Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004

2 65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/ Harris Poll Survey, USA, 2003.

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville keskiviikkoisin klo Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja, Imatra Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Rita Pöllänen, jäsen, lasten migreeni, Helsinki Tuija Uusiluoto, jäsen, neuvonta-asiat, Eura Virpi Vallasvuo, jäsen, tapahtumavastaava, Helsinki Antti Saarikoski, varajäsen, sihteeri, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, rahastonhoitaja, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksu on 17 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: Päänsärky 2/2004:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Kirjat 7 Haasteena migreenin ennaltaehkäisy 8 Ikääntyminen ja päänsärky 10 Järjestötoiminnan eteläpohjalainen kummisetä 11 Mitä uutta migreenistä? 12 Toimiiko migreenin hoito? 14 Migraine-ACT 15 Kysy asiantuntijalta 17 Minun tarinani: Migreenin kanssa on helpompi elää kiitos lääketieteellisen tutkimuksen! Myös lääkäri voi sairastaa 19 Tapahtumakalenteri 21 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

4 Pääkirjoitus Migreeniyhdistyksen yksi päätehtävistä on toimittaa viimeisintä tietoa migreenin ja muiden päänsärkyjen hoidosta, diagnosoinnista ja muusta pääsärkyyn liittyvästä kuten tutkimustoiminnasta. Tätä tehtäväänsä yhditys hoitaa mm. tällä Päänsärky-lehdellä, www-sivuilla, järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja luentoja sekä osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin kuten WHA:n (World Headache Alliance) kokoukset. Tietoa on nykyisin saatavilla helposti ja runsaasti. Netistä löytää Migreeni hakusanalla helposti tuhansia sivuja jotka käsittelevät migreeniä eri muodoissa ja eri näkökulmista tarkasteltuna. Asiasta kiinnostuneille on siis tietoa tarjolla, ongelma on siinä mihin tietoon voi luottaa. Kaikki netissä tai julkaisuissa kirjoitettu kun ei ole välttämättä tieteellisesti todistettua. Migreeniyhdistykseen tulee aika ajoin artikkelien ja mainosten julkaisupyyntöjä migreenin hoitokeinoista, joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä todenperäisyyttä. Yhdistys katsoo velvollisuudekseen pikemminkin tiedottaa kyseisentyyppisten menetelmien mahdollisista haittavaikutuksista kuin viedä itse menetelmiä jäsenistön tietoisuuteen. Migreenin hoidosta ja estosta tiedottamisessa on pitäydyttävä lääketieteellisesti todennettuihin seikkoihin, joskin hoito itsessään voi olla kovin yksilöllistä ja varmasti moni on havainnut itsehoitomenetelmänä toimivia konsteja, jotka ovat sinällään yksilötasolla aivan tarpeellisia ja toimivia. Kannattaa suhtautua kriittisesti netistä ja aikakauslehdistä saatavaan informaatioon. Kokeilemisessa on usein järkevää neuvotella hoitavan lääkärin kanssa ennen kuin suinpäin lähdetään muuttamaan kenties jo osin toimivaakin hoito- ja estolääkitystä. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Hyvän Ilman Kampaamo Kolmasosa parturikampaajista joutuu luopumaan ammatistaan herkistyttyään työssään käyttämilleen kemikaaleille. Moni allerginen kuluttaja puolestaan joutuu luopumaan kokonaan kampaamopalveluista, koska ei voi oireitta astua sisään kampaamoon edes hiustenleikkausta varten. Koska suurin allergioiden aiheuttaja ovat kosmetiikan hajusteet, markkinoi Sim Finland Oy kampaamoyrittäjille Hyvän Ilman Kampaamo -konseptia, jonka ideana on, ettei liiketyöskentelyssä käytetä lainkaan hajustettuja tuotteita. Hyvän Ilman Kampaamoksi ryhtyminen on mahdollistanut sen, että monet herkistymisen vuoksi työstään jo luopumaan joutuneet ammattilaiset ovat voineet palata työelämään. Myös kuluttajat haluavat vähentää tarpeettomien kemikaalien käyttöä joko ekologisten näkökohtien tai oman terveytensä vuoksi. Tämän konseptin mukaisissa tuotteissa ei käytetä toimivuuden kannalta turhia ainesosia. Lisäksi kaikista tuotteista on saatavilla runsaasti lisätietoa, että niin jokaisella parturikampaajalla kuin kuluttajallakin on oikeus tietää, miksi mitäkin ainetta tuotteeseen on laitettu. LISÄTIEDOT: Jälleenmyyjät ja Hyvän Ilman Kampaamot -haku: Vertainen vertaiselle Vertaistapaamisia Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Lahdessa, Oulussa, Joensuussa ja lisää tulossa. Mitä ihmettä? Vertaistoiminnan ideana on se, että samaa kokeneet ihmiset keskenään voivat vaihtaa kokemuksiaan: seniori tukea noviisia, noviisi avata uusia näkökulmia yhteiseen ongelmaan. Vertaistukea on aina ollut: äidit hiekkalaatikon reunalla pohtimassa kasvatusta, sotaveteraanit muistelemassa. AA-liike on vertaistukea parhaimmillaan. Moniin sairauksiin myös päänsärkyihin liittyy selviytymiskeinoja, joista lääkärit eivät osaa kertoa. Näistä on hyvä jakaa tietoa vertaisten kanssa. Vertaistuessa on mielestäni parasta se, että voi rehellisesti kertoa sairastamiseen liittyvistä tunteista: Pelkäämättä, että saa arvostelu- tai vähättelyryöpyn niskaansa! Oma kärsimys muuttuu paljon inhimmillisemmäksi ja siihen saa aivan uudenlaista ajattelua, kun keskustelee vertaisensa kanssa. On lohdullista tuntea, että ei ole niin yksin kuin on aina luullut olevansa migreeninsä kanssa! sanoo Rita Pöllänen, joka on ollut mukana Migreeniyhdistyksen vertaistapaamisissa alusta asti. Mahdollisuutesi löydät lehden Tapahtumakalenterista s Tule mukaan kerran tai tule joka kerta. Tapaamiset jatkuvat ensi vuonna ja uusia on luvassa. Perusta itse oma tapaamisverkosto. Se voi olla migreeniä sairastavien ryhmä, jossa yhdessä keskustelun lomassa rentoudutte, migreenilasten vanhemmille tarkoitettu keskustelutilaisuus, kolmoishermosärkyä sairastavien tai vaikkapa nuorten oma ryhmä. Ota yhteyttä Migreeniyhdistykseen tai (09) Järjestämme ensi vuonnakin koulutusta vertaistapaamisten järjestämiseen. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

6 Nyt meni hermot! Kolmoishermosärkyä sairastava Jonna on kirjoittanut nettikirjan, jonka löydät osoitteesta Kolmoishermosärky, tuo hermoille käyvä painajainen, oli todella saada minut menettämään hermoni lopullisesti. Kiitos hyvän hoidon, lähimmäisteni ja ystävieni niin ei onneksi päässyt kuitenkaan käymään. Haluan tällä tarinallani vain kertoa sen, miten itse selviydyin ja välillä en selviytynyt kolmoishermosäryn kanssa, kirjoittaa Jonna esipuheessa. Tämä on siis potilaalta potilaalle ja heidän läheisilleen kirjoitettu tarina, vertaistukea netin välityksellä. Jäsenhankintakilpailu ratkaistu Kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte jäsenhankintakilpailuumme. Arvonnassa lahjakortin Lappeenrannan Kylpylaitokseen voitti Annikki Lehtinen Joensuusta. Onnittelut voittajalle. Migreeni-infoa netissä Suomen MSD on syyskuun Kansainvälisen Migreenikuukauden kunniaksi sponsoroinut Suomen Migreeniyhdistykselle mittavan mainoksen SoneraPlazalla. Kiitämme Suomen MSD:tä yhdistyksen tukemisesta. Ajattele aivojasi Ajattele aivojasi -kirjan aiheena ovat aivojen terveyteen vaikuttavat tekijät sekä ne keinot, joiden avulla voimme suojata aivojamme sairastumiselta. Kirjassa kerrotaan helppotajuisesti aivojen ja hermoston normaalista toiminnasta. Lisäksi valotetaan unen, stressin, perintötekijöiden, elintapojen Kirjat ja erilaisten nautintoaineiden vaikutuksia aivojen ja hermoston hyvinvointiin. Aivojen ja hermoston sairaudet vaihtelevat harmittomista vakaviin, jopa henkeä uhkaaviin, ja aiheuttavat monenlaista huolta. Päänsärky, pyörtyminen, muistihäiriöt ja Parkinsonin tauti ovat kaikki esimerkkejä ihmisen monimutkaisimman elimen, hermoston, toiminnan häiriöistä. Ei siis ole ihme, että neurologisella potilaalla ja hänen omaisillaan on usein runsaasti kysymyksiä lääkärilleen, jolla puolestaan useinkaan ei ole mahdollisuutta käyttää riittävästi aikaa sairauden taustojen selvittämiseen. Tämä dosentti Seppo Soinilan laatima teos syntyi kattamaan sitä, mikä vastaanotolla tai kierrolla jäi ajanpuutteen vuoksi sanomatta tai unohtui kysyä. Kirja kuuluu Hippokrates Duodecim -sarjaan. Sisällys Ajatuksia lukijalle Missä ajatukset asuvat? Miten aivot toimivat? Miksi aivot sairastuvat? Aivomme ovat yksilöitä Mitä neurologi tekee? Miten neurologi tutkii aivoja? Turvaverkko omasta takaa vai talon puolesta? Aivot heti hoitoon Apua ystäväni sai kohtauksen! Voiko aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Onko vapina vain vanhojen vaiva? MS mainettaan suopeampi Hallitseeko kipu sinua vai sinä kipua? Olen unessa useasti Hyvä ja paha stressi Nauti ja kuuntele aivojasi! Mielihyvää pullosta, purkista ja piikistä Ajattele lapsesi aivoja! Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 6

7 Matleena Helojoki Haasteena migreenin ennaltaehkäisy Päänsärky-lehtemme numerossa 1/2004 kirjoitettiin tänä vuonna maailmalla paljon keskustelua herättäneistä tutkimustuloksista: osalla migreeniä sairastavista henkilöistä sairaus saattaa olla etenevä ja vaikeutua ajan mittaan. Käsitys migreenin luonteesta sairautena on muuttumassa: Juuri kokoontuneessa kansainvälisessä Migraine Trustin symposiumissa Lontoossa professori Richard lipton New Yorkin Albert Einstein -yliopistosta totesi, että 1980-luvulla huomio kohdistettiin migreenikohtauksiin ja migreeniä käsiteltiin silloin tällöin ilmaantuvana kohtauksellisena sairautena luvulla huomattiin, että migreeni vaikuttaa elämän laatuun myös kohtausten välillä ja migreeniä sairastavilla on jatkuva alttius saada kohtauksia. Migreenistä tuli krooninen sairaus, joka esiintyy kohtauksittain. Nyt on uusien tutkimustulosten myötä havaittu, että osalla migreeniä sairastavista henkilöistä sairaus saattaa edetä, kohtauksista tulee ajan myötä vaikeampia ja ne haittaavat suuressa määrin työssä selviytymistä ja vapaa-ajan viettoa; päänsärkyä saattaa esiintyä lähes päivittäin. Migreenitutkimus on nyt siinä tilanteessa, missä sydäntautien tutkimus oli kaksi vuosikymmentä sitten: uusi, jännittävä alue, jossa sairauden ennaltaehkäisy on todellinen haaste. Tutkijat toivovat, että pian olisi mahdollista tunnistaa nämä mahdolliseen riskiryhmään kuuluvat potilaat ja keskittyä heidän hoitoonsa niin, että heidän kohtauksensa voitaisiin ehkäistä ennakolta ja siten estää sairauden eteneminen. Migraine Trustin toiminnanjohtaja Alan Bartie totesi, että monta vuotta migreenistä kärsineenä potilaana häntä ei hämmästytä ajatus, että jatkuvalla päänsäryllä on jonkinlainen kumulatiivinen vaikutus. On rohkaisevaa, että niin arvovaltainen taho kuin professori Lipton on nostanut asian esille. Tärkeintä on vähentää sairastettujen migreenikohtausten lukumäärää ja mitä paremmin sairauden vaikutukset ymmärretään, sitä todennäköisemmin lääketiede työskentelee migreenisairaiden hyväksi. Migreenin estohoitoon käytetään monia lääkeryhmiä: sydänlääkkeistä käytetään beetaja kalkkisalpaajia, lisäksi käytössä on tiettyjä epilepsian ja masennuksen hoitoon alun perin suunniteltuja lääkkeitä. Uudemmista lääkeaineista kuten botuliinitoksiinista ja uudesta sydänlääkeryhmästä sartaaneista on hoitokokeiluja meneillään ja alustavien tietojen mukaan saatu joitakin lupaavia hoitotuloksia. Epilepsialääke topiramaatti on pian tulossa aivan virallisesti käytettäväksi migreenin estohoidossa. Suomen Migreeniyhdistys toivoo, että kansainväliset hoitolinjaukset auttavat kiinnittämään huomiota migreenin hoitoon kokonaisuudessaan ja erityisesti sairauden kroonistumisen ehkäisyyn myös Suomessa. Toiveena on saada tietoa mahdollisimman laajalti leviämään Suomen terveydenhuollon parissa työskenteleville. Migreeniä sairastavat ovat tässä avainasemassa: kohtausten ehkäiseminen terveellisillä elämäntavoilla, kohtausten varhainen hoito tehokkailla lääkkeillä ja hyvä estolääkityshoito tarpeen vaatiessa auttavat parantamaan migreenipotilaan elämänlaatua. Tämä huolimatta siitä, että migreeni on geneettinen sairaus, eikä taipumuksesta kohtauksiin koskaan pääse kokonaan eroon. Lähde The Herald (UK) / NewsEdge Corporation Migreenitutkimus on nyt siinä tilanteessa, missä sydäntautien tutkimus oli kaksi vuosikymmentä sitten: uusi, jännittävä alue, jossa sairauden ennaltaehkäisy on todellinen haaste. 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

8 Neurologi Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen Lääkäriasema Ikääntyminen ja päänsärky 70 prosenttia ikääntyneistä kärsii ajoittaisista tai jatkuvista kivuista. Iän myötä sydän- ja verenkiertoelinperäiset ja tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät kivut lisääntyvät, mutta päänsäryn esiintyvyys vähenee. Silti yli 70-vuotiaana vielä joka kymmenes nainen ja joka kahdeskymmenes mies kärsii päänsäryistä. Migreenin ja lihasjännityspäänsäryn osuus pienenee selvästi, mutta päänsäryn taustalta voi löytyä vakavampi syy esim. keskushermostotulehdus, kasvain, aivoverenvuoto tai anemia. Ohimovaltimon tulehdus, kolmoishermosärky ja kasvojen vyöruusun jälkisärky ovat tyypillisiä ikääntyvien päänsäryn syitä. Usein päänsärky voi johtua myös vanhuksen käyttämistä lääkkeistä. Kaularankakulumien aiheuttama päänsärky on harvinaisempaa kuin usein ajatellaan. Päänsäryn syitä Kova äkillisesti alkanut päänsärky voi viitata aivoverenvuotoon, aivoverenkiertohäiriöön tai keskushermostoinfektioon. Usein samaan aikaan esiintyy muita oireita, kuten tajunnan tason heikkeneminen, halvausoire tai puhehäiriö. Kovankalvonalainen verenvuoto eli subduraalihematooma voi liittyä aiempaan pään kolhuun. Äkillisesti alkanut kova, jatkuvasti paheneva päänsärky tai päänsärky, johon liittyy kuumetta ovat aina syy ottaa yhteyttä ensiapupoliklinikalle. Ohimovaltimon tulehdus eli temporaaliarteriitti on suurten ja keskikokoisten valtimoiden seinämän tulehdus, jolle tyypillisiä oireita ovat jaksottainen tai jatkuva ohimoille paikallistuva särky, purentakipu ja kosketteluarat ohimovaltimot. Potilaalla voi olla myös yleisoireita, kuten kuumetta, yöhikoilua, väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Näön heikkeneminen ja jopa sokeutuminen ovat tulehduksen pelätyimpiä komplikaatioita. Ohimovaltimon tulehdus hoidetaan suuriannoksisella kortisonikuurilla. Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian oireena ovat toispuoleisesti kasvojen tai otsan alueella esiintyvät kovat, lyhyet, tuikkivat kipukohtaukset, joita laukaisevat kasvojen koskettelu, hampaiden pesu, parranajo, syöminen, kylmä juoma tai tuuli. Oireen taustalla voi olla kolmoishermoa painava verisuonipoikkeavuus, kasvain, purentavika tai hammasperäiset syyt. Hoitona käytetään ensisijaisesti epilepsialääkkeenä paremmin tunnettua karbamatsepiinilääkitystä. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon. Vyöruusun jälkeinen kasvojen kiputila alkaa usein 1 6 kuukauden kuluttua ihottuman jäl- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 8

9 Yli 70-vuotiaana joka kymmenes nainen ja joka kahdeskymmenes mies kärsii päänsäryistä. keen. Kipu on polttavaa tai jomottavaa ja ihoalue on kosketusarka. Todennäköisys kivun ilmaantumiselle on sitä suurempi, mitä iäkkäämpänä vyöruusun sairastaa. Kipu paranee usein itsekseen, mutta voi piinata useita vuosia. Edellä mainittu karbamatsepiinilääkitys käy myös tämän hermosäryn hoitoon. Muita päänsäryn syitä. Vanhuksen päänsäryn taustalta voi löytyä nenän sivuonteloiden tulehdus, nenänielun kasvain, purentavika tai huono suuhygienia. Myös äkillisesti kohonnut silmänpaine voi aiheuttaa päänsärkyä. Kaularankakulumat tai niskaperäiset syyt hyvin harvoin selittävät päänsärkyä eikä kaularankaku vauksella ole arvoa päänsäryn selvittelyssä. Myös moniin yleissai rauksiin voi liittyä päänsärkyä joko ensimmäisenä oireena tai yhtenä oireena muiden mukana. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, natriumin puute, munuaissairaudet, unen aikaiset hengityskatkokset eli uniapnea ja anemia on syytä muistaa, kun pohditaan päänsäryn syitä. Iäkkäällä henkilöllä päänsärky voi olla ensimmäinen ja joskus ainoakin oire sydäninfarktin yh teydessä. Päänsäryn taustalla voi olla myös ei-elimellinen syy, kuten yksinäisyys, suru, unihäiriöt, sosiaalinen eristäytyminen tai vähäinen ulkoilu. Päivittäinen kipulääkkeen käyttö voi johtaa särkylääkepäänsäryn kehittymiseen. Tälle oireelle on tyypillistä, että otettu lääke auttaa kipuun, mutta kipu palaa takaisin yhä lyhyemmän ajan kuluttua. Kipu paikallistuu usein otsalle tai koko pään alueelle ja saattaa tuntua pantamaisena tai kylmäävänä. Mikä tahansa kipulääke voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn. Lääkevierotus vaatii joskus sairaalahoitoa. Päänsärky mainitaan usean lääkkeen haittavaikutuksena. Nitrovalmisteiden aiheuttama päänsärky lienee näistä tunnetuin. Aivoverenkiertohäiriö-, verenpaine- ja astmalääkkeisiin voi niin ikään liittyä päänsärkyä. Iäkkäillä hyvinkin pieni määrä alkoholia voi laukaista päänsärkykohtauksen. Lopuksi Vanhuksen kipu mielletään usein ikääntymiseen kuuluvaksi ja luonnolliseksi asiaksi. Päänsärky ei kuulu vanhenemiseen, vaan tulee selvittää ja hoitaa yhtä tehokkaasti kuin nuoremmillakin. Vanhuksen keskushermosto on alttiimpi kivun kroonistumiselle, jolloin hyvän hoitovasteen löytyminen voi olla vaikeaa. Vanhuksen päänsäryn hoito on haasteellista. Vanhukset sietävät huonommin lääkkeitä ja lääkkeiden yhteisvaikutukset aiheuttavat usein ongelmia. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat herkemmin suolistovuotoja, jotka voivat olla kivuttomia, mutta johtaa ennenpitkää anemiaan. Kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet puolestaan väsyttävät ja altistavat kaatuilulle. Päänsäryn hoidoksi riittää usein myös lääkkeetön hoitomuoto. Sosiaalisten virikkeiden tarjoaminen, ulkoilun lisääminen ja hyvän unen turvaaminen auttaa moniin lievempiin kipuihin. Neurologi Tarja Suomalainen aloittaa vastaanotot Hämeenlinnassa Lääkärikeskus Jaarlissa marraskuusta alkaen. Tervetuloa keskustelemaan päänsäryn ongelmista neurologi Suomalaisen kanssa keskiviikkona klo Avoimet ovet Jaarlissa Sibeliuksenkatu 3 A, Hämeenlinna. Kahvitarjoilu Suomen MSD Oy. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

10 Matleena Helojoki Järjestötoiminnan eteläpohjalainen kummisetä Migreeniyhdistyksen jäsenhankintakilpailun lääkärisarjan voitti ylivoimaisesti neurologi Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskuksesta. Teirmaan potilaat pitävät häntä helposti lähestyttävänä ja potilaansa elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavana. Miksi pidät tärkeänä sitä, että potilaasi ottavat yhteyttä potilasyhdistykseen? Pidän potilasyhdistysten työtä erittäin tärkeänä ja merkittävänä. Yhdistykset täydentävät julkisen terveydenhuollon palveluita ja ovat linkkinä potilaan ja omaisten sekä terveydenhuollon välillä. Yhdistykset antavat tärkeätä tietoa sairauden tuomasta haitasta jokapäiväisessä elämässä sekä keinoja selviytyä arjessa. Myös itsehoito-ohjeet ja tieto muiden sairauden tuomien haittojen hallintakeinoista on erittäin tärkeätä. Koko kuntoutuksen kehitys jumpasta potilaan verkoston huomioivaan sopeutumisvalmennustoimintaan on potilasjärjestöjen ansiota. Kansantaloudellisestikin potilasyhdistystoiminta on erittäin kustannustehokasta. Neurologiset sairaudet koetaan outoina, jopa mystisinä ja niihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa. Sen vuoksi neurologiset potilaat jäävät vielä enemmän yksin sairautensa kanssa kuin esim. sydän-, keuhko-, diabetesym. vastaavat potilaat. Neurologiset sairaudet eivät ole luontevia keskustelun aiheita naapureiden ja työkavereiden kanssa tai kahvipöydässä. Esim. migreenistä on edelleen vääriä, jopa kummallisia käsityksiä. Päänsärky ei ole kovin otollinen keskustelun aihe tuttavien kanssa. Sen vuoksi neurologisille potilaille on erityisen tärkeätä saada vertaistukea toisilta potilailta sekä tietoa sairaudesta ja sen hallintakeinoista potilasjärjestöltä. Olet ollut perustamassa Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistystä, joka myöhemmin yhdisti toimintansa Suomen Migreeniyhdistykseen. Olet kantavana voimana Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 myös muiden neurologisten järjestöjen toiminnassa. Millaisiin tuloksiin nämä kauemmin toimineet sisarjärjestöt ovat Etelä-Pohjanmaalla jo päässeet? En missään tapauksessa ole ollut kantavana voimana! Yhdistysten toiminnasta vastaavat aktiiviset vapaaehtoiset, joita ilman yhdistystoiminta ei olisi mahdollista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistykseen on onneksemme saatu aktiiviset vetäjät, jotka ovat pyyteettömästi hoitaneet yhdistyksen asioita. Heidän ansiostaan on paikallisyhdistyksen toiminta saatu yllättävän nopeasti vireäksi. Tässä yhteydessä suosittelen lämpimästi etelä-pohjalaista päänsärkypotilasta ottamaan yhteyttä lehdessä mainittuihin yhdistysaktiiveihin. Yhdistystoiminta on mielekäs ja antoisa harrastus. Etelä-Pohjanmaa on yhdistysten maakunta: etelä-pohjalainen perustaa harrastusyhdistyksen heti, jos harrastaa jotain tai kotiseutuyhdistyksen, kun muuttaa kotiseudultaan yli 50 km:n päähän. Siispä myös neurologiset yhdistykset toimivat Etelä-Pohjanmaalla aktiivisesti. Tärkeintä toimintaa ovat vertaistapaaminen ja tuki toisten sairastuneiden ja heidän omaistensa kesken. Minun toimintani on vaatimatonta, mutta olen ollut käytettävissä keskustelutilaisuuksissa. Aloitin perustamalla MS-potilaille ensitietokursseja 80-luvun alkupuolella, mistä alkoi ensitietotoiminta valtakunnallisesti. Sittemmin jouduin MS-yhdistyksen jättämään, mutta Parkinsonyhdistykseen pidän yhteyttä ja jonkin verran myös Aivovammayhdistykseen. Päänsärky-yhdistys toimii aktiivisesti ja olemme pyrkineet järjestämään tilaisuuksia määrävälein eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Nyt syksyllä tänne perustetaan Levottomat jalat- ja Uniyhdistys, joiden toimintaa pidän myös tärkeänä. Fibromyalgia- ja Sjögrenin syndroma -yhdistyksissä olen myös mukana, koska heille yhdistyksen tuki ja tiedotustoiminta on tärkeätä ja heillä on myös paljon neurologisia ongelmia. Yhdistystoiminnan tuloksellisuudesta ei voi puhua, koska tulokset eivät ole konkreettiseti näkyviä. Yleisesti yhdistystoiminnan tuloksellisuutta voidaan tutkia väes tötasolla ja sillä tavoin voidaan osoittaa yhdistystoiminnan monipuolinen hyöty. Kaikki hyöty ei ole kuitenkaan mitattavissa. Mitä uutta migreenistä? Aikoinaan oli hyvin helppo selittää migreenikohtauksen synty verisuoniteoriaa hyödyntäen, kirjoitti neurologi Hannele Havanka Länsi-Pohjan keskussairaalasta keväällä Erikoislääkäri-lehdessä 3, Tämänhetkinen konsensus vaatii huomattavasti enemmän miettimistä, ennen kuin sen saa puristettua lyhyeksi ja selkeäksi ilmaukseksi, hän jatkaa. Migreenikohtaukset aiheutuvat nykykäsityksen mukaan aivojen kuorikerroksen perinnöllisestä herkistymisestä erilaisille ärsykkeille ja migreeni on siis hermosolujen toimintahäiriöstä alkava, hermoverkkomekanismilla leviävä aivojen sairaus. Monet aiemmissa tutkimuksissa todetut verisuonimuutokset ovat seurausta tästä keskushermoston toimintahäiriötä ja ovat siis synnyltään toissijaisia. Kansainväliseen päänsärkyluokitukseen on tullut yksi uusi tärkeä migreenin alaryhmä diagnoosikriteereineen, krooninen migreeni. Aikaisemmin tätä migreenin muotoa ei virallisesti tunnustettu olevan, vaikka se päänsärkylääkäreiden arkityössä on ollut sangen pitkään tunnettu. Oleellisimmat kriteerit ovat migreenin esiintyminen vähintään 15 vuorokautena kuukaudessa ainakin 3 kuukauden aikajaksolla. Useimmiten taustalla on auraton migreeni. Vallankin vaikeiden migreenikohtausten hoidossa lääkeyhdistelmien käyttö on tullut hyväksytymmäksi, esimerkkinä tästä tulehduskipulääkkeen ja mahdollisesti myös metoklopramidin yhdistäminen triptaaniin silloin, kun hoitovaste jää triptaanille niukaksi. Uutuudet poimi artikkelista Matleena Helojoki Migreenikohtaukset aiheutuvat nykykäsityksen mukaan aivojen kuorikerroksen perinnöllisestä herkistymisestä erilaisille ärsykkeille. 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

12 Matleena Helojoki Toimiiko migreenin Elokuun lopussa Current Medical Research and Opinion -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Dueland et al. 2004) osoitetaan, että migreeni vaikuttaa kaikkiin elämän alueisiin, työhön ja vapaa-aikaan. Yksi tutkimuksen osa käsitteli sitä, kuinka hankalaa migreeniä sairastavat hallitsevat hoitonsa. Tutkimusta kommentoi neurologi Hanna Harno HUS Jorvin sairaalan Neurologian poliklinikalta. Tutkimukseen osallistujista Tutkimuksen tietoja kerättiin yhdeksästä Euroopan maasta, mukaan otettiin tyyppipotilaita : vuotiaita naisia, jotka olivat aktiivisessa työelämässä kokotai osa-aikaisesti tai opiskelijoita; suurin osa naimisissa tai avoliitossa, lapsia oli yli puolella talouksista. Puolet tutkimukseen osallistuneista oli vuotiaita. Suomalaisia päänsärkypotilaita osallistui kyselyyn 200. Suomalaiset ilmoittivat taloutensa vuosituloiksi korkeimmat euromäärät, toisella sijalla tuli Israel. Pienimmät vuositulot löytyivät Kreikasta, Espanjasta ja Italiasta. Toinen kriteeri, joka haastattelututkimuksessa vaadittiin, oli kohtausten määrä ja lääkkeiden käyttö: tutkimukseen valittiin naisia, jotka olivat kokeneet viimeisen vuoden aikana ainakin kuusi kertaa vaikean päänsäryn tai migreenikohtauksen ja jotka käyttivät päänsärkynsä hoitamiseen joko reseptivalmisteita tai apteekin käsikauppalääkkeitä. Onko potilas-lääkärisuhde kunnossa? Migreeniä sairastavista 81 % oli käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana, keskimäärin viisi kertaa. Kuitenkin ainoastaan puolet heistä oli keskustellut päänsärystään lääkärinsä kanssa. Yhteensä tämä tarkoittaa 1,6 kertaa, jolloin vaikeasta päänsärystä tai migreenistä on puhuttu lääkärin kanssa viimeisen vuoden aikana. Aloitteen tekijänä on tällöin useimmiten potilas. 68 % migreeniä sairastavista tuntee olonsa luottavaiseksi kertoessaan lääkärille päänsärystään, mutta neljä potilasta kymmenestä ei usko, että heidän lääkärinsä ymmärtää päänsäryn tai migreenin aiheuttaman elämänhaitan. Miten migreenikohtauksia hoidettiin? Kokonaistulos Kävi lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana 81 % Käynnit keskimäärin 5,0 Keskusteli lääkärin kanssa migreenistä viimeisen vuoden aikana 50 % Kerrat keskimäärin 1,6 Kuinka helppoa on kertoa lääkärille migreenistäsi? Hyvin helppoa 41 % Jokseenkin helppoa 27 % Ei helppoa muttei hankalaakaan 17 % Jokseenkin hankalaa 6 % Hyvin hankalaa 9 % Kuka aloittaa keskustelun migreenistä? Potilas 71 % Lääkäri 16 % Ei kumpikaan, ei keskustelua migreenistä 13 % Lääkärini ymmärtää, kuinka paljon vaikea päänsärky tai migreeni haittaa elämääni 61 % Haastatelluista 63 % kertoi, että he pyytäisivät lääkäriltä reseptilääkettä vaikean päänsärkynsä hoitoon. Kuitenkin todellisuudessa vain 20 % käytti oireidensa hoitoon migreeniin kehitettyjä täsmälääkkeitä ja muita reseptilääkkeitä kuin triptaaneja käytti 26 %. Yli puolet hankalasta migreenistä kärsivistä ei käytä reseptilääkkeitä, vaan hoitaa oireitaan apteekin käsikauppavalmisteilla. Joka kolmas vastanneista odotti, että lääkäri kertoo kun uusia lääkkeitä vaikeaan päänsärkyyn tai migreeniin on saatavilla. Suurin osa heistä ei tiennyt, mitä lääkkeitä on kaupan. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 hoito? Migreeni vaivaa nimenomaan työikäistä väestöä ja on suuri työn tuottavuuden laskun sekä työstä poissaolojen aiheuttaja Kuinka hankalaa on hankala päänsärky? Suomalaisista tutkimukseen osallistuneista 48 % koki 12 tai enemmän kohtauksia vuodessa: hieman yli yksi kohtaus kuukautta kohden. Saksassa ja Norjassa migreeniä sairastavilla oli eniten kohtauksia vuodessa. Yli 4 naista kymmenestä koki vähintään 2 migreeniä tai vaikeaa päänsärkykohtausta kuukaudessa. Suomi Saksa Kreikka Israel Italia Hollanti Norja Espanja Ruotsi Vaikeita päänsärkyjä tai migreeniä viimeksi kuluneen vuoden aikana % 20 % 50 % 38 % 37 % 56 % 27 % 30 % 37 % % 34 % 24 % 32 % 27 % 26 % 30 % 45 % 36 % 24 tai enemmän 8 % 45 % 26 % 29 % 36 % 19 % 43 % 26 % 26 % kohtauksia Millaisia oireita koettiin? Alla jakauma migreenikohtaukseen liittyvistä oireista ikäjakauman mukaan, n = vastaajien lukumäärä ikäryhmässä Vastaajan ikä v v v (n=448) (n=461) (n=901) Huonovointisuutta tai oksentelua * 48 % 58 % 64 % Herkistymistä äänille 77 % 81 % 78 % Kipu kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään * 66 % 77 % 80 % Valonarkuutta * 71 % 74 % 77 % Valonvälähdyksiä tai valokaari näkökentässä 30 % 32 % 31 % Usein vuodelevon tarve * 73 % 81 % 80 % * p<0.05 Seuraavat oireet näyttivät lisääntyvän iän myötä: Huonovointisuus tai oksentelu Kipu kestää muutamasta tunnista aina muutamaan vuorokauteen Valonarkuus Myös vuodelevon tarve migreenikohtauksen aikana lisääntyi. Migreeni vaivaa nimenomaan työikäistä väestöä ja on suuri työn tuottavuuden laskun sekä työstä poissaolojen aiheuttaja toteaa neurologi Hanna Harno. Neurologi Harno työskentelee Jorvin sairaalan neurologian poliklinikalla ja Helsingin Päänsärkykeskuksen vastaanotollaan. On tärkeää, että työssäkäyvät naiset kertovat päänsärystään ja sen aiheuttamasta toimintakyvyn laskusta lääkärille. Toimivin lääkehoito löytyy avoimella keskustelulla sairaudesta, siihen käytetyn lääkkeen tehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Tällä tavoin toimimalla pystytään todennäköisimmin parantamaan toimintakykyä ja vähentämään työstä poissaoloja jatkaa neurologi Harno. Lääkäri ei aina pysty ymmärtämään migreenin aiheuttaman haitan kokonaiskuvaa ja potilaan toimintakyvyn heikkenemistä rajal- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

14 lisen ajan vuoksi. Vastaanottoaika on monesti liian lyhyt, että sairauden aiheuttamasta haitasta ehdittäisiin keskustella. Tänä vuonna ilmestyneen tutkimuksen (Dowson 2004) tuloksena esitellään tätä tarkoitusta varten uusi työväline. Helpon kysymyskaavakkeen avulla migreeniä sairastava yhdessä lääkärinsä kanssa voi arvioida hoidon onnistumisen. Työväline koostuu neljästä kysymyksestä, joihin vastataan kyllä tai ei riippuen tämänhetkisen migreenihoitosi toimivuudesta: ARVIOI LÄÄKEHOITOSI: * Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? * Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? * Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? * Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Näiden avainkysymysten avulla lääkäri pystyy nopeasti arvioimaan ne potilaat, joiden migreenikohtausten hoito vaatii muutoksia, toteaa neurologi Hanna Harno. Alla on käyttöösi hoidon toimivuuden arviointiin suunnitellut Migraine-ACT -kysymykset. Auta lääkäriäsi, mieti vastaukset valmiiksi ennen vastaanottoa. Dueland A.N. et al: The impact of migraine on work, family, and leisure among young women a multinational study. CMRO 2004 Dowson A.J: Migraine Assessment of Current Therapy CMRO Migraine-ACT Näin arvioit migreenihoitosi toimivuuden Vastaa alla olevaan neljään migreenihoitoasi koskevaan kysymykseen Kyllä tai Ei. Kysymys Kyllä Ei Kun otat lääkkeesi: 1. Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? Kun otat lääkkeesi: 2. Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? Kun otat lääkkeesi: 3. Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? Kun otat lääkkeesi: 4. Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Migraine-ACT tulos Migraine-ACT kysymysten tuloksista: yksi tai useampi Ei vastaus tarkoittaa, että hoitosi ei ehkä ole Sinulle paras mahdollinen. Useampi Ei vastaus on osoitus lisääntyneestä hoidon tarpeesta. Käy tarkistuttamassa tämänhetkisen hoitosi riittävyys. Ota kysymyskaavake mukaasi lääkärin vastaanotolle. DOWSON A et al: Migraine Assessment of Current Therapy /CMRO Vol20, no7, 2004 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen joulukuun 1. päivään mennessä. Voiko poikkeava EEG (aivosähkökäyrä) johtua migreenistä? Olen kärsinyt lapsuudesta saakka migreenistä, joka täyttää kaikki klassisen migreenin tunnusmerkit. Nuorempana kohtauksia esiintyi noin kerran kuukaudessa, mutta lähestyessäni vaihdevuosi-ikää, kohtaukset lisääntyivät ja voimistuivat ollen noin 4 6 kertaa kuukaudessa. Triptaanit sopivat minulle erinomaisen hyvin ja ne ovatkin olleet minun pelastukseni. Nyt lähestyessäni 60-ikävuottani migreenikohtauksetkin alkavat harventuva ja lieventyä, ollen enää noin kerran tai kaksi kuukaudessa. Kun vaihdevuodet aikanaan alkoivat 10 vuotta sitten, sain tajuttomuuskohtauksen, jonka seurauksena alkoi perusteellinen tutkimusrumba. Tutkimuksissa tuli ilmi, että minulla on poikkeava aivosähkökäyrä. Tämän perusteella sain epilepsia-diagnoosin ja lääkityksen siihen. Minun oli vaikea hyväksyä sairautta enkä löytänyt mitään konkreettista syytä taudin syntymiseen. Asia vaivasi minua niin paljon, että päätin hankkia kaiken kirjallisuuden epilepsiasta. Sen seurauksena päätin lopettaa totaalisesti lääkityksen 2 vuoden käytön jälkeen lääkärin vastustuksesta huolimatta. Minua askarrutti kysymys, voiko epilepsia syntyä keskellä kirkasta päivää ja muuten terveelle ihmiselle. Ajattelin kokeilla elää epilepsiani kanssa ilman lääkitystä. Voinhan palata takaisin ruotuun, jos olenkin väärässä ja asia niin vaatii. Nyt on kulunut yli 10 vuotta elämäni ainoasta kohtauksesta, eikä toista kohtausta ole tullut. Olen siis viettänyt tähän päivään saakka tervettä elämää, ilman epileptisiä kohtauksia, ilman mitään lääkkeitä. Ainoastaan pari lievää migreenikohtausta kuukaudessa enää muistuttaa, mutta onneksi on aina mukana triptaania, sillä sitä ilman en voisi elää. Minua on jäänyt kuitenkin vaivaamaan, että olinko saanut väärän diagnoosin. Onko migreeni-ihmisillä erilainen tai muuten poikkeava aivosähkökäyrä? Kuinka moni ihminen syö turhaan lääkkeitä väärästä diagnosoinnista? Migreeni ja epilepsia esiintyvät jonkin verran useammin yhdessä kuin pelkästään sattuma antaa aiheen olettaa. Nykyisin uskotaan, että näillä kahdella kohtaussairaudella on kuitenkin jotain yhteistä syntymekanismissaan, kuten hermosolun kalvotoiminnan poikkeavuus. EEG on jo vuosia sitten todettu migreenipotilailla hyvin usein poikkeavaksi, eikä tämä mitenkään liity epilepsiaan. EEG-poikkeavuutesi on hyvin voinut liittyä migreeniisi. Yhden tajuttomuuskohtauksen perusteella ei yleensä aloiteta epilepsialääkitystä, varsinkaan, jos epilepsian taustalla ei ole mitään aivojen rakennepoikkeavuutta (kuten aivoruhjevammaa, aivoinfarktin jälkitilaa tai kasvainleikkauksen jälkitilaa jne) josta epilepsia voisi johtua. Näin jälkiviisaana voi todeta, että epilepsiadiagnoosisi oli luultavasti aiheeton, mutta sen sijaan sairastit kyllä aivoperäisen kouristuskohtauksen ja ehkä oli turvallisinta käyttää alkuun jonkin aikaa epilepsialääkettä sen uusimisen estämiseen. Voi myös olla, että lääkärisi totesi EEG-käyrässäsi piirteitä, jotka viittasivat siihen, että kouristuskohtaus voi herkäs- 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

16 ti uusia, ja aloitti siksi lääkityksen jo yhden kohtauksen perusteella. Kouristuskohtauksen saanei- den kohdalla toimitaan usein näin, eikä sitä voida pitää turhana lääkityksenä. Lääke sitten lopetetaan aivan kuten sinäkin teit jos kohtauksia ei muutaman vuoden aikana enää tule. Edellisessä Päänsärky-lehdessä neurologi Markus Färkkilä vastasi kysymykseen Lisääkö migreeni luovuutta? Aihetta käsittelee Oliver Sacks kirjassaan Migraine (uudistettu 1992), ruotsinnoksen Migrän on tehnyt Lennart Edberg Kirjaan kannattaa tutustua. Myös Lewis Carroll puuttuu aiheeseen esim. näin: Omituista! Omituisimmin omituisempaa! huudahti Liisa (hän oli niin hämmästynyt, ettei osannut sillä hetkellä puhua oikein). Minähän venyn pituutta, kuin kaukoputki. Näin pitkää kaukoputkea ei ole olemassakaan. Ja hyvästi jalat! (Sillä jalat olivat miltei kadonneet näkyvistä, niin kaukana ne olivat.) Oi minun jalkaraukkani, kuka vetää teihin sukat ja kengät? Minä en kumminkaan, kun olen näin kamalan kaukana! Minä en voi teitä auttaa, saatte tulla toimeen omin nokkinenne! Ja mielessään hän lisäsi: Minun pitää olla kiltti niille, taikka ne eivät kuljekaan sinne minne minä tahdon. Annas kun mietin! Minä annan niille uudet popot joka joulu. Ja hän rupesi tuumimaan miten hän sen tekisi. Ne kai täytyy lähettää postissa, hän ajatteli. Onpa hassua lähettää lahjoja omille jaloilleen! Ja osoitekin näyttäisi ihan hullulta: K. Nti Liisan Oikea jalka Takkamatto, uunin edusta (rakkaat terveiset Liisalta). Kirja on tietenkin Liisan seikkailut ihmemaassa, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva- Liisa Manner, 3. painos Gummerus Kirjassa on kuvattu monta mielenkiintoista migreeniauraa, joissa on mukana ympäristön tai kokijan itsensä koon vääristymä. Matleena Helojoki Apua niska- ja hartiaseudun vaivoihin vuosien hoitokokemus Sormenpäähieroja Vibromed hieroo tehokkaasti ja joustavasti melkein kaikkia kehon osia, kuten niskaa, hartioita, selkää, jalkoja, jalkateriä ja vatsaa. Se rentouttaa ja laukaisee lihasjännitystä ja kovettumia sekä edistää verenkiertoa. Tehokas myös selluliitin hoidossa ja ehkäisyssä. Sisältää hieronta-aikoja (1-15 min), värähtelyn voimakkuutta ja hieronnan suuntaa ohjailevan kaukosäätimen. Tilaa ilmainen esittely nrosta tai MediViva Oy Ylämäentie 13, Espoo, puh , fax

17 Minun tarinani... Migreenin kanssa on helpompi elää kiitos lääketieteellisen tutkimuksen! Sain ensimmäisen migreenikohtaukseni viettäessäni 8- vuotissyntymäpäivääni. Äidin ja mummon oli helppo tehdä diagnoosi, kun he itsekin sairastivat sitä ja oireet olivat tutut: toispuoleinen tykyttävä päänsärky ja oksettava olo. Ensimmäisen kerran jälkeen migreenikohtauksia tuli harvoin, mutta murrosiässä sairaus alkoi vaivaamaan enemmän. Jouduin olemaan sen vuoksi poissa koulustakin, kun särkylääkkeet eivät aina auttaneet. Oksensin useimmiten oma-aloitteisesti olon helpottamiseksi ja jääpussi otsalla yritin saada unen päästä kiinni. Joskus ei mikään tuntunut auttavan ja silloin oli todella kurja olo. Pääosin ihmiset ovat suhtautuneet migreeniini hyvin, mutta yläasteen liikunnanopettaja ei ymmärtänyt telinevoimistelukerhon lopettamista. Jouduin tekemään päätöksen, koska migreeni tuntui iskevän aina noina iltoina. Opettaja tiputti tämän vuoksi liikuntanumeroni kiitettävästä. Aikuisiällä migreeniin on tullut uusia ulottuvuuksia. Muutaman kerran olen joutunut menemään yöllä terveyskeskuspäivystykseen, kun kohtaukset ovat olleet tosi pahoja. Kahden lapseni odotus- ja imetysaikana sain yllättäen neljä ihanaa migreenivapaata vuotta. Opiskeluaikana migreeni vaivasi taas enemmän ja kokeilin neulakammostani huolimatta jopa akupunktiota. En kuitenkaan hyötynyt siitä. Merkittävä muutos elämään tuli uusien migreenilääkkeiden myötä. Niillä kohtaus menee aina ohi. Yleensä yksi tabletti riittää, joskus tarvitaan kaksi ja lepoa päälle. Nyt töistäpoissaolopäiviä on harvoin. Koska uudet lääkkeet ovat kalliita, kokeilin alussa aina ensin särkylääkkeitä. Nykyisin en enää yritä säästää, vaan otan heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa migreenilääkkeen suosiolla. Työskennellessäni tiedottajana HUS:issa, vastuualueenani myös neurologia, olen perehtynyt työni vuoksi myös migreeniin ja oppinut monta asiaa. Enää en menisi riskeeraamaan vatsan hyvinvointia syömällä kymmentä särkylääkettä saman päivän aikana. Tiedän myös sairastavani aurallista migreeniä, sillä kohtaukseni alkavat nykyään näkökenttää haittaavalla sahalaidalla. Toisin kuin aiemmin luulin, migreeni ei myöskään ole pelkästään naisten sairaus. Ehkä parasta kaikesta oppimastani tiedosta on se, ettei migreeni ole tavallinen päänsärky ja siihen on olemassa hyvät lääkkeet, joita kannattaa käyttää. Niillä melkein kaikkien migreenipotilaiden elämä sujuu mukavasti. Eikä siinä vielä kaikki tutkimuksen myötä tieto sairaudesta lisääntyy koko ajan! Anna-Mari Hursti tiedottaja Pääosin ihmiset ovat suhtautuneet migreeniini hyvin, mutta yläasteen liikunnanopettaja ei ymmärtänyt telinevoimistelukerhon lopettamista. 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

18 Minun tarinani... Myös lääkäri voi sairastaa Basilaarimigreenikon päiväkirjasta Äidin puolen suvun migreenit eivät näytä periytyneen minulle 35:een ikävuoteeni mennessä. Aamulla on ukkosta ilmassa. Bussissa minulla on vaikeuksia lukea ja työpaikalle kävellessä suhtaudun mielenkiinnolla ja esteettisesti ilahtuneena hologrammi-kaarivaloihin. Lääkärinä saatan arvata, mistä on kyse. Puhelinvastaanotolla sanat alkavat kadota, ne antavat odottaa itseään tai tulevat esiin muodoissa, joilla saattaa olla jokin etäinen looginen yhteys etsittyyn, mutta sitä kuulijan on vaikea ymmärtää. Miettiiköhän potilas, että olen humalassa? En enää muista, miten sain ikuisuudelta tuntuvan puhelun lopetettua. Puhe kangertelee vastaanotolla. Tähystimeen katsoessa näkyy kaikki muu, paitsi se paikka, jota yritän katsoa. Onneksi osaan kirjoittaa kymmenellä sormella ja sokkona: kohtauksen alkupuolella sairauskertomusmerkintöjen teko onnistuu. Lähetettä kirjoittaessa kaikki tuntuu sujuvan, mutta rivinvaihdon jälkeen tajuan, ettei edellisessä rivissä ole päätä eikä häntää. Vastaanottohenkilöstö on tietoinen taudistani: kun ynisen ja puhuin käsilläni, he osaavat selittää asian potilaalle. Tähän asti minulla on ollut vain vaikeutta tuottaa puhetta ja tekstiä. Se uusi ilmiö, että minun on vaikeaa ymmärtää, mitä minulle puhutaan, huolestuttaa. Osoittautui muutaman kuukauden kestoiseksi tilapäisilmiöksi. Triptaanit on keksitty! Keksin asian lehdestä, jota luen parturin odotustilassa 90-luvun alussa. Jokohan koituisi pelastus? Aamuvastaanotolla tulee tilaisuus pelastaa päivä näillä ihmelääkkeillä, jotka ovat auttaneet lukuisia potilaitani. Roikun lavuaarin ääressä ja viiden tunnin taukoamattoman yökkäämisen jälkeen kollega kuskaa minut sairaalaan. Ilmoittautumistiskillä en pysty sanomaan nimeäni enkä tautiani, mutta pääsen tiputukseen. Näitä on nähty vissiin ennenkin, vastaanottovirkailijan luontevasta käyttäytymisestä päätellen. Uskaltaudun kokeilemaan toisen ja kolmannenkin kerran, sitten alan vakuuttua siitä, että vika on minussa eikä lääkkeessä. Opium-parfyymi on Jumalan ruoska ihmiskunnalle: kymmenessä sekunnissa tuntuu, että minulla on naula päässä ja alan hakea sanoja, sönkötän potilaalle, että meidän on pakko jatkaa jonkin toisen kerran. Samalla viikolla sama parfymoitu potilas kävi hajusteallergikkokollegan vastaanotolla, joka alkoi pihistä. Potilas oli lievästi epäuskoinen. Otin asian puheeksi (kun puhekyky palautui) ja hän suhtautui asiaan erittäin sympaattisesti. Kymmenen invalidisoivan vuoden jälkeen kohtaukset alkavat harveta ja lieventyä, joskus tunnistan ne vain epätodellisesta olostani. Vieläköhän tämä? Opium-parfyymi on Jumalan ruoska ihmiskunnalle. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Tapahtumakalenteri Suomen Migreeniyhdistys ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari ja vuosikokous Aika Paikka Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Hinta 35 ; hintaan sisältyy luentomateriaali, kahvi, lounas ja cocktails ALUSTAVA OHJELMA Klo Ilmoittautuminen ja kahvi Klo Suomen Migreeniyhdistys ry:n vuosikokous Klo Juhlaseminaarin avaus Kansanedustaja Anneli Kiljunen Klo Mitä uutta migreenistä? Neurologi, dosentti Markus Färkkilä, HUS Klo Buffet-lounas Klo Mitä kipu on? Vastaava lääkäri Leif Lindberg, Diacor Keskusta. Klo Lasten päänsärky Professori Matti Sillanpää Klo Juhlaesitelmä Klo Coctails Klo Tilaisuus päättyy Tervetuloa mukaan! Tilaisuuteen ilmoittaudutaan mennessä sähköpostilla tai puh. (09) Osallistumismaksun 35 voi maksaa Suomen Migreeniyhdistys ry:n tilille ALUEET Forssa Vertaistapaamiset 19.1., 16.2., 16.3., 13.4.*, 18.5., 8.6. klo Palvelukeskus Tyykihovi, Eteläinen Puistokatu 4. *Hemmotteluilta, kevään uudet tuulet ja värit. SH, Tyyli- ja värikonsultti Raija Räty. Helsinki klo Vertaistapaaminen. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki klo Vertaistapaaminen Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. Vertaistapaamisista katso lisää s Suomen Migreeniyhdistyksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Ks. alustavat tiedot yllä klo Suomen Migreeniyhdistyksen vuosikokous. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Joensuu ja klo Vertaistapaamiset migreenilasten vanhemmille. Itä-Suomen Liikuntaopisto, Kalevankatu 8 Lahti klo Vertaistapaaminen. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs klo Vertaistapaaminen. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004

20 Lappeenranta klo Vertaistapaaminen. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. Salo klo Vertaistapaaminen Psoriasisliiton aluetoimisto, Kirkkokatu 16 A. Tampere klo Kipukuntoutuksen uusimmat tuulet. Tutustu mm. migreenin biopalautehoitoon. Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 2, Rautatieaseman vieressä. Ilmoittautumiset marraskuun loppuun mennessä: tai puh. (03) Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: RENTO-rentoutumisharjoituksia pienryhmissä, POLLA-päänsärkykuntoutus, Kivunhallintakurssi NUPPI Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenk. 2. Lisätietoja puh. (03) tai Turku ja klo Vertaistapaamiset. Ravintola Koulun viinitupa (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle) klo Vertaistapaaminen Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Ravintola Koulun viinitupa (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). Tiedustelut Antti Saarikoski puh Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: TULES-jooga (alkajat) Alkaen tammikuun 2. viikko tiistaisin ja keskiviikkoi- sin klo 17.50, 12 kertaa Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88, Turku TULES-jooga (jatko) Alkaen tammikuun 2. viikko, tiistaisin klo 16.45, 12 kertaa Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88, Turku Ilmoittautumiset fi tai Rentoutus- ja itsehoidonkurssit la 15.1., la ja , Rentoutuskurssit kesäkuu 1. ja 2. viikko Sis. rentoutusvalmennus/harjoituksia (esim. kivun hallinta, univaikeudet, stressi, kiireen hallinta sekä jooga ja meditaatioharjoituksia. Kysy myös yksilövalmennuksista (työnohjaus/rentoutusvalmennus/-terapia) Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne Winter, puh. (02) NeuroExpo 2005 Neurologian alan erikoismessut ja luentotapahtuma Turun Messukeskuksessa. Messujen teemana Elämän karuselli. Tilaisuus on maksullinen. Lisätietoja: Seuraava lehti ja tapahtumakalenteri ilmestyvät helmikuun 2005 alussa. Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt Alavus: Seija Jokela Forssa: Eija Nummi Helsinki/Vantaa: Rita Pöllänen Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) Kuopio: Taina Grönqvist Lahti: Riikka Vierumäki Lappeenranta: Riitta Nikulainen Oulu: Marja-Leena Kinnunen Pori: Elisa Rosu Rauma: Tuija Uusluoto Salo: Leena Kanerva Seinäjoki: Anu Kaappola (06) Turku: Hilkka Kettinen Valkeakoski: Seija Huttunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kansainvälinen epilepsiapäivä 8.2.

Kansainvälinen epilepsiapäivä 8.2. Jäsenkirje 1/2016 Kansainvälinen epilepsiapäivä 8.2. Teemana, Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia. Toimittajat jäsenillassa 01.02. Julkaisut Uudenkaupungin ja Laitilan sanomissa ti 9.2. Tällä tavoin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Ajatus yhdistyksen perustamisesta lähti helmikuussa 2015 eräästä Facebookin vertaistukiryhmästä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Healthy European Youth Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Tervetuloa Info-iltaan! Illan kulku: - Kahvitarjoilu - rehtorin puheenvuoro Eija Paukkuri - Erasmus-tiimi esittäytyy - viikon ohjelma

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot