JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 1/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri/Talvi-kevät JÄSENTIEDOTE 1/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Vuosi 2010 on haastava...5 Rauman kauppakamari aktivoituu lisää ilmasto ja energia-asioissa...5 Porin lentokentän kehittämistarpeita selvitellään...6 Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi...6 Varoitus kauppakamarin jäsenille...6 Kansainvälisiä asioita Hyvää alkavaa uutta kansainvälistymisen vuosikymmentä...6 Kauppakamareiden myöntämistä ja vahvistamista asikairjoista perittävät lunastusmaksut alkaen Pk-yritysten ulkomaankauppa supistui vähemmän kuin suurten Ulkomaankauppaa harjoittavien pk-yritysten lukumäärä laskussa...7 Kielet EU.n nopeimmin kasvava toimiala...7 Eurooppalaiset yritykset panostavat tutkimukseen ja kehitykseen ohi USA:n ja Japanin...8 Kerro näkemyksesi: Miten EU:n talous hilataan kuiville 2020 mennessä?...8 Muuta yritystietoa Vuoden 2010 verovapaat työmatkakustannusten korvaukset...8 Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden 2010 alusta...8 Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus Hyvä tilintarkastustapa Lakiasiat Työntekijän aiheuttama vahinko Irtisanottavan työntekijän valinta...11

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Hyvä vastaanottaja 2010 Rauman kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Koulutus on kauppakamarin keskeisin jäsenpalvelu. Rauman kauppakamari onkin saavuttanut omalla alueellaan merkittävimmän ajankohtaiskouluttajan maineen. Tähän on vaikuttanut ajankohtainen ja monipuolinen tarjonta huippuasiantuntijat käytännön näkökulma normaaleja markkinahintoja 30% 40% edullisemmat hinnat paikallinen tarjonta Kauppakamarin koulutusalueet: taloushallinto mm. verotus, arvonlisäverotus ja palkkahallinto esimieskoulutus työlainsäädäntö tietotekniikka sopimusjuridiikka sihteerikoulutus viestintä/vuorovaikutus ja esiintymisvalmennus kansainvälistymistieto/taito tapakulttuuripäivät logistiikka matkaseminaarit ulkomaille yhdessä muiden kauppakamarien kanssa Kauppakamari toteuttaa koulutuksia myös jäsenyritysten tilauksesta! Ota yhteyttä parhain terveisin, RAUMAN KAUPPAKAMARI Pirjo Koski-Hannula koulutuspäällikkö Puhelin tai GSM Seuraavalla sivulla kauppakamarin koulutuskalenteri/talvi-kevät 2010! 3

4 Kauppakamarin koulutuskalenteri/ talvi-kevät 2010 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula p. (02) Kauppakamari kouluttaa Connecting Business HHJ Hyväksytty Hallituksen Jäsen kurssi 1. Jakso 2. Jakso 3. Jakso 4. Jakso Taloushallinto Pitkäkestoinen koulutus Kivikautisesta kirjanpidosta sähköiseen taloushallintoon Vielä verotilistä! Ajankohtaista palkkahallintoon Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Bisnesnaisen/miehen ryhtiliike (3 erillistä koulutuspäivää) Hyvä hallintotapa Hallituksen ja hallitustyön organisointi Hallituksen strategiatyö Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätyö jaksojen 2 ja 4 välissä. Ilmoittautumiset viimeistään ! Tapakulttuuripäivä: Kansainvälisesti suomalainen Liike-elämän ruoka- ja viinikulttuuri Tyylikoulu: Bisnespukeutuminen tänään (naiset/miehet) Cadence Management Corporation projektinhallinta (3pv) Matkaseminaarit/kevät Sihteeri- ja assistenttiseminaari 2010 (Silja/Hki-Tukholma-Hki) Kirjanpito laivaseminaari (Silja/Hki-Tukholma-Hki) Henkilöstöpäivät Tallinassa Kauppakamarien kesäpäivä Helsingissä

5 KAUPPAKAMARIASIAA Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari Vuosi 2010 on haastava Ensin on pakko kertoa positiiviset asiat. Maailmantalous on kesästä lähtien osoittanut toipumisen merkkejä. Talous on alkanut kasvaa monissa kehittyneissä maissa. Aasian suurissa maissa, Kiinassa ja Intiassa, taloudet ovat kasvaneet koko taantuman ajan. Yhdysvaltain tilanteessa on heikkoja positiivisia signaaleja Pörssikurssit ja monet ennakoivat indikaattorit ovat jatkaneet nousuaan alkusyksystä, mikä kertoo myönteisistä odotuksista talouskehityksen suhteen. EK:n suhdannebarometrin mukaan yritykset arvioivat tilauskantansa elpyneen hitaasti syksyn aikana. Teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattori on kohentunut, vaikka se on edelleen heikko. Palveluyritysten luottamus oli joulukuussa vakaa. Vähittäiskaupan myynnin laskun arvioidaan päättyvän. Sitten vähän karumpaa asiaa. Myönteisistä signaaleista huolimatta elpyminen ei merkitse sitä, että taloustilanne olisi nopeasti palautumassa. Hitaan talouskasvun ja maailmalla vallitsevan liikakapasiteetin seurauksena investointikysyntä viriää hitaasti. Lisäksi työttömyys lisääntyy vielä senkin jälkeen kun talous alkaa kasvaa. Työttömyyden kasvu puolestaan pienentää kulutusta. Keskuskauppakamarin mukaan Suomen talouden rajuun sukellukseen vaikuttaa erityisesti vientimme rakenne. Suomi on erikoistunut investointitavaroiden ja niiden komponenttien tuotantoon ja vientiin. Talouskriisi on vähentänyt investointitarpeita kaikilla markkinoilla, mutta erityisesti Suomelle tärkeissä kauppakumppanimaissa Venäjällä, Saksassa, Ruotsissa, Iso- Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Suomen toipuminen taantumasta tuleekin olemaan vaivalloista. Valtiovarainministeriö ennustaa bkt:n laskeneen vuoden 2009 aikana 7,6 % eli enemmän kuin yhtenäkään vuonna 1990-laman aikana. Taantuma näkyy Suomessa laajasti myös työllisyystilanteen heikentymisenä. Elokuussa 2009 työllisiä oli jo peräti vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapulasta siirryttiin nopeasti työvoiman ylitarjontaan. Vuosina Suomi velkaantuu vauhdilla verotulojen romahtaessa ja julkisten menojen kasvaessa. Suomen julkinen talous heikkenee tänä vuonna EU-maista eniten. Rauman seudun tilanne on hyvin kaksijakoinen. Viennistä riippuvaisena seutuna talouden elpyminen on täällä yhtä hidasta kuin muuallakin. Hyvänä puolena on pidettävä sitä, että alueemme suurista toimialoista telakka- ja meriteollisuudessa, energia- ja ympäristöalalla, elintarviketeollisuudessa on voitu säilyttää hyvä tilauskanta. Rakennustoimintakaan ei ole kokenut pelättyä romahdusta. Lisäksi OL 3:n tuoma arvo seutumme talouteen on ollut huikea. Palvelualojen tilannetta on kauppakamarin oman selvityksen mukaan pidettävä tyydyttävänä. Kaupan alalla taantuma koettelee erikoistavarakauppaa täälläkin, mutta työllisyyden säilyessä hyvänä ja taantuman väistyessä on syytä uskoa kaupan taas käyvän. Metsäteollisuudessa ja satamassa on koettu melkoinen pudotus viime vuonna. Ensi vuosi tulee näyttämään suuntaa ja monia uusia investointeja harkitaan. Toivottavasti esimerkiksi biodieseltehtaasta saadaan myönteisiä uutisia. Taloustilanne tuo aina mukanaan äärimmäisen kovan kilpailun, jossa hintataso putoaa alle kannattavuusrajan. Hyvänä on pidettävä sitä, että taloustilanne on vakiintunut eikä vapaata pudotusta enää ole. Yritys- ja toimialatasolla tilanne vaihtelee erittäin runsaasti. Suurin pelko kohdistuu maassamme konepajateollisuuteen, joka heikon tilauskannan vallitessa siirtää toimintojaan Suomesta pois. Monilla yrityksillä myös vanha tilauskanta alkaa hiipua alta. Myös Turun telakkateollisuuden tilanne uhkaa koko laajan verkoston olemassaoloa koko Lounaisessa Suomessa, mikäli uusia tilauksia ei saada. Energia-alalla jännitetään sitä, minkälaista ratkaisumallia valtioneuvosto tarjoaa energian saatavuuden ja hintakilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Yksinkertaisin tapa olisi antaa vähintäin kaksi lupaa ydinvoimahakkeille eikä hakea ratkaisuja veronmaksajien kukkarolta. Myös ilmaston knnalta tämä olisi paras ratkaisu. Vuosi 2010 tuo tullessaan haastavan ajan. Kaikki yllä oleva koskee myös kauppakamarin toimintaa. Haluamme olla toiminnassamme proaktiivisia joka suhteessa ja tehdä parhaamme tukeaksemme alueemme yritysten menestystä. Rauman kauppakamari aktivoituu lisää ilmasto ja energia-asioissa Kauppakamari on kirjannut vuoden 2010 toimintasuunnitelmassaan ilmasto- ja energia-asiat yhdeksi painopistealueekseen. Ilmaston lämpenemisen huoli on globaali kysymys, johon Kööpenhaminan ilmastokokous ei valitettavasti saanut aikaan yhteistä sitovaa kantaa. Näiden asioiden merkitys on kasvanut huomattavasti myös yritysten vastuullisuus ja kilpailukykytekijöinä. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus ovat nousseet teollisuuden tärkeimmiksi ympäristöasioiksi. Rauman kauppakamarin ympäristötyöryhmä kartoittaa parhaillaan menossa olevalla kyselyssä siitä, minkälaisia energiatehokkuuden kehittämistoimia alueen elinkeinoelämällä on noin viiden vuoden jaksolle ja miten teollisuudelle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa. Kyselyn tuloksia ja muita alueen teollisuuden yhteisiä ympäristöasioita käsitellään keväällä järjestettävässä teollisuuden energia- ja ympäristöinfossa. Lisätietoja selvityksestä. Ympäristötyöryhmän pj Seija Vatka ja Jaakko Hirvonsalo

6 KAUPPAKAMARIASIAA Porin lentokentän kehittämistarpeita selvitellään Rauma kauppakamari on mukana selvityksessä, jossa tutkitaan millä keinoin Satakunnan omaa lentoliikennettä saataisiin kasvamaan. Selvityksen tavoite on kehittää Porin lentoyhteyksiä niin, että ne palvelisivat entistä paremmin Satakunnan yrityselämän liikematkustustarpeita. Selvitys tehdään Satakunnan ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä, jonka rahoittavat Satakunnan kauppakamari ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy. Edellisten lisäksi tutkimuksessa ovat yhteistyössä myös Rauman kauppakamari ja Finnavia. Tutkimus valmistuu kevään 2010 aikana. Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi Keskuskauppakamarin hallitus on nimittänyt Keskuskauppakamarin uudeksi toimitusjohtajaksi fi losofi an tohtori Risto E.J. Penttilän (50). Penttilä on tällä hetkellä Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn johtaja ja on vastannut sen toiminnasta vuodesta 2002 lähtien. Hän on tätä ennen toiminut muun muassa kansanedustajana, johtajana World Economic Forumissa sekä Oxford Analytica nimisessä talouteen ja politiikkaan erikoistuneessa konsulttiyhtiössä. Hän toimii edelleen myös European Business Leaders Convention verkoston pääsihteerinä. Risto E.J. Penttilä siirtyy Keskuskauppakamarin palvelukseen alkaen ja ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan Keskuskauppakamarin nykyinen toimitusjohtaja Kari Jalas siirtyy sopimuksensa mukaisesti eläkkeelle täyttäessään 65 vuotta syyskuussa Varoitus kauppakamarin jäsenille Jäsenyritykseltämme saamamme viestin perusteella varoitamme kaikkia yrityksiä Finnforum nimisen yrityksen kontakteista. He soittavat ja antavat ymmärtää, että yritys on tilannut kalliin web-palvelun, joka päättyy piakkoin, vaikka kyseistä tilausta ei ole koskaan tehty. Palvelun laatu on erittäin kyseenalainen, mikä näkyy mm. yrityksen wwwosoitteessa. Finnforum haluaa kirjallisen vahvistuksen asiasta. Liitteenä on paperi, joka muuttuu tilaukseksi allekirjoittamisen jälkeen. Teksti on osittain englanninkielinen, hinta 850 /periodi ja periodeja on 12 kpl hinta on siis melkoinen. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Hyvää alkavaa uutta kansainvälistymisen vuosikymmentä Kauppakamareiden myöntämistä ja vahvistamista asiakirjoista perittävät lunastusmaksut Alkaen Rauman kauppakamari jatkaa tälläkin vuosikymmenellä erityisesti pk-yritysten tukena kansainvälistymisen saralla. Tuttuun tapaan järjestämme erilaisia kansainvälistymiseen liittyviä koulutus- ja teematilaisuuksia. Loppukeväällä toteutamme mm. Ville Itälä dayn, jolloin europarlamentaarikko Itälä tulee kertomaan EU:n uutisia yrityksille. Neuvomme yrityksiä käytännön vientiin, tuontiin ja yleensä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Toimintamme tukena on laaja yhteistyökumppanien verkosto. Merkittävä hanke on myös uuden West Coast lehden tuottaminen syksyllä Otamme myös vastaan toivomuksia ja aloitteita, joilla voimme yhdessä edesauttaa alueen yritysten toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Hyvää uutta vuotta 2010! Maria Perrakoski 1. Normaali vahvistus Alkuperäinen asiakirja 22,00 Kopio 11,00 2. Enimmäishinnat yhdellä kertaa lunastettavista, samaan toimitukseen liittyvistä asiakirjoista Asiakirjojen lukumäärä 1 15 kpl 154, kpl 308,00 yli 30 kpl 616,00 3. Erikoistodistukset Ryhmä I 45,00 Ryhmä II 75,00 Ryhmä III 95,00 Kopio 11,00 6

7 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita Lunastusmaksuperusteet Keskuskauppakamarin valtuuskunta tarkistaa vuosittain syyskokouksessaan lunastusmaksujen suuruuden. Hinnoittelussa on kolme ryhmää: 1. Normaali vahvistus Normaaleja vahvistuksia ovat kauppakamarin alkuperätodistusten ja kauppalaskujen sekä muiden ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistukset. 2. Enimmäishinnat yhdellä kertaa lunastettavista, samaan toimitukseen liittyvistä asiakirjoista Enimmäishintoja noudatetaan silloin, kun samaan, yhdelle vastaanottajalle toimitettavaan lähetykseen tarvitaan useita erilaisia todistuksia tai samanlaisia todistuksia useampina kappaleina. Tällöin lunastusmaksun määrä on porrastettu asiakirjojen lukumäärän mukaan. Erikoistodistuksista laskutetaan kuitenkin erikseen oman hinnastonsa mukaan. 3. Erikoistodistukset Erikoistodistukset ovat sellaisia todistuksia, jotka kauppakamari laatii asiakkaan pyynnöstä kauppakamarin omalle lomakkeelle. Ne jaetaan kolmeen maksuluokkaan seuraavasti: I Maksuluokkaan I kuuluvat todistukset, joiden laatiminen on mahdollista asiakkaan toimittamien asiakirjojen perusteella eikä edellytä erityisselvityksiä. Kielestä toiseen kääntämistä vain vähän ja se on rutiininomaista. II Maksuluokkaan II kuuluvat todistukset, joiden laatimiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, esim. yhteydenottoa johonkin viranomaiseen tietojen tarkistamiseksi tai hankkimiseksi. Käännökset vaativia. III Maksuluokkaan III kuuluvat force majeure -todistukset tai niihin verrattavat muut todistukset Pk-yritysten ulkomaankauppa supistui vähemmän kuin suurten Ulkomaan-kauppaa harjoittavien pkyritysten lukumäärä laskussa Pienten ja keskisuurten yritysten tavaroiden ulkomaankaupan arvo jäi vuoden 2009 heinäsyyskuussa lähes kolmanneksen edellisvuoden tasosta, viennissä laskua oli 30 % ja tuonnissa 27 %. Pk-yritysten viennin kokonaisarvo kolmannella neljänneksellä oli 1,3 miljardia, mikä kattoi 13 % koko viennin arvosta. Pk-yritysten tuonnin arvo puolestaan oli 2,7 mrd. euroa, vastaten neljännestä koko tuonnin arvosta. Suurten yritysten tavaroiden ulkomaankauppa supistui voimakkaasti sekä tuonnin että viennin osalta. Arvoltaan suurten yritysten vienti jäi heinäsyyskuussa 8,8 mrd. euroon, mikä vastaa 38 % pudotusta edellisvuoden kolmanteenneljännekseen verrattuna. Suurten yritysten tuonnin arvo kolmannella neljänneksellä oli 7,7 mrd. euroa, ollen 37 % edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä viennissä voimakkaimmin supistui kulkuneuvojen vienti, suurten yritysten viennin arvo jäi 72 % ja pk-yritysten 48 % edellisvuodesta. Myös metallien ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo oli huomattavasti vähäisempää kuin vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Suurten yritysten metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski 46 % ja pk-yritysten 29 %. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo laski suurilla yrityksillä 43 %, pk-yrityksillä 32 %. Tuonnissa ulkomaankaupan arvon aleneminen kolmannella vuosineljänneksellä oli voimakkainta kulkuneuvojen kohdalla, missä suurten yritysten tuonnin arvo laski 52 % ja pienten ja keskisuurten 43 % edellisvuodesta. Myös koneiden ja laitteiden tuonti oli arvoltaan huomattavasti edellisvuotta pienempää, suurten yritysten osalta laskua oli 46 % ja pk-yritysten 36 %. Tuonnissa ainoastaan metallien ja metallituotteiden arvo supistui pkyrityksissä enemmän kuin suurissa yrityksissä. Pk-yrityksissä metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo jäi 47 % edellisvuodesta, suurissa 19 %. Lähde: Tullihallitus, Tilastoyksikkö PL 512, Helsinki p (Ulkomaankaupan tilastotietoja) Kielet EU:n nopeimmin kasvava toimiala Talouskriisi on vaikuttanut kääntämiseen, kieltenopetukseen ja muihin kieleen liittyviin elinkeinoihin vähemmän kuin muihin toimialoihin. Tämä käy ilmi komission teettämästä tutkimuksesta, jossa analysoitiin kielitoimialan kokoa EU:n laajuisesti. Alan liikevaihto koko EU:ssa vuonna 2008 oli komission teettämän tutkimuksen mukaan 8,4 miljardia euroa, ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Globaalistuminen edellyttää kääntämistä ja tulkkaamista uusille kielille sekä uusia kieliin liittyviä palveluja. Alan suuryritykset yhdistävät yhä enemmän voimiaan, mutta toisaalta uusien käännös- ja tulkkausyritysten perustaminen on verraten yksinkertaista. Alalla onkin useita toimijoita ja ankara kilpailu. Tutkimus kattoi kääntämisen, tulkkaamisen, lokalisoinnin ja kansainvälistämisen, tekstityksen ja jälkiäänityksen, kielitekniset välineet, monikielisten konferenssien järjestämisen ja kieltenopetuksen. Analyysi tehtiin ammattijärjestöille, kansallisille viranomaisille, yksityishenkilöille, kielipalvelujen tarjoajille ja kielipalvelujen parissa toimiville laitoksille lähetetyn kyselylomakkeen pohjalta. Vastauksia saatiin yli tuhat. Tutkimus sisältää maakohtaiset tiedot kustakin analysoidusta EU-jäsenvaltiosta. Suomea koskevat tiedot löytyvät publications/studies/size_of_language_industry_en.pdf tutkimusraportin sivuilta Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Eurooppalaiset yritykset panostavat tutkimukseen ja kehitykseen ohi USA:n ja Japanin Maailman yritysten t&k-investoinnit lisääntyivät 6,9 prosentilla vuonna 2008 talouskriisistä huolimatta. Kehittyvissä maissa investointiaste on odotetusti kasvanut kaikkein vauhdikkaimmin. Kiinassa oli kasvua t&k-investoinneissa jopa 40 prosenttia. Lue lisää Suomen EU-t&k sihteeristön sivuilta: /eu/fi /community/uutiset/ Kerro näkemyksesi: Miten EU:n talous hilataan kuiville vuoteen 2020 mennessä? Nyt kaivataan luovia ideoita siitä, miten EU:n talous saadaan elpymään kriisin jälkeen. Komissio on julkistanut mietinnön, jossa luodataan keinoja nousta kriisistä ja estää sen toistuminen. Lisäksi mietinnössä pohditaan, miten voidaan tuottaa lisäarvoa osaamisen kautta, miten lisätään ihmisten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan toimintaan ja miten kehitetään talouden kilpailukykyä, verkottumista ja vihreyttä. Talouden kuntouttamiseen tähtäävää EU strategiaa pohjustetaan uuden komission poliittisissa suuntaviivoissa. Uuden strategian laatimisessa hyödynnetään myös kasvua ja työllisyyttä edistävästä Lissabonin strategiasta saatuja kokemuksia. Kommentteja uudesta EU 2020-strategiasta voi lähettää osoitteeseen 15. tammikuuta 2010 saakka. Sen jälkeen komissio laatii strategiasta yksityiskohtaisen ehdotuksen Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. (Huom. linkit aukeavat suoraan sähköisestä tiedotteesta kauppakamarin kotisivuilta ) Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto MUUTA YRITYSTIETOA Vuoden 2010 verovapaat työmatkakustannusten korvaukset Päätös verovapaista työmatkakustannusten korvauksista on annettu. Päiväraha nousee vuodelle euroon. Oman auton kilometrikorvaus on edelleen 45 snt/km. Päivärahat Kotimaan kokopäiväraha nousee vuodelle eurolla. Uusi arvo on 36 euroa. Osapäiväraha säilyy ennallaan, se on myös ensi vuonna 16. Ateriakorvaus nousee 25 sentillä, se tulee olemaan 9,00 euroa. Ulkomaanpäivärahoista nousee 59, laskee 67 ja ennallaan säilyy 86 maan tai alueen päiväraha. Kilometrikorvaukset Oman auton kilometrikorvaus säilyy nykyisellään 45 snt/km. Sen sijaan pelkästä polttoaineen hinnasta muodostuva käyttöetuauton kilometrikorvaus laskee 12 sentistä 11 senttiin. Syynä on polttoaineen hinnan aleneminen Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2010 alusta. Vuorotteluvapaalakiin ei ole tulossa muita muutoksia. Se rahoitetaan edelleen siten, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio. Tämä osuus on hieman yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmak- 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA suilla. Vuorotteluvapaajärjestelmän nettokustannukset ovat kuitenkin bruttokustannuksia pienemmät, koska vuorottelusijaiseksi palkattavan työttömän työttömyyskorvaus samalla säästyy. Vuonna 2008 vuorottelukorvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa. Ansioturvan vuorottelukorvaus oli keskimäärin 965 euroa kuukaudessa ja 44,9 euroa päivässä. Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut lähes henkilöä. Vuorottelijoista vuonna 2008 lähes puolet oli vuotiaita ja 20 prosenttia oli vuotiaita. Vuorottelijoiden yleisimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto, teollisuus, kuljetus, tietoliikenne ja koulutus. Sijaisista lähes 40 prosenttia oli vuotiaita. Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta. Korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuotta vuorotteluvapaalaissa tarkoitettua työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia. Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä, sillä vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 prosenttia kartuttaa eläkettä. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi työstä. Samalla työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, TEM, puh tai Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen tarkoituksena on vähentää rakennusten energian kulutusta ja päästöjä. Puitesopimuksen allekirjoittivat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Vuoden 2010 alusta astuu voimaan myös vuokraasunto-yhteisöjen toimenpideohjelma, johon sitoutuu ensivaiheessa yhdeksän toimijaa. Ensimmäinen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimenpideohjelma on tehty vuokra-asuntoyhteisöille. Siihen liittyivät Asuntosäätiö, Espoonkruunu, Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Mikalo Oy, SATO, Suomen Asumisoikeus, VAV ja VVO. Seuraavaksi selvitetään mahdollisuutta kehittää toimenpideohjelma toimitiloille. Parannuksia olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuuteen Energiatehokkuussopimusten taustalla on toukokuussa 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa Suomen toteuttamaan toimia, joilla saavutetaan 9 prosentin energiansäästöt. Kiinteistöala on kuudes toimiala, joka ottaa käyttöön vuoteen 2016 ulottuvan energiatehokkuussopimuksen. Sopimus tukee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita parantaa energiatehokkuutta ja vähentää energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Uudisrakennusten energiatehokkuutta voidaan melko helposti ohjata rakentamismääräyksin ja normein. Uusien rakennusten osuus rakennuskannasta on kuitenkin pieni, minkä vuoksi on erittäin tärkeää löytää keinoja myös olemassa olevan kannan energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen puitteissa alalle luodaan uusia verkostoja, mikä helpottaa hyvien toimintatapojen levittämistä laajaan käyttöön. Haluamme aktiivisesti etsiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää on myös sopimuksen myötä saatava vertailutieto energiankulutuksesta, kuvailee RAKLIn hallituksen puheenjohtaja Aulis Kohvakka. Huolellisuutta käyttöön ja kiinteistönhoitoon Yksi esimerkki vuokra-asuntokiinteistöjen sitoutumisesta energiansäästöön on se, että mukana olevien tahojen tekemissä kiinteistönhoitosopimuksissa tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Merkittäviä säästöjä voidaan saada aikaan nopeastikin esimerkiksi hoitamalla talotekniikan säädöt kuntoon, vaihtamalla vesikalusteita energiapihimpiin ja pitämällä huonelämpötilat oikealla, noin 21 asteen tasolla. Toimenpideohjelma edellyttää siihen liittyviltä yhteisöiltä selviä energiansäästötavoitteita sekä suunnitelmallista työtä toimintansa kehittämiseksi. Lisätietoja: yli-insinööri Maarit Haakana, ympäristöministeriö, puh ylitarkastaja Heikki Väisänen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh johtaja Aija Tasa, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, puh Hyvä tilintarkastustapa Tilintarkastuslaki velvoittaa tilintarkastajaa noudattamaan hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. Hyvän tilintarkastustavan noudattamisvelvollisuus koskee: - kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastusta, - toimintaa, joka laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi tai jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön, - hyväksytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaa muuta kuin edellä mainittua toimintaa. Tilintarkastajan tulee myös noudattaa yhtiömiesten sekä yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen, yhtiösopimuksen, kansainvälisten tilintarkastusstandardien, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa. Käsitteellisesti hyvä tilintarkastustapa on esimerkiksi hyvään asianajajatapaan ja hyvään 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA kirjanpitotapaan rinnastuvaa tapaoikeutta eli huolellisten ammattihenkilöiden yleisesti noudattamaan ammatilliseen harkintaan perustuvia käytäntöjä ja menettelytapoja, jotka ohjaavat tilintarkastustehtävän suorittamista. Hyvä tilintarkastustapa tarkoittaa myös ammattieettisten periaatteiden, kuten objektiivisuuden, huolellisuuden ja salassapitovelvollisuuden noudattamista. Hyvän tilintarkastustavan on katsottu muodostuvan muun muassa lainsäädännössä olevista määräyksistä, KHT-yhdistyksen julkaisemista Tilintarkastusalan standardeista ja suosituksista, jotka pohjautuvat kansainvälisiin ISAtilintarkastusstandeihin, tuomioistuinten päätöksistä sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan ja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ratkaisuista, ohjeista ja lausunnoista. Tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, onko tilinpäätös, toimintakertomus ja muut tilintarkastuksen kohteena olevat asiakirjat laadittu kaikilta olennaisilta osin voimassa olevien säännösten mukaisesti ja siitä, antavatko ne noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastajan on suoritettava myös hallinnon tarkastus ja annettava siitä lausunto. Tarkoituksena on selvittää yhteisön toiminnasta vastaavien henkilöiden (vastuuvelvolliset) toiminnan lainmukaisuutta yhteisöä koskevan normiston (esimerkiksi osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys) perusteella. Tilintarkastustyön asianmukainen suunnittelu luo edellytykset tilintarkastuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. KHT-yhdistyksen tilintarkastusstandardin 300 mukaan tilintarkastuksen suunnittelussa luodaan tilintarkastuksen kokonaisstrategia sekä tilintarkastuksen käytännön toteuttamista ohjaava yksityiskohtaisempi tilintarkastussuunnitelma. Suunnittelussa mm. arvioidaan tilintarkastusriskiä ja määritellään suoritettavan tarkastuksen painopistealueet. Tilintarkastajan tulee tilintarkastustehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa noudattaa alalla yleisesti käytettyjä hyväksyttyjä työmenetelmiä. Kirsi Parnila lakimies Helsingin seudun kauppakamari LAKIASIAT Työntekijän aiheuttama vahinko Työnantajalle aiheutunut vahinko Työsopimuslain mukaan työntekijän on korvattava työnantajalleen aiheutunut vahinko, jonka työntekijä on tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut rikkomalla tai laiminlyömällä työsopimuksestansa tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan. Työntekijä voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi hajottamalla työnantajan omaisuutta, tekemällä työn virheellisesti, aiheuttamalla tappioita, harjoittamalla kilpailevaa toimintaa tai paljastamalla liikesalaisuuksia. Vahingonkorvauksen ohella työntekijän menettely voi myös johtaa työsuhteen päättämiseen. Nämä vaihtoehdot eivät siis ole toisiansa poissulkevia. Korvattava vahinko Työntekijän työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisessa tehdään poikkeus muuten yleisesti vallitsevaan täyden korvauksen pääsääntöön. Työntekijä on nimittäin velvollinen korvaamaan vahingon sen määräisenä, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta tuomita ollenkaan. Täyden korvauksen sääntöä noudatetaan kuitenkin silloin, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, ellei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Samoja sääntöjä sovelletaan myös itsenäiseen yrittäjään, jos yrittäjä on rinnastettava työntekijään ottaen huomioon toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet. Työntekijä ja työnantaja eivät voi sopia pätevästi toisin työntekijän vahingonkorvausvastuusta, mikäli sopimus saattaisi työntekijän lakia huonompaan asemaan. Tämän on nähty myös koskevan työsuhteen päättymisen jälkeisiä sopimuksia. Kolmannelle aiheutunut vahinko Työntekijä voi aiheuttaa vahinkoa myös työsopimussuhteeseen nähden kolmannelle osapuolelle. Tällaisia osapuolia voivat olla esimerkiksi toinen työntekijä, asiakas tai sivullinen. Työntekijä voi aiheuttaa heille esimerkiksi työvälineiden huolimattomalla käyttämisellä esine- ja henkilövahinkoja. Kolmannelle aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Kyseisen lain mukaan työsopimuksen tai muun sopimuksen ehto samoin kuin virkasäännön määräys tai muu siihen verrattava määräys, jolla lisätään työntekijän tai virkamiehen tämän lain mukaista korvausvastuuta, on mitätön. Isännänvastuu Työnantaja vastaa ensisijaisesti kolmannelle aiheutuneen vahingon korvaamisesta, ja työntekijän korvausvastuu kolmannelle syntyy vasta silloin, jos työnantajalta ei saada täyttä korvausta. Työnantajan korvausvastuu edellyttää luonnollisesti, että työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut vahingon työtehtäviä suorittaessaan. Työnantajalla on oikeus periä työntekijältä maksamansa vahingonkorvaus edellä korvattavan vahingon yhteydessä käsitellyn mukaisesti. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työntekijä on velvollinen korvaamaan 10

11 LAKIASIAT työnantajan kolmannelle maksamasta korvauksesta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta tuomita ollenkaan. Jos työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle koko vahingon määrän, ellei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Irtisanottavan työntekijän valinta Silloin, kun työnantaja irtisanoo taloudellisin tai tuotannollisin syin vain joitakin samaa työtä tekevistä työntekijöistä, on irtisanottavat työntekijät luonnollisesti jotenkin valittava. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten valinta tulisi suorittaa, vaan työnantaja saa tehdä valinnan vapaasti. Työnantaja ei kuitenkaan saa tehdä valintaa syrjivillä perusteilla (esimerkiksi ikä tai sukupuoli) tai laiminlyödä tasapuolisen kohtelun vaatimuksia. Valinnanvapautta rajoittaa myös se, ettei määräaikaisia työntekijöitä voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu heidän kanssaan. KKO 1994:17 Työntekijä saatiin irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, vaikkeivät hänen omat työtehtävänsä olleet vähentyneet, koska nuo tehtävät tappiollisen kokonaistuloksen parantamiseksi oli uudelleenjärjestelynä liitetty muiden työntekijöiden tehtäviin eikä työnantaja sen jälkeen voinut tarjota työtä sanotulle työntekijälle. KKO 1995:20 Sähköliike oli laman vuoksi joutunut saneeraamaan toimintaansa ja oli siinä yhteydessä kahdeksan sähköasentajaa sekä varastomiehenä ja autonkuljettajana toimineen A:n, jonka tehtävät oli siirretty niitä aikaisemminkin hoitaneelle sähköasentaja B:lle. Liikkeellä katsottiin olleen oikeus irtisanoa A, kun ei ollut ilmennyt, että liike näin tehdessään olisi menetellyt epäasiallisesti ottaen huomioon liikkeen tarpeet, A:n ja B:n soveliaisuus uudelleen järjestettyihin työtehtäviin sekä muut seikat. Ään. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu työvoiman vähentämisjärjestyksestä, jolloin työnantaja ei voikaan vapaasti tehdä valintaa. Mahdollinen määräys vähentämisjärjestyksestä on selvitettävä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Tyypillisen määräyksen mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. TT Yhtiö oli tuotannollisista syistä lomauttanut neljä työntekijää ja sitten irtisanonut heidän työsuhteensa. Lomautetuiksi oli valittu yhtiön palveluksessa kauemmin olleita työntekijöitä. Kun heidän ja työhön viimeksi otettujen työntekijöiden huoltovelvollisuudet eivät olleet toisistaan selvästi poikkeavia, yhtiö oli menetellyt työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan yleissopimuksen määräyksen vastaisesti. Henkilöstön edustajilla, perhevapaalla olevilla ja ase- ja siviilipalvelusta suorittavilla työntekijöillä on erityinen irtisanomissuoja. Henkilöstön edustajalla tarkoitetaan luottamusmiestä, luottamusvaltuutettua, työsuojeluvaltuutettua, määräajaksi valittua yhteistoimintaedustajaa ja sellaista henkilöstön edustajaa, jonka asema perustuu henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annettuun lakiin. Henkilöstön edustajan varamiehellä on sama työsuhdeturva kuin varsinaisella edustajalla mutta vasta silloin, kun varsinainen edustaja on estyneenä ja varamies hoitaa hänen tehtäviään. Työntekijöiden edustajan työsuhde voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työn kokonaan päättymiseksi voidaan katsoa myös se, että sen työntekijäryhmän työ päättyy, johon henkilö kuuluu. Perhevapaalla olevan työntekijän työsopimuksen voi perhevapaan aikana päättää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ainoastaan silloin, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Irtisanomissuoja ei kuitenkaan koske osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä. Ase- ja siviilipalvelusta suorittavalla työntekijällä on vastaava irtisanomissuoja kuin perhevapaalla olevalla. 11

12 Rauman Offsetpaino Oy