LUOTEIS-VENÄJÄN STRATEGIASTA AVAIMIA TOIMINNAN ENNAKOINTIIN

Transkriptio

1 ITÄMERI-FOORUMI 2014 LUOTEIS-VENÄJÄN STRATEGIASTA AVAIMIA TOIMINNAN ENNAKOINTIIN Kauko Jämsén Pietarin Turku-keskuksen johtaja

2 Luoteis-Venäjän ilmiö tuli esille vuonna 2004 SITRA:n tekemän suomalais-venäläisen Advantage Northwest Russia tutkimuksen myötä. Viiteen EU-maahan, Norjaan ja Kaliningradin kautta Valko-Venäjään rajoittuvasta Luoteis-Venäjän alueesta voi kehittyä yksi 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkaimmin kasvavista talousalueista niin Euroopassa kuin kokomaailmassa. Luoteis-Venäjän kilpailuetuina nähtiin mm. edullinen maantieteellinen sijainti Euroopan ja Venäjän omien markkinoiden läheisyydessä, runsaat raaka-ainevarat, Venäjän paras liikenneverkosto, teolliset perinteet, edullinen työvoima ja toimiva koulutusjärjestelmä. Venäjän talous oli kääntynyt vahvaan nousuun. Luoteis-Venäjällä nähtiin eväitä jopa Kiina-ilmiön tapaiseen talouskasvuun Valitettavasti tutkimuksen venäläisetkin tekijät katsovat tänään, että tulokset ovat toistaiseksi vaatimattomia. Syinä ovat eväiden hyödyntämistä edellyttävän talous- ja teollisuuspolitiikan puutteet sekä rakenteelliset ongelmat. Mm. metsäsektorilla on jopa taannuttu. Menestymisen lähtökohdat ovat kuitenkin edelleen olemassa. Esittäjän nimi 2

3 Luoteis-Venäjän federaatiopiirin sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen strategia vuoteen federaation subjektia 13,5 milj. asukasta 1,7 milj. km2-10 % Venäjän pinta-alasta 10 % Venäjän bkt:sta, 12 % teollisuustuotannosta ja 10 % työvoimasta arktinen sektori 1,5 milj. km2 40 % eurooppalaisen Venäjän metsä- ja 38 % vesivaroista % useista mineraalivaroista tärkeimmäksi tehtäväksi noussut kansainvälisten taloussuhteiden edistäminen; syinä liikenneinfrastruktuurin, yhteisyritysten ja rajojen yli tapahtuvan yhteistyön nopea kehitys sekä yritysten suuntautuminen ulkomaille strategiaa uusitaan presidentti Putinin 5/2012 antamasta määräyksestä; alueilta odotetaan ehdotuksia, työ voi kestää vuoden, hallituksen hyväksyntä ja toimintasuunnitelma tarvitaan uusi tavoite 2030? hankkeita siirretään budjettikaudelle Luoteis-Venäjän suunnitelmat synkronisoidaan laadintavaiheessa olevan Venäjän sosiaalis-taloudellisen kehityksen strategian vuoteen 2020 asti kanssa

4 LUOTEIS-VENÄJÄN STRATEGIAN TOIMINTASUUNNITELMA 109 tehtävää neljältä alueelta: tehokkaan talouskehityksen edellytysten luominen esteiden poistaminen erityisesti liikenteen, energian, informaatio- ja telekommunikaatioliiketoiminnan ja muun infrastruktuurin aloilla Luoteis-Venäjän federaatiopiirin sosiaalisen kehityksen nopeuttaminen ympäristökysymysten hoitaminen

5 LUOTEIS-VENÄJÄN STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN toteuttajaksi perustettu 9/2012 itsenäinen ei-kaupallinen järjestö Luoteis-Venäjän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kumppanuus, sopimus Varsinais-Suomen Liiton kanssa jäseninä kaikki 11 aluetta sekä 42 johtavaa yritystä ja järjestöä; rakennettu julkisen vallan ja elinkeinoelämän strateginen kumppanuussuhde edeltäjä oli 1992 perustettu Luoteis-Venäjän assosiaatio, joka oli vain alueiden järjestö 43 prioriteettiprojektia, 350 investointihanketta; päätehtävä investointien edistäminen ja infrastruktuurin kehittäminen asiantuntijaneuvosto ja federaatiotason Strategisten aloitteiden virasto arvioivat hankkeet; presidentinedustaja hankkii hallituksen ja Kremlin tuen; alueet pelkäävät byrokratiaa ja oman harkintaoikeuden kapenemista perinteiset pitkän tähtäimen ohjelmat keski- ja lyhyen ajan projekteiksi; strategiat toimiviksi yrityksillä nyt päärooli hanke- ja ohjelmapäätöksissä, ei kuvernööreillä; Moskovassa tehdyt asiakirjat vastaamaan Luoteis- Venäjän todellisuutta yritykset vaativat myös sosiaalista infrastruktuuria valvontaneuvoston puheenjohtaja, presidentin Luoteis-Venäjän edustaja Vladimir Bulavin; varapuheenjohtajat yrityspuolelta ja aluekehitysministeriöstä

6 STRATEGISIA TAVOITTEITA JA HANKKEITA VUOTEEN 2020 joulukuulta 2010 bkt:n kasvu 6-7 % Belkomur (Vienanmeri-Komi-Ural rata) yhteys Arkangelin ja Murmanskin satamiin Salla-Alakurtti-Kantalahti rata, yhteys Murmanskin satamaan Koillisväylän kehittäminen ja arktiset projektit, mm. mannerjalustan energiavarojen hyödyntäminen metsäsektorin modernisointi ja viennin optimointi innovaatiotoiminnan osuuden nostaminen tuotannossa 25 %:iin koneenrakennuksen osuus 30 %:iin uutta työpaikkaa erityisesti taloudellisesti heikoilla alueilla maataloustuotannon vuosikasvu 4,5-5 % työllisyys- ja työvoimakysymysten tehokas hoitaminen väestön reaalitulojen nousu 7-7,5 % vuodessa

7 EU:n ITÄMEREN ALUEEN STRATEGIAN JA LUOTEIS-VENÄJÄN STRATEGIAN SYNKRONISOINTI EU:lle ympäristö ja meriturvallisuus ovat ykkössijalla ja pääsyy strategin tekemiseen vuonna 2009 suhteiden rakentaminen kolmansien maiden kanssa tärkeätä tavoitteiden saavuttamiseksi; Venäjä halutaan mukaan Itämeri-yhteistyöhön pohjoisen ulottuvuuden politiikka mainio väline EU:n ja Venäjän yhteistyölle Itämerellä alueellisen identiteetin ja vetovoiman vahvistaminen globaalitaloudessa tärkeätä; kulttuuriperintö, turismi, Hansa-reitti Luoteis-Venäjän strategiassa ympäristö tulee viimeisenä; klassisen venäläisen ajattelun mukaisesti talousongelmien ratkaisu tärkeintä yhteistyöpartnereita ovat erityisesti Arktinen neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet Itämeriyhteistyötä Venäjä tekee kolmella tasolla: kahdenväliset hallitustason talouskomissiot, alueiden väliset yhteistyöelimet, EU:n rajanylittävät hankkeet

8 EU:n ITÄMEREN ALUEEN STRATEGIAN JA LUOTEIS-VENÄJÄN STRATEGIAN SYNKRONISOINTI Venäjä keskittyy hallitustenvälisiin isoihin hankkeisiin ja haluaa poistaa monista toimijoista johtuvia päällekkäisyyksiä. EU:lle on tärkeätä myös alhaalta ylös yhteistyö esim. yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen kanssa Venäjä odottanut EU:n strategialta enemmän huomiota innovaatio-ohjelmiin ja pkyritysten kehittämiseen Venäläiset eivät enää valita, että se on unohdettu EU:n Itämeri-strategiassa, koska se auttaa Venäjää omien ongelmien tunnistamisessa ja modernisaatiokumppanuuden toteuttamisessa Strategioiden koordinoinnissa keskitytään avainalojen sektoriohjelmiin ja konkreettisiin projekteihin Niitä ovat ympäristö, ml. maatalous, liikenne, elinkeinoyhteistyö ja innovaatiot, siviilisuojelu, ihmisten välinen vuorovaikutus (matkailu, koulutus, terveys, nuorisoyhteistyö, kulttuuri) Turun ja Varsinais-Suomen aloitteesta syntynyt Turku prosessi todettu EUrahoituksen arvoiseksi oivallukseksi kahden strategian yhteensovittamisessa konkreettisen yhteistyön avulla EU:n jäsenvallat ja komissio ovat antaneet Turulle vastuu yhdessä CBSS:n kanssa johtaa strategian toimintoja, joiden tavoitteena on naapureiden ja erityisesti Venäjän kanssa kehitettävä yhteistyö. Koordinointivastuu koskee koko Itämeri-strategian toimialuetta.

9 PIETARIN SOSIAALI-TALOUDELLISEN KEHITYKSEN STRATEGIA VUOTEEN 2030 asukasmäärä 5,9 miljoonaan, 2012: n. 5 milj. keskimääräinen elinikä 78 vuoteen, 10 vuotta sitten n. 60 vuotta elämisen laatu Hampurin, Barcelonan, Milanon tasolle BKT per capita viisinkertaiseksi 2385 tuh. ruplaan 17 valtionohjelman avulla Venäjän kilpailukykyiseksi innovaatiopääkaupungiksi pk-yritysten osuus 50 %:iin työvoimasta autoteollisuus kasvaa maltillisesti, lääketeollisuus voimakkaasti turistien määrä 10 miljoonaan jalkapalloilun MM-kisat 2018 kesäolympialaiset 2024? tavoitteet vaikeita, mutta tahtotilan näkeminen tärkeätä

10 POLIITTISEN JA TALOUDELLISEN TILANTEEN VAIKUTUKSET Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen vaikuttaa tilapäisesti Venäjän asenteeseen Itämeren kysymyksissä ja dialogiin eri maiden kanssa. Monet Venäjän 2020-strategiat on tehty ennen Ukrainan kriisiä Pääministeri Medvedev vakuutti duumalle antamassaan selonteossa, että eristäytyminen lännestä ei olisi kohtalokasta; Venäjä lisää omaa tuotantoa ja etsii uusia kumppaneita Kiinasta, Intiasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta ja vaatii muita maita noudattamaan WTO:n sääntöjä Itämeren merkitys Venäjälle säilyy MIDin mukaan suurena, koska se on tärkeätä Luoteis-Venäjän kehitykselle ja tarjoaa mahdollisuuden suoraan yhteistyöhön EU:n kanssa Yhteisten hankkeiden ja modernisaatiokumppanuuden toteuttamista haittaa niiden yhdistäminen Venäjän sisäisten demokratia- ja muiden rajoitteiden poistamiseen; Venäjä pitää kiinni suvereenista demokratiastaan Globaali logistiikka, esim. Transaasian junarata Kiinan satamista Eurooppaan ohjaa yhteistyöhön

11 POLIITTISEN JA TALOUDELLISEN TILANTEEN VAIKUTUKSET Myönteisiä uutisia kuuluu erityisesti pohjoisen ulottuvuuden piiristä. Huhtikuussa Pietarissa pidetyssä huippujohtajien bisnesfoorumissa ja Oslon korkeimpien virkamiesten kokouksessa kiiteltiin EU:n ja Venäjän työtä yhteisten prioriteettiteemojen määrittelemiseksi Itämerellä Vuosi 2013 oli vaikea Luoteis-Venäjälle; teollisuuden ja maatalouden tuotanto laski 0,8 %, investoinnit 26 % ja rakentaminen 9 %. Kuluttajahintojen kasvu kiihtyi. Useimpien Venäjän alueiden budjetit miinukselle. Vain Moskova, Pietari, Moskovan alue ja Nenetsia selvisivät ilman valtion subventioita Nousuun pyritään mm. alueiden ja kuntien itsenäisyyttä lisäämällä; paikallishallintolain uudistus uumassa; luvassa lisää tehtäviä, mutta ei rahaa Krimin kehittämisen kustannukset arvaamattomia Ideologinen kasvatus tehostuu myös Luoteis-Venäjällä. Syynä presidentin ukaasi patrioottisen kasvatuksen valtionpolitiikan ajanmukaistamisesta. Kremlin mallin mukainen yhteiskunnallisten hankkeiden osasto presidentinedustaja Bulavinin hallintoon

12 MAHDOLLISUUKSIEN ENNAKOINTIA Arktisen alueen ja Koillisväylän tarjoamiin tilaisuuksiin pyrittävä mukaan henkilöyhteyksiä ja verkostoja rakentamalla; Varsinais-Suomen liiton yhteistyöpöytäkirja velvoittaa aloitteelliseen toimintaan Luoteis-Venäjän strategian uusimiseen voi vaikuttaa hyvien aloitteiden ja käytäntöjen esittämisellä. Suomen aktiivisuutta odotetaan federaation ja alueiden suuntaan Suomi ei saa päästää rappeutumaan vuosina tehdyn lähialueyhteistyön aikana luotuja verkostoja; varoja käytettiin lähes 330 milj. euroa, josta rahoitettiin vuosittain noin kahtasataa kehittämishanketta. Venäjän kiinnostus Itämeren alueella säilyy suurena nykyisestä odotusvaiheesta huolimatta. Kaasuputki, satamat, ulkomaankauppa, EU:n ja Naton laajentuminen ovat lisänneet myös Itämeren turvallisuuspoliittista merkitystä. Huomio kohdistunut Pietarin jätevesiongelman lisäksi lähinnä Kaliningradiin. Pietarin 2030-strategiassa mainitaan uutena kansainvälisenä haasteena Itämereen 2. maailmansodan jälkeen upotetut Natsi-Saksan kemialliset aseet, joiden säiliöt ruostuvat pian puhki. Liikenne, logistiikka ja korridorit ovat venäläisten mukaan lupaavia yhteistyökohteita. Erityisesti Turun ajaman Pohjoisen kasvuvyöhykehankkeen kannalta on toivottavaa, että Suomen valtio näkee hankkeen tärkeyden

13 MAHDOLLISUUKSIEN ENNAKOINTIA Venäjä ei todennäköisesti tee omaa Itämeri-strategiaansa, koska Moskovasta katsottuna Itämeren rooli ei ole kovin keskeinen ja Venäjällä on muitakin meriä. Itämeri olisi voinut saada enemmänkin huomiota Kremliä yli 13 vuotta hallinneen pietarilaisjohdon aikana. EU-maiden tulee pitää Venäjä kiinnostuneena omansa ja Luoteis-Venäjän strategian yhtymäkohtien hyödyntämisestä konkreettisissa hankkeissa. Arktisen alueen ja Koillisväylän taloudellinen kehittäminen kansainvälisellä yhteistyöllä saattaa viivästyä, koska Venäjä vahvistaa sotilasdoktriininsa mukaisesti asemiaan alueella. Venäjä pitää Koillisväylää kansallisomaisuutenaan. Moskovan geopoliittisen akatemian asiantuntijoiden kerrotaan katsovan, että taistelu arktisista alueista on jo siirtynyt alueiden jakovaiheeseen. Suomalaisten kannattaa tiivistää yhteyksiä ja verkostoitumista Venäjän ja sen alueiden viranomaisten kanssa tulevien parempien päivien varalta. Venäjällä on sama intressi MIDin apulaisosastopäällikkö Sergei Petrovitschin aamulla kertoman mukaan: EU ja Venäjä ovat luontaisia partnereita.

14 Venäjä tienhaarassa Argumenti i Fakti-lehti: Mukaelma Viktor Vasnetsovin kansansatutaulusta 1889: Ivan Tsarevitsch ja Harmaa Susi - haluaako Venäjän eliitti hypätä Eurooppaan ajavan BMW:n sijasta Venäjän omalle erityiselle tielle laukkaavan suden selkään ja ottaa elämänkumppanikseen länsineidon sijasta aitovenäläisen Jelenan?

15 Kiitos! Kauko Jämsén