RAPORTTI MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TILANTEESTA VUONNA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TILANTEESTA VUONNA 2011"

Transkriptio

1 RAPORTTI MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TILANTEESTA VUONNA 2011 Esipuhe Vapaaehtoistyön muodot ja sen määrittelemiseen käytetyt termit saattavat vaihdella eri kulttuureissa, mutta vapaaehtoistyön taustalla on aina samanlaisia arvoja: halu yhteisen hyvän edistämiseen vapaasta tahdosta, solidaarisuus ja tahdo tehdä vastikkeetonta hyvää. Vapaaehtoisia motivoivat arvot, kuten oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus, löytyvät sellaisinaan YK:n perustuskirjasta. Yhteiskunta, joka edistää ja tukee vapaaehtoistoiminnan eri muotoja on todennäköisesti myös yhteiskunta, joka huolehtii omistaan. Yhteiskunnat, jotka eivät anna arvoa ja tukea vapaaehtoistoiminnalle, jäävät myös paitsi sen tarjoamista hyödyistä. Viettäessään vapaaehtoistyön teemavuotta kymmenen vuotta sitten kansainvälinen yhteisö tunnusti vapaaehtoistyön arvon maailman maiden ja yhteisön edistyksessä, yhteenkuuluvuudessa ja jälleenrakennuksessa. Silti kun nyt pyrimme täyttämään YK:n vuosituhattavoitteita vuoteen 2015 mennessä, ei vapaaehtoistyötä ole edelleenkään aina sisällytetty kehitysstrategioihin ja kehityskeskustelun ytimeen. YK:n vapaaehtoisjärjestö tuotti tämän maailmanjärjestön ensimmäisen vapaaehtoistyötä koskevan raportin juhlistamaan vapaaehtoistyön teemavuoden kymmenvuotispäivää. Kertomalla vapaaehtoistyössä piilevistä mahdollisuuksista raportti näyttää kuinka nykyiset kehitysajattelun käytännöt eivät ota vapaaehtoistyön merkitystä tarpeeksi huomioon. Kahden viime vuosikymmenen aikana YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program - UNDP) on edistänyt inhimillistä kehitystä vaatimalla ihmisille enemmän vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, oikeutta kouluttautua ja saada riittävä elintaso ja elää pitkä ja terve elämä. Näinä vuosikymmeninä olemme saaneet lukea inhimillisen kehityksen raporteista, että kansallista kehitystä ei tule mitata ainoastaan kansantulon (BKT) pohjalta, vaan on myös kiinnitettävä huomiota yleiseen elämänlaadun paranemiseen. Inhimillisen kehityksen indeksi asettaa ihmisen kehitysajattelun keskiöön. Kehitysohjelman raportti korostaa myös muun kuin aineellisen kasvun merkitystä ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Koulutuksen ja terveydenhuollon piiriin pääsy sekä työolojen parantaminen ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös ihmisten aktivoituminen, voimaantuminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Vapaaehtoistyö on hyvä esimerkki aineettomasta kasvusta. Vuoden 2010 inhimillisen kehityksen raportti totesi: Ihmisen asettaminen kehitysajattelun keskiöön tekee prosessista tasa-arvoisemman ja laaja-alaisemman sekä tekee ihmisistä aktiivisia toimijoita muutoksessa. Raportin mukaan vapaaehtoistoiminta kehittää ihmisten kykyjä ja osaamista erittäin tehokkaasti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. YK:n kehitysohjelmassa (UNDP) uskomme ajattelua koskevaan muutokseen. Yhteiskuntaa muuttavien käytäntöjen on lähdettävä ruohonjuuritasolta ja lähiyhteisöistä. 1

2 Tämän raportin tehtävänä on laajentaa lukijan käsitystä vapaaehtoistyöstä ja aloittaa keskustelu sen tarjoamista mahdollisuuksista rauhalle ja kehitykselle. Helen Clark Pääjohtaja, YK:n kehitysohjelma UNDP Esittely Tämä raportti keskittyy niihin yleismaailmallisiin arvoihin, jotka motivoivat ihmisiä kaikkialla maailmassa tekemään vapaaehtoistyötä yhteisen hyvän puolesta sekä vapaaehtoistyön vaikutuksiin yhteiskunnalle ja yksilöille. Vapaaehtoistyö edistää ihmisten vuorovaikutusta, yhteiskunnallista osallistumista ja yksilöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Vapaaehtoistyön arvo yhteiskunnallisessa kehityksessä tunnustettiin vuonna 2001 YK:n sadankahdenkymmenenkuuden jäsenvaltion hyväksyessä yleiskokouksen päätöslauselman vapaaehtoistyön teemavuoden lopulla. Tämä päätöslauselma antoi lukuisia suosituksia vapaaehtoistyön edistämisestä ja tukemisesta muun muassa valtioille, YK:n elimille ja järjestöille Kymmenen vuoden aikana joidenkin suositusten täytäntöönpanossa on tapahtunut huomattavaa edistystä Silti juhliessamme nyt vapaaehtoistyön teemavuoden kymmenvuotisjuhlaa, ei vapaaehtoistoiminnan arvoa ja vaikutuksia ole vieläkään täysin tunnustettu. Tarvitsemme toimivan joukon toisiaan tukevia ohjelmia, jotka ovat suunniteltu edistämään ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja yhteiskunnan hyvinvointia. Vapaaehtoistyö on olennainen osa kansakuntien ja yhteisöjen kestävää ja tasa-arvoista kehitystä. Nopeasti muuttuvassa maailmassamme vapaaehtoistyö on pysyvää. Sen muodot ja keinot saattavat vaihdella, mutta tärkeimmät arvot, solidaarisuus ja sitoutuneisuus, ovat ja pysyvät. Nämä arvot löytyvät kaikista kulttuureista ja yhteiskunnista ja ne ovat merkkinä ihmiskunnan ykseydestä. Tarve muuttaa kestämättömiä kulutus- ja tuotantotapojamme on nykyään suuri ja se vaatii toteutuakseen taakseen poliittista tahtoa ja myös tavallisten ihmisten aktiivista osallistumista. Vapaaehtoistyö ei ole yleislääke kaikkiin maailman ongelmiin, mutta se on tärkeä osa jokaista strategiaa, joka ei pidä taloudellista hyötyä kaiken mittana, vaan tunnustaa myös sen, että ihmiset haluavat tehdä asioita pyyteettömästi ja omien arvojensa ohjaamina, eivät vain hyötyäkseen itse. Raportissa tarjoamme useita esimerkkejä niistä monista muutoksista, joita vapaaehtoiset kokevat ja tuottavat. Kerromme, miksi vapaaehtoistoiminta on tärkeää yksilön kehitykselle. Ennen kaikkea olemme sitä mieltä, että inhimillisen yhteiskunnan on perustuttava luottamukselle, solidaarisuudelle ja keskinäiselle kunnioitukselle eli niille arvoille, joille vapaaehtoistoiminta perustuu. Tässä ensimmäisessä YK:n vapaaehtoistyöhön keskittyvässä raportissa käsittelemme monia termeihin ja metodeihin liittyviä kysymyksiä. Olemme tietoisia siitä, että lisätutkimus vapaaehtoistyön luonteesta ja laajuudesta on tarpeen. Raportti on tästä käytävän keskustelun alku, ei loppu. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan tietämystämme vapaaehtoistyön motiiveista, laajuudesta, arvosta ja vaikutuksista ympäri maailman. Flavia Pansieri Johtaja, YK:n vapaaehtoisohjelma UNV 2

3 Yleiskatsaus Ihmiset ovat kansakunnan todellinen varallisuus UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti vuonna Vapaaehtoisuus on yksi ihmissuhteiden peruselementeistä. Vapaaehtoisuudessa on kyse ihmisten tarpeesta osallistua oman yhteisönsä toimintaan ja tuntea olevansa tärkeä muille. Uskomme vahvasti, että vapaaehtoistoiminnalle luontaiset sosiaaliset suhteet ovat kriittisen tärkeitä ihmisen ja hänen yhteisönsä hyvinvoinnille. Vapaaehtoistoiminta perustuu sellaisiin arvoihin, kuten solidaarisuus, vastavuoroisuus, keskinäinen luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Kaikki nämä ovat merkittävästi elämänlaatua edistäviä arvoja. Ihmiset kaikkialla maailmassa osallistuvat vapaaehtoistyöhön useasta eri syystä: auttaakseen köyhyyden poistamisessa sekä terveydenhuollon ja koulutuksen parantamisessa, puhtaan veden ja asianmukaisen viemäröinnin mahdollistamiseksi, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristön tilaa koskevien uhkien torjumiseksi, katastrofiriskien vähentämiseksi, sosiaalisen syrjäytymisen sekä väkivaltaisten konfliktien ehkäisemiseksi. Vapaaehtoistyö edistää rauhaa ja