Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke loppuraportti

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke loppuraportti Kristiina Hyytiälä Mari Peltomaa

2 SISÄLLYS 1. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA TOTEUTUSTAPA ALUEELLA Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-Kaste II kehittämishanke Hankkeen toteutustapa 5 2. HANKKEEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA TUOTOKSET TAVOITE 1 Kehittää helposti saavutettavissa olevaa tavoitteellista ja kuntouttavaa päivätoimintaa hyödyntämällä hyvinvointiteknologiaa TAVOITE 2 Kehittää ja kokeilla avoimen päivätoiminnan mahdollisuuksia Päijät-Hämeen alueella TAVOITE 3 Selvittää perhehoidon mahdollisuuksia ja käytön monipuolistamista muun muassa omaishoitajuuden tukena TAVOITE 4 Osallistaa ikäihmisiä kehittämistyöhön ARVIOINTI 25 LIITTEET 2

3 1. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Päijät-Hämeen Pätevä-hanke toteutettiin välisenä aikana osana Väli- Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II- kehittämishanketta. Hankkeen toteutusalueena oli koko Päijät- Häme eli Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki, peruspalvelukeskus Oivan kunnat (Hollola, Asikkala, Padasjoki, Hämeenkoski, Kärkölä) ja peruspalvelukeskus Aavan kunnat (Orimattila, Nastola, Iitti, Sysmä, Hartola, Myrskylä, Pukkila). Päijät-Hämeen Pätevä-hanketta hallinnoi Lahden kaupunki. Hankkeen rahoitus tuli Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta (75 %) sekä hankkeessa mukana olevilta kunnilta (25 %). Päijät-Hämeen Pätevä-hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa, josta kuntien omarahoitusosuus oli euroa ja valtionavustuksen osuus euroa. Hanke pysyi hyvin budjetissaan. Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää; projektipäällikkö ja projektisuunnittelija. Projektipäällikkö työskenteli koko hankkeen ajan kokoaikaisena työntekijänä ja projektisuunnittelija määräaikaisena tehden osaltaan kokoaikaista työaikaa ja osaltaan 80 % työaikaa. Hanketyöntekijöiden työpisteenä toimi Lahden kaupungin Jalkarannan sairaalan toimistotilat. Hankkeen organisaatioon kuuluivat lisäksi hankkeen ohjausryhmä, projektiryhmä sekä alueelliset kehittämistiimit ja työryhmät. Hankkeen ohjausryhmän tehtävinä oli toimia hanketyöntekijöiden tukiryhmänä sekä vastata omalta osaltaan siitä, että hanke etenee sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja toimii hankkeelle kohdistetun budjetin raameissa. Hankkeen ohjausryhmässä oli mukana alueen kuntien edustus, asiantuntijaedustus Lahden ammattikorkeakoulusta, Päijät-Hämeen Hyvinvointipalvelujen kehitys ry:stä, sosiaalialan osaamiskeskus Versosta ja koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta, Väli- Suomen Ikäkaste II-hankkeen hankejohtaja sekä Pätevä-hankkeen hanketyöntekijät. Projektiryhmään kuului alueiden kuntien edustuksen lisäksi yksityisten palveluntuottajien edustus, järjestöjen edustus sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verson edustus. Projektiryhmän tehtävänä oli alun perin valmistella päätettyjä asioita ohjausryhmälle mutta koska ohjausryhmästä ei noussut valmisteltavia asioita, projektiryhmän rooliksi muotoutui toimia lähinnä tiedon jakamisen kanavana hankkeen ja hankkeessa mukana olevien toimijoiden välillä. Projektiryhmä ei kokoontunut säännöllisesti. 3

4 1.1 Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-Kaste II kehittämishanke Väli-Suomen Ikäkaste- Äldre-kaste II -kehittämishanke koostui viidestä maakunnallisesta ja yhdestä valtakunnallisesta "Ikälain pilotointi" -osahankkeesta. Mukana oli kaikkiaan 47 kuntaa ja kolme maakunnallista sote-kuntayhtymää. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,93 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 1,44 miljoonaa euroa. Ikäkaste Äldre-kaste II hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista ostopalvelusopimuksella. Ikäkaste Äldre-kaste II hanke toteutettiin verkostomaisena hankkeena. Tärkeimmän tason muodostivat alueelliset, paikallisista tarpeista lähtevät osahankkeet. Kaikki viisi maakunnallista osahanketta nivoutuvat toisiinsa yhteisesti määriteltyjen kahden teemakokonaisuuden kautta: 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa: Tavoitteena on tukea hankekuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia, ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja heidän läheisten omat voimavarat sekä saada ikäihmisten perhehoito osaksi palveluvalikkoa. 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut: Tavoitteena on kehittää monimuotoista neuvontaa ja asiakasohjausprosessia, kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja dokumentointia, edistää ennalta ehkäisevän toiminnan kulttuurin leviämistä toiminta- ja työmenetelmiin sekä osaksi palvelujen kokonaisuutta. Teema-alueisiin liittyviä kehittämistoimia tuettiin hyvinvointiteknologian keinoin. Kehittämistoimien systemaattisuutta ja vaikuttavuutta sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä tuettiin vahvistamalla tietojohtamiseen pohjautuvaa suunnittelua ja johtamista sekä luotiin pitkäkestoisen kehittämistyön mahdollistavaa kehittämisen rakennetta peruspalvelutason hankekuntien vanhustyöhön. 4

5 1.2 Hankkeen toteutustapa Päivätoiminnan kehittämistyö käynnistettiin Päijät-Hämeen kunnissa keväällä 2012 alueellisilla kehittämistyöpajoilla, joissa avattiin päivätoiminnan nykytilaa ja määriteltiin kehittämiskohtia. Lahdessa ja Heinolassa järjestettiin omat työpajat. peruspalvelukeskus Oivan kuntien yhteinen työpaja järjestettiin Asikkalassa ja peruspalvelukeskus Aavan kuntien yhteinen työpaja Heinolassa. Kehittämisteemojen määrittämisen jälkeen jokaiselle alueelle muodostettiin omat kehittämistiimit tai työryhmät, joiden tehtävänä oli viedä kehittämistyötä konkreettisesti eteenpäin. Kehittämistiimeissä oli mukana kuntien edustuksen lisäksi myös muita eri sektorin toimijoita kuten seurakunnan, järjestöjen, vanhusneuvostojen ja oppilaitosten edustajia. Työpajojen toteuttamisen jälkeen kuntiin muodostettiin kehittämistiimit/-työryhmät. Lahteen muodostettiin kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistamisen kehittämistiimi ja avoimen päivätoiminnan kehittämistiimi. Heinolaan muodostettiin paikallisista toimijoista koostuva kehittämistiimi, jonka lisäksi Heinolan kaupungilla oli oma sisäinen kehittämistiimi päivätoiminnan sisällönkehittämisen osalta. Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa päädyttiin viemään kehittämistyötä eteenpäin alueellisten työpajojen (Sysmä-Hartola, Nastola-Iitti, Orimattilan seutu) kautta ja peruspalvelukeskus Oivassa muodostettiin työntekijäresursseista johtuen kuntien työntekijöistä pienempi työryhmä. Ikäihmisten perhehoidon osalta kehittämistyön eteenpäin viemisessä tehtiin yhteistyötä muun muassa Perhehoitoliiton, Lahden ammattikorkeakoulun, Hämeen maa- ja kotitalousnaisten sekä kuntien omaishoidon tuen työntekijöiden kanssa. Hanketyöntekijöiden roolina on ollut toimia kehittämistyön eteenpäin viemiseksi perustettujen työryhmien koollekutsujina sekä työryhmien työskentelyn koordinoijina. Hanketyöntekijöiden vastuulla on ollut suunnitella ja dokumentoida kehittämistyön etenemistä ja tuotoksia sekä tukea hankekuntia kehittämistyössä levittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä. Kehitettävien palvelujen juurtumisen kannalta kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden sitoutumista kehittämistyöhön korostettiin läpi hankkeen toteutusajan. Pätevä-hankkeen kautta pyrittiin tukemaan kuntia kehittämistyössä jakamalla tietoa ja hyviä käytäntöjä seuraavilla keinoilla: Opintomatkat Opintomatka Hämeenlinnaan, jossa tutustuttiin Hämeenlinnan kaupungin kiinteään päivätoimintaan, vapaaehtoiskeskus Pysäkin toimintaan/kumppanuustoimintaan sekä pitkäaikais- ja lyhytaikaishoitoa tarjoavaan Voutilakeskukseen. 5

6 Opintomatka Tampereelle, jossa tutustuttiin Nekalan ja Pappilanpuiston palvelukeskuksiin, joissa järjestetään sekä päivätoimintaa että avointa palvelukeskustoimintaa. Lisäksi kuultiin Hyvinvointitv kokemuksia Tampereelta. Asiantuntija-alustukset Lahden päivätoiminnan kehittämistyöpajassa alustajina toimivat Isto Vanhamäki, Lakesista (tuotteistaminen) sekä Tiina Lauhde Vantaan kaupungin päivätoiminnasta. Ikäkaste II/Pitsi-hankkeen suunnittelija Minna Heikkilä alusti Pätevä-hankkeen ohjausryhmässä Kanta-Hämeen kokemuksista ikäihmisten perhehoidosta. SmartVisio Tv:n esittelyt Pätevä-hankkeen ohjausryhmän ja projektiryhmän tapaamisissa (Roni Mäkipää ja Jouni Mäkipää). Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishankkeen Tikutuksen (Päivi Kuosmanen ja Satu Pekkarinen) esittely Pätevä-hankkeen projektiryhmässä. Lahden avoimen päivätoiminnan kehittämistiimin tapaamisessa alusti Kouvolan avoimen päivätoiminnan mallista palvelupäällikkö Kirsi Kiiski. Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus- ja kehittämishankkeesta alustivat Pätevä-hankkeen ohjausryhmän ja projektiryhmän tapaamisissa Heikki Heinonen ja Anu Ritsilä Helsingin yliopistosta/koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Lahden kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistamistiimissä alustajana toimi tuotteistamisen asiantuntija Tupu Holma, Derec Oy. Heinolan päivätoiminnan kehittämistiimin tapaamisessa alustivat Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanohjaaja Johanna Sottinen sekä Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksestä Päivi Salo. Seminaarit ja muut tilaisuudet Seminaari ikäihmisten toimintakyvyn tukemisen vaikuttavista malleista. Seminaarissa kuultiin erikoistutkija Heikki Heinosen esitys Ikihyvä Päijät-Häme toimintakykyisyys -hankkeen tutkimustuloksista, Ikäinstituutin suunnittelijan Ulla Salmisen esitys ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta sekä Vanhustyön keskusliiton suunnittelijan Tarja Ylimaan esitys Ystäväpiiri mallista. 6

7 Pätevä-hanke oli mukana järjestämässä yhdessä Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorin kanssa seminaaria ikäihmisten päihde- ja mielenterveysasioista. Hyvinvointi-tv:n työpaja/perehdytystilaisuus. Tilaisuudessa kouluttajana toimi Videran kouluttaja Erja Kantola. Lisäksi peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon ohjaaja Anne Niemi kertoi OivaHoiva tv:n käyttökokemuksista. Teknologiatyöpaja; teknologian tarjoamat mahdollisuudet ikäihmisen kotona asumisen tukena ja kotihoidon järjestämisessä. Teknologiatyöpajassa kuultiin alustuksia eri teknologiasovelluksista; Optomed Oy, Mohinet Oy, Arcturia Oy, Electrix Oy ja ArctiCare Technologies Oy. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika projektista, jossa on pilotoitu osaa yllämainituista teknologiasovelluksista. Ko. projektia toteutetaan Lahden kaupungilla. Ikäihmisten perhehoidon info-tilaisuudet Asikkalassa ja Heinolassa. Alustajina Perhehoitoliiton projektityöntekijä Raija Leinonen, peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon ohjaaja Pirkko Pulkkinen sekä Hämeen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Riitta Kinnari. Lisäksi tilaisuuksissa kuultiin perhehoitajan, omaisen ja hoidettavan kokemuksia ikäihmisten perhehoidosta. Ikäihmisten perhehoidon rekrytointitilaisuus Lahdessa. Alustajina toimivat peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon ohjaaja Pirkko Pulkkinen, Lahden ammattikorkeakoulun lehtori Satu Leinonen sekä Pätevä-hankkeen hanketyöntekijät. Ikäihmisten ideapajat Lahdessa ja Heinolassa. Tutustumiskäynnit/vierailut Pätevä-hankkeen ohjausryhmä kävi tutustumassa seuraaviin vanhusten palvelujen yksiköihin: Heinolan kaupungin asumispalveluyksikkö Mäntykoto, Hyvinvointikeskus Onni, palvelukeskus Linnunlaulu. Pätevä-hankkeen projektiryhmä tutustui Harjulan Setlementin päivätoimintaan. Kirjalliset tuotokset Kirjallisuuskatsaus päivätoiminnan kehittämistyössä hyödynnettävästä tutkimus- ja asiantuntijatiedosta. Selvitys ikäihmisten palveluissa hyödynnettävästä etäteknologiasta. 7

8 Raportti päijäthämäläisille omaishoitajille suunnatun kyselyn tuloksista; Omaishoitajien palvelujen käyttö ja kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä tuotettu kooste Työmenetelmiä arjen tukemiseen. Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijan opinnäytetyö Kuntouttavan päivätoiminnan ulkoinen tuotteistaminen. Oppaat ikäihmisten perhehoidosta ja päivätoiminnasta (Ikäihmisten perhehoito tietopaketti ikäihmisten perhehoidosta ja Ikäihmisten päivätoiminta Päijät-Hämeessä tietoa ja hyviä käytäntöjä päivätoiminnan kehittämisen tueksi). Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje -pohjat hankekuntiin. Orimattilan seudun ja Heinolan palvelutarjottimet ikäihmisten toimintakykyä tukevista palveluista. Heinolan päivätoiminnan jatko-ohjaussuunnitelma. Peruspalvelukeskus Oivan suunnitelma omaishoitajien asiointivapaajärjestelyistä. Kooste Päijät-Hämeessä järjestettävästä päivätoiminnasta. Lahden avoimen päivätoiminnan kuvaus. Lahden kuntouttavan päivätoiminnan nykytilan kuvaus ja prosessikuvaus. Lisäksi Pätevä hankkeen työntekijät pyrkivät hankkeen aikana levittämään kuntien vanhustyön toimijoille tietoa kansallisista seminaareista ja koulutuksista sekä kehittämistyötä tukevaa tietoa ja hyviä käytäntöjä niin muista Päijät-Hämeen kunnista kuin myös muista maakunnista sekä tietoa hankkeessa syntyneistä tuotoksista. Hankkeen yhtenä toteutustapana on ollut osallistaa palvelunkäyttäjiä eli ikäihmisiä mukaan kehittämistyöhön ja ideointiin. Ikäihmisille suunnattujen ideapajojen järjestämisen lisäksi asiakkaiden osallistamista kehittämistyöhön pyrittiin huomioimaan muun muassa ikäihmisten perhehoidon selvityksen kautta sekä kutsumalla eläkeläisjärjestöjen ja vanhusneuvostojen edustajia mukaan hankkeen työpajoihin, työryhmiin ja tapaamisiin. Pätevä-hankkeen aikana käynnistyi kolme opinnäytetyötä, jotka tehtiin Lahden ammattikorkeakouluun. Kahden opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ikäihmisten 8

9 päivätoiminnan kehittämistyön tueksi ja yhden opinnäytteen tavoitteena oli avata ikäihmisten perhehoidon prosessia. Tämän loppuraportin kirjoittamishetkellä näistä opinnäytetöistä yksi on valmistunut. Valmistunut opinnäytetyö, samoin kuin kaikki muut hankkeessa syntyneet dokumentit löytyvät Pätevä hankkeen Tietopankista osoitteesta 9

10 2. HANKKEEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA TUOTOKSET 2.1 Tavoite 1: Kehittää helposti saavutettavissa olevaa tavoitteellista ja kuntouttavaa päivätoimintaa hyödyntämällä hyvinvointiteknologiaa Tavoitteena oli kehittää ikäihmisten toimintakykyä tukevan päivätoiminnan sisältöjä ja toteutustapoja. Hankkeen alussa eri alueilla toteutetuissa kehittämistyöpajoissa keskeisimmiksi kuntouttavan päivätoiminnan kehittämiskohdiksi nousivat seuraavat teemat: tutkimustiedon ja vaikuttavien mallien hyödyntäminen päivätoiminnan sisältöjen ja toimintatapojen kehittämisessä päivätoiminnan tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden edistäminen päivätoiminnan asiakasryhmien määrittäminen sekä kriteeristöjen luominen päivätoimintaan ohjautumiselle päivätoimintajakson jälkeisen seurannan ja jatko-ohjauksen varmistaminen asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja toiminnan arviointi sekä käytettävissä olevat mittarit päivätoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen Kuva 1. Sanapilvi keskeisistä päivätoimintaan liitettävistä määreistä. Kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen Heinolan kaupungissa Pätevä hankkeessa toteutettavan päivätoiminnan kehittämistyön haluttiin Heinolan kaupungissa painottuvan päivätoiminnan prosessin avaamiseen ja erityisesti jatko-ohjauksen kuvaamiseen 10

11 päivätoiminnasta ns. kevyempien palveluiden piiriin. Kehittämistyön painopistealueeksi määrittyivät edellä mainitut asiat, sillä päivätoiminnassa haluttiin entisten sekaryhmien ja pysyvien asiakassuhteiden sijaan painottaa enemmän jaksoittaisuutta ja eriytyneitä ryhmiä, jotta päivätoiminta vastaisi paremmin eri ryhmien tarpeisiin ja päivätoimintaan avautuisi paikkoja palvelua tarvitseville. Hankkeessa tehdyn kehittämistyön aikana määriteltiin minkä asiakasryhmien kohdalla jaksottainen (n. 2-3kk) päivätoiminta on mahdollista ja mille asiakasryhmille päivätoiminta on pysyvä palvelumuoto kotona asumisen tukena. Tämän määrittelyn jälkeen lähdettiin kartoittamaan sitä, millaisia ns. kevyempiä toimintakykyä tukevia palveluita Heinolassa on tarjolla, joko Heinolan kaupungin järjestämänä tai muiden toimijoiden järjestämänä, joihin päivätoiminnan asiakkaita voidaan ohjata päivätoimintajakson päätyttyä. Kartoituksen apuna hyödynnettiin Pätevä-hankkeessa koottua palvelutarjotinta, jossa on tietoa Heinolassa ikäihmisille toimintakykyä tukevaa toimintaa järjestävistä tahoista sekä toiminnan sisällöstä. Tätä loppuraporttia kirjoitettaessa on käynnissä suunnittelutyö ja neuvottelut toimijoiden välillä siitä, miten jatko-ohjautuminen käytännössä toteutuu ja miten se resursoidaan sekä se, missä määrin jatko-ohjausryhmiin tulee järjestää kuljetuksia. Tällä hetkellä kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaiden jatko-ohjaus liikuntatoimen ryhmiin toimii hyvin ja liikuntatoimi huomioi päivätoiminnan asiakasryhmien tarpeen mm. muistisairaiden liikuntaryhmien järjestämisen osalta erityisryhmien liikuntaa suunnitellessa. Heinolan kaupungissa ollaan käynnistämässä ikäihmisten perhehoitoa palvelumuotona. Perhehoito tarjoaa osaltaan vaihtoehtoisen palvelumuodon päivätoiminnan rinnalla muun muassa omaishoidettaville omaishoitajan pitäessä lakisääteistä vapaata. Heinolan kaupungin on tarkoitus yhdessä Jyränkölän setlementin kanssa laajentaa ystäväpiiri toimintaa ulottumaan päivätoiminnan asiakkaisiin ja ystäväpiiri-ryhmät voivat toimia myös jatko-ohjausryhminä niiden asiakkaiden kohdalla, joiden pääasiallinen päivätoiminnan tarve on yksinäisyys. Keskeisiä asiakasryhmiä, joiden jatko-ohjauksen toteutumista suunnitellaan jatkossa, ovat päivätoimintaan sosiaalisista syistä tai elämäntilannekriisin seurauksena ohjautuneet, työikäiset muistisairaat sekä muistisairaat, joiden sairaus on alkuvaiheessa. Jatkossa pohditaan myös sitä, voisiko palvelusetelin kattavuutta ulottaa kotihoidon tukimuotona toimiviin jatkoohjausryhmiin. Heinolan kaupungin päivätoiminnan prosessin avaamisessa hyödynnettiin Lahden kaupungin päivätoiminnan tuotteistamisessa käytettyä pohjaa. Pätevä hankkeen aikana työstetty Heinolan kaupungin päivätoiminnan jatko-ohjauksen suunnitelma löytyy Pätevä hankkeen Tietopankista osoitteesta Pätevä hankkeessa kootussa Heinolan päivätoiminnan kehittämistiimissä, jossa oli kaupungin työntekijöiden lisäksi myös liikuntatoimen, vanhusneuvoston, Jyränkölän setlementin, Heinolan 11

12 seurakunnan ja Heinolan Kaupunkisydän ry:n edustus, ideoitiin päivätoiminnan kehittämistyön etenemistä (erityisesti jatko-ohjauksen osalta) ja suuntaa sekä dokumentoitiin tehtyä kehittämistyötä. Heinolan kaupungin päivätoiminnan henkilöstö vei kehittämistyötä esimiestensä ja päivätoimintaan linkittyvän muun keskeisen henkilöstön kanssa hyvin itsenäisesti eteenpäin tiimin kokoontumisten välillä. Tulokset ja vaikutukset: Heinolan kaupungin päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty hyödyntämällä mm. hankkeen aikana saatua tietoa tutkituista ja vaikuttavista toimintakyvyn tukemisen malleista sekä muualta tulevaa kokemustietoa hyödyntämällä. Päivätoiminnan asiakasryhmät on määritelty ja päivätoiminta vastaa asiakkaiden tarpeita ja päivätoimintaa toteutetaan asiakaslähtöisesti. Päivätoiminnan Ikiasiakas käytännöstä on siirrytty enemmän jaksottaiseen/määräaikaiseen asiakkuuteen, jonka toteutumista tukee jatko-ohjauksen kehittäminen. Päivätoiminnan prosessin avaaminen on selkiyttänyt päivätoiminnan kehittämiskohtia. Päivätoiminnan kehittämistyöpajan, ikäihmisten ideapajan sekä eri sektorin toimijoista koostuvan päivätoiminnan kehittämistiimin tapaamisten kautta toimijoiden tietoisuus toistensa toiminnasta sekä ikääntyvien palvelujen käyttäjien tarpeista on lisääntynyt. Yhteistyö eri toimijoiden (liikuntatoimi, järjestöt, seurakunta) kanssa on lisääntynyt avoimen päivätoiminnan suunnittelun ja jatko-ohjauksen järjestämisen osalta. Yhteistyön kehittäminen ja syventäminen nähtiin tärkeänä asiana myös jatkossa ikäihmisten palveluja kehitettäessä. Kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen Lahden kaupungissa Lahden kaupungissa kuntouttavan päivätoiminnan kehittämisteemaksi nimettiin Lahden kaupungin kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistaminen. Tämän teeman eteenpäin viemiseksi muodostettiin Lahteen oma kuntouttavan päivätoiminnan kehittämistiimi. Kehittämistiimiin osallistui Lahden kaupungin edustajina vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspäällikkö, Lahden kaupunginsairaalan geriatrisen tutkimus-, kuntoutus- ja arviointiosaston osastonhoitaja sekä geriatrisen keskuksen poliklinikan geriatrian erikoislääkäri. Lisäksi tiimin kokoonpanossa oli mukana edustajia Lahden ammattikorkeakoulusta, Harjulan setlementistä, Lahden Diakonialaitos Dilasta ja Lahden vanhusten asuntosäätiöstä. Kehittämistiimin tapaamisissa avattiin kohta kohdalta päivätoiminnan määritelmää, tarkoitusta ja prosessia sekä nimettiin kehittämiskohtia ja visioitiin osittain jo päivätoiminnan tulevaisuuden suuntaa. Tiimin työskentelyä ja prosessin eteenpäin viemistä oli ohjaamassa työskentelyn alussa tuotteistamisen asiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta. Tiimin työskentelyn tuloksena syntyi päivätoiminnan nykytilan kuvauksen runko, jota arvioi ja täydensi muun muassa Lahden 12

13 kaupunginsairaalasta, omaishoidosta ja kotihoidosta asiakkaita päivätoimintaan ohjaavat työntekijät sekä päivätoiminnan palveluntuottaja ja Lahden kaupungin vanhusten palveluiden ja kuntoutuksen vastuualueen johto. Tuotteistamiskuvauksen tueksi ja prosessin avaamiseksi laadittiin erillinen prosessikuvaus. Kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistamisen keskeisiksi tavoitteiksi nousi päivätoiminnan laatukriteerien määrittäminen, kehittämiskohtien esiin nostaminen sekä päivätoiminnan toteutustapojen visiointi. Kehittämisprosessin tuotoksena syntyi Lahden kaupungin kuntouttavan päivätoiminnan nykytilan kuvaus sekä prosessikuvaus. Lisäksi hankkeen aikana syntyi päivätoiminnan kehittämistyön tueksi laadittu kirjallisuuskatsaus ja opinnäytetyö, jotka löytyvät Pätevä hankkeen tietopankista osoitteesta Tulokset ja vaikutukset: Kuntouttavan päivätoiminnan prosessin avaaminen, päivätoiminnan kehittämiskohtien esiin nostaminen ja laatutekijöiden määrittely on tehnyt ko. palvelun läpinäkyvämmäksi. Päivätoiminnan prosessin avaaminen helpottaa osaltaan palvelun tuottamistapojen ja kilpailutuksen suunnittelua sekä edistää palvelun tuottajan ja tilaajan yhteistä näkemystä palvelusta. Hankkeen tuloksena syntynyttä kuntouttavan päivätoiminnan nykytilan kuvausta ja prosessikuvausta voidaan hyödyntää arvioitaessa ko. palvelun asiakaslähtöisyyden ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavuuden toteutumista sekä toiminnan tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen Peruspalvelukeskus Aavan ja Peruspalvelukeskus Oivan kunnissa Päivätoiminnan kehittämistyö käynnistettiin sekä Peruspalvelukeskus Aavan että Peruspalvelukeskus Oivan alueella kuntien yhteisillä työpajoilla. Aavan alueen kuntien työpajassa oli hyvin edustettuna niitä alueen kuntien työntekijöitä, joiden työ linkittyy päivätoimintaan (päivätoiminnan ohjaajia, kotihoidon koordinaattoreita, koti- ja asumispalvelujen päällikkö, sosiaaliohjaajia, lähihoitajia, kotihoidon ohjaajia, muistihoitaja, fysioterapeutti). Työpajassa käytiin keskustelua muun muassa siitä, millaista ikäihmisten päivätoiminta on sisällöltään Aavan kunnissa, keitä ovat päivätoiminnan asiakkaat ja miten he ohjautuvat palvelun piiriin, mitkä ovat keskeiset päivätoiminnan kehittämiskohteet/ -tarpeet ja millä konkreettisilla toimenpiteillä vastataan näihin kehittämistarpeisiin. Kehittämistyöpajan jälkeen todettiin, että Aavan kunnissa on panostettu jo melko paljon kuntouttavan päivätoiminnan kehittämiseen ja muun muassa päivätoiminnan prosessikuvauksen työstämisen kautta pohdittu työpajassakin esiin nousseita asioita. Aavassa koettiin, että kunnissa jatketaan itsenäisesti kuntouttavan päivätoiminnan sisällön ja toteutustapojen 13

14 kehittämistä ja Pätevä hankkeeseen linkittyvän kehittämistyön painopistettä siirretään enemmän avoimen päivätoiminnan kehittämiseen ja toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Peruspalvelukeskus Oivan alueen kuntien työpajaan ei saatu laajasta kutsun levittämisestä huolimatta kovin suurta osallistujajoukkoa ideoimaan päivätoiminnan kehittämistyötä. Työpajaan oli mahdollista osallistua Hollolan ja Asikkalan toimipisteiden kotihoidon, omaishoidon tuen, fysioterapian ja päivätoiminnan edustus peruspalvelukeskus Oivan osalta. Työpajassa keskityttiin kartoittamaan Oivan kuntien päivätoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työpajaan osallistuneet toimijat pitivät päivätoiminnan kehittämistä Oivan kunnissa tärkeänä asiana. Myös työpajatyöskentely koettiin hyväksi tavaksi kartoittaa tarpeita ja kehittämiskohtia sekä verkostoitua ja tutustua muihin toimijoihin. Osallistujat olisivat kaivanneet paikalle laajempaa edustusta Oivan kuntien työntekijöiden joukosta sekä paikallisista toimijoista. Työpajan toteuttamisen jälkeen Oivan johto koki, että heidän ei ole mahdollista irrottaa työntekijäresursseja päivätoiminnan kehittämistiimiin. Lisäksi päivätoiminnan kehittämistä ei nähty ensisijaisena kehittämiskohteena vaan Pätevä hankkeen aikana toteutettava kehittämistyö rajattiin peruspalvelukeskus Oivan osalta koskemaan ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoitajien asiointivapaan järjestämistä. Tulokset ja vaikutukset: Hankkeen aikana peruspalvelukeskusten Aavan ja Oivan henkilöstön edustajia on ollut mukana hankkeen järjestämillä opintomatkoilla Hämeenlinnassa ja Tampereella, joissa tutustuttiin ko. kaupunkien tapaan järjestää avointa ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Lisäksi peruspalvelukeskusten henkilöstöä on osallistunut hankkeen järjestämään seminaariin ja muihin tilaisuuksiin. Hankkeen työntekijät ovat pyrkineet lisäksi välittämään tietoa ja hyviä käytäntöjä päivätoimintaan ja ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen liittyen niin Päijät-Hämeen kuntien välillä kuin myös muista maakunnista Päijät-Hämeeseen. Lisäksi kansallisista koulutuksista ja kunnallista toimintaa ohjaavista ohjelmista, säädöksistä jne. on pyritty tiedottamaan kuntien suuntaan. Vaikka peruspalvelukeskusten alueelle ei muodostunut erillisiä kuntouttavan päivätoiminnan kehittämistiimejä, ovat alueiden kunnat saaneet hankkeen kautta tietoa ja työvälineitä päivätoiminnan sisältöjen ja toteutustapojen kehittämisen tueksi. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen päivätoiminnassa ja kotona asumisen tukena Pätevä hankkeessa rajattiin hyvinvointiteknologiaan liittyvä kehittämistyö olemassa olevien, etäohjauksen ja etäneuvonnan sekä etäryhmien järjestämisen mahdollistavien, vuorovaikutteisten teknologiasovellusten kartoittamiseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tukea kuntia hyvinvointiteknologian käyttöönotossa. Tavoitteen toteutumiseksi hankkeessa koottiin selvitys 14

15 kotona asumista tukevista ja päivätoiminnassa hyödynnettävistä etäteknologiaratkaisuista. Etäteknologiaselvitys löytyy Pätevä-hankkeen Tietopankista osoitteesta Hankkeen aikana järjestettiin myös kaksi teknologiatyöpajaa kunnista nousseiden tarpeiden mukaisesti. Syksyllä 2012 järjestettiin Hyvinvointi-TV perehdytystilaisuus, joka oli suunnattu erityisesti peruspalvelukeskus Oivan työntekijöille, sillä Oivan kotihoidossa oli noussut esiin tarve työntekijöiden Hyvinvointi-TV:n käyttötaitojen syventämiselle ja tätä kautta työntekijöiden rohkaisemiselle ko. teknologian käyttöön työssään. Hyvinvointi-TV perehdytystilaisuuteen osallistui myös muiden Päijät-Hämeen kuntien edustajia. Keväällä 2013 järjestettiin teknologiatyöpaja, jossa esiteltiin ikäihmisten kotona asumista tukevaa ja kotihoidossa hyödynnettävää teknologiaa. Hyvinvointiteknologiaesittelyjä järjestettiin myös ohjaus- ja projektiryhmässä sekä opintomatkalla. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisen KÄKÄTE käyttäjälle kätevä teknologia hankkeen sekä Lahden kaupungin Kotiin annettavien palveluiden tuottamisen uusi aika hankkeen kanssa jakamalla tietoa ja kokemuksia puolin ja toisin sekä hyödyntämällä KÄKÄTE hankkeessa tuotettua materiaalia. Tulokset ja vaikutukset: Tieto ikäihmisten kotihoidossa ja päivätoiminnassa hyödynnettävistä teknologiaratkaisuista on lisääntynyt hankkeen toteutusalueen kunnissa. Teknologioihin liittyvän lisääntyneen tietämyksen ja positiivisten käyttäjäkokemusten levittämisen kautta pyrittiin vaikuttamaan ammattihenkilöstön asenteisiin hyvinvointiteknologiaa kohtaan. Lisäksi lisääntynyt teknologiatuntemus mahdollistaa teknologiaratkaisujen huomioimisen suunniteltaessa ikäihmisten palveluja. 15

16 2.2. Tavoite 2: Kehittää ja kokeilla avoimen päivätoiminnan mahdollisuuksia Päijät-Hämeen alueella Tavoitteena oli kehittää ja kokeilla avoimen päivätoiminnan mahdollisuuksia Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen alussa eri alueilla toteutetuissa kehittämistyöpajoissa keskeisimmiksi avoimen päivätoiminnan kehittämiskohdiksi nousivat seuraavat teemat: avoimen päivätoiminnan roolin vahvistaminen ja monipuolistaminen ennaltaehkäisevänä palveluna yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä (kunnat, kolmas sektori, seurakunnat, yritykset, oppilaitokset, vanhusneuvostot, vanhusjärjestöt) toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi toiminnan järjestämisen osalta sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen avoimen päivätoiminnan järjestämisessä Avoimen päivätoiminnan kehittämistyö Lahden kaupungissa Lahden päivätoiminnan kehittämistyöpajan jatkumona avoimen päivätoiminnan kehittämisen osalta muodostettiin oma kehittämistiimi, jossa oli edustettuna seuraavat tahot: Lahden kaupungin kotihoito ja omaishoidon tuki, Jalkarannan sairaalan viriketoiminta, Wellamo-opisto, Lahden kaupungin kulttuuritoimi, Harjulan setlementti, Lahden lähimmäispalvelu, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden seurakuntayhtymä, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Kumppanuuskeskushanke. Pätevä hankkeen avoimen päivätoiminnan kehittämistiimin tapaamisissa tuotettiin kuvaus siitä, miten Lahden kaupungin Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen yksikössä, Jalkarannan sairaalassa, on mahdollista järjestää ikäihmisten avointa päivätoimintaa eri sektorin toimijoiden yhteistyönä. Avoimen päivätoiminnan suunnittelun taustalla oli Lahden kaupungin tarve järjestää kotona asuville ikäihmisille ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ja kotona asumista tukevaa toimintaa. Avoimen päivätoiminnan käynnistämisen kautta oli lisäksi tavoitteena saada Jalkarannan sairaalan ryhmäkäyttöön soveltuvat tilat paremmin hyötykäyttöön sekä samalla avata Jalkarannan sairaalan toimintaa ulospäin ja siten integroida perinteistä sairaalahoitoa osaksi lähiympäristön luontaista toimintaa. 16

17 Pätevä hankkeen koordinoimassa monitoimijaisessa avoimen päivätoiminnan kehittämistiimissä tuotettiin kuvaus avoimen päivätoiminnan järjestämisestä, jossa on määriteltynä muun muassa palvelun asiakasryhmä, tavoite ja tarkoitus sekä palvelulla tavoiteltavat hyödyt. Lisäksi kuvauksessa on avattu avoimen päivätoiminnan sisältöä ja sitä, mitä sisältöosuuksia eri toimijat voivat olla järjestämässä ja tuottamassa. Kuvauksessa on nostettu esiin myös toiminnan vaatimia resursseja sekä nostettu esiin toiminnan arviointiin, tiedottamiseen ja koordinointiin liittyviä suosituksia. Avoimen päivätoiminnan järjestämiseen on haettu hankkeen aikana ideoita muun muassa tutustumalla Kouvolan ja Hämeenlinnan kaupunkien tapaan järjestää avointa päivätoimintaa toimijoiden välisenä yhteistyönä. Lahtelaisia ikäihmisiä on osallistettu päivätoiminnan kehittämiseen järjestämällä hankkeen aikana ikäihmisten ideapaja. Hankkeessa syntynyttä kuvausta on mahdollista hyödyntää jatkossa muissa yksiköissä ja kunnissa avointa päivätoimintaa käynnistettäessä. Kuvaus löytyy kokonaisuudessaan Pätevän tietopankista osoitteesta Tulokset ja vaikutukset: Avointa päivätoimintaa koordinoiva vapaaehtoistyön koordinaattori aloitti työnsä Lahden kaupungilla. Määräaikainen vapaaehtoistyön koordinaattori vastaa avoimen päivätoiminnan mallin pilotoinnista ja edelleenkehittämisestä. Toiminnan jatkoa arvioidaan vuoden mittaisen pilotoinnin jälkeen. Hänen tehtävänään on yhteistyössä muiden lahtelaisten toimijoiden kanssa suunnitella ja toteuttaa avointa päivätoimintaa Lahden kaupungin Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen yksiköihin. Toiminnan käynnistäminen on osaltaan monipuolistamassa vanhusten ennaltaehkäiseviä palveluita Lahdessa. Avoimen päivätoiminnan kehittäminen Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa Peruspalvelukeskus Aavan henkilöstön yhteisessä kehittämistyöpajassa koettiin, että muiden sektorien ja toimialojen toimijoiden mukaan saaminen päivätoiminnan kehittämistyöhön olisi erittäin tärkeää. Tästä syystä Pätevä hankkeessa toteutetun kehittämistyöpajan jatkumona päätettiin hankkeen tiimoilta järjestää alueelliset työpajat Orimattilan seudulla, Sysmä-Hartola alueella sekä Nastola-Iitti alueella. Näiden alueellisten työpajojen tavoitteena oli koota paikallisia ikäihmisten palveluiden parissa työskenteleviä toimijoita sekä palvelujen käyttäjiä saman pöydän ääreen keskustelemaan oman kunnan/kuntien ikäihmisten palvelutarpeista liittyen erityisesti toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista tukevaan toimintaan (avoin päivätoiminta, toimintakykyä tukevat ryhmät). Tarpeiden kartoituksen ohella työpajoissa oli tavoitteena pohtia toimijoiden välisiä yhteistyön kohtia ja voimavarojen yhdistämistä palvelujen ja toimintojen järjestämisessä. Koska alueellisissa työpajoissa monet asiat jäivät ideoinnin asteelle, päädyttiin hankkeen puitteissa järjestämään jatkotapaamiset Orimattilassa, Sysmässä, Hartolassa sekä 17

18 Nastolassa. Jatkotapaamisissa nimettiin konkreettisia yhteistyönkohtia ja jaettiin vastuita asioiden eteenpäin viemiseksi. Tulokset ja vaikutukset: Lähes poikkeuksetta kuntakohtaisten työryhmien osallistujat totesivat, että he saivat kokoontumisilta itselleen paljon tietoa ja kontakteja. He kokivat tulleensa tietoisemmiksi toisistaan ja toisten toimijoiden tarjoamista palveluista sekä kertoivat, että kynnys olla yhteydessä muihin toimijoihin madaltui tapaamisten myötä. Työryhmiin osallistuneet toimijat olivat varsin innostuneita keskustelemaan, ideoimaan ja jakamaan tietoa. Alueellisten työpajojen kautta pystyttiin osallistamaan ikäihmisiä kehittämistyöhön, sillä kaikissa kunnissa työryhmissä oli edustettuna paikallisten vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen edustajia. Konkreettisina tuotoksina kunnissa syntyi palvelutarjotin ikäihmisten toimintakykyä tukevista palveluista Orimattilan seudulle, myös Sysmä-Hartola alueella käynnistettiin palvelutarjottimen kokoaminen, josta vastaa jatkossa ko. kunnissa toimiva Yhteen hiileen hanke. Palvelutarjottimet koottiin paikallisten toimijoiden käyttöön ja toimijoiden jatkotyöskentelyn tueksi. Palvelutarjottimen keskeinen hyöty ja tarkoitus on toimia työntekijöiden työvälineenä, jotta he osaisivat paremmin ohjata ja neuvoa ikäihmisiä osallistumaan heille sopiviin ryhmiin ja toimintaan. Jatkossa kunnan työntekijöiden on oleellista miettiä kuka tai mikä taho vastaa palvelutarjottimen päivittämisestä. Myös palvelutarjottimien muotoa tulee jatkokehittää (sähköinen, kansio tmv.). Toisena konkreettisena tuotoksena oli ikäihmisten avoimien kohtaamispaikkojen suunnittelutyön käynnistäminen toimijoiden yhteistyönä Nastolassa ja Hartolassa. Hankkeen aikana käynnistettiin olemassa olevien toimijaresurssien ja vapaaehtoistyön tarjoamien resurssien kartoittaminen sekä toimintaan soveltuvien tilojen käyttöehtojen selvittäminen. Pätevä hankkeen päättyessä on tilanne ikäihmisten avoimien kohtaamispaikkojen osalta seuraava: Hartolassa on aloittanut toimintansa Olkkari tapaamistupa. Tilan vuokrasopimus on aluksi yhden vuoden kestävä. Vuoden aikana tehdään jatkosuunnitelmat mm. tuvan käyttöasteen perusteella. Olkkarin päävastuullisina ylläpitäjinä ovat vuoroviikoin kolme paikallista eläkeläisjärjestöä, myös vanhusneuvosto on aktiivisesti toiminnassa mukana. Tupa on auki kolmena päivänä viikossa. Hartolan kohtaamispaikan toiminnan käynnistämisvaiheessa keskeinen rooli on ollut Yhteen hiileen hankkeella, joka on koordinoinut käynnistämisvaihetta. Nastolassa Linnunlaulun palvelutaloon sijoittuvan kohtaamispaikan suunnittelutyö lähti aluksi aktiivisesti käyntiin, eläkeläisjärjestöjen jo luvatessa ottaa vastuun toiminnan pyörittämisestä kerran viikossa. Myös tilojen käyttöehtoja ehdittiin hankkeen aikana kartoittaa. Järjestöt eivät kuitenkaan käytännössä olleet prosessin edetessä valmiita sitoutumaan toiminnan käynnistämiseen ja 18

19 suunnitteluun. Avoimen päivätoiminnan suunnitteluun ja erityisesti vapaaehtoistyön koordinointiin on tarkoitus jatkossa panostaa, sillä Linnunlaulussa syksyllä 2013 työskentelynsä aloittaneen geronomin työnkuvaan kuuluu muun muassa yhteistyön koordinointi järjestöjen suuntaan. Omaishoitajien asiointivapaan järjestämisen Peruspalvelukeskus Oivan kunnissa Pätevä hankkeen ollessa edennyt jo syksylle 2012 rajattiin peruspalvelukeskus Oivassa päivätoiminnan kehittämistyö koskemaan omaishoitajien asiointivapaan järjestämistä integroituna palvelukeskuspäiviin ja lyhytaikaishoitoyksiköiden toimintaan Asikkalassa ja Hollolassa. Peruspalvelukeskus Oivan kuntien henkilöstöstä nimettiin edustajat työryhmään, jonka tehtävänä oli yhdessä Pätevä hankkeen henkilöstön kanssa suunnitella omaishoitajien asiointivapaan järjestämistä eteenpäin. Työryhmässä koottu suunnitelma käytiin läpi peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalveluiden päälliköiden kanssa. Tällöin todettiin, että Asikkalan palvelukeskuspäivien ryhmät ovat tällä hetkellä niin täysiä, että Hollolan lisäksi myös Asikkalassa ko. palvelu on tarkoituksenmukaisinta integroida lyhytaikaishoidon yksikköön. Hankkeen aikana kootussa suunnitelmassa on kuvattuna palvelun kohderyhmä, tavoite, tarkoitus, vaadittavat resurssit sekä oletettavat hyödyt, asiakasmaksut ja palvelusta tiedottamiseen ja palvelun arviointiin liittyvät käytännöt. Suunnitelma löytyy Pätevä-hankkeen tietopankista osoitteesta Tulokset ja vaikutukset: Omaishoitajien asiointivapaapalvelu käynnistettiin pilottiluonteisena Asikkalassa kesäkuun 2013 aikana. Palvelu on osaltaan tukemassa omaishoitajien jaksamista ja omaishoidettavan kotihoidon jatkuvuutta. Toimintaa on suunniteltu laajennettavan Hollolaan vuoden 2014 alussa, jolloin palvelu on mahdollista integroida valmistuvan palvelutalon toimintaan. 19

20 2.3. Tavoite 3: Selvittää perhehoidon mahdollisuuksia ja käytön monipuolistamista muun muassa omaishoitajuuden tukena Pätevä-hankkeen osatavoitteet ikäihmisten perhehoidon kehittämisen osalta: Selvittää perhehoidon mahdollisuuksia ja käytön monipuolistamista muun muassa omaishoitajuuden tukena Olla mukana peruspalvelukeskus Oivan perhehoidon prosessissa, jossa tarkoituksena on laajentaa perhehoitoa Hollolan lisäksi myös muihin Oivan kuntiin Jakaa tietoa ja kokemuksia ikäihmisten perhehoidosta myös muihin Päijät-Hämeen kuntiin Kuva 2. Sanapilvi keskeisistä ikäihmisten perhehoitoon liitettävistä määreistä. Hankkeessa mukana olleista kunnista peruspalvelukeskus Oivassa ja Lahden kaupungissa ikäihmisten perhehoito oli palveluvalikoimassa jo ennen hankkeen alkua. Hankkeen aikana peruspalvelukeskus Oivan alueella oli tavoitteena laajentaa perhehoitoa Hollolan lisäksi myös muihin peruspalvelukeskus Oivan kuntiin, ensisijaisesti Asikkalaan ja Padasjoelle. Myös Lahdessa oli jo hankkeen alussa mahdollista käyttää ikäihmisten perhehoitoa palvelumuotona, mutta Lahden kaupungissa haasteena on ollut löytää sopivia asiakkaita perhehoitoon. Hankkeen aikana myös Lahden kaupunki halusi vahvistaa perhehoidon paikkaa palveluvalikoimassa ja Heinolan kaupunki päätti ottaa ikäihmisten perhehoidon uudeksi palvelumuodoksi palveluvalikkoonsa. Pätevä-hankkeessa keskeisintä ikäihmisten perhehoidon kehittämistyön osalta oli tiedottaminen perhehoidosta alueen kuntiin keskeisille ryhmille kuten omaishoitajille ja kuntien ammattihenkilöstölle sekä johdolle. Pätevä-hankkeen aikana järjestettiin kaksi ikäihmisten perhehoidon infotilaisuutta, toinen Asikkalassa ja toinen Heinolassa, jotka olivat avoimia kaikille 20

21 perhehoidosta kiinnostuneille. Infotilaisuuksien kautta kuntiin saatiin tietoa ikäihmisten perhehoidosta ja siitä mitä palvelumuodon ottaminen palveluvalikkoon vaatii kunnilta. Tilaisuuksiin osallistui kuntien edustajien lisäksi päijäthämäläisiä omaishoitajia, ikäihmisiä sekä muita perhehoidosta kiinnostuneita. Jotta perhehoidon tunnettavuus lisääntyisi kunnissa, ikäihmisten perhehoidosta julkaistiin kaksi lehtiartikkelia paikallislehdissä. Hankkeen aikana järjestettiin yhteistyössä Lahden kaupungin, Heinolan kaupungin ja peruspalvelukeskus Oivan kanssa perhehoitajien rekrytointitilaisuus, johon osallistui noin 40 henkilöä Päijät-Hämeen kunnista. Rekrytointitilaisuuden kautta kunnat saivat rekrytoitua ja haastateltua potentiaalisia ikäihmisten perhehoitajia. Pätevä-hankkeen aikana koostettiin yhdessä mukana olevien kuntien kanssa ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeet alueille. Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje toimii hallinnollisena ohjeena siitä, miten toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten perhehoitoa toteutetaan hankkeessa mukana olevissa kunnissa. Toimintaohje mahdollistaa sen, että hankkeessa mukana olevat kunnat voivat ottaa ikäihmisten perhehoidon palveluvalikkoonsa. Tarkoituksena oli alun perin tehdä yksi yhteinen maakunnallinen toimintaohje, mutta lopulta kunnissa päädyttiin siihen, että joka alueelle tulee oma toimintaohje, jotta sen päivittäminen olisi kevyempää ja helpompaa. Pätevä-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2012 hankkeen toteutusalueen kuntien omaishoidon tuen piiriin kuuluville ikääntynyttä läheistään hoitaville omaishoitajille suunnattu kysely ikäihmisten perhehoidosta. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa omaishoitajien kiinnostusta ikäihmisten perhehoitoa kohtaan ja saada päijäthämäläisten omaishoitajien ääni kuuluviin palveluja kehitettäessä. Kysely postitettiin kaikille ikääntyvää läheistään hoitaville Heinolan ja Lahden kaupunkien sekä peruspalvelukeskus Oivan ja Aavan kuntien omaishoitajille, jotka olivat oikeutettuja omaishoidon tukeen kyselyn postitushetkellä syys-lokakuussa Kysely lähetettiin 781 omaishoitajalle ja niitä palautui 408, jolloin kyselyn vastausprosentiksi muodostui 51. Kyselyn keskeisenä tuloksena oli, että ikäihmisten lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito kiinnostavat päijäthämäläisiä omaishoitajia. Lyhytaikaisesta perhehoidosta kiinnostuneita oli 49 %, osavuorokautisesta 26 % ja pitkäaikaisesta perhehoidosta 16 %. Kyselyn vastausten kautta kuntiin saatiin tietoa ikäihmisten perhehoidon kehittämistyön tueksi muun muassa siitä minkä verran ikäihmisten perhehoito kiinnostaa päijäthämäläisiä omaishoitajia ja mitä palveluja omaishoitajat ovat käyttäneet vapaidensa pitämiseen. Perhehoidon kyselyn raportti löytyy kokonaisuudessaan Pätevä-hankkeen tietopankista osoitteesta 21

22 Yhtenä keinona lisätä tietoutta ikäihmisten perhehoidosta Päijät-Hämeessä, Pätevä-hankkeessa koottiin ikäihmisten perhehoidon opas, joka toimii kunnille tietopakettina ikäihmisten perhehoidosta. Ikäihmisten perhehoidon opas löytyy Pätevä-hankkeen tietopankista osoitteesta Pätevä-hankkeen hanketyöntekijä ja Oivan kunnan edustaja osallistuivat Perhehoitoliiton järjestämään perhehoidon kouluttajakoulutukseen maaliskuussa Syksyn 2012 vastaavasta koulutuksesta tiedotettiin Lahden ammattikorkeakouluun, Salpaukseen ja kuntiin. Salpauksesta ja Lamkista osallistui edustajat koulutukseen, mikä mahdollistaa jatkossa perhehoitajien ennakkovalmennuksen järjestämisen Päijät-Hämeessä. Kunnat ovat sitoutuneet neuvottelemaan Lahden ammattikorkeakoulun kanssa perhehoidon ennakkovalmennuksen järjestämisestä syksyllä Tulokset ja vaikutukset: Työntekijöiden, potentiaalisten perhehoitajien ja omaisten ajantasainen tieto ikäihmisten perhehoidosta on lisääntynyt. Kuntien valmius ottaa perhehoito palveluvalikkoon on parantunut ja perhehoito palvelumuotona on laajentunut ja saanut vankemman aseman hankkeessa mukana olevissa kunnissa. Perhehoitajaksi on mahdollista kouluttautua Päijät- Hämeessä. 22

23 2.4. Tavoite 4: Osallistaa ikäihmisiä kehittämistyöhön Pätevä-hankkeessa ikäihmisten osallistaminen kehittämistyöhön on koettu hankkeen alusta alkaen tärkeäksi asiaksi. Myös sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa että voimaan tulleessa Vanhuspalvelulaissa painotetaan vahvasti palvelujen käyttäjien osallistamista kehittämistyöhön. Hankkeen aikana vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen edustajia on ollut mukana hankkeen työryhmissä ja työpajoissa, ja lisäksi hankkeen aikana on järjestetty kaksi ikäihmisille suunnattua ideapajaa, toinen Lahdessa ja toinen Heinolassa, joissa keskustelun keskiössä oli kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Yhtenä keinona osallistaa ikäihmisiä palvelujen kehittämiseen toimi myös päijäthämäläisille omaishoitajille suunnattu kysely. Ideapajojen ja omaishoitajien kyselyn tarkoituksena oli saada päijäthämäläisten ikääntyvien ääni kuuluviin paremmin palveluja kehitettäessä. Vaikka ideapajojen kautta on tavoitettu vain pienen ikäihmisten ryhmän ääni ja mielipide suhteessa ko. kaupungeissa asuvien ikäihmisten osuuteen, on ikääntyvien ideapajat toimintamallina tuoneet hyvin palvelunkäyttäjien tarpeita ja näkemyksiä esiin, ja ne on koettu hyödyllisiksi niin osallistujien kuin ikäihmisten palveluita suunnittelevien ammattihenkilöstön edustajien puolelta. Ikääntyvien ideapajoissa näki, miten erilaisista rooleista osallistujat pystyivät välittämään tietoa sekä kokemuksia, ja jakamaan niitä muiden osallistujien ja hanketyöntekijöiden kesken. Kuuluviin tuli niin aktiivisten senioritoimijoiden ääni kuin iäkkäiden omaishoitajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden, eläkeläisjärjestöjen ja vanhusneuvoston edustajien, palveluasumisyksikössä asuvien ikäihmisten ja jo toimintakyvyltään heikompikuntoisten ikäihmisten ääni. Osallistujien mielestä ideapajat voisivat toimia jatkossakin erinomaisena keskustelukanavana muun muassa ikäihmisten palveluja suunnittelevien toimijoiden, päättäjien ja palvelujen käyttäjien välillä. Tällöin on mietittävä, mikä taho ottaa vastuun ideapajan toteuttamisesta. Ikääntyvien ideapajoissa käytiin keskustelua ikäihmisten kotona asumiseen ja asumista tukeviin palveluihin liittyvien teemojen pohjalta. Osallistujilta haluttiin tietoa ja kokemuksia siitä, mitkä asiat ja palvelut tukevat ikäihmisten itsenäistä kotona asumista sekä mahdollistavat ikäihmisten arvokkaan ja turvallisen vanhenemisen omassa kodissa. Käydyissä keskusteluissa esiin nousi seuraavia teemoja, joita tulisi huomioida päivätoiminnan toteutustapoja kehitettäessä: ryhmien ja kohtaamismahdollisuuksien järjestäminen lähipalveluina on tärkeää ikäihmisten palvelutarjonnasta tulisi olla systemaattisesti koottua ja helposti saatavilla olevaa tietoa ikäihmisten yksinäisyyteen tulisi kiinnittää huomiota 23

24 omaishoitajien jaksamisen tukeminen eri tahojen voimien yhdistäminen ja vapaaehtoistyön hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa julkisten tilojen hyötykäyttö ikäihmisten ryhmätoiminnan järjestämisessä yleinen ikääntyneisiin liittyvä asenneilmapiiri positiivisemmaksi sosiaalisten suhteiden tukeminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Ikäihmisten ideapajat koettiin hyvänä tapana osallistaa paikallisia ikäihmisiä mukaan kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistyöhön. Molemmista hankkeen aikana järjestetyistä ideapajoista koostettiin muistiot, jotka laitettiin kuntiin tiedoksi. Ideapajoissa nousseet ideat eivät jääneet pelkästään muistioiden tasolle, sillä monia asioita on ideapajojen pitämisen jälkeen viety kunnissa käytäntöön ja otettu huomioon kuntien kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä. Kunnissa todettiinkin, että tämänkaltainen menetelmä osallistaa ikäihmisiä mukaan palvelujen kehittämiseen voisi toimia jatkossakin hyvänä tapana. Tulokset ja vaikutukset: Ikäihmisten ääni on saatu paremmin kuuluviin palveluja kehitettäessä. Palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä on huomioitu osallistamisen kautta saatu tieto ja kokemukset. Palvelut vastaavat paremmin kysyntään ja tarpeisiin kun niiden kehittämisessä ja suunnittelussa on huomioitu palvelujenkäyttäjien mielipiteitä. 24

25 3. ARVIOINTI Hanke eteni kokonaisuudessaan tavoitteiden mukaisesti ja eteni sovitussa budjetissa. Hankkeen käynnistämistä hidasti se, että hankkeen tavoitteet oli kirjattu hankesuunnitelmaan väljästi ja kuntakohtaiset tavoitteet puuttuivat. Tästä syystä hankkeen käynnistämisvaihe venyi joissakin kunnissa kohtuuttomasti. Niissä kunnissa, joissa tavoitteet saatiin määritelty hankkeen alkuvaiheessa, tavoitteet toteutuivat parhaiten ja saatiin tuloksia aikaiseksi. Myös johdon sitoutumisella oli selvä vaikutus siihen, miten prosessit etenivät ja onnistuivat. Siihen, miten aktiivisesti kuntien työntekijät osallistuivat ja asennoituivat kehittämistyöhön, vaikutti myös selvästi johdon tuki ja ns. lupa osallistua kehittämistyöhön. Hankesuunnitteluvaiheessa hankkeelle määriteltiin pääkehittämisteemoiksi ikäihmisten perhehoito ja päivätoiminta. Hanketta käynnistettäessä ja hanketta eteenpäin vietäessä havaittiin, että kaikki kunnat eivät kuitenkaan olleet sitoutuneet näihin teemoihin vaan priorisoivat ne vähemmän tärkeiksi muiden agendalla olevien kehittämisteemojen rinnalla (esimerkiksi palvelurakenneuudistuksen tuomat haasteet sekä vanhuspalvelulain toimeenpanon tuomat velvollisuudet). Vaikka ikäihmisten perhehoito ja päivätoiminta tukevatkin palvelurakenneuudistusta ja molemmat on nostettu esiin myös vanhuspalvelulaissa, niiden roolia ei kaikissa kunnissa nähty niin oleellisena, jotta niihin olisi haluttu vahvemmin tarttua. Hankkeen teemoista ikäihmisten perhehoito, hyvinvointiteknologia ja ikäihmisten osallistaminen kehittämistyöhön olivat prosesseina helppoja viedä yhteneväisesti eteenpäin maakuntatasolla eli ko. prosesseja oli mahdollista edistää samoin keinoin eri kunnissa. Kun taas päivätoiminnan lähtötilanne oli erilainen eri kunnissa, joten myös kuntakohtaiset tavoitteet olivat eriytyneitä. Tämä yhdistettynä laajaan hankealueeseen ja pieniin resursseihin vaikutti siihen, että hanketyöntekijöillä oli vain rajallisesti aikaa ja voimavaroja tukea eri kuntia päivätoiminnan kehittämistyössä. Hankkeessa keskeisessä roolissa on ollut tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen kehitettävien teemojen osalta niin Päijät-Hämeen kuntien välillä kuin myös muista maakunnista Päijät- Hämeeseen. Tiedon ja hyvien käytäntöjen lisäämisen osalta onnistuneiksi keinoiksi hankkeessa on noussut muihin kaupunkeihin tehdyt opintomatkat, joissa on nähty melko monipuolisesti miten muualla on järjestetty ikäihmisten avointa ja kuntouttava päivätoimintaa, asumispalveluja sekä hyödynnetty hyvinvointiteknologiaa. Hankkeessa koottiin lisäksi ikäihmisten perhehoidosta ja 25