Hallintosääntö Yhtymähallitus Yhtymäkokous

Transkriptio

1 Hallintosääntö Yhtymähallitus Yhtymäkokous

2 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala LUKU KOKOUSMENETTELY Luvun määräysten soveltaminen Toimielinten kokousaika ja -paikka Toimielimen kokouksen koollekutsuminen Varajäsenen kutsuminen Jatkokokous Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo kokouksissa Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Toimivallan siirtäminen ja rekisteröinti Toimivallan siirto-oikeus Otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Kokouksen koolle kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Yhtymäkokousryhmän muodostaminen Aloitteet Läsnäolo kokouksissa Äänestys ja vaalit Osekkin hallintosääntö Sivu 2/34

3 26 Toivomusponsi Pöytäkirja LUKU JOHTAMINEN JA VALVONTA Yhtymäkokouksen ohjausvastuu Yhtymähallituksen johtamisvastuu sekä vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja muun henkilöstön vastuullisuus Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Yhtymäkokous Yhtymähallitus Yhtymähallituksen toimivalta Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Henkilöstötoimikunta Ammattiopiston vararehtori Koulutusyksikön johtaja Koulutusjohtaja LUKU TALOUS Taloudenhoito Taloudellisuus, tehokkuus, tulosvastuu ja tarkoituksenmukaisuus Menojen käsittely Tulojen käsittely Yhteisrahoitteinen toiminta Maksullinen palvelutoiminta Talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Hankinnat Rahatoimen hoitaminen Osekkin hallintosääntö Sivu 3/34

4 52 Tilinpäätös ja toimintakertomus Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta LUKU PÄÄTÖKSENTEKO JA HYVÄ TIEDONHALLINTATAPA Toimielimen päätöksentekotavat Sähköinen kokous Sähköinen päätöksentekomenettely Päätösten valmistelu LUKU LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Luvun määräysten soveltaminen Yhtymäkokous Toimielinten kokouksista maksettavat palkkiot Vuosipalkkiot Korvaus ansionmenetyksestä Palkkioiden maksuperuste, maksamisajankohta, korvausvaatimuksen teon määräaika Matkakustannukset, päiväraha ja muut korvaukset LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Henkilöstöorganisaatio Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Viranhaku Viranhaltijan ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstövalinnat ja koeajasta määrääminen Virka- ja työvapaa Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Työelämän yksityisyyden suojasta annetun lain (759/2004) mukainen toimivaltainen viranomainen Osekkin hallintosääntö Sivu 4/34

5 76 Virkavaalin ja valinnan vahvistaminen Sivutoimilupa ja -ilmoitus Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ja eräistä etuuksista luopuminen Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Virantoimituksesta pidättäminen Palvelussuhteen irtisanominen ja purkaminen, varoitus ja huomautus Palvelussuhteen jatkaminen viranhaltijan tai työntekijän täytettyä 68 vuotta LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Työryhmien asettaminen Viranhaltijan ja työntekijän kokouspalkkio Kuntayhtymän nimenkirjoitus Tiedottaminen ja sähköinen viestinvälitys Asiakirjojen lunastus Tiedoksiantojen vastaanottaminen Voimaantulo Osekkin hallintosääntö Sivu 5/34

6 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Hallintosäännössä määrätään Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hallintomenettelystä sekä yhtymäkokouksen toiminnasta tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on säädetty laissa tai määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Yhtymähallitus voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä mainittuja tehtäviä kuntayhtymän muulle viranomaiselle tai alaisilleen viranhaltijoille. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori ja vararehtori sekä talous- ja henkilöstöjohtaja sekä kehitys- ja hallintojohtaja voivat päätöksellään siirtää kuntalaissa ja tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän alaiselle muulle viranhaltijalle. Kyseessä oleva viranhaltija on velvollinen pitämään kirjaa näistä päätöksistä. 2. LUKU KOKOUSMENETTELY 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhtymäkokouksessa, ellei jäljempänä 3. luvussa (yhtymäkokouksen työjärjestys) toisin määrätä. 3 Toimielinten kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajasta ja paikasta. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen varsinaisista jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä ilmoittamaansa asiaa varten. 4 Toimielimen kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan kirjallisessa tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokouksiin, vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Osekkin hallintosääntö Sivu 6/34

7 5 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsenen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyksi, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksen poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat, minkä jälkeen päätetään kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu esityslistassa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Asian käsittelyyn liittyvät puheenvuorot annetaan pyytämisjärjestyksessä. Jos asian käsittelyn aikana tehdään kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle taikka palauttamisesta, keskeytetään pääasian käsittely. Jollei asiaa jätetä pöydälle, taikka palauteta, jatkuu sen käsittely. Yhtymäkokouksen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa voidaan tehdä toimielimen päätös kokouksen alussa. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 10 Läsnäolo kokouksissa Yhtymäkokousta lukuun ottamatta kuntayhtymän muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus seuraavasti: Osekkin hallintosääntö Sivu 7/34

8 yhtymähallituksen kokouksessa esittelijällä, yhtymäkokouksen puheenjohtajilla sekä puheenjohtajan tai esittelijän kutsumilla asiantuntijoilla. muissa toimielimissä lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa yhtymähallituksen puheenjohtajalla, yhtymähallituksen edustajalla ja kuntayhtymäjohtaja-rehtorilla ja vararehtorilla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. 11 Esittely Yhtymähallituksen kokouksessa asiat esittelee kuntayhtymäjohtaja-rehtori. 1. momentin määräyksistä poiketen yhtymähallitus voi antaa yksittäisen asian esittelyn muulle kuntayhtymän viranhaltijalle. Kokousmenettelyn osalta noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä. Yhtymäkokousta lukuun ottamatta asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä lukuun ottamatta valmistelu- ja järjestäytymisasioita. Esittelijän ehdotus, pohjaehdotus, on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 12 Esteellisyyden toteaminen Esteellisyyttä koskevissa kysymyksissä sovelletaan hallintolain (434/2003) ja kuntalain (365/1995) säännöksiä. Esteellisyyden toteamisesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa taikka työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asian, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. Esteellisen henkilön on oma-aloitteisesti ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Viranhaltija ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Jos viranhaltija on esteellinen, hän ei saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä eikä osallistua asian käsittelyyn. Mitä viranhaltijan esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. Osekkin hallintosääntö Sivu 8/34

9 13 Äänestys ja vaalit Äänestyksen ja vaalien osalta noudatetaan kuntalain määräyksiä. 14 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjanpitäjän määrää ao. toimielin. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen jäsentä, ellei toimielin erityisestä syystä toisin päätä. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. järjestäytymistietoina toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka osanottajat sekä tarvittaessa poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta päätösehdotus esteellisyys tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos tehty päätös sekä eriävä mielipide 3. laillisuustietoina oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Osekkin hallintosääntö Sivu 9/34

10 Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 15 Toimivallan siirtäminen ja rekisteröinti Yhtymäkokous voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mutta ei työsopimussuhteessa oleville. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista yhtymäkokouksen on tämän hallintosäännön tai laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Yhtymäkokous voi hallintosäännössä antaa kuntayhtymän muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Näin siirrettyä toimivaltaa ei voida enää siirtää edelleen. Toimivalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain toimielimelle. 16 Toimivallan siirto-oikeus Yhtymähallitus voi päätöksellään siirtää 34 :ssä määriteltyä toimivaltaa kuntayhtymän viranomaisille, sekä asettaa tarvittaessa aiheelliseksi katsomansa rajoitukset päätösvallan käyttöön. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori voi päätöksellään siirtää 35 :n mukaisia tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän muulle viranhaltijalle. Toimivalta sellaisissa asioissa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain kuntayhtymän toimielimelle. 17 Otto-oikeus Yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymäjohtaja-rehtori tai hallintosäännössä määrätty kuntayhtymän viranhaltija voi ottaa yhtymähallituksen käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain nojalla siirretty yhtymähallituksen alaisen viranomaisen tai yhtymähallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Asia on otettava yhtymähallituksen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa kuntalain mukainen oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Yhtymähallituksen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Osekkin hallintosääntö Sivu 10/34

11 18 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava yhtymähallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi. 3. LUKU YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 19 Kokouksen koolle kutsuminen Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymäkokouksen puheenjohtaja, taikka hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, joka määrää kokouksen ajan ja paikan. Vaalikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus (yhtymähallituksen puheenjohtaja). Kutsu yhtymäkokoukseen ja kokouksessa käsiteltävien asioiden esityslista on toimitettava jäsenkuntien kunnallishallituksille kuntayhtymän perussopimuksen 9 3 momentissa määrätyssä ajassa. Yhtymäkokouksen käsiteltäviksi tulevista asioista on yhtymähallituksen laadittava esityslista. Esityslistalla tulee olla asiasta selostus, annetut lausunnot sekä hallituksen päätösehdotus, joka on käsittelyn pohjana. Yhtymäkokouksen toimikaudesta ja kokousmääristä sekä ylimääräisen yhtymäkokouksen kutsumisesta koolle jäsenkuntien esityksestä määrätään perussopimuksen 8 ja 9 :ssä. 20 Kokouksen pitäminen Vaalikauden ensimmäisessä yhtymäkokouksessa yhtymähallituksen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan johdolla: a) todetaan kokouksessa edustettuina olevat jäsenkunnat sekä jäsenkuntien äänimäärät kuntayhtymän perussopimuksen 8 :n mukaisesti sekä vahvistetaan ääniluettelo; b) päätetään kokouksen päätösvaltaisuudesta ja laillisuudesta; c) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa; d) valitaan vaalikaudeksi yhtymäkokoukselle puheenjohtaja sekä 1. ja 2. varapuheenjohtaja. Asiat käsitellään yhtymäkokouksessa yhtymäkokouksen puheenjohtajan esittämässä järjestyksessä, ellei yhtymäkokous toisin päätä. Selostuksen käsiteltävästä asiasta esittää tarvittaessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Kiireellinen asia, jonka yhtymähallitus on valmistellut, voidaan ottaa yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos sen käsittelyyn ottamista kannattaa enemmistö annetuista äänistä. Kiireellinen asia, jota hallitus ei ole valmistellut, voidaan ottaa yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos sen käsittelyyn ottamisesta ollaan yksimielisiä. Osekkin hallintosääntö Sivu 11/34

12 21 Kokouksen johtaminen Yhtymäkokousta johtaa vaalikaudeksi valittu puheenjohtaja, jolle valitaan 1. ja 2. varapuheenjohtaja. Asian käsittelyyn liittyvät puheenvuorot annetaan pyytämisjärjestyksessä. Kuntayhtymäjohtaja-rehtorille, tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle sekä yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille voidaan myöntää puheenvuoro ohi tämän järjestyksen. Jos asian käsittelyn aikana tehdään kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle taikka palauttamisesta, keskeytetään pääasian käsittely. Jollei asiaa jätetä pöydälle, taikka palauteta, jatkuu sen käsittely. Yhtymähallituksen ehdotus tai - milloin asian on valmistellut tarkastuslautakunta tarkastuslautakunnan ehdotus on käsittelyn pohjana, pohjaehdotus. Jos yhtymähallitus on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhtymäkokous on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 22 Yhtymäkokousryhmän muodostaminen Yhtymäkokousedustajat voivat yhtymäkokoustyöskentelyä varten muodostaa yhtymäkokousryhmiä. Yhtymäkokousryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. 23 Aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousryhmällä ja edustajalla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään yhtymähallituksen valmisteltavaksi. Yhtymäkokousryhmien ja -edustajien sekä kunnan jäsenten tekemien aloitteiden käsittelyssä noudatetaan kuntalain säännöksiä. 24 Läsnäolo kokouksissa Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan on oltava läsnä yhtymäkokouksessa. Hallituksen jäsenillä sekä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymäjohtaja rehtorin kutsumilla asiantuntijoilla on oikeus osallistua yhtymäkokoukseen. Yhtymäkokousedustajan, joka saapuu kokoukseen sen alkamisajankohdan jälkeen, tulee ilmoittautua puheenjohtajalle. Tämän jälkeen todetaan hänen edustuskelpoisuutensa sekä vahvistetaan hänen äänimääränsä ja tehdään tarvittavat muutokset ääniluetteloon. Edustajan poistuessa kokouksesta ennen sen päättymistä tulee hänen ilmoittautua puheenjohtajalle. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat muutokset ääniluetteloon. Osekkin hallintosääntö Sivu 12/34

13 25 Äänestys ja vaalit Vaalien osalta noudatetaan kuntalain määräyksiä kuitenkin niin, että yhtymähallitusta valittaessa noudatetaan kuntayhtymän perussopimuksen 8 ja 12 :ää. Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon seuraavat seikat: 1) Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2) Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3) Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. 4) Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Muutoin vaalia yhtymäkokouksessa toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin mitä kuntalaissa säädetään. 26 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen, yhtymäkokous voi hyväksyä yhtymähallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymäkokouksen päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 27 Pöytäkirja Yhtymäkokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään a) kokouksessa edustettuina olevat jäsenkunnat ja jäsenkuntien edustajien nimet; b) henkilöt, jotka asemansa perusteella tai asiantuntijoiksi kutsuttuina ovat kokouksessa läsnä; Osekkin hallintosääntö Sivu 13/34

14 c) kokouksen laillisuuteen ja päätösvaltaisuuteen liittyvät asiat; d) pöytäkirjan tarkastamiseen liittyvät asiat sekä e) selvitys kustakin käsiteltävästä asiasta, hallituksen päätösehdotus sekä asian käsittelyyn ja päätökseen liittyvät ehdotukset ja äänestykset. Yhtymäkokouspöytäkirjan liitteeksi otetaan edustajien valtuutusta osoittavat asiakirjat sekä ääniluettelo mahdollisine muutoksineen. Yhtymäkokouksessa sihteerinä toimii yhtymähallituksen nimeämä viranhaltija tai työntekijä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä yhtymäkokouksen päättämänä aikana ja paikassa ja aina myös kuntayhtymän internet -sivuilla. 4. LUKU JOHTAMINEN JA VALVONTA 28 Yhtymäkokouksen ohjausvastuu Johtaminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymää johtaa Osekkin yhtymäkokouksen valitsema yhtymähallitus ja yhtymän johtajana toimii yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Osekkin koulutuspalvelut toteuttaa Oulun seudun ammattiopisto OSAO, jonka rehtorina toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän strategisesta ohjauksesta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta, kuntayhtymän rakenteesta sekä toiminnan muuttamisesta. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. 29 Yhtymähallituksen johtamisvastuu sekä vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntayhtymän hallitus huolehtii strategisen johtamisen sekä tulos-, prosessi- ja henkilöstöjohtamisen tehokkuudesta sekä omaisuuden hallintaan ja vakuuttamiseen liittyvien menettelyiden asianmukaisuudesta. Yhtymähallitus huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessin järjestämisestä, tehokkuudesta sekä säännönmukaisesta arvioinnista. toimivuudesta ja 30 Johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja muun henkilöstön vastuullisuus Kuntayhtymäjohtaja-rehtori, muut tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet vastaavat kuntayhtymän tavoitteisiin perustuvasta johtamisesta, toiminnan ohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista Osekkin hallintosääntö Sivu 14/34

15 Kuntayhtymäjohtaja-rehtori, muut johtavat viranhaltijat, esimiehet ja henkilöstö vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja riittävyydestä. Heidän tehtävänään on seurata ja raportoida sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta yhtymähallitukselle ja esimiehilleen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. 31 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntayhtymän hyvää hallintoa ja johtamista. Kuntayhtymän toiminta on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on voimassa, mitä laissa tai tässä kuntayhtymän hallintosäännössä ja muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Kukin toimielin ja vastuuhenkilö huolehtii johtamansa toiminnon sisäisestä valvonnasta. Yhtymähallitus huolehtii sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Yhtymähallitus antaa toimintakertomuksessaan tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat huolehtivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavalle toimielimelle. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. 32 Yhtymäkokous Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Yhtymäkokouksen tehtävänä on: 1) päättää kuntayhtymän toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2) päättää kuntayhtymän rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteista 3) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista 4) päättää kuntayhtymän rakenteesta 5) päättää kuntayhtymän toiminnan muuttamisesta 6) päättää liiketoimintaa harjoittavien laitosten perustamisesta sekä asettaa niille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet 7) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista Osekkin hallintosääntö Sivu 15/34

16 8) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta 9) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö ja tarkastussääntö 10) hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitelma 11) valita kuntayhtymän toimielimet 12) valita yhtymähallituksen jäsenet sekä määrätä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 13) valita tarkastuslautakunnan jäsenet ja määrätä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 14) valita tarkastuslautakunnan esityksestä tilintarkastusyhteisö, sekä 15) valita kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Muut tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle tai kuntayhtymän muulle toimielimelle. Yhtymäkokouksessa käsiteltävien asioiden ja asiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta on säädetty ja yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on voimassa, mitä valtuutetun estellisyydestä on säädetty. 33 Yhtymähallitus Yhtymähallitukseen kuuluu neljätoista (14) jäsentä sekä näille valitut neljätoista (14) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan valitsee yhtymäkokous. Yhtymähallituksen toimikausi vastaa yhtymäkokouksen toimikautta. Yhtymähallituksen tehtävistä ja toimivallasta määrätään kuntayhtymän perussopimuksen II luvussa: Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Yhtymähallitus asettaa kuntalain 17 :ssä tarkoitetut toimikunnat. Yhtymähallitus hyväksyy muut kuin perussopimuksen 7 :ssä mainitut säännöt. Toimielinten, kuntayhtymäjohtaja-rehtorin sekä vararehtorin, yksikönjohtajan ja koulutusjohtajan tehtävistä määrätään tässä hallintosäännössä. Kuntalaissa, muissa normeissa sekä perussopimuksessa määrättyjen asioiden lisäksi yhtymähallituksen tehtävänä on 1) valmistella yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevat asiat sekä panna täytäntöön yhtymäkokouksen päätökset; 2) hakea koulutuksen toimi- ja järjestämisluvat sekä määrätä toiminnan sijoittelusta ja muista toimi- ja järjestämislupien toimeenpanon yleisistä perusteista; 3) huolehtia kuntayhtymän talouden vakaudesta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta; 4) valvoa, että kuntayhtymässä seurataan ja arvioidaan annettua koulutusta ja sen vaikuttavuutta (strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista) sekä osallistutaan ulkopuoliseen toiminnan arviointiin; 5) toimia kuntayhtymän keskushallinnosta vastaavana luottamushenkilöelimenä ja siinä tarkoituksessa ohjata keskushallinnossa tehtävää yhtymähallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden valmistelutyötä; Osekkin hallintosääntö Sivu 16/34

17 6) johtaa yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa sekä antaa tarvittaessa talousarviomäärärahojen käyttöä koskevat määräykset; 7) ohjata resurssien käyttöä kuntayhtymän rahoituspolitiikan, henkilöstöpolitiikan, tilahallinnon, tietohallinnon ja materiaalihallinnon osalta; 8) hyväksyä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja ohjeet sekä valvoa niiden noudattamista; 9) antaa toimintakertomuksessa selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta; 10) hyväksyä sisäisen tarkastuksen toimintaohje sekä 11) huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessin järjestämisestä ja asianmukaisuudesta. 12) huolehtia arkistotoimen järjestämisestä 34 Yhtymähallituksen toimivalta Yhtymähallitus 1) päättää kuntayhtymän omaisuuden, kuten maa- ja vesialueiden, sekä kuntayhtymän omistuksessa olevien osakkeiden kiinnittämisestä, kiinteän omaisuuden hankkimisesta, myymisestä, vaihtamisesta tai muusta luovuttamisesta; 2) päättää maa-alueiden ostamisesta; 3) päättää osakkeenomistuksesta yhtiössä tai yhteisössä, jonka toiminta tukee kuntayhtymän perustehtävää; 4) ottaa vastaan kuntayhtymän toimintaa sekä kehittämistä varten avustuksia ja lahjoituksia; 5) päättää ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista yksiköittäin, ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen laajuudesta koulutuksen toimi- ja järjestämislupien rajoissa; 6) päättää sellaisesta kilpailuttamisesta, jossa kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa kilpailutetaan ulkopuolisten kanssa; 7) antaa tila- ja investointihankkeiden hankesuunnitteluun liittyvät määräykset sekä päättää, mitkä viranomaiset tekevät hankkeiden toteuttamiseen liittyvät ratkaisut; 8) ratkaisee asiat, jotka liittyvät kahden tai useamman toimielimen toimialaan, ellei kyseessä ole asia, joka kuuluu yhtymäkokouksen päätösvaltaan; 9) nimeää kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kuntayhtymällä on puhevalta sekä antaa heille tarvittavat toimiohjeet; 10) päättää selityksen antamisesta yhtymäkokouksen päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos yhtymähallitus katsoo voivansa yhtyä yhtymäkokouksen päätöksen lopputulokseen sekä päättää muutoinkin selitysten ja lausuntojen antamisesta ja kuntayhtymän valitusoikeuden käyttämisestä; 11) päättää sellaisten virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta, kelpoisuusehdoista sekä nimikemuutoksista joiden osalta päätösvaltaa ei ole tällä hallintosäännöllä siirretty muulle viranomaiselle; 12) hyväksyy kuntayhtymän henkilöstöhallinnon periaatteet ja tarvittaessa antaa niihin liittyviä määräyksiä sekä tekee päätökset henkilöstö- ja palvelussuhdeasioista ja muista työnantajan päätösvaltaan kuuluvista asioista, ellei päätösvalta kuulu muulle viranomaiselle; Osekkin hallintosääntö Sivu 17/34

18 13) päättää virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja suositussopimusten hyväksymisestä sekä määrää, missä laajuudessa muut viranomaiset päättävät virka- ja työehtosopimusten mukaisista palvelussuhteen ehdoista; 14) päättää alaisensa henkilökunnan osalta virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä palvelusuhteen ehdoista ellei tästä hallintosäännöstä tai päätösvallan delegointipäätöksistä muuta johdu; 15) hyväksyy paikalliset virka- ja työehtosopimukset sekä päättää henkilöstön lomauttamisesta ja irtisanomisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä; 16) ottaa johtavat viranhaltijat; vararehtorin, talous- ja henkilöstöjohtajan, kehitys- ja hallintojohtajan, IT-johtajan, kiinteistöjohtajan, OSAOn yksikönjohtajat ja sisäisen tarkastajan; 17) päättää ylläpitäjäpalveluiden tehtäväaluejaosta; 18) päättää oikeusturvatoimikunnan asettamisesta; 19) asettaa vararehtorin esittelystä ammattiosaamisen näyttöjen arviointitoimikunnan; 20) myöntää täyttöluvat opettajien ja muun vakinaisen henkilöstön ottamiseksi; 21) myöntää eron kuntayhtymäjohtaja-rehtorille ja vararehtorille sekä johtaville viranhaltijoille; 22) nimeää kuntayhtymäjohtaja-rehtorin sijaisen; 23) hyväksyy kuntayhtymäjohtaja-rehtorin viranhoitoon liittyvät matkat, koulutus- ja virkavapaudet sekä vahvistaa kuntayhtymäjohtaja-rehtorin vuosiloman; 24) hyväksyy kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ja vararehtorin sivutoimiluvat ja ilmoitukset; 25) käyttää kuntayhtymän puhevaltaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, ellei laista tai tästä hallintosäännöstä muuta johdu; 26) päättää talousarvion puitteissa laskutusperusteista sekä palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista tai asiakirjojen lunastusmaksuista sekä sisäisen palvelutoiminnan maksuista; 27) päättää kuntayhtymän saatavien perimisestä ja poistamisesta; 28) päättää kuntayhtymän tarvitsemien alueiden ja toimitilojen vuokraamisesta; 29) päättää kuntayhtymän hallintaan kuuluvien alueiden, rakennusten, toimitilojen, asuntojen, laitteiden ja käyttöoikeuksien ulkopuoliselle vuokraamisesta tai käytettäväksi luovuttamisesta; 30) ratkaisee kuntayhtymän korvausvastuuta koskevat asiat, ellei päätösvalta kuulu muulle viranomaiselle; 31) päättää kuntayhtymän materiaali- ja palveluhankinnoista ja kuntayhtymän hankintaohjeista ellei tämän hallintosäännön määräyksistä tai päätösvallan delegointipäätöksistä muuta johdu; 32) päättää yhtymäkokouksen ja talousarvion määräämissä rajoissa toimitilojen peruskorjaus-, laajennus ja uudisrakennushankkeista; 33) hyväksyy talousarvion rajoissa tilahankkeiden luonnossuunnitelmat ja rakennusosa-arviot; 34) päättää suunnittelu- ja urakkasopimuksista; 35) päättää kuntayhtymän puolesta annettavista vakuuksista ja takuista sekä kuntayhtymän vaatimien vakuuksien ja takuiden hyväksymisestä sekä osakeyhtiön perustamisesta yhtymäkokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti sekä 36) päättää ulkopuolisille tehtävistä töistä ja tuotteista, irtaimen omaisuuden ja palvelujen myynnistä, siltä osin kuin tätä päätösvaltaa ei ole siirretty muulle toimielimelle. Yhtymähallituksen puheenjohtajan lisäksi yhtymähallituksen muunkin jäsenen tulee seurata kuntayhtymän muiden toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. Osekkin hallintosääntö Sivu 18/34

19 35 Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Kuntayhtymää johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori, jonka valitsee yhtymäkokous. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, kuntayhtymäjohtaja-rehtori 1) johtaa koulutustarjonnan mitoittamista ja koulutuksen sisällöllistä kehittämistä sekä tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden arviointia; 2) johtaa koko kuntayhtymää strategisesti ja toimeenpanee kuntayhtymän omistajapolitiikkaa sekä huolehtii yhtymän tuloksellisesta johtamisesta ja kehittämisestä; 3) toimii esittelijänä yhtymähallituksen kokouksessa; 4) huolehtii asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä koulutuksen ja muun toiminnan kehittämisestä; 5) huolehtii asioiden valmistelusta ja raportoinnista yhtymähallitukselle ja yhtymäkokoukselle sekä yhtymäkokouksen ja -hallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 6) päättää yhtymähallituksen määräämissä rajoissa yhtymähallituksen sitovuustasossa olevien talousarviomäärärahojen käyttämisestä; 7) hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosittaisen toimintasuunnitelman; 8) johtaa ylläpitäjäpalveluja sekä toimii ylläpitäjäpalveluiden tehtäväalueiden johtajien esimiehenä; 9) asettaa kuntayhtymän johtoryhmän; 10) ottaa muut kuin johtavat viranhaltijat ja päättää heidän sijoittamisestaan, antaa ottamilleen alaisille kirjallisen varoituksen, päättää irtisanomisesta muista kuin tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä eron myöntämisestä; 11) hyväksyy ylläpitäjäpalveluiden henkilöstön ja muiden virkaansa tai tehtäväänsä nimittämien sivutoimiluvat ja sivutoimia koskevat ilmoitukset vuodeksi kerrallaan; 12) asettaa virkaansa kuntayhtymän väestönsuojelupäällikön ja työsuojelupäällikön; 13) asettaa tehtäväänsä kuntayhtymän palkka-asiamiehen; 14) käyttää kuntayhtymän puhevaltaa asioissa, jotka koskevat yhtymän etua, ellei yhtymähallitus ole joidenkin asiaryhmien osalta pidättänyt puhevaltaa itsellään; 15) ylläpitää ja kehittää kuntayhtymän yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä suhteita; 16) johtaa viestintää, sen kehittämistä ja koordinointia; 17) johtaa asianhallinnan ja hyvän tiedonhallintatavan kehittämistä; 18) huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön järjestämisestä osana hallinnon ohjausta ja päätöksentekoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua, seurantaa ja arviointia; 19) päättää yhtymähallituksen määräämissä rajoissa alaisensa henkilökunnan osalta virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä palvelusuhteen ehdoista lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat paikallisten virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja lomauttamista sekä irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä; 20) kirjoittaa, siltä osin kuin hallitus ei ole päättänyt nimen kirjoittamisesta yhdessä koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan kanssa, yksin Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja Oulun seudun ammattiopiston nimet; 21) asettaa toiminnan kehittämiseen työryhmiä ja toimikuntia sekä 22) päättää koulutuskuntayhtymän hankinnoista yhtymähallituksen asettamien hankintarajojen puitteissa. Osekkin hallintosääntö Sivu 19/34

20 36 Henkilöstötoimikunta Osekkin yhtymätason henkilöstötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä ylimpänä yhteistyöelimenä, jossa käsitellään kaikki tärkeät kuntayhtymän toimintojen kehittämistä ja taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kuntayhtymän palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Osekkin (yhtymätason) henkilöstötoimikuntaan kuuluu kuusitoista (16) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, joista puolet edustaa työnantajaa ja puolet henkilöstöä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat henkilöstötoimikunnan jäseniä. Yhtymähallitus nimeää työnantajan edustajat. Henkilöstötoimikunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Henkilöstötoimikunnan tehtävänä on 1) seurata henkilöstövoimavarojen käyttöä sekä työyhteisöjen ja -ympäristön kehittämistä kuntayhtymässä; 2) antaa yhtymähallitukselle lausunto kuntayhtymän strategiasta, toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja henkilöstöraportista sekä niitä koskevista valmistelu- ja toimeenpanoasiakirjoista; 3) tehdä esityksiä henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon sekä henkilöstön hallintoelimiin osallistumisen periaatteista; 4) toimia kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta 44/2006); 5) toimia kuntayhtymän yhteistoimintaelimenä (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 449/2007); 6) toimia tasa-arvolain (477/2001) mukaisena kuntayhtymän tasa-arvotoimikuntana; 7) edistää muutoinkin tasa-arvoa kuntayhtymässä; 8) tehdä esityksiä henkilöstön työterveyshuoltoa, kuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, henkilöstöhallintoa ja -suunnittelua, henkilöstöhankintaa ja -palveluja, henkilöstön kehittämistä, sisäistä tiedotusta, työsuojelua sekä yhteistoimintaa koskevista säännöistä ja toimintaohjeista; 9) tehdä ehdotuksia henkilöstöpalvelujen käytännön kehittämisen periaatteista sekä kuntayhtymän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta; 10) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja kuntayhtymän toimintoja koskevista rationalisointi- ja kehittämishankkeista sekä ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista; 11) vastata yhteistoimintaelimenä kuntayhtymän aloitetoiminnasta sekä 12) antaa yhteistoimintaa täsmentäviä ja täydentäviä menettelytapaohjeita. 37 Ammattiopiston vararehtori Vararehtorin tehtäviä hoitaa kehittämisjohtaja, jonka virkaan vararehtorin tehtävien hoitaminen sisältyy, jollei yhtymähallitus toisin päätä. Vararehtori 1) toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtorin johdon ja valvonnan alaisena tämän varahenkilönä käyttäen kuntayhtymäjohtaja-rehtorin estyneenä ollessa tämän toimivaltuuksia; 2) valmistelee kuntayhtymäjohtaja-rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti ammattiopiston toiminnan kehittämistä koskevia ehdotuksia; 3) valmistelee ammattiopistoa koskevia asioita yhtymähallitukselle; Osekkin hallintosääntö Sivu 20/34