TOIMINTASUUNNITELMA 2008

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 Suomen Salibandyliitto ry. SSBL 2007

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 4 I VARSINAINEN TOIMINTA 5 2. ALUEELLINEN TOIMINTA Etelä-Suomen alue Länsirannikon alue Sisä-Suomen alue Kaakkois-Suomen alue Savo-Karjalan alue Pohjanmaan alue Pohjois-Suomen alue 7 3. LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA JUNIOREIDEN SARJATOIMINTA MUU LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Terveyttä edistävän liikunnan projekti Nuori Suomi yhteistyö Operaatio Pelisäännöt Suunnittelen salibandya -hanke Nuorten harrastehanke Muut yhteistyötahot Koululainen Road Show Joulupukinkirje.fi 9 4. AIKUISTEN SARJATOIMINTA HARRASTETOIMINTA Seniorisarjat Tapahtumat Katusähly Erilaisten pelimuotojen kehittäminen Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta Yhteistyössä toteutettava sarja ja muu salibandytoiminta Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta HUIPPU-URHEILU Maajoukkueet Tapahtumat Markkinointi ja markkinointiviestintä Sarjatoiminta kausilla ja SSBL

3 II TUKITOIMINNOT VALMENNUSTOIMINTA Talenttileirit Pikku Pohjola-tapahtumat Pohjola Cup Alueelliset harjoituskeskukset Valtakunnallinen koulutus ja valmennuskeskus Fyysisten ominaisuuksien testaaminen VALMENTAJA JA OHJAAJAKOULUTUS EROTUOMARIKOULUTUS Yleistä Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus Naiserotuomarikoulutus Alue-erotuomarikoulutus Erotuomaritarkkailu ja otteluvalvonta Olosuhdetarkkailu Erotuomariasettelu ja luokitukset Toimitsijakoulutus Yhteistyö seurojen ja joukkueiden kanssa SEURATOIMINTA Seuratoimintakoulutukset Hyvien toimintatapojen ja mallien jakaminen Seurakohtaiset kehityshankkeet VIESTINTÄ JA LAJIMARKKINOINTI HALLINTO JA TALOUS Järjestötoiminta ja päätöksenteko Palkitseminen Talous Toimihenkilöorganisaatio IT-valmiudet OLOSUHDETYÖ EETTINEN TYÖ Päihteet, tupakka ja muut vastaavat aineet Antidoping Vedonlyönti ja reilun pelin periaatteet KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TALOUSARVIO SSBL

4 JOHDANTO Suomen Salibandyliitto ry. ( SSBL ) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. SSBL toimii siihen kuuluvien salibandya ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan SSBL pyrkii edistämään tasa-arvoa. ( Ote SSBL:n toimintasäännöistä ) Toimintavuosi on alue ja liittokokousvuosi. Aluekokoukset kutsutaan koolle jokaisella seitsemällä alueella elosyyskuussa, ja liittokokous marraskuussa. Toimintavuosi on vahvistetun strategian ensimmäinen kokonainen toteutusvuosi. Toimintavuoden aikana jatketaan kymmenen toimialakohtaisen osastrategian arviointikriteereiden ja seurantajärjestelmien työstämistä. Toimintavuosi käynnistyy ja päättyy kansainvälisillä turnauksilla: Euroopan seurajoukkueiden mestareiden turnaus ( E uro Floorball Cup) pelataan Vantaalla ja Opiskelijoiden MM-kisat Kuortaneella ja Seinäjoella Arvoturnausten valmistelutyö käynnistyy nuorten ( U19 ) MM kisojen osalta, ja suunnittelu miesten MM-2010 kisojen osalta jatkuu. Uutta kansainvälistä kilpailukalenteria toteutetaan ensimmäistä kertaa, joka vaikuttaa niin maajoukkueiden kuin kansallisen sarjatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. WADA:n antidopingkoodin uudistaminen vaikuttaa myös kansalliseen antidopingtyöhön. Toimintavuoden aikana SSBL:n antidopingohjelma uudistetaan vastaamaan lajiliitoille tarkoitetun sertifikaatin sisältöä ja vaatimuksia sekä jalkautetaan käytännön tasolle kaikilla toimialoilla. Useamman vuoden kestänyt koulutusten rakenne ja sisältöuudistus on valmistunut, ja toimintavuonna keskitytään koulutusten saavutettavuuden parantamiseen. Salibandyliiton valmennus ja ohjaajakoulutusten sisältöjen ja materiaalien kehittäminen jatkuu aktiivisena. Seuratoiminnan kehittämistä on uudistettu erilaisten lähestymistapojen avulla. Se tulee olemaan tärkeä strateginen painopistealue toimintavuoden aikana. Tapoja seurojen kohtaamiseen ovat verkostoituminen, parhaiden käytäntöjen levittäminen, seurakohtaiset kehittymishankkeet ja keväällä toteutettava miesten liigajoukkueiden laatujärjestelmä. Naisten Salibandyliigassa valmistellaan liigalisenssiä kaudelle Aluekokousten yhteydessä järjestetään kehitysseminaareja ( t eemat päätetään seurojen palautteen perusteella ) ja täysin uutena toimintatapana käynnistetään seurakohtaiset kehittymishankkeet 12 seuran kesken. Lasten ja nuorten liikunnan toimialalla liitto toteuttaa kaksi hanketta yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa: Suunnittelen treenejä hanke ja Nuorten harrastehanke. Valtakunnallinen koulukiertue ( Koululainen Road Show ) toteutetaan seitsemällä salibandyalueella: osalla alueista itsenäisesti ja osalla yhteistyössä SLU-alueen tai muiden lajien kanssa. Terveyttä edistävän liikunnan hankkeessa tuotetaan lyhytelokuva ( DVD ), jota käytetään koulutusten ja Pelisääntökeskustelujen tukena. F-junioreiden PeliMaailma -sääntöjä ja olosuhteita muokataan lasten ikä ja kehitysvaihe huomioiden. Samalla turnauksiin tuodaan elementtejä, jotka kannustavat monipuolisuuteen. Salibandytoiminta lukuina: Jäsenseuroja: 850 Lisenssipelaajia: Lajin harrastajia: Joukkueita sarjatoiminnassa: Juniorijoukkueita: 880 tyttöjä 150; poikia 730 Aikuisjoukkueita: naisia 195, miehiä Vuosittainen kasvuprosentti: Lisenssipelaajat: 4,4 % Joukkueet: 3,7 % ( +79 joukkuetta ) Juniorijoukkueet: 7,7 % Tytöt: 9,5 % ( + 14 joukkuetta ) Pojat: 5,8% ( + 42 joukkuetta ) Toimipisteitä, salibandyalueita: 7 Toimihenkilöitä 24 ( +Liiga 4 ) hlöä Projektit: 1-3 hlöä Osa-aikaiset: 5 hlöä SSBL

5 I VARSINAINEN TOIMINTA 2. ALUEELLINEN TOIMINTA SSBL:n toiminta on jaettu seitsemään toiminnalliseen alueeseen: Etelä-Suomen, Länsirannikon, Sisä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Pohjanmaan ja Pohjois- Suomen alueisiin. Aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Joensuussa, Seinäjoella ja Oulussa. Aluetoimistoilla työskentelevät kokopäivätoimiset aluevastaavat ja Etelä-Suomen toimistolla myös kokopäivätoiminen sarjasihteeri Etelä-Suomen alue Seurojen määrä: 345 Lisenssipelaajat: ( 40% ) Joukkueet: 910 lapset ja nuoret 360; aikuiset: 550 Etelä-Suomen alue koostuu Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnista. Toiminnan tavoitteina ovat seurojen laadukkaan palvelun ja yhteistyön parantaminen, alueellisen sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien kanssa, kuten myös alueen erotuomarivastaavan ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa. Alueen suuresta joukkue- ja ottelumäärästä johtuen sarjatoiminta on aluevastaavan ja sarjasihteerin tärkein työkokonaisuus. Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen sisällä mahdollisimman lyhyin välimatkoin. Tärkeä yksittäinen asia on keväällä 2006 toteutetun juniorisarjauudistuksen edelleen jatkaminen ja kehittäminen. Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lisenssitarkastuksia lisäämällä saadaan pelaajien edustusoikeuksien tarkastus aiempaa kattavammaksi. Alueella järjestettävässä aikuisten, senioreiden ja junioreiden alueliigassa on yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuroja ja paikallinen erotuomarikerho Länsirannikon alue Seurojen määrä: 104 Lisenssipelaajat: (14% ) Joukkueet: 300 lapset ja nuoret 140; aikuiset 160 Länsirannikon alue käsittää Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat ja Ahvenanmaan itsehallintoalueen. Tulevan toimintavuoden painopistealueena ovat koulukiertueet ja alueparlamentin toiminnan kehittäminen ja jatkaminen. Lajimarkkinointia kuntiin lisätään koulukiertueiden ohella. Uusia harrastajia etsitään lajimarkkinoinnin avulla. Alueellinen opettajien koulutusjärjestelmä kehitetään. Sarjatoiminnan kehittämiskohteena on junioreiden alueellisten sarjajärjestelmien kehittäminen. Leiritoiminta painottuu Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun organisoimiin monen lajin leireihin Sisä-Suomen alue Seurojen määrä: 156 Lisenssipelaajat: (19% ) Joukkueet: 390 lapset ja nuoret 155; aikuiset 235 Alueen keskittymiä ovat Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski- Suomi. Toimintavuoden painopistealueet ovat sarjatoiminnan edelleen kehittäminen ja olosuhdeasiat. Kuntayhteistyö tulee poikimaan lisää uutta pelitilaa lajille. Pelikenttien koko ei voi olla este lajin harrastamisen kasvulle. Pilottihankkeena aloitettu pienpelitoiminnan jalostaminen jatkuu maaseutupaikkakuntien pienillä pelikentillä. Seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu pidetään korkeatasoisena. SSBL

6 Lasten ja nuorten pelimaailman kehittäminen jatkuu seurojen kerhotoiminnan kautta. Lajimarkkinointia lisätään ja yhteydenpitoa kuntiin, turnausvierailuja ja seurakäyntejä jatketaan henkilöresurssien edellyttämässä mitassa. Alueellinen yhteistyö muiden lajiliittojen kanssa jatkuu ja salibandy on useille muille lajiliitoille tiennäyttäjä tietotaidon alueella ja asiantuntijapalveluissa yleensä. Salibandylla on vakiintunut näkyvyys mediassa, internetissä, paikallisradiossa ja TV:ssä. Alueelliset kotisivut ovat merkittävä tiedotuskanava jäsenistölle. Lajitietouden jakamista jatketaan maakuntakierroksilla, messutapahtumissa sekä erilaisia infotilaisuuksia järjestämällä mm. yhteistyössä erotuomarikerhon kanssa. Alueen nettipalstalla seuraesittelyillä on vahva jalansija Kaakkois-Suomen alue Seurojen määrä: 69 Lisenssipelaajat: (8% ) Joukkueet: 170 lapset ja nuoret 80; aikuiset: Savo-Karjalan alue Seurojen määrä: 57 Lisenssipelaajat: (6% ) Joukkueet: 140 lapset ja nuoret 60; aikuiset: 80 Savo-Karjalan alue koostuu Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueella on yhden kokopäiväisen työntekijän lisäksi Kaakkois-Suomen alueen kanssa yhteinen osa-aikainen aluekouluttaja. Alueen toiminnan päätehtävä on tarjota joukkueille mahdollisimman laadukasta sarjatoimintaa. Laadukkaalla sarjatoiminnalla ymmärretään mahdollisimman alueellisia lohkojakoja, hyvinä pidettyjä sarjajärjestelmiä, nopeaa tilastointia ja tiedottamista. Sarjatoimintaa suunniteltaessa seurojen mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Seuroja opastetaan ja autetaan, jotta ne saisivat harrastajamäärien mukaisen osuuden kuntien salivuoroista. Alueellista tiedottamista kehitetään edelleen. Tiedottamisen pääkanavina käytetään alueen nettisivuja sekä sähköpostia. Kaakkois-Suomen alue koostuu Etelä-Savon, Etelä- Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnista. Toiminnan painopiste on ensisijaisesti alueen sarjatoiminnassa. Aikuisten ja junioreiden sarjatoimintaa kehitetään edelleen jatkamalla lohkojakojen ja turnausten alueellistamista. Paikallisten kerhosarjojen kartoitusta jatketaan. Tavoitteena on saada salibandytoiminnan piiriin myös kilpasarjojen ulkopuolella olevia uusia paikkakuntia. Sähköpostin ja alueen internet-sivujen avulla jatketaan alueen sisäisen tiedottamisen kehittämistä. Alueella jatketaan myös seuratapaamisia sekä käynnistetään alueellisempia yhteistyöryhmiä resurssien mukaan. Seurojen tarpeiden mukaan alueella järjestetään edelleen valmennuskoulutuksia sekä seuratoimintaan liittyvää ohjausta. Alueen seuroissa ja pelitapahtumissa vieraillaan resurssien asettamissa rajoissa. Alueen seuroihin pidetään yhteyttä, jotta tietoisuus seurojen jokapäiväisessä toiminnassa kohtaamista ongelmista säilyy ja kuullaan seuratyön ohessa syntyneistä kehitysideoista. Yhteistyötä alueen erotuomarikerhon kanssa jatketaan tiiviisti Pohjanmaan alue Seurojen määrä: 48 Lisenssipelaajat: (5% ) Joukkueet: 115 lapset ja nuoret:46; aikuiset: 69 Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. SSBL

7 Tulevan toimintavuoden painopistealueita ovat lajimarkkinointi ja junioreiden sarjatoiminnan kehittäminen. Lajin myönteistä imagoa levitetään tapahtumien ja tapaamisten avulla. Tavoitteena on saattaa lajin yhteiskunnallinen merkittävyys kaikkien alueella vaikuttavien sidosryhmien tietoisuuteen. Seuroja palvellaan esitetyistä tarpeista lähtien. Kehityshaluisille seuroille luodaan mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen ja siten paikallisen merkittävyytensä lisäämiseen. Seuroja kannustetaan keskinäiseen yhteistyöhän ja vuorovaikutukseen mm. koulutussektorilla. Koulutustarjonnan monipuolisuus taataan tiivistämällä yhteistyötä SLUalueiden kanssa. Junioreiden sarjatoiminta on kasvun myötä saanut uusia muotoja. Sarjojen kehittämistä jatketaan yhteistyössä osallistuvien seurojen kanssa. Uusille ikäluokille ja sarjoille pyritään tarpeen vaatiessa löytämään joustavampia ratkaisuja sarjatoiminnan toteutumiseksi. Sarjatoiminnan tilastointi- ja tulospalvelua nopeutetaan kaikilla sarjatasoilla. Kuortaneella ja Seinäjoella järjestetään opiskelijoiden MMkilpailut vuonna Aluevastaava Taneli Tiilikainen on mukana kisojen järjestelytoimikunnassa. Toimikunnan työ on alkanut syksyllä 2006 ja jatkuu koko toimintavuoden Pohjois-Suomen alue Seurojen määrä: 55 Lisenssipelaajat: (8% ) Joukkueet: 130 lapset ja nuoret 45; aikuiset: 85 Pohjois-Suomen alue käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Tulevan toimintavuoden painopistealueena on seurojen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Sarjatoiminnan osalta kehittämiskohteena jatketaan juniorisarjojen alueellistamista. Tulevalla toimintakaudella kiinnitetään huomiota myös sarjajärjestelmien joustavuuteen. Alueellisen koulutuksen osalta lisätään yhteistyötä SLU:n aluejärjestöjen kanssa sekä laaditaan kattava koulutuskalenteri. Kainuun ja Lapin maakuntiin lisätään lajimarkkinointia tavoitteena lajitunnettavuuden lisääminen sekä uusien harrastajien saaminen lajin pariin. 3. LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Lasten ja nuorten ohjaaminen, valmentaminen ja kilpailutoiminta toteutetaan lasten ikä- ja kehitysvaihe huomioiden. Jotta tämä tavoite toteutuisi, tarvitaan riittävä määrä sekä kasvatuksellisesti että urheilullisesti osaavia ohjaajia ja valmentajia, ja tarjottavan sarjatoiminnan on oltava laadukasta ja tarkoituksenmukaista. Lisäksi lasten vanhempien vastuullisen roolin tulee selventyä. SSBL:n uusi strategia ohjaa lasten ja nuorten liikuntaa kokonaisvaltaisesti. Kolme lasten ja nuorten liikunnan visio ja niihin liittyvät tahtotilat määrittävät kilpailutoiminnan ja kaiken muun juniori ja nuorisotoiminnan. Toimenpiteet, joiden avulla tahtotilojen ja visioiden toteutumiseen pyritään on kuvattu sarjatoiminnan ja muun lasten ja nuorten toiminnan otsikoiden alla. SSBL on luonut lasten ja nuorten liikunnan toimintalinjauksia kolme vuotta kestäneen eettisen kehityshankkeen avulla. Kehityshankkeen rahoitus loppui toimintavuoden 2007 aikana. SSBL jatkaa kehitystyötä vuonna 2008 ja siihen liittyvää terveyttä edistävän liikunnan projektia. Toimintavuoden aikana käynnistetään s uunnittelen salibandya -hanke, johon Nuori Suomi ja opetusministeriö ovat myöntäneet rahoitusta. Hankkeen avulla tuo- SSBL

8 tetaan Internetiin helposti omaksuttavaa materiaalia aloitteleville ohjaajille ja valmentajille. Kokeiluja kerhopelien ja F-junioreiden pelien viemisestä pienemmälle pelikentälle jatketaan, ja samalla kehitetään turnauksia monipuolisuuteen kannustavien oheispisteiden avulla. Neljättä kautta pyöriviä F- ja D-E -junioreiden PeliMaailma -sääntöjä kehitetään siten, että ne kannustavat pienempiin joukkuekokoihin ja yksilön huomioimiseen joukkuelajissa. Lapsia ja nuoria on kasvatettu ja kannustettu yleiseen liikunnallisuuteen ja urheilullisuuteen: Liikkuminen on luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisääntyy. Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja: Pelaaminen on oma-ehtoista. Seurojen kerhotoiminta kasvaa, ja se saa erilaisia muotoja. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään. Toiminta salibandyn ympärillä saa uusia, pelaamisen ulkopuolisia muotoja. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja heidän näkemystensä kuulemista edistetään toimintavuoden aikana nuorten harrastehankkeella, jossa integroidaan salibandyyn ja sen harrastamisen kannustukseen keskittyvä verkkopalvelu. Tarkoituksena on auttaa pelikavereiden ja -paikkojen löytämisessä. Samalla palvelu toimii informaation välittäjänä ja viihteellisenä välineenä. Yhteistyötä muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisätään. Salibandyliiton koulukiertue Koululainen Road Show kiertää ympäri Suomea toimintavuoden aikana JUNIOREIDEN SARJATOIMINTA SSBL:n junioreiden sarjat toteutetaan mahdollisimman lyhyin pelimatkoin liiton seitsemällä alueella. Pojissa järjestetään toimintaa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti ( 2-3 ottelua/joukkue/pv ). Kaudet ja Juniorisarjat pelataan turnausmuotoisina sarjoina lukuun ottamatta nuorten SM-sarjaa ( A-poikien SM-sarjaa ) ja B- poikien loppupelejä, jotka pelataan yksittäisinä otteluina. Tyttöjuniorisarjat pelataan A-, B-, C-, D- ja E- junioreissa yhdistettyinä ikäluokkina. Poikien sarjoista A-, B-, ja F- juniorit pelataan yhdistettynä ikäluokkina ja C-, D- ja E- juniorit pelataan pääsääntöisesti jaettuna vuosiluokittain. A-pojat on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan. Nuorten SM-sarjassa pelaa 16 joukkuetta kahdessa lohkossa. Kummankin lohkon neljä parasta pääsee play-off -otteluihin. B-tytöissä ja C ikäluokissa pelataan perussarjat, loppusarjat ja valtakunnallinen loppuhuipentuma. Lisäksi C poikien sarjoissa pelataan välikarsinnat perussarjan jälkeen. Näissä sarjoissa pelataan Suomen mestaruudesta. B-pojissa pelataan alkusarjan jälkeen kevätkaudella B- poikien SM-sarja ( kaksi kahdeksan joukkueen lohkoa ) ja play-off ottelut. D-E ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruudesta. E poikien ikäluokat voidaan pelata yhdistettynä joillakin alueilla vähäisen joukkuemäärän vuoksi. F junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. SSBL

9 3.2. MUU LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Terveyttä edistävän liikunnan projekti Projekti kuuluu Salibandyliiton kokonaisvaltaiseen eettiseen kehitysohjelmaan P eli Meille kaikille. Hankkeen ulkopuolinen rahoitus päättyi toimintavuoden 2007 aikana. SSBL jatkaa hanketta toimintavuoden aikana. Salibandyliitolla on PeliMaailma -säännöt vuotiaille lapsille, jotka pohjautuvat Nuoren Suomen lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suosituksiin. Aiemmin luotujen toiminnan organisoimismallien ja pelisääntöjen jälkeen pääpainopisteenä ovat lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat toiminnot. Projektissa huomioidaan myös terveyttä edistävän liikunnan osa-alueista hygienia, lepo, ravinto ja päihteettömyys. Projektin aikana muotoillaan PeliMaailma -sääntöjä ja tuotetaan juniorisalibandyn toimintaopas Peli Meille Junnuille. Oppaassa on omat osionsa pelaajille, vanhemmille, ohjaajille, valmentajille ja erotuomareille. Lisäksi tuotetaan junioripelaajan fiktiivinen kasvutarina ( DVD ). Elokuvallinen tarina pitää sisällään lapsen ja nuoren liikuntaharrastuksessa kohtaamia haasteita, joita pyritään ratkaisemaan rakentavilla menetelmillä. Alakouluikäisten lasten kerhojen välisiä pelejä kannustetaan järjestämään pienillä kentillä. F-junioreiden turnaukset järjestetään aikaisempaa pienemmillä kentillä, ja liikunnan monipuolisuutta tuodaan salibandyturnauksiin oheispisteiden avulla Nuori Suomi yhteistyö Operaatio Pelisäännöt Operaatio Pelisäännöt on ollut yksi keskeisimmistä yhteistyömuodoista Nuoren Suomen kanssa. Toimintavuoden aikana aloitetaan yhdessä Nuoren Suomen kanssa uusi pelisääntöjen sähköinen palautusjärjestelmä. D- ja sitä nuorempien juniorijoukkueiden sarjoihin osallistumisen ehtona on joukkueen Pelisääntöjen tekeminen. Salibandyliitto on myös mukana Nuoren Suomen KilpaILO - kampanjassa Suunnittelen salibandya -hanke Suunnittelen salibandya -hankkeen avulla lisätään lasten ja nuorten ohjaajien ja valmentajien osaamista. Hankkeen tavoitteena on harjoitteiden tuottaminen ja harjoittelua sekä sen suunnittelua palvelevien tukimateriaalien tuottaminen Nuoren Suomen suunnittelen treenejä -verkkopalveluun Internetiin. Kohderyhmänä ovat aloittelevat ohjaajat ja valmentajat sekä valmennuskoulutuksen ulkopuolella olevat ohjaajat ja valmentajat. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea toimintavuoden aikana Nuorten harrastehanke Nuorten harrastehankkeessa rakennetaan / integroidaan salibandyyn keskittyvä verkkopalvelu, joka kannustaa harrastamaan lajia. Verkkopalvelu auttaa pelikavereiden ja pelipaikkojen löytämisessä ( v rt. pihapelit ennen ), toimii informaation välittäjänä ja viihteellisenä välineenä. Erityisesti pyritään saamaan uusia tyttöharrastajia. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään osallistumalla nuorten foorumeihin ja olemalla mukana Liikunnan ja Urheilun nuorisokomitean organisoimassa ketjukaverihankkeessa Muut yhteistyötahot Koululainen Road Show Koulut, seurakunnat ja kansalaisjärjestöt ovat olleet Salibandyliiton yhteistyötahoja, ja tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja kehittämään. Salibandyliitto aloittaa yhteistyökumppaneineen salibandyn ja sählyn koulukiertueen Koululainen Road Shown. Tavoitteena on vuoden aikana kiertää valtakunnallisesti 70 koulua ja tavoittaa yli lasta ja nuorta. Koulukiertue toteutetaan jokaisella Salibandyliiton seitsemällä alueella samanaikaisesti Joulupukinkirje.fi Joulupukkisäätiön kanssa jatketaan yhteistyötä. Joulupukinkirje.fi -kampanja toteutetaan syksyllä. Kampanjassa järjestetään kilpailu, jossa yhdistetään liikunta muihin alakoulun oppiaineisiin. SSBL

10 4. AIKUISTEN SARJATOIMINTA 5. HARRASTETOIMINTA Salibandyssä on koko maan kattavat laadukkaat aikuisten kilpasarjat. Sarjatoiminta on laadukasta ja edullista. Sarjoihin osallistuminen on helppoa ja vaivatonta. Sarjatoiminta palvelee seurojen tarpeita. Salibandyliiton aikuisten sarjat toteutetaan mahdollisimman lyhyin pelimatkoin liiton seitsemällä alueella. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti ( 2-3 ottelua/ joukkue/pv ). Sarjatoimintaan voi osallistua, vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi sarjaturnaukselle riittävän suurta pelikenttää. Aikuisten sarjatoimintaan osallistuu noin joukkuetta. Toimintakaudella tavoitellaan miesten sarjoissa 5 % ja naisten sarjoissa 10 % kasvua. Yleiset sarjat ja Miesten II - VI divisioonien sarjat pelataan alueellisina. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten II-divisioona pelataan yksittäisinä otteluina. Miesten muut alueelliset sarjat pelataan turnausmuotoisina 6-10 joukkueen lohkoissa. Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena sarjana kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina. Naisten II - IV divisioonien sarjat pelataan alueellisina turnausmuotoisesti 6-10 joukkueen lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma sarjajärjestelmänsä II-IV divisioonille. Salibandy/sähly on osa elämänikuista harrastusta. Harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota vauvasta vaariin Seniorisarjat Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti ( 2-3 ottelua/joukkue/pv ). Seniorisarjoihin voi osallistua, vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi turnaukselle sopivaa pelikenttää. Tavoitteena on 10 % kasvu. Seniorisarjat järjestetään seuraavissa ikäluokissa: miehet 35 v, miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55 v naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita ilmaantuu riittävästi vielä vanhempiin ikäluokkiin, järjestetään niissä sarjat. Sarjoissa pelataan alkulohkot, tarvittava määrä välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen ilmoittautuvien joukkueiden määrästä. Alkulohkot järjestetään mahdollisimman alueellisina. Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko kokonaan, tai pelata yhdessä tai kahdessa turnauksessa. Lajin harrastepuoli on löytänyt oman identiteettinsä ja merkityksensä. Harrastesarjat täydentävät liiton sarjatoimintaa. Harrastesarjoissa noudatetaan liiton sääntöjä. Harrastetoiminnan arvostus lisääntyy Tapahtumat Harrastesarjat ja -tapahtumat täydentävät Salibandyliiton sarjatoimintaa. Salibandyliitto myöntää hakemuksesta SMarvoja erilaisille harrastetapahtumille, jotka ovat laadukkaita ja noudattavat soveltuvin osin liiton sääntöjä. SSBL

11 Salibandyn Rock SM-turnauksessa ja Työpaikkasalibandyn SM-turnauksessa Salibandyliitto on vahvasti mukana kehittämässä ja järjestämässä korkealaatuisia tapahtumia. Kuudes Rock SM-turnaus järjestetään Kokkolassa. Turnaus järjestetään yhteistyössä YleX:n, paikallisten musiikkiyhdistysten ja kokkolalaisen salibandyseura Nibacoksen kanssa. Työpaikkasalibandyn SM-turnaus pelataan SMmitaleista pelataan sekä kilpa- että harrastesarjassa samana päivänä. Turnauksen järjestäjänä toimii Salibandyliiton lisäksi Suomen Työpaikkaurheilu ry. Salibandyturnaus on eri työpaikkaurheilulajeista ylivoimaisesti suurin. Turnauksen jakamisen kilpa- ja harrastesarjaan ja uusien kenttien valmistumisen myötä joukkueita voi osallistua turnaukseen enemmän kuin edellisinä vuosina. Muihin valtakunnallisiin tapahtumiin ja messuihin osallistutaan, mikäli ne koetaan tärkeiksi esimerkiksi uusien lajisovellutusten markkinoinnissa. Alueilla oleviin messuihin ja tapahtumiin aluevastaavat osallistuvat omien mahdollisuuksien mukaan. Harrastevastaava osallistuu Kunto ry:n koordinoimiin aikuisliikunnasta vastaavien tapaamisiin Katusähly Katusählyturnauksia järjestetään maksimissaan 25 paikkakunnalla ympäri Suomen. Katusählykiertueen järjestämisestä vastaa Salibandyliitto, paikalliset jäsenseurat ja erillinen tuotantoyhtiö. Kymmenessä suurimassa turnauksessa tuottajatiimi tuo paikalle samanlaisen kiertuekaluston ja turnausilmeen. 15 turnausta järjestetään kokonaisuudessaan paikallisen seuran toimesta. Osallistujatavoite kiertueelle on yli pelaajaa. Katusählyfinaali järjestetään Helsingin keskustassa Finaalipelien lisäksi päivän aikana on muuta oheistoimintaa, mm. nonstop-taulukkosählyä, bändejä ja tuote-esittelyjä. Lajia sovelletaan ryhmän ja käytettävissä olevien olosuhteiden mukaan. Pieniä liikuntatiloja hyödynnetään entistä paremmin Erilaisten pelimuotojen kehittäminen Vuoden 2008 aikana lanseerataan erilaisia pienpelimuotoja, jotka hyödyntävät paremmin käytettävissä olevat tilat ja ryhmät. Taulukkosählyä ja 3 vs.3 -peliä markkinoidaan kaikissa mahdollisissa tapahtumissa, joihin Salibandyliitto osallistuu, sekä kesän katusählyturnauksissa. Uusista pelimuodoista tehdään lyhyt esittelyvihko, joka lähetetään jokaiseen Suomen kuntaan ja sen lisäksi sitä voi tilata harrastevastaavalta Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet Kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe tarjoaa lajivinkkejä erilaisille harrastajille: huonokuntoisille, lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Tuoteperhe on myös sählyn lajimoduulin materiaalina liikuttajatutkinnossa. Ohjaajan Opas on osana harrasteliikunnan koulutuksen materiaalia. 6. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Kaikilla erityisryhmillä on mahdollisuus harrastaa salibandya. Erityisryhmien tarpeet tunnistetaan. Yhteistyömallit erityisryhmien liikuntajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa ovat vakiintuneet. Oppaiden ja muiden materiaalien tuottaminen. Kurssi- ja leiritoiminnan järjestäminen. Salibandyliitto kannustaa, tukee ja rohkaisee jäsenseurojaan ottamaan toimintaansa mukaan erityistukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia. SSBL

12 Vuoden 2008 aikana tavoitteena on, että harrastevastaava on yhteydessä eri vammaisjärjestöihin kartoittaen mahdollisuuksia ja halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Kurssi- ja leiritoiminnan järjestämistä ja uusien materiaalien tuottamista suunnitellaan ensi vuonna ja niitä toteutetaan myöhemmin strategiakaudella Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta Sähköpyörätuolisalibandyssa eli spt-salibandyssa pelataan ensimmäistä kertaa SM-sarja ja I-divisioona kaudella Sarjat pelataan turnausmuotoisesti. SM-sarjaan osallistuu kuusi joukkuetta ja I-divisioonaan neljä joukkuetta. Spt-salibandyssa erotuomareina toimivat sarjaan erityisesti koulutetut henkilöt. Kauden päätteeksi on palaveri, jossa käsitellään mennyt kausi ja päätetään uuden kauden sarjajärjestelmät ja turnaukset. 7. HUIPPU-URHEILU Huippusalibandya kehitetään amatööriurheilun lähtökohdista. Vielä menestystäkin arvokkaampaa on huippusalibandyn kautta antaa lapsille, nuorille ja muille malli reilusta ja puhtaasta urheilusta. Huippusalibandyn markkinoinnista ja kehittämisestä vastaa perustettu Salibandyliiton omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy. Yhtiöstä käytetään arkikielessä nimeä Salibandyliiga. Salibandyn valmennustoiminnasta vastaa liiton valmennus- ja koulutuspäällikkö. Maajoukkuetoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa liittohallituksen alainen maajoukkuevaliokunta Yhteistyössä toteutettava sarja- ja muu salibandytoiminta Kuurojen salibandyn SM-turnaus järjestetään yhdessä Kuurojen Urheiluliiton kanssa. Vuoden 2008 turnaus pidetään Jyväskylässä. Salibandyliitto asettelee turnauksiin tuomarit ja hoitaa tilastoinnin Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta Salibandyliitto tukee erityisryhmien maajoukkuetoimintaa muun muassa antamalla maajoukkueasuja joukkueiden käyttöön ja mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti. Lisäksi maajoukkueiden turnausmatkoista on juttua ja peliraportteja salibandylehdessä ja Internetissä. Spt-salibandyn EM-turnaus järjestetään vuonna 2008 Belgiassa. Huippu-urheilun merkittävä arvovalinta on tarjota huipulle tähtääville nuorille tavoitteita ja esikuvia. Miesten ja naisten maajoukkueet sekä kansallinen huippu-urheilu toimivat erityisesti esikuvien ja tavoitteiden tarjoajina. U19-poikien ja -tyttöjen maajoukkuetoiminnalla ja sitä kehittämällä tarjotaan nuorille kehittyville pelaajille mahdollisuus kansainvälisiin kontakteihin ja huippuotteluihin. Maajoukkueille tarjotaan riittävät toimintaresurssit kansainväliseen toimintaan ja menestykseen, jotta lajin jalansija arvostettuna huippuurheiluna niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vahvistuu. Kunkin maajoukkueen päätapahtuma on lajin maailmanmestaruuskilpailut. Kansallisen huippu-urheilun pääsarjoja ovat miesten Salibandyliiga, naisten Salibandyliiga ja miesten I divisioona, joiden sarjajärjestäjänä liiton kanssa tehdyllä sopimuksella toimii SSBL Salibandy Oy. Tavoitteena on edelleen kehittää näiden salibandyn pääsarjojen toiminnan laatua ja näkyvyyttä mediassa Maajoukkueet Miesten maajoukkue valmistautuu marras-joulukuussa 2008 Tshekissä pelattaviin MM-kilpailuihin leireilemällä ja pelaamalla maaotteluita. Helmikuussa maajoukkue osallistuu Sveitsissä pelattavaan neljän maan turnaukseen ja huhtikuussa on vuorossa kaksoismaaottelu. Vastustaja SSBL

