ELÄKÖÖN RAKENNUS! Gillobackasta Masalaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKÖÖN RAKENNUS! Gillobackasta Masalaan"

Transkriptio

1 KK- HF Masalan taajaman ja nykyisen Laajakallion asuinalueen välinen seutu on kautta aikojen ollut Kirkkonummen keskeisten kulkureittien maisemaa. Sundetia on liikennöity jo prossikaudella. Keskiajalla syntyi Turun ja Viipurin välinen maantiereitti alueen kautta. Liikenneyhtyeksien kehitysvaiheet ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös alueen elinkeinoihin ja rakennuskantaan. Moni rakennus on aikojen saatossa kadonnut. Joillekin on löytynyt aivan uusi käyttötarkoitus: tallista on hartaalla työllä tullut kirkko ja teollisuuskiinteistöstä monitoimitalo. HUOM! Suurin osa rakennuksista on yksityisaluetta! Älä mene pihoille! REITIN KOHTEET: 1. Gillobackan kotiseututalo 2. Bunkkeri 3. Stor-Kvis 4. Lill-Kvis 5. Solåkra 6. Puistomäki 7. Jorvaksen uusi asutus 8. Pokrova 9. Berga 10. Torhem 11. Jorvaksen seisake 12. Jorvaksen myllyalue 13. Karlsro 14. Sandås 15. Ingvaldsby Västergård 16. Ingvaldsby Östergård 17. Hullus eli Framnäs 18. Puolukkamäki 19. Masalan monitoimitalo 1

2 VANHA RANTATIE KVISINTIE 1. GILLOBACKAN KOTISEUTUTALO 2. BUNKKERI 3. STOR-KVIS Keskiajalla oli Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie sekä hallinnollisesti että sotilaallisesti tärkein tieyhteys Suomessa. Siitä on hajanaisia tietoja 1300-luvulta alkaen luvun tiedot viittaavat siihen, että liikenne oli jo vilkasta ja 1600-luvulla tietä parannettiin ja levennettiin niin, että hevoskärryt saattoivat sitä käyttää. Maata omistavien talonpoikien velvollisuutena oli huolehtia tien kunnosta ja yleensä he hoitivat sen taksvärkkitöinä. Liikenteellisesti tien vilkkain käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä luvun lopulla tien merkitys väheni, kun rautatieverkkoa alettiin rakentaa luvun lopulla tiestä tehtiin matkailureitti ja se viitoitettiin matkailutietä osoittavin ruskeavalkoisin kyltein Kuninkaantie Kungsvägen. Matkailutien viitoitus ei vastaa kaikilta osin tien alkuperäistä reittiä, yleistä liikennettä ei voida ohjata pienille yksityisteille. Vanha reitti kulki Gillobackasta nykyisen Kvisintien linjaa Stor-Kvisin kestikievarin ja Lill-Kvisin postitalon välistä. Kvisin ja Jorvaksen rajalla oli noin kuusimetrinen silta, joka on merkitty Kvisin karttaan vuodelta Tieyhteys kylänrajan yli ei enää ole käytössä. Se on jäänyt yksityisalueelle Kvisinkujan ja Elfvinginkujan välillä. GILLOBACKALLA on juurensa aina 1500-luvulla luvulta kauas 1700-luvulle Gillobacka oli käräjätalo ja kestikievari. Gillobackan tilakeskus sijaitsi kukkulalla rautatien pohjoispuolella vanhan maantien ja Gillobackaträskin välissä Useimmat tilan rakennuksista purettiin vuokra-ajan jälkeen, mutta edelleen näkyy maisemassa jäännöksiä Bengt Schalinin vuonna 1928 suunnittelemasta puutarhasta. Kylä on saanut suomenkielisen rinnakkaisnimen Killinmäki. Kartanoalueen länsipuolella kohoava Bredberget on antanut idean Laajakallion uuden asuinalueen nimeksi. Gillobackan päärakennus. KK 2

3 GILLOBACKAN KOTISEUTUTALO Laajakalliontausta 2 c Kyrkslätts hembygdsförening on restauroinut Vanhan Rantatien varrella sijaitsevan valkoiseksi rapatun n.s. autonkuljettajan mökin. Rakennus on toinen Gillobackan kartanon kahdesta säilyneestä rakennuksesta luvun alussa valmistuneessa talossa on asunut paljon erilaisia ihmisiä ja siinä on ollut vaihtelevaa toimintaa. Kartanon autonkuljettaja asui talossa 1930-luvun lopulta vuoteen 1944, siksi taloa kutsutaan autonkuljettajan mökiksi. Kotiseutuyhdistyksen saadessa rakennuksen omistukseensa vuonna 2007, se oli monta vuotta ollut vailla käyttöä ja rapistunut pahasti. Ensin talosta kuljetettiin kaikki romut pois, minkä jälkeen talo kunnostettiin perusteellisesti. Työt on pääasiallisesti tehty talkoovoimin. Talo on ensisijaisesti kotiseutuyhdistyksen kokous- ja kokoontumispaikka, ja myös muut yhdistykset voivat varata tiloja. KK TT Gillobackan työmaalta syksyllä Kuvassa vas Bengt Welin ja oik Leif Moring. SB 3

4 ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 2.BUNKKERI Neuvostoliiton sotilastukikohdan aikana Gillobackan alueella oli iso kasarmialue, pellolla oli urheilukent- tä. Peltoaukeaa ympäröivät bunkkerit. Radan varressa oleva bunkkeri on peitetty meluvallin alle, mutta Kvisintienn ja Vanhan Rantatien risteyksessä oleva maakumpu kätkeee sisäänsä kookkaan bunkkerin rauniot. KVISIN KYLÄ KK -ME Kvisin kylä rajautuu pohjoisessa Sepänkylän metsiin, etelässää se ulottuu kiilana Gillobackaträsketin yli. Kvisin kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kertaa vuonna Omistajana oli tuolloin Lasse Hvitt (vit = valkoinen), Kylän nimi on kirjoitettu mm. muodoissa Hwijsby, Huidzby ja Hwittsiby. Uudenmaan murteissa hv-kirjainyhdistelmä on muttunut muotoon kv ja kylän nimi on saanut muodon Kvis. Stor-Kvisistä tuli postitila vuonna 1638, jolloin postilaitos tuli Suomeen. Kvisistä postia kuljetettiin kolmeen suun- taan, Espooseen, Siuntioon ja Porkkalaan. Korvaukseksi talonpoika sai verovapauden ja kuusi hopeataaleria. Pian tehtävää siirtyi naapuritilalle Lill-Kvisiin, joka oli postitilanaa 1600-luvulta 1800-luvulle saakka. Postin kuljettamisesta oli tarkat määräykset luvun määräysten mukaan postitalonpojalla tuli olla kaksi ren- kiä ja kaksi hevosta. Hänen piti laitella lautoja silloiksi purojen yli, tehdä portaita aitojen ylityskohtiin ja ennen kaikkea hän oli vastuussa postilaukusta säässä kuin säässä. Postia kuljetettiin aluksi jalkaisin. Postinkantajan piti kulkea noin 5 km tunnissa. Välimatkaa postita- lojen välillä oli km, joten postinkantajalla piti olla vikkelät jalat ja hyvä kunto painavan posti- kei- laukun kanssa. Varusteisiin kuului postitorvi, häs ja postinkantajan virkamerkki. Lähestyessään seuraavaa taloa postikantaja antoi torvella merkin, että seuraava osasi jo valmistautua lähtöön. Mui- den kulkijoiden oli väistettävä postinkantajaa, siitä tulee sanonta "Pois, pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä!" Kvisin lehmiä maantienn varressa 1930-luvulla. KK _ 4

5 ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 3. STOR-KVIS Stor-Kvis n KH Storgårdin eli Stor-Kvisin tilakeskus sijaitsee Kvisintien eteläpuolella. Stor-Kvis oli rustholli, joka 1600-luvun puolivälissää kuului amiraliteetin alaisuuteen. Sen jälkeen se huolehti ryk- sota- mentinparturin palkkauksesta. Parturin tehtäviin kuului lähinnää sairaanhoito ja kirurgiset toimenpiteet aikana. Toinen sotilashenkilö, jonka palkkauksesta Stor-Kvis huolehti jonkin aikaa 1600-luvulla, oli saarnaaja. Uudempiin aikoihin liittyen voidaan mainita, että vuoden 1929 maatalouslaskennan mukaan Stor-Kvisissä oli 5 hevosta, 21 lehmää, 2 vasikkaa, 2 sikaa ja 30 kanaa. Tilan vanha päärakennus, joka lienee rakennettu 1800-luvun puolivälissä, on uusittu vuokra-ajan jälkeen. Vuokra-aikana tuhoutui 10 Stor-Kvisin 16 rakennuk- sesta. Stor-Kvisin nykyiset talous- vuokra-ajan rakennukset on pystytetty jälkeen. _ 5 Stor-Kvis. KK TT

6 KVISINTIE 4. LILL-KVIS 5. SOLÅKRA 6. PUISTOMAKI 7. JORVAKSEN UUSI ASUTUS Lill-Kvisin navetta. KK TT 4. LILL-KVIS Lill-Kvisin tilakeskus on sijainnut Kvisintien pohjoispuolella. Tilasta lohkottiin ja myytiin useita palstoja 1900-luvun alkupuolella. Niin syntyi uusi asuinalue pienine puutaloineen ja isoine tontteineen. Myöhemmin tontteja on pilkottu ja omakotiasutus on tihentynyt. Kantatila siirtyi 1931 johtaja Georg Mellgrenin omistukseen. Ruotsalaissyntyinen Mellgren oli kalasäilykealan asiantuntija ja työskenteli Helsingin Säilyke OY:n palveluksessa. Hän harrasti vapaaaikanaan maanviljelystä, hevosjalostusta ja koirien kasvattamista. Hän rakennutti Lill-Kvisin komean navetan. 5. SOLÅKRA Solåkra Kvisintien varrella entinen myymälärakennus jonka Johan Lindström rakensi vuonna 1932 vanhan maantien varrelle.huvilassa on taitekatto ja vaakalaudoitus. Vanhan maantien puolella ovat suuret näyteikkunat.talossa toimi aluksi Ståhlen myymälä. Se lopetti toimintansa 1930-luvun lopulla, kun Jorvaksen tien uusi reitti otettiin käyttöön. Solåkra KK TT 6. PUISTOMÄKI Puistomäki on lohkottu Lill-Kvisin tiluksista. Puistomäen asuinrakennus on rakennettu luultavasti 1920-luvulla. Rakennuksessa on aumakatto ja seinät vuorattu peiterimalaudoituksella. Ikkunat ovat moniruutuista tyyppiä, mikä oli tavallista luvulla. Puistomäki KK TT 6

7 JORVAS 5. SOLÅKRA 6. PUISTOMAKI 7. JORVAKSEN UUSI ASUTUS 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA 9. BERGA 10 TORHEM Vanhimmat maininnat Jorvaksesta ovat 1540-luvulta, jolloin nimi kirjoitettiin Joruebacka tai Jorvebacka. Nimen taustalla saattaa olla joku Georgios-nimen muunnos. Keskiajalla tähän rinnastuva Jurva on ollut suomenkielisillä alueilla etunimenä. Toinen mahdollisuus on muinaispohjoismainen sana "jorve", joka tarkoittaa sorapenkkaa. Espoossa on paikannimi Jorvi Jorvaksen seudulla oli vielä 1900-luvun alussa useita maanviljelystiloja: Stor-Nägels, Lill- Nägels ja Jorvaksen kartano rautatien eteläpuolella, Stor-Kvis, Lill-Kvis ja Gillobacka alueen länsiosassa sekä Västergård ja Östergård idän puolella Inkilässä. Niistä ainoastaan Lill-Nägels ja Stor-Kvis sekä Inkilän tilat ovat yhä viljelyskäytössä. Lottia ja muuta evakuointiväkeä Jorvaksen tilalla syyskuussa KK JORVAKSENTIEN VAIHEET Jorvaksentien rakentaminen Helsingistä Kirkkonummelle Etelä-Espoon kautta aloitettiin vuonna 1933 ja se valmistui vuonna Tiehen kuului silta Espoonlahden yli sekä rautatien ylittävä silta Jorvaksessa. Uusi Hangontie rakennettiin rautatien eteläpuolelle 1960-luvulla Porkkalan vuokrakauden jälkeen ja sitäkin alettiin kutsua Jorvaksentieksi. Kehä III rakennustyöt Jorvaksen lähitienoille alkoivat Kantatie 51 muuttaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Kirkkonummen keskustan välillä valmistui kesällä. Tieosuudelle rakennettiin kolme uutta eritasoliittymää sekä 10 uutta siltaa. 7.JORVAKSEN UUSI ASUTUS Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Jorvaksen taajama alkoi kasvaa Porkkalan palautuksen jälkeen luvun alussa rakennutti Jorvaksen Koivumäki niminen yhtiö rivitaloja kahta puolen tietä. Se oli yksi Kirkkonummen ensimmäisiä rivitaloyhtiöitä. Välillä siellä toimi myös neuvola ja postitoimisto. KK TT 7

8 Uuteen rakennuskantaan lisänsä toivat myymälärakennukset ja päiväkoti, joka aloitti toimintansa Peltomaiseman reunalla nämä matalat rakennukset antoivat Jorvakselle uuden ilmeen. KK TT 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA HUOM! Pokrovan alueelle ei saa mennä ilman sovittua ryhmävarausta. Nykyisen Pokrovan veljesyhteisön alueen historia on monivaiheinen. Kirjailija, lehtimies ja poliittinen aktivisti Kyösti Vilkuna rakensi itselleen ja perheelleen 1900-luvun alussa Jorvakseen taiteilijahuvilan, jolle hän antoi nimeksi Kyöstilä. Rakennushanke johti kirjailijan taloudellisiin vaikeuksiin ja hän myi huvilan tappiolla. Kauppaneuvos Hemming Elfvingin nosti alueen kukoistukseen ja antoi sille nimen Dannebrog tanskalaissyntyisen vaimonsa kunniaksi. Päärakennuksessa, Villa Dannebrogissa on taitekatto ja poikkipääty, jonka alla suuri kuisti kauniine kaari-ikkunoineen. Dannebrog Juho Mäkelän maalaus vuodelta 1924 (kuvan omistaa Rolf Riska) Päärakennuksen alapuolella on 1900-luvun alusta peräisin oleva pienempi huvila, joka Elfvingin aikana oli puutarhurin asunto. Dannebrogin tulotien varteen Elfving pystytti kalkkikivisen ratsutallin 1920-luvun alussa. Porkkalan vuokrakauden jälkeen alue jäi rappiolle, rakennukset ränsistyivät ja puutarha jäi vaille hoitoa. Alueen nykyinen nimi Pokrova tarkoittaa Neitsyt Marian suojelusta. Ortodoksinen veljesyhteisö on kunnostanut alueen rakennukset ja puutarhan. Ratsutallista on rakennettu kirkko, jonka kullattu kupoli sädehtii rehevän puuston keskellä. Tietoja yleisöpäivistä ja tapahtumista löytyy Pokrovan kotisivuilta: KK TT 8

9 9. BERGA Rautatien, Jorvaksentien ja vanhan maantien eli Masalantien risteyskohdassa on Berga, jonka hammaslääkäri Nyman rakensi Tyylillisesti Berga edustaa ylimenovaihetta klassismista funktionalismiin. Rakennuksessa on lievästi kalteva aumakatto. Alun perin seinät ovat olleet rapattuja, nykyään ne on levyllä verhotut. Rakennuksen piirsi rakennusmestari Berhard Olin. Siinä oli asuintilat ja hammaslääkärin vastaanotto. KK - TT Rautatien yli menevä maantiesilta Jorvaksessa on ollut liikenteellisesti tärkeä luvulla rakennettiin uusi silta ja tielinjaus vedettiin suoraan Hjördis Korkmanin kiinteistön halki. Tielaitos poisti entisen kaupparakennuksen polttamalla se maan tasalle. LR 9

10 Gillobackasta Masalaan 10. TORHEM Rautatien eteläpuolella rautatien yli kulkevan Jorvaksentien sillan kor- Vil- vassa on Torhem. helm Konstantin ja Leon- tine Sundqvist rakennut- tivat huvilan vuonna Muutamaa vuotta aiemmin he olivat myy- tilan neet Jorvaksen Lonnyn veljelle Valfrid Engbergille ja asettuivat nyt asumaan Torhemiin. Talo on so- rakennettu huvila, jossa on uusre- pusuhtaisesti nessanssin piirteitä. ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Per Engberg Torhemin maisemissa KK _ 10

11 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA 9. BERGA 10 TORHEM 11. JORVAKSEN SEISAKE 12. JORVAKSEN MYLLY JA MYLLYHUVI- LAT 13 KARLSRO 14. SANDÅS 11. JORVAKSEN SEISAKE Rautatien tulo Kirkkonummelle 1900-luvun alussa liitti radan varren kylät uudella ihmeellisellä tavalla ulkomaailmaan. Rata Pasilasta Karjaalle avattiin vuonna 1903 Svalan ja Leo Lönnberg kuskaamassa maitoa junalle Jorvakseen. KK 11

12 Jorvakseenkin rakennettiin asemalaiturit ja arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus odotussaleineen. Asema-alueen rakennuskantaan kuului varasto ja vartiotupa, jossa oli kaksi asuntoa. Niissä asuivat ratavartija ja vaihdemies perheineen. Alueella oli myös navetoita, sikolätit ja sauna sekä puutarha. KK TT Radanrakentajia Kirkkonummella KK 12

13 ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 12. JORVAKSEN MYLLY JA MYLLYHUVILAT Jorvaksen myllyn rakensi rautatien eteläpuolelle Jorvaksen aseman tuntumaan konsuli, liikemies ja kauppaneu- vos Hemming Elfving v Myös kuuluisa Hangon keksitehdas oli hänen omistuksessaan. Jorvaksen myllyyn kuului paitsi itse myllylaitos suuri viljavarasto, sähkölaitos, mekaaninen verstass ja paja. Sähkölaitos huo- lehti koko Jorvaksen sähkönsaannista. Myllyn suojissa toimi myös Jorvaksen palokunta. Jorvaksen myllyssä jauhettiin aikanaan suurimoita, erilaisia vehnäjauhoja, tavallista täysjyväjauhoaa ja rehusekoi- tusta. Mylly siirtyi 1928 keskusosuuskunta Laborin omistukseen. Vielä evakuoinnin aikaan 1944 mylly oli Kirkkonummen yksi harvoista suurehkoista teollisuuslaitoksista. Jorvaksen myllyä käy- jäl- tettiin vuokra-ajan keen viljan vastaan- ja viljavarastona. Sit- otossa, viljankuivurina temmin omistajaksi tuli Hankkija ja sen jälkeen se on ollut eri teolli- omistuk- suusyritysten sessa. MYLLYHUVILAT KK - TT _ 13 Jorvaksen mylly on tarjonnut työpaikkoja ja asuntojakin. Elfving rakennutti ns. myllyhuvilat, joissa oli työntekijöiden asuntoja, myllyn toimisto ja ruokasali. Huvilat saivat tanskalaisen esiku- kuistin van mukaan jyrkän tiilikaton, avoimen päätyihin ja luukut ikkunoihin. Lövhyddan, joka sijaitsee Masalantien ja rauta- tieseisakkeen välisessä rinteessä muistuttaa myllyhuviloita. Siellä asui myllymestari. Talo on muutamaa vuotta myllyhuviloita vanhempi, mut- ta se lienee saanut nykyisen ulkoasunsa mylly- huviloita rakennettaessa. Tontti erotettiin Lill- Nägelsistä vuonna KK - TT

14 13. KARLSRO Vanhan maantien eteläpuolella ja Jorvaksen rautatielaiturista pohjoiseen sijaitsee Karlsron valkonurkkainen talo. Karlsrossa oli 1900-luvun alussa leipomo ja ja 1940-luvuilla talossa toimi kylän postikonttori sekä kauppa. Alun perin taloon on kuulunut kamari ja keittiö, jotka rakennettiin 1800-luvun lopulla. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun alussa ja 1970-luvulla. Karlsro, leipuri Erikssonin leipomo 1900-luvun alkupuolella. KK 14. SANDÅS Aivan Masalantien laidassa on Såndas, vanha torpan mökki tai mäkitupa, jota nykyään käytetään vajana. Mökki on rakennettu 1860-paikkeilla yksinäistuvaksi, jossa on keittiö ja kamari. Tilan nykyinen päärakennus oli ensimmäisiä uudisrakennuksia, joita kylään nousi Porkkalan vuokrakauden jälkeen. KK - TT 14

15 INKILÄ - INGVALDSBY 15. a INVGVALDSBY VÄSTERGÅRD 15 b. UUSI ASUTUS 16. INGVALDSBY ÖSTERGÅRD 15. a. INGVALDSBY VÄSTERGÅRD KK - TT Ingvaldsby Västergårdin päärakennus on mahdollisesti peräisin 1700-luvun lopulta, ja se on yksi harvoista Kirkkonummen hyvin säilyneistä parituvista. Västergårgin rakennuskanta supistui suuresti vuokra-aikana. Puutarhassa on ns. Lilla villan, joka on rakennettu vuoden 1890 suuren elokuumyrskyn kaatamista puista. Pihapiirissä on lisäksi vanha aitta- ja liiterirakennus luvun lopulla rakennettu hirsinavetta sijaitsee jonkin matkaa itään päärakennuksesta. Vuosina tilanomisti herastuomari Karl Wilhelm Sahrberg, joka osallistui aktiivisesti Kirkkonummen yhteiskuntakehitykseen ja myötävaikutti mm. kotiseutumuseo Gammel-Tinan perustamiseen. Päärakennuksen seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan talossa vuonna 1905 pidetystä salaisesta tsaarinvallan vastaisten aktivistien kokouksesta. Mukana oli edustajia Suomesta, Puolasta, Venäjältä ja Gruusiasta. Yksi osallistujista oli Jozef Pilsudski, josta myöhemmin tuli Puolan ensimmäinen presidentti. KK TT 15

16 15 b UUSI ASUTUS Taajamien kasvaessa rakentaminen leviää nykyään yhä enemmän myös entisille viljelysalueille, Jorvaksen alueen itäreunalla muutos on alkanut 2000-luvun alussa. KK TT 16, INGVALDSBY ÖSTERGÅRD Invalgsby Östergårdin vanhaa pihapiiriä reunustavat kuusiaita, vanhat tammet ja suuret lehtipuut, eivätkä rakennukset näy tielle. Ingvaldsby Östergårdin komea päärakennus on peräisin 1800-luvun puolivälistä. Kohtisuoraan päärakennusta vastaan on siipirakennuksen tavoin pienempi syytinkihuvila, joka on osapuilleen yhtä vanha kuin päärakennus. Pihapiiria reunustaa lisäksi kaksi perinteistä talousrakennusriviä. Toisen rakennuksen julkisivuun on kaiverrettuna vuosiluku Talon isäntä Herman Linden osallistui vuosisadan alkupuolella Masalassa sijaitsevan Gammel-Tinan kotiseutumuseon hoitoon ja Östergårdin tuulimylly siirrettiin museon alueelle. Nykyään tuo tuulimylly on Gesterbyn museoalueella. Ingvaldsby Östergård. KK 16

17 Gillobackasta Masalaan SUNDET Kirkkonummen keskiosan poikki kulkee murroslaakso Strömsbystä Espoonlahdelle. Laaksomuodostu- koko ma jatkuu lounaasta koilliseen Uudenmaann halki. Laakson pohjalla on esihistoriallisena aikana ollut vesireitti Kirkkonummen halki. Tä- män Sundetin varrella on useita pronssi- ja rautakautisia hautaröyk- kiöitä. ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Maankohoamisen takia vesiväylä on umpeutunutt jo kauan sitten, mutta Gillobackaträsket ja Sundetin laak- lei- son kosteikot antavat edelleen mansa alueen maisemalle. Kosteik- ja kalastus koa on käytetty laituminaa oli tärkeää varsinkin keväisin. Talvi- vesistöjä sin kulki talvitie jäätyneitää pitkin. Ingvaldsbynn lapsia Sundetin rantaniityllä KK Rysäkalastusta Sundetissa. KK _ 17

18 17. HULLUS ELI FRAMNÄS 18. PUOLUKKAMÄKI 19. MASALAN MONITOIMITALO Kasvavan Masalan uusia asukkaita vuonna KK - RP 17 HULLUS ELI FRAMNÄS Hulluksen kylä sijaitsee Inkilän ja Masalan välissä ja siellä oli aikoinaan rustholli. Eri aikoina on pohdittu, onko kylän nimi tullut suomen kielen sanasta "hullu" vai ruotsin sanasta "hult" (metsäinen mäki). Vanhoja kirjoitusmuotoja ovat mm. Hullozby, Hullandzby ja Hullusby. Tilan päärakennus sai nimen Framnäs 1900-luvun alussa. Framnäsin vanha rakennuskanta on hävinnyt. Tilan maille on noussut uusi asuinalue, joka liittyy Masalan taajamaan. 18.PUOLUKKAMÄKI Puolukkamäessä toimi ennen toista maailmansotaa tärkeä puhelinkeskus. Aluksi toiminnasta vastasi Masalan Puhelin Oy. Puhelinyhtiön toiminta laajeni Espooseen ja Kauniaisiin saakka ja Puolukkamäestä lähti kymmenittäin puhelinjohtoja eri suuntiin yhtiön nimi muutettiin Uudenmaan Puhelinosakeyhtiöksi. Vuonna 1939 siitä tuli Helsingin puhelinyhdistyksen (nyk. Elisa) tytäryhtiö. Porkkalan evakuoinnissa puhelinkeskuksella oli tärkeä tehtävä ja puhelinkeskuksen hoitajan piti hoitaa keskusta puoli kahteentoista saakka. Kahdeltatoista alueen piti olla tyhjä. Viime tipassa hänet tultiin noutamaan pois evakuoitavalta alueelta. Puolukkamäki KK RP 18

19 19.MASALAN MONITOIMITALO KK -TT Masalassa näkyvällä paikalla sijaitseva teollisuuskiinteistö jäi 1990-luvun lamassa tyhjilleen ja päätyi roskapankkiin. Rakennus oli käyttämättömänä muutamia vuosia. Alueen asukkaat tekivät aloitteen talon remontoimiseksi. Korjattu monitoimitalo avattiin käyttöön Nykyisin Masalan monitoimitalo on alueen asukkaiden kohtaamispaikka, siellä on mm. kunnan nuorisotoimintaa, kirjasto ja monenlaista järjestötoimintaa. Taloa kutsutaan toisinaan vieläkin nimellä Temana-taloksi siellä kauan sitten toimineen yrityksen mukaan. Monitoimitalo juuri ennen avajaisia ja avajaisten aikaan KK - ME 19

20 Lähteitä: Backman Sigbritt (toim.), Brenner Hans, Nyman Hjördis Jorvas Kirkkonummen sydämessä, Kyrkslätts hembygdsförening rf, Backmann Sigbritt: Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta 1991 Backmann Sigbritt & Ihrcke-Åberg Ingalill: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening rf 2006 Brenner Hans: Masala maalaiskylästä taajamaksi. Kyrkslätts hembygdsförening rf 2006 Favorin Martti: Kirkkonummi Kasvun ja muutoksen vuodet, Kirkkonummen kunta 2006 Fleege U.A. & Rosenberg J.E.: Kyrkslätt Socken Dess natur, utveckling och historia, Helsingfors Centraltryckeri, Helsinki 1900 Huldén Lars, Finlandsvenska bebyggelsenamn 2001 Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Kuvalähteet: HF = Helifoto KH = Kyrkslätts hembygsförening KK = LR = Linnea Rein ME = Maaret Eloranta RP = Raimo Poutanen SB = Sigbritt Backman TT = Teemu Tamminen Linkkejä:

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖMME - retki Kirkkonummen keskustan halki

RAKENNUSPERINTÖMME - retki Kirkkonummen keskustan halki Retkeilijät voivat tämän opaslehtisen avulla kulkea itsenäisesti Kirkkonummen keskustan halki Överbyn Ragvaldsin ja Gillobackan kartanon välisen reitin Gesterbyn museomäen kautta. Reitti kulkee pääosin

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Julkipanolista 13. 10.2014

Julkipanolista 13. 10.2014 13. 10.2014 RY BM 9. 12.2014 Liite Bilaga 1 ovat tehneet seuraavat päätökset. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 14. 10. 2014, jolloin sen katsotaan tulevan kaikkien asianomaisten tietoon. Lupapäätös ja

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Kunnanhallituksen päätös 17.11.0214

MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Kunnanhallituksen päätös 17.11.0214 MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Kunnanhallituksen päätös 17.11.0214 Palvelutuotannon lautakunta on 11.6.2014 3 käsitellyt eräiden kirkkonummen kunnan omistamien kiinteistöjen ja rakennusten käyttöä toimenpide-ehdotuksineen.

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n.

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n. HAVAINNEKUVA 1 : 1 500 Sauvonmäen moderni puukylä Loppuseminaari 14.01.2011 Arkkitehti yo. Janne Tolppanen UIMA- KOPIT UIMA- RANTA P TANSSI- LAVA RANTA- SAUNA GRILLI- KATOS n. 1 720 m 2 12 ap VENE- RANTA

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Julkipanolista 18. 08. 2015

Julkipanolista 18. 08. 2015 18. 08. 2015 ^y SH ^. f. '^'s- CA^ 3/^L^ -/ t Sivu 1 ovat tehneet seuraavat päätökset. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.08.2015, jolloin sen katsotaan tulevan kaikkien asianomaisten tietoon. Lupapäätös

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot