RAPORTTI MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TILANTEESTA VUONNA 2011
|
|
- Aarno Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TILANTEESTA VUONNA 2011 Esipuhe Vapaaehtoistyön muodot ja sen määrittelemiseen käytetyt termit saattavat vaihdella eri kulttuureissa, mutta vapaaehtoistyön taustalla on aina samanlaisia arvoja: halu yhteisen hyvän edistämiseen vapaasta tahdosta, solidaarisuus ja tahdo tehdä vastikkeetonta hyvää. Vapaaehtoisia motivoivat arvot, kuten oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus, löytyvät sellaisinaan YK:n perustuskirjasta. Yhteiskunta, joka edistää ja tukee vapaaehtoistoiminnan eri muotoja on todennäköisesti myös yhteiskunta, joka huolehtii omistaan. Yhteiskunnat, jotka eivät anna arvoa ja tukea vapaaehtoistoiminnalle, jäävät myös paitsi sen tarjoamista hyödyistä. Viettäessään vapaaehtoistyön teemavuotta kymmenen vuotta sitten kansainvälinen yhteisö tunnusti vapaaehtoistyön arvon maailman maiden ja yhteisön edistyksessä, yhteenkuuluvuudessa ja jälleenrakennuksessa. Silti kun nyt pyrimme täyttämään YK:n vuosituhattavoitteita vuoteen 2015 mennessä, ei vapaaehtoistyötä ole edelleenkään aina sisällytetty kehitysstrategioihin ja kehityskeskustelun ytimeen. YK:n vapaaehtoisjärjestö tuotti tämän maailmanjärjestön ensimmäisen vapaaehtoistyötä koskevan raportin juhlistamaan vapaaehtoistyön teemavuoden kymmenvuotispäivää. Kertomalla vapaaehtoistyössä piilevistä mahdollisuuksista raportti näyttää kuinka nykyiset kehitysajattelun käytännöt eivät ota vapaaehtoistyön merkitystä tarpeeksi huomioon. Kahden viime vuosikymmenen aikana YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program - UNDP) on edistänyt inhimillistä kehitystä vaatimalla ihmisille enemmän vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, oikeutta kouluttautua ja saada riittävä elintaso ja elää pitkä ja terve elämä. Näinä vuosikymmeninä olemme saaneet lukea inhimillisen kehityksen raporteista, että kansallista kehitystä ei tule mitata ainoastaan kansantulon (BKT) pohjalta, vaan on myös kiinnitettävä huomiota yleiseen elämänlaadun paranemiseen. Inhimillisen kehityksen indeksi asettaa ihmisen kehitysajattelun keskiöön. Kehitysohjelman raportti korostaa myös muun kuin aineellisen kasvun merkitystä ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Koulutuksen ja terveydenhuollon piiriin pääsy sekä työolojen parantaminen ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös ihmisten aktivoituminen, voimaantuminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Vapaaehtoistyö on hyvä esimerkki aineettomasta kasvusta. Vuoden 2010 inhimillisen kehityksen raportti totesi: Ihmisen asettaminen kehitysajattelun keskiöön tekee prosessista tasa-arvoisemman ja laaja-alaisemman sekä tekee ihmisistä aktiivisia toimijoita muutoksessa. Raportin mukaan vapaaehtoistoiminta kehittää ihmisten kykyjä ja osaamista erittäin tehokkaasti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. YK:n kehitysohjelmassa (UNDP) uskomme ajattelua koskevaan muutokseen. Yhteiskuntaa muuttavien käytäntöjen on lähdettävä ruohonjuuritasolta ja lähiyhteisöistä. 1
2 Tämän raportin tehtävänä on laajentaa lukijan käsitystä vapaaehtoistyöstä ja aloittaa keskustelu sen tarjoamista mahdollisuuksista rauhalle ja kehitykselle. Helen Clark Pääjohtaja, YK:n kehitysohjelma UNDP Esittely Tämä raportti keskittyy niihin yleismaailmallisiin arvoihin, jotka motivoivat ihmisiä kaikkialla maailmassa tekemään vapaaehtoistyötä yhteisen hyvän puolesta sekä vapaaehtoistyön vaikutuksiin yhteiskunnalle ja yksilöille. Vapaaehtoistyö edistää ihmisten vuorovaikutusta, yhteiskunnallista osallistumista ja yksilöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Vapaaehtoistyön arvo yhteiskunnallisessa kehityksessä tunnustettiin vuonna 2001 YK:n sadankahdenkymmenenkuuden jäsenvaltion hyväksyessä yleiskokouksen päätöslauselman vapaaehtoistyön teemavuoden lopulla. Tämä päätöslauselma antoi lukuisia suosituksia vapaaehtoistyön edistämisestä ja tukemisesta muun muassa valtioille, YK:n elimille ja järjestöille Kymmenen vuoden aikana joidenkin suositusten täytäntöönpanossa on tapahtunut huomattavaa edistystä Silti juhliessamme nyt vapaaehtoistyön teemavuoden kymmenvuotisjuhlaa, ei vapaaehtoistoiminnan arvoa ja vaikutuksia ole vieläkään täysin tunnustettu. Tarvitsemme toimivan joukon toisiaan tukevia ohjelmia, jotka ovat suunniteltu edistämään ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja yhteiskunnan hyvinvointia. Vapaaehtoistyö on olennainen osa kansakuntien ja yhteisöjen kestävää ja tasa-arvoista kehitystä. Nopeasti muuttuvassa maailmassamme vapaaehtoistyö on pysyvää. Sen muodot ja keinot saattavat vaihdella, mutta tärkeimmät arvot, solidaarisuus ja sitoutuneisuus, ovat ja pysyvät. Nämä arvot löytyvät kaikista kulttuureista ja yhteiskunnista ja ne ovat merkkinä ihmiskunnan ykseydestä. Tarve muuttaa kestämättömiä kulutus- ja tuotantotapojamme on nykyään suuri ja se vaatii toteutuakseen taakseen poliittista tahtoa ja myös tavallisten ihmisten aktiivista osallistumista. Vapaaehtoistyö ei ole yleislääke kaikkiin maailman ongelmiin, mutta se on tärkeä osa jokaista strategiaa, joka ei pidä taloudellista hyötyä kaiken mittana, vaan tunnustaa myös sen, että ihmiset haluavat tehdä asioita pyyteettömästi ja omien arvojensa ohjaamina, eivät vain hyötyäkseen itse. Raportissa tarjoamme useita esimerkkejä niistä monista muutoksista, joita vapaaehtoiset kokevat ja tuottavat. Kerromme, miksi vapaaehtoistoiminta on tärkeää yksilön kehitykselle. Ennen kaikkea olemme sitä mieltä, että inhimillisen yhteiskunnan on perustuttava luottamukselle, solidaarisuudelle ja keskinäiselle kunnioitukselle eli niille arvoille, joille vapaaehtoistoiminta perustuu. Tässä ensimmäisessä YK:n vapaaehtoistyöhön keskittyvässä raportissa käsittelemme monia termeihin ja metodeihin liittyviä kysymyksiä. Olemme tietoisia siitä, että lisätutkimus vapaaehtoistyön luonteesta ja laajuudesta on tarpeen. Raportti on tästä käytävän keskustelun alku, ei loppu. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan tietämystämme vapaaehtoistyön motiiveista, laajuudesta, arvosta ja vaikutuksista ympäri maailman. Flavia Pansieri Johtaja, YK:n vapaaehtoisohjelma UNV 2
3 Yleiskatsaus Ihmiset ovat kansakunnan todellinen varallisuus UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti vuonna Vapaaehtoisuus on yksi ihmissuhteiden peruselementeistä. Vapaaehtoisuudessa on kyse ihmisten tarpeesta osallistua oman yhteisönsä toimintaan ja tuntea olevansa tärkeä muille. Uskomme vahvasti, että vapaaehtoistoiminnalle luontaiset sosiaaliset suhteet ovat kriittisen tärkeitä ihmisen ja hänen yhteisönsä hyvinvoinnille. Vapaaehtoistoiminta perustuu sellaisiin arvoihin, kuten solidaarisuus, vastavuoroisuus, keskinäinen luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Kaikki nämä ovat merkittävästi elämänlaatua edistäviä arvoja. Ihmiset kaikkialla maailmassa osallistuvat vapaaehtoistyöhön useasta eri syystä: auttaakseen köyhyyden poistamisessa sekä terveydenhuollon ja koulutuksen parantamisessa, puhtaan veden ja asianmukaisen viemäröinnin mahdollistamiseksi, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristön tilaa koskevien uhkien torjumiseksi, katastrofiriskien vähentämiseksi, sosiaalisen syrjäytymisen sekä väkivaltaisten konfliktien ehkäisemiseksi. Vapaaehtoistyö edistää rauhaa ja kehitystä tuottamalla hyvinvointia ihmisille ja heidän yhteisöilleen. Vapaaehtoistyö muodostaa myös selkärangan monille kansallisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille, muille kansalaisyhteiskunnan (ts. kolmannen sektorin) järjestöille sekä sosiaalisille ja poliittisille liikkeille. Vapaaehtoistyö on näkyvä osa julkista sektoria ja jatkuvasti kasvava osa yksityistä sektoria. Yk:n kansainvälisen vapaaehtoistyön teemavuoden 2001 jälkeen vapaaehtoistyön merkitys on yhä useammin ymmärretty ja tunnustettu. Tästä huolimatta vapaaehtoistyö on edelleen väärinymmärrettyä ja aliarvostettua. Vapaaehtoistyön sekä rauhan ja inhimillisen kehityksen väliset vahvat siteet unohdetaan aivan liian usein. On aika ymmärtää vapaaehtoistyön merkitys elämänlaatua sekä yleistä hyvinvointia edistävänä puuttuvana lenkkinä yhteiskunnallisen kehityksen kaavassa, jossa talouskasvu on edelleen keskipisteenä. Joka tapauksessa, kuten UNDP:n ensimmäisessä Inhimillisen kehityksen raportissa mainitaan, ihmiset ovat kansakunnan todellinen varallisuus. Yhteiskunnallisessa kehityksessä on kyse siitä, että ihmisillä on yhä enemmän mahdollisuuksia elää omien arvojensa mukaista elämää. Talouskasvu on vain yksi tapa lisätä näitä mahdollisuuksia.(1) Inhimillisen kehityksen kriteereihin, joita ovat muun muassa pääsy terveydenhuoltoon ja koulutukseen, on lisätty yksi asia: vapaus käyttää tietoja ja taitoja oman elämän rakentamiseen. Tätä laajennettua kehityksen määritelmää on käytetty kahdenkymmenen vuoden ajan YK:n maailmanlaajuisissa Inhimillisen kehityksen raporteissa sekä yli kuudessasadassa kansallisessa inhimillisen kehityksen raportissa. Tämä ensimmäinen YK:n julkaisema Raportti maailman vapaaehtoistyön tilasta korostaa sitä, kuinka ihmiset voivat vapaaehtoistyötä tekemällä vaikuttaa omaan ja yhteisönsä elämään. Vapaaehtoistyö on osa inhimillistä kehitystä, mutta sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole yhteiskunnallisessa kehityksessä käytävässä keskustelussa vielä täysin hahmotettu ja ymmärretty, varsinkaan YK:n vuosituhattavoitteiden yhteydessä. On kuitenkin muistettava, että huomattavaa kehitystä on tapahtunut Kansainvälisen vapaaehtoistyön teemavuoden 2001 jälkeen, erityisesti kehitysmaissa tuolloin tunnustetuissa neljässä pääteemassa eli vapaaehtoistyön laajemmassa tunnustamisessa, toiminnan helpottamisessa, verkostoitumisessa sekä vapaaehtoistoiminnan edistämisessä. Hallitukset ovat kehittäneet kattavan listan suosituksia toimista, joilla vapaaehtoistyötä voidaan tukea. Nämä suositukset sisältyvät YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 56/38 joka hyväksyttiin vuonna 2001, ja jota on täydennetty myöhempien YK:n yleiskokousten päätöslauselmissa.(2) Näitä suosituksia on myös korostettu YK:n pääsihteerin 3
4 raporteissa.(3) Vapaaehtoistyö arvokkaana osana kehitysyhteistyösuunnitelmia Vapaaehtoistoiminta tulee sisällyttää keskeiseksi osaksi kehitysyhteistyöpolitiikan kansallista suunnittelua. Vapaaehtoisen oma-aputoiminnan sekä keskinäisen tuen arvokkaiden perinteiden tunnustaminen ja strateginen kehittäminen lisää kehitysyhteistyön onnistumisen mahdollisuuksia. Yhteyden luominen kehitysyhteistyötä tekevien maiden suuren yleisön, näissä maissa toteutetun vapaaehtoistoiminnan ja kehitysmaissa toteutetun vapaaehtoistoiminnan välille, voi myös auttaa julkisen tuen saamista kehitysyhteistyölle.(4) Lähde: YK:n yleiskokous (2002b). Tämän raportin ajankohta, vuosikymmen Kansainvälisen Vapaaehtoistyön teemavuoden 2001 jälkeen, on erityisen tärkeä, koska samaan aikaan käydään vilkasta keskustelua siitä, millaisen yhteiskuntamuodon haluamme itsellemme ja tuleville sukupolville. Globalisaatio on nopeasti muuttamassa kulttuurisia ja sosiaalisia normeja, tuoden samanaikaisesti etuja joillekin ja rajoituksia sekä syrjäytymistä toisille. Monet tuntevat menettäneensä oman elämänsä hallinnan.(5) Vapaaehtoistyö on yksi tapa kytkeytyä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tällä tavalla ihmiset saavuttavat yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta ja pystyvät vaikuttamaan elämänsä suuntaan. Vapaaehtoistoiminta ankkurina maailmanlaajuisten muutosten edessä Ihmiset tuntevat usein voimattomuutta globalisaation edessä; he ovat kuin aallokossa ajelehtivat laivat ilman ankkuria. Vapaaehtoistoiminta voi olla ankkurina kun ihmiset vaikuttavat omassa yhteisössään tapahtuvaan muutokseen. Lähde: Marian Harkin, Euroopan Parlamentin jäsen, UNV High-Level Advisory Board (2011)(6) Milloinkaan ennen maailmanhistoriassa ihmisellä ei ole ollut yhtä suurta mahdollisuutta vaikuttaa oman yhteisönsä kehitykseen ja luoda omaa kohtaloaan. Osallistavaa demokratiaa on vaadittu vapaaehtoisvoimin toteutetulla kampanjoinnilla ja nopeasti kehittyvä digitaalinen viestintä on mahdollistanut uudenlaisen aktivismin. Näin on tapahtunut Latinalaisessa Amerikassa 1980-luvulla, Itä-Euroopassa 1990-luvulla sekä viimeisimpänä arabimaailmassa 2010-luvulla. Vapaaehtoistyö on saatava kehitysyhteistyötä koskevan keskustelun eturintamaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti sekä kansallisesti. Mielenkiinto vapaaehtoistyön monimuotoisuuteen on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja aiheesta on yhä enemmän akateemista tutkimusta olemassa. Kiinnostuksen kasvamisesta todistavat myös monet vapaaehtoistyötä käsittelevät keskustelufoorumit sekä vapaaehtoistyön saama medianäkyvyys, varsinkin luonnonkatastrofien ja suurten urheilutapahtumien, kuten olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen yhteydessä. On myös yhä enemmän merkkejä hallitusten vapaaehtoistyötä tukevista toimista osana kansalaistoimintaa, sekä palveluiden tuottamisen parantamiseksi että sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja harmoniaa tukevien arvojen edistämiseksi. Vaikka tällainen kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan ei alkanut vuoden 2001 kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnan teemavuodesta, monet uudet vapaaehtoistoimintaan liittyvät aloitteet voidaan jäljittää sinne saakka. Tämä raportti ei aio kopioida olemassa olevaa vapaaehtoistoimintaa käsittelevää tieteellistä työtä. Sen sijaan esitämme vision vapaaehtoistyöstä ja tutkimme, miten se liittyy joihinkin aikamme tärkeimpiin rauhan- ja kehitystyön haasteisiin. Vaikka mainitut esimerkit ovat 4
5 pääasiassa kehitysmaista, tämä raportti on kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi maailmanlaajuisesti. YK:n yleiskokouksen uraauurtava päätöslauselma 56/38 sisältää selkeät suositukset keinoista, joilla hallitukset ja YK-järjestelmä voivat tukea vapaaehtoistyötä.(7) Tärkeimpien näkökulmien joukossa olivat: - Vapaaehtoistyön unohtaminen politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa voi johtaa riskiin jättää arvokas voimavara ilman huomiota sekä heikentää yhteisöjä sitovia yhteistyön perinteitä.(8) - Ei ole olemassa yhtä maailmanlaajuisesti toimivaa mallia, sillä se mikä toimii yhdessä maassa, ei välttämättä toimi toisenlaisen kulttuurin ja perinteet omaavassa maassa.(9) - Vapaaehtoistyön tukeminen ei merkitse palkatun työvoiman vähentämistä.(10) MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINTA TÄNÄÄN Vapaaehtoistyön idea on tunnistettavissa jokaisesta yhteiskunnasta, vaikkakin vapaaehtoistyön toteutusmuodot vaihtelevat. Vuodesta 2001 lähtien laaja-alainen tutkimus on lisännyt suuresti ilmiön ymmärtämistä. Maailmalla on silti säilynyt laajalle levinneitä väärinkäsityksiä vapaaehtoistyön luonteesta ja vaikutuksista. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa mitata vapaaehtoistyön laajuutta. Useimmat tutkimukset todistavat kuitenkin vapaaehtoistyön olevan maailmanlaajuinen, valtavan laajamittainen ja vaikutuksiltaan merkittävä ilmiö. VAPAAEHTOISTOIMINNAN UUDET KASVOT Mahdollisuudet osallistua vapaaehtoiseen toimintaan ovat kasvaneet viime vuosina globalisaation, uuden teknologian leviämisen sekä yksityisen sektorin yhteiskuntavastuuseen liittyvän kiinnostuksen tuloksena. Esimerkiksi matkapuhelinviestintä ja online-vapaaehtoisuus ovat mahdollistaneet yhä useamman ihmisen osallistumisen vapaaehtoistyöhön ensi kertaa. Massiivinen tekstiviestiviestintä on yksi mikrovapaaehtoisuuden muoto, joka edistää tiedon tuottamista ja jakamista. Sitä käytetään säännöllisesti tietoisuuden lisäämiseksi, vaihtoehdoista tiedottamiseksi sekä julkisten palvelujen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Online-vapaaehtoisuus eli internetissä suoritettava vapaaehtoistyö on poistanut tarpeen sitoutua toimintaan vain tiettyinä aikoina ja tietyissä paikoissa, se on toisin sanoen lisännyt vapaaehtoistyön vapautta ja joustavuutta. Sosiaalisen median (kuten Twitter, Facebook, Orkut) kautta jaettu tieto on auttanut ihmisiä järjestäytymään muun muassa ilmastoa sekä demokraattista muutosta koskevien kysymysten ympärille, viimeisimpänä eräissä arabimaissa. Internet tekee vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden ihmisten ja vapaaehtoistyötä tarjoavien järjestöjen kohtaamisen aiempaa helpommaksi. Hyvä esimerkki tästä on YK:n Vapaaehtoisten online-vapaaehtoispalvelu (UNV Online Volunteering Service). Virtuaalisten eli internetissä toimivien yhteisöjen jäsenyys voi myös lisätä yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin tunteita. Vaikka vapaaehtoistyö ei ole uusi asia, se on saanut uusia muotoja ja ulottuvuuksia globalisaation aikakaudella. Vapaaehtoistyötä sisältävä matkailu voluntourism tai opiskelijoiden tapa pitää välivuosia, jonka aikana tehdään vapaaehtoistyötä, ovat uusia ilmenemismuotoja ja niiden vaikutukset ovat vielä epäselvät. Yritykset, kansalaisjärjestöt, yliopistot sekä uskonnolliset järjestöt ovat kasvavassa määrin mukana tarjoamassa tehtäviä kansainvälisille vapaaehtoisille. On olemassa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien 5
6 sisäistä vapaaehtoistyötä (diaspora volunteerism), jossa maahanmuuttajayhteisöjen asiantuntijat sitoutuvat lyhytaikaisiin tehtäviin siirtääkseen uudessa asuinmaassa kertynyttä tietotaitoa synnyinmaahansa. Toinen suhteellisen uusi ilmiö on yksityisen sektorin osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Tänä päivänä noin yksi kolmesta suuresta yrityksestä tarjoaa jonkinlaista työnantajan tukemaa vapaaehtoistyötä. Pitkäaikainen yhteistyö yksityisten yritysten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen välillä on kasvava suuntaus. VAPAAEHTOISTOIMINTA JA KEHITYSPOLITIIKKA Vapaaehtoistoiminnan vaikutus on erityisen silmiinpistävää kestävän kehityksen sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä. Vastoin yleistä käsitystä pienituloiset tai jopa köyhät tekevät yhtä paljon vapaaehtoistyötä kuin paremmin ansaitsevat. Vapaaehtoistoiminnassa vähemmän ansaitsevat käyttävät vahvuuksiaan, kuten tietojaan, taitojaan ja sosiaalisia verkostojaan itsensä, perheidensä ja yhteisönsä hyväksi. Vapaaehtoistoiminta on erittäin tärkeää haluttaessa vahvistaa heikoimmassa asemassa olevia saavuttamaan turvatun toimeentulon ja haluttaessa edistää heidän fyysistä, taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Vapaaehtoistoiminta voi myös vähentää sosiaalista syrjäytymistä, joka on usein seurausta köyhyydestä, marginalisoitumisesta ja muista epätasa-arvoisuuden muodoista. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa saada mukaan väestöryhmiä, jotka usein jätetään huomiotta, kuten naiset, nuoret ja vanhukset, vajaakuntoiset, maahanmuuttajat ja HIV/AIDS potilaat. On yhä enemmän todisteita siitä, että vapaaehtoistoiminta edistää sellaista arvomaailmaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka mahdollistaa konfliktien jälkeisen sovittelun ja jopa ehkäisee väkivaltaisia yhteenottoja. Edistämällä luottamuksen rakentamista vapaaehtoistoiminta vähentää konfliktiin johtavia jännitteitä ja voi myös edistää konfliktien ratkaisemista. Sodan jälkeen vapaaehtoistyön avulla voidaan löytää uusia, yhteisiä merkityksellisiä asioita. Ihmiset, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa paikallisen osallistumisen ja yhteistyön kautta voivat paremmin ratkoa erimielisyyksiä riidattomasti. Vapaaehtoistyö luonnonkatastrofien yhteydessä on pitkään ollut yksi näkyvimmistä vapaaehtoisuuden ilmentymistä. Se on myös yksi selkeimmistä osoituksista siitä arvomaailmasta, joka saa ihmiset pitämään huolta toisistaan. Huolimatta siitä, että tiedotusvälineillä on taipumus kiinnittää huomiota kansainvälisiin vapaaehtoisiin, naapurit ja paikalliset asukkaat ovat usein ensimmäisiä katastrofiuhrien auttajia. Koska ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja monien muiden tekijöiden vuoksi luonnonkatastrofeja on aiempaa enemmän, myös vapaaehtoistoiminnan merkitys katastrofien tapahtuessa on entuudestaan kasvanut. Kansainvälinen tietoisuus siitä, että kansakunnat ja yhteisöt voivat ja niiden pitäisi rakentaa katastrofien sietokykyä hyödyntäen ruohonjuuritasolta ylöspäin rakentuvia vapaaehtoisten aloitteellisuuteen pohjautuvia prosesseja, on kasvanut. Vuoden 2005 Luonnononnettomuuksien Maailmankonferenssi julisti, että tehokkaimmat toimet haavoittuvuuden vähentämiseksi ovat paikallisen yhteisön oma toiminta, paikallisorganisaatiot ja verkostot. Ihmisten asettaminen kehityksen ytimeen on paljon muuta kuin älyllinen harjoitus. Se tarkoittaa, että edistys tapahtuu oikeudenmukaisesti ja laajapohjaisesti ja mahdollistaen ihmisten aktiivisen osallistumisen muutoksen. (HDR 2010.) Vapaaehtoistoiminta voi olla todella tehokas ja käytännönläheinen tapa rakentaa ihmisten kykyjä ja taitoja kaikissa yhteiskunnissa ja kaikilla tasoilla. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös kanavan, jonka kautta edistää yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien hyvinvointia. 6
7 Kansainvälinen tietoisuus siitä, että kansakunnat ja yhteisöt voivat ja niiden pitäisi rakentaa katastrofien sietokykyä kansalaislähtöisesti, jo yhteisössä olemassa olevan vapaaehtoistoiminnan avulla, on kasvanut. Vuoden 2005 Luonnononnettomuuksien Maailmankonferenssi julisti, että tehokkaimmat toimet haavoittuvuuden vähentämiseksi ovat paikallisen yhteisön oma toiminta, paikallisorganisaatiot ja -verkostot. Ihmisten asettaminen kehityksen ytimeen on paljon muutakin kuin älyllinen harjoitus. Se tarkoittaa, että edistys tapahtuu oikeudenmukaisesti ja laajalta pohjalta ja se antaa ihmisille mahdollisuuden olla aktiivisesti mukana muutoksessa. Vapaaehtoistoiminta voi olla todella tehokas ja käytännönläheinen tapa rakentaa ihmisten kykyjä ja taitoja kaikissa yhteiskunnissa ja kaikilla tasoilla. Se tarjoaa myös kanavan, jonka kautta nämä taidot saattavat edistää yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien hyvinvointia. Kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan miljoonien tavallisten kansalaisten vapaaehtoisponnisteluja hallitusten ja kansainvälisten toimijoiden pyrkimysten vahvistamiseksi. Haluamme tuoda esille vapaaehtoistoiminnan erilaisia ja monipuolisia ilmenemismuotoja vahvana edistyksen moottorina. Uskomme, että vapaaehtoisuus on paljon enemmän kuin vain annetun tehtävän suorittaminen. Se luo ja ylläpitää luottamusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttaa luomaan tunteen yhteisestä identiteetistä ja päämäärästä. Useimmista yhteiskunnista on löydettävissä sellaista vapaaehtoistoimintaa, jossa ihmiset ponnistelevat yhdessä yhteisen päämäärän puolesta. Sellaisenaan vapaaehtoistoiminta koskettaa suurta määrää ihmisiä ympäri maailmaa. Tämä raportti on kuvaus ja tunnustus vapaaehtoistoiminnan positiivisesta vaikutuksesta suureen määrään ihmisiä, jotka kokevat köyhyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä. Haluamme lisätä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan myös niiden ihmisten silmissä, jotka eivät ole vielä siitä osallisia. Haluamme, että vapaaehtoistoiminta on osa rauhantyöstä, kehitysyhteistyöstä ja hyvinvoinnista käytäviä keskusteluja ja että poliittiset päättäjät muistaisivat ottaa huomioon tämän laajan, mutta vielä suureksi osaksi näkymättömän ja käyttämättömän voimavaran. Tämän raportin keskeinen teema on, että vapaaehtoistoiminnan arvopohja antaa kauaskantoisia mahdollisuuksia inhimilliseen kehitykseen. Tässä arvopohjassa on kyse muun muassa solidaarisuudesta, sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, elämänlaadusta sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointi liittyy olennaisesti hänen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan yhteisöönsä. Nämä arvot ovat jo kauan näkyneet Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa. Tästä huolimatta vapaaehtoistoiminnan merkitystä ei edelleenkään usein oteta huomioon rauhantyössä ja kehitysyhteistyössä. Tähän täytyy tulla muutos. Vapaaehtoistoiminta tulisi tunnistaa vahvana ja universaalisena uudistuvana luonnonvarana ja elinvoimaisena osasena jokaisen kansakunnan sosiaalista pääomaa. Se avaa valtavia mahdollisuuksia vaikuttaa moniin ajankohtaisiin, maailmanlaajuisiin huolenaiheisiin. Uskomme tämän raportin edistävän vapaaehtoistoiminnan suurempaa arvostusta ja rohkaisevan laajempaa strategista ajattelua ja toimintaa vapaaehtoistoiminnan sisällyttämiseksi käynnissä oleviin rauhantyön ja kehitysyhteistyön ohjelmiin. 7
8 Lähdeviitteet 1 Human Development Reports, n.d. 2 UNGA, 2002b; UNGA, 2003; UNGA, 2006; UNGA, UNGA, 2002a; UNGA, 2005; UNGA, UNGA, 2002b, p. 6; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. II. Government support, (g), point (i). 5 UNDP and EO, UNV, 2011c, p. 9 7 UNGA, 2002b 8 UNGA, 2002b, p. 3; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. I. General considerations, point 6. 9 UNGA, 2002b, p. 3; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. I. General considerations, point UNGA, 2002b, p. 3; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. I. General considerations, point UNDP, 2010b, p The National Commission for Human Development, UNV, & UN Pakistan, 2004 Englanninkielinen raportti osoitteessa Tämän raportin ovat kääntäneet englannista suomeksi Kansalaisareenan vapaaehtoiset Angervuo, Tuula Sorri, Eemeli Tiitu, Juha-Matti 8
Vapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotTurvallisempi huominen
lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotVapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa
Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotKeitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20
Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotOIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet
OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotKansalais- ja vapaaehtoistyö
Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotVuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella
Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella 2019 2023 12.4.2019 Sanna Ahonen, Terve Kunta -verkoston koordinaattori, THL 1 TERVE KUNTA -VERKOSTON PÄÄTEEMAT VUOSINA
LisätiedotTÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa
eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen
Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotVallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotKeskisuomalaisille kansanedustajille
Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti
Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotVerkostot ja työnhaku
Verkostot ja työnhaku Työpaja Jonna Heikkilä & Essi Hillgren Turun ammattikorkeakoulu Verkostotyöpaja Tavoite Tunnistaa osallistujan olemassa olevat verkostot ja pohtia miten niitä voi hyödyntää työnhaun
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotTyöyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Learning Café 2: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Meri-Lapin vapaaehtoistoimijoiden verkostotilaisuus, Keminmaa 18.11.2009 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat työnantajan tukemaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotStrategiakysely sidosryhmille 2018
Strategiakysely sidosryhmille 2018 Strategiakysely sidosryhmille Kansalaisareena selvitti kyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019 2022 laadittuun strategiaan. Vastausaika oli 7. 17.8.2018 Kysely
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
Lisätiedotwww.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus
KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotTeema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotPaula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?
Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
Lisätiedotrotary tätä on rotary
rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org
LisätiedotMitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotRAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski
RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA
LisätiedotKotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu
Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Käytännön tarpeiden, työkalujen, materiaalien ja suositusten kerääminen Gefördert durch This ProfESus project has been funded with support from the European
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
Lisätiedot9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotPK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ
Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
Lisätiedot