuksia. He pystyivät esimerkiksi tulemaan itse ruokalaan syömään ja syksyisin vanhukset lähtivät mielellään hoitajien kanssa marjametsään. Vanhainkodin asukkaat ja asukkaiden tarpeet ovat muuttuneet ja sen myötä myös rakennusta on muutettu: nykyisin rakennuksessa on 68 potilaspaikkaa ja koti on tarkoitettu pääasiassa vanhuksille, jotka ovat pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa. Osa Helmikodin asukkaista on dementiapotilaita. Suurimmat rakennukseen kohdistuvat muutokset ovat kohdistuneet sisätiloihin: kerrosten välille on lisätty hissi ja jokaiseen potilashuoneeseen on rakennettu oma vessa. Aikaisemmin vanhainkodissa oli käytössä yhteisvessat käytävällä. Myös sisätilojen lattia- katto ja seinäpintoja on uusittu. Osa potilashuoneista on muutettu toimistotiloiksi ja rakennuksesta on myös remontoitu ikkunoita. Helmikoti ei tällä hetkellä vastaa täysin nykyaikaisen vanhustenhoidon tarpeisiin ja talon perinpohjainen remontointi on ollut puheen alla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Sijaitsee Törröjoen rannalla mäntyvaltaisessa metsässä. Vieressä on vanha Törrön kunnalliskoti, joka palvelee nykyään PAV-talona. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennus on alkuperäisessä käytössään, eikä sen säilyminen ole uhattuna. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Alkuperäisyytensä säilyttänyt 1950-luvun funktionalismia edustava vanhainkoti. Merkittävä rakennus alueella. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen 11

12 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. LIITTEET Kaupungin www-sivut valokuvia 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Martta Pesälä ( ), Erkki Takkinen ( ) 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJA, päiväys Juho Peltoniemi 12

13 Helmikodin sisäänkäynti Korkeamman siiven julkisivu Helmikodin sisäänvedetyt parvekkeet 13

14 Helmikoti huoltopihan puolelta Helmikodin takajulkisivu 14

15 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni Oulunlääni 3. Kohde 2. Kunta Pudasjärvi Tuohimaa 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Pudasjärvi asuintalo 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite Ranuantie RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 9. Omistaja ja omistajan osoite Tuohimaa Paavo Ranuantie 341 Rakennus n:o Nyk.käytäntö asuinrakennus varasto autotalli / varasto tyhjillään Alkup. käyttö asuinrakennus varasto talli / asunto / autotalli heinäsuoja Rak.aika 1942-l l 1950-l(?) Suunnittelija Kerrosluku Perusta luonnonkivi. rossipohja betonivalu luonnonkivet / betonivalu, - rossipohja Runko hirsi lauta lauta lauta Kattomuoto harja harja harja harja Kate päre/huopa/pelti pelti pelti pelti Vuoraus lauta lauta lauta lauta Ulkovärit punainen / pielilaudat valkoiset punainen / pielilaudat valkoiset punainen / pielilaudat valkoiset punainen / pielilaudat valkoiset Kunto hyvä hyvä hyvä RAKENNUSHISTORIA Tuohimaan tila on erotettu Törrön tilan maista 1920-luvun puolivälissä. Tilan rakensi kirvesmiehenä toiminut Heikki Tuohimaa. Ensimmäinen päärakennus oli pieni hirsinen huone, jossa ei ollut erillisiä kamareita. Päärakennuksen lisäksi pihamaalle rakennettiin tarpeelliset talousrakennukset: pieni hirsinen navetta, talli, heinälato, sauna, liiteri sekä puoji. Navetta sijaitsi vastapäätä päärakennusta. Vuonna 1942 Tuohimaan pirtti paloi ja tilalle täytyi saada pikaisesti uusi päärakennus. Tuohimaan uudeksi päärakennukseksi ostettiin Hoikkasuolla Törrön viljelyksillä taukotupana toiminut hirsirakennus. Tätä aikaisemmin hirsirunko oli toiminut Kynkään kansakoululla autotallina ja sitä aikaisemmin se oli ollut Rytingin Sarakylällä. Uusi päärakennus rakennettiin samalle paikalle missä aikaisempikin oli ollut. Myös tässä rakennuksessa oli aluksi vain yksi huone, jossa koko perheenväki asui. Päärakennuksen kamari rakennettiin vasta vuonna Kamarin ikkunat rakennettiin pirtin ikkunoiden mallin mukaisesti kuusiruutuiseksi. Tilan navetta oli pieni: navettaan mahtui vain kolme lehmää luvulla rakennettu navetan paikalle rakennettiin uusi hirsinavetta 40- tai 50-luvulla. Lehmistä luovuttiin allergian takia vuonna 1962, jonka jälkeen navetta oli tyhjillään vuosikymmeniä. Navetta purettiin 90-luvun alussa, siitä säästettiin vain lautainen heinälato, joka odottaa kunnostusta pihan perällä. Navetan paikalle rakennettiin varasto vuonna Varaston ovet ja ikkunat on kierrätetty puretuista koulurakennuksista, minkä vuoksi varaston ulkoilme näyttää 60-lukuiselta luvun alkupuolella rakennettiin navetan kanssa kulmittain olleen tallin jatkeeksi pieni yhden huoneen käsittävä asuinrakennus, sekä autotalli. Päärakennus on remontoitu 80-luvun lopulla, jolloin sisäseiniin laitettiin lastulevyt ja lattia päällystettiin muovilla. 90-luvun alussa rakennettiin päärakennuksen kuistin kohdalle märkätilasiipi, jossa on vesivessa ja suihku. Samalla saatiin sisälle juokseva vesi. Saunan kupeessa sijaitseva kaivo on vielä kuitenkin aktiivisesti käytössä. Talon alkuperäisen pärekaton päälle on laitettu kattohuovat, jotka on myöhemmin peitetty vielä peltikatolla. Pirtti lämmitetään vieläkin puulämmitteisesti 1940-luvulla rakennetulla tiilisellä muurilla. Kamarin muuri on 50- luvulta. Tuohimaan myöhemmin rakennetut naapuritalot on linjattu Tuohimaan mukaan: kulmittain Ranuantiehen nähden. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Sijaitsee Ranuantien eteläpuolella, naapurinaan pääasiassa tuoreempaa rakennuskantaa. Tilaa ympäröi havupuuvaltainen metsä. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennuksen säilymiselle ei ole näkyvissä uhkatekijöitä. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Vanha pihapiiri, joka on säilyttänyt vanhan ilmeensä uudisrakentamisesta huolimatta. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x 15

16 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. LIITTEET valokuvia 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Paavo Tuohimaa ( ) 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJA, päiväys Juho Peltoniemi 16

17 Tuohimaan varasto ja päärakennus. Varaston paikalla sijaitsi aiemmin navetta. Tuohimaan päärakennus pihan puolelta 17

18 Vuonna 1993 rakennettu varasto. Ikkunat ja ovet on kierrätetty vanhoista rakennuksista. Tuohimaan piharakennus: talli, pieni asunto, sekä autotalli 18

19 Navetan jatkeena ollut heinälato. Sauna, jonka edessä vieläkin ahkerasti käytössä oleva kaivo. 19

20 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni Oulunlääni 3. Kohde 2. Kunta Pudasjärvi Toivola 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Pudasjärvi pientila 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite Pudasjärven rannalla, vanhan kirkkotien varrella. 10. RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 9. Omistaja ja omistajan osoite Alma Pirttimäki Ranuantie 283 Rakennus n:o 1 2 Nyk.käytäntö loma-asunto varasto Alkup. käyttö asuinrakennus talli Rak.aika l Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta luonnonkivi/rossipohja luonnonkivi/ rossipohja Runko hirsi hirsi Kattomuoto harja harja Kate huopa pelti Vuoraus lauta - Ulkovärit punainen, pielilaudat valkoiset harmaantunut hirsi Kunto hyvä hyvä 11. RAKENNUSHISTORIA Toivolan tila on rakennettu vuonna Vuonna 1918 sen osti kirvesmies Robert Saarikoski. Pihapiiriin kuului tuolloin päärakennuksen lisäksi navetta, sekä talli. Päärakennuksessa on pirtin lisäksi pieni kamari. Toivolassa asuttiin pysyvästi 1970-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen se on ollut kesäasuntona. Toivolassa on oman väen lisäksi asunut tilapäisesti uittomiehiä ja 1930-luvun lopulla lentokentän tekijöitä. Talossa ei ollut omia hevosia, joten vieraat saattoivat pitää hevosiaan tallissa. Navetta oli pieni, sinne mahtui kolme lehmää talon omiin tarpeisiin. Tilan lehmät laitettiin poissa 1960-luvulla. Navetta oli sen jälkeen tyhjillään, kunnes se purettiin 80-luvun puolivälissä. Kun Toivola muutettiin kesäpaikaksi, suljettiin kaksi sen ikkunoista ja kamarin ikkunaa laajennettiin. Pirtin ikkunat ovat alkuperäisiä kuusiruutuisia ikkunoita. Pirtti paneloitiin 80-luvulla ja samoihin aikoihin rakennettiin järven puolelle terassimainen kuisti. 80-luvulla talon pärekaton päälle levitettiin kattohuovat. Omistajan lapset ovat suunnitelleet mahdollisesti rakentavansa tontille asuintalon. Tilan rakennuksiin kuuluu myös heinälato ja 90-luvulla rakennettu rantasauna. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Toivola sijaitsee järven rannalla vanhan, käytöstä poistuneen kirkkotien varressa. Ympärillä on asumatonta mäntymetsää. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennuksien säilymiselle ei ole välittömiä uhkatekijöitä. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Vanha pihapiiri 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x 20

21 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. LIITTEET Valokuvia 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Alma Pirttimäki ( ) 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJA, päiväys Juho Peltoniemi 21

22 Toivolan päärakennus. Kuisti on rakennettu 1980-luvulla Toivolan päärakennus 22

23 Talli 23

24 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTI 1. Lääni Oulunlääni 3. Kohde 2. Kunta Pudasjärvi Siuruainen (Nikula) 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi Pudasjärvi asuintalo 7. Peruskartta / Koordin. 8. Osoite Ranuantie 10. RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 9. Omistaja ja omistajan osoite Lauri Klemetti (p ) Ranuantie Rakennus n:o 1 Nyk.käytäntö kesäkäytöllä Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1800-l loppu Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta luonnonkivi, multapenkka Runko hirsi Kattomuoto harja Kate päre/huopa Vuoraus lauta Ulkovärit harmaantunut Kunto kohtalainen 11. RAKENNUSHISTORIA Siuruainen on kunnan maille 1800-luvun lopulla rakennettu pieni talo, jota on asunut kunnan vuokralaiset. Alkujaan Siuruaisen päärakennuksessa oli vain yksi huone. Tuvassa nukuttiin, laitettiin ruokaa ja hoidettiin kaikki arjen askareet. Pihamaalla oli pieni navetta luvulle asti mökissä asui Kalle Orre. Orren jälkeen taloon muutti Niilo ja Tyyne Siuruainen. Tyyne jäi leskeksi Niilon kaaduttua talvisodassa. Kunta avusti sotaleskeä tuomalla Törrön lossirannasta hirsisen lossivahdin kopin navetaksi Siuruaisen tilalle luvulla mökkiä laajennettiin yhden kamarin verran. Taloa on asuttu vuoteen 1994 asti. Rakennus ei ole kunnallisen vesihuollon piirissä, vaan vesi kannettiin kaivolta aina 90-luvulle saakka. Talosta on uusittu ja osittain peitetty ikkunoita ja vanha puukäyttöinen lämmitysuuni korvattu öljykaminalla, mutta muuten taloa ei ole remontoitu luvulla vanhan pärekaton päälle laitettiin huopa. Talon hirsinen navetta purettiin myös 2000-luvulla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Siajitsee uudisrakennuksen pihassa, mäntykankaalle rakennetulla asuinalueella. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Omistajan poika on halunnut säilyttää mummolan, omistaja olisi valmis purkamaan rakennuksen. Säilyminen epävarmaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Lähiympäristön vanhin asumus 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen 24

25 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. LIITTEET Valokuvia 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Lauri Klemetti ( ) 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJA, päiväys Juho Peltoniemi 25

26 26

27 27