1/2014. Polkupyörä kesäkuntoon Kylä keskellä kaupunkia. Tunteilla. Tykkää ja voita Kärcherin ikkunanpesuri! s. 12. merkitystä. sosiaalisessa mediassa

Transkriptio

1 1/2014 Polkupyörä kesäkuntoon Kylä keskellä kaupunkia Tykkää ja voita Kärcherin ikkunanpesuri! s Tunteilla - on merkitystä sosiaalisessa mediassa

2 2 Vinkki TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Shutterstock Pääkirjoitus 3 Ketjut kuntoon ja pyörät pyörimään Polkupyörän toimivana ja hyväkuntoisena pitäminen lisää sekä ajomukavuutta että ajamisen turvallisuutta. Säännöllinen ja ennaltaehkäisevä kunnossapito vähentää myös isompia korjaustarpeita. Kevyen perushuollon talven ajan käyttämättä olleelle pyörälle voi tehdä itse, mutta mikäli esimerkiksi takapyörässä tuntuu sivuttaisliikettä tai jarrujen säädössä on ongelmia, on viisasta kääntyä ammattilaisen puoleen polkupyöräkorjaamolla. Polkupyörän herätys talviunilta 1. Pese polkupyörä vedellä. Pesuaineena voi käyttää autoshampoota tai astianpesuainetta. 2. Puhdista ketjut ja rattaat ketjujen pesuun tarkoitetulla aineella ja tarvittaessa harjalla. Rattaiden väleistä liat saa irti puutikulla tai ruuvimeisseliä apuna käyttäen. 3. Kuivaa pesty ja huuhdeltu pyörä rätillä. 4. Käy polkupyörän runko läpi mahdollisten murtumien tai vaurioiden huomaamiseksi. 5. Tarkasta renkaiden kunto ja vaihda kulutuspinnaltaan heikko rengas jo tässä vaiheessa uuteen. 6. Käy läpi kaikki pultit ja kiristä niitä tarvittaessa. 7. Tarkista ketjujen ja rattaiden kuluneisuus ja tarvittaessa vaihda ketju. 8. Öljyä pyörän vaijerit ohuella öljyllä. 9. Rasvaa ketjut ketjurasvalla. 10. Pumppaa kumeihin ilmaa, pistä pyöräilykypärä päähän ja nauti vauhdin hurmasta. 4 2 Ketjut kuntoon ja pyörät pyörimään 3 Pääkirjoitus 4 Kylä keskellä kaupunkia 8 Kalervo Kummola tonnikalapurkissa 12 Tervetuloa aurinko! 14 Kesä-Suomella on runsaasti tarjottavaa 12 Liikunnalla terveyttä ja hyvää mieltä Liikunta on tehokas tapa ylläpitää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se auttaa säilyttämään toimintakykyä ja pysymään virkeänä ja terveenä mahdollisimman pitkään. Hyväkuntoisena jaksat hoitaa helpommin jokapäiväiset askareet, tehdä mielekkäitä asioita elämässä ja voit välttyä sairastumasta kansantauteihin. On tärkeää löytää juuri itselleen sopiva liikkumisen tai kuntoilun muoto. Valitse liikuntamuoto tai -laji, josta pidät. Väkisin ei mitään tule tehtyä pitkään. Nuoruudessa harrastettu kilpaurheilukin voi kokea uuden tulemisen aikuisurheilijasarjojen myötä. Ja jos haluat rantakuntoon tai vain omaksi iloksesi kovaan kuntoon, sekin on harjoittelemalla mahdollista. Kilpaurheilijoilla motivaatio liikuntaan on menestys urallaan; mitä enemmän harjoittelee, sitä parempiin tuloksiin pääsee. Määrälliset, ajalliset tai kilpailulliset tavoitteet kannustavat myös harrastelijaliikkujaa kohti päämääriä. Tosin jossain vaiheessa voi huomata, että matka tavoitteeseen on merkitykseltään suurempi kuin itse tavoitteen saavuttaminen. Kaikenlainen liikkuminen ja urheilu on loistava tapa ylläpitää terveyttä ja hyvää mieltä. Sille kannattaa raivata tilaa, vaikka elämä tuntuisikin kiireiseltä. Toivon, että jokainen löytää oman motivaationsa ja ryhtyy merkitsemään kalenteriinsa omaan hyvinvointiin käytettävää aikaa. Petri Hälinen alue- ja rekrytointipäällikkö aikuisurheilija Reijo Koirikivi 15 Ajankohtaista laatutakuu Kun ynnätään yhteen jatkuvasti laajeneva joukko siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluita tuottavia yrittäjiä, summaksi saadaan Laatutakuu-ketju. Laatutakuu-ketju koostuu franchising-periaatteella ympäri Suomen toimivien yrittäjien verkostosta. 1/2014 Kymmenes vuosikerta. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. julkaisija, Rajatorpantie 8 A, Vantaa, p , faksi , päätoimittaja Henri Häyrinen, henri.hayrinen@laatutakuu.fi toimitusneuvosto Jarkko Autio, Henri Häyrinen, Miia Korpi ja Anu Saarinen toimitus Legendium Oy osoitteenmuutokset laatutakuu@laatutakuu.fi kansikuva Matti Immonen paino SP-Paino Oy paperi Galerie Art Silk 130 g/m 2 issn

3 4 5 Kylä keskellä kaupunkia Turun Westpark on uusi asuinalue, mutta siellä on jo vahva yhteisöllisyyden tunne. TEKSTI Matti Välimäki KUVAT Maria Grönroos Kataja, Honka, Tammi, Lehmus ja Leppä istuvat suomalaiseen metsiköiden ympäröimään maisemaan hyvin. Syreeni ja Sypressi siivittävät ajatukset jo kohti kevättä ja kesää. Tuossa oli vasta osa Westparkin puiden mukaan nimetyistä asunto-osakeyhtiöistä. NCC on rakennuttanut Turun Mälikkälässä sijaitsevalle uudella asuntoalueelle vuodesta 2008 lähtien kaikkiaan 12 kerrostaloa ja 5 rivitaloa. Tulossa on vielä pari kerros- ja pari rivitaloa lisää. YH Kotien isännöitsijä Marja Aaltonen kertoo, että Westparkissa asuu hyvin monenlaisia ihmisiä: lapsiperheitä, vanhempaa väkeä, pariskuntia ja sinkkuja. Alueella on sekä omistusasuntoja, vuokraasuntoja että asumisoikeusasuntoja. Alue on tosi rauhallinen, vaikka se on kahden pääväylän välissä ja hyvin lähellä keskustaa. Turun kauppatorille on vain viisi kilometriä. Länsikeskus ja sen palvelut ovat vielä lähempänä. YH Kotien isännöitsijä Marja Aaltonen kuvailee Turun Westparkia rauhalliseksi alueeksi, jossa asuu hyvin monenlaisia ihmisiä. Yhtiökokouksessa voi vaikuttaa Marja Aaltosella on alueella kahdeksan isännöintikohdetta, sekä kerros- että rivitaloja. Haastatteluhetkellä, helmikuun lopussa, isännöitsijälle teettävät työtä pian alkavat asunto-osakeyhtiöiden hallitusten kokoukset sekä yhtiökokoukset. Näihin on valmisteltavana iso pino tilinpäätöksiä ja talousarvioita.

4 6 7 kiinni. Ja lämmönjakohuoneessa pitää käydä säännöllisin väliajoin katsomassa että kaikki on ok, Jukka mainitsee. Jukalla on alueella huolehdittavanaan 12 kohdetta, joten hän on paikalla päivittäin. Hän on ehtinyt toimia työuransa aikana vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme muun muassa mehukoneen hoitajana, pakastevarastomiehenä sekä radio- ja tvasentajanakin. Ennen kiinteistöalan yrittäjäksi ryhtymistään Jukalla oli savunpoistofirma, joka teki alihankintatöitä kiinteistöpuolelle. Laatutakuu kyseli, että kiinnostaisiko siirtyminen kiinteistöhuolto-yrittäjäksi. Mietin ja päätin kokeilla. En ole katunut. Tämä on mielenkiintoista hommaa, sillä jokainen päivä on erilainen. Saan olla paljon ulkona ja Tarvitaan psykologista silmää ja pehmeää otetta. tavata ihmisiä. Siitäkään ei ole mitään haittaa, että tilitoimisto on Laatutakuun kautta. Ilman sitä tässä ei muuta ehtisikään tekemään kuin papereita pyörittämään. Kun Westparkin nurmet viheriöivät Jukka on toiminut takavuosina myös sivutoimisena talonmiehenä. Hän kertoo, että hän haluaa olla myös Turun Westparkissa vanhan ajan talonmies. Jos isännöitsijän työssä korostuvat ihmissuhdetaidot, niin niitä tarvitaan yhtä hyvin myös kiinteistönhuollossa. Varsinkin vanhemmille asukkaille on usein erittäin tärkeää, vaihtaa huoltomiehen kanssa vähän kuulumisia. Kun huoltomies kutsutaan paikalle, niin joku asunnon pikkuvika ei ehkä olekaan käynnissä se kaikkein tärkein asia. Ja, entäpä pian, kun Westparkin nurmikot ovat vihreitä, istutukset täydessä loistossaan ja pallon perässä kirmaa pieniä jalkoja Ai, että mitenkä vanhan ajan talkkari ohjaa lapset leikkimään leikkialueilla eikä istutusten joukossa? No, siinäkin tarvitaan psykologista silmää ja pehmeää otetta. Se täytyy tehdä jotenkin vaikka leikin avulla, Jukka Kyyriäinen naurahtaa. Erika Zahoui vastaa Westparkin alueella kahdeksan kohteen siivouksesta. Yhtiökokouksissa on ollut väkeä, mutta kieltämättä enemmänkin voisi aina olla. Yhtiökokous on kuitenkin se ainoa paikka, jossa voi todella vaikuttaa taloyhtiön asioihin. Marja mainitsee, että isännöitsijän pitää hallita niin kokouskäytännöt, lakiasiat kuin kiinteistötekniikan koukerotkin. Ehkä tärkeintä isännöitsijän työssä ovat kuitenkin psykologiset taidot, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Mutta tämän alueen kokouksetkin ovat kyllä hyvin rauhallisia. Asioista on päästy hyvin sopimukseen, hän huomauttaa. Ensin työ, sitten koti Erika Zahoui on toiminut Laatutakuu-siivousyrittäjänä vuodesta 2009 lähtien. Hänellä on Westparkin alueella siivottavanaan kahdeksan kohdetta. Erika käy läpi talojen kaikki yleiset tilat kolme kertaa viikossa. Olen tykännyt tosi paljon. Pidän työn vapaudesta. Voin itse muokata työpäiväni sen Siivoamiseenkin tulee ihan oma tatsinsa. mukaan, mikä minulle sopii, kunhan vain huolehdin, että viikkotasolla aikataulu pitää. Kun talot ovat uusia, niin ne on helppo pitää siistinä. Ja asiakkaat ovat oikein mukavia, morjestelevat aina ohi kulkiessaan. Siivoamiseenkin tulee ihan oma tatsinsa, henkilökohtainen ote, kun tuntee vähän paremmin, ketä talossa asuu. Käy ilmi, että Erika tuli ensin töihin Westparkiin, mutta sitten hän tykästyi alueeseen niin, että muutti sinne itsekin. Vuoden verran olen asunut. Tämä on tosi turvallinen ja rauhallinen paikka, kuin pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Erika mainitsee plussapuoliksi myös sen, että alueella asuu paljon koiraihmisiä joihin koiran omistajan on helppo tutustua. Siitä pitää myös Erikan kahdeksan kuukauden ikäinen Tiibetinspanielin pentu nimeltä Uni. Uni on kaikkien kaveri, niin koirien, kissojen, lintujen kuin ihmistenkin. Mutta tyttökoirat ärähtävät helposti, kun Uni-poika heittäytyy helposti ihan liian tuttavalliseksi. Vaihtelevaa ihmisläheistä työtä Laatutakuu-kiinteistöhuoltoyrittäjä Jukka Kyyriäinen seisoo Saarni-talon pihamaalla, silmäilee ympäristöä ja arvioi, mihin suuntaan varsinais-suomalainen suhruinen sää on seuraavaksi kehittymässä. Vaikuttaa, että talvi on ohi, joten seuraavaksi pitäisi ryhtyä hiekoitussepelin poistoon. Pensaiden leikkuita olen jo vähän tehnytkin. Kovin pitkää aikaa ei ole enää ruohonleikkuukauden alkuunkaan. Ulkotöiden lisäksi on tietenkin koko ajan pieniä sisätöitä, jossakin on vaikkapa vessa tukossa, vesihana tippuu tai parvekkeen ovi ei mene Tässä työssä tarvitaan hyviä ihmissuhdetaitoja, kertoo kiinteistöhuoltoyrittäjä Jukka Kyyriäinen.

5 8 9 Kalervo Kummola tonnikalapurkissa Yritysten kannalta sosiaalinen media on kuin mäkihyppyä. Hyvä ponnistus ja lentotekniikka vievät uusille metriluvuille. Mutta jos tuuliolosuhteet jäävät huomioimatta ja paketti hajoaa, tuloksena voi olla mahalasku. TEKSTI Pekka Vänttinen KUVAT Matti Immonen Salla-Maaria Laaksonen ja somen valttikortit.

6 10 11 Yrityksille ja julkisen vallan toimijoille sosiaalinen media on huikea mahdollisuus, sanoo Salla-Maaria Laaksonen. Sosiaalinen media on johdon strateginen työkalu. Muistatteko vuoden 1960 Yhdysvaltain presidentinvaalit? Televisio oli ilmestynyt amerikkalaiskoteihin ja ehdokkaita arvioitiin entistä enemmän esiintymisen perusteella. Kilvan voitti John F. Kennedy, pienellä marginaalilla. Ratkaisu löytyi Richard Nixonin nenän ja huulten välistä, hermostumisesta kielineistä hikipisaroista. Mitä tekemistä tällä on nykyajan ja sosiaalisen median kanssa? Paljonkin, sillä pohjimmiltaan mikään ei ole muuttunut. Kasvot ja karisma yhdistettynä kommunikointikykyyn ovat edelleen ylivertainen yhdistelmä. Sosiaalinen media on lähtökohtaisesti henkilö- ja yksilömedia. Yrityksen ja organisaation on vaikea toimia siellä kasvottomana. Henkilöityminen on parhaimmillaan toimiva asetelma. Maineen kannalta toimitusjohtaja on erilainen väline kuin rivityöntekijä. Johtajan kautta voidaan rakentaa yrityskuvaa, kiteyttää Salla-Maaria Laaksonen, Helsingin yliopiston tutkija, joka jo pro gradussaan tarkasteli organisaatiomaineen tarinoita sosiaalisessa mediassa. Tuleva väitös jatkaa samaa teemaa. Verkko korostaa henkilöbrändejä Se, että verkko olisi jotenkin tasa-arvoistava media, on Laaksosen mukaan naiivia idealismia. Päinvastoin, se pikemminkin korostaa henkilöbrändejä, samastaa johtajan ja organisaation. Steve Jobs ja Richard Branson ja Hjallis Harkimo ja Mutta persoonavetoisuus on vahvuuden ohella myös riski. Siksi yrityksellä tulee olla rohkeutta ohjeistaa, jopa suitsia, impulsiivisia keulakuviaan. Johdon ohella ohjeistamista tarvitsee koko organisaatio. Sosiaalinen media tekee rajapinnoista huokoisia. Avauksia ja kanavia voi syntyä mihin ja milloin tahansa, tahallisesti tai vahingossa. Tiedottaja ja viestintäosasto eivät kykene toimimaan portinvartijoina. Laaksosen mukaan viestintänäkemystä onkin jalkautettava organisaatioon painokkaammin kuin ennen. Sitä ei uusi viestintäkulttuuri kuitenkaan tarkoita, että oltaisiin kuin vasikat laitumella. Rivimyyjän kaikella kunnioituksella ei ole edelleenkään hyvä kommentoida sikariportaan asioita. Viestintää voi ja pitää organisoida. Sosiaalinen media on johdon strateginen työkalu ja sen käytölle on luotava pelisäännöt ja vastuualueet. Päätettävä kenen työhön sosiaalisen median kenttä kuuluu ja mihin kohdennetaan resurssit. Sovittava on myös siitä, mitkä asiat vaativat johtotason kommentointia. Kun perusasiat ovat kunnossa, sosiaalinen media on niin yrityksille kuin julkisen vallan toimijoille huikea mahdollisuus. Mutta uutta otetta ja asennetta se vaatii. Vanha täsmämarkkinointi ei oikein toimi tai ainakin se tarvitsee rinnalleen myös muuta. Proaktiivisuus on eduksi. Keskustelussa olisi oltava ikään kuin askel edellä, rakennettava teemoja ja vähän yllättäviäkin näkökulmia, jotka laajentuvat yrityksen ja sen tuotteiden ulkopuolelle. Esimerkiksi rakennusfirman ei välttämättä kannata puhua uudiskohteista, vaan yleisemmällä tasolla arkkitehtuurista, kaupunkisuunnittelusta ja viihtyisästä ympäristöstä, toteaa Laaksonen. Onnellisimmassa tapauksessa tuotteen ja sitä käsittelevän laajemman keskustelun tuloksena syntyy yhteisö, sisäpiiri, heimo. Aktiivisuus palkitaan Verkkoyhteisön nelikenttää halkovat sosiaalisen toiminnan ja kulutuksen akselit. Osa väestä on kiinnostunut lähinnä keskustelun pöhinästä, osa pelkästään tuotteesta. Yrityksen kannalta parhaita ovat leikkauspisteeseen sijoittuvat, sosiaalisesti aktiiviset, mutta samalla tuotteelle uskolliset kuluttajat. Selkeää reseptiä tällaisen ydinryhmän luomiselle Laaksosella ei ole. Mutta pelkällä tuotteen tai yrityksen rummuttamisella se ei siis synny. Tarvitaan yleisemmällä tasolla substanssiin ja toimialaan liittyviä teemoja. Laaksosen mukaan hyvä esimerkki ovat Valion sivuilla keskustelua käyvät maidontuottajat. Kiitosta otteestaan saa myös Helsingin Rakennusvirasto. Moitteisiin tottuneena se on valinnut melko suorasukaisen ja ironisen sarkastisen tyylin, joka on poikinut paljon seuraajia. Aktiivisesta, verkossa osallistuvasta sisäpiiristä on yritykselle paljon iloa, kahdellakin tavalla. Yhteisöä voi käyttää ikään kuin koekenttänä, treenialustana. Ihmiset mielellään kommentoivat ja antavat palautetta esimerkiksi tuotekehityksestä. Viestinnällisestikin siellä voi vähän kokeilla, laittaa lumivyöryä liikkeelle ja katsoa millaisiin viesteihin tartutaan, maalailee Laaksonen. Ja jokaisen markkinoijan märkä uni on tietenkin se, että verkkoporukka ottaisi soihdun haltuunsa ja alkaisi levittää sanaa. Tätähän markkinoijat ovat sosiaaliselta medialta alusta asti toivoneet. Ilmiö sinänsä on vanha, mikään ei ole muuttunut. Ennen tuttavat suosittelivat kadulla hyvää firmaa, nyt se tapahtuu verkossa, tosin entistä nopeam min ja julkisemmin. Vanhat totuudet pätevät pitkälti muutenkin. Kun tyritään, niin kiistäminen ei kannata. Anteeksipyynnöt ja asialliset oikaisut toimivat myös keskustelupalstoilla. Juupas-eipäs-väittely on pitkä tie, ja tunteet on syytä kriisien kohdalla minimoida. Tunteet toimivat Mutta muuten tunteet purevat verkossa hyvin. Niiden soveltaminen on jopa suositeltavaa, varsinkin jos tavoitteena on synnyttää keskustelua. Arvaamattomuuskerroin on silti suuri. Verkkojulkisuudessa selkeästi kaikki tunteet toimivat. Sosiaalisessa mediassa niiden rooli on suurempi kuin perinteisessä viestinnässä. Tunne vetoaa paremmin kuin rationaalinen. Mutta tunnesisällön kanssa saa olla varovainen. Se on kuin kiikkulauta, josta on vaikeaa ennustaa, mihin se kääntyy. Ajatellaan vaikka taannoisia ympärileikkausja saattohoitokuvia, Laaksonen muistuttaa. Kuluneen hokeman mukaan kaikki julkisuus on lopulta hyvää julkisuutta. Verkkonäkyvyyden osalta asiasta on tutkimuksiakin. Amazon-kirjakaupan tilastojen mukaan tuntemattomalle kirjailijalle ja kirjalle annetut huonotkin arviot lisäävät myyntiä. Tunnetun mestarin kohdalla mekanismi taas ei toimi. Toisaalta sosiaalisen median merkitystä ei pidä myöskään liioitella. Kohut tulevat ja menevät eikä kolhujen pysyvyydestä ole vielä näyttöä. Kolhuja vastaan yrityksillä on kuitenkin pari eittämätöntä keinoa, suorastaan klausuulia: huumorintaju ja joustavuus. Salla-Maaria Laaksonen antaa oivan esimerkin. Joku löysi Pirkan hillopurkista ampiaisen. No, jollakin napsahti ja verkkosivut alkoivat täyttyä ihmisten kuvamanipulaatioista, oli lapioita sipsipussissa, jopa Kalervo Kummola tonnikalapurkissa. Rajoitusten sijaan Pirkka suhtautui asiaan rennolla huumorilla ja antoi ihmisten rellestää. En ihmettelisi, vaikka he olisivat harkinneet omaakin kuvakollaasia. Mikä oli seuraus? Pirkan sivuille tuli uutta tykkääjää. Ja he ovat siellä pysyneet.

7 12 13 Tervetuloa aurinko! Kun ulkona valo lisääntyy ja sisätiloissa tuntuu silti hämärältä on aika pestä ikkunat. Simppeli ja palkitseva homma, jonka ansiosta piristävä kevätaurinko pääsee sisällekin. TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Shutterstock Ikkunanpesu on siitä mukavaa puurtamista, että lopputuloksen näkee heti. Kirkkaina hohtavat ikkunat piristävät mieltä välittömästi. Pesemistiheyden tarve määrittyy pitkälti ympäristön mukaan. Ison kaupungin pölyssä ja liikenteen noessa ikkunat likaantuvat todella nopeasti. Pääsääntönä voikin pitää, että ikkunat pestään tarvittaessa. Mutta suotavaa olisi ainakin joka kevät ryhtyä pesupuuhiin. Ei suorassa auringossa Yleensä ikkunanpesuinspiraatio iskee, kun kevätaurinko paljastaa totuuden: pölyiset ja harmaat ikkunaruudut eivät päästä auringonsäteitä lävitseen. Pesuajankohdaksi ei kuitenkaan kannata valita aivan aurinkoisinta hetkeä tai suoraa paistetta, sillä auringon lämpö kuivattaa lasin pinnan kesken pesun. Aloitus imurilla Ikkunoiden pesu aloitetaan ilman vettä, koska ensimmäiseksi puhdistetaan ikkunoiden puitteet ja välit imurilla. Näin väleihin talven mittaan kerääntynyt lika hämähäkinseitit, pöly ja kuolleet ötökät ei turhaan siirry varsinaiseen pesuveteen. Myös sälekaihtimien puhdistamisessa on oleellista muistaa, että homma hoituu parhaiten ilman vettä: imuroimalla tai pyyhkimällä mikroliinalla kaihtimet molemmin puolin niiden ollessa suljettuina. Vesi jättää helposti ikäviä läikkiä säleisiin. Ennen pesun aloittamista on myös huolehdittava suojauksesta. Ikkunoista valuva, usein hyvinkin musta likavesi ei tahdo irrota sohvan selkänojasta eikä parketin raoista. Vaivattomampaa on suojata työskentelyalue hyvin joko vanhalla lakanalla tai sanomalehdillä. Mummovainaan vinkeillä vai mikroliinalla? Ja sitten pesemään. Käyttökelpoisia kikkoja riittää kaikille ikkunanpesijöille. Niistä voi sitten valita työskentelytapansa ja välineensä oman mieltymyksensä mukaan. Suuria eroja ei lopputuloksessa ole. Siinä missä yksi vannoo mummovainaalta opitun sanomalehdellä tehtävän loppukiillotuksen nimeen, toinen luottaa mikroliinan tehoon alusta loppuun. Pesussa voi käyttää perinteistä liinaa, sientä tai lastan päälle asetettavaa pussimaista mikroliinaa, tarvikkeita löytyy kaupan siivoushyllystä. Konetekniikkaa arvostavalle on tarjolla myös akkukäyttöisiä ikkunanpesureita. Olennaista on työjärjestys uloimmasta lasista sisäänpäin, riittävä veden käyttö ja likaisen pesuveden usea vaihtaminen puhtaaseen. Muistamisen arvoista on myös se, että mikäli ikkunan yläreunaan on hankala ylettää, jakkaroilla kurkottelua turvallisempi vaihtoehto on kunnollinen lisävarsi pesimeen. Käy tykkäämässä Laatutakuun Facebooksivusta ja osallistu Kärcherin ikkunanpesuriarvontaan! Osallistut arvontaan tykkäämällä sivustamme sekä tykkäämällä ja jakamalla sivustolta löytyvä ikkunanpesuriarvontamme. Tulemme arpomaan kaikkien osallistuneiden kesken kolme kappaletta Kärcherin ikkunanpesurisettejä maanantaina Näin osallistut kilpailuun: 1. Tykkää Laatutakuun Facebook-sivusta. 2. Tykkää ja jaa sivulla oleva Kärcherin ikkunanpesuriarvonta. Käy siis osoitteessa facebook.com/laatutakuu ja osallistu arvontaan! Näin ikkunanpesu sujuu: - Suojaa lattia ja huonekalut ja varo veden valumista seinille ja lattialle. - Älä käytä vettä sälekaihdinten putsauksessa. Vesipesusta jäävät rumat läikät vältät pyyhkimällä kaihtimet kuivalla mikroliinalla. - Käytä lämmintä vettä. Monen mielestä astianpesuaine on paras ikkunoiden puhdistusaine. - Toimivia välineitä ovat niin liina, sieni kuin lastan päälle laitettava mikrokuitupussi. Valitse se, joka tuntuu itsellesi toimivimmalta. - Älä kurkottele jakkaran kanssa, vaan käytä lisävarsia. - Puuosien pyyhkimiseen voi hyödyntää vanhat lakanat ja pyyhkeet, jotka voi heittää ikkunanpesun jälkeen roskiin.

8 14 Laatutakuu-lehden osoitteenmuutokset Ajankohtaista 15 Laatutakuun tunnettuus ja mielikuva kovassa nousussa Kesä-Suomella on runsaasti tarjottavaa Laatutakuu-ketju teetti Virta Medialla vuosittaisen tunnettuustutkimuksen marraskuussa Tutkimuksen toteutti MC-Info Oy puhelinhaastatteluin Pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereelle, Oulussa ja Kuopiossa. Tutkimuksen mukaan Laatutakuu-ketjun spontaani tunnettuus nousi huimat 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Laatutakuu-ketju on nyt Suomen neljänneksi tunnetuin siivouspalveluiden toimittaja. Myös mielikuva kehittyi positiiviseen suuntaan. Laatutakuuta pidettiin tutkimuksessa toimialansa ammattitaitoisimpana, asiakaslähtöisimpänä, yrittäjähenkisimpänä ja rehellisimpänä palvelutoimittajana. Parhaiten Laatutakuu-ketju muistettiin Sarasvuo-talkshown ohjelmayhteistyöstä ja muusta TV-mainonnasta. Mainonnan huomaaminen nousi 127 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uudet yrittäjät dau minh huynh Lomakausi lähestyy lisääntyvän auringonvalon myötä. Tammikuisilla Matkamessuilla käynnistettiin valtakunnallinen Matkailun kärkihanke 2014, jonka tavoitteena on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa ja tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja nostaa sen arvostusta. TEKSTI Tuija Holttinen KUVITUS Laura Ylikahri Omasta maasta löytyykin niin lomakohteita kuin tekemistä ja näkemistä monenlaiseen makuun. Rannat ja järvet, festivaalit ja taidetapahtumat, aurinko ja maa-uimalat, luonnonpuistot ja erämaisemat, mökkeily ja kalastus, telttailu ja pyöräily, kuuma asfaltti ja yöuinti kesä, tule jo! Kun omassa riippumatossa käy aika pitkäksi, kesädekkarit on luettu, parvekkeen kasvimaan sato on korjattu ja maha on täynnä mansikoita, lähde katsomaan, millaisia rientoja oma kotikaupunki tai naapurikunta tarjoaa. Kesäinen Suomi on täynnä erilaisia festivaaleja. Akifoto FRANNY AWARDS 2014 Franchisingsektorin merkittävintä vuosijuhlaa, Franny Awards -gaalaa juhlittiin 4.4. Paasitornin juhlasalissa, Helsingissä. Franny Awards on perinteinen franchisingketjujen ja -yrittäjien yhteinen vuosijuhla, jossa kohtaavat kaikki franchisingsektorin ammattilaiset; yrittäjät, ketjujen edustajat sekä yhteistyökumppanit. Laatutakuu palkitsi tänä vuonna Frannypatsaalla seinäjokelaisen OmaSiivooja -yrittäjän Paula Lepistön. Paula on pitkän linjan yrittäjä ja toiminut Laatutakuu-ketjussa jo 11 vuotta. Paula on toimelias, aikaansaava yrittäjä ja hän hyödyntää konseptia erinomaisesti. Hyvä laatu on tuonut mukanaan myös huikean liikevaihdon kasvun ja Paulalta luonnistuu yhtä hyvin itse käytännön työ kuin numeroiden pyörittelykin. Paulan toimintaa kuvaa parhaiten pohjalainen sanonta: Kohtalaasta yritetähän mutta priimaa pakkaa tulemahan! tuan anh tran imed mezzi siivous, Tampere ljubica gajic sanela neimarlija maria cherkasova boateng agyenim asafo-adjei Shutterstock Testaa vaikka nämä: Kesäkuu: Riihimäen kesäkonsertit Sodankylän elokuvajuhlat Puistoblues, Järvenpää Avantin Suvisoitto, Porvoo Mikkelin Musiikkijuhlat Heinäkuu: Musiikin aika, Viitasaari Baltic Jazz, Taalintehdas Kihveli Soikoon, Hankasalmi Kotkan Meripäivät Lasten taidefestivaali Hippalot, Hämeenlinna Elokuu: Oulun juhlaviikot Rauma Festivo Turku Jazz Helsingin juhlaviikot Satasoitto, Harjavalta ja Kokemäki Etelä-Suomi Rajatorpantie 8 A, Vantaa Puhelin Keski-Suomi Biokatu 12, Tampere Puhelin Länsi-Suomi Puutarhakatu 55, Turku puh Itä-Suomi Päivärannantie 10, Kuopio Puhelin Pohjois-Suomi Yrttipellontie 1 D, 1.krs, Oulu Puhelin

9 HALUATKO BISNEKSEN, JOLLA PÄÄSET HETI VAUHTIIN? Laatutakuu tarjoaa helpon tien itsenäiseksi siivous- tai kiinteistöhuoltoalan franchising-yrittäjäksi. Voit jo aloitusvaiheessa määritellä yrityksesi koon, asiakasmäärän ja oman ansiotasosi, joten pääset vauhtiin heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Tutustu menestystarinoihin osoitteessa ja liity joukkoon!