JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 1/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 1/2010 > 18.01. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri/Talvi-kevät JÄSENTIEDOTE 1/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Vuosi 2010 on haastava...5 Rauman kauppakamari aktivoituu lisää ilmasto ja energia-asioissa...5 Porin lentokentän kehittämistarpeita selvitellään...6 Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi...6 Varoitus kauppakamarin jäsenille...6 Kansainvälisiä asioita Hyvää alkavaa uutta kansainvälistymisen vuosikymmentä...6 Kauppakamareiden myöntämistä ja vahvistamista asikairjoista perittävät lunastusmaksut alkaen Pk-yritysten ulkomaankauppa supistui vähemmän kuin suurten Ulkomaankauppaa harjoittavien pk-yritysten lukumäärä laskussa...7 Kielet EU.n nopeimmin kasvava toimiala...7 Eurooppalaiset yritykset panostavat tutkimukseen ja kehitykseen ohi USA:n ja Japanin...8 Kerro näkemyksesi: Miten EU:n talous hilataan kuiville 2020 mennessä?...8 Muuta yritystietoa Vuoden 2010 verovapaat työmatkakustannusten korvaukset...8 Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden 2010 alusta...8 Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus Hyvä tilintarkastustapa Lakiasiat Työntekijän aiheuttama vahinko Irtisanottavan työntekijän valinta...11

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Hyvä vastaanottaja 2010 Rauman kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Koulutus on kauppakamarin keskeisin jäsenpalvelu. Rauman kauppakamari onkin saavuttanut omalla alueellaan merkittävimmän ajankohtaiskouluttajan maineen. Tähän on vaikuttanut ajankohtainen ja monipuolinen tarjonta huippuasiantuntijat käytännön näkökulma normaaleja markkinahintoja 30% 40% edullisemmat hinnat paikallinen tarjonta Kauppakamarin koulutusalueet: taloushallinto mm. verotus, arvonlisäverotus ja palkkahallinto esimieskoulutus työlainsäädäntö tietotekniikka sopimusjuridiikka sihteerikoulutus viestintä/vuorovaikutus ja esiintymisvalmennus kansainvälistymistieto/taito tapakulttuuripäivät logistiikka matkaseminaarit ulkomaille yhdessä muiden kauppakamarien kanssa Kauppakamari toteuttaa koulutuksia myös jäsenyritysten tilauksesta! Ota yhteyttä parhain terveisin, RAUMAN KAUPPAKAMARI Pirjo Koski-Hannula koulutuspäällikkö Puhelin tai GSM Seuraavalla sivulla kauppakamarin koulutuskalenteri/talvi-kevät 2010! 3

4 Kauppakamarin koulutuskalenteri/ talvi-kevät 2010 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula p. (02) Kauppakamari kouluttaa Connecting Business HHJ Hyväksytty Hallituksen Jäsen kurssi 1. Jakso 2. Jakso 3. Jakso 4. Jakso Taloushallinto Pitkäkestoinen koulutus Kivikautisesta kirjanpidosta sähköiseen taloushallintoon Vielä verotilistä! Ajankohtaista palkkahallintoon Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Bisnesnaisen/miehen ryhtiliike (3 erillistä koulutuspäivää) Hyvä hallintotapa Hallituksen ja hallitustyön organisointi Hallituksen strategiatyö Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätyö jaksojen 2 ja 4 välissä. Ilmoittautumiset viimeistään ! Tapakulttuuripäivä: Kansainvälisesti suomalainen Liike-elämän ruoka- ja viinikulttuuri Tyylikoulu: Bisnespukeutuminen tänään (naiset/miehet) Cadence Management Corporation projektinhallinta (3pv) Matkaseminaarit/kevät Sihteeri- ja assistenttiseminaari 2010 (Silja/Hki-Tukholma-Hki) Kirjanpito laivaseminaari (Silja/Hki-Tukholma-Hki) Henkilöstöpäivät Tallinassa Kauppakamarien kesäpäivä Helsingissä

5 KAUPPAKAMARIASIAA Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari Vuosi 2010 on haastava Ensin on pakko kertoa positiiviset asiat. Maailmantalous on kesästä lähtien osoittanut toipumisen merkkejä. Talous on alkanut kasvaa monissa kehittyneissä maissa. Aasian suurissa maissa, Kiinassa ja Intiassa, taloudet ovat kasvaneet koko taantuman ajan. Yhdysvaltain tilanteessa on heikkoja positiivisia signaaleja Pörssikurssit ja monet ennakoivat indikaattorit ovat jatkaneet nousuaan alkusyksystä, mikä kertoo myönteisistä odotuksista talouskehityksen suhteen. EK:n suhdannebarometrin mukaan yritykset arvioivat tilauskantansa elpyneen hitaasti syksyn aikana. Teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattori on kohentunut, vaikka se on edelleen heikko. Palveluyritysten luottamus oli joulukuussa vakaa. Vähittäiskaupan myynnin laskun arvioidaan päättyvän. Sitten vähän karumpaa asiaa. Myönteisistä signaaleista huolimatta elpyminen ei merkitse sitä, että taloustilanne olisi nopeasti palautumassa. Hitaan talouskasvun ja maailmalla vallitsevan liikakapasiteetin seurauksena investointikysyntä viriää hitaasti. Lisäksi työttömyys lisääntyy vielä senkin jälkeen kun talous alkaa kasvaa. Työttömyyden kasvu puolestaan pienentää kulutusta. Keskuskauppakamarin mukaan Suomen talouden rajuun sukellukseen vaikuttaa erityisesti vientimme rakenne. Suomi on erikoistunut investointitavaroiden ja niiden komponenttien tuotantoon ja vientiin. Talouskriisi on vähentänyt investointitarpeita kaikilla markkinoilla, mutta erityisesti Suomelle tärkeissä kauppakumppanimaissa Venäjällä, Saksassa, Ruotsissa, Iso- Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Suomen toipuminen taantumasta tuleekin olemaan vaivalloista. Valtiovarainministeriö ennustaa bkt:n laskeneen vuoden 2009 aikana 7,6 % eli enemmän kuin yhtenäkään vuonna 1990-laman aikana. Taantuma näkyy Suomessa laajasti myös työllisyystilanteen heikentymisenä. Elokuussa 2009 työllisiä oli jo peräti vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapulasta siirryttiin nopeasti työvoiman ylitarjontaan. Vuosina Suomi velkaantuu vauhdilla verotulojen romahtaessa ja julkisten menojen kasvaessa. Suomen julkinen talous heikkenee tänä vuonna EU-maista eniten. Rauman seudun tilanne on hyvin kaksijakoinen. Viennistä riippuvaisena seutuna talouden elpyminen on täällä yhtä hidasta kuin muuallakin. Hyvänä puolena on pidettävä sitä, että alueemme suurista toimialoista telakka- ja meriteollisuudessa, energia- ja ympäristöalalla, elintarviketeollisuudessa on voitu säilyttää hyvä tilauskanta. Rakennustoimintakaan ei ole kokenut pelättyä romahdusta. Lisäksi OL 3:n tuoma arvo seutumme talouteen on ollut huikea. Palvelualojen tilannetta on kauppakamarin oman selvityksen mukaan pidettävä tyydyttävänä. Kaupan alalla taantuma koettelee erikoistavarakauppaa täälläkin, mutta työllisyyden säilyessä hyvänä ja taantuman väistyessä on syytä uskoa kaupan taas käyvän. Metsäteollisuudessa ja satamassa on koettu melkoinen pudotus viime vuonna. Ensi vuosi tulee näyttämään suuntaa ja monia uusia investointeja harkitaan. Toivottavasti esimerkiksi biodieseltehtaasta saadaan myönteisiä uutisia. Taloustilanne tuo aina mukanaan äärimmäisen kovan kilpailun, jossa hintataso putoaa alle kannattavuusrajan. Hyvänä on pidettävä sitä, että taloustilanne on vakiintunut eikä vapaata pudotusta enää ole. Yritys- ja toimialatasolla tilanne vaihtelee erittäin runsaasti. Suurin pelko kohdistuu maassamme konepajateollisuuteen, joka heikon tilauskannan vallitessa siirtää toimintojaan Suomesta pois. Monilla yrityksillä myös vanha tilauskanta alkaa hiipua alta. Myös Turun telakkateollisuuden tilanne uhkaa koko laajan verkoston olemassaoloa koko Lounaisessa Suomessa, mikäli uusia tilauksia ei saada. Energia-alalla jännitetään sitä, minkälaista ratkaisumallia valtioneuvosto tarjoaa energian saatavuuden ja hintakilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Yksinkertaisin tapa olisi antaa vähintäin kaksi lupaa ydinvoimahakkeille eikä hakea ratkaisuja veronmaksajien kukkarolta. Myös ilmaston knnalta tämä olisi paras ratkaisu. Vuosi 2010 tuo tullessaan haastavan ajan. Kaikki yllä oleva koskee myös kauppakamarin toimintaa. Haluamme olla toiminnassamme proaktiivisia joka suhteessa ja tehdä parhaamme tukeaksemme alueemme yritysten menestystä. Rauman kauppakamari aktivoituu lisää ilmasto ja energia-asioissa Kauppakamari on kirjannut vuoden 2010 toimintasuunnitelmassaan ilmasto- ja energia-asiat yhdeksi painopistealueekseen. Ilmaston lämpenemisen huoli on globaali kysymys, johon Kööpenhaminan ilmastokokous ei valitettavasti saanut aikaan yhteistä sitovaa kantaa. Näiden asioiden merkitys on kasvanut huomattavasti myös yritysten vastuullisuus ja kilpailukykytekijöinä. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus ovat nousseet teollisuuden tärkeimmiksi ympäristöasioiksi. Rauman kauppakamarin ympäristötyöryhmä kartoittaa parhaillaan menossa olevalla kyselyssä siitä, minkälaisia energiatehokkuuden kehittämistoimia alueen elinkeinoelämällä on noin viiden vuoden jaksolle ja miten teollisuudelle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa. Kyselyn tuloksia ja muita alueen teollisuuden yhteisiä ympäristöasioita käsitellään keväällä järjestettävässä teollisuuden energia- ja ympäristöinfossa. Lisätietoja selvityksestä. Ympäristötyöryhmän pj Seija Vatka ja Jaakko Hirvonsalo

6 KAUPPAKAMARIASIAA Porin lentokentän kehittämistarpeita selvitellään Rauma kauppakamari on mukana selvityksessä, jossa tutkitaan millä keinoin Satakunnan omaa lentoliikennettä saataisiin kasvamaan. Selvityksen tavoite on kehittää Porin lentoyhteyksiä niin, että ne palvelisivat entistä paremmin Satakunnan yrityselämän liikematkustustarpeita. Selvitys tehdään Satakunnan ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä, jonka rahoittavat Satakunnan kauppakamari ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy. Edellisten lisäksi tutkimuksessa ovat yhteistyössä myös Rauman kauppakamari ja Finnavia. Tutkimus valmistuu kevään 2010 aikana. Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi Keskuskauppakamarin hallitus on nimittänyt Keskuskauppakamarin uudeksi toimitusjohtajaksi fi losofi an tohtori Risto E.J. Penttilän (50). Penttilä on tällä hetkellä Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn johtaja ja on vastannut sen toiminnasta vuodesta 2002 lähtien. Hän on tätä ennen toiminut muun muassa kansanedustajana, johtajana World Economic Forumissa sekä Oxford Analytica nimisessä talouteen ja politiikkaan erikoistuneessa konsulttiyhtiössä. Hän toimii edelleen myös European Business Leaders Convention verkoston pääsihteerinä. Risto E.J. Penttilä siirtyy Keskuskauppakamarin palvelukseen alkaen ja ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan Keskuskauppakamarin nykyinen toimitusjohtaja Kari Jalas siirtyy sopimuksensa mukaisesti eläkkeelle täyttäessään 65 vuotta syyskuussa Varoitus kauppakamarin jäsenille Jäsenyritykseltämme saamamme viestin perusteella varoitamme kaikkia yrityksiä Finnforum nimisen yrityksen kontakteista. He soittavat ja antavat ymmärtää, että yritys on tilannut kalliin web-palvelun, joka päättyy piakkoin, vaikka kyseistä tilausta ei ole koskaan tehty. Palvelun laatu on erittäin kyseenalainen, mikä näkyy mm. yrityksen wwwosoitteessa. Finnforum haluaa kirjallisen vahvistuksen asiasta. Liitteenä on paperi, joka muuttuu tilaukseksi allekirjoittamisen jälkeen. Teksti on osittain englanninkielinen, hinta 850 /periodi ja periodeja on 12 kpl hinta on siis melkoinen. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Hyvää alkavaa uutta kansainvälistymisen vuosikymmentä Kauppakamareiden myöntämistä ja vahvistamista asiakirjoista perittävät lunastusmaksut Alkaen Rauman kauppakamari jatkaa tälläkin vuosikymmenellä erityisesti pk-yritysten tukena kansainvälistymisen saralla. Tuttuun tapaan järjestämme erilaisia kansainvälistymiseen liittyviä koulutus- ja teematilaisuuksia. Loppukeväällä toteutamme mm. Ville Itälä dayn, jolloin europarlamentaarikko Itälä tulee kertomaan EU:n uutisia yrityksille. Neuvomme yrityksiä käytännön vientiin, tuontiin ja yleensä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Toimintamme tukena on laaja yhteistyökumppanien verkosto. Merkittävä hanke on myös uuden West Coast lehden tuottaminen syksyllä Otamme myös vastaan toivomuksia ja aloitteita, joilla voimme yhdessä edesauttaa alueen yritysten toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Hyvää uutta vuotta 2010! Maria Perrakoski 1. Normaali vahvistus Alkuperäinen asiakirja 22,00 Kopio 11,00 2. Enimmäishinnat yhdellä kertaa lunastettavista, samaan toimitukseen liittyvistä asiakirjoista Asiakirjojen lukumäärä 1 15 kpl 154, kpl 308,00 yli 30 kpl 616,00 3. Erikoistodistukset Ryhmä I 45,00 Ryhmä II 75,00 Ryhmä III 95,00 Kopio 11,00 6

7 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita Lunastusmaksuperusteet Keskuskauppakamarin valtuuskunta tarkistaa vuosittain syyskokouksessaan lunastusmaksujen suuruuden. Hinnoittelussa on kolme ryhmää: 1. Normaali vahvistus Normaaleja vahvistuksia ovat kauppakamarin alkuperätodistusten ja kauppalaskujen sekä muiden ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistukset. 2. Enimmäishinnat yhdellä kertaa lunastettavista, samaan toimitukseen liittyvistä asiakirjoista Enimmäishintoja noudatetaan silloin, kun samaan, yhdelle vastaanottajalle toimitettavaan lähetykseen tarvitaan useita erilaisia todistuksia tai samanlaisia todistuksia useampina kappaleina. Tällöin lunastusmaksun määrä on porrastettu asiakirjojen lukumäärän mukaan. Erikoistodistuksista laskutetaan kuitenkin erikseen oman hinnastonsa mukaan. 3. Erikoistodistukset Erikoistodistukset ovat sellaisia todistuksia, jotka kauppakamari laatii asiakkaan pyynnöstä kauppakamarin omalle lomakkeelle. Ne jaetaan kolmeen maksuluokkaan seuraavasti: I Maksuluokkaan I kuuluvat todistukset, joiden laatiminen on mahdollista asiakkaan toimittamien asiakirjojen perusteella eikä edellytä erityisselvityksiä. Kielestä toiseen kääntämistä vain vähän ja se on rutiininomaista. II Maksuluokkaan II kuuluvat todistukset, joiden laatimiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, esim. yhteydenottoa johonkin viranomaiseen tietojen tarkistamiseksi tai hankkimiseksi. Käännökset vaativia. III Maksuluokkaan III kuuluvat force majeure -todistukset tai niihin verrattavat muut todistukset Pk-yritysten ulkomaankauppa supistui vähemmän kuin suurten Ulkomaan-kauppaa harjoittavien pkyritysten lukumäärä laskussa Pienten ja keskisuurten yritysten tavaroiden ulkomaankaupan arvo jäi vuoden 2009 heinäsyyskuussa lähes kolmanneksen edellisvuoden tasosta, viennissä laskua oli 30 % ja tuonnissa 27 %. Pk-yritysten viennin kokonaisarvo kolmannella neljänneksellä oli 1,3 miljardia, mikä kattoi 13 % koko viennin arvosta. Pk-yritysten tuonnin arvo puolestaan oli 2,7 mrd. euroa, vastaten neljännestä koko tuonnin arvosta. Suurten yritysten tavaroiden ulkomaankauppa supistui voimakkaasti sekä tuonnin että viennin osalta. Arvoltaan suurten yritysten vienti jäi heinäsyyskuussa 8,8 mrd. euroon, mikä vastaa 38 % pudotusta edellisvuoden kolmanteenneljännekseen verrattuna. Suurten yritysten tuonnin arvo kolmannella neljänneksellä oli 7,7 mrd. euroa, ollen 37 % edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä viennissä voimakkaimmin supistui kulkuneuvojen vienti, suurten yritysten viennin arvo jäi 72 % ja pk-yritysten 48 % edellisvuodesta. Myös metallien ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo oli huomattavasti vähäisempää kuin vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Suurten yritysten metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski 46 % ja pk-yritysten 29 %. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo laski suurilla yrityksillä 43 %, pk-yrityksillä 32 %. Tuonnissa ulkomaankaupan arvon aleneminen kolmannella vuosineljänneksellä oli voimakkainta kulkuneuvojen kohdalla, missä suurten yritysten tuonnin arvo laski 52 % ja pienten ja keskisuurten 43 % edellisvuodesta. Myös koneiden ja laitteiden tuonti oli arvoltaan huomattavasti edellisvuotta pienempää, suurten yritysten osalta laskua oli 46 % ja pk-yritysten 36 %. Tuonnissa ainoastaan metallien ja metallituotteiden arvo supistui pkyrityksissä enemmän kuin suurissa yrityksissä. Pk-yrityksissä metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo jäi 47 % edellisvuodesta, suurissa 19 %. Lähde: Tullihallitus, Tilastoyksikkö PL 512, Helsinki p (Ulkomaankaupan tilastotietoja) Kielet EU:n nopeimmin kasvava toimiala Talouskriisi on vaikuttanut kääntämiseen, kieltenopetukseen ja muihin kieleen liittyviin elinkeinoihin vähemmän kuin muihin toimialoihin. Tämä käy ilmi komission teettämästä tutkimuksesta, jossa analysoitiin kielitoimialan kokoa EU:n laajuisesti. Alan liikevaihto koko EU:ssa vuonna 2008 oli komission teettämän tutkimuksen mukaan 8,4 miljardia euroa, ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Globaalistuminen edellyttää kääntämistä ja tulkkaamista uusille kielille sekä uusia kieliin liittyviä palveluja. Alan suuryritykset yhdistävät yhä enemmän voimiaan, mutta toisaalta uusien käännös- ja tulkkausyritysten perustaminen on verraten yksinkertaista. Alalla onkin useita toimijoita ja ankara kilpailu. Tutkimus kattoi kääntämisen, tulkkaamisen, lokalisoinnin ja kansainvälistämisen, tekstityksen ja jälkiäänityksen, kielitekniset välineet, monikielisten konferenssien järjestämisen ja kieltenopetuksen. Analyysi tehtiin ammattijärjestöille, kansallisille viranomaisille, yksityishenkilöille, kielipalvelujen tarjoajille ja kielipalvelujen parissa toimiville laitoksille lähetetyn kyselylomakkeen pohjalta. Vastauksia saatiin yli tuhat. Tutkimus sisältää maakohtaiset tiedot kustakin analysoidusta EU-jäsenvaltiosta. Suomea koskevat tiedot löytyvät publications/studies/size_of_language_industry_en.pdf tutkimusraportin sivuilta Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Eurooppalaiset yritykset panostavat tutkimukseen ja kehitykseen ohi USA:n ja Japanin Maailman yritysten t&k-investoinnit lisääntyivät 6,9 prosentilla vuonna 2008 talouskriisistä huolimatta. Kehittyvissä maissa investointiaste on odotetusti kasvanut kaikkein vauhdikkaimmin. Kiinassa oli kasvua t&k-investoinneissa jopa 40 prosenttia. Lue lisää Suomen EU-t&k sihteeristön sivuilta: /eu/fi /community/uutiset/ Kerro näkemyksesi: Miten EU:n talous hilataan kuiville vuoteen 2020 mennessä? Nyt kaivataan luovia ideoita siitä, miten EU:n talous saadaan elpymään kriisin jälkeen. Komissio on julkistanut mietinnön, jossa luodataan keinoja nousta kriisistä ja estää sen toistuminen. Lisäksi mietinnössä pohditaan, miten voidaan tuottaa lisäarvoa osaamisen kautta, miten lisätään ihmisten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan toimintaan ja miten kehitetään talouden kilpailukykyä, verkottumista ja vihreyttä. Talouden kuntouttamiseen tähtäävää EU strategiaa pohjustetaan uuden komission poliittisissa suuntaviivoissa. Uuden strategian laatimisessa hyödynnetään myös kasvua ja työllisyyttä edistävästä Lissabonin strategiasta saatuja kokemuksia. Kommentteja uudesta EU 2020-strategiasta voi lähettää osoitteeseen 15. tammikuuta 2010 saakka. Sen jälkeen komissio laatii strategiasta yksityiskohtaisen ehdotuksen Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. (Huom. linkit aukeavat suoraan sähköisestä tiedotteesta kauppakamarin kotisivuilta ) Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto MUUTA YRITYSTIETOA Vuoden 2010 verovapaat työmatkakustannusten korvaukset Päätös verovapaista työmatkakustannusten korvauksista on annettu. Päiväraha nousee vuodelle euroon. Oman auton kilometrikorvaus on edelleen 45 snt/km. Päivärahat Kotimaan kokopäiväraha nousee vuodelle eurolla. Uusi arvo on 36 euroa. Osapäiväraha säilyy ennallaan, se on myös ensi vuonna 16. Ateriakorvaus nousee 25 sentillä, se tulee olemaan 9,00 euroa. Ulkomaanpäivärahoista nousee 59, laskee 67 ja ennallaan säilyy 86 maan tai alueen päiväraha. Kilometrikorvaukset Oman auton kilometrikorvaus säilyy nykyisellään 45 snt/km. Sen sijaan pelkästä polttoaineen hinnasta muodostuva käyttöetuauton kilometrikorvaus laskee 12 sentistä 11 senttiin. Syynä on polttoaineen hinnan aleneminen Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2010 alusta. Vuorotteluvapaalakiin ei ole tulossa muita muutoksia. Se rahoitetaan edelleen siten, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio. Tämä osuus on hieman yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmak- 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA suilla. Vuorotteluvapaajärjestelmän nettokustannukset ovat kuitenkin bruttokustannuksia pienemmät, koska vuorottelusijaiseksi palkattavan työttömän työttömyyskorvaus samalla säästyy. Vuonna 2008 vuorottelukorvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa. Ansioturvan vuorottelukorvaus oli keskimäärin 965 euroa kuukaudessa ja 44,9 euroa päivässä. Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut lähes henkilöä. Vuorottelijoista vuonna 2008 lähes puolet oli vuotiaita ja 20 prosenttia oli vuotiaita. Vuorottelijoiden yleisimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto, teollisuus, kuljetus, tietoliikenne ja koulutus. Sijaisista lähes 40 prosenttia oli vuotiaita. Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta. Korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuotta vuorotteluvapaalaissa tarkoitettua työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia. Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä, sillä vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 prosenttia kartuttaa eläkettä. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi työstä. Samalla työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, TEM, puh tai Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen tarkoituksena on vähentää rakennusten energian kulutusta ja päästöjä. Puitesopimuksen allekirjoittivat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Vuoden 2010 alusta astuu voimaan myös vuokraasunto-yhteisöjen toimenpideohjelma, johon sitoutuu ensivaiheessa yhdeksän toimijaa. Ensimmäinen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimenpideohjelma on tehty vuokra-asuntoyhteisöille. Siihen liittyivät Asuntosäätiö, Espoonkruunu, Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Mikalo Oy, SATO, Suomen Asumisoikeus, VAV ja VVO. Seuraavaksi selvitetään mahdollisuutta kehittää toimenpideohjelma toimitiloille. Parannuksia olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuuteen Energiatehokkuussopimusten taustalla on toukokuussa 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa Suomen toteuttamaan toimia, joilla saavutetaan 9 prosentin energiansäästöt. Kiinteistöala on kuudes toimiala, joka ottaa käyttöön vuoteen 2016 ulottuvan energiatehokkuussopimuksen. Sopimus tukee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita parantaa energiatehokkuutta ja vähentää energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Uudisrakennusten energiatehokkuutta voidaan melko helposti ohjata rakentamismääräyksin ja normein. Uusien rakennusten osuus rakennuskannasta on kuitenkin pieni, minkä vuoksi on erittäin tärkeää löytää keinoja myös olemassa olevan kannan energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen puitteissa alalle luodaan uusia verkostoja, mikä helpottaa hyvien toimintatapojen levittämistä laajaan käyttöön. Haluamme aktiivisesti etsiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää on myös sopimuksen myötä saatava vertailutieto energiankulutuksesta, kuvailee RAKLIn hallituksen puheenjohtaja Aulis Kohvakka. Huolellisuutta käyttöön ja kiinteistönhoitoon Yksi esimerkki vuokra-asuntokiinteistöjen sitoutumisesta energiansäästöön on se, että mukana olevien tahojen tekemissä kiinteistönhoitosopimuksissa tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Merkittäviä säästöjä voidaan saada aikaan nopeastikin esimerkiksi hoitamalla talotekniikan säädöt kuntoon, vaihtamalla vesikalusteita energiapihimpiin ja pitämällä huonelämpötilat oikealla, noin 21 asteen tasolla. Toimenpideohjelma edellyttää siihen liittyviltä yhteisöiltä selviä energiansäästötavoitteita sekä suunnitelmallista työtä toimintansa kehittämiseksi. Lisätietoja: yli-insinööri Maarit Haakana, ympäristöministeriö, puh ylitarkastaja Heikki Väisänen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh johtaja Aija Tasa, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, puh Hyvä tilintarkastustapa Tilintarkastuslaki velvoittaa tilintarkastajaa noudattamaan hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. Hyvän tilintarkastustavan noudattamisvelvollisuus koskee: - kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastusta, - toimintaa, joka laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi tai jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön, - hyväksytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaa muuta kuin edellä mainittua toimintaa. Tilintarkastajan tulee myös noudattaa yhtiömiesten sekä yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen, yhtiösopimuksen, kansainvälisten tilintarkastusstandardien, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa. Käsitteellisesti hyvä tilintarkastustapa on esimerkiksi hyvään asianajajatapaan ja hyvään 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA kirjanpitotapaan rinnastuvaa tapaoikeutta eli huolellisten ammattihenkilöiden yleisesti noudattamaan ammatilliseen harkintaan perustuvia käytäntöjä ja menettelytapoja, jotka ohjaavat tilintarkastustehtävän suorittamista. Hyvä tilintarkastustapa tarkoittaa myös ammattieettisten periaatteiden, kuten objektiivisuuden, huolellisuuden ja salassapitovelvollisuuden noudattamista. Hyvän tilintarkastustavan on katsottu muodostuvan muun muassa lainsäädännössä olevista määräyksistä, KHT-yhdistyksen julkaisemista Tilintarkastusalan standardeista ja suosituksista, jotka pohjautuvat kansainvälisiin ISAtilintarkastusstandeihin, tuomioistuinten päätöksistä sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan ja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ratkaisuista, ohjeista ja lausunnoista. Tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, onko tilinpäätös, toimintakertomus ja muut tilintarkastuksen kohteena olevat asiakirjat laadittu kaikilta olennaisilta osin voimassa olevien säännösten mukaisesti ja siitä, antavatko ne noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastajan on suoritettava myös hallinnon tarkastus ja annettava siitä lausunto. Tarkoituksena on selvittää yhteisön toiminnasta vastaavien henkilöiden (vastuuvelvolliset) toiminnan lainmukaisuutta yhteisöä koskevan normiston (esimerkiksi osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys) perusteella. Tilintarkastustyön asianmukainen suunnittelu luo edellytykset tilintarkastuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. KHT-yhdistyksen tilintarkastusstandardin 300 mukaan tilintarkastuksen suunnittelussa luodaan tilintarkastuksen kokonaisstrategia sekä tilintarkastuksen käytännön toteuttamista ohjaava yksityiskohtaisempi tilintarkastussuunnitelma. Suunnittelussa mm. arvioidaan tilintarkastusriskiä ja määritellään suoritettavan tarkastuksen painopistealueet. Tilintarkastajan tulee tilintarkastustehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa noudattaa alalla yleisesti käytettyjä hyväksyttyjä työmenetelmiä. Kirsi Parnila lakimies Helsingin seudun kauppakamari LAKIASIAT Työntekijän aiheuttama vahinko Työnantajalle aiheutunut vahinko Työsopimuslain mukaan työntekijän on korvattava työnantajalleen aiheutunut vahinko, jonka työntekijä on tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut rikkomalla tai laiminlyömällä työsopimuksestansa tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan. Työntekijä voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi hajottamalla työnantajan omaisuutta, tekemällä työn virheellisesti, aiheuttamalla tappioita, harjoittamalla kilpailevaa toimintaa tai paljastamalla liikesalaisuuksia. Vahingonkorvauksen ohella työntekijän menettely voi myös johtaa työsuhteen päättämiseen. Nämä vaihtoehdot eivät siis ole toisiansa poissulkevia. Korvattava vahinko Työntekijän työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisessa tehdään poikkeus muuten yleisesti vallitsevaan täyden korvauksen pääsääntöön. Työntekijä on nimittäin velvollinen korvaamaan vahingon sen määräisenä, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta tuomita ollenkaan. Täyden korvauksen sääntöä noudatetaan kuitenkin silloin, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, ellei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Samoja sääntöjä sovelletaan myös itsenäiseen yrittäjään, jos yrittäjä on rinnastettava työntekijään ottaen huomioon toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet. Työntekijä ja työnantaja eivät voi sopia pätevästi toisin työntekijän vahingonkorvausvastuusta, mikäli sopimus saattaisi työntekijän lakia huonompaan asemaan. Tämän on nähty myös koskevan työsuhteen päättymisen jälkeisiä sopimuksia. Kolmannelle aiheutunut vahinko Työntekijä voi aiheuttaa vahinkoa myös työsopimussuhteeseen nähden kolmannelle osapuolelle. Tällaisia osapuolia voivat olla esimerkiksi toinen työntekijä, asiakas tai sivullinen. Työntekijä voi aiheuttaa heille esimerkiksi työvälineiden huolimattomalla käyttämisellä esine- ja henkilövahinkoja. Kolmannelle aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Kyseisen lain mukaan työsopimuksen tai muun sopimuksen ehto samoin kuin virkasäännön määräys tai muu siihen verrattava määräys, jolla lisätään työntekijän tai virkamiehen tämän lain mukaista korvausvastuuta, on mitätön. Isännänvastuu Työnantaja vastaa ensisijaisesti kolmannelle aiheutuneen vahingon korvaamisesta, ja työntekijän korvausvastuu kolmannelle syntyy vasta silloin, jos työnantajalta ei saada täyttä korvausta. Työnantajan korvausvastuu edellyttää luonnollisesti, että työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut vahingon työtehtäviä suorittaessaan. Työnantajalla on oikeus periä työntekijältä maksamansa vahingonkorvaus edellä korvattavan vahingon yhteydessä käsitellyn mukaisesti. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työntekijä on velvollinen korvaamaan 10

11 LAKIASIAT työnantajan kolmannelle maksamasta korvauksesta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta tuomita ollenkaan. Jos työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle koko vahingon määrän, ellei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Irtisanottavan työntekijän valinta Silloin, kun työnantaja irtisanoo taloudellisin tai tuotannollisin syin vain joitakin samaa työtä tekevistä työntekijöistä, on irtisanottavat työntekijät luonnollisesti jotenkin valittava. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten valinta tulisi suorittaa, vaan työnantaja saa tehdä valinnan vapaasti. Työnantaja ei kuitenkaan saa tehdä valintaa syrjivillä perusteilla (esimerkiksi ikä tai sukupuoli) tai laiminlyödä tasapuolisen kohtelun vaatimuksia. Valinnanvapautta rajoittaa myös se, ettei määräaikaisia työntekijöitä voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu heidän kanssaan. KKO 1994:17 Työntekijä saatiin irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, vaikkeivät hänen omat työtehtävänsä olleet vähentyneet, koska nuo tehtävät tappiollisen kokonaistuloksen parantamiseksi oli uudelleenjärjestelynä liitetty muiden työntekijöiden tehtäviin eikä työnantaja sen jälkeen voinut tarjota työtä sanotulle työntekijälle. KKO 1995:20 Sähköliike oli laman vuoksi joutunut saneeraamaan toimintaansa ja oli siinä yhteydessä kahdeksan sähköasentajaa sekä varastomiehenä ja autonkuljettajana toimineen A:n, jonka tehtävät oli siirretty niitä aikaisemminkin hoitaneelle sähköasentaja B:lle. Liikkeellä katsottiin olleen oikeus irtisanoa A, kun ei ollut ilmennyt, että liike näin tehdessään olisi menetellyt epäasiallisesti ottaen huomioon liikkeen tarpeet, A:n ja B:n soveliaisuus uudelleen järjestettyihin työtehtäviin sekä muut seikat. Ään. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu työvoiman vähentämisjärjestyksestä, jolloin työnantaja ei voikaan vapaasti tehdä valintaa. Mahdollinen määräys vähentämisjärjestyksestä on selvitettävä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Tyypillisen määräyksen mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. TT Yhtiö oli tuotannollisista syistä lomauttanut neljä työntekijää ja sitten irtisanonut heidän työsuhteensa. Lomautetuiksi oli valittu yhtiön palveluksessa kauemmin olleita työntekijöitä. Kun heidän ja työhön viimeksi otettujen työntekijöiden huoltovelvollisuudet eivät olleet toisistaan selvästi poikkeavia, yhtiö oli menetellyt työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan yleissopimuksen määräyksen vastaisesti. Henkilöstön edustajilla, perhevapaalla olevilla ja ase- ja siviilipalvelusta suorittavilla työntekijöillä on erityinen irtisanomissuoja. Henkilöstön edustajalla tarkoitetaan luottamusmiestä, luottamusvaltuutettua, työsuojeluvaltuutettua, määräajaksi valittua yhteistoimintaedustajaa ja sellaista henkilöstön edustajaa, jonka asema perustuu henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annettuun lakiin. Henkilöstön edustajan varamiehellä on sama työsuhdeturva kuin varsinaisella edustajalla mutta vasta silloin, kun varsinainen edustaja on estyneenä ja varamies hoitaa hänen tehtäviään. Työntekijöiden edustajan työsuhde voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työn kokonaan päättymiseksi voidaan katsoa myös se, että sen työntekijäryhmän työ päättyy, johon henkilö kuuluu. Perhevapaalla olevan työntekijän työsopimuksen voi perhevapaan aikana päättää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ainoastaan silloin, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Irtisanomissuoja ei kuitenkaan koske osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä. Ase- ja siviilipalvelusta suorittavalla työntekijällä on vastaava irtisanomissuoja kuin perhevapaalla olevalla. 11

12 Rauman Offsetpaino Oy

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot 1. Yleistä Näitä verkkopalvelun käyttöehtoja sovelletaan Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen (jäljempänä Palveluntarjoaja) tuottamaan

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä HEL 2013-012080 T 03 01 00 Päätös päätti hyväksyä ********** oikaisuvaatimuksen varhaiskasvatusjohtajan päätöksestä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

PTT:n suhdannekatsaus 2/2014

PTT:n suhdannekatsaus 2/2014 Suhdannekatsaus 2/2014 PTT:n suhdannekatsaus 2/2014 Omakotitoimitukset alhaalla käännettä parempaan odotetaan vuoden loppupuolella Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä PTT:n jäsenyritysten kotimaahan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki Gospel Riders moottoripyöräkerho ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Tarja Paananen 4.10.2016 Missä mennään? Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö 1 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot