Mira Rantakeisu USKONNOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mira Rantakeisu USKONNOT"

Transkriptio

1 USKONNOT Luonnonuskonnot Ns. luonnonuskonnot erottuvat muista uskonnoista siinä, että niillä ei ole perustajaa. Luonnonuskontojen ajattelumaailmaan myös kuuluu idea siitä, että ihminen on osa luontoa. Tämä poikkeaa olennaisesti esim. kristinuskon ajattelumaailmasta, jonka mukaan sivistynyt ihminen on pikemminkin luonnon muokkaaja kuin sen osa. Jotkut kansat taas päinvastoin näkevät luonnon yksilöä vahvempana ihminen ei esimerkiksi kykene hallitsemaan sairautta ja kuolemaa, säätä ja kuivuutta, karjan menettämistä, tuloksettomia metsästysretkiä, nälänhätää ja muita koettelemuksia. Ilmiöiden takana nähdään korkeampi voima, joka vaikuttaa tässä elämässä ja tuonpuoleisessa, sekä elottomassa että elollisessa luonnossa. 1 Luonnonuskontojen näkemyksen mukaan vastoinkäymisiä ja epäonnea aiheuttavat pääasiassa henget, joita luonto on täynnä. Maailmankuva on siis animistinen. Jos henget tahtovat yksilölle pahaa, se johtuu joko siitä, että tämä on tietämättään loukannut niitä, tai siitä, että ne ovat luonnostaan pahantahtoisia. Usein henkien lepyttämisessä käytetään shamaanin tai parantajan apua. Heillä on tarkkaa tietoa ihmisen sielusta he uskovat, että unessa ja transsissa sielu voi irtaantua ruumista. Sellaisessa tilassa ihmisen tajunta pystyy vastaanottamaan aistien ulkopuolisia havaintoja. Shamaani lepyttelee, myötäilee tai torjuu henkiä sisäisen voimansa avulla. Kyseessä on monimutkainen tasapainottelu, jossa shamaani toimii ihmisten ulkopuolisten, yliluonnollisten voimien välikappaleena ja samalla vastustaa niitä. Hän lähettää sielunsa matkaan ja sen irtautuessa ruumista shamaani vapautuu henkivoimien välineeksi. 2 Eräs yhteinen piirre luonnonuskonnoille on myös uskonnollisen tiedon välittäminen suullisesti. Tutkimus on osoittanut, että ihmisten on helpointa muistaa kertomuksen muodossa välitetty tieto. Erilaiset myyttiset kertomukset ja näyttävät rituaalit ovatkin tärkeitä näiden kansojen uskonnonharjoituksessa. Shamaani Shamaani on tämän- ja tuonpuoleisen viestinvälittäjä, jonka uskotaan pystyvän liikkumaan henkimaailmassa. Shamaanina toimiminen voi periytyä, tai ihminen voi havaita erityisten kokemusten avulla että hänellä on shamaanina toimimiseen tarvittavat kyvyt. Tällaisia kokemuksia ovat mm. ennusmerkit, unet, näyt sekä tietyt sairaudet ja vammat. Initiaation jälkeen henkilö on yhden tai useamman kokeneen shamaanin oppilaana jopa useita vuosia. Shamaaneilla oli tärkeä rooli metsästäjä-keräilijöiden varhaiskantaisessa kulttuurissa kauan ennen ns. korkeauskontoja ja niiden pappeja ja profeettoja. Esimerkiksi vakavien sairauksien, joihin liittyy tajunnan heikkeneminen, on usein tulkittu aiheutuneen sielun osan katoamisesta. Sielu on ikään kuin kaapattu, ja shamaanin tehtävä on paikantaa se henkimaailmasta ja tuoda se takaisin. Sitä varten shamaani ns. lankeaa loveen tanssin, rummun tai huumeiden avulla, ja matkustaa tässä hurmostilassa vaaralliseen henkimaailmaan. 3 Afrikan perinteiset uskonnot ennen siirtomaa-aikaa voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään. Ensinnäkin on vanha kristinusko, jonka koptilaista muotoa esiintyy mm. Etiopiassa ja Egyptissä. Toiseksi Afrikassa on juutalainen yhteisö. Kolmas uskonto on islam, joka on vahvimmillaan Pohjois-Afrikassa, mutta myös Länsi-Afrikassa sekä Afrikan sarvessa. Neljäs ryhmä on ns. mustan Afrikan perinteiset uskonnot. 4 1 Terhart & Schulze 2007, Terhart & Schulze 2007, Terhart & Shulze 2007, Smart 2005,

2 PERINTEISEN AFRIKKALAISEN USKON ULOTTUVUUKSIA Opilliset ja myyttiset ulottuvuudet Poliittisesta hajaannuksesta ja eri kansojen liikehdinnästä johtuen Afrikassa ei ole kehittynyt yhtenäistä uskomusjärjestelmää. Ihmiset ovat säilyttäneet perinnäistapansa, ja sielläkin, missä puhutaan samaa kieltä, paikalliset uskonnolliset erot ovat huomattavia. Lisäksi Afrikan itsetietoisuus on nuori ilmiö. Afrikkalaisen uskonnon opillinen sisältö on suurimmaksi osaksi antropomorfista, eli elämää selittävät ja siihen vaikuttavat henget ja jumaluudet mielletään ja assosioidaan ihmismäisin termein. Siitä huolimatta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useimpien ryhmien keskuudessa uskotaan esimerkiksi korkeimpaan voimaan. Tämä olento voi kuitenkin olla niin etäinen ja näkymättömissä, että sen vaikutus on vähäinen. Monet myytit ilmaisevat alkuperäistä järjestystä, joka häiriintyi jossain luomisprosessin vaiheessa, mikä selittää kuoleman ja sekasorron läsnäolon maailmassa. Kuolema on merkittävä teema afrikkalaisessa ajattelussa. Silti yksittäisen ihmisen selviytymisellä ei ole opillisesti kovin suurta merkitystä, vaikka esi-isiä kunnioitetaankin yhteisön hyvinvoinnin ja olemassaolon turvan takaamiseksi. Vaikka korkein olento olisikin olemassa, ihmisten päivittäiset huolenaiheet liittyvät enemmänkin lukuisiin läheisempiin jumaliin. Ne voivat toimia joko ylijumalan lähettiläinä tai itsenäisesti. Yleisesti voisi sanoa, että afrikkalaisessa uskonnollisessa mallissa esiintyy jonkinlainen hajautettu jumaluus, jossa jumalallinen voima on jaettu vähäisempien jumalien toimiksi. Kuolemasta ja sekasorrosta on olemassa useita myyttejä, joista monet yhdistävät kuoleman suoraan jumalan ja ihmisen väliseen eroon. Käsitys tuonpuoleisesta ei kuitenkaan ole kovin vahva afrikkalaisessa mytologiassa. Afrikkalaisen heimokulttuurin aikakäsitys on syklinen: ajalla ei ollut alkua eikä loppua. Luonnon kiertokulku, vuodenajat, sade- ja kuivat kaudet seuraavat toinen toisiaan. 5 Rituaalisia ja kokemuksellisia teemoja Saharan eteläpuolisen Afrikan väkevin rituaali on uhri. Tavanomaisinta on uhrata kotieläimiä, kuten lampaita, vuohia, lehmiä ja kanoja. Uhrieläimen veren ajatellaan usein edustavan eläimen elinvoimaa, joten sillä on esimerkiksi valta suojella pahoilta voimilta. Uhraaminen on ihmisen ja jumalan välisen kanssakäymisen ilmaus. Sen avulla edistetään haluttuja ja hyviä asioita, parannetaan sairauksia (sairaus esimerkiksi symbolisesti siirretään eläimeen) tai sovitetaan pahoja tekoja. Uhrit myös edustavat elämän jatkuvuutta ja maailmojen välistä voimaa. Periodisten juhlien, kuten sadonkorjuujuhlien, avulla yhteisö siirtyy uuteen ajanjaksoon. On myös rituaaleja, joissa siirrytään sosiaalisesta asemasta toiseen. Tästä esimerkkinä ovat päälliköiden virkaanasettamiset. Näihin siirtymäriitteihin kuuluvat olennaisesti myös poikien ja tyttöjen initiaatioriitit. Naisten ja miesten initiaatioriitit luovat yhteenkuuluvuutta samanikäisten välille tämä yhteenkuuluvuus rikkoo monesti sukujen ja muiden lojaliteettien rajat. Myös musiikki kuuluu olennaisena osana afrikkalaiseen rituaalielämään. Yleisesti ajatellaan, että henkien maailma on erityisen vastaanottavainen ihmisten musiikille. Tietoisuus jumalien olemassaolosta tunnetaan eri tavoin, unien kautta, selittämättöminä tunnetiloina, luonnon kautta tai spontaaneina tilanteina, jolloin henki valtaa ihmisen. Musiikin lisäksi tanssi on tärkeä osa riittejä ja uskonnollisia juhlia. Jumalaolennot ovat todella läsnä yhteiskunnassa ja ihmiset kokevat ne yleisesti. Myös noituuden pelko, suojaavien lääkkeiden käyttö ja hedelmällisyyden turvaaminen kuuluvat yhteisön arkeen. 6 5 Cotterell 1989, 46 47; Smart 2005, Ambler 1988, 23; Smart 2005,

3 Uskonnolliset asiantuntijat ja sosiaaliset mallit Afrikkalaisessa yhteiskunnassa on laaja kirjo uskonnollisia asiantuntijoita: pappeja, profeettoja, ennustajia ja parantajia. Erityisesti parannuskultit ovat tulleet yhä tärkeämmiksi afrikkalaisissa uskonnoissa. Sairaus on sidoksissa uskontoon, koska jumala voi tehdä itsensä tunnetuksi ihmiselle juuri sairauden kautta. Esimerkiksi Keniaa kohdannut suuri nälänhätä vuosina osoitti, miten ihmiset suuren hädän hetkellä etsivät apua rituaalisista parantajista, uhreista ja amuleteista. Meedio on usein ihminen, joka on ollut sairas, mutta voittanut sairautensa. Parantuneet ihmiset majailevat usein pyhäkön läheisyydessä ja toimivat jumalan puhetorvina. Keniassa jokaisella paikkakunnalla oli oma uskonnollinen asiantuntijansa. Useimmat olivat tunnettuja pelkästään oman yhteisönsä keskuudessa, mutta muutamien maine oli levinnyt laajemmallekin. Myös kuninkuus on korkealle arvostettua. Kuninkuutta pidetään Afrikassa pyhänä instituutiona, ja kuninkaallisilla on papillisia tehtäviä niissä yhteiskunnissa, jotka ovat yhtenäisiä kuninkaan johdon alaisuudessa. 7 Pyhäköt ja uskonnollinen taide Monet pyhäköt ovat vain paikkoja, joissa henget asustavat. Metsässä oleva lehto tai erikoisen muotoinen kivi voi olla tällainen paikka. Osa pyhäköistä on kuitenkin ihmisten tekemiä, tai niiden yhteydessä on rakennuksia tai monumentteja. Esimerkiksi juuri Itä-Afrikassa on tällaisia jumalille rakennettuja palatsimaisia rakennuksia. Suurin osa Afrikan taiteesta on symbolista taidetta, ei niinkään esittävää. Naamiot ja vartalomaalaukset ovat merkittävä tapa esittää väliaikaista ja rituaalista hengen läsnäoloa ihmisessä. Näissä näkyvissä muodoissa sekä tanssissa jumalat näyttäytyvät ihmisille. Päähineiden ja naamioiden kautta voivat näyttäytyä myös kuolleiden henget sekä erilaiset luovat voimat. 8 Mana eli elinvoima Käsitys manasta eli elinvoimasta on tärkeä monissa afrikkalaisissa uskonnoissa. Manalla tarkoitetaan persoonatonta voimaa, joka vaikuttaa kaikessa mikä on olemassa. Maailma voidaan luokitella sen mukaan, kuinka paljon manaa eri asioissa on. Esimerkiksi ihmisellä katsotaan olevan enemmän manaa kuin eläimillä, mutta vähemmän kuin vainajahengillä. Eläimillä taas on enemmän manaa kuin kasveilla. SIIRTOMAA-AJAN VAIKUTUKSET PERINTEISEEN USKONTOON Orjakauppa Siirtomaakauden valloitukset eivät suuremmin koskettaneet Afrikkaa vielä 1800-luvulle tultaessa joitakin portugalilaisia kauppapaikkoja oli tosin jo syntynyt rannikolle ja orjakauppa-alueilla oli eurooppalaista asutusta. Suurin osa ns. mustasta Afrikasta oli kuitenkin säilyttänyt perinteiset voimavaransa ja sosiaaliset rakenteensa. Monilla alueilla yhteiskuntaelämää häiritsi orjakauppa, jota harjoittivat monet länsimaat sekä paljolti myös arabit, erityisesti Itä-Afrikassa. Orjakaupan uskonnollisia vaikutuksia muovasi jossain määrin se, oliko kohdemaan kulttuuri katolista vai protestanttista. Jos se oli katolista, afrikkalaisia uskontoja oli osin mahdollista sulauttaa pyhimysten palvontaan. Protestanttisissa maissa pyhimyksiä ei hyväksytty, joten afrikkalaiset arvot sisällytettiin toisella tavalla kristinuskon harjoittamiseen. Esimerkiksi kasterituaali ja hengellinen 7 Ambler 1988, 92; 124; Smart 2005, Smart 2005,

4 kuvakieli olivat tapoja ilmaista sekakulttuuria. 9 Kristinuskon leviäminen Kristinuskon voimakas leviäminen oli yksi suurista muutoksista, joka vaikutti Afrikan mantereella 1900-luvulla. Kristinusko on nykyisin ns. mustan Afrikan pääuskonto. Varhaisemmassa vaiheessa olisi saattanut olettaa, että islamista olisi tullut valtauskonto. Sen osuus onkin kasvanut, mutta vähemmän kuin kristinuskon. Kristityt lähetyssaarnaajat menestyivät työssään jo ennen Afrikan suurta jakoa. Siirtomaaaikana Raamattua käännettiin hyvin aktiivisesti kansankielille ja sillä oli voimakas vaikutus ihmisiin. Kristinusko ja koulutus liittyivät vahvasti toisiinsa. Lähetyssaarnaajia oli melko vähän ja he käyttivät paikallisia katekeettoja, jotka olivat usein huonosti koulutettuja. He kuitenkin pystyivät kantamaan Raamattua mukanaan joka paikkaan: monille afrikkalaisille se oli ensimmäinen ja usein ainoa heidän omalla kielellään oleva kirja. Tällä tavalla se kykeni tuomaan esiin kielen oman äänen. Raamatun teemat kuulostivat myös todellisilta afrikkalaisessa elämässä ja ihmisten oli helppo samastua sen tarinoihin. Lähetystyöntekijöiden kirkot olivat lähes kokonaan valkoisten hallinnassa aina 1950-luvun loppuun. Afrikkalaisten närkästys tätä järjestelmää kohtaan näkyi osittain itsenäisinä kirkkoina, jotka osoittautuivat hyvin vahvaksi ilmiöksi suurimmassa osassa mustaa Afrikkaa. On kuitenkin syytä huomata, että monet lähetyssaarnaajat tukivat näitä itsenäistymispyrkimyksiä. Katolisella puolella Vatikaanin toinen kirkolliskokous ja toisaalta monet protestanttien keskuudessa tapahtuneet vallankumoukselliset muutokset muuttivat tätä kuvaa. Vatikaanin toinen kirkolliskokous ja sen voimakas kansankielisyyden kannattaminen, vuoropuhelun vaatiminen ja alkuperäisyyden vaaliminen vaikuttivat lopulta siihen, että ryhmillä ei ollutkaan tarvetta irtautua pääkirkosta. 10 Sulttaani Muasike Uwasugu. Tanajoki, Gumbataputous. Kuva Akseli Gallen-Kallela. Gallen-Kallelan Museo. 9 Smart 2005, Smart 2005, ;569. 4

5 Saharan eteläpuolinen islam Siirtomaavallan aikana islaminusko jatkoi leviämistään pohjoisesta kohti eteläistä Afrikkaa. Islam ei kohdannut suurta vastarintaa, koska se salli monet perinteiset afrikkalaiset tavat, kuten moniavioisuuden. Itä-Afrikassa islaminuskolla ei ollut poliittista roolia juuri lainkaan. Swahili-kulttuuri oli kuitenkin tärkeä: kieli kuvasti avointa afrikkalais-arabialaista yhteiskuntaa. Swahilinkielistä kulttuuria esiintyi monissa keskuksissa pitkin rannikkoa ja sisämaassa osittain arabien 1800-luvulla harjoittaman orjakaupan seurauksena. Toinen afrikkalaisen islamin ainesosa tulee Itä-Afrikan ja Etelä-Afrikan aasialaiselta maahanmuuttajavähemmistöltä eli siirtomaa-ajan plantaasityöläisiltä. Muslimeja oli tästä ryhmästä kuitenkin vain vähemmistö. 11 Modernin Afrikan uskonnollisuuden piirteitä Nykyinen uskonnollisuus on hyvin monimuotoista ja siinä on paljon vaikutteita mm. kristinuskosta. Ensinnäkin sekä valtavirtaa että uusia suuntauksia edustavat kristilliset rituaalit ovat painottaneet jumalanpalveluksen afrikkalaisia muotoja. Tämä näkyy muun muassa virsissä. Monille afrikkalaisille ehtoollinen ei ole kovin tärkeä, sillä valtavirran kirkoissa on pula papeista. Kasteen kuvakieli on kuitenkin keskeinen osittain siitä syystä, että vesi on puhdistava symboli myös afrikkalaisessa ajattelussa, ja osittain siksi, että virtaavat vedet on vanhastaan koettu jumalallisiksi. Kokemuksen ulottuvuudessa jää tärkeää tilaa haaveille ja visioille uusien liikkeiden syntyä ajatellen. Afrikkalaisen perinteisen uskonnon ja helluntailaisuuden samankaltaisuuden vuoksi jälkimmäisellä on laajalle levinnyt kannattajakunta. Etiikan osalta muun muassa häihin liittyvän tapakulttuurin ja moniavioisuuden kohdalla afrikkalaisessa yhteiskunnassa on yhä meneillään itsetutkiskelu. Myös esi-isiä kohtaan koetaan velvollisuuksia. Afrikkalaiset kokevat erityisen tärkeänä solidaarisuuden, veljeyden ja sisaruuden, joita osa uusista uskonnollisista yhteisöistä haluaa ilmaista voimakkaasti. Opillisesti tyypillisen afrikkalaisen ideakokonaisuuden muodostamiseen on vielä matkaa. Haastena on, miten yhdistää moderniin tieteelliseen maailmankuvaan perinteisiä afrikkalaisia näkemyksiä. Myyttejä ajatellen on syntymässä tarinoita, jotka korostavat orjakaupan ja siirtomaa-ajan virheiden aiheuttamia kärsimyksiä. Taiteessa afrikkalaiset puuveistokset ja maalaukset ovat tehneet vaikutuksen myös länsimaisten ihmisten mielikuvitukseen. 12 KIRJALLISUUS Ambler, Charles H Kenyan Communities in the Age of Imperialism. New Haven: Yale University Press. Cotterell, Arthur 1991 Maailman myytit ja tarut. Porvoo: WSOY. Smart, Ninian 2005 Uskontojen maailma. Helsinki: Otava. Terhart, Franjo; Schulze Janina 2007 Nykymaailman uskonnot: alkuperä, historia, usko, maailmankuva. Bath: Parrago. 11 Smart 2005, Smart 2005,

6 Näkökulma: kristinuskon painopiste siirtyy etelään (lukion UE2-kurssi) Vaikka kristinusko syntyi Aasian puolella, se mielletään usein länsimaiseksi uskonnoksi. Toisaalta kristinusko on ollut syntyajoistaan lähtien vahvasti läsnä paitsi Lähi-idässä myös Keski-Aasiassa, Etiopiassa sekä Etelä-Intiassa. Kristinusko ei siis koskaan ole ollut yksinomaan eurooppalainen uskonto. Kristikunnan painopiste siirtyy myös vauhdilla etelään. Kun vielä 1990-luvun alussa 80% maailman kristityistä asui länsimaissa, nyt enemmistö asuu Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Tyypillinen kristitty ei ole enää valkoinen mies, vaan värillinen nainen. Eteläinen kristillisyys on monimuotoista, sillä olosuhteet, joissa uskontoa harjoitetaan, poikkeavat suuresti toisistaan. Yleisesti ottaen eteläisessä kristillisyydessä korostuvat sellaiset piirteet, jotka ovat joutuneet länsimaissa ahtaalle valistuksen myötä. Profetiat, enneunet, riivaajien karkottamiset ja ihmeparantumiset ovat todellisuutta monille. Monet eteläiset kirkot ovat viime vuosikymmeninä ottaneet näkyvän roolin kirkkojen ekumeenisessa yhteistyössä. Vaikutteet eivät siksi kulje enää yksinomaan pohjoisesta etelään, vaan myös etelästä pohjoiseen. Kristinuskon vaikutus kasvaa erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tilastot ovat häkellyttäviä: kristittyjen määrä on kasvanut viimeksi kuluneen vuosisadan aikana noin kymmenestä miljoonasta 400 miljoonaan, ja kasvu jatkuu edelleen. Huomioinarvoista on, että kristinuskon voimakas kasvu ajoittuu siirtomaavallan purkautumisen jälkeiseen aikaan. Lähde: Uskonnon matkakirja Kristinuskon jäljillä (Kirjapaja) TEHTÄVIÄ: 1 Millainen uskonto on luonnonuskonto? 2 Mitä tarkoittaa animismi? 3 Mikä on shaamanin rooli afrikkalaisessa yhteisössä? 4 Afrikan perinteisen uskonnon opillistä sisältöä voi kuvailla sanalla antropomorfinen. Mitä sillä tarkoitetaan? 5 Millaisia riittejä liittyy afrikkalaisiin alkuperäisuskointoihin? 6 Mitä tarkoitetaan manalla? 7 Mitä afrikkalaisen alkuperäisuskonnon piirteitä seuraavasta Kirsti Gallen-Kallelan kuvailemasta tilanteesta nousee esiin? Eilen sanoi Axel: Chiesa sasa tanssikaa nyt ja he lensivät pystyyn kuin raketit tulen ääreltä, jossa olivat loikoneet, asettuivat kehään sen ympärille ja alkoivat siinä samassa tanssia ja laulaa. Se oli kaunista nähtävää ja hyvin he lauloivat: laulun maissille, joka kypsyy, ruoalle, Nugaille Jumalalle jne. 6

7 ESIMERKKIVASTAUKSET: 1 Ei perustajia, ihminen on osa luontoa, luonto on yksilöä vahvempi, maailmankuva on animistinen, uskonnollinen tieto välitetään suullisesti. 2 Animismin mukaan luonto on täynnä henkiä, jotka voivat aiheuttaa onnea/epäonnea ihmisille. 3 Shamaani on tämän- ja tuonpuoleisen viestinvälittäjä, jonka uskotaan pystyvän liikkumaan henkimaailmassa. Tärkeä rooli afrikkalaisissa yhteisöissä. 4 Antropomorfinen (lat., ihmisen muotoinen ) tarkoittaa, kuinka henget ja jumaluudet mielletään ja assosioidaan ihmismäisin termein. 5 Uhraaminen (väkevin rituaali), periodiset juhlat (kuten sadonkorjuujuhlat), siirtymäriitit (esim. tyttöjen ja poikien initiaatioriitit). 6 Manalla tarkoitetaan persoonatonta voimaa, joka vaikuttaa kaikessa, mikä on olemassa. Maailma voidaan luokitella sen mukaan, kuinka paljon manaa eri asioissa on. 7 Tanssi, laulu, laulaminen kypsyvälle sadolle (maissi), yksilöllinen jumaluus (Ngai). 7

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT Varhaiskantaisten uskontojen kannattajia on tällä hetkellä noin 1,5 % eri uskontojen kannattajista. Varhaiskantaisiksi uskonnoiksi kutsutaan uskontoja,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku AFrikAn AikA JA AJAnlAsku Afrikkalainen elämänrytmi on usein eurooppalaiselle ihmiselle vieras. kyse on siitä, että useiden afrikkalaisten kulttuurien aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta. Afrikkalaisesta

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali

kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali Miksi uskonnoista on hyvä tietää? Maailmamme on monikulttuurinen Uskonto on olennainen osa kulttuuria USKONNOLLINEN LUKUTAITO eli uskonnon merkityksen tiedostaminen

Lisätiedot

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e HERÄTYSLIIKKEITÄ Historia ja filosofia Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e Vapaakristillisyyden aika alkaa reformaatiosta. Vapaakristillisyys ei nojaa oppejaan suurimpiin kirkkokuntiin eli katoliseen,

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Mira Rantakeisu. TIETOISKU: IMPERIALISMIN AIKA (7. 9.luokat)

Mira Rantakeisu. TIETOISKU: IMPERIALISMIN AIKA (7. 9.luokat) Mira Rantakeisu TIETOISKU: IMPERIALISMIN AIKA (7. 9.luokat) Löytöretkeilijät avaavat tietä Afrikan sisäosien luonto ja kulttuuri olivat vuosisatoja pysyneet eurooppalaisille tuntemattomina. Aina 1400-luvulle

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus

6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus 6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Muurahainen ja heinäsirkka

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa Mystiikka ERILAISIA USKOMISIA Monta tapaa uskoa Mystiikka on uskonnon harjoittamisen muoto, jota on kaikissa uskonnoissa. Sen tavoitteena on saavuttaa suora kosketus siihen viimeiseen, absoluuttiseen todellisuuteen,

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1]

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1] 2 3 Kaikkivaltias Jumala, Loistavan valtaistuimen Herra, rukoilen, että Hän johdattaisi sinut tässä maailmassa ja seuraavassa, että Hän siunaisi sinua aina, että Hän tekisi sinusta niitä, jotka tunnustavat

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

BAABELIN (BABYLONIN) TORNI

BAABELIN (BABYLONIN) TORNI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) BAABELIN (BABYLONIN) TORNI Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sinearin maassa. Paikka on sama, johon

Lisätiedot

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous 3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous Teema: Kuolema Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä haluaisivat tietää.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Askel Aasiaan Alkuperäiskansaviikko Mikkelissä 26.-31.10. Pääkirjaston Mikkeli-salissa

Askel Aasiaan Alkuperäiskansaviikko Mikkelissä 26.-31.10. Pääkirjaston Mikkeli-salissa Askel Aasiaan Alkuperäiskansaviikko Mikkelissä 26.-31.10. Pääkirjaston Mikkeli-salissa Ohjelma: 26.-30.10. Tiina Rosenqvistin valokuvanäyttely tiibetiläisistä mielenosoittajista Bhutanilaista esineistöä

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Helinä Rautavaaran museo. Selkokielinen opas museon naamioista

Helinä Rautavaaran museo. Selkokielinen opas museon naamioista Helinä Rautavaaran museo Selkokielinen opas museon naamioista 2 Helinä Rautavaaran museo esittelee erilaisia kulttuureja Helinä Rautavaaran museossa voi tutustua erilaisiin kulttuureihin ja uskontoihin.

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Islam ja Euroopan kohtaaminen

Islam ja Euroopan kohtaaminen Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA. Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti

USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA. Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti USKONTO JA KULTTUURI Kaikissa kulttuureissa on erilaisia seksuaalieettisiä sääntöjä, jota tyypillisesti ohjaavat

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013

Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013 Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013 ÄIDINKIELI ÄI 1: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus SEKÄ Särmä. Tehtäviä 1 ÄI 2: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus SEKÄ Särmä. Tehtäviä 2 ÄI 3: Särmä. Suomen

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015

OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015 OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015 OPPIAINE OPPIKIRJAN NIMI KUSTANTAJA Myös oppikirjojen sähköiset versiot ovat vaihtoehto perinteiselle oppikirjalle, jollei toisin mainita ÄIDINKIELI AI01 Särmä. Suomen kieli

Lisätiedot