Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004

2 65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/ Harris Poll Survey, USA, 2003.

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville keskiviikkoisin klo Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja, Imatra Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Rita Pöllänen, jäsen, lasten migreeni, Helsinki Tuija Uusiluoto, jäsen, neuvonta-asiat, Eura Virpi Vallasvuo, jäsen, tapahtumavastaava, Helsinki Antti Saarikoski, varajäsen, sihteeri, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, rahastonhoitaja, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksu on 17 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: Päänsärky 2/2004:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Kirjat 7 Haasteena migreenin ennaltaehkäisy 8 Ikääntyminen ja päänsärky 10 Järjestötoiminnan eteläpohjalainen kummisetä 11 Mitä uutta migreenistä? 12 Toimiiko migreenin hoito? 14 Migraine-ACT 15 Kysy asiantuntijalta 17 Minun tarinani: Migreenin kanssa on helpompi elää kiitos lääketieteellisen tutkimuksen! Myös lääkäri voi sairastaa 19 Tapahtumakalenteri 21 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

4 Pääkirjoitus Migreeniyhdistyksen yksi päätehtävistä on toimittaa viimeisintä tietoa migreenin ja muiden päänsärkyjen hoidosta, diagnosoinnista ja muusta pääsärkyyn liittyvästä kuten tutkimustoiminnasta. Tätä tehtäväänsä yhditys hoitaa mm. tällä Päänsärky-lehdellä, www-sivuilla, järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja luentoja sekä osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin kuten WHA:n (World Headache Alliance) kokoukset. Tietoa on nykyisin saatavilla helposti ja runsaasti. Netistä löytää Migreeni hakusanalla helposti tuhansia sivuja jotka käsittelevät migreeniä eri muodoissa ja eri näkökulmista tarkasteltuna. Asiasta kiinnostuneille on siis tietoa tarjolla, ongelma on siinä mihin tietoon voi luottaa. Kaikki netissä tai julkaisuissa kirjoitettu kun ei ole välttämättä tieteellisesti todistettua. Migreeniyhdistykseen tulee aika ajoin artikkelien ja mainosten julkaisupyyntöjä migreenin hoitokeinoista, joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä todenperäisyyttä. Yhdistys katsoo velvollisuudekseen pikemminkin tiedottaa kyseisentyyppisten menetelmien mahdollisista haittavaikutuksista kuin viedä itse menetelmiä jäsenistön tietoisuuteen. Migreenin hoidosta ja estosta tiedottamisessa on pitäydyttävä lääketieteellisesti todennettuihin seikkoihin, joskin hoito itsessään voi olla kovin yksilöllistä ja varmasti moni on havainnut itsehoitomenetelmänä toimivia konsteja, jotka ovat sinällään yksilötasolla aivan tarpeellisia ja toimivia. Kannattaa suhtautua kriittisesti netistä ja aikakauslehdistä saatavaan informaatioon. Kokeilemisessa on usein järkevää neuvotella hoitavan lääkärin kanssa ennen kuin suinpäin lähdetään muuttamaan kenties jo osin toimivaakin hoito- ja estolääkitystä. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Hyvän Ilman Kampaamo Kolmasosa parturikampaajista joutuu luopumaan ammatistaan herkistyttyään työssään käyttämilleen kemikaaleille. Moni allerginen kuluttaja puolestaan joutuu luopumaan kokonaan kampaamopalveluista, koska ei voi oireitta astua sisään kampaamoon edes hiustenleikkausta varten. Koska suurin allergioiden aiheuttaja ovat kosmetiikan hajusteet, markkinoi Sim Finland Oy kampaamoyrittäjille Hyvän Ilman Kampaamo -konseptia, jonka ideana on, ettei liiketyöskentelyssä käytetä lainkaan hajustettuja tuotteita. Hyvän Ilman Kampaamoksi ryhtyminen on mahdollistanut sen, että monet herkistymisen vuoksi työstään jo luopumaan joutuneet ammattilaiset ovat voineet palata työelämään. Myös kuluttajat haluavat vähentää tarpeettomien kemikaalien käyttöä joko ekologisten näkökohtien tai oman terveytensä vuoksi. Tämän konseptin mukaisissa tuotteissa ei käytetä toimivuuden kannalta turhia ainesosia. Lisäksi kaikista tuotteista on saatavilla runsaasti lisätietoa, että niin jokaisella parturikampaajalla kuin kuluttajallakin on oikeus tietää, miksi mitäkin ainetta tuotteeseen on laitettu. LISÄTIEDOT: Jälleenmyyjät ja Hyvän Ilman Kampaamot -haku: Vertainen vertaiselle Vertaistapaamisia Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Lahdessa, Oulussa, Joensuussa ja lisää tulossa. Mitä ihmettä? Vertaistoiminnan ideana on se, että samaa kokeneet ihmiset keskenään voivat vaihtaa kokemuksiaan: seniori tukea noviisia, noviisi avata uusia näkökulmia yhteiseen ongelmaan. Vertaistukea on aina ollut: äidit hiekkalaatikon reunalla pohtimassa kasvatusta, sotaveteraanit muistelemassa. AA-liike on vertaistukea parhaimmillaan. Moniin sairauksiin myös päänsärkyihin liittyy selviytymiskeinoja, joista lääkärit eivät osaa kertoa. Näistä on hyvä jakaa tietoa vertaisten kanssa. Vertaistuessa on mielestäni parasta se, että voi rehellisesti kertoa sairastamiseen liittyvistä tunteista: Pelkäämättä, että saa arvostelu- tai vähättelyryöpyn niskaansa! Oma kärsimys muuttuu paljon inhimmillisemmäksi ja siihen saa aivan uudenlaista ajattelua, kun keskustelee vertaisensa kanssa. On lohdullista tuntea, että ei ole niin yksin kuin on aina luullut olevansa migreeninsä kanssa! sanoo Rita Pöllänen, joka on ollut mukana Migreeniyhdistyksen vertaistapaamisissa alusta asti. Mahdollisuutesi löydät lehden Tapahtumakalenterista s Tule mukaan kerran tai tule joka kerta. Tapaamiset jatkuvat ensi vuonna ja uusia on luvassa. Perusta itse oma tapaamisverkosto. Se voi olla migreeniä sairastavien ryhmä, jossa yhdessä keskustelun lomassa rentoudutte, migreenilasten vanhemmille tarkoitettu keskustelutilaisuus, kolmoishermosärkyä sairastavien tai vaikkapa nuorten oma ryhmä. Ota yhteyttä Migreeniyhdistykseen tai (09) Järjestämme ensi vuonnakin koulutusta vertaistapaamisten järjestämiseen. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

6 Nyt meni hermot! Kolmoishermosärkyä sairastava Jonna on kirjoittanut nettikirjan, jonka löydät osoitteesta Kolmoishermosärky, tuo hermoille käyvä painajainen, oli todella saada minut menettämään hermoni lopullisesti. Kiitos hyvän hoidon, lähimmäisteni ja ystävieni niin ei onneksi päässyt kuitenkaan käymään. Haluan tällä tarinallani vain kertoa sen, miten itse selviydyin ja välillä en selviytynyt kolmoishermosäryn kanssa, kirjoittaa Jonna esipuheessa. Tämä on siis potilaalta potilaalle ja heidän läheisilleen kirjoitettu tarina, vertaistukea netin välityksellä. Jäsenhankintakilpailu ratkaistu Kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte jäsenhankintakilpailuumme. Arvonnassa lahjakortin Lappeenrannan Kylpylaitokseen voitti Annikki Lehtinen Joensuusta. Onnittelut voittajalle. Migreeni-infoa netissä Suomen MSD on syyskuun Kansainvälisen Migreenikuukauden kunniaksi sponsoroinut Suomen Migreeniyhdistykselle mittavan mainoksen SoneraPlazalla. Kiitämme Suomen MSD:tä yhdistyksen tukemisesta. Ajattele aivojasi Ajattele aivojasi -kirjan aiheena ovat aivojen terveyteen vaikuttavat tekijät sekä ne keinot, joiden avulla voimme suojata aivojamme sairastumiselta. Kirjassa kerrotaan helppotajuisesti aivojen ja hermoston normaalista toiminnasta. Lisäksi valotetaan unen, stressin, perintötekijöiden, elintapojen Kirjat ja erilaisten nautintoaineiden vaikutuksia aivojen ja hermoston hyvinvointiin. Aivojen ja hermoston sairaudet vaihtelevat harmittomista vakaviin, jopa henkeä uhkaaviin, ja aiheuttavat monenlaista huolta. Päänsärky, pyörtyminen, muistihäiriöt ja Parkinsonin tauti ovat kaikki esimerkkejä ihmisen monimutkaisimman elimen, hermoston, toiminnan häiriöistä. Ei siis ole ihme, että neurologisella potilaalla ja hänen omaisillaan on usein runsaasti kysymyksiä lääkärilleen, jolla puolestaan useinkaan ei ole mahdollisuutta käyttää riittävästi aikaa sairauden taustojen selvittämiseen. Tämä dosentti Seppo Soinilan laatima teos syntyi kattamaan sitä, mikä vastaanotolla tai kierrolla jäi ajanpuutteen vuoksi sanomatta tai unohtui kysyä. Kirja kuuluu Hippokrates Duodecim -sarjaan. Sisällys Ajatuksia lukijalle Missä ajatukset asuvat? Miten aivot toimivat? Miksi aivot sairastuvat? Aivomme ovat yksilöitä Mitä neurologi tekee? Miten neurologi tutkii aivoja? Turvaverkko omasta takaa vai talon puolesta? Aivot heti hoitoon Apua ystäväni sai kohtauksen! Voiko aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Onko vapina vain vanhojen vaiva? MS mainettaan suopeampi Hallitseeko kipu sinua vai sinä kipua? Olen unessa useasti Hyvä ja paha stressi Nauti ja kuuntele aivojasi! Mielihyvää pullosta, purkista ja piikistä Ajattele lapsesi aivoja! Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 6

7 Matleena Helojoki Haasteena migreenin ennaltaehkäisy Päänsärky-lehtemme numerossa 1/2004 kirjoitettiin tänä vuonna maailmalla paljon keskustelua herättäneistä tutkimustuloksista: osalla migreeniä sairastavista henkilöistä sairaus saattaa olla etenevä ja vaikeutua ajan mittaan. Käsitys migreenin luonteesta sairautena on muuttumassa: Juuri kokoontuneessa kansainvälisessä Migraine Trustin symposiumissa Lontoossa professori Richard lipton New Yorkin Albert Einstein -yliopistosta totesi, että 1980-luvulla huomio kohdistettiin migreenikohtauksiin ja migreeniä käsiteltiin silloin tällöin ilmaantuvana kohtauksellisena sairautena luvulla huomattiin, että migreeni vaikuttaa elämän laatuun myös kohtausten välillä ja migreeniä sairastavilla on jatkuva alttius saada kohtauksia. Migreenistä tuli krooninen sairaus, joka esiintyy kohtauksittain. Nyt on uusien tutkimustulosten myötä havaittu, että osalla migreeniä sairastavista henkilöistä sairaus saattaa edetä, kohtauksista tulee ajan myötä vaikeampia ja ne haittaavat suuressa määrin työssä selviytymistä ja vapaa-ajan viettoa; päänsärkyä saattaa esiintyä lähes päivittäin. Migreenitutkimus on nyt siinä tilanteessa, missä sydäntautien tutkimus oli kaksi vuosikymmentä sitten: uusi, jännittävä alue, jossa sairauden ennaltaehkäisy on todellinen haaste. Tutkijat toivovat, että pian olisi mahdollista tunnistaa nämä mahdolliseen riskiryhmään kuuluvat potilaat ja keskittyä heidän hoitoonsa niin, että heidän kohtauksensa voitaisiin ehkäistä ennakolta ja siten estää sairauden eteneminen. Migraine Trustin toiminnanjohtaja Alan Bartie totesi, että monta vuotta migreenistä kärsineenä potilaana häntä ei hämmästytä ajatus, että jatkuvalla päänsäryllä on jonkinlainen kumulatiivinen vaikutus. On rohkaisevaa, että niin arvovaltainen taho kuin professori Lipton on nostanut asian esille. Tärkeintä on vähentää sairastettujen migreenikohtausten lukumäärää ja mitä paremmin sairauden vaikutukset ymmärretään, sitä todennäköisemmin lääketiede työskentelee migreenisairaiden hyväksi. Migreenin estohoitoon käytetään monia lääkeryhmiä: sydänlääkkeistä käytetään beetaja kalkkisalpaajia, lisäksi käytössä on tiettyjä epilepsian ja masennuksen hoitoon alun perin suunniteltuja lääkkeitä. Uudemmista lääkeaineista kuten botuliinitoksiinista ja uudesta sydänlääkeryhmästä sartaaneista on hoitokokeiluja meneillään ja alustavien tietojen mukaan saatu joitakin lupaavia hoitotuloksia. Epilepsialääke topiramaatti on pian tulossa aivan virallisesti käytettäväksi migreenin estohoidossa. Suomen Migreeniyhdistys toivoo, että kansainväliset hoitolinjaukset auttavat kiinnittämään huomiota migreenin hoitoon kokonaisuudessaan ja erityisesti sairauden kroonistumisen ehkäisyyn myös Suomessa. Toiveena on saada tietoa mahdollisimman laajalti leviämään Suomen terveydenhuollon parissa työskenteleville. Migreeniä sairastavat ovat tässä avainasemassa: kohtausten ehkäiseminen terveellisillä elämäntavoilla, kohtausten varhainen hoito tehokkailla lääkkeillä ja hyvä estolääkityshoito tarpeen vaatiessa auttavat parantamaan migreenipotilaan elämänlaatua. Tämä huolimatta siitä, että migreeni on geneettinen sairaus, eikä taipumuksesta kohtauksiin koskaan pääse kokonaan eroon. Lähde The Herald (UK) / NewsEdge Corporation Migreenitutkimus on nyt siinä tilanteessa, missä sydäntautien tutkimus oli kaksi vuosikymmentä sitten: uusi, jännittävä alue, jossa sairauden ennaltaehkäisy on todellinen haaste. 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

8 Neurologi Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen Lääkäriasema Ikääntyminen ja päänsärky 70 prosenttia ikääntyneistä kärsii ajoittaisista tai jatkuvista kivuista. Iän myötä sydän- ja verenkiertoelinperäiset ja tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät kivut lisääntyvät, mutta päänsäryn esiintyvyys vähenee. Silti yli 70-vuotiaana vielä joka kymmenes nainen ja joka kahdeskymmenes mies kärsii päänsäryistä. Migreenin ja lihasjännityspäänsäryn osuus pienenee selvästi, mutta päänsäryn taustalta voi löytyä vakavampi syy esim. keskushermostotulehdus, kasvain, aivoverenvuoto tai anemia. Ohimovaltimon tulehdus, kolmoishermosärky ja kasvojen vyöruusun jälkisärky ovat tyypillisiä ikääntyvien päänsäryn syitä. Usein päänsärky voi johtua myös vanhuksen käyttämistä lääkkeistä. Kaularankakulumien aiheuttama päänsärky on harvinaisempaa kuin usein ajatellaan. Päänsäryn syitä Kova äkillisesti alkanut päänsärky voi viitata aivoverenvuotoon, aivoverenkiertohäiriöön tai keskushermostoinfektioon. Usein samaan aikaan esiintyy muita oireita, kuten tajunnan tason heikkeneminen, halvausoire tai puhehäiriö. Kovankalvonalainen verenvuoto eli subduraalihematooma voi liittyä aiempaan pään kolhuun. Äkillisesti alkanut kova, jatkuvasti paheneva päänsärky tai päänsärky, johon liittyy kuumetta ovat aina syy ottaa yhteyttä ensiapupoliklinikalle. Ohimovaltimon tulehdus eli temporaaliarteriitti on suurten ja keskikokoisten valtimoiden seinämän tulehdus, jolle tyypillisiä oireita ovat jaksottainen tai jatkuva ohimoille paikallistuva särky, purentakipu ja kosketteluarat ohimovaltimot. Potilaalla voi olla myös yleisoireita, kuten kuumetta, yöhikoilua, väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Näön heikkeneminen ja jopa sokeutuminen ovat tulehduksen pelätyimpiä komplikaatioita. Ohimovaltimon tulehdus hoidetaan suuriannoksisella kortisonikuurilla. Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian oireena ovat toispuoleisesti kasvojen tai otsan alueella esiintyvät kovat, lyhyet, tuikkivat kipukohtaukset, joita laukaisevat kasvojen koskettelu, hampaiden pesu, parranajo, syöminen, kylmä juoma tai tuuli. Oireen taustalla voi olla kolmoishermoa painava verisuonipoikkeavuus, kasvain, purentavika tai hammasperäiset syyt. Hoitona käytetään ensisijaisesti epilepsialääkkeenä paremmin tunnettua karbamatsepiinilääkitystä. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon. Vyöruusun jälkeinen kasvojen kiputila alkaa usein 1 6 kuukauden kuluttua ihottuman jäl- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 8

9 Yli 70-vuotiaana joka kymmenes nainen ja joka kahdeskymmenes mies kärsii päänsäryistä. keen. Kipu on polttavaa tai jomottavaa ja ihoalue on kosketusarka. Todennäköisys kivun ilmaantumiselle on sitä suurempi, mitä iäkkäämpänä vyöruusun sairastaa. Kipu paranee usein itsekseen, mutta voi piinata useita vuosia. Edellä mainittu karbamatsepiinilääkitys käy myös tämän hermosäryn hoitoon. Muita päänsäryn syitä. Vanhuksen päänsäryn taustalta voi löytyä nenän sivuonteloiden tulehdus, nenänielun kasvain, purentavika tai huono suuhygienia. Myös äkillisesti kohonnut silmänpaine voi aiheuttaa päänsärkyä. Kaularankakulumat tai niskaperäiset syyt hyvin harvoin selittävät päänsärkyä eikä kaularankaku vauksella ole arvoa päänsäryn selvittelyssä. Myös moniin yleissai rauksiin voi liittyä päänsärkyä joko ensimmäisenä oireena tai yhtenä oireena muiden mukana. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, natriumin puute, munuaissairaudet, unen aikaiset hengityskatkokset eli uniapnea ja anemia on syytä muistaa, kun pohditaan päänsäryn syitä. Iäkkäällä henkilöllä päänsärky voi olla ensimmäinen ja joskus ainoakin oire sydäninfarktin yh teydessä. Päänsäryn taustalla voi olla myös ei-elimellinen syy, kuten yksinäisyys, suru, unihäiriöt, sosiaalinen eristäytyminen tai vähäinen ulkoilu. Päivittäinen kipulääkkeen käyttö voi johtaa särkylääkepäänsäryn kehittymiseen. Tälle oireelle on tyypillistä, että otettu lääke auttaa kipuun, mutta kipu palaa takaisin yhä lyhyemmän ajan kuluttua. Kipu paikallistuu usein otsalle tai koko pään alueelle ja saattaa tuntua pantamaisena tai kylmäävänä. Mikä tahansa kipulääke voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn. Lääkevierotus vaatii joskus sairaalahoitoa. Päänsärky mainitaan usean lääkkeen haittavaikutuksena. Nitrovalmisteiden aiheuttama päänsärky lienee näistä tunnetuin. Aivoverenkiertohäiriö-, verenpaine- ja astmalääkkeisiin voi niin ikään liittyä päänsärkyä. Iäkkäillä hyvinkin pieni määrä alkoholia voi laukaista päänsärkykohtauksen. Lopuksi Vanhuksen kipu mielletään usein ikääntymiseen kuuluvaksi ja luonnolliseksi asiaksi. Päänsärky ei kuulu vanhenemiseen, vaan tulee selvittää ja hoitaa yhtä tehokkaasti kuin nuoremmillakin. Vanhuksen keskushermosto on alttiimpi kivun kroonistumiselle, jolloin hyvän hoitovasteen löytyminen voi olla vaikeaa. Vanhuksen päänsäryn hoito on haasteellista. Vanhukset sietävät huonommin lääkkeitä ja lääkkeiden yhteisvaikutukset aiheuttavat usein ongelmia. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat herkemmin suolistovuotoja, jotka voivat olla kivuttomia, mutta johtaa ennenpitkää anemiaan. Kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet puolestaan väsyttävät ja altistavat kaatuilulle. Päänsäryn hoidoksi riittää usein myös lääkkeetön hoitomuoto. Sosiaalisten virikkeiden tarjoaminen, ulkoilun lisääminen ja hyvän unen turvaaminen auttaa moniin lievempiin kipuihin. Neurologi Tarja Suomalainen aloittaa vastaanotot Hämeenlinnassa Lääkärikeskus Jaarlissa marraskuusta alkaen. Tervetuloa keskustelemaan päänsäryn ongelmista neurologi Suomalaisen kanssa keskiviikkona klo Avoimet ovet Jaarlissa Sibeliuksenkatu 3 A, Hämeenlinna. Kahvitarjoilu Suomen MSD Oy. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

10 Matleena Helojoki Järjestötoiminnan eteläpohjalainen kummisetä Migreeniyhdistyksen jäsenhankintakilpailun lääkärisarjan voitti ylivoimaisesti neurologi Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskuksesta. Teirmaan potilaat pitävät häntä helposti lähestyttävänä ja potilaansa elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavana. Miksi pidät tärkeänä sitä, että potilaasi ottavat yhteyttä potilasyhdistykseen? Pidän potilasyhdistysten työtä erittäin tärkeänä ja merkittävänä. Yhdistykset täydentävät julkisen terveydenhuollon palveluita ja ovat linkkinä potilaan ja omaisten sekä terveydenhuollon välillä. Yhdistykset antavat tärkeätä tietoa sairauden tuomasta haitasta jokapäiväisessä elämässä sekä keinoja selviytyä arjessa. Myös itsehoito-ohjeet ja tieto muiden sairauden tuomien haittojen hallintakeinoista on erittäin tärkeätä. Koko kuntoutuksen kehitys jumpasta potilaan verkoston huomioivaan sopeutumisvalmennustoimintaan on potilasjärjestöjen ansiota. Kansantaloudellisestikin potilasyhdistystoiminta on erittäin kustannustehokasta. Neurologiset sairaudet koetaan outoina, jopa mystisinä ja niihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa. Sen vuoksi neurologiset potilaat jäävät vielä enemmän yksin sairautensa kanssa kuin esim. sydän-, keuhko-, diabetesym. vastaavat potilaat. Neurologiset sairaudet eivät ole luontevia keskustelun aiheita naapureiden ja työkavereiden kanssa tai kahvipöydässä. Esim. migreenistä on edelleen vääriä, jopa kummallisia käsityksiä. Päänsärky ei ole kovin otollinen keskustelun aihe tuttavien kanssa. Sen vuoksi neurologisille potilaille on erityisen tärkeätä saada vertaistukea toisilta potilailta sekä tietoa sairaudesta ja sen hallintakeinoista potilasjärjestöltä. Olet ollut perustamassa Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistystä, joka myöhemmin yhdisti toimintansa Suomen Migreeniyhdistykseen. Olet kantavana voimana Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 myös muiden neurologisten järjestöjen toiminnassa. Millaisiin tuloksiin nämä kauemmin toimineet sisarjärjestöt ovat Etelä-Pohjanmaalla jo päässeet? En missään tapauksessa ole ollut kantavana voimana! Yhdistysten toiminnasta vastaavat aktiiviset vapaaehtoiset, joita ilman yhdistystoiminta ei olisi mahdollista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistykseen on onneksemme saatu aktiiviset vetäjät, jotka ovat pyyteettömästi hoitaneet yhdistyksen asioita. Heidän ansiostaan on paikallisyhdistyksen toiminta saatu yllättävän nopeasti vireäksi. Tässä yhteydessä suosittelen lämpimästi etelä-pohjalaista päänsärkypotilasta ottamaan yhteyttä lehdessä mainittuihin yhdistysaktiiveihin. Yhdistystoiminta on mielekäs ja antoisa harrastus. Etelä-Pohjanmaa on yhdistysten maakunta: etelä-pohjalainen perustaa harrastusyhdistyksen heti, jos harrastaa jotain tai kotiseutuyhdistyksen, kun muuttaa kotiseudultaan yli 50 km:n päähän. Siispä myös neurologiset yhdistykset toimivat Etelä-Pohjanmaalla aktiivisesti. Tärkeintä toimintaa ovat vertaistapaaminen ja tuki toisten sairastuneiden ja heidän omaistensa kesken. Minun toimintani on vaatimatonta, mutta olen ollut käytettävissä keskustelutilaisuuksissa. Aloitin perustamalla MS-potilaille ensitietokursseja 80-luvun alkupuolella, mistä alkoi ensitietotoiminta valtakunnallisesti. Sittemmin jouduin MS-yhdistyksen jättämään, mutta Parkinsonyhdistykseen pidän yhteyttä ja jonkin verran myös Aivovammayhdistykseen. Päänsärky-yhdistys toimii aktiivisesti ja olemme pyrkineet järjestämään tilaisuuksia määrävälein eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Nyt syksyllä tänne perustetaan Levottomat jalat- ja Uniyhdistys, joiden toimintaa pidän myös tärkeänä. Fibromyalgia- ja Sjögrenin syndroma -yhdistyksissä olen myös mukana, koska heille yhdistyksen tuki ja tiedotustoiminta on tärkeätä ja heillä on myös paljon neurologisia ongelmia. Yhdistystoiminnan tuloksellisuudesta ei voi puhua, koska tulokset eivät ole konkreettiseti näkyviä. Yleisesti yhdistystoiminnan tuloksellisuutta voidaan tutkia väes tötasolla ja sillä tavoin voidaan osoittaa yhdistystoiminnan monipuolinen hyöty. Kaikki hyöty ei ole kuitenkaan mitattavissa. Mitä uutta migreenistä? Aikoinaan oli hyvin helppo selittää migreenikohtauksen synty verisuoniteoriaa hyödyntäen, kirjoitti neurologi Hannele Havanka Länsi-Pohjan keskussairaalasta keväällä Erikoislääkäri-lehdessä 3, Tämänhetkinen konsensus vaatii huomattavasti enemmän miettimistä, ennen kuin sen saa puristettua lyhyeksi ja selkeäksi ilmaukseksi, hän jatkaa. Migreenikohtaukset aiheutuvat nykykäsityksen mukaan aivojen kuorikerroksen perinnöllisestä herkistymisestä erilaisille ärsykkeille ja migreeni on siis hermosolujen toimintahäiriöstä alkava, hermoverkkomekanismilla leviävä aivojen sairaus. Monet aiemmissa tutkimuksissa todetut verisuonimuutokset ovat seurausta tästä keskushermoston toimintahäiriötä ja ovat siis synnyltään toissijaisia. Kansainväliseen päänsärkyluokitukseen on tullut yksi uusi tärkeä migreenin alaryhmä diagnoosikriteereineen, krooninen migreeni. Aikaisemmin tätä migreenin muotoa ei virallisesti tunnustettu olevan, vaikka se päänsärkylääkäreiden arkityössä on ollut sangen pitkään tunnettu. Oleellisimmat kriteerit ovat migreenin esiintyminen vähintään 15 vuorokautena kuukaudessa ainakin 3 kuukauden aikajaksolla. Useimmiten taustalla on auraton migreeni. Vallankin vaikeiden migreenikohtausten hoidossa lääkeyhdistelmien käyttö on tullut hyväksytymmäksi, esimerkkinä tästä tulehduskipulääkkeen ja mahdollisesti myös metoklopramidin yhdistäminen triptaaniin silloin, kun hoitovaste jää triptaanille niukaksi. Uutuudet poimi artikkelista Matleena Helojoki Migreenikohtaukset aiheutuvat nykykäsityksen mukaan aivojen kuorikerroksen perinnöllisestä herkistymisestä erilaisille ärsykkeille. 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

12 Matleena Helojoki Toimiiko migreenin Elokuun lopussa Current Medical Research and Opinion -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Dueland et al. 2004) osoitetaan, että migreeni vaikuttaa kaikkiin elämän alueisiin, työhön ja vapaa-aikaan. Yksi tutkimuksen osa käsitteli sitä, kuinka hankalaa migreeniä sairastavat hallitsevat hoitonsa. Tutkimusta kommentoi neurologi Hanna Harno HUS Jorvin sairaalan Neurologian poliklinikalta. Tutkimukseen osallistujista Tutkimuksen tietoja kerättiin yhdeksästä Euroopan maasta, mukaan otettiin tyyppipotilaita : vuotiaita naisia, jotka olivat aktiivisessa työelämässä kokotai osa-aikaisesti tai opiskelijoita; suurin osa naimisissa tai avoliitossa, lapsia oli yli puolella talouksista. Puolet tutkimukseen osallistuneista oli vuotiaita. Suomalaisia päänsärkypotilaita osallistui kyselyyn 200. Suomalaiset ilmoittivat taloutensa vuosituloiksi korkeimmat euromäärät, toisella sijalla tuli Israel. Pienimmät vuositulot löytyivät Kreikasta, Espanjasta ja Italiasta. Toinen kriteeri, joka haastattelututkimuksessa vaadittiin, oli kohtausten määrä ja lääkkeiden käyttö: tutkimukseen valittiin naisia, jotka olivat kokeneet viimeisen vuoden aikana ainakin kuusi kertaa vaikean päänsäryn tai migreenikohtauksen ja jotka käyttivät päänsärkynsä hoitamiseen joko reseptivalmisteita tai apteekin käsikauppalääkkeitä. Onko potilas-lääkärisuhde kunnossa? Migreeniä sairastavista 81 % oli käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana, keskimäärin viisi kertaa. Kuitenkin ainoastaan puolet heistä oli keskustellut päänsärystään lääkärinsä kanssa. Yhteensä tämä tarkoittaa 1,6 kertaa, jolloin vaikeasta päänsärystä tai migreenistä on puhuttu lääkärin kanssa viimeisen vuoden aikana. Aloitteen tekijänä on tällöin useimmiten potilas. 68 % migreeniä sairastavista tuntee olonsa luottavaiseksi kertoessaan lääkärille päänsärystään, mutta neljä potilasta kymmenestä ei usko, että heidän lääkärinsä ymmärtää päänsäryn tai migreenin aiheuttaman elämänhaitan. Miten migreenikohtauksia hoidettiin? Kokonaistulos Kävi lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana 81 % Käynnit keskimäärin 5,0 Keskusteli lääkärin kanssa migreenistä viimeisen vuoden aikana 50 % Kerrat keskimäärin 1,6 Kuinka helppoa on kertoa lääkärille migreenistäsi? Hyvin helppoa 41 % Jokseenkin helppoa 27 % Ei helppoa muttei hankalaakaan 17 % Jokseenkin hankalaa 6 % Hyvin hankalaa 9 % Kuka aloittaa keskustelun migreenistä? Potilas 71 % Lääkäri 16 % Ei kumpikaan, ei keskustelua migreenistä 13 % Lääkärini ymmärtää, kuinka paljon vaikea päänsärky tai migreeni haittaa elämääni 61 % Haastatelluista 63 % kertoi, että he pyytäisivät lääkäriltä reseptilääkettä vaikean päänsärkynsä hoitoon. Kuitenkin todellisuudessa vain 20 % käytti oireidensa hoitoon migreeniin kehitettyjä täsmälääkkeitä ja muita reseptilääkkeitä kuin triptaaneja käytti 26 %. Yli puolet hankalasta migreenistä kärsivistä ei käytä reseptilääkkeitä, vaan hoitaa oireitaan apteekin käsikauppavalmisteilla. Joka kolmas vastanneista odotti, että lääkäri kertoo kun uusia lääkkeitä vaikeaan päänsärkyyn tai migreeniin on saatavilla. Suurin osa heistä ei tiennyt, mitä lääkkeitä on kaupan. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 hoito? Migreeni vaivaa nimenomaan työikäistä väestöä ja on suuri työn tuottavuuden laskun sekä työstä poissaolojen aiheuttaja Kuinka hankalaa on hankala päänsärky? Suomalaisista tutkimukseen osallistuneista 48 % koki 12 tai enemmän kohtauksia vuodessa: hieman yli yksi kohtaus kuukautta kohden. Saksassa ja Norjassa migreeniä sairastavilla oli eniten kohtauksia vuodessa. Yli 4 naista kymmenestä koki vähintään 2 migreeniä tai vaikeaa päänsärkykohtausta kuukaudessa. Suomi Saksa Kreikka Israel Italia Hollanti Norja Espanja Ruotsi Vaikeita päänsärkyjä tai migreeniä viimeksi kuluneen vuoden aikana % 20 % 50 % 38 % 37 % 56 % 27 % 30 % 37 % % 34 % 24 % 32 % 27 % 26 % 30 % 45 % 36 % 24 tai enemmän 8 % 45 % 26 % 29 % 36 % 19 % 43 % 26 % 26 % kohtauksia Millaisia oireita koettiin? Alla jakauma migreenikohtaukseen liittyvistä oireista ikäjakauman mukaan, n = vastaajien lukumäärä ikäryhmässä Vastaajan ikä v v v (n=448) (n=461) (n=901) Huonovointisuutta tai oksentelua * 48 % 58 % 64 % Herkistymistä äänille 77 % 81 % 78 % Kipu kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään * 66 % 77 % 80 % Valonarkuutta * 71 % 74 % 77 % Valonvälähdyksiä tai valokaari näkökentässä 30 % 32 % 31 % Usein vuodelevon tarve * 73 % 81 % 80 % * p<0.05 Seuraavat oireet näyttivät lisääntyvän iän myötä: Huonovointisuus tai oksentelu Kipu kestää muutamasta tunnista aina muutamaan vuorokauteen Valonarkuus Myös vuodelevon tarve migreenikohtauksen aikana lisääntyi. Migreeni vaivaa nimenomaan työikäistä väestöä ja on suuri työn tuottavuuden laskun sekä työstä poissaolojen aiheuttaja toteaa neurologi Hanna Harno. Neurologi Harno työskentelee Jorvin sairaalan neurologian poliklinikalla ja Helsingin Päänsärkykeskuksen vastaanotollaan. On tärkeää, että työssäkäyvät naiset kertovat päänsärystään ja sen aiheuttamasta toimintakyvyn laskusta lääkärille. Toimivin lääkehoito löytyy avoimella keskustelulla sairaudesta, siihen käytetyn lääkkeen tehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Tällä tavoin toimimalla pystytään todennäköisimmin parantamaan toimintakykyä ja vähentämään työstä poissaoloja jatkaa neurologi Harno. Lääkäri ei aina pysty ymmärtämään migreenin aiheuttaman haitan kokonaiskuvaa ja potilaan toimintakyvyn heikkenemistä rajal- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

14 lisen ajan vuoksi. Vastaanottoaika on monesti liian lyhyt, että sairauden aiheuttamasta haitasta ehdittäisiin keskustella. Tänä vuonna ilmestyneen tutkimuksen (Dowson 2004) tuloksena esitellään tätä tarkoitusta varten uusi työväline. Helpon kysymyskaavakkeen avulla migreeniä sairastava yhdessä lääkärinsä kanssa voi arvioida hoidon onnistumisen. Työväline koostuu neljästä kysymyksestä, joihin vastataan kyllä tai ei riippuen tämänhetkisen migreenihoitosi toimivuudesta: ARVIOI LÄÄKEHOITOSI: * Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? * Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? * Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? * Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Näiden avainkysymysten avulla lääkäri pystyy nopeasti arvioimaan ne potilaat, joiden migreenikohtausten hoito vaatii muutoksia, toteaa neurologi Hanna Harno. Alla on käyttöösi hoidon toimivuuden arviointiin suunnitellut Migraine-ACT -kysymykset. Auta lääkäriäsi, mieti vastaukset valmiiksi ennen vastaanottoa. Dueland A.N. et al: The impact of migraine on work, family, and leisure among young women a multinational study. CMRO 2004 Dowson A.J: Migraine Assessment of Current Therapy CMRO Migraine-ACT Näin arvioit migreenihoitosi toimivuuden Vastaa alla olevaan neljään migreenihoitoasi koskevaan kysymykseen Kyllä tai Ei. Kysymys Kyllä Ei Kun otat lääkkeesi: 1. Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? Kun otat lääkkeesi: 2. Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? Kun otat lääkkeesi: 3. Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? Kun otat lääkkeesi: 4. Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Migraine-ACT tulos Migraine-ACT kysymysten tuloksista: yksi tai useampi Ei vastaus tarkoittaa, että hoitosi ei ehkä ole Sinulle paras mahdollinen. Useampi Ei vastaus on osoitus lisääntyneestä hoidon tarpeesta. Käy tarkistuttamassa tämänhetkisen hoitosi riittävyys. Ota kysymyskaavake mukaasi lääkärin vastaanotolle. DOWSON A et al: Migraine Assessment of Current Therapy /CMRO Vol20, no7, 2004 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen joulukuun 1. päivään mennessä. Voiko poikkeava EEG (aivosähkökäyrä) johtua migreenistä? Olen kärsinyt lapsuudesta saakka migreenistä, joka täyttää kaikki klassisen migreenin tunnusmerkit. Nuorempana kohtauksia esiintyi noin kerran kuukaudessa, mutta lähestyessäni vaihdevuosi-ikää, kohtaukset lisääntyivät ja voimistuivat ollen noin 4 6 kertaa kuukaudessa. Triptaanit sopivat minulle erinomaisen hyvin ja ne ovatkin olleet minun pelastukseni. Nyt lähestyessäni 60-ikävuottani migreenikohtauksetkin alkavat harventuva ja lieventyä, ollen enää noin kerran tai kaksi kuukaudessa. Kun vaihdevuodet aikanaan alkoivat 10 vuotta sitten, sain tajuttomuuskohtauksen, jonka seurauksena alkoi perusteellinen tutkimusrumba. Tutkimuksissa tuli ilmi, että minulla on poikkeava aivosähkökäyrä. Tämän perusteella sain epilepsia-diagnoosin ja lääkityksen siihen. Minun oli vaikea hyväksyä sairautta enkä löytänyt mitään konkreettista syytä taudin syntymiseen. Asia vaivasi minua niin paljon, että päätin hankkia kaiken kirjallisuuden epilepsiasta. Sen seurauksena päätin lopettaa totaalisesti lääkityksen 2 vuoden käytön jälkeen lääkärin vastustuksesta huolimatta. Minua askarrutti kysymys, voiko epilepsia syntyä keskellä kirkasta päivää ja muuten terveelle ihmiselle. Ajattelin kokeilla elää epilepsiani kanssa ilman lääkitystä. Voinhan palata takaisin ruotuun, jos olenkin väärässä ja asia niin vaatii. Nyt on kulunut yli 10 vuotta elämäni ainoasta kohtauksesta, eikä toista kohtausta ole tullut. Olen siis viettänyt tähän päivään saakka tervettä elämää, ilman epileptisiä kohtauksia, ilman mitään lääkkeitä. Ainoastaan pari lievää migreenikohtausta kuukaudessa enää muistuttaa, mutta onneksi on aina mukana triptaania, sillä sitä ilman en voisi elää. Minua on jäänyt kuitenkin vaivaamaan, että olinko saanut väärän diagnoosin. Onko migreeni-ihmisillä erilainen tai muuten poikkeava aivosähkökäyrä? Kuinka moni ihminen syö turhaan lääkkeitä väärästä diagnosoinnista? Migreeni ja epilepsia esiintyvät jonkin verran useammin yhdessä kuin pelkästään sattuma antaa aiheen olettaa. Nykyisin uskotaan, että näillä kahdella kohtaussairaudella on kuitenkin jotain yhteistä syntymekanismissaan, kuten hermosolun kalvotoiminnan poikkeavuus. EEG on jo vuosia sitten todettu migreenipotilailla hyvin usein poikkeavaksi, eikä tämä mitenkään liity epilepsiaan. EEG-poikkeavuutesi on hyvin voinut liittyä migreeniisi. Yhden tajuttomuuskohtauksen perusteella ei yleensä aloiteta epilepsialääkitystä, varsinkaan, jos epilepsian taustalla ei ole mitään aivojen rakennepoikkeavuutta (kuten aivoruhjevammaa, aivoinfarktin jälkitilaa tai kasvainleikkauksen jälkitilaa jne) josta epilepsia voisi johtua. Näin jälkiviisaana voi todeta, että epilepsiadiagnoosisi oli luultavasti aiheeton, mutta sen sijaan sairastit kyllä aivoperäisen kouristuskohtauksen ja ehkä oli turvallisinta käyttää alkuun jonkin aikaa epilepsialääkettä sen uusimisen estämiseen. Voi myös olla, että lääkärisi totesi EEG-käyrässäsi piirteitä, jotka viittasivat siihen, että kouristuskohtaus voi herkäs- 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

16 ti uusia, ja aloitti siksi lääkityksen jo yhden kohtauksen perusteella. Kouristuskohtauksen saanei- den kohdalla toimitaan usein näin, eikä sitä voida pitää turhana lääkityksenä. Lääke sitten lopetetaan aivan kuten sinäkin teit jos kohtauksia ei muutaman vuoden aikana enää tule. Edellisessä Päänsärky-lehdessä neurologi Markus Färkkilä vastasi kysymykseen Lisääkö migreeni luovuutta? Aihetta käsittelee Oliver Sacks kirjassaan Migraine (uudistettu 1992), ruotsinnoksen Migrän on tehnyt Lennart Edberg Kirjaan kannattaa tutustua. Myös Lewis Carroll puuttuu aiheeseen esim. näin: Omituista! Omituisimmin omituisempaa! huudahti Liisa (hän oli niin hämmästynyt, ettei osannut sillä hetkellä puhua oikein). Minähän venyn pituutta, kuin kaukoputki. Näin pitkää kaukoputkea ei ole olemassakaan. Ja hyvästi jalat! (Sillä jalat olivat miltei kadonneet näkyvistä, niin kaukana ne olivat.) Oi minun jalkaraukkani, kuka vetää teihin sukat ja kengät? Minä en kumminkaan, kun olen näin kamalan kaukana! Minä en voi teitä auttaa, saatte tulla toimeen omin nokkinenne! Ja mielessään hän lisäsi: Minun pitää olla kiltti niille, taikka ne eivät kuljekaan sinne minne minä tahdon. Annas kun mietin! Minä annan niille uudet popot joka joulu. Ja hän rupesi tuumimaan miten hän sen tekisi. Ne kai täytyy lähettää postissa, hän ajatteli. Onpa hassua lähettää lahjoja omille jaloilleen! Ja osoitekin näyttäisi ihan hullulta: K. Nti Liisan Oikea jalka Takkamatto, uunin edusta (rakkaat terveiset Liisalta). Kirja on tietenkin Liisan seikkailut ihmemaassa, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva- Liisa Manner, 3. painos Gummerus Kirjassa on kuvattu monta mielenkiintoista migreeniauraa, joissa on mukana ympäristön tai kokijan itsensä koon vääristymä. Matleena Helojoki Apua niska- ja hartiaseudun vaivoihin vuosien hoitokokemus Sormenpäähieroja Vibromed hieroo tehokkaasti ja joustavasti melkein kaikkia kehon osia, kuten niskaa, hartioita, selkää, jalkoja, jalkateriä ja vatsaa. Se rentouttaa ja laukaisee lihasjännitystä ja kovettumia sekä edistää verenkiertoa. Tehokas myös selluliitin hoidossa ja ehkäisyssä. Sisältää hieronta-aikoja (1-15 min), värähtelyn voimakkuutta ja hieronnan suuntaa ohjailevan kaukosäätimen. Tilaa ilmainen esittely nrosta tai MediViva Oy Ylämäentie 13, Espoo, puh , fax

17 Minun tarinani... Migreenin kanssa on helpompi elää kiitos lääketieteellisen tutkimuksen! Sain ensimmäisen migreenikohtaukseni viettäessäni 8- vuotissyntymäpäivääni. Äidin ja mummon oli helppo tehdä diagnoosi, kun he itsekin sairastivat sitä ja oireet olivat tutut: toispuoleinen tykyttävä päänsärky ja oksettava olo. Ensimmäisen kerran jälkeen migreenikohtauksia tuli harvoin, mutta murrosiässä sairaus alkoi vaivaamaan enemmän. Jouduin olemaan sen vuoksi poissa koulustakin, kun särkylääkkeet eivät aina auttaneet. Oksensin useimmiten oma-aloitteisesti olon helpottamiseksi ja jääpussi otsalla yritin saada unen päästä kiinni. Joskus ei mikään tuntunut auttavan ja silloin oli todella kurja olo. Pääosin ihmiset ovat suhtautuneet migreeniini hyvin, mutta yläasteen liikunnanopettaja ei ymmärtänyt telinevoimistelukerhon lopettamista. Jouduin tekemään päätöksen, koska migreeni tuntui iskevän aina noina iltoina. Opettaja tiputti tämän vuoksi liikuntanumeroni kiitettävästä. Aikuisiällä migreeniin on tullut uusia ulottuvuuksia. Muutaman kerran olen joutunut menemään yöllä terveyskeskuspäivystykseen, kun kohtaukset ovat olleet tosi pahoja. Kahden lapseni odotus- ja imetysaikana sain yllättäen neljä ihanaa migreenivapaata vuotta. Opiskeluaikana migreeni vaivasi taas enemmän ja kokeilin neulakammostani huolimatta jopa akupunktiota. En kuitenkaan hyötynyt siitä. Merkittävä muutos elämään tuli uusien migreenilääkkeiden myötä. Niillä kohtaus menee aina ohi. Yleensä yksi tabletti riittää, joskus tarvitaan kaksi ja lepoa päälle. Nyt töistäpoissaolopäiviä on harvoin. Koska uudet lääkkeet ovat kalliita, kokeilin alussa aina ensin särkylääkkeitä. Nykyisin en enää yritä säästää, vaan otan heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa migreenilääkkeen suosiolla. Työskennellessäni tiedottajana HUS:issa, vastuualueenani myös neurologia, olen perehtynyt työni vuoksi myös migreeniin ja oppinut monta asiaa. Enää en menisi riskeeraamaan vatsan hyvinvointia syömällä kymmentä särkylääkettä saman päivän aikana. Tiedän myös sairastavani aurallista migreeniä, sillä kohtaukseni alkavat nykyään näkökenttää haittaavalla sahalaidalla. Toisin kuin aiemmin luulin, migreeni ei myöskään ole pelkästään naisten sairaus. Ehkä parasta kaikesta oppimastani tiedosta on se, ettei migreeni ole tavallinen päänsärky ja siihen on olemassa hyvät lääkkeet, joita kannattaa käyttää. Niillä melkein kaikkien migreenipotilaiden elämä sujuu mukavasti. Eikä siinä vielä kaikki tutkimuksen myötä tieto sairaudesta lisääntyy koko ajan! Anna-Mari Hursti tiedottaja Pääosin ihmiset ovat suhtautuneet migreeniini hyvin, mutta yläasteen liikunnanopettaja ei ymmärtänyt telinevoimistelukerhon lopettamista. 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

18 Minun tarinani... Myös lääkäri voi sairastaa Basilaarimigreenikon päiväkirjasta Äidin puolen suvun migreenit eivät näytä periytyneen minulle 35:een ikävuoteeni mennessä. Aamulla on ukkosta ilmassa. Bussissa minulla on vaikeuksia lukea ja työpaikalle kävellessä suhtaudun mielenkiinnolla ja esteettisesti ilahtuneena hologrammi-kaarivaloihin. Lääkärinä saatan arvata, mistä on kyse. Puhelinvastaanotolla sanat alkavat kadota, ne antavat odottaa itseään tai tulevat esiin muodoissa, joilla saattaa olla jokin etäinen looginen yhteys etsittyyn, mutta sitä kuulijan on vaikea ymmärtää. Miettiiköhän potilas, että olen humalassa? En enää muista, miten sain ikuisuudelta tuntuvan puhelun lopetettua. Puhe kangertelee vastaanotolla. Tähystimeen katsoessa näkyy kaikki muu, paitsi se paikka, jota yritän katsoa. Onneksi osaan kirjoittaa kymmenellä sormella ja sokkona: kohtauksen alkupuolella sairauskertomusmerkintöjen teko onnistuu. Lähetettä kirjoittaessa kaikki tuntuu sujuvan, mutta rivinvaihdon jälkeen tajuan, ettei edellisessä rivissä ole päätä eikä häntää. Vastaanottohenkilöstö on tietoinen taudistani: kun ynisen ja puhuin käsilläni, he osaavat selittää asian potilaalle. Tähän asti minulla on ollut vain vaikeutta tuottaa puhetta ja