Suomen Salibandyliitto ry. Toimintasuunnitelma. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Transkriptio

1 Suomen Salibandyliitto ry Toimintasuunnitelma 2012 Vahvistettu hallituksen kokouksessa

2 Sivu2 Sisältö VARSINAINEN TOIMINTA... 3 Aikuisten sarjatoiminta... 3 Junioreiden sarjatoiminta... 3 Kaudella ja toteutettavat juniorisarjat... 3 Junioreiden ikäluokat kaudella Junioreiden ikäluokat kaudella Muu toiminta... 4 Alueellinen toiminta... 5 Etelä-Suomen alue... 5 Kaakkois-Suomen alue... 5 Länsirannikon alue...6 Pohjanmaan alue...6 Pohjois-Suomen alue... 7 Savo-Karjalan alue... 7 Sisä-Suomen alue... 8 Nuoriso ja harrastetoiminta... 8 Neljän tähden peli... 8 PeliMaailma...9 Nuori Suomi -yhteistyö...9 SäbäMestari...9 Pelaajapolku Urheiluakatemiavalmennus Seuratoiminnan kehittäminen Palkatut työntekijät seuroissa Uudet materiaalit ja koulutukset Erotuomaritoiminta Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus Naiserotuomarikoulutus Alue-erotuomarikoulutus Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta Olosuhdetarkkailu Toimitsijakoulutus Toimintailmapiiriin vaikuttaminen HALLINTO JA TALOUS Strategia Organisaatio Talous...20 Kansainvälinen toiminta Viestintä...22 Lajimarkkinointi...24 Liite. Talousarvio Harrasteliikunnan kehittäminen...9 Omatoiminen harjoittelu junioreissa...9 Tapahtumat Katusähly Erilaisten pelimuotojen kehittäminen Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet Erityisryhmät Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti HUIPPU-URHEILU Pääsarjat Suomen Cup Antidopingtoiminta Maajoukkuetoiminta Miesten A-maajoukkue Poikien U19 maajoukkue Naisten A-maajoukkue Tyttöjen U19 maajoukkue Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet TUKITOIMINNOT Valmennus- ja koulutus Valmentajakoulutus Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt Talenttileiri... 14

3 Sivu3 Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. SSBL toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa SSBL pyrkii edistämää tasa-arvoa. (SSBL:n toimintasäännöt) VARSINAINEN TOIMINTA Aikuisten sarjatoiminta Salibandyliiton aikuisten sarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä alueella. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv). Kausilla ja miesten II - VI divisioonien sarjat pelataan alueellisina. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten IIdivisioona pelataan yksittäisinä otteluina. Miesten muut alueelliset sarjat pelataan turnausmuotoisina, 6-10 joukkueen lohkoissa. Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena sarjana kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina. Naisten II - IV divisioonien sarjat pelataan alueellisina turnausmuotoisesti 6-10 joukkueen lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-IV divisioonille. Junioreiden sarjatoiminta Salibandyliiton junioreiden sarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä alueella pojissa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv). Kaudella ja toteutettavat juniorisarjat Kaudella A-C -juniorisarjoista pelataan yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja, B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden play-offs ottelut. Muut sarjat pelataan turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten SM-sarjat C juniorisarjat) pelataan Suomen mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja kahdessa tyttöjen ikäluokassa. A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa. Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä 10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta pääsevät play-off otteluihin. Muissa B- C junioreissa pelataan alueellisen SMkarsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat ja play-off -ottelut. D-E ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruuksista. F junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman ja Kisamaailman sääntöjä ja toissijaisesti liiton kilpailusääntöjä. Kaudella A-C -juniorisarjoista pelataan yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja, B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden play-off ottelut. Muut sarjat pelataan turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten SM-sarjat C juniorisarjat) pelataan Suomen mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja kahdessa tyttöjen ikäluokassa. A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja

4 Sivu4 pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa. Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä 10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta pääsevät play-off otteluihin. Muissa B- C junioreissa pelataan alueellisen SMkarsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat ja play-offs -ottelut. D-E ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruuksista. F junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman sääntöjä ja toissijaisesti liiton kilpailusääntöjä. Junioreiden ikäluokat kaudella Pojat: A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat B-juniorit, johon kuuluvat vuosina , C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996, C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997, D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998, D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999, E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000, E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001, F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002 ja F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 syntyneet pelaajat. Tytöt: B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat vuosina , C-juniorit, johon kuuluvat vuonna , D-juniorit, johon kuuluvat vuonna , E-juniorit, johon kuuluvat vuonna ja F-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat Junioreiden ikäluokat kaudella Pojat: A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina , B-juniorit, johon kuuluvat vuosina , C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997, C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998, D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999, D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000, E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001, E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002, F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 ja F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004 syntyneet pelaajat Tytöt: B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat vuosina , C-juniorit, johon kuuluvat vuonna , D-juniorit, johon kuuluvat vuonna , E-juniorit, johon kuuluvat vuonna ja F-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat. Muu toiminta Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv). Seniorisarjat järjestetään kausilla ja seuraavissa ikäluokissa: miehet 35 v, miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55 v, naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita ilmaantuu riittävästi vieläkin vanhempiin ikäluokkiin, järjestetään niissä sarjat. Sarjoissa pelataan alkulohkot, tarvittava määrä välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen ilmoittautuvien joukkueiden määristä. Alkulohkot järjestetään mahdollisimman alueellisina. Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko kokonaan tai pelata yhdessä tai kahdessa turnauksessa. M 35 sarjassa järjestetään haastajasarja aloitteleville ja vähemmän pelanneille joukkueille. Mikäli muissakin

5 Sivu5 ikäluokissa löytyy riittävästi joukkueita haastajasarjaan, järjestetään niissä sarjoissa haastajasarjat. Alueellinen toiminta Liiton alueellinen toiminta on jaettu seitsemään alueeseen: Etelä-Suomen, Länsirannikkoon, Sisä- Suomeen, Kaakkois-Suomeen, Savo-Karjalaan, Pohjanmaahan ja Pohjois-Suomeen. Kullakin seitsemällä toiminnallisella alueella on alueen oma aluetoimisto. Aluetoimistot sijaitsevat Oulussa, Seinäjoella, Joensuussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Näillä jokaisella toimistolla on palkatut kokopäiväiset aluevastaavat ja lisäksi Etelä-Suomen aluetoimistossa on kokopäiväinen sarjasihteeri. Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen alue koostuu Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnista. Toiminnasta vastaavat aluevastaava ja sarjasihteeri. Toiminnan tavoitteina ovat seurojen laadukkaan palvelun ja yhteistyön parantaminen, alueellisen sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien kanssa, kuten myös alueen erotuomarivastaavan ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa. Alueen suuresta joukkuemäärästä ja ottelumäärästä johtuen, sarjatoiminta on aluetoimiston tärkein työkokonaisuus. Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen sisällä mahdollisimman alueellisesti. Sarjatoiminta alueella jatkaa kasvamistaan, etenkin nuorimmissa junioreissa. Aluetoimiston tehtävä on vastata tähänkin haasteeseen. Kaudella F-poikien ja -tyttöjen sarjat pelataan pienennetyissä kaukaloissa ja pienennettyihin maaleihin Kaukaloiden koko on tällöin n. 15x30m. E-tyttöjen sarja pelataan samalla periaatteella 15x30m kaukalossa. Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Lesport tulospalveluohjelmaa käytetään reaaliaikaisesti nuorten SM-sarjassa, Miesten II-divisioonassa, B- ja C-juniorien SM-sarjoissa. Ko. tulospalveluohjelmaa käytetään alueen turnausmuotoisissa sarjoissa. Vastuujoukkue lähettää tulokset Lesport-tulospalveluohjelmaan sähköpostitse. Näin nopeutetaan turnausmuotoisten sarjojen tulospalvelua. Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lisenssitarkastuksia lisäämällä saadaan pelaajien edustusoikeuksien tarkastus aiempaa kattavammaksi. Alueella järjestettävässä aikuisten, senioreiden ja junioreiden alueliigassa on yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuroja ja paikallinen erotuomarikerho. Kaakkois-Suomen alue Kaakkois-Suomen alue koostuu Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Aluetoimiston päätehtävänä on alueellisen sarjatoiminnan järjestäminen. Lappeenrannassa sijaitsevassa aluetoimistossa toimii yksi päätoiminen aluevastaava. Sarjojen tilastoinnissa käytetään ulkopuolista palvelua. Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminnassa huomioidaan Kaakkois-Suomen alueen laajuus. Lohkojakojen alueellistaminen toimii yhtenä sarjojen järjestämisperiaatteena. Junioriikäluokkien sarjajärjestelmiä kehitetään myös palvelemaan eritasoisia joukkueita järjestämällä laajimpiin sarjoihin tasonmukaisia lohkovaiheita. Lajimarkkinoinnissa panostus kohdistetaan F- junioreiden ja nuorempien kerhoryhmien suuntaan tutustuttamalla seurat, joukkueet ja kerhot erilaisin muodoin otteluihin ja turnauksiin. Aluetoimisto on myös mukana kehittämässä junioriseurojen koulukiertueita ja

6 Sivu6 harrastetapahtumia sarjatoiminnan sen mahdollistaessa. Alueen sarjatoimintaa seurataan turnausvierailuilla. Lisäksi seuratapaamisilla kannustetaan seuroja etenkin junioritoiminnan edistämiseen. Kuntien ja yksityisten hallien olosuhdekartoituksessa tuodaan esille pelipaikkojen varusteiden kunto ja tilojen turvallisuus. Kuntayhteistyön lisäksi tehdään myös järjestöyhteistyötä mm. SLU-alueiden kanssa. Seuroille tarjotaan valmennuskoulutusta sekä muuta seuratoimintaan liittyvää koulutusta ja ohjausta seurojen tarpeiden mukaan. Syksyllä 2012 järjestetään seuroille alueen puolesta toimitsijakoulutusta suurimmilla paikkakunnilla. Erityiskohderyhmänä ovat pienet seurat. Paikkakunnat määritellään kilpailukauden alussa. Länsirannikon alue Länsirannikon alue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ja Ahvenanmaan itsehallintoalueen. Toimintavuoden pääpainona ovat sarjatoiminnan monipuolistaminen, alueellisten verkostojen rooli alueellisessa toiminnassa ja harrastetoiminnan luominen. Toimintavuoden aikana monipuolistetaan ja laajennetaan alueellista sarjatoimintaa, pääpainona D-E junioreiden sarjojen jakautuminen kilpa- ja haastajasarjoihin. Seuroille järjestetään erilaisia infotilaisuuksia asian tiimoilta ja ohjataan seuroja ilmoittamaan joukkueensa tasosarjoihin. Sarjatoiminnan kautta vaikutetaan alueellisten olosuhteiden parantamiseen ja kunnallisten tilojen saatavuuteen. Länsirannikon alueparlamentin alaisuudessa toimivien työryhmien avulla kehitetään ja syvennetään alueellista verkostoitumista. Alueellisilla verkostoilla kehitetään alueellista toimintaa ja saadaan alueellisesta toiminnasta entistä laaja-alaisempaa. Verkostojen avulla saadaan kehitystyöhön vuorovaikutusta eri seurojen toimijoilta ja tukea aluevastaavan alueellisen toiminnan monipuolistamiseen. Alueella toimivat alueellisina verkostoina sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja olosuhteiden kehittämistyöryhmä. Toimintavuoden aikana verkostotoimintaa selkiytetään ja alueellisen verkostoitumista laajennetaan perustamalla mm. erotuomaritoiminnan kehittämistyöryhmä. Koulukiertueita jatketaan Länsirannikolla toimintavuonna. Lisäksi timanttikiertue lisätään mukaan koulukiertueiden kouluvierailuihin. Koulukiertueiden ohella tehdään pilottikokeiluna päiväkotivierailuja. Koulukiertueiden ja päiväkotikiertueen avulla luodaan alueelle lasten ja nuorten harrastetoimintaa, tuetaan seuroja uusien joukkueiden perustamisessa sekä tuetaan ja laajennetaan alueella toimivaa kortteliliigaa. Kiertueita tehdään yhdessä seurojen, kuntien/kaupunkien ja liikuntatoimien kanssa. Seuroille markkinoidaan mahdollisuuksia osallistua SLU:n aluejärjestön (Liiku) järjestämiin koulutuksiin ja liiton omiin lajikoulutuksiin. Pohjanmaan alue Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Joukkuemäärän kasvun myötä toimintavuoden painopistealue on sarjatoiminnan laadukas suunnittelu ja toteutus. Toisena isompana kokonaisuutena tulee olemaan alueellisen huippusalibandyn, miesten 2.divisioonan, toiminnan terävöittäminen. Sarjasta tulisi saada vetovoimaisempi, jotta joukkuemäärä siinä saadaan kasvuun, eikä sarjasta luopumisia enää nähtäisi. Kehityshaluisille seuroille luodaan mahdollisuuksia oman toimintansa tueksi. Alueverkoston tapaamisia tullaan jatkamaan vuoden 2012 aikana.

7 Sivu7 Sarjatoiminnassa hyödynnetään olemassa olevia halleja mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2011 aikana alueelle on saatu uusia kunnallisia halleja, joita hyödynnetään turnauksissa toimintavuonna. Suhteita kuntien liikuntatoimiin ja muihin päättäjiin pidetään yllä kuntatapaamisten avulla, ja täten vankistetaan salibandyn asemaa merkittävänä lajina Pohjanmaan alueella. Pohjois-Suomen alue Pohjois-Suomen alue käsittää Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Alueen pääasiallinen tehtävä on tarjota sarjatoimintaa alueen jäsenseuroille. Kaikessa virallisessa sarjatoiminnassa tilastointi hoidetaan Pohjanmaan kanssa yhteisesti. Junioreiden harrastesarjatoiminnan kehittämiseksi pyritään yhteistyöhön harrastesarjoja alueella järjestävien tahojen kanssa (seurat, opistot). Toimintavuoden 2012 keskeisiä tavoitteita Pohjois-Suomen alueella ovat laadukkaan ja aluetta kokonaisuutena palvelevan sarjatoiminnan järjestämisen lisäksi alueellisen verkostoitumisen parantaminen (kehitysryhmien muodostaminen alueen seuratoimijoista), yhteistyön lisääminen alueen seurojen ja kuntien kanssa sekä tyttösalibandyn tilan kohentaminen alueella. Toimintavuoden 2012 alkaessa Pohjois-Suomessa toteutetun Pohjois-Suomi Tutkassa 2011 (PoTut 2011) seuratoimijakyselyn tulokset on analysoitu. Keväällä 2012 alueen seuratoimijat kutsutaan yhteiseen palaveriin, jossa ideoidaan kehitystoimenpiteitä (sisältäen tyttösalibandyn) selvityksen tulosten pohjalta. Alueen seurojen yhteisen tapaamisen lisäksi toteutetaan yksittäisten seurojen tai muutamien seurojen yhteisiä seuratapaamisia, joissa edelleen kartoitetaan seurojen toiveita, tarpeita ja odotuksia Salibandyliitolta. Seurojen toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään myös yhteistyötä alueella toimivien SLU-alueiden seurakehittäjien kanssa. Toimintavuoden 2012 aikana aloitetaan lajin levitystyö Kainuun alueelta. Kuntien edustajia tavataan Kajaanin lähikunnissa (Sotkamo, Suomussalmi, Paltamo, Hyrynsalmi, Kuhmo) ja seuraavalla toimintakaudella Rovaniemen ympäristössä (Tervola, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Tornio, Kemi). Elokuussa 2012 Lapin Urheiluopistolla toteutetaan salibandyrippileiri yhteistyössä Jääkiekkoliiton kanssa ja syyskaudella aloitetaan vuoden 2013 salibandyrippileirin valmistelut. Savo-Karjalan alue Alueen toiminnan päätehtävä on tarjota joukkueille mahdollisimman korkealaatuista sarjatoimintaa. Korkealaatuisella sarjatoiminnalla tarkoitetaan mahdollisimman alueellisia lohkojakoja, hyvinä pidettyjä sarjajärjestelmiä ja nopeaa tilastointia ja tiedottamista. Sarjatoimintaa suunniteltaessa otetaan seurojen mielipiteet mahdollisuuksien mukaan huomioon. Alueellisen tiedottamisen pääkanavina käytetään alueen nettisivuja ja sähköpostia. Toimintakauden painopistealueena tulee olemaan parempi ja tiiviimpi yhteydenpito jäsenseurojen kanssa sekä alueellisen yhteistyön kehittäminen. Alueella jatketaan hyvää yhteistyötä läheisten sidosryhmien, SLU:n aluejärjestöjen ja muiden lajiliittojen kanssa. Aluetoimisto tukee liittokouluttajaa valmentajakoulutusten järjestelyissä ja seurojen tarpeiden kartoituksessa. Alueen erotuomarivastaavan ja muun erotuomariorganisaation kanssa toimitaan yhdessä, jotta pystyisimme jatkossakin takaamaan erotuomareiden riittämisen kaikkiin otteluihin. Salibandy tulee olemaan vahvasti mukana Pokalin kesä- ja talvileireillä sekä Urheiluakatemioiden lajivalikoimassa.

8 Sivu8 Sisä-Suomen alue Alue käsittää Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Alueen pääasiallinen tehtävä on tarjota sarjatoimintaa alueen jäsenseuroille ja kehittää sitä. Toimintavuoden aikana jatkamme edellisenä toimintavuotena aloitettuja kunta- ja seuratapaamisia. Seurojen tarpeet ja odotukset Salibandyliitolta kartoitetaan. Toimintavuoden yhtenä painopistealueena on tyttöjunioritoiminnan lisääminen sekä etenkin keskisuomalaisten seurojen junioriharrastajien aktivointi SSBL:n alaiseen toimintaan. Pienpelitoiminnan jalostaminen sekä pilotointi jatkuu maaseutupaikkakuntien pienillä pelikentillä. Seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu pidetään korkeatasoisena. Toteutamme seuratoimintakoulutusta yhteistyössä Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa. Alueellinen yhteistyö muiden lajiliittojen, kuntien ja halliyrittäjien kanssa jatkuu. Salibandy pidetään näkyvästi esillä alueen mediassa ja Internetissä. ikäryhmässä, tyttösalibandyn kehittäminen ja harrastustoiminnan tukeminen ja kehittäminen nuorten ja aikuisten keskuudessa. Lasten harrastamisen mahdollisuuksia lisätään järjestämällä yhteistyössä seurojen kanssa lajiin tutustumistapahtumia esikouluikäisille ryhmille. Tavoitteena on saada uusia toimivia ryhmiä ja korttelisarjatoiminta. Lisätään erillisen projektin avulla tyttö- ja naissalibandypelaajien määrää, kasvatetaan tyttöjoukkueiden määrää ja houkutellaan lisää taustatekijöitä lajin pariin. Kouluyhteistyötä toteutetaan tytöille suunnatun Timanttikiertueen välityksellä. Alakouluikäisille pojille ja tytöille esitellään lajia yhteistyössä Ylen kanssa toteuttamalla toinen tuotantovuosi SäbäMestari gameshowsta. Lasten ja nuorten harrastepelaamista kehitetään parantamalla erityisesti lajin ulkona pelaamisen olosuhteita yhteistyössä kuntien kanssa. Seurojen kanssa yhteistyössä järjestetään tapahtumia ulkona pelaamiseen ja kehitellään olemassa olevia pelimuotoja teknologiaa hyödyntämällä. Nuoriso ja harrastetoiminta Neljän tähden peli Nuoriso- ja harrasteliikunta muodostaa oman toimialan. Nuorisopäällikkö, harrastevastaava ja assistentti muodostavat tiimin. Assistentti tekee työajastaan puolet nuoriso- ja harrasteliikunnan projekteja ja toinen puoli työajasta sisältää maajoukkuesihteerin tehtävät. visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään. Toiminta salibandyn ympärillä saa uusia, pelaamisen ulkopuolisia muotoja. Toimialan neljä painopistealuetta ovat parantaa harrastamisen ja pelaamisen mahdollisuuksia ja laatua 6-8 -vuotiaiden ikäryhmässä, omaehtoisen harjoittelun lisääminen vuotiaiden visio: Lasten ja nuorten ohjaaminen, valmentaminen ja kilpailutoiminta toteutetaan ikä- ja kehitysvaihe huomioiden. tahtotilat: Riittävä määrä sekä kasvatuksellisesti että urheilullisesti osaavia ohjaajia ja valmentajia. Tarjottava sarjatoiminta on laadukasta ja tarkoituksenmukaista. Vanhempien vastuullinen rooli on selkiytynyt. Tavoitteena on saada kolme vastaan kolme ja maalivahdit pelejä esikouluikäisille ja ekaluokkalaisille. Valitaan maksimissaan 16 salibandyseuraa maksimissaan neljältä salibandyliiton alueelta pilottihankkeeseen aloittamaan kerhotoiminta 6-8 -vuotiaille. Järjestetään yhteistyössä seurojen kanssa lajiin tutustumistapahtumia päiväkodeissa. Tapahtumien jälkeen on tavoitteena järjestää halukkaille kerhotoimintaa ja myöhemmin syksyllä korttelisarjatoimintaa kerhoryhmille.

9 Sivu9 PeliMaailma D-E -ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruudesta kilpasarjoissa. Lisäksi ko. ikäluokkien joukkueille on tarjolla mahdollisuus pelata haastajasarjaa. D-F -junioreilla on suojalasien käyttöpakko. Suojalasien käyttöpakko astuu voimaa ikäluokka kerrallaan, tulevalla kaudella käyttöpakko koskee ja myöhemmin syntyneitä. Vanhemmille junioreille suositellaan suojalasien käyttöä. F-junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. F-junioreiden pelit pelataan pienemmällä kentällä ja pelimuotona on 4 vs. 4. Myös E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä 4 vs. 4. Kannustetaan junioreita omaehtoiseen harjoitteluun kuukauden kikka -videoiden ja valtakunnallisten Tekniikkataiturikisojen avulla. Kannustetaan nuoria fyysismotoriseen harjoitteluun, testaamiseen ja urheilullisen elämäntavan omaksumiseen Nuoren Suomen ja lajiliittojen Kasva Urheilijaksi testistöllä ja materiaaleilla. Nuori Suomi -yhteistyö Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa toteutetaan Operaatio Pelisääntöjä, sinettiseuratoimintaa, kasva urheilijaksi -testistöä ja korttelisarjahanketta Neljän tähden peli. Projekti saa opetusministeriön hanketukea. vuotiaita poikia ja tyttöjä. Vuonna 2011 esitettiin televisiossa 15 puolen tunnin jaksoa Ylen Galaxy ohjelmassa. Konseptissa tyttö- ja poikajoukkueet ottavat mittaa toisistaan nopeutta, taitoa ja yhteistyötä vaativissa tehtävissä. Erätauoilla kerrotaan lajin välineistä, harrastamisesta ja pelaamisesta. Harrasteliikunnan kehittäminen visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään. Laaditaan kunnille esite sählyn ja salibandyn ulkona pelaamisen mahdollisuuksista, jolla saatetaan kunnille tieto uusista ulkopelimahdollisuuksista ja olemassa olevien ulkopeliolosuhteiden kehittämisestä. Järjestetään yleisseurojen ja kuntien liikuntatoimien kanssa monilajitapahtumia, joissa nuoret pelaavat eri lajien ulkopelimuotoja. Tavoitteena on järjestää kolme tapahtumaa. Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään Your Move kampanjan kokemuksia olosuhteiden ja pelimuotojen kehittämisessä. Kampanjan yhteydessä aloitettua nuorten työryhmän toimintaa jatketaan nuorten osallistamiseksi. Hyödynnetään nykyteknologiaa olemassa olevien pelimuotojen tuotteistamisessa. Tavoitteena on, että kolmessa kunnassa tehdään salibandyn ja sählyn ulkopelaamiseen soveltuvan pelipaikan hankintapäätös. SäbäMestari visio: Lapsia ja nuoria on kasvatettu ja kannustettu yleiseen liikunnallisuuteen ja urheilullisuuteen. tahtotilat: Liikkuminen on luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisääntyy. Tehdään yhteistyössä Ylen kanssa toinen tuotantovuosi Salibandyn Gameshowsta, SäbäMestari, jossa innostetaan lajin pariin Omatoiminen harjoittelu junioreissa Tavoitteena on lisätä junioreiden omaehtoista harjoittelua kuukauden kikkavideoiden ja tekniikkataiturikisan avulla. Järjestetään vuoden aikana yksi valtakunnallinen tekniikkataiturikisa sekä tytöille että pojille. Tuotetaan kahdeksan kuukauden kikka -videota innostamaan nuoria

10 Sivu10 monipuoliseen salibandyn omaehtoiseen harjoitteluun. Tapahtumat visio: Lajin harrastepuoli on löytänyt oman identiteettinsä ja merkityksensä. tahtotilat: Harrastesarjat täydentävät liiton sarjatoimintaa. Harrastesarjoissa noudatetaan liiton sääntöjä. Harrastetoiminnan arvostus lisääntyy. Sarjatoiminnan lisäksi erilaiset harrastetapahtumat ja sarjat ovat Salibandyliiton tärkeää toimintaa. Salibandyliitolta voi hakea SMarvoa erilaisille harrastetapahtumille, jotka ovat laadukkaita ja noudattavat soveltuvin osin liiton sääntöjä. Rocksalibandyssa ja työpaikkasalibandyssa Salibandyliitto on mukana järjestämässä ja kehittämässä tapahtumia. Rocksalibandyn SM-turnaus pidetään Jyväskylässä yhteistyössä Happeen ja paikallisen musiikkiyhdistyksen kanssa. Turnaus järjestetään kymmenettä kertaa. Juhlavuoden kunniaksi turnauksen jälkeen on iltajuhla. Rocksalibandy on tarkoitettu muusikoille ja taitelijoille. Työpaikkasalibandyn SM-turnaus pelataan huhtikuussa Turnauksen järjestelyistä vastaavat Salibandyliitto yhteistyössä Työpaikkaliikunta ry:n kanssa. Salibandy on suurin Työpaikkaurheilun järjestämä kilpailutapahtuma. Turnauksessa on mukana noin 100 joukkuetta ja yli 1000 pelaajaa. Tulevan vuoden aikana harrastevastaava kiertää Salibandyliiton alueet ja käy kertomassa paikallisille seuroille harrasteliikunnan tuotteista ja niiden hyödyntämisestä käytännön toiminnassa. Harrastevastaava jatkaa yhteistyötä Kuntoliikuntaliiton kanssa ja käy heidän järjestämissään tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan. Harrastevastaava on jäsenenä Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan kehittämisryhmässä. Messuihin ja muihin promootiotapahtumiin osallistutaan harkinnan mukaan. Katusähly Katusählyturnauksia järjestetään kesällä 2012 vähintään 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. Katusählyn osaturnauksia voivat hakea kaikki Salibandyliiton jäsenseurat. Katusählyn järjestäminen on seuroille yksi hyvä varainhankintamuoto. Seurat saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen. Katusähly toteutetaan yhteistyössä erillisen tuotantotiimin kanssa. Tuotantotiimi kiertää isoimmat turnaukset ja pienemmät turnaukset paikallinen seura järjestää kokonaisuudessaan itse. Osallistujatavoite on 4000 pelaajaa. Katusählyn taloudellinen tavoite on vähintään +/- 0 tulos. Katusählyfinaali järjestetään elokuun lopussa Helsingissä. Finaaliin voivat ilmoittautua kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Erilaisten pelimuotojen kehittäminen visio: Lajia sovelletaan ryhmän ja käytettävissä olevien olosuhteiden mukaan. tahtotila: Hyödynnetään pieniä liikuntatiloja entistä paremmin. Taulukkosählyä markkinoidaan erilaisissa tapahtumissa. Taulukkosählystä kerrotaan seuroille alueellisissa tapahtumisissa. Aluevierailujen yhteydessä harrastevastaava vierailee alueen yrityksissä esittelemässä taulukkosählyä. Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet visio: Salibandy/sähly on osa elämänikuista harrastusta. tahtotila: Harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota vauvasta vaariin. Kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe tarjoaa lajivinkkejä erilaisille harrastajille, huonokuntoisille, lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Onnistuneita tuoteperheen käytännön toteutuksia nostetaan esille jutuin muun muassa Salibandyliiton nettisivuilla ja aluevierailuilla. Tuoteperhettä voi tilata maksutta Salibandyliiton

11 Sivu11 toimistosta. Ohjaajan Opas on osana harrasteliikunnan koulutuksen materiaalia. Erityisryhmät Spt-salibandyn EM-kisat pelataan kesäkuussa 2012 Suomessa. Salibandyliitto on mukana toteuttamassa kisoja. Salibandyliiton rooli tarkentuu myöhemmin. visio: Kaikilla erityisryhmillä on mahdollisuus harrastaa salibandya tahtotilat: Erityisryhmien tarpeet tunnistetaan. Yhteistyömallit erityisryhmien liikuntajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa ovat vakiintuneet. Oppaiden ja muiden materiaalien tuottaminen. Kurssi- ja leiritoiminnan järjestäminen Vammaisliikuntajärjestö VAU on perustanut salibandyjaoston, johon on yhdistetty sekä sptsalibandy että kehitysvammaisten salibandy. Salibandyliitto kehittää yhteistyössä lajijaoston kanssa vammaisten salibandya. Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta Sähköpyörätuolisalibandyssa (spt-salibandy) pelataan kaudella SM-sarjaa ja Finlandia-sarjaa. SM-sarjaan on ilmoittautunut neljä joukkuetta ja Finlandia-sarjaan viisi joukkuetta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti kolmessa turnauksessa marras-huhtikuun aikana. Spt-salibandyssa toimii erillinen erotuomariryhmä, jotka on koulutettu viheltämään spt-salibandyn otteluja. Kauden jälkeen pidetään kausipalaveri, jossa on edustettuna kaikki osallistuvat seurat. Kausipalaverissa käydään läpi mennyt kausi ja suunnitellaan tulevaa. Kuurojen salibandyssa pelataan yksi SM-turnaus keväällä Salibandyliitto asettelee tuomarit turnaukseen ja tekee tilastoinnin. Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti Vuonna 2009 käynnistetty Nais- ja tyttösalibandyn kehitysprojekti jatkuu, tavoitteina on nostaa lajin arvostusta ja saada lisää naispuolisia pelaajia ja toimijoita mukaan. Timanttiprojektiksi nimetty projekti jatkuu vuoteen ainakin 2015 asti. Vuonna 2012 järjestetään jokaisella alueella tyttösalibandyn kehittämisessä mukana oleville seuroille kevät- ja syyskokoukset, joissa seurat itse määrittelevät tavoitteet alueensa tyttösalibandytoiminnan kehittämiseksi. Vuoden aikana järjestetään kaksi Timanttikiertuetta, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Kumpikin kiertuekokonaisuus sisältää vähintään 10 tapahtumaa ympäri Suomen. Tavoite on, että Timanttikiertueella vähintään alakouluikäistä tyttöä pääsee kokeilemaan lajia. Projekti osallistuu harkinnan mukaan erilaisiin messuihin sekä urheilu- ja nuorisotapahtumiin yhteistyössä seurojen kanssa. Lisäksi järjestetään tapahtumapäiviä junioreille maaottelutapahtumien ja naisten liigaotteluiden yhteyteen. Käynnistetään Respect- toiminta yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Respect- toiminnassa entiset naissalibandyn huippupelaajat ovat seurojen junioritoiminnan tukena. Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta Salibandyliitto ja vammaisliikuntajärjestö VAU ovat sopineet, että erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminnasta vastaa VAU. Salibandyliitto tukee maajoukkueita muun muassa antamalla maajoukkueasuja joukkueiden käyttöön ja raportoimalla turnausmatkoista netissä ja salibandylehdessä.

12 Sivu12 HUIPPU-URHEILU Pääsarjat Salibandyliigan alaisia sarjoja ovat Miesten Salibandyliiga, Naisten Salibandyliiga ja Divari (miesten I divisioona). Kaudella Miesten Salibandyliiga pelataan 14 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta joukkuetta jatkaa play off otteluihin, jotka pelataan paras viidestä - systeemillä. Naisten Salibandyliiga pelataan 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta jatkavat play off otteluihin, jotka pelataan paras viidestä - systeemillä. Miesten Divari muuttui yksilohkoiseksi kaudelle ja pelataan 14 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Kaudella kaikkien pääsarjojen joukkuemäärät ovat samat kuin kaudella Pääsarjojen tulospalvelu tehdään edelleen reaaliaikaisena Le Sport järjestelmään. Miesten Salibandyliigan kehitystyöryhmä päivittää Miesten Salibandyliigan liigalisenssin ja päivitetty liigalisenssi tulee käyttöön kaudelle Miesten Divariin otetaan käyttöön oma lisenssijärjestelmä kaudelle Miesten toiseksi korkeimman sarjatason nimi muuttui kaudelle Divariksi. Sarjassa pelaa ensimmäistä kertaa 14 joukkuetta yhdessä lohkossa. Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja eli 26 ottelua joukkuetta kohti. Runkosarjan päätteeksi voittaja nousee Salibandyliigaan, kakkonen ja kolmonen karsivat noususta paras viidestä ottelusarjoissa liigan 12. ja 13. sijoittuneita vastaan. Divarin runkosarjan jälkeen kolme viimeistä putoaa 2. divisioonaan. Kaudelle ei Divarin sarjajärjestelmään ole tulossa muutoksia. Naisten Salibandyliigassa pelaa 12 joukkuetta. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen (22 ottelua per joukkue) kahdeksan parasta jatkaa pudotuspeleihin. Runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut putoaa suoraan 1. divisioonaan ja sijoille 10. ja 11. tulleet karsivat sarjapaikasta 1. divisioonan parhaimmistoa vastaan paras viidestä järjestelmällä käytävissä ottelusarjoissa. Naisten Salibandyliigan sarjajärjestelmään ei ole tulossa muutoksia kaudelle Suomen Cup Miesten ja Naisten Suomen Cupin kauden eri finaalit pelataan tammikuussa Kauden Suomen Cupit käynnistyvät syyskuussa. Ensimmäiset kierrokset pelataan turnausmuotoisina joukkuemäärien näin salliessa. Kolmannen kierroksen yksittäiset ottelut pelataan joukkuemäärät huomioiden mahdollisimman alueellisesti. Antidopingtoiminta Salibandyliitto jatkaa aktiivista antidopingtyötä ja toimintavuoden aikana tehdään koulutusta säännöllisesti mm. maajoukkuepelaajille sekä pääsarjajoukkueille sekä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksessa. Yhteistyötä tehdään myös IFF:n kanssa. Testauspooli 1:seen kuuluu kolme mies- ja kaksi naispelaajaa. Näiden pelaajien osalta on voimassa olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi testauspooli 2:seen kuuluu miesten ja naisten maajoukkueet. Näiden maajoukkuepelaajien seuranta tapahtuu maajoukkueen toimintakalenterin perusteella. Salibandyliitto tilaa vuoden aikana Suomen ADT:ltä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella otettavia dopingtestejä. Suomen miesten maajoukkue kuuluu edelleen Suomen Antidopingtoimikunnan alaiseen Puhtaasti Paras ohjelman tähdistöön, jossa tähdistö edistää puhtaan urheilun arvoja ja viestejä. Miesten ja Naisten Salibandyliigassa kiertää kaudella 2011

13 Sivu13 12 puhtaan urheilun kultainen kapula. Kaikki 26 liigajoukkuetta vastaanottavat kauden aikana tämä kapulan. Viestikapula haastaa vastaanottajansa edistämään puhdasta urheilua ja sitoutumaan sen arvoihin. Maajoukkuetoiminta Miesten A-maajoukkue Miesten maajoukkueen päätavoite on MM-kisat Joulukuussa, Sveitsissä. Siellä pyritään voittamaan kolmas perättäinen Maailmanmestaruus. Maaotteluiden yhteydessä maajoukkue kokoontuu leirille päivää tai kahta ennen varsinaista tapahtumaa. Helmikuussa pelataan Ruotsi-ottelu Suomessa, Joensuussa. Huhtikuussa on Euro Floorball Tour turnaus Sveitsissä. Touko-syyskuussa maajoukkue kokoontuu kuukausittain, yhteensä viisi leiriä. Marraskuussa pelataan Euro Floorball Tour Ruotsissa. Marraskuun lopussa on viimeistelyleiri lämpöisessä ja aurinkoisessa maassa. MM-kisat pelataan joulukuun alussa Sveitsissä. Maajoukkuevalmentajat tarkkailevat aktiivisesti pelaajia kotimaan sarjaotteluissa ja Champions Cupissa sekä resurssien mukaan myös ulkomailla pelaavia tarkkaillaan kauden aikana. Seuravalmentajien kanssa yhteistyötä kehitetään ja yhteydenpitoa tiivistetään sekä jokaisessa seurassa käydään esittelemässä maajoukkueen toimintaa, maajoukkuepelaajien vaatimuksia sekä pidetään maajoukkueen pelitapaa korostavat lajiharjoitukset kauden aikana. Poikien U19 maajoukkue Poikien maajoukkueella on helmikuussa ohjelmassa Ruotsi-ottelu Joensuussa. Huhtikuussa maajoukkue tavoittelee pelejä Tšekin kanssa. Syyskuun kansainvälisenä viikonloppuna maajoukkue pitää leirin Eerikkilässä ja pelaa Tampereella turnauksessa. Marraskuussa pelataan Euro Floorball Tour Ruotsissa, jota ennen on tavoitteena pitää leiri Eerikkilässä. Maajoukkuepelaajien seurantajärjestelmässä nostetaan ikäluokkavalmentajien merkitystä, sekä jatketaan yhteydenpitoa maajoukkueringissä olevien pelaajien seuravalmennuksen kanssa. Seuravalmennukselle kerrotaan kansainvälisen pelin vaatimuksista ja mitä ne tarkoittavat harjoittelussa. Potentiaalisimmat yksilöt pyritään saamaan Akatemiavalmennukseen. Naisten A-maajoukkue Maajoukkue pitää leirityksiä maaottelutapahtumien yhteydessä kansainvälisinä viikonloppuina sekä yhdessä kesäleiritapahtumassa. Vuosi käynnistyy helmikuussa Ruotsi-ottelulla Joensuussa. Huhtikuussa joukkue osallistuu Euro Floorball Tourin turnaukseen Ruotsissa. Kesällä joukkueella on yksi leiri. Syyskuussa joukkue kokoontuu leirille ja pelaa mahdolliset maaottelut tai Suomen B-maajoukkueen kanssa. Marraskuun Euro Floorball Tour on Sveitsissä. Tyttöjen U19 maajoukkue Tyttöjen maajoukkue valmistautuu keväällä Slovakian MM-kisoihin. Helmikuussa on leiri ja Ruotsi-ottelu Joensuussa. Huhtikuussa on valmistava leiritys, missä pelataan naisten B- maajoukkuetta vastaan. MM-kisat pelataan toukokuun alussa. Marraskuussa on vuorossa Euro Floorball Tour Sveitsissä. Tarkkailulla ja Pelaajapolun tapahtumilla on suuri merkitys tyttöjen maajoukkuetoiminnassa. Potentiaalisimmat yksilöt pyritään saamaan Akatemiavalmennukseen. Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet Tavoitteena on tarjota miesten ja naisten maajoukkueeseen tähtääville lupaaville pelaajille mahdollisuus hakea kansainvälistä kosketusta ja kokemusta huippupeleistä. Miesten ja naisten B- maajoukkueilla päätavoite on opiskelijoiden MMkisat toukokuussa. Naisten joukkue pitää valmistavan leirin huhtikuussa, yhdessä TU19 maajoukkueen kanssa. Toukokuussa on kahden päivän leiritys ja MM-kisat Prahassa. Lisäksi on tarkkailutoimintaa. Varauksella pidetään leiri syyskuussa.

14 Sivu14 Miesten B-maajoukkue pitää valmistavan leirinsä toukokuun alussa, ennen matkustamista MMkisoihin Prahaan. Tämän lisäksi joukkue osallistuu syyskuussa Suomessa pelattavaan kansainväliseen seurajoukkueturnaukseen. TUKITOIMINNOT Valmennus- ja koulutus Valmentajakoulutus Valmentajapolku on valmentajien oma reitti, jolla tarjotaan kehittymisen mahdollisuuksia. Käytännön valmennustyön lisäksi etappeina toimivat valmentajakoulutuksen kurssit. Valtakunnallisen valmentajakoulutuksen ohjauksen osalta seurataan muutosprosessiin liittyvät päätökset. Liiton omaan järjestelmään tehdään sen mukaiset uudistukset. Kohdemarkkinointia valmentajille ja seuroille lisätään. Teemaseminaarit otetaan jatkokoulutuksena tehokkaammin käyttöön ja hyödynnetään yhteistyökumppaneita, kuten Suomen Valmentajat ja UKK-instituutti. Valmentajana kehittymisen tueksi valmistetaan uusimuotoisia valmennusmateriaaleja. Huippuvalmennuksen tietoutta siirretään suoraan koulutuksen sisältöihin, maajoukkuevalmentajien kanssa yhteistyössä. Muutenkin valmennustoiminta ja valmentajakoulutus kohtaavat systemaattisesti liiton Pelaajapolun tapahtumissa. Kaikille henkilöryhmille sektorin sisällä järjestetään omaa koulutusta ja säännöllistä ohjausta. Liittokouluttajat kokoontuvat 2 kertaa, kouluttajakoulutus pidetään kerran. muokataan toimintamallia. Julistetaan uusi haku seuroille vuoden alussa. Liiton kouluttamat lajimentorit perehdyttävät seuran valitsemat mentorit. Mentorointia sovelletaan myös liiton omissa sidosryhmissä, liittokouluttajat, ikäluokkavalmentajat, maajoukkuevalmentajat ja Akatemiavalmentajat. Lajimentorit kootaan yhteen kerran ja vuoden lopussa raportoidaan projekteista. Koulutusohjelmaan tavoitellaan 8 seuraa, joiden sisällä perehdytetään 20 seuramentoria. Seuroissa toimivat valmennuspäälliköt kutsutaan koulutukselliseen tapaamiseen kerran vuoden aikana. Kutsu kohdennetaan sekä palkatuille, että oto-pohjalta toimiville. Tilaisuudessa vaihdetaan kokemuksia ja käsitellään valmennuspäällikön roolia seurassa. Tavoitteena on saada koulutukseen 20 valmennuspäällikköä ja liittokouluttajat. Talenttileiri Kesä- ja elokuussa järjestetään Eerikkilän urheiluopistolla syntyneille tytöille ja pojille Talenttileirit, joiden tavoitteena on antaa ikäluokan pelaajille vaihtoehtoja ja ohjeita kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Leiriohjaajina ja valmentajina toimivat lajimme huippuvalmentajat ja pelaajat. Leirin korkea laatu ja vaatimustaso säilyvät. Leireille valitaan esitysten perusteella 100 poikaa ja 50 tyttöä. Pelaajapolku Salibandyn pelaajapolkutapahtumat järjestetään tammikuussa, toukokuussa sekä elokuussa. Valtakunnallisesti tavoitteena on järjestää noin 40 koulutuksen lähijaksoa, joissa osallistujia on yhteensä 535. Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt Valmennustoiminnan kehittämisen osalta seuroissa jatketaan mentorointia. Toimintatavan ensimmäisen vuoden johtopäätösten perusteella Pelaajapolkutapahtumien tavoitteena on kasvattaa pelaajia urheilijoina Kahden ja neljän

15 Sivu15 Talenttileirit Akatemiavalmennus 5.kausi 4.kausi 3.kausi 2.kausi päivän leireillä pelaajat saavat mitata tasoaan erilaisin harjoittein ja pelein ja saavat hyviä vinkkejä tulevaan harjoitteluunsa. Tyttöjen pelaajapolku Taiturileiri VALTAKUNNALLINEN Pohjola Cup Tähdistöottelu, , tammikuu Pohjolaleiri Taiturileiri Pohjolaleiri Tähdistöottelu, , syyskuu Taiturileiri Taiturileiri Elokuu, vuotiaat 15kk Toukokuu, vuotiaat 16kk Tammikuu, vuotiaat, 9.lk. 8kk Toukokuu, vuotiaat, 8.lk. Eerikkilän urheiluopistolla. Ajankohta muutetaan tammikuulta syyskuulle. Turnaus järjestetään kutsuturnauksena, jonne kutsutaan kaikki oppilaitokset, joissa on salibandyn valmennusryhmä. Akatemiavalmentajille järjestetään kerran vuodessa tapaaminen. Tavoitteena on aloittaa kaksi uutta valmennusryhmää, Jyväskylään ja Mikkeliin, sekä säilyttää nykyiset. Erillisiä ryhmiä on 20. Näissä harjoittelee yhteensä 320 pelaajaa. Tähdistöottelu, , tammikuu 12kk 1.Kausi Taiturileiri LÄNSI- SUOMI: Länsirannikko, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi, Pohjanmaa Taiturileiri ITÄ-SUOMI: Etelä-Suomi, Savo-Karjala, Kaakkois-Suomi Toukokuu, vuotiaat, 7lk. Seuratoiminnan kehittäminen Seuratoiminnan suunnittelussa on huomioitu Ikäluokkavalmentajat kutsutaan koolle vuosittain. Poikapelaajia osallistuu vuoden aikana 986 ja tyttöpelaajia 442, yhteensä Urheiluakatemiavalmennus Akatemiavalmennus on merkittävä toimintamuoto urheilijoiden kasvattamisessa ja lajin tason nostamisessa. Urheiluoppilaitoksiin valituista pelaajista muodostuu perusryhmä, jota laajennetaan Urheiluakatemian statusta hakevilla pelaajilla. Tämä mahdollistaa tasokkaiden aikuispelaajien ryhmään pääsyn. Valmennusryhmät toimivat pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa, Porissa, Lappeenrannassa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Lajiliiton velvoite on vastata valmennustoiminnasta. Valmennuskeskuksissa järjestettävän aamuvalmennuksen tavoitteena on tukea seuravalmennusta huippu-urheiluun tähtäävien nuorten osalta. Valmennusta tapahtuu urheiluoppilaitosten valmennusryhmissä, urheiluakatemioissa tai edellä mainittujen yhdistelmissä. Urheiluoppilaitosten mestaruusturnaus järjestetään vuosittain visio: Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä. Seuratoiminnan kehittämisen mallit ja menetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton ja seurojen perustoimintaa. tahtotilat: Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa. Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla. Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla. Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia. Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Avainseura -verkosto on rakentunut. Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy. erilaisten seurojen erilaiset tarpeet hahmottamalla kolme tapaa kohdata seuroja. 1) seuratoiminnan peruskoulutusten toteuttaminen ja muiden koulutusta tarjoavien tahojen, esim. SLU-alueiden kanssa, 2) Hyviksi todettujen toimintatapojen jakaminen 3) Seurakohtaiset kehittymisohjelmat. Syksyllä 2011 toteutetun seuratoimintakyselyn tulosten perusteella kehitetään seuratoiminnan kehittämisen toimisektorin sisältöjä ja suunnitellaan tulevien vuosien kehitystoimia. Seurakehittymisohjelma 2012 käynnistetään keväällä. Ohjelmaan valitaan korkeintaan 10 seuraa, jotka sitoutuvat 10 kuukautta kestävään kehittymisjaksoon. Kehittymisjakson sisällä järjestetään neljä viikonloppukoulutusta, joiden teemat muokataan osin osallistuvien seurojen tarpeiden mukaan. Vuoden 2011 seurakehittymisohjelma päättyy toimintavuoden

16 Sivu16 huhtikuussa. Lisäksi toteutetaan erillisiä seurakehitysprosesseja, erityisesti yhteistyössä seuratoiminnan palkkatukea saavien seurojen kanssa. Palkkatukea saavia seuroja tuetaan seurakäyntien muodossa. Toimintavuoden aikana toteutetaan seurakäyntiä. Seuratoiminnan kehittymisen rooli Sinettiseuratoiminnassa lisääntyy uusien auditointikriteereiden myötä. Sinettiseurat ovat potentiaalisia seurakehittymisohjelmaan osallistuvia seuroja jo Sinettiseuraverkostoon kuulumisen vuoksi. Seuratoiminnan peruskoulutusten toteutusta (Seuratoimintapuu) jatketaan alueellisesti yhteistyössä SLU -alueiden kanssa. SLU-alueiden yhteistä koulutuskalenteria (URPO-hankkeen kautta) markkinoidaan salibandyseuroille. Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa seuratoiminnan peruskoulutukset kullakin salibandyalueella. Seuratoiminnassa hyviksi koettujen toimintatapojen ja työskentelymenetelmien jakaminen toteutetaan yhteistyössä alueellisen toiminnan kehitystoimenpiteiden kanssa. Hallinnon ja talouden tueksi työstetään yksinkertaisia mallipohjia. Opinnäytetöitä hyödynnetään aineistojen valmistelussa. Palkatut työntekijät seuroissa Seuroihin palkatuille työntekijöille järjestetään yksi - kaksi verkostotapaamista toimintavuoden aikana. Toinen tapaamisista on valtakunnallinen ja toinen toimialakohtainen (toiminnanjohtajat, seurasihteerit/seuratyöntekijät, nuorisovalmennuspäälliköt & valmennuspäälliköt). Toimintavuoden aikana kutsutaan koolle valmennussektorin työntekijät sekä hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät. Työntekijöiden tapaamiset toteutetaan työajalla, yhteistyössä työnantajaseurojen kanssa. Uudet materiaalit ja koulutukset Toimintavuoden aikana selvitetään Salibandyn Starttikoulutuksen sekä Joukkueenjohtajakoulutuksen tarve sekä koulutussisällöt. Starttikoulutuksessa perehdytään salibandyliiton sähköisiin järjestelmiin, tärkeisiin aikatauluihin, tiedottamiseen ja muihin liiton tarjoamiin palveluihin (valmennus- ja koulutustoiminta, seuratoiminnan kehittäminen, harrastetoiminta, lasten ja nuorten toiminta). Uusien materiaalien ja koulutusten suunnittelussa yhteistyötä tehdään SLU:n kanssa seuratoiminnan laadun yhteisten valintojen toteutuksen suunnassa. Erotuomaritoiminta visio: Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti. tahtotila: Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita. Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan (ETV) johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Tavoitteena on kohottaa erotuomaritoiminnan laatua kaikilla tasoilla liiton yleisen 2014 strategian, Peli salibandyerotuomarille - visioita tulevaisuuteen ja siihen liittyvien tarkempien kehitysohjelmien mukaisesti. Keinoina ovat mm. uusien erotuomarien ja erotuomarivalmentajien (tarkkailijoiden) rekrytoinnin tehostaminen, alueellisen koulutuksen tukeminen ja sektorin kaiken koulutuksen kehittäminen. Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa lisätään. Samoin kaudella aloitettua jatkuvan koulutuksen periaatetta toiminnassa jatketaan. Kaudella käytetään ensimmäistä kertaa yhteispohjoismaisten erotuomarikoulutusmateriaalien tilalla uusia erotuomarikoulutusmateriaaleja. Uudet materiaalit on tehty yhdessä johtavien salibandymaiden (Norja, Ruotsi, Sveitsi, Tšekki) et sektorien kanssa vuosien 2010 ja 2011 aikana. Alueiden et toiminnan johtoryhmien

17 Sivu17 (erotuomari-, erotuomarikoulutus-, erotuomarivalmennusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden) työtä tuetaan. Yhteistyötä alueellisten erotuomarikerhojen kanssa jatketaan. ETV kokoontuu säännöllisesti asioiden hoidon vaatimalla tavalla. Erotuomarivaliokunnan alaisten työryhmien työtä vakiinnutetaan. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus Miesten ja naisten liigojen sekä liittotason erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmä vastaa oman ryhmänsä koulutuksista ja esittää erotuomariluokitusmuutoksia ETV:lle. Koulutuksessa ulkopuolisten kouluttajien käyttöä jatketaan. Suomen Erotuomarien Liiton (SEL) järjestämään huippuerotuomarikoulutukseen osallistuu myös salibandyn liigaerotuomareita. Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan muiden salibandymaiden kanssa. Kauden aikana kullekin pääsarjakoulutusryhmälle pidetään vähintään kolme omaa koulutustapahtumaa. Koulutusta monipuolistetaan ja fyysisissä testeissä käytetään ETV:n hyväksymiä malleja. Tavoitteena on edelleen mahdollisimman yhtenäisen erotuomaritoiminnan kehittyminen ylimmille sarjatasoillemme. Lisäksi tavoitteena on joustava luokitustasojen korjaaminen kesken kaudenkin, jotta jokainen tuomari tuomitsisi menestymisensä osoittamalla tasolla. Kauden aikaista sarjojen välistä et -rotaatiota siis lisätään. Naiserotuomarikoulutus Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan tyttö- ja naiserotuomarien sekä toimijoiden määrän kasvattamista alueellisesti tavoitteena kattavan naiserotuomariverkoston luominen. Naisten osuutta valtakunnallisessa naisten otteluihin panostavien erotuomareiden koulutusryhmässä edelleen lisätään ja tyttöjen Pohjola Cup tapahtumaa hyödynnetään koulutuksessa. Alue-erotuomarikoulutus Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-etkoulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et - koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita. Eettisen kehityshankkeen mukaisesti koulutetaan pelinohjaajia pienimpien juniorien otteluihin. Alueilla tehdään yhteistyötä paikallisten erotuomarikerhojen kanssa. Eri alueiden koulutustapahtumat ovat pääsääntöisesti samansisältöisiä. Peruskoulutusmateriaalit pohjautuvat johtavien salibandymaiden uuteen yhteiseen erotuomarikoulutusmateriaaliin. Vuorovaikutuksen lisäämistä alueiden välillä tuetaan. Alueiden erotuomarivastaavien lisättyä koulutusta jatketaan ja et toiminnan johtoryhmien toimintaa alueillaan tuetaan. Vuorovaikutusta alueiden seurojen, erotuomarien ja aluevastaavien välillä kehitetään. Poikien Pohjola Cup tapahtumaa käytetään eri alueiden nuorten lupaavimpien erotuomareiden koulutushuipentumana. Yhteistyötä koulutus ja valmennus -sektorin kanssa lisätään Pelaajapolku tapahtumien yhteydessä tapahtuvalla erotuomarikoulutuksella. Miesten 2. divisioonaa tuomitsevien alue-erotuomareiden koulutusta jatketaan A4 -kehitysohjelman mukaisesti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. A4-koulutus järjestetään yhtenäisellä koulutussisällöllä erillisen A4- koulutustyöryhmän toimesta. Fyysisten testien järjestäminen on alueiden toimintaa, mutta kaikkien A4-koulutustulosten koonti tapahtuu erillisen vastuuhenkilön johdolla. A4-koulutus tapahtuu syksyllä ennen kauden alkua. Toimintaa tullaan kehittämään siten, että A4-ryhmälle voidaan järjestää toinen koulutustapahtuma kauden aikana / sen jälkeen. Alue-erotuomaritoimintaa kehitetään edellä mainitun mukaisesti siten, että koulutussisältöjen yhdenmukaisuus mahdollistaa kaikille erotuomareille yhtäläiset mahdollisuudet toimia