TOIMINTASUUNNITELMA 2013 SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY

2 SISÄLTÖ YLEISTÄ... 4 HALLINTO JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 4 Henkilöstö... 5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 6 Champions Cup Naisten MM-kisat TALOUS... 8 VIESTINTÄ JA LAJIMARKKINOINTI SÄHKÖINEN VIESTINTÄ PRINTTIJULKAISUTOIMINTA SIDOSRYHMÄT LAJIMARKKINOINTI OLOSUHDE HUIPPU-URHEILU PÄÄSARJAT SUOMEN CUP MAAJOUKKUEET ANTIDOPING-TOIMINTA KILPAILUTOIMINTA LAPSET JA NUORET MIESTEN SARJATOIMINTA NAISTEN SARJATOIMINTA SENIORISARJAT ALUEELLINEN TOIMINTA ETELÄ-SUOMEN ALUE KAAKKOIS-SUOMEN ALUE

3 LÄNSIRANNIKON ALUE SAVO-KARJALAN ALUE SISÄ-SUOMEN ALUE POHJANMAAN ALUE POHJOIS-SUOMEN ALUE NUORISO- JA HARRASTETOIMINTA LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA HARRASTETOIMINTA KOULUTUS- JA VALMENNUSTOIMINTA VALMENNUSKOULUTUS SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN EROTUOMARITOIMINTA EROTUOMARIKOULUTUS EROTUOMARIVALMENNUS JA OTTELUVALVONTA

4 YLEISTÄ Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. SSBL toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa SSBL pyrkii edistämää tasa-arvoa. (SSBL:n toimintasäännöt) Liittokokouksesta 2012 käynnistyy vuonna 2006 vahvistetun toimintastrategien viimeinen kaksivuotiskausi. Toiminnan kehittämisen painopistealueina kaksivuotiskaudella ovat talouden ja hallinnon lisäksi huippu-urheilu, viestintä ja harrastetoiminta. Vuoden 2013 aikana käynnistetään kehitystoimet liittokokouksessa 2012 vahvistettavien huippuurheilun, viestinnän ja harrastetoiminnan strategiapäivitysten mukaisesti. Toimintavuoden alussa toimintansa aloittaa valittu puheenjohtaja ja hallitus. Talouden suunnittelun ja seurannan kehittäminen on edelleen toimintavuoden painopistealueena. Taloushallinnon suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä ja käytäntöjä kehitetään edelleen. Johto- ja talousohjesääntö määrittelevät hallituksen, valiokuntien ja toimihenkilöiden rooleja ja tehtäviä aikaisempaa tarkemmin. Hallinnon ja henkilöstöhallinnon kehittämistä jatketaan omien toimintasuunnitelmien ja kehitysohjelmien kautta. Talouden tasapainon säilyttäminen on toimintavuoden iso haaste. Toiminnan toteutusta ja resursointia kehitetään, toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen arviointia jatketaan ja tarkennetaan liiton keskeisissä palveluissa jäsenistölle ja harrastajille. Huippu-urheilun strategian mukaiset toimenpiteet koskevat Pelaajan Polkua kohti huippu-urheilua sekä Valmentajan Polkua. Valmennuskoulutuksen uudistaminen saatetaan täytäntöön toimintavuoden syksyllä. Pelaajapolun tapahtumien laatua ja valmennuskeskustoimintaa kehitetään linjassa Suomen huippu-urheilun muutostyön kanssa ja yhteistyössä Suomen Palloliiton ja Sami Hyypiä Akatemian kanssa. Toimintavuoden lokakuussa Suomessa järjestetään seurajoukkueiden Champions Cup Tampereella. Turnauksen valmistelut näkyvät resursoinnissa, sillä tapahtuman järjestelyihin palkataan pääsihteeri ja assistentti. Harrastetoiminnan kehitystoimet pohjautuvat strategiapäivityksen taustalla oleviin selvityksiin salibandyn lisenssipelaajien ja ei-lisenssipelaajien motiiveista harrastaa salibandya. OKM:n taloudellista tukea on haettu aikuisten terveysliikuntahankkeeseen Pistemestari, joka kohdistuu yritysten työntekijöihin. Hanke toteutuu pienempänä pilotointina, mikäli OKM:n taloudellista tukea ei toimintavuodelle saada. Viestinnän painopistealueena toimintavuonna ovat mediaviestintä, sisäinen viestintä (seurat ja lisenssipelajat) ja lajin harrastajiin kohdistuva viestintä strategiapäivityksen valittujen painopistealueiden ja priorisointien mukaisesti. Sarjatoiminnan osalta lisää joukkueita pyritään saamaan nuorimpiin ikäluokkiin ja vanhempien ikäluokkien joukkuemäärät pidetään vähintään ennallaan. Tulospalvelujärjestelmän tuotekehitykseen, luotettavuuteen ja toimintavarmuuteen panostetaan yhteistyössä Jääkiekkoliiton kanssa. 4

5 HALLINTO JA JÄRJESTÖTOIMINTA Vuoden 2012 aikana päivitettyjen salibandyn toimintastrategioiden vieminen käytäntöön alkaa. Toimintastrategia ulottuu vuoden 2014 loppuun saakka. Strategia ohjaa toiminnan vuosittaista toimihenkilöiden toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Tavoitteiden määrittelyssä lisätään huomiota niiden mitattavuuteen ja seurantaan. Uusi puheenjohtaja ja hallitus valitaan liittokokouksessa marraskuussa Hallituksen ja puheenjohtajan toimikausi alkaa ja päättyy Hallitus järjestäytyy uuden puheenjohtajan johdolla tammikuussa. Hallitus päättää valiokunnista järjestäytymiskokouksessaan, ja valiokuntien työskentely käynnistyy helmikuussa Hallituksen työskentelyä kuvaava ja ohjaava Hallituksen vuosikello päivitetään ja valiokuntien työskentelyä kuvaamaan ja ohjaamaan työstetään johtosääntö. Johtosääntö täydentää sisäisten ohjaavien dokumenttien sarjan. Johtosääntö ulotetaan myös valtuuston toiminnan kuvaamiseen ja perehdytykseen. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa kokoukseen. Lisäksi pidetään puhelinkokouksia ja yhteyttä pidetään sähköpostilla. Kesällä hallitus pitää kokoustauon heinä- elokuussa. Valiokuntien tehtävät vaihtelevat toisistaan paljon: osa valiokunnista kokoontuu alle viisi kertaa vuodessa, osa yli 20 kertaa vuodessa. Valtuuston sääntöjen määräämä kokous pidetään huhtikuussa. Valtuuston toinen tapaaminen järjestetään seminaarina syksyllä. Salibandyn Tuki Säätiö jakaa avustuksia lajin kehittämistyöhön resurssiensa puitteissa. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea salibandyharrastusta, salibandytoimintaa ja erityisesti junioritoimintaa Suomessa. HENKILÖSTÖ Salibandyliiton toimihenkilöiden koulutuksen painopisteenä toimintavuonna on johtaminen ja viestintä. Esimiesten ja alaisten välistä vuorovaikutusta ja toimintamalleja kehitetään. Henkilökunnan koulutusta toteutetaan koulutusohjelmiin ja kursseille osallistumalla sekä omilla koulutus- ja kehittymispäivillä. Koko henkilökunnan koulutus- ja kehittymispäivät järjestetään kesäkuussa, lisäksi toimisektoreittain järjestetään yhdestä kolmeen (1-3) koulutus- ja suunnittelupäivää sektorista riippuen. Henkilökunnan kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain syksyisin. Kehityskeskusteluilla pyritään kehittämään esimiesten ja alaisten suunnitelmallista vuorovaikutusta ja lisäämään keskinäistä ymmärrystä henkilökohtaisiin työn tavoitteisiin ja tekijöihin liittyen. Vuoden 2013 aikana työn kohdistumisen seurantaa kehitetään ottamalla käyttöön ajankäytön seurantamalli. Mallin avulla henkilökunnan ajankäytön kohdistumista strategisesti tärkeisiin kohteisiin voidaan mitata ja analysoida. Mallia on testattu koulutus- ja valmennussektorilla vuoden 2012 aikana. Toimintavuoden aikana tullaan tekemään rekrytointeja sijaisuuksien ja työpaikanvaihdosten synnyttämien tarpeiden vuoksi. Rekrytoinneissa huomioidaan strategian asettamat mahdolliset uudet odotukset toimihenkilöorganisaation menestymiselle. Lisärekrytointitarvetta tuo seurajoukkueiden mestaruusturnaus, Champions Cup, joka pelataan lokakuussa Tampereella. Salibandyliitto toimii siviilipalveluksen suorittamispaikkana. Vuonna 2013 aikana Salibandyliiton palveluksessa työskentelee 4-6 siviilipalvelusmiestä kerrallaan. Liitto tarjoaa opiskelijoille ja harjoittelijoille mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönsä ja harjoittelunsa salibandytoimintaan liittyen. 5

6 Työsuojelutoimikunta ja työsuojeluvaltuutetut valitaan toimintavuoden alussa entisten toimikauden päätyttyä Työsuojelutoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen toimikautensa on kaksi kalenterivuotta, päättyen Työsuojelutoimintaa toteutetaan työsuojelun toimintasuunnitelman ja työsuojelun kehityssuunnitelman puitteissa. Toimintavuoden aikana tehdään työntekijöille kysely työilmapiiristä ja työssä viihtymisestä. Edellinen kysely on tehty vuonna Toimintavuoden tammi-helmikuussa päivitetään työhön liittyvien riskien kartoitus. Edellinen kartoitus on tehty Kartoituksen perusteella päivitetään työsuojelun kehityssuunnitelma. Työterveyden toimintasuunnitelma päivitetään. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Suomen Salibandyliitto ry on kansainvälisen salibandyliiton (International Floorball Federation, IFF) perustajajäsen. IFF:lla on vuoden 2012 lopulla 54 jäsenmaata. IFF:n toimisto sijaitsee Helsingissä, salibandyliiton ja salibandyliigan toimistojen yhteydessä. IFF:n pääsihteerinä työskentelee John Liljelund, tiedottajana Merita Bruun, kilpailukoordinaattorina Sarah Mitchell ja toimistokoordinaattorina Veli Halonen. Toimiston sijaintia koskeva sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun. IFF on kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n täysjäsen heinäkuusta 2011 alkaen. IFF:n puheenjohtajan ja hallituksen uusi toimikausi käynnistyy toimintavuoden alussa. Yleiskokoukselle 2012 esitetyn sääntömuutoksen mukaisesti toimintakausi muuttuu kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Urheilijakomitean naisjäsenet valitaan urheilijoiden toimesta naisten MM-kisojen aikana Tshekissä. Urheilijakomitean puheenjohtajaksi valitaan joku urheilijoista, ja hän osallistuu IFF:n hallituksen työskentelyyn yleiskokoukselle 2012 esitetyn sääntömuutoksen mukaisesti. Suomen Salibandyliitto toimii aktiivisesti kansainvälisen salibandyn kehitystyössä. Toimintavuoden painopiste on naisten ja tyttöjen kansainvälisen kehityshankkeen käynnistäminen yhteistyössä Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin kanssa. IFF on hankkeen pääkoordinaattori. Hanke on osa Suomen kotikisoihin tähtäävää MM-kisamatkaa. Suomi pyrkii saamaan aktiivisia edustajia kansainvälisen salibandyliiton hallitukseen, valiokuntiin ja työryhmiin. Turnausten jury-tehtävissä toimii edelleen kaksi henkilöä. Naisten osuutta pyritään lisäämään kansainvälisessä työssä. IFF:n toiminnan painopiste vuosina on jäsenpalveluiden kehittäminen ja jäsenmaiden toiminnan kehittäminen kolmiosaisen kehitysseminaarin sekä yksilöidympien kehitysohjelmien avulla. Seminaari koostuu kolmesta osasta: valmennus-, erotuomari- ja järjestökoulutuksesta. Toimintavuoden aikana IFF saa valmiiksi laajan jäsenmaiden toiminnan ja kehitystarpeiden arvioinnin, jonka tulosten perusteella tavoitteena on syntyä uusi kehitysohjelma Each One Teach One. Toimintavuoden aikana jatketaan tapahtumakonseptien kehittämistä yhteistyössä muiden maiden kanssa. Yhteistyössä Sveitsin, Ruotsin ja Tshekin salibandyliittojen kanssa EuroFloorballTourturnaukselle luodaan yhtenäinen visuaalinen identiteetti, ja julkaistaan Internet-sivut. EFT:n kansainvälinen tuotteistaminen aloitetaan. IFF koordinoi markkinointi- ja tapahtumakonseptien kehitystyötä. Helmikuussa Ruotsi-ottelut pelataan Ruotsissa. Kansainvälisiä erotuomaripareja koulutetaan ja nimetään IFF:n vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2013 alussa Suomella on neljä miesten otteluihin osoitettua ja kolme naisten otteluihin osoitettua kansainväliset normit täyttävää erotuomariparia. Jatkossa on tavoitteena nimetä molemmista liigaryhmistä myös erotuomareita, jotka toimivat ns. varaerotuomareina varsinaisten erotuomarien ollessa estyneitä tehtävien hoitamiseen. Salibandyliiton pääsarjoissa voidaan jatkaa kansainvälistä erotuomarivaihtoa IFF:n jäsenmaiden kanssa, mikäli sarjajärjestäjä sitoutuu vaihtoon. Kansainvälisiä erotuomarivalmentajia (observer) 6

7 koulutetaan IFF:n erotuomarivaliokunnan (RC) ohjeiden mukaisesti (neljä miesten erotuomarivalmentajaa ja yksi naisten erotuomarivalmentaja) ja heitä käytetään kansainvälisissä erotuomarivalmennustehtävissä. CHAMPIONS CUP 2013 Kansainväliset turnaukset ovat Suomen Salibandyliitolle merkittäviä, niin kilpailullisesti kuin lajipromootioiden kannalta. Taloudellisesti kansainväliset tapahtumat ovat haastavia, ja niihin panostetaan taloudellisesti merkittävästi. Toimintavuoden aikana järjestetään vuoden 2013 seurajoukkueiden mestaruusturnaus, Champions Cup, Tampereella lokakuussa Champions Cup 2013 rasittaa salibandyliiton taloutta merkittävällä tavalla, tapahtuman budjetti on noin euroa tappiollinen. Tappioon on varauduttu kahtena aikaisempana toimintavuonna tekemällä varauksia. CC2013 järjestelytoimikunnan kokoonpano on: Ismo Haaponiemi, puheenjohtaja Jussi Airila Johanna Heikkinen Markku Huoponen Jari-Pekka Lehtonen Pasi Peltola Perttu Pesä Kimmo Saarinen Ari Rauhala Miikka Seppälä Jari Tolvanen Ari Vehniäinen, pääsihteeri CC2013 ohjaustyöryhmä johtaa tapahtumavalmistelujen operatiivista toimintaa: Ismo Haaponiemi Pasi Peltola Perttu Pesä Ari Vehniäinen NAISTEN MM-KISAT 2015 Naisten MM-kisahanke koostuu vuosien kisamatkasta, ei pelkästään MM-kisatapahtumasta. Naisten MM-kisojen yhteistyökumppanien hankinta käynnistyy. Kisojen logo ja visuaalinen ilme valmistuvat. Paikallinen seuraverkosto jatkaa toimintaansa, tavoitteenaan uusien toimintatapojen luominen pysyviksi toimintamalleiksi Tampereen seudulla. Seuraverkosto kokoontuu 3-4 kertaa toimintavuoden aikana, ja verkostotapaamisia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston kanssa. hankkeen pääkoordinaattori. Hankkeen käynnistämisestä ja sen tavoitteista päätetään toimintavuoden aikana. MM-kisamatkaa valmistelee 10 henkilön MM2015- työryhmä, jossa puheenjohtajana jatkaa Arja Kilpeläinen. Työryhmän työskentelyä ohjaa kansainvälinen valiokunta. Naisten MM-kisojen 2015 paikallinen järjestelytoimikunta nimetään syksyllä Valtakunnallinen järjestelytoimikunta nimetään vuoden 2014 puolella. MM-kisamatkaan kuuluu myös naisten ja tyttöjen kansainvälisen kehityshankkeen käynnistäminen yhteistyössä Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin kanssa. IFF on 7

8 TALOUS Vuonna 2013 taloushallinnon painopistealueena tulee olemaan liiton kohdelaskennan ja budjettianalyysien tarkempi seuranta ja kehittäminen. Lisäksi vielä vahvistettavan taloussäännön selkeytetyt käytännöt otetaan käyttöön vuonna Taloussääntö selkiyttää taloushallinnon prosesseja ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Kirjanpito ja palkanmaksu ulkoistettiin suunnitelman mukaisesti vuosina tilitoimisto Rantalainen Oy:lle. Taloushallinnon järjestelmäksi valittiin Netvisor jossa toimivat kaikki taloushallinnon osakirjanpidot palkanlaskentaa ja matkalaskujen käsittelyä myöden. Kirjanpidon suoriteperusteinen ja kuukausitasoinen seuranta saatiin käyntiin huhtikuusta 2012 lähtien. Tämän myötä kaikki suunnitellut ala-projektit oli saatu toteutettua uudessa formaatissa. Toiminnan edelleen laajentuessa ja lajitoiminnan kehittyessä talouden hallinta nousee entistä merkityksellisempään rooliin sekä muuttuu haasteellisemmaksi. Taloudellisen seurannan eri toimintojen osalta tullaan panostamaan lisää etenkin maajoukkue- ja erotuomaritoiminnan kulujen ja budjettien seurannan osalta. Vakaa taloudellinen asema tullaan säilyttämään huolehtimalla, että tulot ja kulut ovat tasapainossa. Taloushallinnan toiminnan linjaavana elimenä sekä hallituksen valmistelevana elimenä jatkaa vuonna 2011 perustettu talousalan ammattilaisista koostuva talousvaliokunta, jossa talouspäällikkö toimii sihteerinä. Liiton tulorahoitus säilyy edelleen jäsenrahoituspainotteisena. Tämä on liiton toiminnan turvaava tekijä ennustettavissa olevassa erittäin epävakaassa taloudellisessa suhdanteessa lähivuosina. Jäsenmaksujen luonteisten maksujen osuus koko liiton tulorahoituksessa säilyy erittäin merkittävä. Niiden osuus on kaikkiaan 61 prosenttia tulorahoituksesta (osanottomaksut 38 % ja jäsen- ja lisenssimaksut 23 %). Veikkausvoittovaroista jaettavien toiminta-avustuksien osuus on 15 prosenttia, ja yhteistyösopimusten osuus 6 prosenttia liiton koko tulorahoituksesta.

9 Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Epävakaassa tilanteessa ja kustannuspaineiden noustessa kulut lisääntyvät. Palveluorganisaatiossa henkilöstökulujen osuus on 34 prosenttia, matka- ja majoituskulujen osuus on 24 prosenttia. Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien vuokrien osuus on 19 prosenttia kulurakenteesta. Ulkopuolisten palveluiden osuus on 13 prosenttia. Toimintasuunnitelmavuoden 2013 talousarvion loppusumman suurus on ,00 euroa (v ). Yleishyödyllisen yhteisön, Suomen Salibandyliitto ry:n talousarvion mukainen toiminnallinen taloudellinen tulos vuodelle 2013 on tasapainoissa ja näyttää nollaa. Talousarvion loppusumma on 8,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 talousarvion loppusumma. Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä olevasta talousarviosta

10 VIESTINTÄ JA LAJIMARKKINOINTI Viestinnän päivitetty strategia siirtyy toteutusvaiheeseen toimintavuoden aikana. Viestintästrategian kokoavana teemana on Peli Meille Kaikille/Intohimona pelaaminen, joka jakaantuu sidosryhmien mukaan seitsemään osaalueeseen. 1. Sisäinen viestintä (seurat ja lisenssipelaajat), 2. lajin harrastajat (n henkilöä), 3. imago ja identiteetti, 4. yritysyhteistyö, 5. yhteiskunta- ja kansainväliset suhteet, 6. kriisiviestintä ja tilannehallinta sekä 7. mediaviestintä. Yllä kuvattujen kohderyhmien pohjalta valitaan vuosittain alueet, joihin viestintä- ja markkinointitoiminnassa painotetaan vahvemmin. Liiton viestinnässä painottuu myös taloudellisten resurssien kohdentaminen. Jatkossa yksi suuri pohdinnan paikka on miten varantoja painotetaan suhteessa painettavien materiaalien ja sähköisen viestinnän kesken. Menestyksellisen viestinnän haasteena on päätoimisten viestinnän henkilöresurssien rajallisuus suhteessa kasvaviin viestintäkanaviin. Laajentuvassa viestinnän kokonaisuudessa korostuu oman toimen ohella toteutettava viestintä. Jokapäiväisessä jäsenneuvonnassa puhelin- ja sähköpostipalvelulla on tärkeä rooli. SÄHKÖINEN VIESTINTÄ Aktiivisella ja tilanneherkällä viestinnällä on keskeinen asema Salibandyliiton toiminnan jatkaessa kasvua. Viestintäkanavien monimuotoistuminen ja viestinnän nopeutuminen tarkoittaa, että salibandyliiton on oltava esillä sähköisissä viestimissä. Sähköiset viestimet antavat uusia mahdollisuuksia, mutta samalla tuovat mukanaan haasteita. Informaation määrän kasvaessa viestien läpisaaminen edellyttää aktiivista tiedonjakoa useammissa sovelluksissa ja julkaisualustoilla. Salibandyliiton sähköisen viestinnän rungon muodostaa salibandy.net portaali, joka on vakiinnuttanut asemansa harrastajien keskuudessa. Sivuston merkitys tiedonhankintakanavana on erittäin tärkeä ja toimii merkittävänä linkkinä SSBL:n ja harrastajien välillä. Internet-sivuston kehittämistä jatketaan yhdessä palveluntarjoajan kanssa siten, että sivustolle otetaan käyttöön uusia palveluja. Salibandyliiton Facebook -sivusto tukee Internet - portaalia. Tavoitteena on kasvattaa salibandy-yhteisöä Facebookin puolella. Nettisivujen uutisia julkaistaan myös Facebookissa, mutta sen sisältöä on tarkoitus eriyttää nettisivujen sisällöstä, jolloin kiinnostus liittyä yhteisöön kasvaa. Täydentävinä tiedotuskanavina jatketaan sähköisten uutiskirjeiden julkaisua kaikille lisenssipelaajille suunnattuina massalähetyksinä kuin myös kohderyhmittäin. Issuu-julkaisualustalla tarjotaan näköisversioina liiton julkaisemaa printtimateriaalia, kuten Salibandy-lehti, kausikirjat, SalibandyNews, toimintasuunnitelmat, vuosikertomukset jne. Salibandyliiton käyttöön ottama mobiililisenssikorttia tarjoaa lisäpalveluna puhelimen kautta käytettävän SäbäWeb-portaalin. Salibandyliitolla on käytössä oma YouTube-kanava videoiden julkaisuun. Nettilivelähetyksiä nuorten SM-sarjasta lisätään, kuten myös valokuvatarjontaa liiton flickrkuvagalleriassa. Salibandyliiton sisäisen viestinnän tehostamiseksi vuoden 2013 alussa otetaan käyttöön materiaalipankki. Materiaalipankki toimii jatkossa dokumentinhallinnan keskuksena ja tukee liiton uuden visuaalisen ilmeen hallintaa. 10

11 PRINTTIJULKAISUTOIMINTA Verkossa jaettavan tiedon ohella Salibandyliitto jatkaa myös perinteistä printtimuotoista julkaisutuotantoa, joista merkittävin on Salibandy-lehti. Lehden asema on kuitenkin muuttumassa viestinnän kokonaisuudessa ja sen tulevaisuutta joudutaan pohtimaan entistä tarkemmin. Salibandy-lehti ilmestyy vuonna 2013 painettuna neljä kertaa (kaksi numeroa kevätkaudella ja kaksi numeroa syksyllä). Nopean järjestöviestinnän keskittyessä sähköisiin kanaviin, lehden sisällössä keskitytään makasiinilehdille tyypillisiin henkilöitä esitteleviin juttuihin ja salibandya taustoittavampiin aiheisiin. Toisena painopisteenä on tukea salibandyn huippuurheilustatusta. Sisällössä pitäisi olla jokaiselle salibandyn harrastajalle jotakin itseä koskettavaa lukemista, mikä harrastajien erilaiset motivaatiot ja taustat tiedostaen asettaa haasteet juttujen kirjolle. Sisällöntuotannossa merkittävä osa on avustajaverkostolla. Painetusta lehdestä julkaistaan myös näköisversio Internetissä, joka toimii samalla arkistona. Muita julkaisuja ovat SalibandyNews, kausikirja, toimintasuunnitelma ja vuosikertomus. Osa näistä julkaistaan vain verkossa. SIDOSRYHMÄT Liiton sidosryhmäviestintää ovat mediatiedotteet, tiedotustilaisuudet, toimittajatapaamiset, yhteistyökumppaneille tarjottavat markkinointi ja viestintäpalvelut sekä aktiivinen toiminta erilaisissa työryhmissä ja valiokunnissa suomalaisen liikunnan yhteisössä. Yhteydenpito yhteiskunnallisiin vaikuttajiin eri foorumeilla on tärkeää edunvalvonnan näkökulmasta ja positiivisen lajikuvan vahvistamisen kannalta. LAJIMARKKINOINTI Salibandyliiton viestinnän ja SSBL Salibandy Oy:n markkinoinnin yhteistyötä tehostetaan. Lajimarkkinointiin on syytä panostaa vahvemmin myös liiton puolella. Markkinointia voidaan kustannustehokkaasti lisätä sähköisissä kanavissa, myös liiton eri toimialojen ja tuotteiden markkinointitarpeet on syytä kartoittaa ja tuottaa niitä tukevia markkinointi- ja viestintämateriaaleja uuteen graafiseen ilmeeseen pohjautuen. Salibandya markkinoidaan vauhdikkaana, energisenä ja iloisena lajina, joka tarjoaa kaiken ikäisille mahdollispuuden pelata ja harrastaa lajia monella eri tasolla. Lajimarkkinoinnilla lisätään ihmisten kiinnostusta lajia kohtaan sekä pelaajana että katsojana. Salibandyn markkinoinnissa panostetaan uusiin mediakanaviin, jotka ovat lajista kiinnostuneiden suosiossa. Salibandyn markkinoinnilla pyritään olemaan läsnä lajiharrastajien jokapäiväisessä elämässä ja tarjoamaan mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa lajin kanssa. Salibandyliiga ja salibandyliitto kartoittavat uusia kustannustehokkaita keinoja tuoda lajia esille. Markkinointipartnereiksi haetaan yrityksiä, jotka ovat sopivat lajin imagoon ja ovat edellä kävijöitä markkinointialalla. Salibandyliiga panostaa vahvasti yhteistyökonseptien kehittämiseen, jotta lajin yhteistyökumppanit pystyvät saamaan parhaan mahdollisen hyödyn ja sitoutuvat yhä vahvemmin lajiin. OLOSUHDE Salibandyn olosuhdetyö käsittää kolme osa-aluetta: liikuntapaikkarakentaminen ja -varustelu, liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet ja taksat sekä tapahtuma- ja kenttäturvallisuus. Liikuntapaikkarakentamisen osalta seurataan vuosittain Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa liikuntapaikkojen hankerahoitussuunnitelmaa. Tällä hetkellä vahvistettu suunnitelma koskee vuosia Suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Salibandya koskevia hankkeita tuetaan kaikilla aktiivisilla toimenpiteillä ja konsultoinnilla, jotta 11

12 sekä uusissa hallihankkeissa ja peruskorjauksissa huomioidaan lajin tarpeet. Tavoitteena on myös luoda lisää edellytyksiä hyvien ja elinvoimaisten salibandyhallien syntymiselle. Alueiden erilaista olosuhdeongelmista johtuen lisätään alueellista ja paikallista vaikuttamista kuntiin päin. Vuoropuhelulla seurojen ja kuntien ja niiden päättäjien kanssa haetaan ratkaisuja salibandyn olosuhdeongelmien lieventämiseksi. Toimintavuoden aikana osallistutaan aktiivisesti sekä valtakunnalliseen että alueelliseen järjestöyhteistyöhön, liikuntarakentamisen messuihin ja erilaisiin olosuhdeseminaareihin. HUIPPU-URHEILU Salibandyn huippu-urheilun strategia ohjaa huippu-urheilun toimintoja sekä huipulle tähtäävien urheilijoiden tueksi järjestettäviä toimintoja. Strategian päivitys viimeistellään ja otetaan käyttöön. Lajin huipulle tavoitteleva pelaaja on keskiössä. Maajoukkuetoiminnassa tavoitteena on paras kilpailullinen tulos ja vahva esimerkki Pelaajapolulla oleville nuorille. Maajoukkueiden menestykseen tuetaan myös salibandyn huippu-urheilullinen imago Suomessa. Huippusalibandyn markkinoinnista vastaa SSBL Salibandy Oy (salibandyliiga). Huippusalibandyn tunnettuutta ja kiinnostavuutta lisätään aktiivisin ja suunnitelluin toimenpitein. Markkinointitoimenpiteiden tavoitteet pohjautuvat myös huippusalibandyn osalta Salibandyliiton strategiaan. Huippusalibandy tulee entisestään vahvistamaan asemiaan sosiaalisen median ja uusien mainosratkaisuiden vahvana hyödyntäjänä. Lajista kiinnostuneille tarjotaan moninaisia muotoja seurata huippusalibandya; Internet-sivut, mobiilisovellukset, live-lähetykset. Huippusalibandyssa kehitetään edelleen valmiuksia omaan laadukkaaseen sisällöntuotantoon. Huippusalibandyssa panostetaan erityisesti liigaseurojen myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittymiseen. Liigaseuroille suunnataan kehityshankkeita ja heille annetaan työkaluja markkinoinnin tekemiseen. Salibandyliigan ja maajoukkueen pelaajista luodaan esikuvia nuorille salibandyn harrastajille. Pelaajat ovat esillä Salibandyliigan markkinoinnissa sekä viestinnässä ja tätä kautta heistä tehdään yhä tunnetumpia sekä mielenkiintoisempia. Maajoukkueen ympärille kehitetään markkinointitoteutuksia, jotta maajoukkueen riittävän laaja esillä oleminen voidaan varmistaa. Kokonaisuudessaan huippusalibandyn näkyvyyttä kasvatetaan. PÄÄSARJAT Pääsarjojen organisoinnista vastaa SSBL Salibandy Oy (Salibandyliiga). Salibandyliigan alaisia sarjoja ovat miesten salibandyliiga, naisten salibandyliiga ja miesten Divari. Salibandyliigan kilpailupäällikkönä toimii kaudella Jyrki Paajanen ja kilpailukoordinaattorina Juha Ollikainen. Kaudella miesten Salibandyliiga pelataan 14 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta joukkuetta jatkaa play off otteluihin, jotka pelataan paras viidestä ottelusarjoilla. Naisten salibandyliiga pelataan 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta jatkavat play off -otteluihin, jotka pelataan paras viidestä - ottelusarjoilla. Miesten Divarissa pelataan toista kautta peräkkäin yhdessä 14 joukkueen lohkossa. Runkosarjassa joukkueet pelaavat toisiaan vastaan kaksi kertaa. Runkosarjan voittaja nousee salibandyliigaan kaudelle Runkosarjassa toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet karsivat salibandyliigan runkosarjassa 12. ja 13. sijoittuneita vastaan paras viidestä - ottelusarjoissa. 12

13 Kaudella miesten salibandyliiga pelataan 14 joukkueen, naisten liiga 12 joukkueen ja miesten Divari 14 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. SUOMEN CUP Suomen cupin järjestelmän ja konseptin suunnittelussa huomioidaan aikuisten sarjatasot laajasti, jotta Cupin tavoite täyttyy: Cup on vetovoimainen, ja siihen osallistuu laaja ja kattava määrä joukkueita. Kaudella Suomen Cup pelataan nimellä TEHO Sport Suomen Cup. Miesten Cupiin osallistuu 113 joukkuetta ja naisten Cupiin 32 joukkuetta. Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelataan turnausmuotoisina ja kolmannesta kierroksesta eteenpäin yksittäisinä otteluina, joista voittaja jatkaa seuraavalle kierrokselle. Cupin finaalit pelataan Kautta varten Suomen Cupin toteutusta arvioidaan kauden kokemusten pohjalta, ja konseptia muutetaan mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi. MAAJOUKKUEET Toimintavuoden aikana toimii viisi maajoukkuetta. Miehillä toimii A- ja B-maajoukkueet, naisilla A- maajoukkue ja alle 19-vuotiailla tytöillä ja pojilla maajoukkueet. Suomi on toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa hallitseva maailmanmestari kolmessa neljästä mahdollisesta kategoriasta: miehissä, tytöissä ja pojissa. Naiset ovat maailman ranking 2. Ruotsin jälkeen. Toimintavuoden aikana salibandyliitto vastaa miesten ja poikien EuroFloorball Tour tapahtuman sekä seurajoukkueiden mestaruusturnauksen, Champions Cupin järjestelyistä. Huippu-urheiluvaliokunnan tehtävä on ohjata sektorin toimintaa ja tehdä esitykset hallitukselle. Kokoonpano nimetään vuoden alussa. Hallinnollisesti valiokunnan toimintaan budjetoidaan kaikkien maajoukkueiden johtotiimien palkkiot. MIESTEN A-MAAJOUKKUE Vuosi alkaa helmikuussa Ruotsi-maaottelulla Boråsissa. Huhtikuussa pelataan EuroFloorballTourturnaus (EFT) Suomessa, jolloin A-maajoukkue esiintyy pitkästä aikaa kotimaassa. Kesällä on vain yksi leiri Eerikkilän Urheiluopistolla. Syyskuussa on tavoitteena pelata maaottelut Suomessa. Vuoden päättää marraskuun EFT-tapahtuma Sveitsissä. Lisäksi toteutetaan pelaajatarkkailua ja koulutetaan liigavalmentajia. Maajoukkueen valmennus ja johtotiimi rakentuu uudelleen naisten MM-kisojen (joulukuu 2013) jälkeen. MIESTEN B-MAAJOUKKUE Taloustilanteen salliessa U23 - joukkue kasataan syyskuun alun Powerade -turnaukseen. Tavoitteena on ylläpitää toimintaa tuleville A-maajoukkuepelaajille. Johtotiimi nimetään tapahtumaan. POIKIEN U19 MAAJOUKKUE MM-kisavuosi alkaa helmikuussa Ruotsi -maaottelulla Boråsissa. Huhtikuun kansainvälisenä viikonloppuna on pelillinen leiri. Toukokuun alussa joukkue kokoontuu viimeistelyleirille Eerikkilään, mistä lähdetään suoraan MM-kisoihin Saksaan, Hampuriin. Tavoitteena on maailmanmestaruus päävalmentaja Jarkko Rantalan komennossa. Johtotiimin sopimukset päättyvät MM-kisoihin. Uuden johtotiimin arviointi- ja valintaprosessi käydään keväällä ennen kisoja. Syyskuussa on Eerikkilän leiri ja marraskuussa EFT - turnaus Sveitsissä. NAISTEN A-MAAJOUKKUE Joukkue valmistautuu MM-kisoihin päävalmentaja Karo Kuussaaren johdolla. Ruotsi -ottelu pelataan helmikuussa Boråsissa. Huhtikuun EFT pelataan Tshekissä. Kesäleiritykset pidetään Eerikkilässä kesä- ja 13

14 elokuussa. Tärkeä valmistautumisvaihe on Polish Open syyskuun alussa. Lokakuussa on leiri ja marraskuun alussa EFT Ruotsissa. Joulukuun alussa on viimeistelyleiri ja MM-kisat Tshekissä. Tapahtumien lisäksi on tarkkailtavana MM-ringin pelaajia koti- ja ulkomailla. Naisten MM-vuosi on melko tiivis. TYTTÖJEN U19 MAAJOUKKUE Tytöt osallistuvat myös Ruotsi-otteluun Boråsissa. Toukokuussa on leiritys Eerikkilässä. Syyskuussa joukkue osallistuu johonkin valmiiseen turnaukseen tai järjestää itse harjoituspelitapahtuman. Marraskuussa on yhdistetty leiritys ja EFT-turnaus Ruotsissa. Joukkueen päävalmentajana toimii Jukka Kouvalainen. ANTIDOPING-TOIMINTA Salibandyliitto jatkaa tulevan toimintavuotensa aikana aktiivista antidopingtyötä. Antidoping-ohjelma päivitetään toimintavuoden aikana. Koulutuksia pidetään mm. maajoukkuepelaajille, pääsarjajoukkueille, sekä nuorten urheilijoiden Pelaajapolku-tapahtumissa ikäluokkiensa lahjakkaimmille urheilijoille. Pääsarjajoukkueet toimittavat ADT:lle harjoitustietonsa. Yhteistyötä tehdään myös IFF:n kanssa. Testauspooli 1:seen kuuluu kolme mies- ja kaksi naispelaajaa. Näiden pelaajien osalta on voimassa olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi testauspooli 2:seen kuuluvat miesten ja naisten maajoukkueet. Maajoukkuepelaajien seuranta tapahtuu maajoukkueen toimintakalenterin perusteella. KILPAILUTOIMINTA Salibandyliiton kilpailutoiminta toteutetaan mahdollisimman lyhyin välimatkoin liiton seitsemällä alueella. Kilpailutoimintaan osallistuvien joukkueiden määrä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1995 alkaen, jolloin joukkuemäärien tilastointi aloitettiin. Kaudella kilpailutoimintaan osallistuu yhteensä joukkuetta. Seniorisarjoihin osallistuvat mukaan luettuna määrä nousee joukkueeseen. Kilpailutoiminnan laadun ja toiminnan kehittämisen tavoitteena on lisätä joukkuemäärää edelleen. Tavoitteena on tarjota miehille, naisille, pojille ja tytöille mielekäs pelaamisen taso ja paikka. Suurin osa aikuisten sarjoista pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv). Junioreiden sarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti ja paikallisesti liiton seitsemällä alueella, pojissa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv). 14

15 LAPSET JA NUORET Kausilla ja A-C -juniorisarjoista pelataan yksittäisinä otteluina seuraavat sarjat: A - poikien SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja, B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden play-off ottelut. Muut sarjat pelataan turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten SM-sarjat C juniorisarjat) pelataan Suomen mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja kahdessa tyttöjen ikäluokassa. KAAVIO. Sarjatoimintaan osallistuvat joukkueet A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa. Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä 10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta pääsevät play-off otteluihin. Muissa B- C junioreissa pelataan alueellisen SM-karsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat ja play-off -ottelut. D-E ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruuksista. F junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. G-junioreissa käynnistetään kaudella pienturnaustoiminta Etelä-Suomen ja Sisä-Suomen alueilla. Toimintaa kehitetään kaudella yhteistyössä seurojen kanssa. D-G junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti salibandyliiton PeliMaailman, KisaMaailman ja KerhoMaailman sääntöjä ja toissijaisesti kilpailusääntöjä. JUNIOREIDEN IKÄLUOKAT KAUDELLA JA Pojat: A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat B-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997 syntyneet pelaajat C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998 syntyneet pelaajat D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999 syntyneet pelaajat D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000 syntyneet pelaajat E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001 syntyneet pelaajat E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002 syntyneet pelaajat F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 syntyneet pelaajat F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004 syntyneet pelaajat G-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat Tytöt: B-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat C-juniorit, johon kuuluvat vuonna syntyneet pelaajat D-juniorit, johon kuuluvat vuonna syntyneet pelaajat 15

16 E-juniorit, johon kuuluvat vuonna syntyneet pelaajat F-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat G-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat Pojat: A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat B-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998 syntyneet pelaajat C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999 syntyneet pelaajat D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000 syntyneet pelaajat D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001 syntyneet pelaajat E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002 syntyneet pelaajat E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2003 syntyneet pelaajat F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004 syntyneet pelaajat F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2005 syntyneet pelaajat G-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat Tytöt: B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat C-juniorit, johon kuuluvat vuonna syntyneet pelaajat D-juniorit, johon kuuluvat vuonna syntyneet pelaajat E-juniorit, johon kuuluvat vuonna syntyneet pelaajat F-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat G-juniorit, johon kuuluvat vuosina syntyneet pelaajat MIESTEN SARJATOIMINTA Kaudella miesten II-divisioona pelataan yksittäisinä otteluina, muut sarjat turnausmuotoisina. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten muut alueelliset sarjat pelataan turnausmuotoisina, 6-10 joukkueen lohkoissa. 16

17 NAISTEN SARJATOIMINTA Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena sarjana kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina. Naisten II - IV divisioonien sarjat pelataan alueellisina turnausmuotoisesti 6-10 joukkueen lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-IV divisioonille. SENIORISARJAT Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan mahdollisimman lyhyin välimatkoin liiton seitsemällä alueella. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv). Seniorisarjat järjestetään kausilla ja seuraavissa ikäluokissa: miehet 35 v, miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55 v, naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita ilmaantuu riittävästi vieläkin vanhempiin ikäluokkiin, järjestetään niissä omat sarjat. Sarjoissa pelataan alkulohkot, tarvittava määrä välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen ilmoittautuvien joukkueiden määristä. Alkulohkot järjestetään mahdollisimman alueellisina. Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko kokonaan tai pelata yhdessä tai kahdessa turnauksessa. M 35 sarjassa järjestetään haastajasarja aloitteleville ja vähemmän pelanneille joukkueille. Mikäli muissakin ikäluokissa löytyy riittävästi joukkueita haastajasarjaan, järjestetään niissä sarjoissa haastajasarjat. 17

18 ALUEELLINEN TOIMINTA Liiton alueellinen toiminta on jaettu seitsemään alueeseen: Etelä-Suomeen, Länsirannikkoon, Sisä-Suomeen, Kaakkois- Suomeen, Savo-Karjalaan, Pohjanmaahan ja Pohjois-Suomeen. Kullakin seitsemällä toiminnallisella alueella on oma aluetoimisto, jotka sijaitsevat Oulussa, Seinäjoella, Joensuussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Näillä jokaisella toimistolla on palkatut kokopäiväiset aluevastaavat ja lisäksi Etelä-Suomen aluetoimistossa on kokopäivätoiminen sarjasihteeri. ETELÄ-SUOMEN ALUE Etelä-Suomen alue koostuu Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnista. Toiminnasta vastaavat aluevastaava ja sarjasihteeri. Toiminnan tavoitteina ovat seurojen laadukkaan palvelun ja yhteistyön parantaminen, alueellisen sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien kanssa, kuten myös alueen erotuomarivastaavan ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa. Alueen suuresta joukkuemäärästä ja ottelumäärästä johtuen sarjatoiminta on tärkein työkokonaisuus. Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen sisällä mahdollisimman paikallisesti. Sarjatoiminta alueella jatkaa kasvamistaan, etenkin nuorimmissa junioreissa. Alueen tehtävä on vastata tähänkin haasteeseen. Kaudella miesten III-divisioonaa pelataan kokeiluluonteisesti 3x15 min. tehokasta peliaikaa turnausmuotoisesti. G-junioreiden sarjoja kehitetään kauden kokemusten perusteella. Tavoitteena on kasvattaa joukkueiden määrää tuntuvasti. D-F-junioreissa on kaudella useita uusia sarjajärjestelmäkokeiluja. Näiden sarjojen kehittämistä jatketaan kaudella edellisellä kaudella saatujen kokemusten perusteella. Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Lesport - tulospalveluohjelmaa käytetään reaaliaikaisesti nuorten SM-sarjassa, miesten II-divisioonassa, B- ja C- juniorien SM-sarjoissa. Muissa sarjoissa turnauksen vastuujoukkue lähettää tulokset Lesport - tulospalveluohjelmaan sähköpostitse. Näin 18

19 nopeutetaan turnausmuotoisten sarjojen tulospalvelua. Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Alueella järjestettävässä aikuisten ja junioreiden alueliigassa on yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuroja ja paikallinen erotuomarikerho. KAAKKOIS-SUOMEN ALUE Kaakkois-Suomen alue koostuu Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Alueen päätehtävänä on alueellisen sarjatoiminnan järjestäminen. Lappeenrannassa sijaitsevassa aluetoimistossa toimii yksi päätoiminen aluevastaava. Sarjojen tilastoinnissa käytetään ulkopuolista palvelua. Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminnassa huomioidaan Kaakkois-Suomen alueen laajuus. Lohkojakojen alueellistaminen toimii yhtenä sarjojen järjestämisperiaatteena. Junioriikäluokkien sarjajärjestelmiä kehitetään myös palvelemaan eritasoisia joukkueita järjestämällä laajimpiin sarjoihin tasonmukaisia lohkovaiheita. Toimintakauden aikana alueelle perustetaan aluevastaavaa avustava työryhmä tuomaan esille seuroille ja joukkueille tärkeitä asioita. Työryhmän tehtävänä on olla mukana kehittämässä alueen sarjatoimintaa sekä luomassa ideoita lajin edistämiseksi Kaakkois-Suomen alueen kunnissa. Alueen seurat tutustutetaan KerhoMaailman G- junioreihin. Sarjatoimintaa järjestetään F-junioreihin saakka. Alueen sarjatoimintaa seurataan turnausvierailuilla. Junioritoiminnan kehittämistä seurataan myös seuratapaamisilla. Keväällä järjestetään myös seuroille koottuja informaatiotilaisuuksia salibandyliiton sarjatoiminnasta. Kuntien ja yksityisten hallien olosuhdekartoitusta jatketaan. Kartoituksessa kiinnitetään huomiota pelipaikkojen varusteiden kuntoon ja tilojen turvallisuuteen. Kuntayhteistyön lisäksi tehdään myös järjestöyhteistyötä mm. SLUalueiden kanssa. Seuroille tarjotaan valmennuskoulutusta sekä muuta seuratoimintaan liittyvää koulutusta ja ohjausta seurojen tarpeiden mukaan. 19

20 LÄNSIRANNIKON ALUE Länsirannikon alue käsittää Satakunnan ja Varsinais- Suomen maakunnat ja Ahvenanmaan itsehallintoalueen. Toimintavuoden pääpainona ovat sarjatoiminnan monipuolistaminen, alueellisten verkostojen rooli alueellisessa toiminnassa, olosuhdevaikuttaminen ja kortteliliigan/kerhotoiminnan monipuolistaminen. Toimintavuoden aikana kerätään kokemukset ensimmäisen sarjakauden kilpa- ja haastajasarjan toimivuudesta. Kartoitetaan mahdollisuuksia laajentaa kilpa- ja haastajasarjaa myös muille sarjatasoille. Tavoitteena on mahdollisimman moniportainen alueellinen sarjatoiminta, niin junioreissa kuin aikuisissa. Junioreissa painopiste on erityisesti kilpa- ja haastajajärjestelmän sekä alueellisen kerhomaailman rakentaminen yhteistyössä paikallisten seurojen ja kuntien kanssa. Toimintavuoden aikana selkeytetään Länsirannikon alueparlamentin alaisuudessa toimivien työryhmien (sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja olosuhde kehittämistyöryhmä) toiminta ja selvitetään alueellisen erotuomaritoiminnan kehittämistyöryhmän perustamista. Alueellisella verkostolla kehitetään ja laajennetaan alueen toimintaa. Verkostojen avulla lisätään vuorovaikutusta eri seurojen toimijoiden kanssa, ja tukea alueen toiminnan monipuolistamiseen. Verkostojen avulla vaikutetaan myös alueelliseen olosuhdetyöhön ja lisätään kuntayhteistyötä. Seuroille markkinoidaan mahdollisuuksia osallistua SLU:n aluejärjestön (Liiku) järjestämiin koulutuksiin. Omia lajikoulutuksia markkinoidaan sähköpostilla ja salibandy.net sivustojen kautta. 20