tekstiä. Se uusi ilmiö, että minun on vaikeaa ymmärtää, mitä minulle puhutaan, huolestuttaa. Osoittautui muutaman kuukauden kestoiseksi tilapäisilmiöksi. Triptaanit on keksitty! Keksin asian lehdestä, jota luen parturin odotustilassa 90-luvun alussa. Jokohan koituisi pelastus? Aamuvastaanotolla tulee tilaisuus pelastaa päivä näillä ihmelääkkeillä, jotka ovat auttaneet lukuisia potilaitani. Roikun lavuaarin ääressä ja viiden tunnin taukoamattoman yökkäämisen jälkeen kollega kuskaa minut sairaalaan. Ilmoittautumistiskillä en pysty sanomaan nimeäni enkä tautiani, mutta pääsen tiputukseen. Näitä on nähty vissiin ennenkin, vastaanottovirkailijan luontevasta käyttäytymisestä päätellen. Uskaltaudun kokeilemaan toisen ja kolmannenkin kerran, sitten alan vakuuttua siitä, että vika on minussa eikä lääkkeessä. Opium-parfyymi on Jumalan ruoska ihmiskunnalle: kymmenessä sekunnissa tuntuu, että minulla on naula päässä ja alan hakea sanoja, sönkötän potilaalle, että meidän on pakko jatkaa jonkin toisen kerran. Samalla viikolla sama parfymoitu potilas kävi hajusteallergikkokollegan vastaanotolla, joka alkoi pihistä. Potilas oli lievästi epäuskoinen. Otin asian puheeksi (kun puhekyky palautui) ja hän suhtautui asiaan erittäin sympaattisesti. Kymmenen invalidisoivan vuoden jälkeen kohtaukset alkavat harveta ja lieventyä, joskus tunnistan ne vain epätodellisesta olostani. Vieläköhän tämä? Opium-parfyymi on Jumalan ruoska ihmiskunnalle. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Tapahtumakalenteri Suomen Migreeniyhdistys ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari ja vuosikokous Aika Paikka Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Hinta 35 ; hintaan sisältyy luentomateriaali, kahvi, lounas ja cocktails ALUSTAVA OHJELMA Klo Ilmoittautuminen ja kahvi Klo Suomen Migreeniyhdistys ry:n vuosikokous Klo Juhlaseminaarin avaus Kansanedustaja Anneli Kiljunen Klo Mitä uutta migreenistä? Neurologi, dosentti Markus Färkkilä, HUS Klo Buffet-lounas Klo Mitä kipu on? Vastaava lääkäri Leif Lindberg, Diacor Keskusta. Klo Lasten päänsärky Professori Matti Sillanpää Klo Juhlaesitelmä Klo Coctails Klo Tilaisuus päättyy Tervetuloa mukaan! Tilaisuuteen ilmoittaudutaan mennessä sähköpostilla tai puh. (09) Osallistumismaksun 35 voi maksaa Suomen Migreeniyhdistys ry:n tilille ALUEET Forssa Vertaistapaamiset 19.1., 16.2., 16.3., 13.4.*, 18.5., 8.6. klo Palvelukeskus Tyykihovi, Eteläinen Puistokatu 4. *Hemmotteluilta, kevään uudet tuulet ja värit. SH, Tyyli- ja värikonsultti Raija Räty. Helsinki klo Vertaistapaaminen. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki klo Vertaistapaaminen Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. Vertaistapaamisista katso lisää s Suomen Migreeniyhdistyksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Ks. alustavat tiedot yllä klo Suomen Migreeniyhdistyksen vuosikokous. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Joensuu ja klo Vertaistapaamiset migreenilasten vanhemmille. Itä-Suomen Liikuntaopisto, Kalevankatu 8 Lahti klo Vertaistapaaminen. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs klo Vertaistapaaminen. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

20 Lappeenranta klo Vertaistapaaminen. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. Salo klo Vertaistapaaminen Psoriasisliiton aluetoimisto, Kirkkokatu 16 A. Tampere klo Kipukuntoutuksen uusimmat tuulet. Tutustu mm. migreenin biopalautehoitoon. Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 2, Rautatieaseman vieressä. Ilmoittautumiset marraskuun loppuun mennessä: tai puh. (03) Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: RENTO-rentoutumisharjoituksia pienryhmissä, POLLA-päänsärkykuntoutus, Kivunhallintakurssi NUPPI Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenk. 2. Lisätietoja puh. (03) tai Turku ja klo Vertaistapaamiset. Ravintola Koulun viinitupa (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle) klo Vertaistapaaminen Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Ravintola Koulun viinitupa (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). Tiedustelut Antti Saarikoski puh Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: TULES-jooga (alkajat) Alkaen tammikuun 2. viikko tiistaisin ja keskiviikkoi- sin klo 17.50, 12 kertaa Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88, Turku TULES-jooga (jatko) Alkaen tammikuun 2. viikko, tiistaisin klo 16.45, 12 kertaa Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88, Turku Ilmoittautumiset fi tai Rentoutus- ja itsehoidonkurssit la 15.1., la ja , Rentoutuskurssit kesäkuu 1. ja 2. viikko Sis. rentoutusvalmennus/harjoituksia (esim. kivun hallinta, univaikeudet, stressi, kiireen hallinta sekä jooga ja meditaatioharjoituksia. Kysy myös yksilövalmennuksista (työnohjaus/rentoutusvalmennus/-terapia) Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne Winter, puh. (02) NeuroExpo 2005 Neurologian alan erikoismessut ja luentotapahtuma Turun Messukeskuksessa. Messujen teemana Elämän karuselli. Tilaisuus on maksullinen. Lisätietoja: Seuraava lehti ja tapahtumakalenteri ilmestyvät helmikuun 2005 alussa. Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt Alavus: Seija Jokela Forssa: Eija Nummi Helsinki/Vantaa: Rita Pöllänen Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) Kuopio: Taina Grönqvist Lahti: Riikka Vierumäki Lappeenranta: Riitta Nikulainen Oulu: Marja-Leena Kinnunen Pori: Elisa Rosu Rauma: Tuija Uusluoto Salo: Leena Kanerva Seinäjoki: Anu Kaappola (06) Turku: Hilkka Kettinen Valkeakoski: Seija Huttunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014 Tampereen Seudun Atopiayhdistys Jäsenkirje syksy 2014 Syyskokous / jäsentapaaminen Aika Torstai 30.10.2014 klo 18.00 Paikka Tampereen Pääkirjasto Metso 2. krs, kokoushuone Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot