ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA?

Transkriptio

1 ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA? Luosto Ro Ylitarkastaja STM päihdeasioiden ja sosiaalisen turvallisuuden ryhmä

2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT yhdessä vai erillään vai missä?

3 Ongelmien esiintyvyys päihdetapauslaskennassa (2003) 37 % päihteistä riippumattomia mielenterveysongelmia alkoholisteista %:lla kliinisesti merkittävä depressio 50 %:lla huumeiden käyttäjistä mielenterveysongelmia

4 Ongelmien esiintyvyys %:lla nuorista päihteiden ongelmakäyttäjistä mielenterveyshäiriö psykiatrisilla potilailla eriasteista päihteiden ongelmakäyttöä esiintyy %:lla

5 Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset PEKKA HAKKARAINEN LEENA METSO

6 Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2005 PÄIVI PARTANEN PEKKA HAKKARAINEN ARTO HANKILANOJA KRISTIINA KUUSSAARI SANNA RÖNKÄ MIKA SALMINEN TIMO SEPPÄLÄ ARI VIRTANEN

7 HALLITUSOHJELMA palvelujen laatusuosituksia uudistetaan tavoitteena sitovuustason nostaminen tehostetaan toiminnan ja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia sekä palvelujen valvontaa ja ohjausta kansalaisten yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia

8 HALLITUSOHJELMA parannetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon saumattomia palveluketjuja, mukaan lukien ennaltaehkäisevä työ

9 HALLITUSOHJELMA tavoitteena on asiakaskeskeisten palvelujen ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä

10 HALLITUSOHJELMA perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta

11 HALLITUSOHJELMA palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä

12 HALLITUSOHJELMA jatketaan alkoholiohjelman toteuttamista tehostetaan ehkäisevää päihdetyötä vakiinnuttamalla varhainen puuttuminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon pysyväksi toimintamalliksi

13 HALLITUSOHJELMA turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut vähennetään määrätietoisella päihdepolitiikalla lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja

14 HALLITUSOHJELMA erityishuomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen

15 POLITIIKKAOHJELMAT Terveyden edistämisen politiikkaohjelma: Tavoite: väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen terveyden edistäminen ehkäisevän työn kehittäminen

16 POLITIIKKAOHJELMAT Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma: syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhainen tunnistaminen ja tuki huostaanottojen tarpeen vähentäminen terveyserojen kaventaminen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen

17 KEHITTÄMISOHJELMIA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kansallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma Alkoholiohjelma

18 KEHITTÄMISOHJELMIA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Tavoitteet: 1. osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät

19 KEHITTÄMISOHJELMIA Kansallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma: Työryhmän tehtävänä on: 1. Valmistella STM:lle ministeriön strategia 2015 mukainen mielenterveysja päihdesuunnitelma 2. Tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa 3. Tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi Työryhmän tehtävänä on myös tuottaa toimintamallit mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja niihin liittyvän päivystyksen järjestämiseksi alueellisena kokonaisuutena

20 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015,STM Huolehditaan niiden ryhmien asemasta, jotka eivät saa riittävästi palveluja Lisätään asiakkaan mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa Seurataan, että hoitoon pääsee säädetyissä määräajoissa Parannetaan erityisesti mielenterveys- ja päihdepotilaiden sekä kroonisesti sairaiden asemaa ja heidän pääsyään polikliiniseen hoitoon

21 PARAS-hankeen TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA PALVELUJEN TASA-ARVOINEN TURVAAMINEN KOKO MAASSA: perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla aluetasolla sosiaalihuollon erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä

22 PARAS-hankeen TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) tulee asettamaan selvät haasteet, linjaukset ja myös mahdollisuudet tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiselle maassamme.

23 T iedosta hyvin vointia 3 Päihdepalveluiden seudullinen järjestäm inen Seudullinen ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen suu nn ittelu K unta tai y hteistoim inta-alue * Strategia (ehkäisevä ja korjaa va päihdetyö) * O rganiso inti (julkine n/jä rjestöt) * T äydennyskou lutus * K ehittäm ishankkeet Laajem paa väestöpohjaa edellyttävät palvelut - er ikoissairaanhoitolain k untay hty m ät K untayhtymä K untayhtymälle annettu erityisvastuualue Päihdehuollon erity ispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palv elut Päihdehuollon erityispalvelujen avopalvelut * A vohoito lähipalveluina * A-klinikat, nuorisoasemat jne * Päiväkeskukset, matalan kynnyksen palvelut * Konsultaatio peruspalveluille * Jalkautuva päihdetyö, palveluohjaus jne. * Jalkautuvan päihdetyön ym s. koordinaatio ja koulutus P äihdehuollon erityispalvelujen laitospalvelut * Katkaisuhoito ja kuntoutus * Vaativan erityistason palvelut * Vaativan tason palvelut (esim. vaikeat huume- * Konsultaatiota ja koulutusta ja lääkekatkot, kaksoisdiagnoosit ym s.) * Konsultaatiota ja koulutusta peruspalveluille Y leiset a vopalvelut * Sosiaalitoim i, terve yskeskukset * Sairaaloiden poliklinikat mielenterveystoim istot, koulut, neuvolat, työterveyshuolto jne.. * Jalkautuva päihdetyö Y leiset laitospalvelut * Terve yskeskusten vuodeosastot * Sairaalat Sosiaali- ja terveysalan tutkim us- ja kehittäm iskeskus

24 Miten palveluperiaatteet määritellään? Mm. vapaaehtoisuus itsemääräämisoikeus valinnanvapaus tasa-arvo

25 Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Palvelut järjestetään siten, että asiakkaan perus- ja ihmisoikeudet ja oikeusturva toteutuvat. Päihdehoidon ja -palveluiden lähtökohtana on asiakkaan ja hänen läheistensä avun, tuen ja hoidon tarve. Periaatteina ovat itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omatoimisuuden tukeminen ja luottamuksellisuus. Asiakkaan osallistuminen hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja sisältöön turvataan. Päihdekuntoutuksessa otetaan huomioon asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Päihdepalveluyksiköt kehittävät päihdepalveluja yhteistyössä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa.

26 Mielenterveyspalvelujen laatusuositukset 2001 oikeus hyvään ja tasavertaiseen palveluun oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti oikeus hyvään hoitoon oikeus tiedonsaantiin itsemääräämisoikeus ja oikeus valinnanvapauteen ja vaihtoehtoihin.

27 Haasteita hoidon tai palvelun alkaminen hoitoon pääsyn kriteerit hoitomaksut sairauden/ongelman määrittely päihtymys apu virka-ajan ulkopuolella/päivystyspalvelut fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden huomioon ottaminen

28 Hoidon/palvelun alkaminen Palveluiden kysyntä kanavoituu sinne, missä niitä on helpoiten tarjolla Palveluita kysytään hyväksyttävimpään ongelmaan (Depressio>Alkoholiongelma) Palveluiden pariin päässyt pyrkii tyydyttämään samalla kaiken hoidontarpeensa Monimutkaisessa palvelujärjestelmässä sattuma ohjaa merkittävästi hoitoon hakeutumista (Lönnqvist)

29 Hoitoon pääsyn kriteerit organisaation ja sen yksiköiden tehtävät määrittävät näkökulman asiakkaaseen/potilaaseen(lönnqvist)

30 Tärkeintä on palvelujen saatavuus! Päihde- ja mielenterveyspalvelujen joustava ja tarpeenmukainen saatavuus on tärkeämpää kuin niiden hallinnollinen tai muu rakenne Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen on yhteinen haasteemme