Nuorten tekemät joukkosurmat -

Transkriptio

1 Nuorten tekemät joukkosurmat - taustalla olevia tekijöitä ja ennalta ehkäisyn mahdollisuuksia Helsinki Ari Evwaraye Sisäministeriö

2 Esityksen sisältö Miksi nuori surmaa selvitys yhteiset ja erottavat tekijät, ennalta ehkäisevät toimenpiteet Johtopäätökset

3 Tarkasteltavat tapaukset Aika Paikka ja tapahtumat Uhrit Tekijä Motiivi Raumanmeri 2 luokkatoveria 14-vuotias poika, koulun oppilas Ehkä koulukiusaaminen Loppi, kesämökki Pariskunta 4 poikaa, v. Raha, ryhmäpaine? Vantaa, Myyrmannin ostoskeskus Tuusula, Jokelan koulu 7 kuollutta, 80 loukkaantunutta 19-vuotias mies 8 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Tuntematon Ihmisviha, kosto Kerava, urheilukenttä 14 vuotias tyttö 18-vuotias mies Mielenterveysongelmat Kauhajoki, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tilat Orivesi, toimisto ja yhteiskoulu Hyvinkää, keskusta 2 kuollutta, 7 loukkaantunutta 10 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Ihmisviha, kosto 1 loukkaantunut 23-vuotias mies Kosto, mielenterveysongelmat 18-vuotias mies

4 Miksi nämä tapaukset on valittu? Poikkeavuuksia verrattuna tyypillisiin nuorten tekemiin henkirikoksiin suunnitelmallisia, ei impulsiivisuutta selvä tarkoitus ja suunnitelma tappaa useissa tapauksissa tavoitteena useita uhreja tekohetkellä selvinpäin, monella kielteinen suhde päihteisiin Tarkastelu rajattu 2000-luvun tapauksiin Raumanmeri mukana vertailun vuoksi

5 Yhteisiä piirteitä tekijöiden välillä nuoria miehiä yksinäisiä, syrjään vetäytyviä, osalla myös ystäviä ei rikostaustaa eikä väkivaltarikoksia tekohetkellä yhtä lukuun ottamatta selvin päin yleensä tekoa suunniteltu ei ongelmallista perhetaustaa koulukiusattuja, mielenterveysongelmia vähintään keskinkertaisia koulussa vain yksi koulupudokas

6 Mielenterveyteen liittyvät kysymykset keskeisiä 6/8 tekijä mielenterveyshäiriössä tai aiempia mielenterveysongelmia kaikki joilla ongelmia mielenterveyspalvelujen piirissä lääkehoito ahdistus, paniikkihäiriö, masennus 2/8 surmasi itsensä, yksi uhkaillut itsemurhalla

7 koulusurmissa osoitettu ihmisviha poikkeuksellista ei mielenterveyteen liittyviä selityksiä mielenterveyslääkitys ja hoito eivät estäneet tekoja oliko hoitodiagnoosi ja lääkitys oikea oliko hoito oikea-aikaista ottaen huomioon terveydentilassa tapahtuneet muutokset masennuslääkitys ei tehonnut psykoosiin?

8 Sosiaaliset suhteet ja harrastukset Enemmistöllä ei tekohetkellä merkittävää seurustelusuhdetta 2/8 suhteen katkeamisella ehkä merkitystä tekoon Passiivisia, enemmistöllä ei ryhmäyttäviä harrastuksia eräät myös ryhmässä yksinäisiä Osa aktiivisia verkossa toinen persoonallisuus

9 Aseet käytetyt ampuma-aseet laillisia osa ottanut käyttöön isän aseen luvatta motivoituneella tekijällä helppo pääsy perheen asekaappiin 3/8 ampuma-aseharrastus osalla harrastus syntyi teon vuoksi, kiinnostus kuitenkin jo aiemmin kahdessa teossa ei käytetty ampuma-asetta teräase, räjähteet

10 Motiivi ja uhrivalinta Kosto keskeinen motiivi ennalta valitut uhrit tai laajemmin uhrien valinta riippuu siitä, kuka on "syyllinen" yksilö, yhteisö vai ihmiskunta Joillakin tekijöillä itsellään kirkas käsitys motiivista ja sen logiikasta ympäristö ei uskonut, koska piti tekoa mahdottomana Osa tekijöistä sai tukea verkkoyhteisöistä 2/8 teoista keskeistä julkisuuden tavoittelu

11 Väkivaltaviihde ja pelit ei tieteellistä yksimielisyyttä siitä, lisääkö väkivaltaviihde nuoren riskiä syyllistyä suunnitelmalliseen väkivaltaan väkivaltaviihde ja pelit kehittyneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien esimerkiksi tietokoneella pelattavien taistelupelien realistisuus ensin kiinnostus, sitten aineiston etsiminen netistä kyetty kuitenkin osoittamaan, että henkilöt, joilla on väkivaltaisia taipumuksia, kuluttavat mielellään väkivaltaista viihdettä

12 Koulukiusaaminen koulukiusaaminen lisää nuorten väkivaltariskiä yleisesti tutkittua tietoa alaluokilla tapahtuneen kiusaamisen vaikutuksista Yhdysvalloissa 71 % kouluampujista kokenut joutuneensa koulukiusaamisen, ahdistelun tai väkivallan kohteeksi koulukiusaamisen vaikutukset väkivaltaisuuteen yksilöllisiä kiusaaminen yhdistettynä muihin haavoittuvuuksiin

13 Yhteisöllisyys voimakas yhteisöllisyys pienellä paikkakunnalla saattaa olla jopa riski kokemus omasta "arvottomuudesta" tai vallanpuutteesta peilautuu lähiyhteisön kautta suomalaisen yhteiskunnan heikkoja kohtia: odotus nuorten varhaisesta itsenäistymisestä, riippumattomuus arvona, negatiivinen solidaarisuus jätetään toinen rauhaan

14 Verkkoyhteisöt verkko ja nuorisokulttuuri voivat "kaksinkertaistaa" ulkopuolisuuden tunteen verkkoyhteisön usein valheellinen tuki vastustajat hiljaisia kannattajat äänekkäitä verkkoidentiteetti voi poiketa arkisesta identiteetistä, verkko voi toimia väkivallan hautomona väkivaltaa ei verkossa kohtaa sattumalta, motivaatio sen etsimiseen muualta

15 Koulut ja oppilashuolto koulupsykologien ja koulukuraattorien palvelujen saatavuus kriittinen tekijä koululuokan koko ja oppimisympäristön pysyvyys vaikuttavat koulumenestykseen ja hyvinvointiin Aseiden saatavuus ristiriitaisia tuloksia siitä, ehkäiseekö asekontrollin tiukentaminen joukkosurmia tai muuta aseellista rikollisuutta kuitenkin järkevää kontrolloida aseiden saatavuutta ja säilytystä impulsiiviset teot, suuri uhrimäärä vain ampuma-aseella, ilman oikeita kontakteja vaikea saada käyttöön laitonta asetta

16 Johtopäätöksiä

17 Ennalta ehkäisy vaatii uusia väyliä Olennaista on havaita haavoittuvuuksien kasaantuminen tekijöiden yhteisvaikutus olennaista, ei yksittäiset tekijät yksinään Tunnistaminen siellä, missä yksilöt kohdataan Perhesurmat - erotilanne Nuoret mielenterveyspalvelut, koulu

18 Perinteinen nuorten tekemä väkivalta Tyypillistä: päihdeongelmat, impulsiivisuus, perheongelmat, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen Polku väkivaltaan: ryhmässä, pikkurikollisuudesta vakavampiin tekoihin, rikoskierteeseen Ennalta ehkäisyn keinot: rikoskierteen katkaisu alkuvaiheessa ANKKURIMALLI, sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 24 Nuorten tekemä suunnitelmallinen väkivalta Tyypillistä: yksinäisyys, eristäytyminen, koulukiusaaminen, ulkonaisesti varsin pärjäävä, mielenterveysongelmat Polku väkivaltaan: yksin, ei edeltäviä tekoja, tarkka ja usein pitkä suunnittelu, vahva kostomotiivi Ennalta ehkäisyn keinot: tunnistaminen riskitekijöiden avulla, mielenterveyspalvelut ja koulu

19 Vakavan väkivallan vähentäminen, STO, kohta 5.10 Havainto yksilöstä, jolla väkivallan riskitekijät kasaantuvat Vakavia mielenterveysongelmia, pakkohoitoon (MtL) Uhka-arviointi, nopea väylä terveyspalveluihin (STO tp 37) Järjestöjen palvelut väkivallasta irti pääsemiseksi (STO tp 38) Rikosprosessi ja pakkokeinot

20 Väkivallan ehkäisy ja toimijoiden roolit ennalta ehkäisyssä Turvallisuus ei ole vain kontrolliturvallisuutta vaan myös hyvinvointiturvallisuutta terveydenhuollon työtekijät, lääkärit, opettajat, nuorisotyöntekijät miten säilyttää luottamus ja samalla puuttua varhain

21 KIITOS!