kehitystä tuottamalla hyvinvointia ihmisille ja heidän yhteisöilleen. Vapaaehtoistyö muodostaa myös selkärangan monille kansallisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille, muille kansalaisyhteiskunnan (ts. kolmannen sektorin) järjestöille sekä sosiaalisille ja poliittisille liikkeille. Vapaaehtoistyö on näkyvä osa julkista sektoria ja jatkuvasti kasvava osa yksityistä sektoria. Yk:n kansainvälisen vapaaehtoistyön teemavuoden 2001 jälkeen vapaaehtoistyön merkitys on yhä useammin ymmärretty ja tunnustettu. Tästä huolimatta vapaaehtoistyö on edelleen väärinymmärrettyä ja aliarvostettua. Vapaaehtoistyön sekä rauhan ja inhimillisen kehityksen väliset vahvat siteet unohdetaan aivan liian usein. On aika ymmärtää vapaaehtoistyön merkitys elämänlaatua sekä yleistä hyvinvointia edistävänä puuttuvana lenkkinä yhteiskunnallisen kehityksen kaavassa, jossa talouskasvu on edelleen keskipisteenä. Joka tapauksessa, kuten UNDP:n ensimmäisessä Inhimillisen kehityksen raportissa mainitaan, ihmiset ovat kansakunnan todellinen varallisuus. Yhteiskunnallisessa kehityksessä on kyse siitä, että ihmisillä on yhä enemmän mahdollisuuksia elää omien arvojensa mukaista elämää. Talouskasvu on vain yksi tapa lisätä näitä mahdollisuuksia.(1) Inhimillisen kehityksen kriteereihin, joita ovat muun muassa pääsy terveydenhuoltoon ja koulutukseen, on lisätty yksi asia: vapaus käyttää tietoja ja taitoja oman elämän rakentamiseen. Tätä laajennettua kehityksen määritelmää on käytetty kahdenkymmenen vuoden ajan YK:n maailmanlaajuisissa Inhimillisen kehityksen raporteissa sekä yli kuudessasadassa kansallisessa inhimillisen kehityksen raportissa. Tämä ensimmäinen YK:n julkaisema Raportti maailman vapaaehtoistyön tilasta korostaa sitä, kuinka ihmiset voivat vapaaehtoistyötä tekemällä vaikuttaa omaan ja yhteisönsä elämään. Vapaaehtoistyö on osa inhimillistä kehitystä, mutta sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole yhteiskunnallisessa kehityksessä käytävässä keskustelussa vielä täysin hahmotettu ja ymmärretty, varsinkaan YK:n vuosituhattavoitteiden yhteydessä. On kuitenkin muistettava, että huomattavaa kehitystä on tapahtunut Kansainvälisen vapaaehtoistyön teemavuoden 2001 jälkeen, erityisesti kehitysmaissa tuolloin tunnustetuissa neljässä pääteemassa eli vapaaehtoistyön laajemmassa tunnustamisessa, toiminnan helpottamisessa, verkostoitumisessa sekä vapaaehtoistoiminnan edistämisessä. Hallitukset ovat kehittäneet kattavan listan suosituksia toimista, joilla vapaaehtoistyötä voidaan tukea. Nämä suositukset sisältyvät YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 56/38 joka hyväksyttiin vuonna 2001, ja jota on täydennetty myöhempien YK:n yleiskokousten päätöslauselmissa.(2) Näitä suosituksia on myös korostettu YK:n pääsihteerin 3

4 raporteissa.(3) Vapaaehtoistyö arvokkaana osana kehitysyhteistyösuunnitelmia Vapaaehtoistoiminta tulee sisällyttää keskeiseksi osaksi kehitysyhteistyöpolitiikan kansallista suunnittelua. Vapaaehtoisen oma-aputoiminnan sekä keskinäisen tuen arvokkaiden perinteiden tunnustaminen ja strateginen kehittäminen lisää kehitysyhteistyön onnistumisen mahdollisuuksia. Yhteyden luominen kehitysyhteistyötä tekevien maiden suuren yleisön, näissä maissa toteutetun vapaaehtoistoiminnan ja kehitysmaissa toteutetun vapaaehtoistoiminnan välille, voi myös auttaa julkisen tuen saamista kehitysyhteistyölle.(4) Lähde: YK:n yleiskokous (2002b). Tämän raportin ajankohta, vuosikymmen Kansainvälisen Vapaaehtoistyön teemavuoden 2001 jälkeen, on erityisen tärkeä, koska samaan aikaan käydään vilkasta keskustelua siitä, millaisen yhteiskuntamuodon haluamme itsellemme ja tuleville sukupolville. Globalisaatio on nopeasti muuttamassa kulttuurisia ja sosiaalisia normeja, tuoden samanaikaisesti etuja joillekin ja rajoituksia sekä syrjäytymistä toisille. Monet tuntevat menettäneensä oman elämänsä hallinnan.(5) Vapaaehtoistyö on yksi tapa kytkeytyä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tällä tavalla ihmiset saavuttavat yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta ja pystyvät vaikuttamaan elämänsä suuntaan. Vapaaehtoistoiminta ankkurina maailmanlaajuisten muutosten edessä Ihmiset tuntevat usein voimattomuutta globalisaation edessä; he ovat kuin aallokossa ajelehtivat laivat ilman ankkuria. Vapaaehtoistoiminta voi olla ankkurina kun ihmiset vaikuttavat omassa yhteisössään tapahtuvaan muutokseen. Lähde: Marian Harkin, Euroopan Parlamentin jäsen, UNV High-Level Advisory Board (2011)(6) Milloinkaan ennen maailmanhistoriassa ihmisellä ei ole ollut yhtä suurta mahdollisuutta vaikuttaa oman yhteisönsä kehitykseen ja luoda omaa kohtaloaan. Osallistavaa demokratiaa on vaadittu vapaaehtoisvoimin toteutetulla kampanjoinnilla ja nopeasti kehittyvä digitaalinen viestintä on mahdollistanut uudenlaisen aktivismin. Näin on tapahtunut Latinalaisessa Amerikassa 1980-luvulla, Itä-Euroopassa 1990-luvulla sekä viimeisimpänä arabimaailmassa 2010-luvulla. Vapaaehtoistyö on saatava kehitysyhteistyötä koskevan keskustelun eturintamaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti sekä kansallisesti. Mielenkiinto vapaaehtoistyön monimuotoisuuteen on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja aiheesta on yhä enemmän akateemista tutkimusta olemassa. Kiinnostuksen kasvamisesta todistavat myös monet vapaaehtoistyötä käsittelevät keskustelufoorumit sekä vapaaehtoistyön saama medianäkyvyys, varsinkin luonnonkatastrofien ja suurten urheilutapahtumien, kuten olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen yhteydessä. On myös yhä enemmän merkkejä hallitusten vapaaehtoistyötä tukevista toimista osana kansalaistoimintaa, sekä palveluiden tuottamisen parantamiseksi että sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja harmoniaa tukevien arvojen edistämiseksi. Vaikka tällainen kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan ei alkanut vuoden 2001 kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnan teemavuodesta, monet uudet vapaaehtoistoimintaan liittyvät aloitteet voidaan jäljittää sinne saakka. Tämä raportti ei aio kopioida olemassa olevaa vapaaehtoistoimintaa käsittelevää tieteellistä työtä. Sen sijaan esitämme vision vapaaehtoistyöstä ja tutkimme, miten se liittyy joihinkin aikamme tärkeimpiin rauhan- ja kehitystyön haasteisiin. Vaikka mainitut esimerkit ovat 4

5 pääasiassa kehitysmaista, tämä raportti on kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi maailmanlaajuisesti. YK:n yleiskokouksen uraauurtava päätöslauselma 56/38 sisältää selkeät suositukset keinoista, joilla hallitukset ja YK-järjestelmä voivat tukea vapaaehtoistyötä.(7) Tärkeimpien näkökulmien joukossa olivat: - Vapaaehtoistyön unohtaminen politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa voi johtaa riskiin jättää arvokas voimavara ilman huomiota sekä heikentää yhteisöjä sitovia yhteistyön perinteitä.(8) - Ei ole olemassa yhtä maailmanlaajuisesti toimivaa mallia, sillä se mikä toimii yhdessä maassa, ei välttämättä toimi toisenlaisen kulttuurin ja perinteet omaavassa maassa.(9) - Vapaaehtoistyön tukeminen ei merkitse palkatun työvoiman vähentämistä.(10) MAAILMAN VAPAAEHTOISTOIMINTA TÄNÄÄN Vapaaehtoistyön idea on tunnistettavissa jokaisesta yhteiskunnasta, vaikkakin vapaaehtoistyön toteutusmuodot vaihtelevat. Vuodesta 2001 lähtien laaja-alainen tutkimus on lisännyt suuresti ilmiön ymmärtämistä. Maailmalla on silti säilynyt laajalle levinneitä väärinkäsityksiä vapaaehtoistyön luonteesta ja vaikutuksista. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa mitata vapaaehtoistyön laajuutta. Useimmat tutkimukset todistavat kuitenkin vapaaehtoistyön olevan maailmanlaajuinen, valtavan laajamittainen ja vaikutuksiltaan merkittävä ilmiö. VAPAAEHTOISTOIMINNAN UUDET KASVOT Mahdollisuudet osallistua vapaaehtoiseen toimintaan ovat kasvaneet viime vuosina globalisaation, uuden teknologian leviämisen sekä yksityisen sektorin yhteiskuntavastuuseen liittyvän kiinnostuksen tuloksena. Esimerkiksi matkapuhelinviestintä ja online-vapaaehtoisuus ovat mahdollistaneet yhä useamman ihmisen osallistumisen vapaaehtoistyöhön ensi kertaa. Massiivinen tekstiviestiviestintä on yksi mikrovapaaehtoisuuden muoto, joka edistää tiedon tuottamista ja jakamista. Sitä käytetään säännöllisesti tietoisuuden lisäämiseksi, vaihtoehdoista tiedottamiseksi sekä julkisten palvelujen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Online-vapaaehtoisuus eli internetissä suoritettava vapaaehtoistyö on poistanut tarpeen sitoutua toimintaan vain tiettyinä aikoina ja tietyissä paikoissa, se on toisin sanoen lisännyt vapaaehtoistyön vapautta ja joustavuutta. Sosiaalisen median (kuten Twitter, Facebook, Orkut) kautta jaettu tieto on auttanut ihmisiä järjestäytymään muun muassa ilmastoa sekä demokraattista muutosta koskevien kysymysten ympärille, viimeisimpänä eräissä arabimaissa. Internet tekee vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden ihmisten ja vapaaehtoistyötä tarjoavien järjestöjen kohtaamisen aiempaa helpommaksi. Hyvä esimerkki tästä on YK:n Vapaaehtoisten online-vapaaehtoispalvelu (UNV Online Volunteering Service). Virtuaalisten eli internetissä toimivien yhteisöjen jäsenyys voi myös lisätä yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin tunteita. Vaikka vapaaehtoistyö ei ole uusi asia, se on saanut uusia muotoja ja ulottuvuuksia globalisaation aikakaudella. Vapaaehtoistyötä sisältävä matkailu voluntourism tai opiskelijoiden tapa pitää välivuosia, jonka aikana tehdään vapaaehtoistyötä, ovat uusia ilmenemismuotoja ja niiden vaikutukset ovat vielä epäselvät. Yritykset, kansalaisjärjestöt, yliopistot sekä uskonnolliset järjestöt ovat kasvavassa määrin mukana tarjoamassa tehtäviä kansainvälisille vapaaehtoisille. On olemassa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien 5

6 sisäistä vapaaehtoistyötä (diaspora volunteerism), jossa maahanmuuttajayhteisöjen asiantuntijat sitoutuvat lyhytaikaisiin tehtäviin siirtääkseen uudessa asuinmaassa kertynyttä tietotaitoa synnyinmaahansa. Toinen suhteellisen uusi ilmiö on yksityisen sektorin osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Tänä päivänä noin yksi kolmesta suuresta yrityksestä tarjoaa jonkinlaista työnantajan tukemaa vapaaehtoistyötä. Pitkäaikainen yhteistyö yksityisten yritysten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen välillä on kasvava suuntaus. VAPAAEHTOISTOIMINTA JA KEHITYSPOLITIIKKA Vapaaehtoistoiminnan vaikutus on erityisen silmiinpistävää kestävän kehityksen sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä. Vastoin yleistä käsitystä pienituloiset tai jopa köyhät tekevät yhtä paljon vapaaehtoistyötä kuin paremmin ansaitsevat. Vapaaehtoistoiminnassa vähemmän ansaitsevat käyttävät vahvuuksiaan, kuten tietojaan, taitojaan ja sosiaalisia verkostojaan itsensä, perheidensä ja yhteisönsä hyväksi. Vapaaehtoistoiminta on erittäin tärkeää haluttaessa vahvistaa heikoimmassa asemassa olevia saavuttamaan turvatun toimeentulon ja haluttaessa edistää heidän fyysistä, taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Vapaaehtoistoiminta voi myös vähentää sosiaalista syrjäytymistä, joka on usein seurausta köyhyydestä, marginalisoitumisesta ja muista epätasa-arvoisuuden muodoista. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa saada mukaan väestöryhmiä, jotka usein jätetään huomiotta, kuten naiset, nuoret ja vanhukset, vajaakuntoiset, maahanmuuttajat ja HIV/AIDS potilaat. On yhä enemmän todisteita siitä, että vapaaehtoistoiminta edistää sellaista arvomaailmaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka mahdollistaa konfliktien jälkeisen sovittelun ja jopa ehkäisee väkivaltaisia yhteenottoja. Edistämällä luottamuksen rakentamista vapaaehtoistoiminta vähentää konfliktiin johtavia jännitteitä ja voi myös edistää konfliktien ratkaisemista. Sodan jälkeen vapaaehtoistyön avulla voidaan löytää uusia, yhteisiä merkityksellisiä asioita. Ihmiset, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa paikallisen osallistumisen ja yhteistyön kautta voivat paremmin ratkoa erimielisyyksiä riidattomasti. Vapaaehtoistyö luonnonkatastrofien yhteydessä on pitkään ollut yksi näkyvimmistä vapaaehtoisuuden ilmentymistä. Se on myös yksi selkeimmistä osoituksista siitä arvomaailmasta, joka saa ihmiset pitämään huolta toisistaan. Huolimatta siitä, että tiedotusvälineillä on taipumus kiinnittää huomiota kansainvälisiin vapaaehtoisiin, naapurit ja paikalliset asukkaat ovat usein ensimmäisiä katastrofiuhrien auttajia. Koska ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja monien muiden tekijöiden vuoksi luonnonkatastrofeja on aiempaa enemmän, myös vapaaehtoistoiminnan merkitys katastrofien tapahtuessa on entuudestaan kasvanut. Kansainvälinen tietoisuus siitä, että kansakunnat ja yhteisöt voivat ja niiden pitäisi rakentaa katastrofien sietokykyä hyödyntäen ruohonjuuritasolta ylöspäin rakentuvia vapaaehtoisten aloitteellisuuteen pohjautuvia prosesseja, on kasvanut. Vuoden 2005 Luonnononnettomuuksien Maailmankonferenssi julisti, että tehokkaimmat toimet haavoittuvuuden vähentämiseksi ovat paikallisen yhteisön oma toiminta, paikallisorganisaatiot ja verkostot. Ihmisten asettaminen kehityksen ytimeen on paljon muuta kuin älyllinen harjoitus. Se tarkoittaa, että edistys tapahtuu oikeudenmukaisesti ja laajapohjaisesti ja mahdollistaen ihmisten aktiivisen osallistumisen muutoksen. (HDR 2010.) Vapaaehtoistoiminta voi olla todella tehokas ja käytännönläheinen tapa rakentaa ihmisten kykyjä ja taitoja kaikissa yhteiskunnissa ja kaikilla tasoilla. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös kanavan, jonka kautta edistää yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien hyvinvointia. 6

7 Kansainvälinen tietoisuus siitä, että kansakunnat ja yhteisöt voivat ja niiden pitäisi rakentaa katastrofien sietokykyä kansalaislähtöisesti, jo yhteisössä olemassa olevan vapaaehtoistoiminnan avulla, on kasvanut. Vuoden 2005 Luonnononnettomuuksien Maailmankonferenssi julisti, että tehokkaimmat toimet haavoittuvuuden vähentämiseksi ovat paikallisen yhteisön oma toiminta, paikallisorganisaatiot ja -verkostot. Ihmisten asettaminen kehityksen ytimeen on paljon muutakin kuin älyllinen harjoitus. Se tarkoittaa, että edistys tapahtuu oikeudenmukaisesti ja laajalta pohjalta ja se antaa ihmisille mahdollisuuden olla aktiivisesti mukana muutoksessa. Vapaaehtoistoiminta voi olla todella tehokas ja käytännönläheinen tapa rakentaa ihmisten kykyjä ja taitoja kaikissa yhteiskunnissa ja kaikilla tasoilla. Se tarjoaa myös kanavan, jonka kautta nämä taidot saattavat edistää yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien hyvinvointia. Kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan miljoonien tavallisten kansalaisten vapaaehtoisponnisteluja hallitusten ja kansainvälisten toimijoiden pyrkimysten vahvistamiseksi. Haluamme tuoda esille vapaaehtoistoiminnan erilaisia ja monipuolisia ilmenemismuotoja vahvana edistyksen moottorina. Uskomme, että vapaaehtoisuus on paljon enemmän kuin vain annetun tehtävän suorittaminen. Se luo ja ylläpitää luottamusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttaa luomaan tunteen yhteisestä identiteetistä ja päämäärästä. Useimmista yhteiskunnista on löydettävissä sellaista vapaaehtoistoimintaa, jossa ihmiset ponnistelevat yhdessä yhteisen päämäärän puolesta. Sellaisenaan vapaaehtoistoiminta koskettaa suurta määrää ihmisiä ympäri maailmaa. Tämä raportti on kuvaus ja tunnustus vapaaehtoistoiminnan positiivisesta vaikutuksesta suureen määrään ihmisiä, jotka kokevat köyhyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä. Haluamme lisätä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan myös niiden ihmisten silmissä, jotka eivät ole vielä siitä osallisia. Haluamme, että vapaaehtoistoiminta on osa rauhantyöstä, kehitysyhteistyöstä ja hyvinvoinnista käytäviä keskusteluja ja että poliittiset päättäjät muistaisivat ottaa huomioon tämän laajan, mutta vielä suureksi osaksi näkymättömän ja käyttämättömän voimavaran. Tämän raportin keskeinen teema on, että vapaaehtoistoiminnan arvopohja antaa kauaskantoisia mahdollisuuksia inhimilliseen kehitykseen. Tässä arvopohjassa on kyse muun muassa solidaarisuudesta, sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, elämänlaadusta sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointi liittyy olennaisesti hänen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan yhteisöönsä. Nämä arvot ovat jo kauan näkyneet Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa. Tästä huolimatta vapaaehtoistoiminnan merkitystä ei edelleenkään usein oteta huomioon rauhantyössä ja kehitysyhteistyössä. Tähän täytyy tulla muutos. Vapaaehtoistoiminta tulisi tunnistaa vahvana ja universaalisena uudistuvana luonnonvarana ja elinvoimaisena osasena jokaisen kansakunnan sosiaalista pääomaa. Se avaa valtavia mahdollisuuksia vaikuttaa moniin ajankohtaisiin, maailmanlaajuisiin huolenaiheisiin. Uskomme tämän raportin edistävän vapaaehtoistoiminnan suurempaa arvostusta ja rohkaisevan laajempaa strategista ajattelua ja toimintaa vapaaehtoistoiminnan sisällyttämiseksi käynnissä oleviin rauhantyön ja kehitysyhteistyön ohjelmiin. 7

8 Lähdeviitteet 1 Human Development Reports, n.d. 2 UNGA, 2002b; UNGA, 2003; UNGA, 2006; UNGA, UNGA, 2002a; UNGA, 2005; UNGA, UNGA, 2002b, p. 6; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. II. Government support, (g), point (i). 5 UNDP and EO, UNV, 2011c, p. 9 7 UNGA, 2002b 8 UNGA, 2002b, p. 3; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. I. General considerations, point 6. 9 UNGA, 2002b, p. 3; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. I. General considerations, point UNGA, 2002b, p. 3; Annex: Recommendations on ways in which Governments and the United Nations system could support volunteering. I. General considerations, point UNDP, 2010b, p The National Commission for Human Development, UNV, & UN Pakistan, 2004 Englanninkielinen raportti osoitteessa Tämän raportin ovat kääntäneet englannista suomeksi Kansalaisareenan vapaaehtoiset Angervuo, Tuula Sorri, Eemeli Tiitu, Juha-Matti 8

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Learning Café 2: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Meri-Lapin vapaaehtoistoimijoiden verkostotilaisuus, Keminmaa 18.11.2009 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat työnantajan tukemaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Ilka Haarni 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTT, dosentti, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä/konsultti 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Muun

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot