Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen
|
|
- Veikko Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maan rakenne ja vesitalous n maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen
2 Sisältö Hyvärakenteinen maa Tiivistymisongelmat P-Savossa Tiivistymisriskin arvioiminen RAE-hankkeessa Tiivistymisen estäminen ja korjaaminen Nurmien sato ja kuivuusriski Nurmikasvit tiivistymien korjaajina ja kuivuusriskin vähentäjinä?
3 Tähän pyritään - Hyvärakenteinen maa Prosenttia maatilavuudesta Hienojakaiset ja karkearakeiset maat erilaisia Kiintoaines Vesi Ilma Mururakenne parantaa rakennetta savimailla Humus ja muu eloperäinen aines parantavat rakennetta ja ominaisuuksia
4 Maan tiivistymisen ongelmat ssa Pääosin hietamaita Herkästi tiivistyviä hiesumaiden osuudessa suuria kuntakohtaisia eroja Keskimäärin noin neljännes Vieremä lähes puolet Karttula, Keitele, Pielavesi, Tuusniemi alle 10 %
5 Viljatiloilla monokultuurin vaikutukset näkyvät Tiivistymisen aiheuttamia ongelmia esiintyy melko yleisesti Kemiallinen viljavuus hyvä, mutta satovarmuus heikko Yleensä yksittäisiä lohkoja Kuva: H. Mäkipää
6 Nurmiviljelyn tiivistymisongelmat Nurmiviljelyn tiivistymät 2000-luvulle tultaessa enemmän pintamaan tiivistymistä (mm. pyöröpaalaus) ja korjautuu yleensä kynnön yhteydessä Päistetiivistymistä Kuva: A. Mustonen Raidetiivistymistä havaittavissa; 2. vuoden nurmea, hs HHt, kevään lietteenlevitys näkyi silmämääräisesti vielä 2. sadolla, mutta ei 3. sadolla. Kuva: A. Mustonen
7 Ongelmat lisääntyneet - Maan tiivistyminen näkyy nurmisadoissa Lietettä joudutaan levittämään jo keväällä ja myös 1. vuoden nurmille Erityisesti vuokramaiden ojitus tehdään minimipanoksin > ojitus on riittämätön jos sateet jatkuvia tai rankkoja Kuva: Irja Harakka
8 `ei koskaan oikein kunnon satoa.` HsS Täydennysojitettu salaojalohko, n. 10 vuotta nykyisellä haltijalla 1. v apilapit. säilörehunurmi, juuristo vielä kehittymätön, matala Massiivinen rakenne, suuria paakkuja -> riittääkö juuriston tunkeutumiskyky, miten ravinnesuhteet tukevat kasvia ja maan murustumista Tulossa jankkurointiin kesällä Kuva: A. Mustonen
9 Kuiva (Loam) hshht; 45 tn yhdistelmä, Itsekulkeva lietevaunu, kolme akselia, rengaspaineet bar
10 Sama maa kosteana
11 Sama maa kosteana, massaa 47 tn (300 hv tr + 2-akselinen lietevaunu 30 tn)
12 Negatiivinen viljavuuskierre Märkä maa, alhainen biologinen aktiivisuus, (alhainen ph), ravinteiden epätasapaino Heikko kaasujen vaihto, haitallisia kaasuja Heikko ravinteiden ja veden otto Massiivinen maan rakenne (hidas kuivuminen), Heikko juuren kasvu, pinnallinen juuristo Heikko biomassan tuotanto (sato ja juurimassa)
13 Raiviot ovat haasteellisia viljeltäviä -> tiivistymisherkkiä Kantokarheet jäätyvät ja varastoivat vettä -> karheiden kupeet pitkään märkiä Pintavesien kertymistä notkoihin ja painanteisiin Alhainen ph -> alhainen maan biologinen aktiivisuus Usein vähämultaisia, heikosti kehittyneitä maita ja ravinteisuudeltaan epätasapainoisia -> äärevät kasvuolot Kuva: A. Mustonen
14 Tiivistymän estämis- ja korjauskeinot pohjatyö Liika vesi pois pellolta Piiri- ja valtaojat vetokykyisiksi, pumppuasemat, täydennysojitus, pinnan muotoilu, sorasilmiä Päisteiden vähentäminen (kuvioiden yhdistäminen, tilusjärjestelyt) Viljelystiet ja riittävästi liittymiä -> siirtoajo pellolla minimiin Akselipainojen vähentäminen (pintapaineen pienetäminen), tulevaisuudessa robottitekniikka? ph (tyydyttävä tai) hyvä -> korkea biologinen aktiivisuus Ravinteiden tasapaino (Ca-Mg-K-hivenet) Oikein tehty jankkurointi
15 Tiivistymän estämis- ja korjauskeinot - viimeistelytyö Tasapainoinen lannoitus, ravinteita satotasoa vastaavasti, hivenravinteita maan mikrobeille? Ja kasville Monivuotinen seosnurmi -> Heiniä ja nurmipalkokasveja Ilmaston lämpenemisen myötä välikasveina palkoviljat, öljykasvit, syysviljat Täystiheä kasvusto koko nurmen iän -> täydennyskylvö 2. satovuonna ja/tai vuosittain Pitkäikäiset nurmet (5-6 vuotta?) tai nurmien suorakylvö Pohjamaan tiivistymisen satoa alentava vaikutus näkyy vielä 30 vuoden jälkeen
16 Täystiheä kasvusto -> keskimäärin kg ka nurmiheinää/v Tiheys 60 % vs. tiheys 30 % Nurmen tiheyden ja koostumuksen (apilapitoisuuden) määrittäminen Päivi Kurki, MTT Mikkeli
17 Kuivuusriski nurmiheinillä Nurmet tarvitsevat runsaasti vettä Typen liikkuminen kasviin perustuu veden liikkumiseen maassa ja haihtumisimuun kasvissa Mahdollinen sadonalennus n. 20 % Esim. 140 lä, sr 11 kg ka/pv -> 562 tn ka (ilma nuorkarjan tarvetta) Kahden kuukauden reservi 93 tn ka -> 14,5 ha ylimääräinen korjuuala kun satotaso 6500 kg ka/ha Aukkoisessa kasvustossa vielä enemmän
18 Noin puolet kasvin massasta on juuria
19 Juuristo kehittyy usean vuoden ajan Lähde:
20 Maan kantavuuden ja rakenteen parantaminen kasveilla? Kaikilla nurmikasveilla suurin osa juuristosta kehittyy 0-15 cm syvyyteen Sinimailasella pintajuuriston osuus on muita vähäisempi ja juuriston max.syvyys n. 4 m (jopa 7) Sinimailanen herkkä happamuudelle ja/tai liukoiselle alumiinille? Juuristo kehittyy usean vuoden ajan Verso:juurisuhde Bolinder ym. (2001) tutkimuksessa oli 1. vuonna keskimäärin 1,3 ja 2. vuonna 0,6 TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ Kuinka pitkään nurmen ikää kannattaa/pitää jatkaa että tiivistymät korjautuvat? Mitä lajikkeita tulee käyttää?
21 Kiitos mielenkiinnosta!
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotMaan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
LisätiedotMaan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotVetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotNurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen
Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan
LisätiedotMiten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotViljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotMaan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.
Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotHIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotMiten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotVuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
LisätiedotAkselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
LisätiedotMikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä
LisätiedotMaan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotToipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotMiten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotMaan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
LisätiedotHuittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
Lisätiedot1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
LisätiedotViljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotHautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotViljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotMaan kasvukunnon korjaaminen
Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotPeltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
LisätiedotSäilörehunurmet kg ka
Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi Viljavuuden hoito LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljely = Maanviljelyä Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kuivatus Kuva: Salaojakeskus ry 3 Kuivatuksen osatekijät
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotViljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Lisätiedot