13 huhtikuun otteluihin ei ole vielä selvillä. Kesän ja syksyn ohjelma vahvistuu vuoden 2007 loppuun mennessä, mutta jo nyt tiedetään että kesän leirityksen määrä tulee nousemaan aiemmasta. Suuren haasteen maajoukkueelle tuo kansainvälisen kilpailukalenterin muutokset. Aikaisemmin toukokuussa pelattujen MM-kisojen uusi ajankohta on joulukuu. Tämä vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi kesän 2008 ohjelmaan. Maajoukkueen päävalmentajana toimii toista kisaperiodiaan Petteri Nykky, apunaan valmentajat Jussi Jäntti ja Samu Kuitunen. Fysioterapeutteina toimivat Antit Ylinen ja Luhta ja huoltajana Petri Kanter. Maajoukkuevalmentajat tarkkailevat aktiivisesti pelaajia sarjaotteluissa ja keräävät palautetta seurajoukkueiden valmentajilta. Yhteistyötä seurajoukkueiden kanssa kehitetään voimakkaasti. Poikien U19 maajoukkue Huhtikuun ja marraskuun kansainvälisinä viikonloppuina joukkue pelaa maaotteluja. Joukkue valmistautuu maaotteluihin leireillä elo-, loka- ja joulukuussa. Syyskuussa pelataan perinteinen Dexal- cup Vantaalla. Maaotteluiden vastustajat ja pelipaikat vahvistuvat toimintavuoden alussa. Naisten maajoukkue Helmikuussa naisten maajoukkue avaa kautensa Ruotsissa Göteborgissa pelattavassa World Challenge Cupissa. Turnaukseen osallistuvat Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin maajoukkueet. Huhtikuussa tavoitellaan maaotteluita Ruotsia vastaan, jotka pelattaisiin Ruotsissa. Elokuussa ja syyskuussa pidetään leirit Eerikkilän urheiluopistolla. Leireille kutsutaan Ruotsin, Sveitsin tai Tshekin maajoukkue leireilemään ja pelaamaan harjoitusmaaotteluita. Marraskuussa on vuorossa Euro Floorball Tour- tapahtuma Tshekissä. Joukkueen päävalmentajana toimii Matti Kaipio, valmentajana Timo Välimaa ja joukkueenjohtajana Aarno Lahti. Valmennus ja johtoryhmää täydennetään. Tyttöjen U19 maajoukkue Tyttömaajoukkueen vuoden 2008 päätavoite on toukokuussa pelattavat U19 tyttöjen kolmannet MM-kisat. MM-kisoissa pelaavat vuonna 1990 ja myöhemmin syntyneet pelaajat. Tammikuussa joukkue leireilee kaksi päivää Eerikkilässä, jolloin valmistaudutaan helmikuussa pelattavaan maaotteluturnaukseen. Maajoukkue osallistuu Puolassa pelattavaan Polish Cup -turnaukseen. Muut mukana olevat maat ovat Sveitsi, Tshekki, Puola, Latvia, Slovakia ja Georgia. Huhtikuussa joukkue pitää vielä neljän päivän viimeistelyleirin Eerikkilän urheiluopistolla Puolassa pelattaviin MM-kisoihin maajoukkue matkustaa MM-kisojen jälkeen katseet kohdistetaan uuteen ikäluokkaan ja elokuussa pelataan Pohjola Cup, johon osallistuvat vuonna 1991 syntyneet pelaajat. Syksyllä maajoukkue leireilee Pajulahden urheiluopistolla lokakuussa, ja marraskuussa on tarkoitus pelata maaotteluturnaus Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin tyttömaajoukkueiden kesken. Opiskelijoiden maajoukkueet Opiskelijoiden MM-kisoihin osallistuvat miesten ja naisten joukkueet. Kisajoukkueisiin valitaan nuoria pelaajia, joiden tavoitteena on tulevaisuudessa pelata miesten ja naisten maajoukkueissa Tapahtumat Helmikuun alussa pelataan neljän maan World Challenge - turnaus Göteborgissa Ruotsissa, jossa on mukana naisten maajoukkue. Tyttöjen maajoukkue pelaa samaan aikaan Polish Cupissa Puolassa maaotteluita. Tyttöjen MM-kisat pelataan Muut maaottelut sovitaan toimintavuoden alussa. Suomen Cupin kehittämistä jatketaan edelleen. Tavoitteena on saada yhä enemmän joukkueita mukaan. Suunnitelmissa on jatkaa loppuotteluiden järjestämisessä yhteistyötä muiden sisäpalloilulajien kanssa. SSBL

14 EuroFloorball Cup 2008 Salibandyn seurajoukkueiden mestaruusturnaus Euro- Floorball Cup 2008 pelataan Vantaalla Pelipaikkoina ovat Vantaan Energia Areena ja Myyrmäen Urheilutalo. Turnaus on kansainvälisen salibandyliiton IFF:n merkittävin aikuisten arvotapahtuma kaudella Turnaukseen osallistuu 16 joukkuetta ( 8 mies- ja 8 naisjoukkuetta ). Osallistuvat joukkueet saapuvat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Venäjältä, Latviasta, Italiasta, Tshekistä ja Sveitsistä. Suomen edustajat miesten turnauksessa ovat SalibandySeura Viikingit ( Helsinki ) ja Salibandy Club Classic ( T ampere ), ja naisten turnauksen Tapanilan Erä ( Helsinki ). Turnauksessa pelataan yhteensä 36 ottelua. EFC:n oheistapahtumana järjestetään kansainvälinen valmentajaseminaari. EFC -tapahtuman organisaatiossa on kaksi päätoimista työntekijää. Ari Vehniäinen toimii tapahtuman pääsihteerinä ja Kaarina Salomaa assistenttina Tapahtuman järjestelyihin osallistuu myös Suomen Salibandyliiton sekä SSBL Salibandy Oy:n työntekijät omien toimiensa ohella. Turnausjärjestelyihin osallistuu lisäksi noin 200 vapaaehtoista. Salibandyliiga on maailman paras salibandysarja ja Suomen paras sisäpalloilusarja, Suomi on maailman paras salibandymaa. Otteluiden katsojamäärät kansallisesti ja kansainvälisesti suurimmat ( t apahtumapaikalla ja television kautta). Peli on hyvää, ottelut ja tapahtumat ovat kiinnostavia. Toimintavuoden aikana kehitetään TV-otteluiden tuotantoa sekä tapahtumia. Kehitystyötä tehdään tiiviisti sekä Urheilukanavan että liigaseurojen kanssa. TV-sopimuksen mukaisesti Urheilukanava lähettää 20 suoraa miesten Salibandyliigan tv-ottelua ja YLE televisioi miesten Salibandyliigan finaalit ( 3-5 ottelua). Huippusalibandyn markkinointia lisätään ja kehitetään ajan trendien mukaiseksi. Markkinointiviestintää tehdään aikaisempaa enemmän internetin välityksellä. Salibandyliigan omia viestintäkanavia kehitetään aikaisempaa monimuotoisemmiksi. Tiedottamista ja yhteydenpitoa mediaan lisätään merkittävästi. Myös liigaseuroja ohjeistetaan aktiiviseen ja oikeaoppiseen tiedottamiseen. Salibandyliigan tähtipelaajia ja persoonia tuodaan esille. Pelaajat näkyvät Salibandyliigan markkinointimateriaaleissa ja heistä toimitetaan artikkeleita medialle. Maajoukkueen imagostatusta kohotetaan. Yhteistyötä tehdään Elixir tv-ohjelman kanssa, joka tuo salibandya ja maajoukkuepelaajia vahvasti esille. Yhteistyökumppaneiksi haetaan vahvoja brändejä, jotka haluavat olla lajin kehityksessä mukana. Yhteistyökumppaneille kehitetään yhä monimuotoisempia yhteistyömuotoja. Naisten Salibandyliigan puolelle haetaan vahvasti naisiin ja naissalibandyyn profiloituvia yhteistyökumppaneita Markkinointi ja markkinointiviestintä 7.4. Sarjatoiminta kausilla ja Medianäkyvyys on suurempi kuin muilla sisäpalloilulajeilla. Median kiinnostus ja lajin yleinen arvostus on kohonnut. Salibandy on houkutteleva ja kiinnostava sponsoroinnin kohde. Kaudella miesten Salibandyliigassa pelaa neljätoista joukkuetta. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen kahdeksan parasta joukkuetta jatkavat pudotuspeleihin. Viimeinen joukkue putoaa I divisioonaan, sijoille 12 ja 13 päätyvät karsivat liigapaikastaan I divisioonan joukkueita vastaan. Suomen Mestari ratkeaa huhtikuun alussa. SSBL

15 Naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina kymmenen joukkueen kaksinkertaisena runkosarjana, jonka jälkeen kahdeksan parasta joukkuetta ottelevat pudotuspeleissä. Naisten liigan kymmenenneksi sijoittunut joukkue karsii liigapaikastaan naisten I divisioonajoukkuetta vastaan. Miesten I divisioona pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa, joissa pelataan kolminkertainen runkosarja. Runkosarjan jälkeen lohkojen kaksi parasta karsivat pääsystä Salibandyliigaan kaksivaiheisessa karsinnassa. I divisioonan lohkojen kaksi viimeistä karsivat sarjapaikastaan. Kaudella miesten Salibandyliigassa pelaa neljätoista joukkuetta. Naisten Salibandyliiga laajenee kahdentoista joukkueen sarjaksi. Miesten I divisioonaan pelataan kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Miesten ja naisten Suomen Cup käynnistyvät syksyllä Sarjatoimintaa kehitetään perustamalla miesten sekä naisten liigan kehitystyöryhmät sekä tekemällä miesten liigan seuroille laatukartoitus. Kaikkien pääsarjojen seuroille tullaan edelleen järjestämään pakollisia sarjapalavereita. Miesten Salibandyliigassa on käytössä liigalisenssiehdot. Työryhmä valmistelee naisten liigaan liigalisenssiä, joka otetaan käyttöön kevennettynä kaudelle Sarjamääräyksien, sarjapalavereiden, koulutuksen ja joukkuekohtaisen konsultoinnin avulla kehitetään huippujoukkueiden toimintaa vastaamaan yhä paremmin yleisön, median ja yhteistyökumppaneiden odotuksia. II TUKITOIMINNOT 8. VALMENNUSTOIMINTA Salibandyliiga on maailman paras salibandysarja ja Suomen paras sisäpalloilusarja. Suomi on maailman paras salibandymaa. Salibandyliigassa pelaavat maailman parhaat pelaajat. Maailman parhaat pelaajat ovat suomalaisia. Toimintavuoden tavoitteena on suomalaisen salibandyn valmennusjärjestelmän linjaaminen ja selkeyttäminen kaikille toimijoille. Kokonaisuuteen kuuluu useita toimenpiteitä 15-vuotiaista motivoituneista ja lupaavista pelaajista alkaen aina aikuisten maajoukkuetoimintaan saakka Talenttileirit Talenttileirit ovat omavalintaisia leirejä hyville pelaajille. Talenttileirit järjestetään kesä- ja elokuussa pojille ja tytöille Eerikkilän Urheiluopistolla. Seurajoukkueet esittävät leirille parhaita pelaajiaan, joista valinnat tehdään. Valmennuksen taso pidetään leireillä korkealla Pikku Pohjola tapahtumat Pikku Pohjola -tapahtumat ovat pelitapahtumia, jonne kutsutaan alueiden joukkueiden parhaat pelaajat. Aluekouluttaja vastaa alueensa tapahtumista ja aluevalmentaja seurannasta ja pelaajien arvioinnista. Poikien Pikku Pohjola Cup 92 järjestetään ja poikien Pikku Pohjola Finaali 90 järjestetään Poikien Pikku Pohjola Finaali 91 ja tyttöjen Pikku Pohjola Finaali järjestetään toukokuussa. Kesä- ja heinäkuussa järjestetään poikien ja tyttöjen alueleirit. Joulukuussa ovat vuorossa tyttöjen Pikku Pohjola Cup93-94 ja poikien Pikku Pohjola Semi 92- tapahtumat. SSBL

16 8.3. Pohjola Cup Pohjola Cup on valtakunnallinen tapahtuma, joka päättää nuoren pelaajan seurannan. Tämän jälkeen alkaa maajoukkuekartoitus. Pohjola Cup pelataan elokuussa Eerikkilän Urheiluopistolla. Vuorossa ovat 91-syntyneet pojat ja syntyneet tytöt Alueelliset harjoituskeskukset Alueelliset harjoituskeskukset toimivat erittäin tärkeinä toimintoina urheilijoiden kasvattamisessa ja lajin tason nostamisessa. Keskukset toimivat urheilulukioiden ympärillä ja tavoitteena on laajentaa mahdollisimman moni urheiluakatemiaksi. Tämä mahdollistaa useampien pelaajien ryhmään pääsyn. Toimintaa kehitetään pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa ja Pohjanmaalla. Toimintavuoden aikana tilanne Porissa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa selvitetään. Lajiliiton velvoite on vastata valmennustoiminnasta Valtakunnallinen koulutus- ja valmennuskeskus Eerikkilän Urheiluopiston kanssa jatketaan ja tiivistetään yhteistyötä. Uusia koulutuksia ja leirejä toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Sopimus Pajulahden Urheiluopiston kanssa tarkistetaan ja yhteistyötä jatketaan tarvittaessa Fyysisten ominaisuuksien testaaminen Toteutetaan systemaattisesti kaikkien maajoukkueiden kanssa, joille järjestetään yhteiset testauspäivät touko-, elo- ja joulukuussa. Seurajoukkueita testataan tilauksesta. Viitearvojen ja tulosten ylläpito siirretään Internetiin. 9. VALMENTAJA JA OHJAAJAKOULUTUS Liiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä on laadukas, kiinnostava, arvostettu sekä helposti saavutettavissa. Uusittu valmentajakoulutusjärjestelmä toimii kokonaisuudessaan. Keskeisessä osassa on alueellinen toiminta ja aluekouluttajan edellytykset toimia. 1-TASON koulutus toteutetaan täysin alueellisesti ja 2-TASO rytmitetään kurssimuodon lisäksi maantieteellisesti. Valmentajille suositellaan koulutuksen osalta valmennustason mukaisia pätevyyskriteerejä. Kaikille valmentajille suunnattua valmentajalisenssijärjestelmä valmistellaan. Liigavalmentajilta vaaditaan vähintään HVT-koulutus. Avoimia ja tilauksiin perustuvia koulutuksia järjestetään edelleen, joilla taataan riittävä saavutettavuus. Koulutusvaliokunnan työskentely vakiinnutetaan koulutuksen kokonaisuutta ohjaavaksi asiantuntijaryhmäksi. Valtakunnallisen valmentajakoulutusorganisaation kehittymiseen reagoidaan. Salibandy on vahvasti mukana eri lajien yhteisessä VOK-toiminnassa. Liiton valmennus- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä huomioi lajin eri kohderyhmät ja vaatimukset. Teemaseminaareja tarjotaan kohdennettuina. Sisällöt ovat lajiliiton omia tai muun tahon tuottamia, esimerkiksi hyödynnetään Suomen Valmentajat ry:n järjestämiä koulutuksia. Monipuolista koulutustarjontaa pitää markkinoida tehokkaammin ja kohdentaa oikein. Nostetaan valmentajakoulutuksen lisäksi esille mm. Tenavasähly, Ohjaajakoulutus, Ota minut mukaan- soveltavan liikunnan paketti, huoltajakurssi ja maalivahtivalmennus. SSBL

17 Salibandyn valmentajakerhon toiminta on valtakunnallisesti aktiivista ja laadukasta. Suomen Salibandyvalmentajakerhon tavoitteena on nostaa valmentajan asemaa ja arvostusta. Kerhon toiminta toteutetaan yhteistyössä Suomen Valmentajat ry:n kanssa. Kerholle muodostetaan oma johtoryhmä. Kerhon nettisivuille toimitetaan säännöllisesti valmennuksellisia juttuja ja tarjotaan jäsenille etuja valmennuskoulutuksista ja valmennusmateriaaleista. Salibandy pelinä kehittyy sisällöllisesti ja laadullisesti Yleistä Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan ( E TV ) johdolla. Tavoitteena on kohottaa erotuomaritoiminnan laatua kaikilla tasoilla liiton yleisen strategian, Peli salibandyerotuomarille visioita tulevaisuuteen, ja siihen liittyvien tarkempien kehitysohjelmien mukaisesti. Keinoina ovat mm. uusien erotuomarien ja tarkkailijoiden ( e rotuomarivalmentajien ) rekrytoinnin tehostaminen, alueellisen koulutuksen tukeminen ja sektorin kaiken koulutuksen kehittäminen. Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa lisätään, esimerkkinä erityisryhmien erotuomarikoulutuksen kehittäminen. Kaudella aloitettua jatkuvan koulutuksen periaatetta toiminnassa jatketaan. Kaudella aloitettua yhteispohjoismaisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä tarkennetaan. Alueiden erotuomarivastaavien, erotuomarikoulutusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden työtä tuetaan. Yhteistyötä alueellisten erotuomarikerhojen kanssa jatketaan. ETV kokoontuu säännöllisesti asioidenhoidon vaatimalla tavalla. Erotuomarivaliokunnan alaisten jaoksien työtä laajennetaan. Suomalaista salibandya kehitetään. Valmennus- ja koulutusmateriaalien sisällön tuottamisessa käytetään asiantuntijoina huippuvalmentajia. Maajoukkuevalmentajat kouluttavat seuravalmentajia. Kansainvälistä huippusalibandya hyödynnetään esimerkiksi videomateriaalin tuottamisessa. EFC-tapahtumassa järjestetään kansainvälinen valmennusseminaari. Joukkuetaktiikkaan valmistetaan uudet materiaalit. Harjoitemallit siirretään kaikkien saataville Internettiin. 10. EROTUOMARITOIMINTA Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus Erotuomarivaliokunta ja mahdollisesti koulutusjaos kouluttavat kaikki liiga- ja liittoerotuomarit. Koulutuksessa ulkopuolisten kouluttajien käyttöä lisätään. Liigakoulutustilaisuuksia pidetään vähintään kolme kauden aikana. Liittokoulutusryhmän jäsenille järjestetään myös erillisiä koulutustilaisuuksia kauden aikana. Koulutusta monipuolistetaan ja fyysisissä testeissä käytetään ETV:n hyväksymiä malleja. Tavoitteena on edelleen mahdollisimman yhtenäisen erotuomaritoiminnan kehittyminen ylimmille sarjatasoillemme. Lisäksi tavoitteena on joustava luokitustasojen korjaaminen kesken kaudenkin, jotta jokainen tuomari toimisi menestymisensä osoittamalla tasolla. Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti. Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita Naiserotuomarikoulutus Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan naiserotuomarien ja toimijoiden määrän kasvattamista alueellisesti tavoitteena kattavan naiserotuomariverkoston luominen. Naisten osuutta ylimmässä valtakunnallisessa koulutusryhmässä edelleen lisätään, ja tyttöjen Pohjola Cup tapahtumaa hyödynnetään koulutuksessa. SSBL

18 10.4. Alue-erotuomarikoulutus ETV ja koulutusjaos kouluttavat jokaiselle alueelle alueerotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et -koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita. Eettisen kehityshankkeen mukaisesti koulutetaan pelinohjaajia F -juniorien otteluihin. Alueilla käytetään paikallisten salibandyerotuomarikerhojen apua ja muutenkin tehdään yhteistyötä paikallisten kerhojen kanssa. Eri alueiden koulutustapahtumat ovat pääsääntöisesti samansisältöisiä. Peruskoulutusmateriaalit pohjautuvat yhteispohjoismaiseen erotuomarikoulutusmateriaaliin. Alueiden välistä vuorovaikutusta tuetaan. Alueerotuomaritoiminnan tukea jatketaan liiton erotuomariasiantuntijan ja ETV:n edustajien toimesta mm. vierailemalla alueiden koulutustapahtumissa. Alueiden erotuomarivastaavien lisättyä koulutusta jatketaan ja heidän toimintaansa alueillaan tuetaan. Alueiden et -koulutusvastaavien työtä tarkennetaan koulutuksella. Vuorovaikutusta alueiden seurojen, erotuomarien ja aluevastaavien välillä kehitetään. Poikien Pohjola Cup tapahtumaa käytetään eri alueiden lupaavimpien erotuomareiden koulutushuipentumana. Miesten 2. divisioonaa tuomitsevien alue-erotuomareiden koulutusta jatketaan A4 -kehitysohjelman mukaisesti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Erotuomaritarkkailu ja otteluvalvonta Erotuomaritarkkailun ( =erotuomarivalmennuksen ) kehitysohjelman tarkoitus on kehittää ja tukea yksittäistä erotuomaria ja erotuomariparia. Lisäksi se on oikeudenmukaisen erotuomariluokituksen perusta. Tarkkailutoiminnan kautta erotuomarien toiminta saadaan kohdistettua oikeille tasoille. Erotuomaritarkkailua jatketaan aiemmassa muodossa miesten liigassa. Liigassa tavoitteena on tarkkailla otteluista 80 %. Tarkkailua suoritetaan myös muissa yksittäisissä otteluissa. Naisten liigassa ja miesten 1.divisioonassa pyritään 55 %:n tarkkailumäärään. Pääsarjoissa tehdään myös joukkueiden suorittamaa erotuomariarviointia ( j oukkuepalaute ) sekä erotuomareiden omatoimista itsearviointia. Miesten 2.divisioonan ja naisten 1.divisioonan tarkkailutavoite on 35 % tulevana vuonna. Alueellista tarkkailua lisätään ja kohdennetaan varsinkin aloittaviin ja lupaaviin erotuomareihin. ETV ja tarkkailujaos kouluttavat pääsarjatarkkailijat ( otteluvalvojat ), ja nämä yhdessä alueiden et vastaavien ja koulutusvastaavien kanssa alueelliset et tarkkailijat. Tavoitteena on lisätä tarkkailijoiden määrää erilaisin keinoin. Otteluvalvontaa suoritetaan yksittäisissä otteluissa Olosuhdetarkkailu Miesten ja naisten liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa suoritetaan edelleen tarvittaessa olosuhdetarkkailua. Olosuhdetarkkailua tekevät ETV:n kouluttamat pääsarjatarkkailijat ( otteluvalvojat ). Tavoitteena on tukea yhtenäisen salibandykulttuurin luomista eri puolelle maata kuitenkin säilyttäen ja tukien alueiden ja joukkueiden omaleimaisuutta Erotuomariasettelu ja luokitukset Erotuomariasettelua kehitetään edelleen useimpien yksittäisten ottelujen osalta keskitettyyn järjestelmään perustuvaksi. Tällöin ETV:n nimeämät henkilöt asettelevat erotuomarit miesten ja naisten liigapeleihin sekä miesten 1.divisioonan peleihin. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden asettelijat. Käytössä on 12-portainen erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin luokitus perustuu suoritettuun erotuomarikoulutukseen, tehtyihin tarkkailuihin sekä muihin erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksen läpikäyminen on edelleen pakollinen koti/vastuujoukkueiden toimitsijatehtävissä toimiville kilpailusääntöjen määräämällä tavalla. Koulutuksesta huolehtivat ETV:n, alueiden erotuomarivastaavien ja koulutusvastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutus on maksullinen. Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla. Lisäksi seuroille järjestettyjä toimitsijakoulutuksia jatketaan. Kun seurat hankkivat koulutustilat, toimitsijakoulutuksesta aiheutuu ainoastaan kouluttajakustannukset. SSBL