1(6) SUOMEN VASTAUS; VIHREÄ KIRJA LUONONKATASTROFEJA JA IHMISEN AIHEUTTAMIA KATASTROFEJA KOSKEVISTA VAKUUTUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(6) SUOMEN VASTAUS; VIHREÄ KIRJA LUONONKATASTROFEJA JA IHMISEN AIHEUTTAMIA KATASTROFEJA KOSKEVISTA VAKUUTUKSISTA"

Transkriptio

1 1(6) Euroopan unionin komissio SUOMEN VASTAUS; VIHREÄ KIRJA LUONONKATASTROFEJA JA IHMISEN AIHEUTTAMIA KATASTROFEJA KOSKEVISTA VAKUUTUKSISTA Euroopan unionin komissio on 16. päivänä huhtikuuta 2013 julkaissut vihreän kirjan luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja koskevista vakuutuksista (KOM(2013) 213 lopullinen). Katastrofivakuutusten riittävyyttä ja saatavuutta käsittelevässä vihreässä kirjassa todetaan, että komission tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja arvioida, olisiko tarpeen tai aiheellista toteuttaa unionin tason toimia katastrofivakuutusten markkinoiden kehittämiseksi EU:ssa. Tämän selvittämiseksi komissio esittää vihreässä kirjassa 21 kysymystä, joihin asianomaisia tahoja pyydetään toimittamaan vastauksensa mennessä. Kiitämme komissiota vihreästä kirjasta ja toteamme, että komission pyrkimykset parantaa katastrofeihin varautumista ja niiden seurauksista selviämistä ovat kannatettavia. Katsomme, että vapaaehtoisia vakuutuksia on pidettävä ensisijaisena keinona varautua erilaisiin luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofivahinkoihin. Toteamme kuitenkin, että vihreässä kirjassa esiin tuodut luonnonilmiöt ja luonnonkatastrofit ovat hyvin maakohtaisia, minkä vuoksi yhteistä ja kaikkien jäsenvaltioiden olosuhteet huomioon ottavaa lähestymistapaa katastrofivakuutuksiin voi olla vaikea löytää. Sääntelyn jäsenvaltiokohtainen joustavuus on tärkeää sen varmistamiseksi, että paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa riittävässä laajuudessa huomioon. Tämän vuoksi emme näe tarpeelliseksi saati mahdolliseksi yrittää luoda täysharmonisoitua vakuutustapaa tai lainsäädäntöä Euroopan unionin tasolla. Sen sijaan EU:n yhteisten varojen käytölle katastrofitilanteissa tulisi pyrkiä luomaan läpinäkyvät ja selkeät periaatteet. Yleisellä tasolla toteamme, että vakuutettavien riskien selkeä määrittely ja moraalikadon estäminen ovat edellytyksiä vakuutusmarkkinoiden kehittymiselle. Kiinnitämmekin huomiota siihen, että vihreässä kirjassa ei ole määritelty, mitä katastrofilla tarkoitetaan. Tarkka rajanveto normaaleina pidettävien luonnonilmiöiden ja luonnonkatastrofien välille saattaa kuitenkin olla ongelmallista. Lisäksi asian valmistelussa tulisi huomioida se, että luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja koskevat erilaiset vakuutusoikeudelliset lähtökohdat, sillä luonnonkatastrofivakuutuksissa on kyse pääsääntöisesti omaisuuden vakuuttamisesta ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja koskevissa vakuutuksissa puolestaan omaisuuden vakuuttamisen lisäksi myös vastuuvakuuttamisesta. Vastauksena komission vihreässä kirjassa esittämiin kysymyksiin toteamme seuraavaa: 1) Mikä on käsityksenne katastrofivakuutusten penetraatioasteesta Euroopan unionissa? Antakaa yksityiskohtaisia tietoja näkemyksenne perustelemiseksi. Tarvitaanko alalla enemmän tutkimusta vakuutusten tarjonnan ja kysynnän ja saatavuuden ja kattavuuden mahdollisista puutteista? Suomessa myrskyt ja tulvat ovat luonnonkatastrofeista yleisimpiä. Myrskyjen osalta vakuutusmarkkinat ovat pystyneet vastaamaan riskeihin, ja myrskyjen aiheuttamat vahingot onkin laajalti katettu koti-, maatila- ja kiinteistövakuutuksin. Myös tulvien aiheuttamat vahingot Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09)

2 2(6) on nykyään yhä paremmin katettu näillä vakuutuksilla. Muutoksen taustalla on vuoden 2014 alussa voimaan tuleva laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta, jonka tarkoituksena on saada aikaan yksityisiin vahinkovakuutuksiin perustuva turva rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvien tulvavahinkojen varalta. Suomessa ei ennen ole ollut yleisesti tarjolla sellaisia vakuutustuotteita, jotka sisältäisivät turvan vesistötulvista rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Korvausjärjestelmän uudistamista yhteistyössä vakuutusalan ja muiden sidosryhmien kanssa valmisteltaessa selvitettiinkin mahdollisuuksia edistää tulvavakuutusturvan saatavuutta lainsäädännön keinoin. Valmistelun tuloksena määriteltiin sellainen vakuutusturvan vähimmäistaso, jonka toteutuessa rakennuksille ja irtaimistolle aiheutuvien vesistötulvavahinkojen korvaamisesta valtion varoista voitaisiin luopua nykyistä vastaava korvausturva säilyttäen. Koska vakuutuksia oli saatettu tarjolle ja vakuutusyhtiöiltä saadun tiedon mukaan niitä oli tulossa lisää markkinoille, lain valmistelun yhteydessä todettiin, että tällaisten vakuutustuotteiden aikaansaamiseksi ei Suomessa tarvita erityislainsäädäntöä. Katsomme, että vakuutusten saatavuuden puutteiden tutkimuksen lisäksi alalla tarvittaisiin tutkimusta etenkin siitä, milloin erilaiset luonnonilmiöt on luokiteltava katastrofeiksi. Katastrofin määrittelyn lisäksi tulisi selvittää rajanveto siihen, milloin omaisuus olisi tosiasiassa perusteltua vakuuttaa katastrofin riskin varalta. Katastrofien määrittelyyn liittyy myös kysymys valtion roolista. Tähän liittyen keskeistä olisi sen määrittely, milloin kyse on valtiolle toimimisvelvoitteita aiheuttavasta ilmiöstä. 2) Mitä lisätoimia tällä alalla voitaisiin toteuttaa? Voisiko pakollinen tuotteiden sitominen olla asianmukainen keino lisätä katastrofiriskien vakuutusturvaa? Onko katastrofiriskien vakuutusturvan parantamiseksi olemassa muita keinoja, jotka olisivat vähemmän rajoittavia kuin pakollinen sitominen? 3) Jos jäsenvaltioissa on pakollisia katastrofivakuutuksia, millaisia ne ovat? Liittyykö näihin vakuutustuotteisiin yleensä pakollista tuotteiden sitomista tai vakuutuksenantajien velvollisuutta tarjota vakuutusturvaa? Onko asiakkaalla pakollisen katastrofivakuutuksen yhteydessä yleensä oikeus sulkea pois joitakin katastrofiriskejä? Mitä mahdollisia etuja tai haittoja asiaan liittyy? Olisiko alalla hyötyä EU:n toimista? Suomi ei kannata pakollista tuotteiden sitomista eikä pakollisia katastrofivakuutuksia. Pakkovakuuttamiseen saattaa liittyä useita haitallisia vaikutuksia, kuten kilpailun vähentyminen ja vakuutusjärjestelmän kustannusten kasvaminen. Lisäksi luonnonkatastrofien riskit vaihtelevat merkittävästi jäsenmaittain, joten EU-tasolla harmonisoitua pakollista vakuutusta tai tiettyjen tuotteiden pakkositomista ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena keinona. Katsomme, että katastrofien vakuutusturvaa voitaisiin pakollisen tuotteiden sitomisen ja pakollisten katastrofivakuutusten sijaan parantaa käymällä julkista keskustelua katastrofeihin varautumisesta ja eri toimijoiden roolista varautumiseen liittyen. Keskeistä olisi etenkin vakuutusyhtiöiden ja valtion välisen työnjaon määrittely katastrofeihin varautumisessa. Suomessa käytössä oleva ympäristövahinkovakuutus on toissijainen pakollinen vakuutus. Ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain (81/1998) nojalla maksetaan korvausta ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/1994) tarkoitetusta, Suomessa harjoitetusta toiminnasta Suomessa aiheutuneesta ympäristövahingosta sekä tällaisen vahingon torjuntakustannuksista ja kustannuksista vahingoittuneen ympäristön saattamiseksi ennalleen. Korvausta maksetaan, jos korvausta ei ole täysimääräisesti saatu perityksi korvausvelvolliselta eli siltä, joka on ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vastuussa vahingon korvaamisesta eikä korvausta saada korvausvelvollisen vastuuvakuutuksesta, tai jos

3 3(6) korvausvelvollista ei ole saatu selvitetyksi. Ympäristövahinkovakuutuksen on velvollinen ottamaan jokainen yksityisoikeudellinen yhteisö, jonka harjoittamaan toimintaan liittyy olennainen ympäristövahingon vaara tai jonka toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa ympäristölle. Vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista valvovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ympäristövahinkovakuutuslaki ei kuitenkaan ole käytännössä osoittautunut tarpeelliseksi korvattujen vahinkojen hyvin pienen määrän vuoksi eikä se pysty vastaamaan esimerkiksi kaikkiin isännättömien vahinkojen aiheuttamiin ongelmiin. Lakiin liittyykin kehitystarpeita esimerkiksi soveltamisalan osalta. 4) Miten valtiolliset katastrofivakuutus- ja katastrofijälleenvakuutusohjelmat pitäisi suunnitella ja rahoittaa, jotta voitaisiin torjua moraalikadon ongelma? Emme lähtökohtaisesti kannata uusien valtion tai valtioiden ylläpitämien katastrofivakuutus- tai katastrofijälleenvakuutusohjelmien luomista. Jos kyseisiin valtion ylläpitämiin järjestelmiin kuitenkin päädyttäisiin, tulisi niistä maksettavien korvausten sekä mahdollisten korvauksia koskevien rajoitusten olla jo etukäteen tarkasti määritelty. Järjestelmien tulisi myös olla määräaikaisia. Määräaikaisuuden ja aika ajoin tapahtuvan tarkastelun etuna olisi, että julkisen sektorin olisi mahdollista vetäytyä hankkeesta, kun olosuhteet julkisen tuen mukanaololle poistuvat. Lisäksi vakuutusohjelmien puitteissa tarjottavat vakuutukset tulisi hinnoitella riskiperusteisesti. Moraalikadon ongelmaa voitaisiin torjua esimerkiksi siten, että vakuutusohjelmissa palkittaisiin tietynlaisista varautumis- tai suojelutoimenpiteistä katastrofien aiheuttamia vahinkoja vastaan. Vakuutuksiin tulisi myös sisältyä korkeat omavastuuosuudet. 5) Voiko parametristen vakuutusten kehittämiseen liittyvien tietojen käyttämiseen liittyä mielestänne ongelmia, esteitä tai rajoituksia? Mitkä tekijät voisivat tukea tällaisten innovatiivisten vakuutusratkaisujen edistämistä ja yleistymistä? Katsomme, että parametriset indeksiperustaiset vakuutukset voivat olla toimivia äärimmäisistä sääolosuhteista johtuvista tapahtumista aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Parametristen vakuutusten käyttöä puoltaisi etenkin se, että kyseiset vakuutukset ovat toimialasta riippumattomia ja näin ollen vakuutusten tarjoaminen myös rajat ylittävässä toiminnassa on helpompaa. Lisäksi parametriset vakuutukset ovat eräiltä osin kustannustehokkaita sen vuoksi, ettei vahinkotarkastuksia tarvitse vahingon sattuessa suorittaa. Toisaalta parametrisiin vakuutuksiin usein liittyvä kaavamaisuus voi olla myös ongelmallista. Parametristen indeksiperustaisten vakuutusten kehittämistä puoltaa se, että näihin vakuutuksiin perustuvat järjestelmät eivät muiden vapaaehtoisten vakuutusten tapaan kärsi vakuutuksenottajien haitallisesta valikoitumisesta. Epäsymmetrisen informaation vuoksi vakuutusten yksilökohtainen hinnoittelu on kuitenkin lähes mahdotonta, mikä saattaa heikentää vakuutuksenantajien halua kehittää indeksiperustaisia vakuutustuotteita. 6) Voisiko riskiperusteinen hinnoittelu motivoida kuluttajia ja vakuutuksenantajia toteuttamaan toimenpiteitä riskin vähentämiseksi ja hallitsemiseksi? Olisiko riskiperusteisen hinnoittelun vaikutus erilainen, jos katastrofivakuutus olisi pakollinen? Mukauttavatko vakuutuksenantajat yleensä maksuja riskintorjuntatoimenpiteiden perusteella? Uskomme, että riskiperusteinen hinnoittelu motivoi kuluttajia ja vakuutuksenantajia toteuttamaan toimenpiteitä riskin vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Vastaavasti riskiperusteisen hinnoittelun vaikutus olisi erilainen katastrofivakuutuksen ollessa pakollinen, sillä kuluttajilla ei

4 4(6) tällöin olisi vastaavaa motivaatiota ryhtyä toimenpiteisiin vahinkoriskin vähentämiseksi. Vakuutusmaksujen mukauttaminen riskintorjuntatoimenpiteiden perusteella on Suomessa yleisempää yritysvakuutuksissa kuin kuluttajille suunnatuissa vakuutuksissa. 7) Onko olemassa joitakin tietyntyyppisiä katastrofeja, joiden yhteydessä olisi syytä ehdottaa kiinteitä maksuja? Olisiko kiinteisiin maksuihin liitettävä korvauskatto? 8) Mitä muita ratkaisuja olisi tarjottavissa pienituloisille kuluttajille, joilla ei muuten olisi varaa katastrofivakuutustuotteisiin? Emme pidä kiinteitä maksuja varteenotettavina minkäänlaisten katastrofivakuutusten kohdalla. Painotamme tuotekehityksen merkitystä katastrofivakuutustuotteiden saatavuuden varmistamisessa. Jos vakuutustuotteisiin liittyvät omavastuut ovat tarpeeksi korkeita, myös vakuutustuotteiden hinnat pysyvät yleensä kohtuullisina. Valtiot voivat myös tarvittaessa tukea ennallistamistoimenpiteitä esimerkiksi myöntämällä matalakorkoisia lainoja kuluttajille. Pienituloisten kuluttajien asemaa turvaavat Suomessa yleisesti sosiaaliturva ja toimeentulotuki, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Tarveharkintaisen toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Tarvittaessa myös hätätilamajoitus ynnä muut katastrofien aikaiset poikkeusjärjestelyt turvaavat yksilöiden asemaa katastrofitilanteissa. 9) Olisiko pitkäaikaisten katastrofivakuutusten käyttöä syytä pyrkiä edistämään? Mitä hyötyjä tai haittoja tästä koituisi vakuutuksenantajille ja vakuutetuille? Pidämme todennäköisenä, että jos luonnonkatastrofeja koskevat vakuutustuotteet ovat tarpeeksi toimivia ja houkuttelevia, niille myös löytyy kysyntää markkinoilla. Erityisiä pitkäaikaisten katastrofivakuutusten käyttämisen edistämiskeinoja ei mielestämme tarvita. 10) Onko ennen sopimuksentekoa annettavia tietoja ja sopimustietoja koskevia vaatimuksia mielestänne tarpeen yhdenmukaistaa EU:n tasolla? Jos vastaus on kyllä, olisiko pyrittävä täyteen vai vähimmäistason yhdenmukaistamiseen? Mitä tietoja esimerkiksi seuraavista olisi sitoumukseen sisällyttävä: vakuutetun riskin luonne mukautumis- ja torjuntatoimet vakuutetun riskin minimoimiseksi ominaispiirteet ja edut (kuten jälleenhankintakustannusten korvaaminen kokonaan tai omaisuuden todellinen käyttöarvo) ulkopuolelle jättämiset tai rajoitukset korvausvaatimuksen tekemistä koskevat ehdot, esimerkiksi jos sekä vahingon että vahingosta ilmoittamisen on tapahduttava sopimuskauden aikana kenelle ja missä määrin kuuluvat kustannukset vahingon tutkimisesta ja toteamisesta sopimusvaikutukset, jos vakuutuksenantaja ei toimita tarvittavia tietoja irtisanomisoikeuden käyttöön liittyvät oikeussuojakeinot, kustannukset ja menettelyt sopimusten uusiminen valitusten käsittely? Suhtaudumme varauksella ennen sopimuksentekoa annettavia tietoja ja sopimustietoja koskevien vaatimusten yhdenmukaistamiseen EU-tasolla. Vaatimusten yhdenmukaistaminen olisi hyvin vaativa tehtävä etenkin sen vuoksi, että katastrofit ja niiden esiintymisriskit vaihtelevat merkittävästi maittain. Jos tietoja koskevien vaatimusten yhdenmukaistamiseen

5 5(6) kuitenkin päädytään, kyseeseen voi tulla vain vähimmäistason yhdenmukaistaminen. Näemme, että kansallisilla kuluttaja- ja/tai vakuutusvalvontaviranomaisilla on myös oma roolinsa vakuutussopimusten läpinäkyvyyden ja selkeyden valvonnassa. 11) Voidaanko moraalikatoa torjua tehokkaasti vähennyksillä, omavastuulla, rinnakkaisvakuutuksella ja muilla rajoituksilla? Mitkä vaihtoehtoiset ehdot voisivat tulla kysymykseen katastrofivakuutuksissa, ottaen huomioon, että vakuutuksenottaja ei välttämättä voi toteuttaa tehokkaita toimia katastrofiriskin pienentämiseksi? Moraalikatoa voidaan torjua tehokkaasti kysymyksessä mainituilla tavoilla. 12) Miten aikaisempien katastrofien vaikutuksista kerättävää dataa voitaisiin parantaa (esim. käyttämällä standardiformaatteja, parantamalla vakuutuksenantajilta ja muilta organisaatioilta kerättävän datan saatavuutta ja vertailukelpoisuutta)? 13) Miten nykyisten ja ennakoitujen/tulevien katastrofien riskien kartoitusta voisi parantaa (esim. EU:n nykyinen lähestymistapa tulvariskien kartoitukseen tulvadirektiivin 2007/60/EY mukaisesti, pelastuspalveluyhteistyö ja EU:n riskikartoitusohjeiden31 käytön edistäminen)? 14) Miten voitaisiin kannustaa parempaan datan jakamiseen, riskianalyysiin ja riskin mallintamismenetelmiin? Olisiko saatavilla oleva data julkistettava? Pitäisikö EU:n toteuttaa toimia tällä alalla? Miten voitaisiin kannustaa vakuutusalan ja poliittisten päätöksentekijöiden vuoropuhelun jatkamiseen tällä alalla? Katsomme, että toimijoiden välistä tietojenvaihtoa koskevalla soft law -tyyppisellä sääntelyllä voitaisiin vaikuttaa edistävästi tietojenvaihtoon ja/tai tietojen vertailtavuuteen. Vakuutusalaa tulisi kannustaa keräämään ja välittämään mahdollisimman tarkkoja ja vertailun mahdollistavia tietoja vahingoista. Suomessa on jo tällä hetkellä olemassa erilaisia kysymykseen liittyviä tietokantoja, mutta ulkopuolisilla ei tietosuojan vuoksi ole niihin pääsyä. Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä myöskään kilpailusyistä ole halukkaita jakamaan omia tietojaan. Julkisten varojen ohjaaminen tiedonkeruuseen ja tutkimuslaitosten toimintaan olisi ratkaisu näihin ongelmiin. 15) Miten unioni voi tehokkaimmin auttaa kehitysmaita löytämään ratkaisuja, jotka suojaavat taloudellisesti katastrofin ja iskujen vaikutuksilta? Mitkä olisivat tärkeimmät toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi? Millaisia kumppanuussuhteita tässä tarkoituksessa olisi tavoiteltava yksityisen sektorin ja kansainvälisten instituutioiden välillä? OECD on parhaillaan tekemässä vastaavanlaista kehitysmaita ja ilmastonmuutosta koskevaa tutkimusta (muun muassa OECD Work on Adaptation to Climate Change, April 13), jota voisi mahdollisesti hyödyntää myös unionin päätöksenteossa. OECD on analysoinut muun muassa sitä, kuinka yksityinen sektori voisi osallistua ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen liittyvien sopeutumistoimien kehittämiseen sekä julkisten menettelytapojen roolia yksityisten toimien edistämisessä. 16) Mitkä ovat tärkeimmät huomioon otettavat näkökohdat suunniteltaessa ympäristövastuudirektiivin 2004/35/EY mukaisia taloudellisia turvajärjestelyjä ja vakuutuksia? 17) Onko saatavilla riittävästi dataa ja välineitä merkityksellisten ja uusien teollisten riskien integroidun analyysin suorittamiseksi? Miten voidaan varmistaa datan saatavuus, jakaminen ja välineiden läpinäkyvyys? Miten voitaisiin lisätä vakuutuksenantajien, yritysten ja toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä teollisuusonnettomuuksien vastuukysymyksiä ja tällaisista onnettomuuksista aiheutuvia menetyksiä koskevan tietämyspohjan parantamiseksi?

6 6(6) Ympäristövastuudirektiivin soveltamisalaan kuuluu ympäristön ennallistaminen, ei ympäristön vahingoittumisen aiheuttamien taloudellisten menetysten hyvittäminen maksamalla vahingonkorvausta. Näissä ennallistamistason ja tarvittavien varojen määrän päättää viranomainen yksittäisten vakuutusyhtiöiden laatimien vakuutusehtojen sijaan. Koska jokainen vahinkotapahtuma on erilainen, yleinen ja jäykkä järjestelmä ei ole tarkoituksenmukainen eikä kykene vastaamaan käytännön ongelmiin. Huomioon tulee ottaa myös se, että toimijoiden väliset erot ovat suuria. Emme kannata pakollisia vakuutuksia tälläkään sektorilla. Tietämyspohjaa teollisista riskeistä tulee pyrkiä laajentamaan eri tavoin ja näin luoda edellytyksiä viranomaisten, vakuutuksenantajien ja yritysten yhteistyölle sekä näiden väliselle tiedonkululle. 18) Millainen innovatiivinen vakuutusmekanismi sopisi parhaiten öljyn- ja kaasunporauksen avomeritoimintaan sen erityispiirteet huomioon ottaen? Onko vakuutusalan mahdollista rajoittaa riskinarviointiin ja vakuutusmaksujen laskemiseen liittyviä epävarmuustekijöitä? Millaista tietoa pitäisi olla julkisesti saatavilla, jotta voitaisiin edistää vakuutusmarkkinoiden tuotteiden kehittämistä suuronnettomuuksilta suojautumiseksi? 19) Olisiko vahingonkorvausvakuutusten sopimusehdot annettava ihmisen aiheuttamien katastrofien tapauksessa tiedoksi kolmansille osapuolille? Jos olisi, miten? Pidämme mahdollisena sitä, että vahingonkorvausvakuutusten sopimusehdot voitaisiin tietyissä tilanteissa antaa tiedoksi kolmansille osapuolille. Ongelmalliseksi voi kuitenkin muodostua kysymys siitä, mitä tietoja yrityksille pääsääntöisesti räätälöitävistä sopimusehdoista tulisi antaa ulkopuolisille. Sopimusehdot voivat sisältää esimerkiksi yrityssalaisuuksiksi luettavia tietoja. Lisäksi on huomattava, että oikeus vahingonkorvaukseen ei ole riippuvainen vahingon aiheuttaneen yrityksen ja tämän vakuutusyhtiön välisestä sopimuksesta vaan ratkeaa kansallisen vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Mitä sopimisehtojen julkistamiselle on siten tarkoitus saavuttaa? 20) Liittyykö vahinkotarkastukseen joitakin erityisiä osa-alueita, joilla pidemmälle menevästä yhdenmukaistamisesta olisi hyötyä? Mitkä nämä osa-alueet olisivat? Kohtaavatko vahinkotarkastajat käytännön vaikeuksia valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa? Emme pidä vahinkotarkastukseen liittyvää pidemmälle menevää yhdenmukaistamista tarkoituksenmukaisena. 21) Tässä asiakirjassa käsitellään luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien torjunnan ja niihin liittyvien vakuutusten eräitä erityispiirteitä. Onko joitakin tärkeitä osaalueita jätetty pois tai käsitelty liian suppeasti? Mitkä nämä osa-alueet olisivat? Terrorismia yhtenä mahdollisena ihmisen aiheuttaman katastrofin aiheuttavana tekijänä ei ole otettu huomioon.

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1(5) 12.10.2015 Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Vastuut ja roolit vakuuttamisessa 3 Vakuuttamisen periaatteet Savonlinnan kaupungissa 3.1 Vakuuttamisen

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette?

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette? Vakuutukset Alkutesti Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette? a) Ette mitään, koska ette aio poistua laivasta. b) Kaikille oman matkustajavakuutuksen,

Lisätiedot

Vesistötulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta

Vesistötulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta Vesistötulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta Tulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu kolmen eri vakuutusyhtiön korvauksista

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Fennian tiivistelmä TVL:n tiedotteesta 7.5.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Vuoden 2016 alusta tulee voimaan työtapaturma- ja ammattitautilaki (säädöskokoelmanumero 459/2015, lyhenne

Lisätiedot

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä Kolster Info -aamiaisseminaari 11.12.2012 IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY Vastuuvakuutus Underwriter Anni Niinikoski Patenttioikeudenkäynneistä EU:ssa Patenttioikeudenkäynneistä

Lisätiedot

Espoon kaupungin vakuutuspolitiikka

Espoon kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1 (5) 5.4.2012 Espoon kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Vastuut ja roolit vakuuttamisessa... 2 3. Vakuuttamisen periaatteet Espoon kaupungissa... 3 3.1

Lisätiedot

Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. TMH 0.2 Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Korvattavat vahingot, vakuutetut ja voimassaoloalue 1.1 Korvattavat vahingot 1.2 Vakuutetut

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

MUTKU-PÄIVÄT 2009. ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma

MUTKU-PÄIVÄT 2009. ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma MUTKU-PÄIVÄT 2009 ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto Vakuutuslainsäädäntö ja turvallisuus Vahingontorjunta 332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta Palo-,

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016 AGENDA Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2016 Ammatti- ja riskiluokkamuutokset 2016 MUUTOKSIA 2016 Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 1.1.2016.

Lisätiedot

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400 VAKUUTUSKIRJA Sivu Ryhmatapatu rmavakuutus 1 Vakuutustunnus 25.11.2010 70090201950 Asiakastunnus 20532702 RESERVILAISLIITTO RY DOBELNINKATU 2 00260 HELSINKI Vakuutuksenottaja Vakuutuskausi Maksu e RESERVILAISLIITTO

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen 120 vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO Tämä tuoteseloste on tarkoitettu avuksesi tutustuessasi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen vapaaehtoiseen

Lisätiedot

Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPA-BoS-12/069 FI Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä 1/7 1. Ohjeet Johdanto 1. EIOPA-asetuksen 1 (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen - EVLEV) 16 artiklan perusteella ja ottaen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE

VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE 1/5 VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi apteekkien riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa yritykselle. Suositus käsittää

Lisätiedot

2.1. Laki vapauttaa suurista vakuutusmaksuista

2.1. Laki vapauttaa suurista vakuutusmaksuista Dro 1/011/2002 Määräys x Ohje Päivämäärä 2.1.2002 Säännökset, joihin toimivalta määräysten/ohjeiden antamiseen perustuu L taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/1986) Kohderyhmät Museot ja näyttelyiden

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

JUDON VAKUUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN OSANA SUOMEN JUDOLIITON JÄSENPALVELUITA

JUDON VAKUUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN OSANA SUOMEN JUDOLIITON JÄSENPALVELUITA JUDON VAKUUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN OSANA SUOMEN JUDOLIITON JÄSENPALVELUITA Esitys Kevätliittokokoukselle 11. huhtikuuta 2014 Harri Hagman, työryhmän pj. Syyskokous 2.12.2013 nimesi työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta

Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta Muokkaako toimintaympäristö tuotteita vai päinvastoin? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari 16.11.2010 M.Vesterinen 23.11.2010 / 1 Henkivakuuttamiseen

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Yleistä tarjouskilpailusta

Yleistä tarjouskilpailusta Hallitus 3.12.2012, LIITE 7 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TARJOUSYHTEENVETO JA SUOSITUS 19. MARRASKUUTA 2012 Päivi Manni, asiakaspäällikkö Lasse Kärnä, asiakaspäällikkö Marsh Espoo

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Toimiminen EU avustajana. Tukisarka2015 koulutus 25.3.2015

Toimiminen EU avustajana. Tukisarka2015 koulutus 25.3.2015 Toimiminen EU avustajana Tukisarka2015 koulutus 25.3.2015 Vakuutetut Vakuutettuja ovat tuottajayhdistysten nimeämät ja maataloustuottajain liittojen hyväksymät EU-avustajat, jotka avustavat MTK:n jäseniä

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa

Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa UKK Instituutti 25. 3.2011Tiina Schaarschmidt- Pernaa 25.3.2011 Tiina Schaarschmidt-Pernaa Suunnittelijan ja urakoitsijan vastuu Vastuun perusteet

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN JA VAHINKOJEN AIHEUTTAMAT MENETYKSET VAKUUTUSALAN NÄKEMYS. Risto Joppe Karhunen Finanssialan Keskusliitto Turvallisuus & Infra

ONNETTOMUUKSIEN JA VAHINKOJEN AIHEUTTAMAT MENETYKSET VAKUUTUSALAN NÄKEMYS. Risto Joppe Karhunen Finanssialan Keskusliitto Turvallisuus & Infra ONNETTOMUUKSIEN JA VAHINKOJEN AIHEUTTAMAT MENETYKSET VAKUUTUSALAN NÄKEMYS Risto Joppe Karhunen Finanssialan Keskusliitto Turvallisuus & Infra 1 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO (FK) Etujärjestö, joka edustaa

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

HE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta

HE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten,

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet

Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet Jaakko Heikkilä, Katriina Heinola, Eero Liski, Sami Myyrä, Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Roolit maatalouden riskienhallinnassa uusjakoon 10.12.2014 Tutkimuksen

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset ja kulotus

Vastuuvakuutukset ja kulotus Vastuuvakuutukset ja kulotus Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 11.11.2009 Mitä vastuuriskillä tarkoitetaan? Riski siitä, että yritys tai yhteisö joutuu kantamaan seuraamukset toimintansa tuotteensa

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖN RYHMÄRAKENNUTTAMISTYÖRYHMÄN MIETINTÖÖN

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖN RYHMÄRAKENNUTTAMISTYÖRYHMÄN MIETINTÖÖN Lausunto 1 (5) Oikeusministeriölle Lausuntopyyntö LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖN RYHMÄRAKENNUTTAMISTYÖRYHMÄN MIETINTÖÖN Oikeusministeriö on pyytänyt Finanssialan Keskusliitolta (FK) lausuntoa ryhmärakennuttamistyöryhmän

Lisätiedot

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle if.fi Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi lääkäripalveluyrityksen riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

EIOPA(BoS(13/164 FI. Ohjeet vakuutusedustajien valitusten käsittelemisestä

EIOPA(BoS(13/164 FI. Ohjeet vakuutusedustajien valitusten käsittelemisestä EIOPA(BoS(13/164 FI Ohjeet vakuutusedustajien valitusten käsittelemisestä EIOPA WesthafenTower Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Phone: +49 69 951119(20 Fax: +49 69 951119(19 info@eiopa.europa.eu

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Liikennevakuutuslain uudistaminen

Liikennevakuutuslain uudistaminen Liikennevakuutuslain uudistaminen Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Hannu Ijäs Sosiaali- ja terveysministeriö Liikennevakuutus Suomessa Nykyinen laki tuli voimaan 1960. Liikennevakuutus perustuu monilta osin

Lisätiedot

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekunnat Yksityiset tiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset?

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset? Kun vahinko yllättää Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset? Kiireellisimmät toimenpiteet Äkillisten vesi- ja palovahinkojen

Lisätiedot

Korvaukset matkavakuutuksesta matkan peruuntuessa

Korvaukset matkavakuutuksesta matkan peruuntuessa 1 Porkkalankatu 1 00180 Helsinki Puh (09) 6850 120 www.fine.fi Korvaukset matkavakuutuksesta matkan Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Hanna Salo 2012 Tässä oppaassa kerrotaan niistä korvauksista, joita matkavakuutuksesta

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Valtiontakuu ja jaettu vastuu -alatyöryhmän raportti Eri maiden valtiontakuujärjestelmien vertailu Maat, joilla ei ole valtiontakuujärjestelmää

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Parasta TURVAA HEVOSELLESI. Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen

Parasta TURVAA HEVOSELLESI. Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen Parasta TURVAA HEVOSELLESI Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen IF HEVOSVAKUUTUS Sisällys Perusasioita, jotka on hyvä tietää... 3 Vakuutuksen sisältö............................................

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto Eriasteisia vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt > Rankkasade > Lumisade,

Lisätiedot

Vientilupamenettelyt

Vientilupamenettelyt Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Haj/1 21.06.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Haj/1 21.06.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 119 Sopimus raitioliikenteen vastuuvakuutuksesta HEL 2012-008940 T 02 08 02 00 Päätös Liikennelaitos liikelaitoksen päätti, että liikennelaitoksen raitioliikenteen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vertailutietoa nuorten kotivakuutuksista

Vertailutietoa nuorten kotivakuutuksista Vertailutietoa nuorten kotivakuutuksista Tulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu kolmen eri vakuutusyhtiön korvauksista 18.12.2013 Johanna Kantola ja Hanna Salo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot