Hallitus sivu 1 (31)

Transkriptio

1 Hallitus sivu 1 (31) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 8/2014 Aika to 12.pnä kesäkuuta 2014 alkaen klo 9 Paikka Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, kokoustila Solju, Inari L P Läsnä/ Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja poissa Tiina Sanila-Aikio I varapuh. joht. Heikki Paltto II Asko Länsman jäsen Petra Magga-Vars Anna Morottaja Ilmari Tapiola Pia Ruotsala ma hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Kalle Varis ma lakimiessihteeri Ulla Aikio-Puoskari koulutussihteeri 9 Hannu Kangasniemi oppimateriaalisihteeri 10 Marjukka Helander ma kulttuurisihteeri 11 Siiri Jomppanen kieliturvasihteeri 13 Anni-Helena Ruotsala ympäristösihteeri 15 Anne-Kirste Aikio tulkki

2 Hallitus sivu 2 (31) Sh KOKOUKSEN AVAUS Sh KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Esitys: Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ilmoitus kokouksesta on lähetetty hallituksen jäsenille Kokouskutsu-esityslista liitteineen on lähetetty jäsenille Sh PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

3 Hallitus sivu 3 (31) Sh ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Hyväksytään seuraava asioiden käsittelyjärjestys: 5 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi 6 Saamelaiskäräjien kanta saamelaiskäräjälakiin esitettyihin muutoksiin lausuntokierroksen jälkeen 7 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi 8 Vaalilautakunnan asettaminen vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien toimeenpanemista varten 9 Esitys saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseksi ja saamelaisopetuksen kehittämiseksi valtion talousarvioon vuonna Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna Esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarvioon vuonna Esitys saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuspalvelujen ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi valtion talousarvioon vuonna Inarinsaamen kielenkääntäjän viran täyttäminen 14 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sosiaalihuoltolaiksi 15 Esitys saamelaisten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatimiseksi 16 Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvion 2014 tarkistaminen 17 Pauli Saijetsin esitys toimitilahuoltajan tehtävän vakinaistamisesta 18 Pirkko Pieskin esitys laitoshuoltajan tehtävän vakinaistamisesta 19 Eron myöntäminen Pirjo Lotvoselle ja uuden varajäsenen nimeäminen koulutusja oppimateriaalilautakuntaan

4 Hallitus sivu 4 (31) Sh 4 jatkuu 20 Matkalaskujen hyväksyminen 21 Muut esille tulevat asiat 22 Ilmoitusasiat 23 Kokouksen päättäminen

5 Hallitus sivu 5 (31) Sh 5 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Maa- ja metsätalousministeriö pyytää saamelaiskäräjiltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (liite 1). Määräaika lausunnon antamiselle on Metsähallituslain uudistusta on valmisteltu alkuvuodesta 2008 lähtien. Ministerityöryhmä päätti vuonna 2012 jatkovalmistelun linjauksiksi, että valtion maaja vesiomaisuus säilyy suorassa valtion omistuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämisestä valtion maa- ja käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja tähän liittyen valmistelemaan ehdotusta Metsähallitusta koskevaan lainsäädäntöön otettaviksi säännöksiksi Metsähallituksen yhteyteen perustettavasta toimielimestä. Esitykseen on otettu mainitun työryhmän päivättyyn muistioon sisältyvät säännösesitykset. Esityksestä on neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa Uudistuksen tavoitteena on varmistaa nykyisenlaisen valtion maa- ja vesiomaisuuden hoidon jatkuminen ja tehdä lainsäädäntöön vain välttämättömät muutokset. Ehdotuksen mukaan Metsähallitus jatkaisi nykyisenkaltaisena liikelaitoskonsernina. Metsähallitusta koskeva eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvalta säilyisi ennallaan. Esityksen mukaan Metsähallitus harjoittaisi metsätaloutta valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettavassa laissa tarkoitetussa osakeyhtiössä. Perustettavalle valtion metsätalousyhtiölle annettaisiin lailla säädetty yksinoikeus metsätalousliiketoiminnan harjoittamiseen valtion maalla. Samalla sille säädettäisiin velvollisuus toteuttaa toiminnassaan Metsähallitukselle säädettäviä yhteiskunnallisia velvoitteita mm. poronhoidon, luontoarvojen, metsien virkistyskäytön ja työllisyyden edistämisen osalta ja velvollisuus noudattaa liikelaitoksen laatimia alueellisia luonnonvarasuunnitelmia. Luontopalvelut toimisi liiketoiminnasta eriytettynä osana Metsähallitusta hoitaen nykyisellä tavalla ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita, valtion retkeilyalueita ja muita sen hallintaan osoitettuja erityisalueita sekä niihin liittyviä julkisia hallinto- ja palvelutehtäviä. Esityksen tavoitteena on myös turvata säädösperusteisesti saamelaisten oikeus osallistua saamelaisten kotiseutualueella olevien valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevien päätösten valmisteluun. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi oma lukunsa Metsähallituksen toiminnasta saamelaisten kotiseutualueella. Lukuun otettaisiin säännökset saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta suunnittelusta ja heikentämiskiellosta.

6 Hallitus sivu 6 (31) Sh 5 jatkuu Heikentämiskieltoon liittyvää harkintaa varten Metsähallitukselle säädettäisiin velvollisuus selvittää yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa saamelaisten kotiseutualueella valtion maa- ja vesialueiden hoitoon ja käyttöön liittyvien suunnitelmien vaikutukset saamelaisille alkuperäiskansana. Saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella olisi oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että päätös on heikentämiskiellon vastainen. Ma lakimiessihteerin esitys (KV): Hallitus hyväksyy lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi (liite 2 Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9).

7 Hallitus sivu 7 (31) Sh 6 SAAMELAISKÄRÄJIEN KANTA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKIIN ESITETTYIHIN MUUTOKSIIN LAUSUNTOKIERROKSEN JÄLKEEN Saamelaiskäräjien kokous on antanut lausunnon saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista kokouksessaan Saamelaiskäräjät tuki työryhmän mietintöä esittäen kuitenkin seuraavia tarkennuksia työryhmän esitykseen: 17 b aloiteoikeus; 150 saamelaisen sijasta 50 saamelaista voisi tehdä aloitteen saamelaiskäräjille sekä 27 ehdokasasettelu; 10 saamelaisen muodostaman valitsijayhdistyksen sijasta kolmen saamelaisen muodostama valitsijayhdistys voi asettaa ehdokkaan saamelaiskäräjävaaleihin. Oikeusministeriö on tehnyt lausuntotiivistelmän lausuntopalautteesta (Mietintöjä ja lausuntoja 22/2014). Tiivistelmä löytyy oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta: Lausuntokierroksen jälkeen saamelaiskäräjälakia on jatkovalmisteltu oikeusministeriössä ja saamelaisasioiden ministerityöryhmässä. Ministerityöryhmä on tehnyt sellaisia muutoksia saamelaiskäräjälakiin, joita saamelaiskäräjien kokous lausunnossaan ei ole käsitellyt tai tukenut. Saamelaiskäräjät on neuvottelut oikeusministeriön kanssa saamelaiskäräjälain tarkistamisesta 13.5., ja Saamelaiskäräjät on ollut lisäksi saamelaisasioiden ministerityöryhmän kuultavana saamelaiskäräjälaista Liitteessä 3 on taulukkovertailu, jossa on rinnakkain saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset, saamelaiskäräjien kokouksen esitys ja saamelaisasioiden ministerityöryhmän hyväksymät muutokset työryhmän esitykseen nähden. Liitteessä 4 on puhdas lakiesitys ja niiden erityisperustelut niiden pykälien osalta, joihin on tullut muutoksia työryhmän esitykseen nähden. Liitteet ei- julkisia, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9 Hallituksen esitys saamelaiskäräjälaiksi olisi oltava eduskunnan käsiteltävänä viimeistään lokakuussa, jotta eduskunta ehtii asian käsitellä.

8 Hallitus sivu 8 (31) Sh 6 jatkuu Vs. lakimiessihteerin esitys (KV): Hallitus esittää saamelaiskäräjien kokoukselle, että se päättää hyväksyykö se saamelaiskäräjälakiin lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset (liite 4 Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9).

9 Hallitus sivu 9 (31) Sh 7 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA ILO 169-SOPIMUKSEN RATIFIOIMISEKSI Oikeusministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta kansainvälisen työjärjestön (ILO) itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta (liite 5). Hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausunnolle laajalle viranomais- ja sidosryhmätahoille sekä osalle saamelaisyhdistyksistä. Oikeusministeriö on selvittänyt vuonna 2012 ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä lausuntokierroksella. Saamelaiskäräjien kokous on antanut lausunnon ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä (liite 6). Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kannattanut sopimuksen ratifiointia edellyttäen mm., että sopimuksen ratifioinnin yhteydessä ratkaistaan saamelaisten maa-, vesi-, ja luonnonvaraoikeudet (artiklat 14 ja 15). Lausuntopalautteesta on laadittu tiivistelmä ja se on luettavissa oikeusministeriön kotisivuilla (OM 39/2012.). Saamelaiskäräjät on ollut valtioneuvoston iltakoulussa kuultavana Ilo 169- sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Saamelaisasioiden ministerityöryhmä kuuli saamelaiskäräjiä muiden tahojen ohella ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Saamelaiskäräjät ei ole osallistunut tehokkaasti eikä vaikuttavasti hallituksen esitysluonnoksen valmisteluun ja esitys on valmisteltu sisäisesti valtionhallinnossa. Yleissopimus on hyväksytty Genevessä pidetyssä 76. Kansainvälisessä työkonferenssissa. ILO:n perussäännön 19 artiklan mukaan jäsenvaltion on saatettava tällaiset sopimukset toimivaltaisen valtioelimensä käsiteltäväksi lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä varten. Hallituksen esitys asiasta annettiin 1990 (HE 306/1990 vp). Eduskunta päätti tuolloin hallituksen esityksen mukaisesti olla tässä vaiheessa ratifioimatta sopimusta. Hallituksen esityksessä sopimuksen ratifioimatta jättämistä perusteltiin sillä, ettei Suomen lainsäädännön voitu katsoa vastaavan sopimuksen määräyksiä lähinnä saamelaisten maahan kohdistuvien oikeuksien osalta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että lainsäädäntöä ei saa harmonisoida etukäteen vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita ( PeVL 19/1995 vp). Kansallisen lainsäädännön tarkistukset ovat kuitenkin usein tarpeen valmistauduttaessa sitoutumaan kansainväliseen velvoitteeseen (HE 165/2003 vp, PeVL 15/2004 vp ). Hallituksen esitysluonnoksen mukaan saamelaisten oikeusasema on kehittynyt vuodesta 1990 lähtien merkittävästi eikä sopimuksen ratifiointi edellyttäisi kansallisen lainsäädännön muuttamista miltään osin tai saamelaiskäräjien lisäresursointia. Suomen kansallinen lainsäädäntö täyttäisi esitysluonnoksen mukaan kaikki ILO I69-sopimuksen velvoitteet. Esitykset saamelaiskäräjälain tarkistamiseksi ja Metsähallituslain uudistamiseksi saamelaisia koskevien pykälien osalta edesauttaisivat esityksen mukaan ILO 169-sopimuksen velvoitteiden täyttämistä.

10 Hallitus sivu 10 (31) Sh 7 jatkuu Esitysluonnoksen mukaan saamelaisilla on nykyisen kulttuuri-itsehallinnon nojalla mahdollisuus hallita kulttuurista ja sosiaalista kehitystään ILO 169-sopimuksen edellyttämällä tavalla. Saamelaisten maa- ja vesi- ja luonnonvaraoikeudet olisivat esitysluonnoksen mukaan turvattuja nykyisillä maahan ja veteen liittyvillä käyttöoikeuksilla, erityislaeissa olevilla saamelaiskulttuurin heikentämiskielloilla ja oikeudella yksityisomistukseen. Perinteisten saamelaiselinkeinojen suojaa ei olisi tarvetta esityksen mukaan parantaa. Sopimuksen suojan piirissä olisi esityksen mukaan saamelaiset alkuperäiskansana sekä romanit, mikäli he julistautuisivat heimokansaksi ja täyttäisivät yleissopimuksen 1 kohdan a alakohdan objektiiviset kriteerit. Esitysluonnoksessa mainitaan että saamelaisasian neuvottelukunta, jota ei ole asetettu ja joka ei ole toiminut vuodesta 2009 lähtien, voisi toimia sopimuksen artikla 33 (hallintoa) velvoitteita tukevana tahona. Artikla 4:n mukaan alkuperäis- ja heimokansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, työn, kulttuurin ja ympäristön suojelemiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan perinteisiä saamelaisia artikla 4:n tarkoittamia instituutioita olisivat Suomessa esimerkiksi saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja kolttaneuvosto, vuonna 2009 perustettu Inarinsaamelaiset ry ja siitajärjestelmä. Sopimuksen ratifioimisesta esitetään säädettävän blankettilailla, jolla saatetaan voimaan yleissopimuksen määräykset. Sopimus tulisi Suomessa voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on rekisteröinyt Suomen ratifioinnin. Sopimuksen voimaansaattamisesta säädettäisiin erikseen asetuksella. Hallituksen esityksen olisi oltava eduskunnan käsiteltävänä viimeistään lokakuussa, jotta nykyinen valtiopäivät ehtii asian käsitellä. Saamelaiskäräjien hallinnossa valmistellussa lausuntoesityksessä tarkastellaan hallituksen esityksen erityisperusteluja, niiden vaikutuksia Suomen saamelaisille ja suhdetta Suomen oloihin, kansainvälisiin velvoitteisiin, ILO:n käsikirjoihin sekä ILO:n asiantuntijakomitean suosituksiin sopimuksen ratifioinneille valtioille. Vs. lakimiessihteerin esitys (KV): Hallitus hyväksyy lausunnon (liite 7) hallituksen esitysluonnoksesta ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi esitettäväksi yleiskokoukselle. Liite eijulkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

11 Hallitus sivu 11 (31) Sh 8 VAALILAUTAKUNNAN ASETTAMINEN VUODEN SAAMELAISKÄRÄJÄVAALIEN TOIMEENPANEMISTA VARTEN Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syksyllä Näissä vaaleissa valitaan uusi saamelaiskäräjät vaalikaudeksi Saamelaiskäräjälain (974/1995) 14 :n mukaan saamelaiskäräjät asettaa vaaleja varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on saamelaiskäräjälain 20.1 :n mukaan toimeenpanna vaalit lain ja vaaliohjesäännön mukaisesti. Saamelaiskäräjälain 20.3 :n mukaisesti vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnassa tulee olla jäsen ja varajäsen jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lautakuntaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta eri toimielimissä. Vaalien tekninen valmistelu tulisi aloittaa viimeistään kuluvan vuoden kesäkuussa. Tätä työtä varten tulee ottaa päätoiminen sihteeri, jonka nimeäminen kuuluu saamelaiskäräjälain 20.4 :n mukaan vaalilautakunnalle. Lisäksi tarvitaan avustavaa henkilöstöä. Edellisten, vuonna 2011 toimitettujen vaalien toimeenpanemista vastanneeseen lautakuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Enontekiö: Inari: Juha Magga, varajäsen Nils-Henrik Valkeapää Ilmari Laiti, varajäsen Marja Männistö Marjaana Aikio, varajäsen Oula Valkeapää Sodankylä: Pekka Aikio, varajäsen Inga-Briitta Magga Utsjoki: Maria-Sofia Aikio, varajäsen Vieno Länsman Vaalilautakunnan puheenjohtajan toimi Pekka Aikio.

12 Hallitus sivu 12 (31) Sh 8 jatkuu Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Hallitus esittää saamelaiskäräjien kokoukselle, että se asettaisi saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaalien valmistelua ja toimeenpanoa varten vaalilautakunnan nimeten siihen 1) puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen ja 2) neljä muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen ottaen huomioon, että vaalilautakunnassa tulee olla jäsen ja varajäsen jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta ja, että jäseniä nimettäessä tulee noudattaa tasa-arvolain säännöksiä naisten ja miesten välisestä edustuksesta eri toimielimissä.

13 Hallitus sivu 13 (31) Sh 9 ESITYS SAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN VALMISTAMISEKSI JA SAAMELAISOPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI VALTION TALOUSARVIOON VUONNA 2016 Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 11 :n (kohta 10) mukaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan tulee laatia käräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta oppimateriaalimäärärahasta. Saamelaiskäräjät on vuodesta 2006 lähtien esittänyt erillistä valtionavustusta myös saamelaisopetuksen kehittämiseen ja koulutusja oppimateriaalilautakunnan/-toimiston toimintaedellytysten parantamiseen. Esitys vuoden 2016 talousarvioon tulee tehdä kesäkuun aikana, jotta se ehtii ko. vuoden talousarvion raamineuvotteluihin. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta hyväksyi koulutussihteerin ja oppimateriaalisihteerin valmistelemaa esitystä saamelaisopetuksen kehittämistä ja saamenkielistä oppimateriaalityötä koskeviksi valtionavustuksiksi vuoden 2016 talousarviossa kokouksessaan 3/2014 ( ). Koulutussihteerin esitys (UAP): Hallitus hyväksyy olevan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan esityksen saamelaisopetuksen kehittämistä ja saamenkielistä oppimateriaalityötä koskeviksi valtionavustuksiksi vuoden 2016 talousarviossa esitettäväksi edelleen saamelaiskäräjien kokoukselle (liite 8). Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

14 Hallitus sivu 14 (31) Sh 10 SELVITYS SAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN VALMISTAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2013 Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 11 :n (kohta 9) mukaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan tulee laatia käräjien kokoukselle vuosittain selvitys saamelaisen oppimateriaalimäärärahan käytöstä. Saamelaiskäräjät sai vuoden 2013 valtion talousarviosta yhteensä euroa saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen (talousarvion momentti ). Lisäksi oppimateriaalin myyntituloja kertyi noin euroa. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta hyväksyi kokouksessaan 2/2014 ( , 6 ) saamelaiskäräjien kokoukselle osoitetun selvityksen vuoden 2013 oppimateriaalityöstä ja varojen käytöstä. Oppimateriaalisihteerin esitys (HK):. Hallitus hyväksyy selvityksen saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä 2013 esitettäväksi saamelaiskäräjien kokoukselle (liite 9). Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

15 Hallitus sivu 15 (31) Sh 11 ESITYS SAAMELAISEKSI KULTTUURIMÄÄRÄRAHAKSI VALTION TALOUSARVIOON VUONNA 2016 Saamelaiskäräjien työjärjestyksen (13.6 ) mukaan kulttuurilautakunnan tehtävänä on hallituksen alaisena laatia saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta kulttuurimäärärahasta. Saamelaiskäräjät laatii vuosittain esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi käytettäväksi saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan valtion sitä seuraavan vuoden budjettiin. Kulttuurilautakunta hyväksyi kokouksessaan esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion vuoden 2016 talousarvioon edelleen hallitukselle ja saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi. Vs. kulttuurisihteerin esitys (MH): Hallitus hyväksyy esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarvioon 2016 edelleen esitettäväksi saamelaiskäräjien kokoukselle (liite 10). Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

16 Hallitus sivu 16 (31) Sh 12 ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN, VARHAISKASVATUSPALVELUJEN JA KIELIPESÄTOIMINNAN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VALTION TALOUSARVIOON VUONNA 2016 Saamelaiskäräjien työjärjestyksen (17.6 ) mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on hallituksen alaisena laatia käräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta sosiaali- ja terveyspalvelumäärärähasta. Valtion talousarviossa on ollut vuodesta 2002 lähtien erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Päivähoidon hallinnonalasiirron yhteydessä vuonna 2013 saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitetusta määrärahasta siirrettiin euroa saamenkielisen päivähoidon tarpeisiin omaksi momentiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten valtion talousarviossa on ollut vuodesta 2011 lähtien oma valtionavustusmomentti. Saamelaisten sosiaali- ja terveys- ja varhaiskasvatuspalvelujen sekä kielipesätoiminnan esitysluonnokseen on sisällytetty saamelaisten kotiseutualueen kuntien tekemät esitykset saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt esityksen kokouksessaan edelleen hallitukselle ja saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi. Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Hallitus hyväksyy esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuspalvelujen ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi 2016 edelleen esitettäväksi saamelaiskäräjien kokoukselle (liite 11). Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9.

17 Hallitus sivu 17 (31) Sh INARINSAAMEN KIELENKÄÄNTÄJÄN VIRAN TÄYTTÄMINEN Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa on saamelaiskäräjien työjärjestyksen 36.2 :n mukaan inarinsaamen kielenkääntäjän virka (V kääntäjän virka). Hallitus nimittää työjärjestyksen 6 :n 10 kohdan mukaan ko. virkamiehen. Virka on ollut haettavana vuoden 2013 tammikuussa, mutta virkaa ei saatu täytettyä. Inarinsaamen kääntäjän virka on täytetty määräaikaisti saakka. Saamelaiskäräjät julisti käräjien työjärjestyksen 42 :n nojalla kielenkääntäjän viran haettavaksi 30 päivän hakuajalla niin, että hakuaika päättyi Viranhakuilmoitus julkaistiin Lapin Kansa lehdessä, työvoimahallinnon internetsivustolla saamelaiskäräjien internet-sivulla. Hakuilmoituksessa määrättiin, että viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakuilmoitus on liitteenä 12. Määräaikaan mennessä virkaa hakivat filosofian maisteri Tanja Kyrö ja kasvatust.yo., saamen kielen opiskelija Iiris Mäenpää, molemmat Inarista. Liitteenä yhteenveto hakijoista ja heidän ansioistaan (liite 13 Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 24 ). Saamen kieliturvasihteerin esitys (SJ): Hallitus 1) päättä täyttää inarinsaamen kääntäjän vakinaisen viran. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. 2) antaa kieliturvasihteerille valtuudet sopia virkaan nimitetyn kanssa viran vastaanottamiseen liittyvistä käytännön asioista.

18 Hallitus sivu 18 (31) Sh 14 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA SOSIAALIHUOLTOLAIKSI Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa kahdesta toisiinsa liittyvästä luonnoksesta hallituksen esityksiksi: hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (liite 14). Määräaika lausunnon antamiselle on Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi sosiaalihuoltolaki. Lain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla olisi subjektiivinen oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Lakiluonnokseen sisältyy useita ehdotuksia, joilla parannettaisiin yhteistyötä sosiaalija terveydenhuollon sekä muiden toimialojen kesken. Lisäksi selkeytettäisiin yhteisissä palveluissa sovellettavia säännöksiä. Lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelujen saaminen ja perusoikeuksien toteutuminen turvattaisiin monialaisen yhteistyön ja koko sosiaalihuoltoa koskevan yhtenäisen päätöksentekomenettelyn avulla. Lakiesitykseen sisältyisivät asiakkaan kohtelua koskevat säännökset, joiden noudattamisella on asiakkaan oikeusturvan kannalta keskeinen merkitys. Palvelujen laadun varmistamiseksi laissa säädettäisiin omavalvonnasta sekä sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvien ilmoitusvelvollisuudesta. Asiakas voisi tehdä muistutuksen ja kantelun paitsi saamastaan kohtelusta myös muusta sosiaalihuoltonsa laatuun liittyvästä asiasta. Muistutuksesta tulisi ensisijainen kanteluun nähden. Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2015 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Hallitus hyväksyy lausunnon hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolaiksi sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettavaksi (liite 15). Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

19 Hallitus sivu 19 (31) Sh 15 ESITYS SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTA SITOUMUKSEN LAATIMISEKSI Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus hyväksyttiin vuonna 2013 (liite 16). Sitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 on korvannut kansallisen kestävän kehityksen strategian. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumuksessa yhtenä tavoitteena on tuemme alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan kestävän kehityksen mukaisesti ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toiselle. Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden tukemiseksi toimialoja kannustetaan laatimaan omia kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia. Ympäristöministeriön kotisivuille on laadittu sitoumustietopankki, jossa organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa kestävän kehityksen sitoumuksia. Kestävän kehityksen sitoumus on julkinen toimenpidesitoumus, jossa yritys, organisaatio tai yksityishenkilö sitoutuu muuttamaan toimintaansa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Osana kansallista kestävän kehityksen strategiaa saamelaiskäräjät on laatinut ympäristöministeriön rahoituksella saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman. Ohjelma on hyväksytty vuonna Ohjelma on ollut saamelaiskäräjien sisäinen. Saamelaiskäräjien vaalikauden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kestävään kehitykseen liittyen: - Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti kansallisen kestävän kehityksen strategian ja yhteiskuntasitoumuksen valmisteluun. Saamelaiskäräjät valmistelee Suomen valtion rahoituksella kansalliseen strategiaan liitettävän, viranomaisia velvoittavan, saamelaisen kestävän kehityksen strategian. - Saamelaiskäräjät toimii kestävän kehityksen mukaisesti ilmastonmuutosta hilliten kaikessa toiminnassaan turvaten saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden ja saamelaiskulttuurin säilymisen myös tuleville sukupolville. Saamelaiskäräjien mahdollisuudet edistää saamelaisten kestävää kehitystä ovat rajalliset, rajoittuen kirjallisten esitysten antamiseen ja neuvotteluihin viranomaisten kanssa. Saamelaiskäräjien toimenkuvan kannalta ei ole tarkoituksenmukaista laatia yhteiskuntasitoumusta, joka koskisi vain saamelaiskäräjiä. Saamelaiskäräjät on jo sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti omassa toiminnassaan sekä Sajoksen liiketoiminnassa. Saamelaisen kestävän kehityksen turvaamiseksi olisi tarpeellista laatia yhteiskuntasitoumus, jossa saamelaiskäräjät, viranomaiset ja saamelaistahot sitoutuisivat edistämään saamelaista kestävää kehitystä. Sitoumuksen laatiminen edellyttäisi lisäresursseja saamelaiskäräjille, saamelaisyhteisön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien kuulemista sekä viranomaisyhteistyötä.

20 Hallitus sivu 20 (31) Sh 15 jatkuu Sitoumus poikkeaisi muista yhteiskuntasitoumuksista, minkä johdosta asiasta on tarpeellista antaa aloite ympäristöministeriölle. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta löytyy lisää tietoa ympäristöministeriön kotisivuilta: Ympäristösihteerin (A-H.R) esitys: Hallitus hyväksyy esityksen saamelaisten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatimiseksi (liite 17) ja esittää yleiskokoukselle sen hyväksymistä. Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

21 Hallitus sivu 21 (31) Sh 16 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTASUUNNITELMA-TALOUSARVION TARKISTAMINEN Saamelaiskäräjien vuoden 2014 toimintasuunnitelma-talousarvio on hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa (liite 18). Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan (6.4 ) hallitus vastaa käräjien kokouksen alaisena käräjien taloudesta. Saamelaiskäräjien talouden toteumaraportti ajalta liitteenä 19. Liite eijulkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9 Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Hallitus hyväksyy tarkistetun toimintasuunnitelma-talousarvion 2014 (liite 20). Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9

22 Hallitus sivu 22 (31) Sh 17 PAULI SAIJETSIN ESITYS TOIMITILAHUOLTAJAN TEHTÄVÄN VAKINAISTAMISESTA Pauli Saijets esittää kirjeessään (liite 21), että hänen tehtävänsä Sajoksen toimitilahuoltajana vakinaistettaisiin viitaten useampaan nimityspäätökseen ja työn pysyväisluonteisuuteen. Virkamieslain 9 :n mukaan virkamies voidaan nimittää määräajaksi vain, jos työn luonne, sijaisuus, tehtävien väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaisuutta. Tällöin virkamiestä ei nimitetä virkaan vaan virkasuhteeseen. Jos henkilö kuitenkin nimitetään määräajaksi, tulee nimittämiskirjasta ilmetä määräaikaisuuden peruste ja tällöin henkilö on nimitettävä koko perusteena olevaksi ajaksi. Pauli Saijets on aloittanut tehtävässään Hänelle on kirjoitettu nimittämispäätöksiä seuraavasti: Virkasuhteen määräaikaisuuden perusteena on ollut uuden toimitalon käyttöön liittyvät järjestelyt. Ma lakimiessihteeri laatii asiasta oikeudellisen arvion hallituksen kokoukseen (liite 22 Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9). Ma lakimiessihteerin esitys (KV): Hallitus 1) ottaa asian käsiteltäväkseen esityksen mukaisesti, 2) kuulee lakimiessihteerin oikeudellisen arvion asiasta, 3) päättää oikeudellisen arvion pohjalta toimitilahuoltajan tehtävän vakinaistamisesta.

23 Hallitus sivu 23 (31) Sh 18 PIRKKO PIESKIN ESITYS LAITOSHUOLTAJAN TEHTÄVÄN VAKINAISTAMISESTA Pirkko Pieski esittää kirjeessään (liite 23), että hänen tehtävänsä Sajoksen laitoshuoltajana vakinaistettaisiin viitaten useampaan nimityspäätökseen ja työn pysyväisluonteisuuteen. Virkamieslain 9 :n mukaan virkamies voidaan nimittää määräajaksi vain, jos työn luonne, sijaisuus, tehtävien väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaisuutta. Tällöin virkamiestä ei nimitetä virkaan vaan virkasuhteeseen. Jos henkilö kuitenkin nimitetään määräajaksi, tulee nimittämiskirjasta ilmetä määräaikaisuuden peruste ja tällöin henkilö on nimitettävä koko perusteena olevaksi ajaksi. Pirkko Pieski on aloittanut tehtävässään Hänelle on kirjoitettu nimittämispäätöksiä seuraavasti: Virkasuhteen määräaikaisuuden perusteena on ollut uuden toimitalon käyttöön liittyvät järjestelyt. Ma lakimiessihteeri laatii asiasta oikeudellisen arvion hallituksen kokoukseen (liite 22 Liite ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 6 kohta 9). Ma lakimiessihteerin esitys (KV): Hallitus 1) ottaa asian käsiteltäväkseen esityksen mukaisesti, 2) kuulee lakimiessihteerin oikeudellisen arvion asiasta, 3) päättää oikeudellisen arvion pohjalta laitoshuoltajan tehtävän vakinaistamisesta.

24 Hallitus sivu 24 (31) Sh 19 ERON MYÖNTÄMINEN PIRJO LOTVOSELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN KOULUTUS- JA OPPIMATERIAALILAUTAKUNTAAN Pirjo Lotvonen on kirjeellään pyytänyt eroa koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan varajäsenyydestä (liite 24). Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 10 :n mukaan käräjien kokous valitsee koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunnan tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan nykyinen kokoonpano: - puheenjohtaja Yrjö Musta (Teija Linnanmäki) - varapuheenjohtaja Rauni Äärelä (Anna-Liisa Väyrynen) - Inker-Anne Magga (Maarit Magga) - Asla Järvensivu (Kati Eriksen) - Aslak Holmberg (Pirjo Länsman-Kiimalainen) - Seija Sivertsen (Pirjo Lotvonen) - Liisa Holmberg (Outi Länsman) Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Hallitus myöntää eron Pirjo Lotvoselle ja esittää käräjien kokoukselle, että se nimeäisi Pirjo Lotvosen tilalle uuden varajäsenen koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan sen jäljelle olevaksi toimikaudeksi.

25 Hallitus sivu 25 (31) Sh MATKALASKUJEN HYVÄKSYMINEN Ei- julkinen, peruste laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/62, 24

26 Hallitus sivu 26 (31) Sh MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT

27 Hallitus sivu 27 (31) Sh ILMOITUSASIAT Ma. hallintopäällikön esitys (PR): Merkitään tiedoksi seuraavat asiat: 1. Puheenjohtajan päätökset - Lausunto Maa- ja metsätalousministeriölle valtioneuvoston asetusluonnoksesta poronhoitovuodelta 2014/2015 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta (liite 1 T), - Lausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle koneellista kullanhuuhdontalupahakemuksesta HL2013:0046 Ivalon paliskunnan alueelle (liite 2 T), - Lausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kullanhuuhdontalupahakemuksesta HL2013:0026 Muotkatunturin paliskunnan alueelle (liite 3 T), - Lausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kullanhuuhdontalupahakemuksesta HL2013:0058 Hammastunturin paliskunnan alueelle (liite 4 T) - Nimennyt syrjinnän seurantaryhmään ma hallintopäällikkö Pia Ruotsalan, - Lausunto Työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston asetusluonnoksista alueiden kehittämisestä, rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista ja rahoittamisesta (liite 5 T), - Vastine Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle kullankaivulupaa HL2012:0023 koskevassa asiassa (liite 6 T), - Vastine Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle kullankaivulupaa HL2012:0011 koskevassa asiassa (liite 7 T), - Lausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kullanhuuhdontalupahakemuksesta HL2013:0036 Ivalon paliskunnan alueelle (liite 8 T), - Lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle kaivoslain 169 :n 1 momentin muutamista koskevasta lakialoitteesta (LA78/2013 vp) (liite 9 T), - Nimennyt pohjoismaiseen oppimateriaaliyhteistyötä kehittävään virkamiestyöryhmään edustajaksi koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskarin ja hänen varaedustajaksi oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemen, - Lausunto Suomen ympäristökeskukselle LuTU-väliarvioinnista (liite 10 T). - Nimennyt alkuperäiskansojen maailmankonferenssin valmistelukokoukseen edustajaksi Kaisa Tapiola-Länsmanin, 2. I varapuheenjohtajan päätökset

28 Hallitus sivu 28 (31) Sh 22 jatkuu 3. II varapuheenjohtajan päätökset - Nimennyt resurssimobilisaatio ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset kansalliset tuet asiantuntijaverkostoon edustajaksi ympäristösihteeri Anni- Helena Ruotsalan, - Nimennyt Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansalliseen työryhmään edustajaksi ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsalan, - Nimennyt saamelaisten ekologinen perinnetieto saamelaisten kotiseutualueella hankkeen ohjausryhmään edustajaksi ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsalan, - Lausunto Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta ilmastomuutoksen kansalliseksi sopeutumisstrategiaksi 2022 (liite 11 T), - Lausunto Työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kaivoslain 169 :n muuttamisesta (liite 12 T), - Lausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle valtioneuvoston metsäpoliittisesta selonteosta 2050 (liite 13 T), - Yhteislausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain (621/2011) nojalla voimassa oleville kaivospiireille kaivoslain (621/2011) 52 :n mukaisten yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen (KaivNro: 4530/1a, 4567/1a, 4708/1a, 4774/1a, 5122/1a, 5354/1a, 5682/1a sekä 5579/1a) (liite 14 T), - Lausunto Ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi (liite 15 T), - Yhteislausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain (621/2011) nojalla voimassa oleville kaivospiireille kaivoslain (621/2011) 52 :n mukaisten yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen (KaivNro: 3735/1a, 4053/1a, 4379/1a, 4498/1a-b, 4769/1a, 4849/1a, 4887/1a, 5041/1 sekä 5207/1a-b) (Liite 16T), - Yhteislausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain (621/2011) nojalla voimassa oleville kaivospiireille kaivoslain (621/2011) 52 :n mukaisten yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen (KaivNro: 854/1a, 3353/1a, 3494/1a, 3588/1a, 3655/1a sekä 4046/1a) (liite 17 T), - Yhteislausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain (621/2011) nojalla voimassa oleville kaivospiireille kaivoslain (621/2011) 52 :n mukaisten yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen (KaivNro: 4072/1a ja 4211/1a-b) (liite 18 T), - Lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle kaivoslain 169 :n muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE60/2014 vp) (liite 19 T), - Lausunto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain (621/2011) nojalla voimassa oleville kaivospiireille kaivoslain (621/2011) 52 :n mukaisten yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen (KaivNro: 4929/1a) (Liite 20 T), - Lausunto Ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi (liite 21 T), - Kannanotto Maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2013 suurpetokorvausten maksamiseksi täysimääräisenä (liite 22 T),

29 Hallitus sivu 29 (31) Sh 22 jatkuu - Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön muistion mukaisesta esityksestä jakaa sanomalehdistön tuki vuonna 2014 (liite 23 T), - Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksestä (liite 24 T), - Lausunto Opetushallitukselle luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi (liite 25 T), - Nimennyt Tä lvvsijdd kolttakulttuurikeskus Sevettijärvelle hankkeeseen edustajaksi Pia Ruotsalan, - Nimennyt Yhdenvertaisuus etusijalle 7 hankkeen ohjausryhmään varsinaiseksi edustajaksi Ulla-Maarit Maggan ja hänen varajäsenekseen Nihkolas Valkeapään, - Hyväksynyt Saamelaisten kotiseutualuetta koskeva Pohjois-Suomen työryhmän kriteeriesityksen osaksi uudistettua PEFC metsäsertifiointikriteeristöä (liite 26 T). 4. Hallintopäällikön päätökset - Tarkistanut inarinsaamen ma.kääntäjän FM Tanja Kyrön palkkaluokkaa auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suorittamisen johdosta. - Palkannut Laura-Maija Niittyvuopion Sajoksen asiakaspalveluun väliseksi ajaksi. - Palkannut Laura Morottajan käsityöpajan ohjaajaksi Sajokseen väliseksi ajaksi. - Palkannut Unna-Maari Pulskan Saamelaismusiikkikeskuksen projektityöntekijäksi ajalle Myöntänyt palkatonta virkavapautta Inker-Anni Saralle ajalle jatko-opintoja ja väitöskirjan laatimista varten. - Myöntänyt isyysvapaata Pasi Aikiolle ajalle Myöntänyt isyysvapaata Kalle Varikselle ajalle ja Palkannut Pietari Seppäsen järjestelmäasiantuntija Pasi Aikion vanhempainvapaan ja loma-ajan sijaiseksi ajalle Saapuneet kirjeet - Lausuntoyhteenveto ja lausuntojen käsittely luonnoksesta poronhoitovuodelta 2014/2015 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta annettavaksi valtioneuvoston asetukseksi (liite 27 T), - Kokousmuistio saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisesta Ympäristöministeriön ja Saamelaiskäräjien välisestä neuvottelusta luonnonsuojelulain muutoksesta (liite 28 T), 6. Henkilöstöasiat - Luettelo saamelaiskäräjien palveluksessa olevista henkilöistä (liite 29 T).

30 Hallitus sivu 30 (31) Sh 22 jatkuu T-liitteisiin voi tutustua kokouspaikalla.

31 Hallitus sivu 31 (31) Sh KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN