Mira Rantakeisu USKONNOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mira Rantakeisu USKONNOT"

Transkriptio

1 USKONNOT Luonnonuskonnot Ns. luonnonuskonnot erottuvat muista uskonnoista siinä, että niillä ei ole perustajaa. Luonnonuskontojen ajattelumaailmaan myös kuuluu idea siitä, että ihminen on osa luontoa. Tämä poikkeaa olennaisesti esim. kristinuskon ajattelumaailmasta, jonka mukaan sivistynyt ihminen on pikemminkin luonnon muokkaaja kuin sen osa. Jotkut kansat taas päinvastoin näkevät luonnon yksilöä vahvempana ihminen ei esimerkiksi kykene hallitsemaan sairautta ja kuolemaa, säätä ja kuivuutta, karjan menettämistä, tuloksettomia metsästysretkiä, nälänhätää ja muita koettelemuksia. Ilmiöiden takana nähdään korkeampi voima, joka vaikuttaa tässä elämässä ja tuonpuoleisessa, sekä elottomassa että elollisessa luonnossa. 1 Luonnonuskontojen näkemyksen mukaan vastoinkäymisiä ja epäonnea aiheuttavat pääasiassa henget, joita luonto on täynnä. Maailmankuva on siis animistinen. Jos henget tahtovat yksilölle pahaa, se johtuu joko siitä, että tämä on tietämättään loukannut niitä, tai siitä, että ne ovat luonnostaan pahantahtoisia. Usein henkien lepyttämisessä käytetään shamaanin tai parantajan apua. Heillä on tarkkaa tietoa ihmisen sielusta he uskovat, että unessa ja transsissa sielu voi irtaantua ruumista. Sellaisessa tilassa ihmisen tajunta pystyy vastaanottamaan aistien ulkopuolisia havaintoja. Shamaani lepyttelee, myötäilee tai torjuu henkiä sisäisen voimansa avulla. Kyseessä on monimutkainen tasapainottelu, jossa shamaani toimii ihmisten ulkopuolisten, yliluonnollisten voimien välikappaleena ja samalla vastustaa niitä. Hän lähettää sielunsa matkaan ja sen irtautuessa ruumista shamaani vapautuu henkivoimien välineeksi. 2 Eräs yhteinen piirre luonnonuskonnoille on myös uskonnollisen tiedon välittäminen suullisesti. Tutkimus on osoittanut, että ihmisten on helpointa muistaa kertomuksen muodossa välitetty tieto. Erilaiset myyttiset kertomukset ja näyttävät rituaalit ovatkin tärkeitä näiden kansojen uskonnonharjoituksessa. Shamaani Shamaani on tämän- ja tuonpuoleisen viestinvälittäjä, jonka uskotaan pystyvän liikkumaan henkimaailmassa. Shamaanina toimiminen voi periytyä, tai ihminen voi havaita erityisten kokemusten avulla että hänellä on shamaanina toimimiseen tarvittavat kyvyt. Tällaisia kokemuksia ovat mm. ennusmerkit, unet, näyt sekä tietyt sairaudet ja vammat. Initiaation jälkeen henkilö on yhden tai useamman kokeneen shamaanin oppilaana jopa useita vuosia. Shamaaneilla oli tärkeä rooli metsästäjä-keräilijöiden varhaiskantaisessa kulttuurissa kauan ennen ns. korkeauskontoja ja niiden pappeja ja profeettoja. Esimerkiksi vakavien sairauksien, joihin liittyy tajunnan heikkeneminen, on usein tulkittu aiheutuneen sielun osan katoamisesta. Sielu on ikään kuin kaapattu, ja shamaanin tehtävä on paikantaa se henkimaailmasta ja tuoda se takaisin. Sitä varten shamaani ns. lankeaa loveen tanssin, rummun tai huumeiden avulla, ja matkustaa tässä hurmostilassa vaaralliseen henkimaailmaan. 3 Afrikan perinteiset uskonnot ennen siirtomaa-aikaa voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään. Ensinnäkin on vanha kristinusko, jonka koptilaista muotoa esiintyy mm. Etiopiassa ja Egyptissä. Toiseksi Afrikassa on juutalainen yhteisö. Kolmas uskonto on islam, joka on vahvimmillaan Pohjois-Afrikassa, mutta myös Länsi-Afrikassa sekä Afrikan sarvessa. Neljäs ryhmä on ns. mustan Afrikan perinteiset uskonnot. 4 1 Terhart & Schulze 2007, Terhart & Schulze 2007, Terhart & Shulze 2007, Smart 2005,

2 PERINTEISEN AFRIKKALAISEN USKON ULOTTUVUUKSIA Opilliset ja myyttiset ulottuvuudet Poliittisesta hajaannuksesta ja eri kansojen liikehdinnästä johtuen Afrikassa ei ole kehittynyt yhtenäistä uskomusjärjestelmää. Ihmiset ovat säilyttäneet perinnäistapansa, ja sielläkin, missä puhutaan samaa kieltä, paikalliset uskonnolliset erot ovat huomattavia. Lisäksi Afrikan itsetietoisuus on nuori ilmiö. Afrikkalaisen uskonnon opillinen sisältö on suurimmaksi osaksi antropomorfista, eli elämää selittävät ja siihen vaikuttavat henget ja jumaluudet mielletään ja assosioidaan ihmismäisin termein. Siitä huolimatta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useimpien ryhmien keskuudessa uskotaan esimerkiksi korkeimpaan voimaan. Tämä olento voi kuitenkin olla niin etäinen ja näkymättömissä, että sen vaikutus on vähäinen. Monet myytit ilmaisevat alkuperäistä järjestystä, joka häiriintyi jossain luomisprosessin vaiheessa, mikä selittää kuoleman ja sekasorron läsnäolon maailmassa. Kuolema on merkittävä teema afrikkalaisessa ajattelussa. Silti yksittäisen ihmisen selviytymisellä ei ole opillisesti kovin suurta merkitystä, vaikka esi-isiä kunnioitetaankin yhteisön hyvinvoinnin ja olemassaolon turvan takaamiseksi. Vaikka korkein olento olisikin olemassa, ihmisten päivittäiset huolenaiheet liittyvät enemmänkin lukuisiin läheisempiin jumaliin. Ne voivat toimia joko ylijumalan lähettiläinä tai itsenäisesti. Yleisesti voisi sanoa, että afrikkalaisessa uskonnollisessa mallissa esiintyy jonkinlainen hajautettu jumaluus, jossa jumalallinen voima on jaettu vähäisempien jumalien toimiksi. Kuolemasta ja sekasorrosta on olemassa useita myyttejä, joista monet yhdistävät kuoleman suoraan jumalan ja ihmisen väliseen eroon. Käsitys tuonpuoleisesta ei kuitenkaan ole kovin vahva afrikkalaisessa mytologiassa. Afrikkalaisen heimokulttuurin aikakäsitys on syklinen: ajalla ei ollut alkua eikä loppua. Luonnon kiertokulku, vuodenajat, sade- ja kuivat kaudet seuraavat toinen toisiaan. 5 Rituaalisia ja kokemuksellisia teemoja Saharan eteläpuolisen Afrikan väkevin rituaali on uhri. Tavanomaisinta on uhrata kotieläimiä, kuten lampaita, vuohia, lehmiä ja kanoja. Uhrieläimen veren ajatellaan usein edustavan eläimen elinvoimaa, joten sillä on esimerkiksi valta suojella pahoilta voimilta. Uhraaminen on ihmisen ja jumalan välisen kanssakäymisen ilmaus. Sen avulla edistetään haluttuja ja hyviä asioita, parannetaan sairauksia (sairaus esimerkiksi symbolisesti siirretään eläimeen) tai sovitetaan pahoja tekoja. Uhrit myös edustavat elämän jatkuvuutta ja maailmojen välistä voimaa. Periodisten juhlien, kuten sadonkorjuujuhlien, avulla yhteisö siirtyy uuteen ajanjaksoon. On myös rituaaleja, joissa siirrytään sosiaalisesta asemasta toiseen. Tästä esimerkkinä ovat päälliköiden virkaanasettamiset. Näihin siirtymäriitteihin kuuluvat olennaisesti myös poikien ja tyttöjen initiaatioriitit. Naisten ja miesten initiaatioriitit luovat yhteenkuuluvuutta samanikäisten välille tämä yhteenkuuluvuus rikkoo monesti sukujen ja muiden lojaliteettien rajat. Myös musiikki kuuluu olennaisena osana afrikkalaiseen rituaalielämään. Yleisesti ajatellaan, että henkien maailma on erityisen vastaanottavainen ihmisten musiikille. Tietoisuus jumalien olemassaolosta tunnetaan eri tavoin, unien kautta, selittämättöminä tunnetiloina, luonnon kautta tai spontaaneina tilanteina, jolloin henki valtaa ihmisen. Musiikin lisäksi tanssi on tärkeä osa riittejä ja uskonnollisia juhlia. Jumalaolennot ovat todella läsnä yhteiskunnassa ja ihmiset kokevat ne yleisesti. Myös noituuden pelko, suojaavien lääkkeiden käyttö ja hedelmällisyyden turvaaminen kuuluvat yhteisön arkeen. 6 5 Cotterell 1989, 46 47; Smart 2005, Ambler 1988, 23; Smart 2005,

3 Uskonnolliset asiantuntijat ja sosiaaliset mallit Afrikkalaisessa yhteiskunnassa on laaja kirjo uskonnollisia asiantuntijoita: pappeja, profeettoja, ennustajia ja parantajia. Erityisesti parannuskultit ovat tulleet yhä tärkeämmiksi afrikkalaisissa uskonnoissa. Sairaus on sidoksissa uskontoon, koska jumala voi tehdä itsensä tunnetuksi ihmiselle juuri sairauden kautta. Esimerkiksi Keniaa kohdannut suuri nälänhätä vuosina osoitti, miten ihmiset suuren hädän hetkellä etsivät apua rituaalisista parantajista, uhreista ja amuleteista. Meedio on usein ihminen, joka on ollut sairas, mutta voittanut sairautensa. Parantuneet ihmiset majailevat usein pyhäkön läheisyydessä ja toimivat jumalan puhetorvina. Keniassa jokaisella paikkakunnalla oli oma uskonnollinen asiantuntijansa. Useimmat olivat tunnettuja pelkästään oman yhteisönsä keskuudessa, mutta muutamien maine oli levinnyt laajemmallekin. Myös kuninkuus on korkealle arvostettua. Kuninkuutta pidetään Afrikassa pyhänä instituutiona, ja kuninkaallisilla on papillisia tehtäviä niissä yhteiskunnissa, jotka ovat yhtenäisiä kuninkaan johdon alaisuudessa. 7 Pyhäköt ja uskonnollinen taide Monet pyhäköt ovat vain paikkoja, joissa henget asustavat. Metsässä oleva lehto tai erikoisen muotoinen kivi voi olla tällainen paikka. Osa pyhäköistä on kuitenkin ihmisten tekemiä, tai niiden yhteydessä on rakennuksia tai monumentteja. Esimerkiksi juuri Itä-Afrikassa on tällaisia jumalille rakennettuja palatsimaisia rakennuksia. Suurin osa Afrikan taiteesta on symbolista taidetta, ei niinkään esittävää. Naamiot ja vartalomaalaukset ovat merkittävä tapa esittää väliaikaista ja rituaalista hengen läsnäoloa ihmisessä. Näissä näkyvissä muodoissa sekä tanssissa jumalat näyttäytyvät ihmisille. Päähineiden ja naamioiden kautta voivat näyttäytyä myös kuolleiden henget sekä erilaiset luovat voimat. 8 Mana eli elinvoima Käsitys manasta eli elinvoimasta on tärkeä monissa afrikkalaisissa uskonnoissa. Manalla tarkoitetaan persoonatonta voimaa, joka vaikuttaa kaikessa mikä on olemassa. Maailma voidaan luokitella sen mukaan, kuinka paljon manaa eri asioissa on. Esimerkiksi ihmisellä katsotaan olevan enemmän manaa kuin eläimillä, mutta vähemmän kuin vainajahengillä. Eläimillä taas on enemmän manaa kuin kasveilla. SIIRTOMAA-AJAN VAIKUTUKSET PERINTEISEEN USKONTOON Orjakauppa Siirtomaakauden valloitukset eivät suuremmin koskettaneet Afrikkaa vielä 1800-luvulle tultaessa joitakin portugalilaisia kauppapaikkoja oli tosin jo syntynyt rannikolle ja orjakauppa-alueilla oli eurooppalaista asutusta. Suurin osa ns. mustasta Afrikasta oli kuitenkin säilyttänyt perinteiset voimavaransa ja sosiaaliset rakenteensa. Monilla alueilla yhteiskuntaelämää häiritsi orjakauppa, jota harjoittivat monet länsimaat sekä paljolti myös arabit, erityisesti Itä-Afrikassa. Orjakaupan uskonnollisia vaikutuksia muovasi jossain määrin se, oliko kohdemaan kulttuuri katolista vai protestanttista. Jos se oli katolista, afrikkalaisia uskontoja oli osin mahdollista sulauttaa pyhimysten palvontaan. Protestanttisissa maissa pyhimyksiä ei hyväksytty, joten afrikkalaiset arvot sisällytettiin toisella tavalla kristinuskon harjoittamiseen. Esimerkiksi kasterituaali ja hengellinen 7 Ambler 1988, 92; 124; Smart 2005, Smart 2005,

4 kuvakieli olivat tapoja ilmaista sekakulttuuria. 9 Kristinuskon leviäminen Kristinuskon voimakas leviäminen oli yksi suurista muutoksista, joka vaikutti Afrikan mantereella 1900-luvulla. Kristinusko on nykyisin ns. mustan Afrikan pääuskonto. Varhaisemmassa vaiheessa olisi saattanut olettaa, että islamista olisi tullut valtauskonto. Sen osuus onkin kasvanut, mutta vähemmän kuin kristinuskon. Kristityt lähetyssaarnaajat menestyivät työssään jo ennen Afrikan suurta jakoa. Siirtomaaaikana Raamattua käännettiin hyvin aktiivisesti kansankielille ja sillä oli voimakas vaikutus ihmisiin. Kristinusko ja koulutus liittyivät vahvasti toisiinsa. Lähetyssaarnaajia oli melko vähän ja he käyttivät paikallisia katekeettoja, jotka olivat usein huonosti koulutettuja. He kuitenkin pystyivät kantamaan Raamattua mukanaan joka paikkaan: monille afrikkalaisille se oli ensimmäinen ja usein ainoa heidän omalla kielellään oleva kirja. Tällä tavalla se kykeni tuomaan esiin kielen oman äänen. Raamatun teemat kuulostivat myös todellisilta afrikkalaisessa elämässä ja ihmisten oli helppo samastua sen tarinoihin. Lähetystyöntekijöiden kirkot olivat lähes kokonaan valkoisten hallinnassa aina 1950-luvun loppuun. Afrikkalaisten närkästys tätä järjestelmää kohtaan näkyi osittain itsenäisinä kirkkoina, jotka osoittautuivat hyvin vahvaksi ilmiöksi suurimmassa osassa mustaa Afrikkaa. On kuitenkin syytä huomata, että monet lähetyssaarnaajat tukivat näitä itsenäistymispyrkimyksiä. Katolisella puolella Vatikaanin toinen kirkolliskokous ja toisaalta monet protestanttien keskuudessa tapahtuneet vallankumoukselliset muutokset muuttivat tätä kuvaa. Vatikaanin toinen kirkolliskokous ja sen voimakas kansankielisyyden kannattaminen, vuoropuhelun vaatiminen ja alkuperäisyyden vaaliminen vaikuttivat lopulta siihen, että ryhmillä ei ollutkaan tarvetta irtautua pääkirkosta. 10 Sulttaani Muasike Uwasugu. Tanajoki, Gumbataputous. Kuva Akseli Gallen-Kallela. Gallen-Kallelan Museo. 9 Smart 2005, Smart 2005, ;569. 4

5 Saharan eteläpuolinen islam Siirtomaavallan aikana islaminusko jatkoi leviämistään pohjoisesta kohti eteläistä Afrikkaa. Islam ei kohdannut suurta vastarintaa, koska se salli monet perinteiset afrikkalaiset tavat, kuten moniavioisuuden. Itä-Afrikassa islaminuskolla ei ollut poliittista roolia juuri lainkaan. Swahili-kulttuuri oli kuitenkin tärkeä: kieli kuvasti avointa afrikkalais-arabialaista yhteiskuntaa. Swahilinkielistä kulttuuria esiintyi monissa keskuksissa pitkin rannikkoa ja sisämaassa osittain arabien 1800-luvulla harjoittaman orjakaupan seurauksena. Toinen afrikkalaisen islamin ainesosa tulee Itä-Afrikan ja Etelä-Afrikan aasialaiselta maahanmuuttajavähemmistöltä eli siirtomaa-ajan plantaasityöläisiltä. Muslimeja oli tästä ryhmästä kuitenkin vain vähemmistö. 11 Modernin Afrikan uskonnollisuuden piirteitä Nykyinen uskonnollisuus on hyvin monimuotoista ja siinä on paljon vaikutteita mm. kristinuskosta. Ensinnäkin sekä valtavirtaa että uusia suuntauksia edustavat kristilliset rituaalit ovat painottaneet jumalanpalveluksen afrikkalaisia muotoja. Tämä näkyy muun muassa virsissä. Monille afrikkalaisille ehtoollinen ei ole kovin tärkeä, sillä valtavirran kirkoissa on pula papeista. Kasteen kuvakieli on kuitenkin keskeinen osittain siitä syystä, että vesi on puhdistava symboli myös afrikkalaisessa ajattelussa, ja osittain siksi, että virtaavat vedet on vanhastaan koettu jumalallisiksi. Kokemuksen ulottuvuudessa jää tärkeää tilaa haaveille ja visioille uusien liikkeiden syntyä ajatellen. Afrikkalaisen perinteisen uskonnon ja helluntailaisuuden samankaltaisuuden vuoksi jälkimmäisellä on laajalle levinnyt kannattajakunta. Etiikan osalta muun muassa häihin liittyvän tapakulttuurin ja moniavioisuuden kohdalla afrikkalaisessa yhteiskunnassa on yhä meneillään itsetutkiskelu. Myös esi-isiä kohtaan koetaan velvollisuuksia. Afrikkalaiset kokevat erityisen tärkeänä solidaarisuuden, veljeyden ja sisaruuden, joita osa uusista uskonnollisista yhteisöistä haluaa ilmaista voimakkaasti. Opillisesti tyypillisen afrikkalaisen ideakokonaisuuden muodostamiseen on vielä matkaa. Haastena on, miten yhdistää moderniin tieteelliseen maailmankuvaan perinteisiä afrikkalaisia näkemyksiä. Myyttejä ajatellen on syntymässä tarinoita, jotka korostavat orjakaupan ja siirtomaa-ajan virheiden aiheuttamia kärsimyksiä. Taiteessa afrikkalaiset puuveistokset ja maalaukset ovat tehneet vaikutuksen myös länsimaisten ihmisten mielikuvitukseen. 12 KIRJALLISUUS Ambler, Charles H Kenyan Communities in the Age of Imperialism. New Haven: Yale University Press. Cotterell, Arthur 1991 Maailman myytit ja tarut. Porvoo: WSOY. Smart, Ninian 2005 Uskontojen maailma. Helsinki: Otava. Terhart, Franjo; Schulze Janina 2007 Nykymaailman uskonnot: alkuperä, historia, usko, maailmankuva. Bath: Parrago. 11 Smart 2005, Smart 2005,

6 Näkökulma: kristinuskon painopiste siirtyy etelään (lukion UE2-kurssi) Vaikka kristinusko syntyi Aasian puolella, se mielletään usein länsimaiseksi uskonnoksi. Toisaalta kristinusko on ollut syntyajoistaan lähtien vahvasti läsnä paitsi Lähi-idässä myös Keski-Aasiassa, Etiopiassa sekä Etelä-Intiassa. Kristinusko ei siis koskaan ole ollut yksinomaan eurooppalainen uskonto. Kristikunnan painopiste siirtyy myös vauhdilla etelään. Kun vielä 1990-luvun alussa 80% maailman kristityistä asui länsimaissa, nyt enemmistö asuu Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Tyypillinen kristitty ei ole enää valkoinen mies, vaan värillinen nainen. Eteläinen kristillisyys on monimuotoista, sillä olosuhteet, joissa uskontoa harjoitetaan, poikkeavat suuresti toisistaan. Yleisesti ottaen eteläisessä kristillisyydessä korostuvat sellaiset piirteet, jotka ovat joutuneet länsimaissa ahtaalle valistuksen myötä. Profetiat, enneunet, riivaajien karkottamiset ja ihmeparantumiset ovat todellisuutta monille. Monet eteläiset kirkot ovat viime vuosikymmeninä ottaneet näkyvän roolin kirkkojen ekumeenisessa yhteistyössä. Vaikutteet eivät siksi kulje enää yksinomaan pohjoisesta etelään, vaan myös etelästä pohjoiseen. Kristinuskon vaikutus kasvaa erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tilastot ovat häkellyttäviä: kristittyjen määrä on kasvanut viimeksi kuluneen vuosisadan aikana noin kymmenestä miljoonasta 400 miljoonaan, ja kasvu jatkuu edelleen. Huomioinarvoista on, että kristinuskon voimakas kasvu ajoittuu siirtomaavallan purkautumisen jälkeiseen aikaan. Lähde: Uskonnon matkakirja Kristinuskon jäljillä (Kirjapaja) TEHTÄVIÄ: 1 Millainen uskonto on luonnonuskonto? 2 Mitä tarkoittaa animismi? 3 Mikä on shaamanin rooli afrikkalaisessa yhteisössä? 4 Afrikan perinteisen uskonnon opillistä sisältöä voi kuvailla sanalla antropomorfinen. Mitä sillä tarkoitetaan? 5 Millaisia riittejä liittyy afrikkalaisiin alkuperäisuskointoihin? 6 Mitä tarkoitetaan manalla? 7 Mitä afrikkalaisen alkuperäisuskonnon piirteitä seuraavasta Kirsti Gallen-Kallelan kuvailemasta tilanteesta nousee esiin? Eilen sanoi Axel: Chiesa sasa tanssikaa nyt ja he lensivät pystyyn kuin raketit tulen ääreltä, jossa olivat loikoneet, asettuivat kehään sen ympärille ja alkoivat siinä samassa tanssia ja laulaa. Se oli kaunista nähtävää ja hyvin he lauloivat: laulun maissille, joka kypsyy, ruoalle, Nugaille Jumalalle jne. 6

7 ESIMERKKIVASTAUKSET: 1 Ei perustajia, ihminen on osa luontoa, luonto on yksilöä vahvempi, maailmankuva on animistinen, uskonnollinen tieto välitetään suullisesti. 2 Animismin mukaan luonto on täynnä henkiä, jotka voivat aiheuttaa onnea/epäonnea ihmisille. 3 Shamaani on tämän- ja tuonpuoleisen viestinvälittäjä, jonka uskotaan pystyvän liikkumaan henkimaailmassa. Tärkeä rooli afrikkalaisissa yhteisöissä. 4 Antropomorfinen (lat., ihmisen muotoinen ) tarkoittaa, kuinka henget ja jumaluudet mielletään ja assosioidaan ihmismäisin termein. 5 Uhraaminen (väkevin rituaali), periodiset juhlat (kuten sadonkorjuujuhlat), siirtymäriitit (esim. tyttöjen ja poikien initiaatioriitit). 6 Manalla tarkoitetaan persoonatonta voimaa, joka vaikuttaa kaikessa, mikä on olemassa. Maailma voidaan luokitella sen mukaan, kuinka paljon manaa eri asioissa on. 7 Tanssi, laulu, laulaminen kypsyvälle sadolle (maissi), yksilöllinen jumaluus (Ngai). 7

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku AFrikAn AikA JA AJAnlAsku Afrikkalainen elämänrytmi on usein eurooppalaiselle ihmiselle vieras. kyse on siitä, että useiden afrikkalaisten kulttuurien aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta. Afrikkalaisesta

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella 28. 3. 1910 Ihmisen päämäärä on tulla täydelliseksi. Meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys täydellisestä ihmisestä, ihmisestä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e HERÄTYSLIIKKEITÄ Historia ja filosofia Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e Vapaakristillisyyden aika alkaa reformaatiosta. Vapaakristillisyys ei nojaa oppejaan suurimpiin kirkkokuntiin eli katoliseen,

Lisätiedot

Millainen on Latinalaisen Amerikan uskonnollinen kenttä tällä hetkellä? Elina Vuola SUOL talvipäivät

Millainen on Latinalaisen Amerikan uskonnollinen kenttä tällä hetkellä? Elina Vuola SUOL talvipäivät Millainen on Latinalaisen Amerikan uskonnollinen kenttä tällä hetkellä? Elina Vuola SUOL talvipäivät 31.1.2009 Uskonnollinen pluralismi Lat.Am. uskonnollinen kenttä aina ollut heterogeeninen Lat.am. katolisuus

Lisätiedot

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma 1 Lanula 14.6.2007 Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn Risto Uro STKS symposiumi 11.11.08 Rituaalit ja uskontojen synty: kaksi näkökulmaa Rituaalikäytännöt vaikuttaneet pyhiin kertomuksiin uskonnon synnystä Rituaalit

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1]

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1] 2 3 Kaikkivaltias Jumala, Loistavan valtaistuimen Herra, rukoilen, että Hän johdattaisi sinut tässä maailmassa ja seuraavassa, että Hän siunaisi sinua aina, että Hän tekisi sinusta niitä, jotka tunnustavat

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

Islamin peruspilarit. Viisi asiaa, joita muslimit tekevät. 13. syyskuuta 16

Islamin peruspilarit. Viisi asiaa, joita muslimit tekevät. 13. syyskuuta 16 Islamin peruspilarit Viisi asiaa, joita muslimit tekevät Peruspilarit Uskontunnustus (Shahada) Rukous (Salat) Almut (Zakat) Paasto (Sawm) Pyhiinvaellus (Hajj) Peruspilarit Tapa selittää islamia: mitä muslimit

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen Missio Rasti 1. Kirkon uusi lähetyksen peruslinjaus on nimeltään Yhteinen todistus. Kuinka monta lähetysjärjestöä kirkossamme toimii? A. Kaksi B. seitsemän C. yhdeksän Mene puhelimellasi osoitteeseen www.sakasti.evl.fi/yhteinentodistus

Lisätiedot

Hengellinen kasvu mistä ravintoa?

Hengellinen kasvu mistä ravintoa? Hengellinen kasvu mistä ravintoa? Mitä kohti kasvetaan? Kasvu kohti Kristuksen kaltaisuutta. Kristitty on Kristuksen seuraaja, Kristuksen kannattaja ja ihailija (vrt. nuorten idolit). Jeesus osoitti omalla

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Naamioita eri kulttuureista

Naamioita eri kulttuureista Naamioita eri kulttuureista Nämä ovat Amerikan intiaanien naamioita. Naamiota käyttävän ihmisen uskottiin muuttuvan eläimeksi tai mystiseksi olennoksi. Naamioita käytetään edelleen perinteisissä seremoniatansseissa

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Islam ja Euroopan kohtaaminen

Islam ja Euroopan kohtaaminen Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

ISBN Nimi Alv Hinta

ISBN Nimi Alv Hinta Hinnat ovat 1.1.2017 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015 SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA Taija Roiha KANTU-päivät 2015 Kolmannen sektorin määrittely Institutionalisoitunut rakenne Ei-julkisia Eivät tavoittele taloudellista voittoa Itsehallinnollisuus

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot