ELÄKÖÖN RAKENNUS! Gillobackasta Masalaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKÖÖN RAKENNUS! Gillobackasta Masalaan"

Transkriptio

1 KK- HF Masalan taajaman ja nykyisen Laajakallion asuinalueen välinen seutu on kautta aikojen ollut Kirkkonummen keskeisten kulkureittien maisemaa. Sundetia on liikennöity jo prossikaudella. Keskiajalla syntyi Turun ja Viipurin välinen maantiereitti alueen kautta. Liikenneyhtyeksien kehitysvaiheet ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös alueen elinkeinoihin ja rakennuskantaan. Moni rakennus on aikojen saatossa kadonnut. Joillekin on löytynyt aivan uusi käyttötarkoitus: tallista on hartaalla työllä tullut kirkko ja teollisuuskiinteistöstä monitoimitalo. HUOM! Suurin osa rakennuksista on yksityisaluetta! Älä mene pihoille! REITIN KOHTEET: 1. Gillobackan kotiseututalo 2. Bunkkeri 3. Stor-Kvis 4. Lill-Kvis 5. Solåkra 6. Puistomäki 7. Jorvaksen uusi asutus 8. Pokrova 9. Berga 10. Torhem 11. Jorvaksen seisake 12. Jorvaksen myllyalue 13. Karlsro 14. Sandås 15. Ingvaldsby Västergård 16. Ingvaldsby Östergård 17. Hullus eli Framnäs 18. Puolukkamäki 19. Masalan monitoimitalo 1

2 VANHA RANTATIE KVISINTIE 1. GILLOBACKAN KOTISEUTUTALO 2. BUNKKERI 3. STOR-KVIS Keskiajalla oli Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie sekä hallinnollisesti että sotilaallisesti tärkein tieyhteys Suomessa. Siitä on hajanaisia tietoja 1300-luvulta alkaen luvun tiedot viittaavat siihen, että liikenne oli jo vilkasta ja 1600-luvulla tietä parannettiin ja levennettiin niin, että hevoskärryt saattoivat sitä käyttää. Maata omistavien talonpoikien velvollisuutena oli huolehtia tien kunnosta ja yleensä he hoitivat sen taksvärkkitöinä. Liikenteellisesti tien vilkkain käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä luvun lopulla tien merkitys väheni, kun rautatieverkkoa alettiin rakentaa luvun lopulla tiestä tehtiin matkailureitti ja se viitoitettiin matkailutietä osoittavin ruskeavalkoisin kyltein Kuninkaantie Kungsvägen. Matkailutien viitoitus ei vastaa kaikilta osin tien alkuperäistä reittiä, yleistä liikennettä ei voida ohjata pienille yksityisteille. Vanha reitti kulki Gillobackasta nykyisen Kvisintien linjaa Stor-Kvisin kestikievarin ja Lill-Kvisin postitalon välistä. Kvisin ja Jorvaksen rajalla oli noin kuusimetrinen silta, joka on merkitty Kvisin karttaan vuodelta Tieyhteys kylänrajan yli ei enää ole käytössä. Se on jäänyt yksityisalueelle Kvisinkujan ja Elfvinginkujan välillä. GILLOBACKALLA on juurensa aina 1500-luvulla luvulta kauas 1700-luvulle Gillobacka oli käräjätalo ja kestikievari. Gillobackan tilakeskus sijaitsi kukkulalla rautatien pohjoispuolella vanhan maantien ja Gillobackaträskin välissä Useimmat tilan rakennuksista purettiin vuokra-ajan jälkeen, mutta edelleen näkyy maisemassa jäännöksiä Bengt Schalinin vuonna 1928 suunnittelemasta puutarhasta. Kylä on saanut suomenkielisen rinnakkaisnimen Killinmäki. Kartanoalueen länsipuolella kohoava Bredberget on antanut idean Laajakallion uuden asuinalueen nimeksi. Gillobackan päärakennus. KK 2

3 GILLOBACKAN KOTISEUTUTALO Laajakalliontausta 2 c Kyrkslätts hembygdsförening on restauroinut Vanhan Rantatien varrella sijaitsevan valkoiseksi rapatun n.s. autonkuljettajan mökin. Rakennus on toinen Gillobackan kartanon kahdesta säilyneestä rakennuksesta luvun alussa valmistuneessa talossa on asunut paljon erilaisia ihmisiä ja siinä on ollut vaihtelevaa toimintaa. Kartanon autonkuljettaja asui talossa 1930-luvun lopulta vuoteen 1944, siksi taloa kutsutaan autonkuljettajan mökiksi. Kotiseutuyhdistyksen saadessa rakennuksen omistukseensa vuonna 2007, se oli monta vuotta ollut vailla käyttöä ja rapistunut pahasti. Ensin talosta kuljetettiin kaikki romut pois, minkä jälkeen talo kunnostettiin perusteellisesti. Työt on pääasiallisesti tehty talkoovoimin. Talo on ensisijaisesti kotiseutuyhdistyksen kokous- ja kokoontumispaikka, ja myös muut yhdistykset voivat varata tiloja. KK TT Gillobackan työmaalta syksyllä Kuvassa vas Bengt Welin ja oik Leif Moring. SB 3

4 ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 2.BUNKKERI Neuvostoliiton sotilastukikohdan aikana Gillobackan alueella oli iso kasarmialue, pellolla oli urheilukent- tä. Peltoaukeaa ympäröivät bunkkerit. Radan varressa oleva bunkkeri on peitetty meluvallin alle, mutta Kvisintienn ja Vanhan Rantatien risteyksessä oleva maakumpu kätkeee sisäänsä kookkaan bunkkerin rauniot. KVISIN KYLÄ KK -ME Kvisin kylä rajautuu pohjoisessa Sepänkylän metsiin, etelässää se ulottuu kiilana Gillobackaträsketin yli. Kvisin kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kertaa vuonna Omistajana oli tuolloin Lasse Hvitt (vit = valkoinen), Kylän nimi on kirjoitettu mm. muodoissa Hwijsby, Huidzby ja Hwittsiby. Uudenmaan murteissa hv-kirjainyhdistelmä on muttunut muotoon kv ja kylän nimi on saanut muodon Kvis. Stor-Kvisistä tuli postitila vuonna 1638, jolloin postilaitos tuli Suomeen. Kvisistä postia kuljetettiin kolmeen suun- taan, Espooseen, Siuntioon ja Porkkalaan. Korvaukseksi talonpoika sai verovapauden ja kuusi hopeataaleria. Pian tehtävää siirtyi naapuritilalle Lill-Kvisiin, joka oli postitilanaa 1600-luvulta 1800-luvulle saakka. Postin kuljettamisesta oli tarkat määräykset luvun määräysten mukaan postitalonpojalla tuli olla kaksi ren- kiä ja kaksi hevosta. Hänen piti laitella lautoja silloiksi purojen yli, tehdä portaita aitojen ylityskohtiin ja ennen kaikkea hän oli vastuussa postilaukusta säässä kuin säässä. Postia kuljetettiin aluksi jalkaisin. Postinkantajan piti kulkea noin 5 km tunnissa. Välimatkaa postita- lojen välillä oli km, joten postinkantajalla piti olla vikkelät jalat ja hyvä kunto painavan posti- kei- laukun kanssa. Varusteisiin kuului postitorvi, häs ja postinkantajan virkamerkki. Lähestyessään seuraavaa taloa postikantaja antoi torvella merkin, että seuraava osasi jo valmistautua lähtöön. Mui- den kulkijoiden oli väistettävä postinkantajaa, siitä tulee sanonta "Pois, pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä!" Kvisin lehmiä maantienn varressa 1930-luvulla. KK _ 4

5 ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 3. STOR-KVIS Stor-Kvis n KH Storgårdin eli Stor-Kvisin tilakeskus sijaitsee Kvisintien eteläpuolella. Stor-Kvis oli rustholli, joka 1600-luvun puolivälissää kuului amiraliteetin alaisuuteen. Sen jälkeen se huolehti ryk- sota- mentinparturin palkkauksesta. Parturin tehtäviin kuului lähinnää sairaanhoito ja kirurgiset toimenpiteet aikana. Toinen sotilashenkilö, jonka palkkauksesta Stor-Kvis huolehti jonkin aikaa 1600-luvulla, oli saarnaaja. Uudempiin aikoihin liittyen voidaan mainita, että vuoden 1929 maatalouslaskennan mukaan Stor-Kvisissä oli 5 hevosta, 21 lehmää, 2 vasikkaa, 2 sikaa ja 30 kanaa. Tilan vanha päärakennus, joka lienee rakennettu 1800-luvun puolivälissä, on uusittu vuokra-ajan jälkeen. Vuokra-aikana tuhoutui 10 Stor-Kvisin 16 rakennuk- sesta. Stor-Kvisin nykyiset talous- vuokra-ajan rakennukset on pystytetty jälkeen. _ 5 Stor-Kvis. KK TT

6 KVISINTIE 4. LILL-KVIS 5. SOLÅKRA 6. PUISTOMAKI 7. JORVAKSEN UUSI ASUTUS Lill-Kvisin navetta. KK TT 4. LILL-KVIS Lill-Kvisin tilakeskus on sijainnut Kvisintien pohjoispuolella. Tilasta lohkottiin ja myytiin useita palstoja 1900-luvun alkupuolella. Niin syntyi uusi asuinalue pienine puutaloineen ja isoine tontteineen. Myöhemmin tontteja on pilkottu ja omakotiasutus on tihentynyt. Kantatila siirtyi 1931 johtaja Georg Mellgrenin omistukseen. Ruotsalaissyntyinen Mellgren oli kalasäilykealan asiantuntija ja työskenteli Helsingin Säilyke OY:n palveluksessa. Hän harrasti vapaaaikanaan maanviljelystä, hevosjalostusta ja koirien kasvattamista. Hän rakennutti Lill-Kvisin komean navetan. 5. SOLÅKRA Solåkra Kvisintien varrella entinen myymälärakennus jonka Johan Lindström rakensi vuonna 1932 vanhan maantien varrelle.huvilassa on taitekatto ja vaakalaudoitus. Vanhan maantien puolella ovat suuret näyteikkunat.talossa toimi aluksi Ståhlen myymälä. Se lopetti toimintansa 1930-luvun lopulla, kun Jorvaksen tien uusi reitti otettiin käyttöön. Solåkra KK TT 6. PUISTOMÄKI Puistomäki on lohkottu Lill-Kvisin tiluksista. Puistomäen asuinrakennus on rakennettu luultavasti 1920-luvulla. Rakennuksessa on aumakatto ja seinät vuorattu peiterimalaudoituksella. Ikkunat ovat moniruutuista tyyppiä, mikä oli tavallista luvulla. Puistomäki KK TT 6

7 JORVAS 5. SOLÅKRA 6. PUISTOMAKI 7. JORVAKSEN UUSI ASUTUS 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA 9. BERGA 10 TORHEM Vanhimmat maininnat Jorvaksesta ovat 1540-luvulta, jolloin nimi kirjoitettiin Joruebacka tai Jorvebacka. Nimen taustalla saattaa olla joku Georgios-nimen muunnos. Keskiajalla tähän rinnastuva Jurva on ollut suomenkielisillä alueilla etunimenä. Toinen mahdollisuus on muinaispohjoismainen sana "jorve", joka tarkoittaa sorapenkkaa. Espoossa on paikannimi Jorvi Jorvaksen seudulla oli vielä 1900-luvun alussa useita maanviljelystiloja: Stor-Nägels, Lill- Nägels ja Jorvaksen kartano rautatien eteläpuolella, Stor-Kvis, Lill-Kvis ja Gillobacka alueen länsiosassa sekä Västergård ja Östergård idän puolella Inkilässä. Niistä ainoastaan Lill-Nägels ja Stor-Kvis sekä Inkilän tilat ovat yhä viljelyskäytössä. Lottia ja muuta evakuointiväkeä Jorvaksen tilalla syyskuussa KK JORVAKSENTIEN VAIHEET Jorvaksentien rakentaminen Helsingistä Kirkkonummelle Etelä-Espoon kautta aloitettiin vuonna 1933 ja se valmistui vuonna Tiehen kuului silta Espoonlahden yli sekä rautatien ylittävä silta Jorvaksessa. Uusi Hangontie rakennettiin rautatien eteläpuolelle 1960-luvulla Porkkalan vuokrakauden jälkeen ja sitäkin alettiin kutsua Jorvaksentieksi. Kehä III rakennustyöt Jorvaksen lähitienoille alkoivat Kantatie 51 muuttaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Kirkkonummen keskustan välillä valmistui kesällä. Tieosuudelle rakennettiin kolme uutta eritasoliittymää sekä 10 uutta siltaa. 7.JORVAKSEN UUSI ASUTUS Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Jorvaksen taajama alkoi kasvaa Porkkalan palautuksen jälkeen luvun alussa rakennutti Jorvaksen Koivumäki niminen yhtiö rivitaloja kahta puolen tietä. Se oli yksi Kirkkonummen ensimmäisiä rivitaloyhtiöitä. Välillä siellä toimi myös neuvola ja postitoimisto. KK TT 7

8 Uuteen rakennuskantaan lisänsä toivat myymälärakennukset ja päiväkoti, joka aloitti toimintansa Peltomaiseman reunalla nämä matalat rakennukset antoivat Jorvakselle uuden ilmeen. KK TT 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA HUOM! Pokrovan alueelle ei saa mennä ilman sovittua ryhmävarausta. Nykyisen Pokrovan veljesyhteisön alueen historia on monivaiheinen. Kirjailija, lehtimies ja poliittinen aktivisti Kyösti Vilkuna rakensi itselleen ja perheelleen 1900-luvun alussa Jorvakseen taiteilijahuvilan, jolle hän antoi nimeksi Kyöstilä. Rakennushanke johti kirjailijan taloudellisiin vaikeuksiin ja hän myi huvilan tappiolla. Kauppaneuvos Hemming Elfvingin nosti alueen kukoistukseen ja antoi sille nimen Dannebrog tanskalaissyntyisen vaimonsa kunniaksi. Päärakennuksessa, Villa Dannebrogissa on taitekatto ja poikkipääty, jonka alla suuri kuisti kauniine kaari-ikkunoineen. Dannebrog Juho Mäkelän maalaus vuodelta 1924 (kuvan omistaa Rolf Riska) Päärakennuksen alapuolella on 1900-luvun alusta peräisin oleva pienempi huvila, joka Elfvingin aikana oli puutarhurin asunto. Dannebrogin tulotien varteen Elfving pystytti kalkkikivisen ratsutallin 1920-luvun alussa. Porkkalan vuokrakauden jälkeen alue jäi rappiolle, rakennukset ränsistyivät ja puutarha jäi vaille hoitoa. Alueen nykyinen nimi Pokrova tarkoittaa Neitsyt Marian suojelusta. Ortodoksinen veljesyhteisö on kunnostanut alueen rakennukset ja puutarhan. Ratsutallista on rakennettu kirkko, jonka kullattu kupoli sädehtii rehevän puuston keskellä. Tietoja yleisöpäivistä ja tapahtumista löytyy Pokrovan kotisivuilta: KK TT 8

9 9. BERGA Rautatien, Jorvaksentien ja vanhan maantien eli Masalantien risteyskohdassa on Berga, jonka hammaslääkäri Nyman rakensi Tyylillisesti Berga edustaa ylimenovaihetta klassismista funktionalismiin. Rakennuksessa on lievästi kalteva aumakatto. Alun perin seinät ovat olleet rapattuja, nykyään ne on levyllä verhotut. Rakennuksen piirsi rakennusmestari Berhard Olin. Siinä oli asuintilat ja hammaslääkärin vastaanotto. KK - TT Rautatien yli menevä maantiesilta Jorvaksessa on ollut liikenteellisesti tärkeä luvulla rakennettiin uusi silta ja tielinjaus vedettiin suoraan Hjördis Korkmanin kiinteistön halki. Tielaitos poisti entisen kaupparakennuksen polttamalla se maan tasalle. LR 9

10 Gillobackasta Masalaan 10. TORHEM Rautatien eteläpuolella rautatien yli kulkevan Jorvaksentien sillan kor- Vil- vassa on Torhem. helm Konstantin ja Leon- tine Sundqvist rakennut- tivat huvilan vuonna Muutamaa vuotta aiemmin he olivat myy- tilan neet Jorvaksen Lonnyn veljelle Valfrid Engbergille ja asettuivat nyt asumaan Torhemiin. Talo on so- rakennettu huvila, jossa on uusre- pusuhtaisesti nessanssin piirteitä. ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Per Engberg Torhemin maisemissa KK _ 10

11 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA 9. BERGA 10 TORHEM 11. JORVAKSEN SEISAKE 12. JORVAKSEN MYLLY JA MYLLYHUVI- LAT 13 KARLSRO 14. SANDÅS 11. JORVAKSEN SEISAKE Rautatien tulo Kirkkonummelle 1900-luvun alussa liitti radan varren kylät uudella ihmeellisellä tavalla ulkomaailmaan. Rata Pasilasta Karjaalle avattiin vuonna 1903 Svalan ja Leo Lönnberg kuskaamassa maitoa junalle Jorvakseen. KK 11

12 Jorvakseenkin rakennettiin asemalaiturit ja arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus odotussaleineen. Asema-alueen rakennuskantaan kuului varasto ja vartiotupa, jossa oli kaksi asuntoa. Niissä asuivat ratavartija ja vaihdemies perheineen. Alueella oli myös navetoita, sikolätit ja sauna sekä puutarha. KK TT Radanrakentajia Kirkkonummella KK 12

13 ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 12. JORVAKSEN MYLLY JA MYLLYHUVILAT Jorvaksen myllyn rakensi rautatien eteläpuolelle Jorvaksen aseman tuntumaan konsuli, liikemies ja kauppaneu- vos Hemming Elfving v Myös kuuluisa Hangon keksitehdas oli hänen omistuksessaan. Jorvaksen myllyyn kuului paitsi itse myllylaitos suuri viljavarasto, sähkölaitos, mekaaninen verstass ja paja. Sähkölaitos huo- lehti koko Jorvaksen sähkönsaannista. Myllyn suojissa toimi myös Jorvaksen palokunta. Jorvaksen myllyssä jauhettiin aikanaan suurimoita, erilaisia vehnäjauhoja, tavallista täysjyväjauhoaa ja rehusekoi- tusta. Mylly siirtyi 1928 keskusosuuskunta Laborin omistukseen. Vielä evakuoinnin aikaan 1944 mylly oli Kirkkonummen yksi harvoista suurehkoista teollisuuslaitoksista. Jorvaksen myllyä käy- jäl- tettiin vuokra-ajan keen viljan vastaan- ja viljavarastona. Sit- otossa, viljankuivurina temmin omistajaksi tuli Hankkija ja sen jälkeen se on ollut eri teolli- omistuk- suusyritysten sessa. MYLLYHUVILAT KK - TT _ 13 Jorvaksen mylly on tarjonnut työpaikkoja ja asuntojakin. Elfving rakennutti ns. myllyhuvilat, joissa oli työntekijöiden asuntoja, myllyn toimisto ja ruokasali. Huvilat saivat tanskalaisen esiku- kuistin van mukaan jyrkän tiilikaton, avoimen päätyihin ja luukut ikkunoihin. Lövhyddan, joka sijaitsee Masalantien ja rauta- tieseisakkeen välisessä rinteessä muistuttaa myllyhuviloita. Siellä asui myllymestari. Talo on muutamaa vuotta myllyhuviloita vanhempi, mut- ta se lienee saanut nykyisen ulkoasunsa mylly- huviloita rakennettaessa. Tontti erotettiin Lill- Nägelsistä vuonna KK - TT

14 13. KARLSRO Vanhan maantien eteläpuolella ja Jorvaksen rautatielaiturista pohjoiseen sijaitsee Karlsron valkonurkkainen talo. Karlsrossa oli 1900-luvun alussa leipomo ja ja 1940-luvuilla talossa toimi kylän postikonttori sekä kauppa. Alun perin taloon on kuulunut kamari ja keittiö, jotka rakennettiin 1800-luvun lopulla. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun alussa ja 1970-luvulla. Karlsro, leipuri Erikssonin leipomo 1900-luvun alkupuolella. KK 14. SANDÅS Aivan Masalantien laidassa on Såndas, vanha torpan mökki tai mäkitupa, jota nykyään käytetään vajana. Mökki on rakennettu 1860-paikkeilla yksinäistuvaksi, jossa on keittiö ja kamari. Tilan nykyinen päärakennus oli ensimmäisiä uudisrakennuksia, joita kylään nousi Porkkalan vuokrakauden jälkeen. KK - TT 14

15 INKILÄ - INGVALDSBY 15. a INVGVALDSBY VÄSTERGÅRD 15 b. UUSI ASUTUS 16. INGVALDSBY ÖSTERGÅRD 15. a. INGVALDSBY VÄSTERGÅRD KK - TT Ingvaldsby Västergårdin päärakennus on mahdollisesti peräisin 1700-luvun lopulta, ja se on yksi harvoista Kirkkonummen hyvin säilyneistä parituvista. Västergårgin rakennuskanta supistui suuresti vuokra-aikana. Puutarhassa on ns. Lilla villan, joka on rakennettu vuoden 1890 suuren elokuumyrskyn kaatamista puista. Pihapiirissä on lisäksi vanha aitta- ja liiterirakennus luvun lopulla rakennettu hirsinavetta sijaitsee jonkin matkaa itään päärakennuksesta. Vuosina tilanomisti herastuomari Karl Wilhelm Sahrberg, joka osallistui aktiivisesti Kirkkonummen yhteiskuntakehitykseen ja myötävaikutti mm. kotiseutumuseo Gammel-Tinan perustamiseen. Päärakennuksen seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan talossa vuonna 1905 pidetystä salaisesta tsaarinvallan vastaisten aktivistien kokouksesta. Mukana oli edustajia Suomesta, Puolasta, Venäjältä ja Gruusiasta. Yksi osallistujista oli Jozef Pilsudski, josta myöhemmin tuli Puolan ensimmäinen presidentti. KK TT 15

16 15 b UUSI ASUTUS Taajamien kasvaessa rakentaminen leviää nykyään yhä enemmän myös entisille viljelysalueille, Jorvaksen alueen itäreunalla muutos on alkanut 2000-luvun alussa. KK TT 16, INGVALDSBY ÖSTERGÅRD Invalgsby Östergårdin vanhaa pihapiiriä reunustavat kuusiaita, vanhat tammet ja suuret lehtipuut, eivätkä rakennukset näy tielle. Ingvaldsby Östergårdin komea päärakennus on peräisin 1800-luvun puolivälistä. Kohtisuoraan päärakennusta vastaan on siipirakennuksen tavoin pienempi syytinkihuvila, joka on osapuilleen yhtä vanha kuin päärakennus. Pihapiiria reunustaa lisäksi kaksi perinteistä talousrakennusriviä. Toisen rakennuksen julkisivuun on kaiverrettuna vuosiluku Talon isäntä Herman Linden osallistui vuosisadan alkupuolella Masalassa sijaitsevan Gammel-Tinan kotiseutumuseon hoitoon ja Östergårdin tuulimylly siirrettiin museon alueelle. Nykyään tuo tuulimylly on Gesterbyn museoalueella. Ingvaldsby Östergård. KK 16

17 Gillobackasta Masalaan SUNDET Kirkkonummen keskiosan poikki kulkee murroslaakso Strömsbystä Espoonlahdelle. Laaksomuodostu- koko ma jatkuu lounaasta koilliseen Uudenmaann halki. Laakson pohjalla on esihistoriallisena aikana ollut vesireitti Kirkkonummen halki. Tä- män Sundetin varrella on useita pronssi- ja rautakautisia hautaröyk- kiöitä. ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Maankohoamisen takia vesiväylä on umpeutunutt jo kauan sitten, mutta Gillobackaträsket ja Sundetin laak- lei- son kosteikot antavat edelleen mansa alueen maisemalle. Kosteik- ja kalastus koa on käytetty laituminaa oli tärkeää varsinkin keväisin. Talvi- vesistöjä sin kulki talvitie jäätyneitää pitkin. Ingvaldsbynn lapsia Sundetin rantaniityllä KK Rysäkalastusta Sundetissa. KK _ 17

18 17. HULLUS ELI FRAMNÄS 18. PUOLUKKAMÄKI 19. MASALAN MONITOIMITALO Kasvavan Masalan uusia asukkaita vuonna KK - RP 17 HULLUS ELI FRAMNÄS Hulluksen kylä sijaitsee Inkilän ja Masalan välissä ja siellä oli aikoinaan rustholli. Eri aikoina on pohdittu, onko kylän nimi tullut suomen kielen sanasta "hullu" vai ruotsin sanasta "hult" (metsäinen mäki). Vanhoja kirjoitusmuotoja ovat mm. Hullozby, Hullandzby ja Hullusby. Tilan päärakennus sai nimen Framnäs 1900-luvun alussa. Framnäsin vanha rakennuskanta on hävinnyt. Tilan maille on noussut uusi asuinalue, joka liittyy Masalan taajamaan. 18.PUOLUKKAMÄKI Puolukkamäessä toimi ennen toista maailmansotaa tärkeä puhelinkeskus. Aluksi toiminnasta vastasi Masalan Puhelin Oy. Puhelinyhtiön toiminta laajeni Espooseen ja Kauniaisiin saakka ja Puolukkamäestä lähti kymmenittäin puhelinjohtoja eri suuntiin yhtiön nimi muutettiin Uudenmaan Puhelinosakeyhtiöksi. Vuonna 1939 siitä tuli Helsingin puhelinyhdistyksen (nyk. Elisa) tytäryhtiö. Porkkalan evakuoinnissa puhelinkeskuksella oli tärkeä tehtävä ja puhelinkeskuksen hoitajan piti hoitaa keskusta puoli kahteentoista saakka. Kahdeltatoista alueen piti olla tyhjä. Viime tipassa hänet tultiin noutamaan pois evakuoitavalta alueelta. Puolukkamäki KK RP 18

19 19.MASALAN MONITOIMITALO KK -TT Masalassa näkyvällä paikalla sijaitseva teollisuuskiinteistö jäi 1990-luvun lamassa tyhjilleen ja päätyi roskapankkiin. Rakennus oli käyttämättömänä muutamia vuosia. Alueen asukkaat tekivät aloitteen talon remontoimiseksi. Korjattu monitoimitalo avattiin käyttöön Nykyisin Masalan monitoimitalo on alueen asukkaiden kohtaamispaikka, siellä on mm. kunnan nuorisotoimintaa, kirjasto ja monenlaista järjestötoimintaa. Taloa kutsutaan toisinaan vieläkin nimellä Temana-taloksi siellä kauan sitten toimineen yrityksen mukaan. Monitoimitalo juuri ennen avajaisia ja avajaisten aikaan KK - ME 19

20 Lähteitä: Backman Sigbritt (toim.), Brenner Hans, Nyman Hjördis Jorvas Kirkkonummen sydämessä, Kyrkslätts hembygdsförening rf, Backmann Sigbritt: Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta 1991 Backmann Sigbritt & Ihrcke-Åberg Ingalill: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening rf 2006 Brenner Hans: Masala maalaiskylästä taajamaksi. Kyrkslätts hembygdsförening rf 2006 Favorin Martti: Kirkkonummi Kasvun ja muutoksen vuodet, Kirkkonummen kunta 2006 Fleege U.A. & Rosenberg J.E.: Kyrkslätt Socken Dess natur, utveckling och historia, Helsingfors Centraltryckeri, Helsinki 1900 Huldén Lars, Finlandsvenska bebyggelsenamn 2001 Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Kuvalähteet: HF = Helifoto KH = Kyrkslätts hembygsförening KK = LR = Linnea Rein ME = Maaret Eloranta RP = Raimo Poutanen SB = Sigbritt Backman TT = Teemu Tamminen Linkkejä:

Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema

Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema Kaupankäynti oli aiemmin kielletty maaseudulla. Kaikki tavara tuli myydä kaupungissa tai maaseudun markkinoilla. 1600-luvulla markkinoita

Lisätiedot

Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby

Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby Masalan polun ensimmäinen etappi on valittu sen sijainnin vuoksi Kuninkaantien varrelle. Teitä Kirkkonummella on ollut jo ainakin 1300-luvulta. Tiet olivat

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

05. Hvittorpintie (Raja-alue, Masa gård ja Vitträskin huvilat)

05. Hvittorpintie (Raja-alue, Masa gård ja Vitträskin huvilat) 05. Hvittorpintie (Raja-alue, Masa gård ja Vitträskin huvilat) Sepänkyläntiestä erkaneva Hvittorpintie johtaa Vitträskin järven eteläpuoleisille alueille, joilla sijaitsevat mm. Hvittorp ja Masagård. Maanmittauslaitos

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA Tämä selvitys pohjautuu karttoihin, jotka ovat Porvoon museon tai kaupungin arkistossa tai kansallisarkistossa. Tässä on esitetty otteita kartoista,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 64 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_T"l-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: -

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_Tl-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: - ~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~- ~~-~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Lappi lnventointinumero: ~~~~~~~--~~~~ Alue: Kaukola Luokka: I Nimi: Luukas Ajoitus: Kivikausi

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot