Itämeren alueen ohjelma ja INTERREG EUROPE ohjelma

Transkriptio

1 Itämeren alueen ohjelma ja INTERREG EUROPE ohjelma Kasvua ja työllisyyttä uusista EU:n kansainvälisistä rahoitusohjelmista Lahti, Petri Haapalainen, TEM

2 Itämeren alueen ohjelma

3 Temaattinen keskittäminen Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) -asetuksen mukaan kunkin EAY-ohjelman tulee keskittää toimintansa (vähintään 80 % ohjelmarahoituksesta) enintään neljään alla mainituista temaattisista tavoitteista: 1) tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen 2) tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen 3) Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla 5) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen 6) ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista 8) työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen 9) sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta 10) investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen 11) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen

4 Temaattiset tavoitteet, toimintalinjat, investointi-prioriteetit ja erityiset tavoitteet Itämeren alueen ohjelman temaattisten tavoitteiden (thematic objective) valinnassa käytettiin hyväksi seuraavaa tausta-aineistoa: Ex ante arvioitsijan tekemä analyysi referenssidokumenteista Referenssiryhmälle suunnattu kysely Ohjelman sihteeristön tekemä analyysi nykyisen ohjelman rahoittamista hankkeista Vuoden 2012 lopulla päätettiin valita temaattiset tavoitteet 1, 6 ja 7, jotka kaikki nousivat vahvasti esille taustaselvityksissä; komission vahvasti tukemana päätettiin vuonna 2013 valita lisäksi temaattinen tavoite 11 Itämeristrategian tukemista varten Ohjelma koostuu toimintalinjoista (priority axis), niiden alaisista investointiprioriteeteista (IP) ja niitä tarkentavista erityisistä tavoitteista (specific objective / SO). Kukin toimintalinja vastaa yhtä valittua temaattista tavoitetta. Ohjelman viidentenä toimintalinjana on Tekninen tuki. Vuoden 2013 aikana valittiin ja tarkennettiin ohjelman investointiprioriteetit ja erityiset tavoitteet vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa (mm. 3 temaattista workshopia)

5

6 Toimintalinja 1 Innovaatiot Tutkimus- ja innovaatioympäristöt Älykäs erikoistuminen (ml. muut kuin teknologiset innovaatiot)

7 Toimintalinja 2 Ympäristö Puhtaat vedet Resurssitehokkuus Uudistuva energia Energiatehokkuus Resurssitehokas sininen kasvu

8 Toimintalinja 3 Saavutettavuus Alemman asteen liikenneverkoston yhteydet TEN-T verkostoon Liikennemuotojen yhdistettävyys Harvaan asuttujen alueiden saavutettavuus Ympäristöystävällinen ja vähähiilinen liikennejärjestelmä Meriturvallisuus Ympäristöystävällinen meriliikenne Ympäristöystävällinen liikkuminen kaupunkialueilla

9 EU:n Itämeristrategian huomioon ottaminen, Toimintalinja 4 Kaudella Itämeren alueen ohjelmalla oli tärkeä rooli vuoden 2009 lopussa hyväksytyn EU:n Itämeristrategian toimeenpanon alkuvaiheessa; kaudella hyväksytystä 90 hankkeesta yli puolet tuki suoraan Itämeristrategiaa ja niistä 25 oli strategian lippulaivahankkeita. Uutta ohjelmaa valmisteltaessa on alusta lähtien otettu huomioon vuosina tarkistettu Itämeristrategia ja kuultu strategian toimeenpanoelimiä Selviä temaattisia kytkentöjä toimintalinjojen 1-3 ja strategian välillä Lisäksi toimintalinja 4 sisältää myös strategian toimeenpanoa tukevia erityistoimia: strategian mukaisten hankkeiden valmistelua tukeva siemenraha (seed money) sekä strategian hallinnon tuki, joka sisältää ns. PAC:ien ja HAL:ien teknisen tuen. Toimintalinjan 4 toimenpiteissä otetaan huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Itämeristrategian ja Luoteis-Venäjän strategian välillä

10 Venäjän ja Valko-Venäjän osallistuminen Kaudella Itämeren alueen ohjelmalle osoitettiin 22,6 M ENPIrahaa venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien osallistumista varten. Koska Venäjä ei allekirjoittanut ns. rahoitussopimusta ajoissa koko raha jäi Valko-Venäjän käyttöön. Myöhemmin sitä leikattiin 8,8 M :oon. Valkovenäläisiä kumppaneita 23 hankkeessa; venäläisiä toimijoita ns. (ilman EU-rahaa) mukana 57 hankkeen toteuttamisessa Uutta ohjelmaa valmisteltaessa venäläiset ja valkovenäläiset olleet aktiivisesti mukana kokouksissa; ilmoittaneet halustaan osallistua; RU kommentoinut sisältöä ENI -rahoitus on edelleen auki; rahoituksen hallinnossa tarkoitus noudattaa rakennerahastosääntöjä Rahoitussopimusten valmistelu alkanut (DG Region johdolla) Mikäli ENI -rahoitusta ja sen hallintoa koskevia asioita ei voida sisällyttää komissiolle kesällä jätettävään ohjelmaesitykseen, niin ohjelmaesitystä täydennetään myöhemmin tältä osin

11 Hallinto Hallintorakenne säilyy pääosin nykyisellään: Hallintoviranomainen (MA), joka toimii myös todentamisviranomaisena: Investitionsbank Schleswig-Holstein (Kiel) Tarkastusviranomainen (AA): Schleswig-Holsteinin oikeus-, kulttuuri- ja eurooppalaisten asioiden ministeriö, jonka tukena tarkastajaryhmä (GoA), jossa yksi edustaja kustakin maasta Seurantakomitea (MC): enintään kolme edustajaa kustakin maasta (Suomesta TEM, YM, alueet); seuraa ohjelman toteuttamista, valitsee rahoitettavat hankkeet Yhteinen sihteeristö (JS): pääkonttori Rostockissa, sivukonttori Riiassa Lisäksi kussakin maassa asetettavat kansalliset neuvoa-antavat ryhmät, joille ei ole ohjelmarahoitusta: Suomessa (ainakin) alueiden ja keskeisten ministeriöiden edustus

12 Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus on 263,8 M (edellisellä kaudella 208 M ), joka jakautuu toimintalinjojen välillä seuraavasti: 1) Innovaatio 32 % 2) Ympäristö 32 % 3) Liikenne 25 % 4) Itämeristrategia 5 % 5) Tekninen apu 6 % EU:n rahoitusosuus toimintalinjojen 1-3 hankkeille on vanhoissa jäsenmaissa (ml. Suomi) enintään 75 % ja uusissa jäsenmaissa enintään 85 % tukikelpoisista kustannuksista (ml. yksityinen rahoitus); EU:n rahoitusosuus toimintalinjassa 4 on kaikissa jäsenmaissa 85 % ja toimintalinjassa 5 (tekninen apu) 75 % tukikelpoisista kustannuksista. Norjan rahoitus ohjelmalle on 11,8 M ja Venäjän ja Valkovenäjän käyttöön tuleva ENI-rahoitus on vielä auki

13 Seuraavaksi Touko-kesäkuu 2014: ohjelmaesitys eri maiden kansallisessa hyväksymismenettelyssä Kesä/heinäkuu 2014: hallintoviranomainen jättää ohjelmaesityksen komissiolle Kesä-syksy 2014: ohjelmamanuaalin valmistelu, asiaan liittyvä PTF-kokous syyskuun lopussa Loka/marraskuu 2014: komissio hyväksyy ohjelman (?) : ohjelmakonferenssi Varsovassa, jonka yhteydessä uuden ohjelman ensimmäinen seurantakomiteakokous (?) Joulukuu 2014; uuden ohjelman ensimmäisen haun avaaminen (?)

14 INTERREG EUROPE ohjelma

15 Temaattiset tavoitteet EU-säädökset eivät aseta alueiden väliselle yhteistyölle rajoitteita valittavien teemojen määrän suhteen, mutta kumppanimaat ovat päätyneet seuraavien neljän teeman/tavoitteen valintaan: Tavoite 1: Tavoite 3: Tavoite 4: Tavoite 6: tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Valitut teemat tukevat pääosin Eurooppa 2020 strategian älykkään (smart) ja kestävän (sustainable) kasvun pilareita, mutta myös osallistavan (inclusive) kasvun pilaria

16 Toimintalinjat, investointiprioriteetit ja erityiset tavoitteet Ohjelma koostuu toimintalinjoista (priority axis), niiden alaisista investointiprioriteeteista (investment priority / IP) ja niitä tarkentavista erityisistä tavoitteista (specific objective / SO) Kukin toimintalinja vastaa yhtä valittua temaattista tavoitetta: 1) Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot 2) Pk-yritysten kilpailukyky 3) Vähähiilinen talous 4) Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus Ohjelman viidentenä toimintalinjana on Tekninen tuki

17 Selected TO Selected IP Justification for selection 1 - Strengtheningresearch, technologicaldevelopmentand innovation 1a - enhancing research and innovation (R&I) infrastructure and capacities to develop R&I excellence and promoting centres of competence, in particularthoseof Europeaninterest; - The availabilityof soundinnovationinfrastructuresand capacitiesisa keyconditionfor smart growthinregions. - European regions have different strengths and weaknessesin the performance for their so-calledinnovation enablers showing potential for interregionalexchangeon e.g. research facilities,educationlevelsof labourforce andpublicr&d investments. - TO1 isone of the TOs on whichall Growth and Jobsprogrammesmustconcentratea largepart of theirmeans. 1b - promoting business investment in R&I, developing links and synergies between enterprises, research and development centres and the higher education sector, in particular promoting investment in product and service development, technology transfer, social innovation, eco-innovation, public service applications, demand stimulation, networking, clusters and open innovation through smart specialisation, and supporting technological and applied research, pilot lines, early product validation actions, advanced manufacturing capabilities and first production, in particular in key enabling technologies and diffusion of general purpose technologies; - Smart growthrequires adequatesupport tothedeliveryof innovationthroughouttheinnovationchain. - Regionsneed toconcentrateinnovationsupport inkey areas withhighinnovationpotential (smart specialisation). - Performance in innovation delivery varies across regions, showing potential for interregional cooperation on e.g. support to researchdrivenclusters, triple-helixcooperationand technologytransfer. - TO1 isamongtheprioritisedtos for all Growth & Jobsprogrammes. 3 - Enhancingthecompetitivenessof SMEs 3d - Supportingthecapacityof SMEstoengageingrowth inregional, nationaland internationalmarkets, andin innovationprocesses; - Sustainableregional growthrequiresa healthyclimatefor businessand enterprise. - Regions need to encourage entrepreneurship and support SMEs in e.g. improving product and service development, internationalisation on internalandglobalmarketsand accesstofinance, knowledgeand networks. - Interregionalcooperationcan enableregionsto buildbetterpoliciesin support of entrepreneurshipandbusinesssupport services. - TO3 isamongtheprioritisedtos for all Growth & Jobsprogrammes. 4 - Supportingtheshifttowardsa low-carboneconomyinall sectors 4e - Promoting low-carbon strategies for all types of territories, in particular for urban areas, including the promotion of sustainable multi-modal urban mobilityand mitigationrelevantadaptationmeasures; - To reduce CO2 emissions, regions must put in place strategies for the development and use of renewable energies, sustainable mobility optionsandthe adoptionof energyefficiencymeasuresto reduceenergy consumption. - Interregional cooperation can enable regions to deliver sustainable growth by integrating successful experiences and policies from other regions into their regional low carbon strategies. - TO4 isamongtheprioritisedtos for all Growth & Jobsprogrammes. 6 - Protectingthe environmentand promotingresource efficiency 6c - conserving,protecting,promotingand developingnatural and culturalheritage; - Regional actors need to protect ecosystems, landscapes and biodiversity and prevent (further) degradation of their natural and cultural assets. - At thesametimethe naturaland culturalheritageare importantresourcesfor sustainablegrowthineuropean regions. - Interregional cooperation can improve regional sustainable growth strategies byinducing policylearning on the sustainable management and exploitationof thoseassets. 6g - supporting industrial transition towards a resource-efficient economy, promoting green growth, eco-innovation and environmental performance managementin thepublicandprivatesectors; - To generate sustainable growth, regions need to create an economy where resource-efficiency, green technologies and eco-innovation are drivers for growthand jobs. - Regionalgreen growthalsorequiresenvironmentalpoliciesthatsteer towardsa moreefficientuse of air, water, wasteandsoil. - Interregional cooperation can enable regions in developing integrated sustainable regional growth strategies based on more efficient use of resources.

18 Hallinto Hallintoviranomainen (MA), Région Nord-Pas de Calais (Lille) Tarkastusviranomainen (AA): Commission Interministérielle de Coordination des Contrôles des actions cofinancées par les Fonds structurels (CICC, Pariisi), jonka tukena tarkastajaryhmä (GoA), jossa yksi edustaja kustakin maasta Seurantakomitea (MC): max 3 edustajaa/kumppanimaa; seuraa ohjelman toteuttamista, valitsee rahoitettavat hankkeet Yhteinen tekninen sihteeristö (JTS): Lille

19 Rahoitettavat toimet Ohjelma tukee julkisten tahojen yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi tuettavan toiminnan vahvempi kohdentaminen kasvun ja työllisyyden tavoitteeseen (kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin) Ohjelmasta rahoitetaan alueiden välisiä yhteistyöhankkeita (interregional cooperation projects) perinteinen Interreg IVC - ohjelmatyyppinen kokemustenvaihto Lisäksi ohjelman puitteissa perustetaan kullekin valitulle neljälle teemalle osaamisalustat (policy learning platforms), joiden tarjoamia palveluja ja temaattisia sisältöjä voivat hyödyntää muutkin tahot kuin INTERREG EUROPE -yhteistyöhankkeissa mukana olevat nykyistä ohjelmakautta laajempi ohjelmatason kapitalisaatio (= tulosten siirto osaksi jäsenmaissa tapahtuvaa alueellista kehittämistyötä)

20 Alueiden väliset yhteistyöhankkeet Julkisten/julkisluonteisten organisaatioiden toimijat vaihtavat kokemuksia jostakin tietystä aluekehitykseen liittyvästä politiikkalohkosta Hankerahoituksesta 95 % Hakukierrosmenettely Hankkeiden kesto 3-5 vuotta Kaksi vaihetta: - 1. vaihe max 3 vuotta: kokemustenvaihto, jonka tuloksena jokainen hankkeessa mukana oleva alue laatii toimintasuunnitelman (Action Plan) tulosten siirtoa/täytäntöönpanoa varten - 2. vaihe max 2 vuotta: toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon seuranta + mahdolliset täytäntöönpanoa tukevat pilottihankkeet

21 Osaamisalustat Tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen Euroopassa toteutettavasta alueellisesta kehittämistyöstä ratkaisujen löytäminen oman alueen kehittämistyöhön Hankerahoituksesta 5 % Osaamisalustojen toiminta perustuu vahvasti sähköisten työkalujen käyttöön (on-line collaborative tool) Lisäksi kullekin osaamisalustalle (4) valitaan asiantuntijatiimi (5-10 asiantuntijaa, josta yksi toimii johtavana asiantuntijana) tiimin valinta kilpailutuksen perusteella Ohjelman seurantakomitea osallistuu asiantuntijatiimin valintaprosessiin Osaamisalustat voivat toimia myös alueiden välisten yhteistyöhankkeiden alullepanijoina

22 Rahoitus EAKR-rahoitus n. 359,3 M (edellisellä kaudella 321 M ), kansallinen rahoitusosuus n. 66,7 M, Norjan ja Sveitsin rahoitus yhteensä n. 6,0 M Yhteensä n. 432,0 M EU:n rahoitusosuus: Alueiden väliset yhteistyöhankkeet (interregional cooperation projects): - Julkiset ja julkisluonteiset organisaatiot 85 % - Yksityiset voittoa tuottamattomat organisaatiot 75 % Osaamisalustat (policy learning platforms): 100 % TA: 75 % (arvio) EAKR-rahoitus jaetaan tasaisesti toimintalinjojen 1-4 kesken

23 Seuraavaksi Touko-kesäkuu 2014: ohjelmaesitys eri maiden kansallisessa hyväksymismenettelyssä Heinäkuu 2014: hallintoviranomainen jättää ohjelmaesityksen komissiolle Kesä-syksy 2014: ohjelmamanuaalin valmistelu INTERREG EUROPE ohjelman käynnistystilaisuus (Bologna) Tammikuu 2015: komissio hyväksyy ohjelman (?) Helmikuu 2015: uuden ohjelman ensimmäinen seurantakomitean kokous (Kroatia) ja ensimmäisen haun avaaminen (?)

24 KIITOS!