Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset
|
|
- Olivia Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset Karppinen Ari Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A54/
2 2 SISÄLLYS Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusasetelmalliset lähtökohdat Aineistot ja menetelmät Tulokset ( 2
3 3 TUTKIMUSOSIO 1: TAVOITTEET JA NUMEERISET ARVIOINTIKOHTEET 1.a Kuinka suuria ovat Satakunnan Osuuskaupan jatkuvan liiketoiminnan bruttovaikutukset aluetalouteen? työllisyys Arvioinnin kohdemuuttujat (min-max -analyysit)* tulo- Paikallisverotulovaikutukset /tuotantovaikutukset välitön vaikutus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA NUMEERISET ARVIOINNIN KOHTEET kerrannaisvaikutus 4 5 kokonaisvaikutus b Kuinka suuria ovat Satakunnan Osuuskaupan kokonaisvaikutukset (jatkuva liiketoiminta + investoinnit) aluetalouteen? välitön vaikutus 8 9 kerrannaisvaikutus kokonaisvaikutus * Min-max analyysi johtuu lähtökohtatieto- ja laskennan oletusten ja mallien vaihtelusta. Tavoite 1 sisältää 26 erillistä estimaattia analyysia varten kehitetyllä mallilla. 3
4 4 TUTKIMUSOSIO 2: TAVOITTEET Missä määrin ja miten Satakunnan Osuuskaupan muita aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan määrällisesti arvioida tai kuvata? Keskeisiä olisivat esimerkiksi: osaaminen (henkilöstön koulutus ja innovaatiot, kiinteät investoinnit (menneinä vuosina), verkostovaikutukset muihin Satakunnan toimialoihin ja sosiaalisen pääoman vaikutukset (merkitys ns. III sektorin (vapaaehtoistoiminnan) ja asiakasomistajien yhteiskunnallisen vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Muut Satakunnan elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen vaikuttavat Satakunnan osuuskaupan vaikutukset täsmentyvät aineiston keräämisen yhteydessä.
5 5 TUTKIMUSOSIO 3: TAVOITTEET Pyritään kuvaamaan, millainen aluetaloudellinen merkitys Satakunnan osuuskaupalla ja kaupansektorilla yleensä on Satakunnan aluetaloudessa? Mikä on kaupansektorin ja erityisesti Satakunnan osuuskaupan merkitys aluetaloudessa ja alueellisen kilpailukyvyn suhteen? Millainen rooli on osuuskaupan paikallisuudessa aluetaloudellisten vaikutusten näkökulmasta (verrattuna esimerkiksi teollisuuteen)? Satakunnan osuuskaupan työllistävyysanalyysi. Esimerkiksi kuinka monta henkilötyövuotta saadaan Osuuskaupan yhdellä liikevaihtomiljoonalla suhteessa muihin toimialoihin Satakunnassa ja millainen on tulojen pysyvyys Satakunnassa? Kokonaistulon paikallisuusaste. Muut keskeiset tutkimuksen yhteydessä paljastuvat merkitykset.
6 6 TUTKIMUSASETELMALLISET ERITYISPIIRTEET TULOKSET OVAT SPESIFISIÄ SILLE, MILLAINEN ON: (a) TOIMINTA, JOTA TUTKITAAN Satakunnan Osuuskaupan jatkuva liiketoiminta Satakunnan Osuuskaupan kertaluonteiset investoinnit (b) ALUE, johon toiminta vaikuttaa (c) AIKA, JOLLOIN TOIMINTAA TOTEUTETAAN Viime vuosien investoinnit ja vuoden 2015 liiketoiminta (tai tuorein saatavilla oleva) Talouden/aluetalouden suhdannekuva ja mahdollinen rakennemuutos rakennus- /toiminta-aikana vaikuttaa todellisiin vaikutuksiin (d) LÄHTÖKOHTAINFORMAATION TARKKUUS Satakunnan Osuuskauppainformaatio ja tilastot (Tilastokeskus) (e) MALLI, JOLLA VAIKUTUKSIA ANALYSOIDAAN Kerroinmallilla lasketaan tutkimuskohteen tiettynä ajankohtana (tyypillisesti vuosi) aikaansaamia taloudellisia vaikutuksia (vaikuttavat useamman vuoden aikana) aluetalouteen Ei ole olemassa valmista, yleistä mallia vaikutusten analysointiin => ks. tulokset-osion kuvaileva osio 6
7 7 KESKEISET AINEISTOT Analyysissa tarvittava numeerinen Satakunnan Osuuskauppaa koskeva koontiaineisto on kerätty pääosin vuoden 2016 alkupuolella. Tutkimuksessa tarvittavan lähtökohta-aineiston on koonnut Satakunnan Osuuskauppa tutkijoiden määrittämällä tavalla. Muu numeerinen tutkimuskohdetta koskeva koontiaineisto on poimittu yrityksen toimintakertomuksista Aluetaloutta koskevat aineistot pääosin Tilastokeskuksen tuottamia alue- ja maatason tilastoja ja aiempia tutkimuksia: Toimialoittaiset suhdanne-, rakenne- ja työllisyyden aluetilastot Alueelliset ja valtakunnalliset panos-tuotostilastot Tulo- ja kulutustilastot Tuottavuusaineistot Verotilastot Aiemmat Satakunnan aluetaloutta koskevat tutkimuksen tekijän tutkimukset, erityisesti koskien Satakunnan kilpailukykyä (ns. SEKKI-indeksi) Satakunnan taloudellista resilienssikykyä (SRI-indeksi) Ks. Tarkemmin ja TEM:n Toimiala Online portaali (Linkki: Tilastokanta/tuotanto ja talous/rakennemuutos)
8 KESKEISET TUTKIMUSMENETELMÄT/MALLIT 8 ALUEELLISET PANOS-TUOTOSTAULUKOT Tilastokeskuksen tuottamat (2006) panos-tuotostaulukot Satakunnan elinkeinorakenteesta VALTAKUNNALLISET PANOS- TUOTOSLASKELMAT Tilastokeskuksen tuottamat (2015) valtakunnalliset panostuotostaulukot, joista on johdettu päivitetyt panoskertoimet Satakunnan elinkeinorakenteesta (ns. sijaintiosamääräkorjaus) ALUEELLINEN (KEYNESILÄINEN) KERROINMALLI VEROTULOSPESIFISET LASKENTAMALLIT Paikallisverotulot: kuntien tulovero ja kiinteistövero Tulokset esitetty min-max vaihteluvälinä 8
9 ALUEELLISET PANOS-TUOTOSSUHTEET, KERROINVAIKUTUSMEKANISMI JA SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA 9 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA Välittömät ja välilliset kertaluonteiset Tulovuodot mallissa Johdettu kysyntävaikutus vaikutukset Tulovuodot mallissa Työnantaja- ja työntekijämaksut Yrityksessä aikaansaatu tulo (henkilöstön Uus- ja korvausinvestoinnit Tuoteverot ja ei- paikallisesti palkkauskustannukset ja muut tuotannon- (verot ja veroluonteiset erät) tekijämenot ja muut paikallisesti maksetut (ml. tontit, rakennukset, käytetyt hyödykkeet ja palve- maksut, esim. bonukset ) laitteet) lut (muulta maasta ja ulkomailta tuodut) ALUETALOUS Muuhun kuin paikallisiin hyödykkeisiin kohdistuva kulutus Aluetalouden muiden toimijoiden (yritykset ja kotitaloudet) nettotulot tuoteverot Paikallisten hyödykkeiden kysyntä TUOTANNON LISÄYS Paikalliseen tuotantoon kohdistuva välitön kysyntä tuoteverot Välillinen panoskysyntä alueella Kotitalouksien paikallisten tuotteiden kysyntä Kotitalouksien palkat vuotojen jälkeen Välillinen tuotantopanosten kysyntä muilta paikallisilta yrityksiltä Muualta tuodut välituotteet alueelle Kuvio. Malli Satakunnan Osuuskaupan vaikutuskanavista aluetalouteen
10 10 KESKEISET TUTKIMUKSELLISET VARAUMAT JA RAJAUKSET Aineistoa koskevat Numeerisessa analyysissa tarvittavat koontitiedot (ns. lähtökohtatiedot) sisältävät epävarmuutta (ajallinen yhteenlaskettavuus ja arviointikohteiden yhteismitallisuus) Panos-tuotosaineiston ajantasaisuus (2002/2013) elinkeinorakenteen kuvaamisessa Numeerinen arviointi perustuu pääosin vain kysyntävaikutuksiin Resurssiperusteiset alueelliset (kasvu)vaikutukset vaikeasti kvantifioitavissa (ks. tavoite 2 tässä tutkimuksessa) Menetelmää koskevat Kerroinanalyysi tuottaa arvioita, joissa alueellisten markkinoiden suhteellisten hintojen muutoksia ei huomioida (kerroinvaikutukset ovat ns. bruttovaikutuksia) Tutkimuksen lähtökohtaa koskevat Tutkimuksessa ei arvioida Satakunnan Osuuskaupan yhteiskuntataloudellisia kokonaisvaikutuksia (esim. kustannus-hyötyanalyysi) Aiemmissa vastaavissa empiirisissä tutkimuksissa (esim. Karppinen & Oikarinen 2010) arvioitu, että lähtökohtatiedoista syntyvä epävarmuusero on maksimissaan 5,3-kertainen suhteessa talouden rakennemuutoksesta johtuvaan epävarmuuteen.
11 TUTKIMUSOSIO 1: TULOKSIA TULOSOSIO 1: TUTKIMUSASETELMAN ERITYISPIIRTEITÄ EMPIIRISESTI KUVAILEVA OSIO
12 12 KUVATTAVAT TUTKIMUSASETELMALLISET ERITYISPIIRTEET (KS. DIA 6) Kuvio. Mallitettava Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminta- ja vaikutusympäristö
13 13 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA ON ALUEELLA JA TILASTOLLISELLA PÄÄTOIMIALALLAAN** SUURI TYÖLLISTÄJÄ Satakunnan suurimmat työnantajat 2014/2015 Sija Yritys Paikkakunnat Henkilöstö 1 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA* Satakunta 1239/1126/989 2 UPM-KYMMENE OYJ mm. Rauma ja 801 Pori 3 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ Eurajoki TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY Pori HKSCAN FINLAND OY Eura EUROPORTS RAUMA OY Rauma ROLLS-ROYCE OY AB Rauma HUNTSMAN P&A FINLAND OY Pori ORAS OY Rauma SAMPO-ROSENLEW OY Pori BOLIDEN HARJAVALTA OY Harjavalta ja Pori POSTI OY Satakunta LUVATA PORI OY Pori OSUUSKAUPPA KEULA mm. Rauma, Eura ISS PALVELUT OY Pori ja Rauma PUUSTELLI GROUP OY Harjavalta SATAKUNNAN LIIKENNE OY Satakunta LÄNSI-SUOMEN OSUUSPANKKI Satakunta NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY Harjavalta KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO OY Rauman sk ja Huittinen 240 Lähteet: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri (2015); Suomen Asiakastieto Oy (2016); Satakunnan Osuuskauppa (2016). *Satakunnan Osuuskauppakonserni (Satakunnan Osuuskauppa ja Palin Oy ) henkilöstö oli vuoden 2015 lopussa 1239 henkilöä. Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan Satakunnan Osuuskauppa yksistään työllisti 1126 henkilöä vuoden 2015 joulukuussa. Satakunnan Osuuskaupan arvio Satakunnassa sijaitsevien Osuuskaupan toimipisteiden henkilöstöstä oli keskimäärin 989 henkilöä vuonna Satakunnan Osuuskaupan henkilöstömäärä (lkm) on noin 10 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus toimialan, (G) työpaikkamäärään verrattuna Satakunnassa. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstömäärä suhteessa Porin seutukunnan toimialan G henkilöstömäärään on reilut 23 %. Satakunnan kaikista työpaikoista toimialan G osuus on 10 %. ** Tilastokeskuksen mukaan valtaosa toimipaikoista on tilastollisesti jollakin vähittäiskaupan alatoimialalla. Majoitustoiminnassa ja Ravitsemistoiminnassa on myös toimipaikkoja.
14 14 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TOIMINNAN KESKEISET TOIMIALAT LUO MERKITTÄVÄSTI TYÖPAIKKOJA Lähde: Tilastokeskus
15 15 KAUPAN (G), MAJOITUS JA RAVITSEMISTOIMINNAN (I) TYÖPAIKKAKEHITYS ON OLLUT MERKITTÄVÄSTI POSITIIVINEN Lähde: Satamittari, Tilastokeskus
16 16 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIEN ALOJEN TYÖLLISTÄVYYS ON MERKITTÄVÄÄ SATAKUNNASSA (2014) Jokainen liikevaihtomiljoona työllistää: Tukku- ja vähittäiskauppa toimialalla (G) 3 htv, Majoitus- ja ravitsemistoimialalla (I) 11 htv ja Matkailualalla (muodostuu 44 eri toimialasta) 8 htv.
17 17 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIEN ALOJEN TALOUDELLINEN RESILIENSSI* ON MERKITTÄVÄN SUURTA SUHTEESSA TEOLLISUUTEEN SATAKUNNASSA (2014) Kaupan toimialalla (G) osallistuu 4,6-kertainen määrä toimipaikkoja liikevaihtomiljoonan tuottamiseen Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I) 13,2. JOHTOPÄÄTÖS: Molemmat alojen tulonmuodostus on huomattavasti vähemmän häiröherkkää talouden vaihteluille. * Alueellinen toimialojen sisäisen tulonmuodostuksen suhteellinen resilienssi-indeksi kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän toimialan toimipaikkoja osallistuu liikevaihtomiljoonan synnyttämiseen verrattuna alueen teollisuuteen. Indeksin suuri arvo heijastaa toimialan tulonmuodostuksen vähäisempää häiriöherkkyyttä talouden suhdanteille.
18 18 ESIMERKKI TALOUDELLISESTA RESILIENSSISTÄ SATAKUNNASSA: TULOJEN VAIHTELU ON HUOMATTAVASTI PIENEMPÄÄ SATAKUNNAN KAUPAN TOIMIALAN TULOISSA (LIIKEVAIHTO) KUIN TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA
19 19 SATAKUNNAN KAUPAN SEKTORIN TUOTTEISTA MYYDÄÄN 97,5 % SATAKUNTAAN JA MYYNTI JAKAUTUU ERITTÄIN MONELLE TOIMIALALLE Taulukko. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisten lopputuotteiden käytön ( myynnin ) jakauma välituotekäyttöön ja lopputuotekäyttöön sekä lopputuotekäytön 1 ja välituotekäytön jakauma, %. Toimiala Toimialan tuotteiden välituotekäyttö Satakunnassa 2 (%) kulutus Satakunta 2 investoinnit Satakunta 2 Lopputuotekäyttö (%) vienti muualle kotimaahan vienti ulkomaille loppukäyttö yhteensä yhteensä väli- ja loppukäyttö Kauppa 44,2 92,3 3,1 1,9 2,6 55,8 100,0 1 Osuudet on laskettu lopputuotekäytön yhteismäärästä. 2 Satakunnan kaupansektorin perushintaisten tuotteiden käyttö ( myynti ) suuntautuu 97,5 % Satakuntaan. Ei näy suoraan yllä olevasta taulukosta. Satakunnan kaupan tuotteiden käytön jakauma välituotteina Satakunnassa (%) Maatalous Metallien jalostus ja metallituott.valm Koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kauppa 7,9 12,4 5,5 13,9 10,3 3,0 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk. ja liike-elämän palvelut Kuljetus, varastoi n-ti, tietoliikenne Hallintopalvelut Terveydenhuollon palvelut Muut yhteiskunnalliset palvelut Muut toimialat yhteensä (12 kpl, joille 0 % < myynti < 3 %, perushintaisesta tuotoksesta) Kauppa 6,7 6,7 7,3 5,5 3,6 17,3 Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotostaulukko
20 20 SATAKUNNAN KAUPAN SEKTORI OSTAA TUOTTEITA 54,3 % SATAKUNNASTA JA OSTOT JAKAANTUVAT TASAISESTI USEALLE TOIMIALALLE Taulukko. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisen tuotoksen jakauma välituotekäyttöön ( ostoihin ), palkansaajakorvauksiin, veroihin ja toimintaylijäämään ( voittoihin ) sekä välituotekäytön jakauma, %. Toimiala Satakunnassa tuotettujen tuotteiden käyttö perushintaan 1 (%) muiden maakuntien tuotteiden käyttö 1 ulkomaisten tuotteiden käyttö 1 välituotekäyttö yhteensä 2 palkansaajakorvaukset 2 Tuote- ja muut tuotanto -verot 2 Toimintaylijäämä, brutto 2 Kauppa 54,3 26,4 19,3 37,5 27,6 1,3 33, Osuudet on laskettu välituotekäytön yhteismäärästä. 2 Osuudet on laskettu Satakunnan kaupan sektorin perushintaisesta tuotoksesta. 3 Satakunnan kaupansektorin perushintaisten tuotteiden käyttö ( ostot ) suuntautuu 54,3 % Satakuntaan. Tuotos perus hinta 2 Satakunnan kaupan välituotekäytön jakauma Satakunnassa (%) Paperiteollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Kauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus-,tutk. ja liike-elämän palvelut Kauppa 6,6 6,6 22,4 28,3 9,9 26,3 Muut (14 toimialaa, joilta ostot 0% < 6,5%) Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotostaulukko
21 YHTEENVETOA TAVOITEOSIO 1 TUTKIMUSOSIO Satakunnan Osuuskauppa on suurin yritystyönantaja Satakunnassa. Työpaikkoja on 10 % suhteessa koko Satakunnan kaupan työpaikkoihin ja 23 % suhteessa Porin seutukunnan kaupan työpaikkoihin. 2. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen työpaikkakehitys on ollut merkittävästi positiivista kaikissa seutukunnissa, pl. Pohjois-Satakunta, jossa kasvua 2,5 %. 3. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvien toimialojen työllistävyys on erinomainen: jokainen liikevaihtomiljoona kaupanalalla tuo 3 htv, matkailualalla 8 htv ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jopa 11 htv. 4. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen tulonmuodostus poikkeaa teollisuudesta: toimialat vaikuttavat aluetalouteen tuoden merkittävää vakautta tarjoamalla moninkertaisesti pienemmän häiriöalttiuden talouden vaihteluita vastaan. Ts. toimialojen taloudellinen resilienssi on hyvä suhteessa teollisuuteen. 5. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen liiketoiminta vaikuttaa erityisen monelle toimialalle ja erityisesti myyntitoiminta on merkittävästi satakuntalaista. Tässä käytetyn aluevaikutusmallin näkökulmasta kaupansektorissa vuodot muihin maakuntiin jäävät pieneksi ja kerroinvaikutus korostuu.
22 TUTKIMUSOSIO 1: TULOKSIA TULOSOSIO 2: Satakunnan Osuuskaupan tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutukset
23 23 INVESTOINTITULOVAIKUTUKSET
24 24
25 25
26 26 LIIKETOIMINNAN TULOVAIKUTUKSET
27 27
28 28 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Liikevaihto+toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön+ valmistevarastojen muutos+valmistus omaan käyttöön+liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO. Kauppatavaroilla tarkoitetaan niitä hyödykkeitä, jotka yritys on ostanut myytäväksi edelleen ilman jatkokäsittelyä. Bruttoarvo on estimoitu Satakunnan koko kaupan sektorin bruttoarvon ja liikevaihdon suhteen avulla.
29 29 Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Estimointi kuten bruttoarvon kohdalla.
30 30 LIIKETOIMINNAN JA INVESTOINTIEN YHTEISTULOVAIKUTUS
31 31
32 32
33 33 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
34 34
35 35 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TYÖLLISTÄVYYS * * Satakunnan Osuuskaupan osalta lkm/liikevaihto (milj. )
36 36 PAIKALLISVEROTULOVAIKUTUKSET
37 37 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN MAKSAMA KIINTEISTÖVERO JA HENKILÖSTÖN MAKSAMAT KUNNALLISVEROT
38 38 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN HENKILÖSTÖN KUNNALLISVEROTULOJAKAUMA KUNNITTAIN SATAKUNNASSA (TUHATTA )
39 39 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN KIINTEISTÖVEROJAKAUMA KUNNITTAIN SATAKUNNASSA (TUHATTA )
40 40 MUU ALUEELLINEN VAIKUTUS
41 41 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN MAKSETTUJEN BONUSTEN JAKAUMA KUNNITTAIN (TUHATTA )
42 42 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN VUOKRAMENOJEN JAKAUMA (TUHATTA )
43 TUTKIMUSOSIO 2: TULOKSIA TULOSOSIO: Missä määrin ja miten Satakunnan Osuuskaupan muita aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan määrällisesti arvioida tai kuvata?
44 44 MUUT NUMEERISET SATAKUNNAN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Käytettävissä olevan Satakunnan Osuuskauppaa koskevan aineiston avulla ei voida arvioida numeerisesti erityisesti Osuuskaupan vaikutuksia: Verkostovaikutus Osaamiskontribuutio Vaikutus sosiaaliseen pääomaan Muut vaikutukset Käytännössä: Verkostovaikutuksia voidaan arvioida/on arvioitu Satakunnan kaupan sektorin tasolla (ks.diat 19 ja 20) Muita vaikutuksia voidaan kuvata myös talousteorian tasolla.
45 TUTKIMUSOSIO 3: TULOKSIA TULOSOSIO: Pyritään kuvaamaan, millainen aluetaloudellinen merkitys Satakunnan osuuskaupalla ja kaupansektorilla yleensä on Satakunnan aluetaloudessa?
46 46 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN MERKITYKSEN ANALYYSI Työllistävyysanalyysi edellä dia 35 Aluevaikutusten kilpailukykymerkitystä voidaan arvioida aluetalousteoreettisesti ja kaupan toimialatasolla. Satakunnan Osuuskaupan merkitystä aluetaloudellisen resilienssin kannalta voidaan arvioida periaatteellisesti (kaupan sektorin tasolla) (ks. Diat 17 ja 18) tulonmuodostuksen hajautuminen => häiriöherkkyys aluetalouden ulkoisille häiriöille kyky toipua ulkoisista häiriöistä => reagointiherkkyys aluetalouden ulkoisille häiriöille Rakennemuutosvalmius [ks. Yleisesti: ja TEM:n Toimiala Online portaali (Linkki: Tilastokanta/tuotanto ja talous/rakennemuutos)
47 47 * Tulokset eivät tarkoita sitä, että Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön tai kokonaistyöllisyysvaikutuksen osuus olisi 20,6 % tai 11,7 % kaupan alan (G) työllisistä (henkeä) Satakunnassa, koska Satakunnan Osuuskaupan henkilöstö toimii myös muilla aloilla kuin kaupan alalla. Kaupan alan henkilöstö suhteessa koko yksityissektorin henkilöstöön on Satakunnassa 13,3 % (2013).
48 48 * Sisältää bruttopalkan ja työnantajan palkan sivukulut. Sivukulut on arvioitu Osuuskaupan osalta keskimääräisten kulujen perusteella.
49 49 * Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin investointeihin Satakunnassa niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.
50 50 * Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin investointeihin Satakunnassa niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.
51 51 * Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin investointeihin Satakunnan kaupan alalla (G) niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.
52 52 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TULOVAIKUTUKSEN (LIIKEVAIHTO) MERKITYS* Suhteutettuna toimialat yhteensä liikevaihtoon 2014 Satakunnan Osuuskaupan välitön tulovaikutus (liikevaihto) min Satakunnan Osuuskaupan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) max Pohjois-Satakunnan seutukunta 31,4 % 53,5 % Porin seutukunta 3,9 % 6,7 % Rauman seutukunta 5,7 % 9,7 % Satakunta 2,2 % 3,7 % * Taulukon luvut eivät tarkoita, että Satakunnan Osuuskaupan osuus Satakunnan seutukuntien ja koko maakunnan yhteenlasketusta liikevaihdosta on luvun osoittama määrä, koska Satakunnan Osuuskauppa toimii myös muualla kuin vertailualueilla. Luvut on esitetty liikevaihtoperusteisen tulovaikutuksen suuruusluokan hahmottamiseksi.
53 53 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TULOVAIKUTUKSEN (LIIKEVAIHTO) MERKITYS* Suhteutettuna kaupan alan liikevaihtoon 2014 Satakunnan Osuuskaupan välitön tulovaikutus (liikevaihto) min Satakunnan Osuuskaupan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) max Pohjois-Satakunnan seutukunta 133,0 % 226,8 % Porin seutukunta 18,1 % 30,8 % Rauman seutukunta 40,2 % 68,6 % Satakunta 11,4 % 19,4 % * Taulukon luvut eivät tarkoita, että Satakunnan Osuuskaupan osuus Satakunnan seutukuntien ja koko maakunnan yhteenlasketusta kaupan alan liikevaihdosta on luvun osoittama määrä, koska Satakunnan Osuuskauppa toimii myös muualla kuin vertailualueilla. Luvut on esitetty liikevaihtoperusteisen tulovaikutuksen suuruusluokan hahmottamiseksi.
54 54
55 55
56 56 KIITOS! Lisätiedot: Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotMATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli
MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys
LisätiedotOULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotPORIN SEUTU & SATAKUNTA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotSATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä
LisätiedotSEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotRegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)
Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen
LisätiedotSATAKUNNAN OSUUSKAUPAN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Karppinen Ari
SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Karppinen Ari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit Satakunnan Osuuskaupan
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Varsinais-Suomessa sekä Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa
02.06.2015 ALMA num -numeerinen matkailumalli: Matkailutulo ja -työllisyys Varsinais-Suomessa sekä Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa 2011 2015 tutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen toukokuu 2016
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa
1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,
LisätiedotTilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen
Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen
LisätiedotALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010
1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa
1 Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009 2012 Tutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2 TUTKIMUKSEN PERUSTARKOITUS
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa (c) Karppinen & Vähäsantanen
Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009-2015 Alun perin Prizztech Oy tilasi työn osana Porin seudun KOKO - ohjelmaa sekä Satakuntaliiton EAKR-rahoittamia
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotA. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotYhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015
Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotSata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotToimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007
Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotLAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotKehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus
Selvitys maaseudun kehittämisohjelmien työllisyysvaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Hilkka Vihinen, Toivo Muilu, Jyrki Niemi, Olli Lehtonen,
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotViidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha
LisätiedotVertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti
Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä
LisätiedotVäestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotYRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04 % % % % % % % % Satakunta Teollisuus (D) - - - - 14 14 14 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 13 13 14 14 14 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotVertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotPaula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Lisätiedot