Hallintosääntö Yhtymähallitus Yhtymäkokous xx

Transkriptio

1 Hallintosääntö Yhtymähallitus Yhtymäkokous xx

2 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala LUKU KOKOUSMENETTELY Luvun määräysten soveltaminen Toimielinten kokousaika ja -paikka Toimielimen kokouksen koollekutsuminen Varajäsenen kutsuminen Jatkokokous Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo kokouksissa Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Toimivallan siirtäminen Otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Kokouksen koolle kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Yhtymäkokousryhmän muodostaminen Aloitteet Läsnäolo kokouksissa Äänestys ja vaalit Toivomusponsi Osekkin hallintosääntö Sivu 2/34

3 26 Pöytäkirja LUKU JOHTAMINEN JA VALVONTA Yhtymäkokouksen johtamis- ja ohjausvastuu Yhtymähallituksen johtamisvastuu sekä vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja muun henkilöstön vastuullisuus Yhtymäkokous Yhtymähallitus Yhtymähallituksen toimivalta Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Ammattiopiston vararehtori Koulutusyksikön johtaja Koulutusjohtaja Henkilöstötoimikunta LUKU TALOUS Taloudenhoito Taloudellisuus, tehokkuus, tulosvastuu ja tarkoituksenmukaisuus Menojen käsittely Tulojen käsittely Sopimukset Hanketoiminta Hankinnat Maksullinen palvelutoiminta Talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Rahatoimen hoitaminen Tilinpäätös ja toimintakertomus Osekkin hallintosääntö Sivu 3/34

4 52 Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta LUKU PÄÄTÖKSENTEKO JA HYVÄ TIEDONHALLINTATAPA Toimielimen päätöksentekotavat Sähköinen kokous Sähköinen päätöksentekomenettely Päätösten valmistelu LUKU LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Luvun määräysten soveltaminen Yhtymäkokous Toimielinten kokouksista maksettavat palkkiot Vuosipalkkiot Korvaus ansionmenetyksestä Palkkioiden maksuperuste, maksamisajankohta, korvausvaatimuksen teon määräaika Matkakustannukset, päiväraha ja muut korvaukset LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Henkilöstöorganisaatio Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Viranhaku Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstövalinnat ja koeajasta määrääminen Virka- ja työvapaa Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Työelämän yksityisyyden suojasta annetun lain (759/2004) mukainen toimivaltainen viranomainen Virkavaalin ja valinnan vahvistaminen Osekkin hallintosääntö Sivu 4/34

5 76 Sivutoimilupa ja -ilmoitus Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ja eräistä etuuksista luopuminen Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Virantoimituksesta pidättäminen Palvelussuhteen irtisanominen ja purkaminen, varoitus ja huomautus Palvelussuhteen jatkaminen viranhaltijan tai työntekijän täytettyä 68 vuotta LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Työryhmien asettaminen Viranhaltijan ja työntekijän kokouspalkkio Kuntayhtymän nimenkirjoitus Tiedottaminen ja sähköinen viestinvälitys Asiakirjojen lunastus Tiedoksiantojen vastaanottaminen Voimaantulo Osekkin hallintosääntö Sivu 5/34

6 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Hallintosäännössä määrätään Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hallintomenettelystä sekä yhtymäkokouksen toiminnasta tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on säädetty laissa tai määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Yhtymähallitus voi päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän muulle viranomaiselle sekä asettaa tarvittaessa aiheelliseksi katsomansa rajoitukset päätösvallan käyttöön. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori voi päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän muulle viranhaltijalle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat voivat siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Kyseessä oleva viranhaltija on velvollinen pitämään kirjaa näistä päätöksistä. 2 LUKU KOKOUSMENETTELY 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kuntayhtymän yhtymäkokouksessa, ja soveltuvin osin myös muiden toimielinten kokouksissa, ellei jäljempänä 3. luvussa (yhtymäkokouksen työjärjestys) toisin määrätä. 3 Toimielinten kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajasta ja paikasta. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen varsinaisista jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä ilmoittamaansa asiaa varten. 4 Toimielimen kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan kirjallisessa tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokouksiin, vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Osekkin hallintosääntö Sivu 6/34

7 5 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksen poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat, minkä jälkeen päätetään kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu esityslistassa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Asian käsittelyyn liittyvät puheenvuorot annetaan pyytämisjärjestyksessä. Jos asian käsittelyn aikana tehdään kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle taikka palauttamisesta, keskeytetään pääasian käsittely. Jollei asiaa jätetä pöydälle, taikka palauteta, jatkuu sen käsittely. Yhtymäkokouksen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa voidaan tehdä toimielimen päätös kokouksen alussa. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 10 Läsnäolo kokouksissa Yhtymäkokousta lukuun ottamatta kuntayhtymän muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus seuraavasti: Osekkin hallintosääntö Sivu 7/34

8 yhtymähallituksen kokouksessa esittelijällä, yhtymäkokouksen puheenjohtajilla sekä puheenjohtajan tai esittelijän kutsumilla asiantuntijoilla. muissa toimielimissä lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa yhtymähallituksen puheenjohtajalla, yhtymähallituksen edustajalla ja kuntayhtymäjohtaja-rehtorilla ja vararehtorilla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. 11 Esittely Yhtymähallituksen kokouksessa asiat esittelee kuntayhtymäjohtaja-rehtori. 1. momentin määräyksistä poiketen yhtymähallitus voi antaa yksittäisen asian esittelyn muulle kuntayhtymän viranhaltijalle. Kokousmenettelyn osalta noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä. Yhtymäkokousta lukuun ottamatta asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä lukuun ottamatta valmistelu- ja järjestäytymisasioita. Esittelijän ehdotus, pohjaehdotus, on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 12 Esteellisyyden toteaminen Esteellisyyttä koskevissa kysymyksissä sovelletaan hallintolain (434/2003) ja kuntalain (365/1995 ja 410/2015) säännöksiä. Esteellisyyden toteamisesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa taikka työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asian, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. Esteellisen henkilön on oma-aloitteisesti ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Viranhaltija ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Osekkin hallintosääntö Sivu 8/34

9 Jos viranhaltija on esteellinen, hän ei saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä eikä osallistua asian käsittelyyn. Mitä viranhaltijan esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. 13 Äänestys ja vaalit Äänestyksen ja vaalien osalta noudatetaan kuntalain määräyksiä. 14 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjanpitäjän määrää asianomainen toimielin. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen jäsentä, ellei toimielin erityisestä syystä toisin päätä. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. järjestäytymistietoina toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka osanottajat sekä tarvittaessa poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kesken käsittelyn poistuneet henkilöt kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta päätösehdotus esteellisyys tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu asiassa kuultavina olleiden lausumat äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos tehty päätös sekä eriävä mielipide 3. laillisuustietoina puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Osekkin hallintosääntö Sivu 9/34

10 Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 15 Toimivallan siirtäminen Yhtymäkokous voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mutta ei työsopimussuhteessa oleville. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista yhtymäkokouksen on tämän hallintosäännön tai laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Yhtymäkokous voi hallintosäännössä antaa kuntayhtymän muulle 1. momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Näin siirrettyä toimivaltaa ei voida enää siirtää edelleen. Toimivalta sellaisissa asioissa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain kuntayhtymän toimielimelle. Yhtymähallitus voi päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän muulle viranomaiselle. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori voi päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän muulle viranhaltijalle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat voivat siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Kyseessä oleva viranhaltija on velvollinen pitämään kirjaa näistä päätöksistä. 16 Otto-oikeus Yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymäjohtaja-rehtori voivat ottaa yhtymähallituksen käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain nojalla siirretty yhtymähallituksen alaisen viranomaisen tai yhtymähallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Asia on otettava yhtymähallituksen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa kuntalain mukainen oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Yhtymähallituksen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Osekkin hallintosääntö Sivu 10/34

11 17 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava yhtymähallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi. 3 LUKU YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 18 Kokouksen koolle kutsuminen Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymäkokouksen puheenjohtaja, taikka hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, joka määrää kokouksen ajan ja paikan. Vaalikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus (yhtymähallituksen puheenjohtaja). Kutsu yhtymäkokoukseen ja kokouksessa käsiteltävien asioiden esityslista on toimitettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntayhtymän perussopimuksen 9 3 momentissa määrätyssä ajassa. Yhtymäkokouksen käsiteltäviksi tulevista asioista on yhtymähallituksen laadittava esityslista. Esityslistalla tulee olla asiasta selostus, annetut lausunnot sekä hallituksen päätösehdotus, joka on käsittelyn pohjana. Yhtymäkokouksen toimikaudesta ja kokousmääristä sekä ylimääräisen yhtymäkokouksen kutsumisesta koolle jäsenkuntien esityksestä määrätään perussopimuksen 8 ja 9 :ssä. 19 Kokouksen pitäminen Vaalikauden ensimmäisessä yhtymäkokouksessa yhtymähallituksen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan johdolla: a) todetaan kokouksessa edustettuina olevat jäsenkunnat sekä jäsenkuntien äänimäärät kuntayhtymän perussopimuksen 8 :n mukaisesti sekä vahvistetaan ääniluettelo; b) päätetään kokouksen päätösvaltaisuudesta ja laillisuudesta; c) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa; d) valitaan vaalikaudeksi yhtymäkokoukselle puheenjohtaja sekä 1. ja 2. varapuheenjohtaja. Asiat käsitellään yhtymäkokouksessa yhtymäkokouksen puheenjohtajan esittämässä järjestyksessä, ellei yhtymäkokous toisin päätä. Selostuksen käsiteltävästä asiasta esittää tarvittaessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Kiireellinen asia, jonka yhtymähallitus on valmistellut, voidaan ottaa yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos sen käsittelyyn ottamista kannattaa enemmistö annetuista äänistä. Kiireellinen asia, jota hallitus ei ole valmistellut, voidaan ottaa yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos sen käsittelyyn ottamisesta ollaan yksimielisiä. 20 Kokouksen johtaminen Yhtymäkokousta johtaa vaalikaudeksi valittu puheenjohtaja. Osekkin hallintosääntö Sivu 11/34

12 Asian käsittelyyn liittyvät puheenvuorot annetaan pyytämisjärjestyksessä. Kuntayhtymäjohtaja-rehtorille, tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle sekä yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille voidaan myöntää puheenvuoro ohi tämän järjestyksen. Jos asian käsittelyn aikana tehdään kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle taikka palauttamisesta, keskeytetään pääasian käsittely. Jollei asiaa jätetä pöydälle, taikka palauteta, jatkuu sen käsittely. Yhtymähallituksen ehdotus on käsittelyn pohjana ns. pohjaehdotus. Tarkastuslautakunnan valmistelemissa asioissa tarkastuslautakunnan ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos yhtymähallitus on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhtymäkokous on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 21 Yhtymäkokousryhmän muodostaminen Yhtymäkokousedustajat voivat yhtymäkokoustyöskentelyä varten muodostaa yhtymäkokousryhmiä. Yhtymäkokousryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. 22 Aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousryhmällä ja edustajalla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään yhtymähallituksen valmisteltavaksi. Yhtymäkokousryhmien ja -edustajien sekä kunnan jäsenten tekemien aloitteiden käsittelyssä noudatetaan kuntalain säännöksiä. 23 Läsnäolo kokouksissa Yhtymäkokous on julkinen. Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ja yhtymähallituksen puheenjohtajan on oltava läsnä yhtymäkokouksessa. Hallituksen jäsenillä sekä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymäjohtaja-rehtorin kutsumilla asiantuntijoilla on oikeus osallistua yhtymäkokoukseen. Yhtymäkokousedustajan, joka saapuu kokoukseen sen alkamisajankohdan jälkeen, tulee ilmoittautua puheenjohtajalle. Tämän jälkeen todetaan hänen edustuskelpoisuutensa sekä vahvistetaan hänen äänimääränsä ja tehdään tarvittavat muutokset ääniluetteloon. Edustajan poistuessa kokouksesta ennen sen päättymistä tulee hänen ilmoittautua puheenjohtajalle. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat muutokset ääniluetteloon. Osekkin hallintosääntö Sivu 12/34

13 24 Äänestys ja vaalit Vaalien osalta noudatetaan kuntalain määräyksiä kuitenkin niin, että yhtymähallitusta valittaessa noudatetaan kuntayhtymän perussopimuksen 8 ja 12 :ää. Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon seuraavat seikat: 1) Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2) Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3) Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. 4) Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Muutoin vaalia yhtymäkokouksessa toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin mitä kuntalaissa säädetään. 25 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen, yhtymäkokous voi hyväksyä yhtymähallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymäkokouksen päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 26 Pöytäkirja Yhtymäkokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään a) kokouksessa edustettuina olevat jäsenkunnat ja jäsenkuntien edustajien nimet; b) henkilöt, jotka asemansa perusteella tai asiantuntijoiksi kutsuttuina ovat kokouksessa läsnä; Osekkin hallintosääntö Sivu 13/34

14 c) kokouksen laillisuuteen ja päätösvaltaisuuteen liittyvät asiat; d) pöytäkirjan tarkastamiseen liittyvät asiat sekä e) selvitys kustakin käsiteltävästä asiasta, hallituksen päätösehdotus sekä asian käsittelyyn ja päätökseen liittyvät ehdotukset ja äänestykset. Yhtymäkokouspöytäkirjan liitteeksi otetaan edustajien valtuutusta osoittavat asiakirjat sekä ääniluettelo mahdollisine muutoksineen. Yhtymäkokouksessa sihteerinä toimii yhtymähallituksen nimeämä viranhaltija tai työntekijä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä yhtymäkokouksen päättämänä aikana ja paikassa ja aina myös kuntayhtymän internet -sivuilla. 4 LUKU JOHTAMINEN JA VALVONTA 27 Yhtymäkokouksen johtamis- ja ohjausvastuu Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien hyväksymän perussopimuksen mukaisesti Osekkin yhtymäkokous. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän strategisesta ohjauksesta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta, kuntayhtymän rakenteesta sekä toiminnan muuttamisesta. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kuntayhtymää johtaa yhtymäkokouksen valitsema yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtajana toimii yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Osekkin koulutuspalvelut toteuttaa Oulun seudun ammattiopisto OSAO, jonka rehtorina toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtori. 28 Yhtymähallituksen johtamisvastuu sekä vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntayhtymän hallitus huolehtii strategisen johtamisen sekä tulos-, prosessi- ja henkilöstöjohtamisen tehokkuudesta sekä omaisuuden hallintaan ja vakuuttamiseen liittyvien menettelyiden asianmukaisuudesta. Yhtymähallitus huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä säännönmukaisesta arvioinnista. Yhtymähallituksella ja kuntayhtymäjohtaja-rehtorilla on operatiivinen vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä osana kuntayhtymän raportointikäytäntöjä. Osekkin hallintosääntö Sivu 14/34

15 Yhtymähallitus antaa vuosittain kuntayhtymän toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 29 Johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja muun henkilöstön vastuullisuus Kuntayhtymäjohtaja-rehtori sekä muut tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet vastaavat kuntayhtymän tavoitteisiin perustuvasta johtamisesta, toiminnan ohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori sekä muut johtavat viranhaltijat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja riittävyydestä vastuualueellaan. Heidän tehtävänään on seurata ja raportoida sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta yhtymähallitukselle ja esimiehilleen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Henkilöstön tulee toimia tavoitteiden sekä annettujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti, sekä ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan. Henkilöstön tulee saattaa esimiehensä tietoisuuteen toimintaan liittyviä riskejä ja kehittämismahdollisuuksia. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. 30 Yhtymäkokous Yhtymäkokouksen tehtävänä on: 1) päättää kuntayhtymän toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 2) päättää kuntayhtymän rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteista; 3) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 4) päättää kuntayhtymän rakenteesta; 5) päättää kuntayhtymän toiminnan muuttamisesta; 6) päättää liiketoimintaa harjoittavien laitosten perustamisesta sekä asettaa niille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet; 7) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 8) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 9) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö ja tarkastussääntö; 10) hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitelma; 11) valita kuntayhtymän toimielimet; 12) valita yhtymähallituksen jäsenet sekä määrätä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja; 13) valita tarkastuslautakunnan jäsenet ja määrätä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja; 14) valita tarkastuslautakunnan esityksestä tilintarkastusyhteisö sekä 15) valita kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Muut tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle tai kuntayhtymän muulle toimielimelle. Yhtymäkokouksessa käsiteltävien asioiden ja asiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta on säädetty ja yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on voimassa, mitä valtuutetun estellisyydestä on säädetty. Osekkin hallintosääntö Sivu 15/34

16 31 Yhtymähallitus Yhtymähallitukseen kuuluu neljätoista (14) jäsentä sekä näille valitut neljätoista (14) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan valitsee yhtymäkokous. Yhtymähallituksen toimikausi vastaa yhtymäkokouksen toimikautta. Yhtymähallituksen tehtävistä ja toimivallasta määrätään kuntayhtymän perussopimuksen II luvussa: - Yhtymähallitus huolehtii kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. - Yhtymähallitus asettaa kuntalaissa tarkoitetut toimikunnat. - Yhtymähallitus hyväksyy muut kuin perussopimuksen 7 :ssä mainitut säännöt. Toimielinten, kuntayhtymäjohtaja-rehtorin sekä vararehtorin, koulutusyksikön johtajan ja koulutusjohtajan tehtävistä määrätään tässä hallintosäännössä. Kuntalaissa ja muissa normeissa sekä perussopimuksessa määrättyjen asioiden lisäksi yhtymähallituksen tehtävänä on 1) valmistella yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevat asiat sekä panna täytäntöön yhtymäkokouksen päätökset; 2) hakea koulutuksen toimi- ja järjestämisluvat sekä määrätä toiminnan sijoittelusta ja muista toimi- ja järjestämislupien toimeenpanon yleisistä perusteista; 3) huolehtia kuntayhtymän talouden vakaudesta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta; 4) valvoa, että kuntayhtymässä seurataan ja arvioidaan annettua koulutusta ja sen vaikuttavuutta (strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista) sekä osallistutaan ulkopuoliseen toiminnan arviointiin; 5) toimia kuntayhtymän luottamushenkilöelimenä ja siinä tarkoituksessa ohjata yhtymähallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden valmistelutyötä; 6) johtaa yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa sekä antaa tarvittaessa talousarviomäärärahojen käyttöä koskevat määräykset; 7) ohjata resurssien käyttöä kuntayhtymän rahoituspolitiikan, henkilöstöpolitiikan, tilahallinnon, tietohallinnon ja materiaalihallinnon osalta; 8) huolehtia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä; 9) hyväksyä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja ohjeet sekä valvoa niiden noudattamista; 10) antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä; 11) hyväksyä sisäisen tarkastuksen toimintaohje sekä 12) huolehtia arkistotoimen järjestämisestä. 32 Yhtymähallituksen toimivalta Yhtymähallitus 1) päättää kuntayhtymän omaisuuden, kuten maa- ja vesialueiden, sekä kuntayhtymän omistuksessa olevien osakkeiden kiinnittämisestä, kiinteän omaisuuden hankkimisesta, myymisestä, vaihtamisesta tai muusta luovuttamisesta; 2) päättää maa-alueiden ostamisesta; Osekkin hallintosääntö Sivu 16/34

17 3) päättää osakkeenomistuksesta yhtiössä tai yhteisössä, jonka toiminta tukee kuntayhtymän perustehtävää; 4) ottaa vastaan kuntayhtymän toimintaa sekä kehittämistä varten avustuksia ja lahjoituksia; 5) päättää ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista yksiköittäin, ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen laajuudesta koulutuksen toimi- ja järjestämislupien rajoissa; 6) päättää sellaisesta kilpailuttamisesta, jossa kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa kilpailutetaan ulkopuolisten kanssa; 7) antaa tila- ja investointihankkeiden hankesuunnitteluun liittyvät määräykset sekä päättää, mitkä viranomaiset tekevät hankkeiden toteuttamiseen liittyvät ratkaisut; 8) ratkaisee asiat, jotka liittyvät kahden tai useamman toimielimen toimialaan, ellei kyseessä ole asia, joka kuuluu yhtymäkokouksen päätösvaltaan; 9) nimeää kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kuntayhtymällä on puhevalta sekä antaa heille tarvittavat toimintaohjeet; 10) päättää selityksen antamisesta yhtymäkokouksen päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos yhtymähallitus katsoo voivansa yhtyä yhtymäkokouksen päätöksen lopputulokseen sekä päättää muutoinkin selitysten ja lausuntojen antamisesta ja kuntayhtymän valitusoikeuden käyttämisestä; 11) päättää sellaisten virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta, kelpoisuusehdoista sekä nimikemuutoksista joiden osalta päätösvaltaa ei ole tällä hallintosäännöllä siirretty muulle viranomaiselle; 12) hyväksyy kuntayhtymän henkilöstöhallinnon periaatteet ja tarvittaessa antaa niihin liittyviä määräyksiä sekä tekee päätökset henkilöstö- ja palvelussuhdeasioista ja muista työnantajan päätösvaltaan kuuluvista asioista, ellei päätösvalta kuulu muulle viranomaiselle; 13) päättää virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja suositussopimusten hyväksymisestä sekä määrää, missä laajuudessa muut viranomaiset päättävät virka- ja työehtosopimusten mukaisista palvelussuhteen ehdoista; 14) päättää alaisensa henkilöstön osalta virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä palvelusuhteen ehdoista ellei tästä hallintosäännöstä tai päätösvallan delegointipäätöksistä muuta johdu; 15) hyväksyy paikalliset virka- ja työehtosopimukset sekä päättää henkilöstön lomauttamisesta ja irtisanomisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä; 16) ottaa, kuntayhtymäjohtaja-rehtoria lukuunottamatta, johtavat viranhaltijat: kehittämisjohtajan, talousja henkilöstöjohtajan, kehitys- ja hallintojohtajan, IT-johtajan, kiinteistöjohtajan, OSAOn koulutusyksiköiden yksikönjohtajat sekä sisäisen tarkastajan ja määrittelee heidän tehtävänsä; 17) päättää ylläpitäjäpalveluiden tehtäväaluejaosta; 18) asettaa oikeusturvatoimikunnan; 19) asettaa ammattiosaamisen näyttöjen arviointitoimikunnan; 20) myöntää täyttöluvat opettajien ja muun vakinaisen henkilöstön ottamiseksi; 21) myöntää eron kuntayhtymäjohtaja-rehtorille ja johtaville viranhaltijoille; 22) nimeää kuntayhtymäjohtaja-rehtorin sijaisen; 23) hyväksyy kuntayhtymäjohtaja-rehtorin viranhoitoon liittyvät matkat, koulutus- ja virkavapaudet sekä vahvistaa kuntayhtymäjohtaja-rehtorin vuosiloman; 24) hyväksyy kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ja vararehtorin sivutoimiluvat ja ilmoitukset; 25) käyttää kuntayhtymän puhevaltaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, ellei laista tai tästä hallintosäännöstä muuta johdu; 26) päättää opiskelijoilta perittävistä maksuista ja talousarvion puitteissa laskutusperusteista sekä palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista tai asiakirjojen lunastusmaksuista sekä sisäisen palvelutoiminnan maksuista; 27) päättää kuntayhtymän saatavien perimisestä ja poistamisesta; 28) päättää kuntayhtymän tarvitsemien alueiden ja toimitilojen vuokraamisesta; Osekkin hallintosääntö Sivu 17/34

18 29) päättää kuntayhtymän hallintaan kuuluvien alueiden, rakennusten, toimitilojen, asuntojen, laitteiden ja käyttöoikeuksien ulkopuoliselle vuokraamisesta tai käytettäväksi luovuttamisesta; 30) ratkaisee kuntayhtymän korvausvastuuta koskevat asiat, ellei päätösvalta kuulu muulle viranomaiselle; 31) päättää kuntayhtymän materiaali- ja palveluhankinnoista ja kuntayhtymän hankintaohjeista ellei tämän hallintosäännön määräyksistä tai päätösvallan delegointipäätöksistä muuta johdu; 32) päättää yhtymäkokouksen ja talousarvion määräämissä rajoissa toimitilojen peruskorjaus-, laajennusja uudisrakennushankkeista; 33) hyväksyy talousarvion rajoissa tilahankkeiden luonnossuunnitelmat ja rakennusosa-arviot; 34) päättää suunnittelu- ja urakkasopimuksista; 35) päättää kuntayhtymän puolesta annettavista vakuuksista ja takuista sekä kuntayhtymän vaatimien vakuuksien ja takuiden hyväksymisestä sekä osakeyhtiön perustamisesta yhtymäkokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti sekä 36) päättää ulkopuolisille tehtävistä töistä ja tuotteista, irtaimen omaisuuden ja palvelujen myynnistä, siltä osin kuin tätä päätösvaltaa ei ole siirretty muulle viranomaiselle. Yhtymähallituksen puheenjohtajan lisäksi yhtymähallituksen muunkin jäsenen tulee seurata kuntayhtymän muiden toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. 33 Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Kuntayhtymää johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori, jonka valitsee yhtymäkokous. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, kuntayhtymäjohtaja-rehtori 1) johtaa koulutustarjonnan mitoittamista ja koulutuksen sisällöllistä kehittämistä sekä tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden arviointia; 2) johtaa koko kuntayhtymää strategisesti ja toimeenpanee kuntayhtymän omistajapolitiikkaa sekä huolehtii yhtymän tuloksellisesta johtamisesta ja kehittämisestä; 3) toimii esittelijänä yhtymähallituksen kokouksessa; 4) huolehtii asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä koulutuksen ja muun toiminnan kehittämisestä; 5) huolehtii asioiden valmistelusta ja raportoinnista yhtymähallitukselle ja yhtymäkokoukselle sekä yhtymäkokouksen ja -hallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 6) päättää yhtymähallituksen määräämissä rajoissa yhtymähallituksen sitovuustasossa olevien talousarviomäärärahojen käyttämisestä; 7) hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosittaisen toimintasuunnitelman; 8) johtaa ylläpitäjäpalveluja sekä toimii ylläpitäjäpalveluiden tehtäväalueiden johtajien esimiehenä; 9) asettaa kuntayhtymän johtoryhmän; 10) ottaa muut kuin johtavat viranhaltijat ja päättää heidän sijoittamisestaan, antaa ottamilleen alaisille kirjallisen varoituksen, päättää irtisanomisesta muista kuin tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä eron myöntämisestä; 11) hyväksyy ylläpitäjäpalveluiden henkilöstön ja muiden virkaansa tai tehtäväänsä nimittämien sivutoimiluvat ja sivutoimia koskevat ilmoitukset vuodeksi kerrallaan; 12) asettaa tehtäväänsä kuntayhtymän väestönsuojelupäällikön ja työsuojelupäällikön; 13) asettaa tehtäväänsä kuntayhtymän palkka-asiamiehen; 14) käyttää kuntayhtymän puhevaltaa asioissa, jotka koskevat yhtymän etua, ellei yhtymähallitus ole joidenkin asiaryhmien osalta pidättänyt puhevaltaa itsellään; Osekkin hallintosääntö Sivu 18/34

19 15) ylläpitää ja kehittää kuntayhtymän yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä suhteita; 16) johtaa viestintää, sen kehittämistä ja koordinointia; 17) johtaa asianhallinnan ja hyvän tiedonhallintatavan kehittämistä; 18) huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön järjestämisestä osana hallinnon ohjausta ja päätöksentekoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua, seurantaa ja arviointia; 19) päättää yhtymähallituksen määräämissä rajoissa alaisensa henkilökunnan osalta virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä palvelusuhteen ehdoista lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat paikallisten virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja lomauttamista sekä irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä; 20) kirjoittaa, siltä osin kuin hallitus ei ole päättänyt nimen kirjoittamisesta yhdessä kuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtajan kanssa, yksin Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja Oulun seudun ammattiopiston nimet; 21) asettaa toiminnan kehittämiseen jaoksia ja tiimejä sekä työryhmiä sekä 22) päättää pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä. 34 Ammattiopiston vararehtori Vararehtorin tehtäviä hoitaa kehittämisjohtaja, jonka virkaan vararehtorin tehtävien hoitaminen sisältyy, jollei yhtymähallitus toisin päätä. Vararehtori 1) toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtorin johdon ja valvonnan alaisena tämän varahenkilönä käyttäen kuntayhtymäjohtaja-rehtorin estyneenä ollessa tämän toimivaltuuksia; 2) valmistelee kuntayhtymäjohtaja-rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti ammattiopiston toiminnan kehittämistä koskevia ehdotuksia; 3) valmistelee ammattiopistoa koskevia asioita yhtymähallitukselle; 4) valmistelee ammattiopiston koulutusyksiköiden käyttö- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanoa kuntayhtymäjohtaja-rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti; 5) hyväksyy urakka- ja suunnittelusopimuksia lukuun ottamatta ammattiopiston koulutusyksiköitä ja opiskelijapalveluita koskevat sopimukset ja päättää ammattiopiston hankinnoista yhtymähallituksen määräämissä rajoissa; 6) johtaa koulutusyksiköiden yksikönjohtajien kokousta ja tiedottaa kokouksen kannanotoista, toimenpiteistä ja päätöksistä kuntayhtymäjohtaja-rehtorille; 7) toimii koulutusyksiköiden yksikönjohtajien lähiesimiehenä; 8) hyväksyy koulutusyksiköiden yksikönjohtajien ja koulutusjohtajien sekä muiden virkaansa tai tehtäväänsä nimittämiensä sivutoimiluvat ja sivutoimia koskevat ilmoitukset vuodeksi kerrallaan; 9) vahvistaa ammattiopiston ja opiskelija-asuntoloiden järjestyssäännöt; 10) huolehtii koulutusyksiköitä koskevien yhtymähallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 11) asettaa opetustoiminnan kehittämiseen liittyviä työryhmiä sekä 12) suorittaa muut yhtymähallituksen ja kuntayhtymäjohtaja-rehtorin määräämät tehtävät. 35 Koulutusyksikön johtaja 1) huolehtii yksikön toiminnan tuloksellisesta, pedagogisesta ja taloudellisesta johtamisesta sekä kehittämistyöstä; 2) huolehtii yksikön suunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta; Osekkin hallintosääntö Sivu 19/34

20 3) huolehtii toiminnan ja talouden seurannasta sekä arvioinnista ja raportoinnista; 4) huolehtii elinkeino- ja muun työelämän edustajien sekä yksikön välisestä yhteistyöstä; 5) huolehtii yksikölle osoitettujen tilojen ja irtaimiston asianmukaisesta käytöstä ja hallinnasta kuntayhtymän ohjeistuksen mukaisesti; 6) ottaa yksikön opettajat ja muun henkilöstön määräaikaisiin, enintään vuoden kestäviin palvelussuhteisiin sekä antaa määräaikaisille työntekijöille ja viranhaltijoille kirjallisen varoituksen; 7) päättää määräaikaisen henkilöstön irtisanomisista muista kuin tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä eron myöntämisestä; 8) huolehtii henkilöstön ammatillisen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä; 9) hyväksyy alaisensa henkilöstön sivutoimiluvat ja sivutoimia koskevat ilmoitukset vuodeksi kerrallaan; 10) hyväksyy yksikön opettajien työjärjestykset; 11) huolehtii yksikön tavanomaisesta tiedottamisesta ja viestinnästä; 12) päättää stipendien ja apurahojen myöntämisestä yksikkönsä opiskelijoille; 13) hyväksyy valmistavan koulutuksen toteutuksen suunnitelman; 14) hyväksyy allekirjoituksellaan opiskelijoille laaditut henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKSit); 15) päättää opiskelijaksi ottamisesta; 16) allekirjoittaa, yhdessä ryhmänohjaajan kanssa, tutkintotodistukseen sisältyvän päättötodistuksen ja todistuksen opiskelijan suorittamista tutkinnon osista; 17) allekirjoittaa erotodistuksen sekä todistuksen suoritetusta koulutuksesta ja opinnoista; 18) allekirjoittaa todistuksen suoritetusta valmentavasta koulutuksesta sekä 19) suorittaa muut kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ja vararehtorin määräämät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa todistuksen ammattiosaaminen näytöistä. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia ammatillisia tutkinnon osia, annetaan näistä tutkinnon osista lisäksi todistus ammattiosaamisen näytöistä, jonka allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. 36 Koulutusjohtaja 1) päättää hakemuksesta aikaisemmin suoritettujen opintojen tai muuten hankitun osaamisen tunnistamisesta, tunnustamisesta ja hyväksi lukemisesta; 2) myöntää hakemuksesta opiskelijalle kolmesta päivästä kahteen viikkoa kestävän vapautuksen opetukseen osallistumisesta; 3) voi määrätä opiskelijan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta (L 630/1998, 35 ); 4) huolehtii pedagogisen työn kehittämisestä sekä 5) suorittaa muut kuntayhtymäjohtaja-rehtorin, vararehtorin tai yksikönjohtajan määräämät tehtävät. Mikäli yksikössä ei ole koulutusjohtajaa edellä mainituista tehtävistä huolehtii ko. yksikön yksikönjohtaja. Osekkin hallintosääntö Sivu 20/34

21 37 Henkilöstötoimikunta Osekkin yhtymätason henkilöstötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä ylimpänä yhteistyöelimenä, jossa käsitellään kaikki tärkeät kuntayhtymän toimintojen kehittämistä ja taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kuntayhtymän palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Osekkin henkilöstötoimikuntaan kuuluu kuusitoista (16) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, joista puolet edustaa työnantajaa ja puolet henkilöstöä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat henkilöstötoimikunnan jäseniä. Yhtymähallitus nimeää työnantajan edustajat. Henkilöstötoimikunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Henkilöstötoimikunnan tehtävänä on 1) seurata henkilöstövoimavarojen käyttöä sekä työyhteisöjen ja -ympäristön kehittämistä kuntayhtymässä; 2) antaa yhtymähallitukselle lausunto kuntayhtymän strategiasta, toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja henkilöstöraportista sekä niitä koskevista valmistelu- ja toimeenpanoasiakirjoista; 3) tehdä esityksiä henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon sekä henkilöstön hallintoelimiin osallistumisen periaatteista; 4) toimia kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta 44/2006); 5) toimia kuntayhtymän yhteistoimintaelimenä (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 449/2007); 6) toimia tasa-arvolain (477/2001) mukaisena kuntayhtymän tasa-arvotoimikuntana; 7) edistää muutoinkin tasa-arvoa kuntayhtymässä; 8) tehdä esityksiä henkilöstön työterveyshuoltoa, kuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, henkilöstöhallintoa ja -suunnittelua, henkilöstöhankintaa ja -palveluja, henkilöstön kehittämistä, sisäistä tiedotusta, työsuojelua sekä yhteistoimintaa koskevista säännöistä ja toimintaohjeista; 9) tehdä ehdotuksia henkilöstöpalvelujen käytännön kehittämisen periaatteista sekä kuntayhtymän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta; 10) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja kuntayhtymän toimintoja koskevista rationalisointi- ja kehittämishankkeista sekä ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista; 11) vastata yhteistoimintaelimenä kuntayhtymän aloitetoiminnasta sekä 12) tehdä esityksiä yhteistoimintaa täsmentävistä ja täydentävistä ohjeista. 5 LUKU TALOUS 38 Taloudenhoito Kuntayhtymän talousarviosta on soveltuvin osin voimassa mitä kunnan taloudenhoidosta on säädetty. 39 Taloudellisuus, tehokkuus, tulosvastuu ja tarkoituksenmukaisuus Yhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että vastuu tavoitteiden toteuttamisesta sekä toiminnallisesta että taloudellisesta tuloksesta on selkeästi ymmärrettävissä. Tulosten arvioimiseksi kehitetään jatkuvasti erilaisia mittareita ja muita arviointimenetelmiä sekä kriteereitä. Osekkin hallintosääntö Sivu 21/34

22 Toiminnasta vastuulliset tilivelvolliset määrätään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. 40 Menojen käsittely Kuntayhtymän tilaukset, hankintasopimukset ja muut menositoumukset on tehtävä kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisella maksuehdolla. Pääsääntöisesti tavara tai palvelu pitää olla toimitettu ja vastaanottotarkastettu ennen maksun suorittamista. Ainoastaan asianmukaisesti hyväksytyt menot maksetaan. Ennen menon maksamista on tarkastettava myös lasku, laskelma tai asiakirja, johon meno perustuu. Tarkastuksessa on varmistuttava siitä, että asiakirjan sisältö on sekä asiallisesti että numerollisesti oikein. Laskun tai muun menon voi hyväksyä toimivaltainen henkilö ja hänen on ennen laskun hyväksymistä varmistettava sen laillisuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja määrärahan riittävyydestä. Menojen käsittelyssä on otettava huomioon esteellisyysmääräykset. 41 Tulojen käsittely Kuntayhtymän vastuulla tapahtuvan toiminnan tulot tai muu rahoitus on aina sovittava maksettavaksi kuntayhtymän pankkitilille. Maksullisesta palvelutoiminnasta saatavat ja muut tulot peritään laskuttamalla allekirjoitetun sopimuksen, hinnaston, tilauksen tai muun asiakirjan perusteella. Tulon tarkastaja varmistaa, että tulo on laskun tai muun perusteen mukainen, saadut suoritukset on käsitelty asianmukaisesti ja kirjanpidon tiliöintimerkinnät ovat oikein. Tulojen toteutumisen valvonnasta huolehtivat tulosyksiköiden ja tehtäväalueiden johtajat. 42 Sopimukset Sopimushallinnan asianmukaisesta järjestämisestä, sopimusprosesseista ja sopimusten kokonaisvaltaisesta hallinnasta huolehtivat yhtymähallitus ja kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Sopimuksiin liittyvät taloudelliset riskit pyritään välttämään ja minimoimaan. Tehokkaalla sopimusten hallinnalla pyritään parantamaan asiakas- ja yhteistyökumppaneiden hallinnan lisäksi sopimusten noudattamisen säännönmukaisuutta ja riskien minimointia. Sopimusten valvonnasta ja sopimusehtojen noudattamisesta huolehtivat nimetyt vastuuhenkilöt, joiden tulee seurata ja valvoa sopimusten toteuttamista, tiedottaa sopimusten toteutumiseen liittyvistä asioista sekä huolehtia, että sopimukset hyödynnetään täysimääräisesti ja niihin neuvoteltuja oikeuksia käytetään. Sopimusten valvonnassa ja sopimusehtojen noudattamisessa noudatetaan kuntayhtymän erillistä ohjeistusta. Sopimukset tallennetaan sopimushallintajärjestelmiin. 43 Hanketoiminta Hanketoiminnassa noudatetaan rahoittajan ja kuntayhtymän hanketoiminnan määräyksiä ja ohjeita sekä hankintalakia ja kuntayhtymän hankintaohjetta. Osekkin hallintosääntö Sivu 22/34

23 44 Hankinnat Yhtymähallitus päättää vuosittain hankintojen euromääräiset rajat ja hankintojen tekemisen toimivaltuudet. Hankinnat suoritetaan hankintaohjeiden mukaisesti. 45 Maksullinen palvelutoiminta Maksullisessa palvelutoiminnassa noudatetaan kuntayhtymän maksullisen palvelutoiminnan ohjetta. 46 Talousarvio Yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän taloussuunnitelman ja talousarvion yhtymähallituksen esityksestä. Yhtymäkokous hyväksyy tulosalueiden toiminnalliset, taloudelliset ja laadulliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Yhtymäkokouksen päätöksessä rajatun käyttötalouden tehtäväalueen osalta voidaan määrärahaksi ottaa kulujen ja tuottojen erotus (nettobudjetointi). 47 Käyttösuunnitelma Yhtymähallitus hyväksyy käyttösuunnitelmat yhtymäkokouksen antamien tavoitteiden pohjalta. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori voi perustellusta syystä päätöksellään muuttaa käyttösuunnitelman irtaimistohankintojen käyttökohteita ja oikeutta, mikäli irtaimistohankintojen määrärahan tarve ei lisäänny. 48 Talousarvion seuranta Yhtymähallitus antaa toiminta- ja talousraportointia koskevat ohjeet. 49 Talousarvion muutokset Talousarvioon sisältyvien sitovien määrärahojen ja tavoitteiden muutokset on esitettävä yhtymäkokoukselle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus alkuperäisessä talousarviossa hyväksyttyihin sitoviin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 50 Rahatoimen hoitaminen Yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Muista rahoitukseen ja sijoitustoimintaan liittyvistä asioista päättää yhtymähallitus. Osekkin hallintosääntö Sivu 23/34