Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby"

Eeva-Liisa Salo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby Masalan polun ensimmäinen etappi on valittu sen sijainnin vuoksi Kuninkaantien varrelle. Teitä Kirkkonummella on ollut jo ainakin 1300-luvulta. Tiet olivat tällöin lähinnä ratsastus- ja kävelypolkuja tilojen ja kylien välillä. Kuninkaantie, Suuri maantie/rantatie/rannikkotie tai Alinen Viipurintie alkoi Turun vanhalta suurtorilta ja loppui Viipurin linnalle. Kirkkonummelle tie tulee Siuntiosta kulkien Kirkkonummen kirkon eteläpuolitse Masalaan ja jatkuen Luomaan ja sieltä eteenpäin Espoon kartanolle. Nykyiset tiet noudattavat edelleen suunnilleen samoja linjoja kuin alkuperäiset tiet olivat. Kaksi Kirkkonummella tärkeää poikittaista tietä olivat tie Vihdistä Veikkolan ja Oitmäen kautta Espoon kartanoon ja tie Kirkkonummen kirkolta Porkkalan niemeen. Porkkalan niemelle vievää tietä kutsutaan Porkkalan postitieksi. Tätä kautta kuljetettiin 1600-luvulta alkaen Tukholmasta Turun kautta Tallinnaan ja Balttiaan postia. Porkkalan tietä pitkin kuljetettiin postin lisäksi myös sotaväkeä ja tien varsilla sijaitsi rustholleja, tiloja joiden tuli varustaa ja avustaa sotajoukkoja. Hulluksen tila, joka nimettiin 1900-luvun alussa Framnäsin tilaksi, toimi tällaisena tilana. Tilan päärakennus sijaitsee Hulluksen metsässä, Framnäsin puistotien yläpäässä. Tien kunnossapito ja ylläpito oli tien lähialueen tilojen tehtävä mm.1800-luvulta on tieto siitä, että pitäjänkokouksessa valittiin Masan tilan talonpoika tarkastamaan maantien kiviset kilometripylväät. Masan tila sijaitsi Masalan kirkon yläpuolisessa rinteessä. Etappipisteen kohdalla Masalantien toisella puolen sijaitsee Kievarinpolku. Kestikievareita ja majataloja oli Kirkkonummella rannikkotien ja Vihdintien varsilla. Kievareiden ja majatalojen tehtävä oli kestitä, majoittaa ja järjestää kuljetus seuraavaan kievariin/majataloon. Välimatka talojen välissä oli noin 15 km. Kievareista muodostui ajan mittaan tärkeitä sosiaalisia tapaamispaikkoja.

2 Teollisen vallankumouksen jäljiltä 1800-luvun puolivälin jälkeen kyyditys kievarista toiseen muuttui junien ja laivojen syöttöliikenteeksi. Liikenteen kehitys onkin vaikuttanut voimakkaasti koko Kirkkonummen kehitykseen 1800-luvun lopulta alkaen. Höyrylaivaliikenne 1800-luvun loppupuolella toi huvila-asutusta Luomaan, Masalaan ja saaristoon. Rautatie- ja linja-autoliikenteen yleistyminen 1900-luvulla vei kievari- ja kyyditysjärjestelmältä lopullisesti pohjan ja tarjoilukin siirtyi kieltolain vuoksi maan alle. Junarata Masalaan ja Kirkkonummelle valmistui vuonna Radan ja aseman rakentaminen on vaikuttanut vahvasti kylän kasvuun ja kehitykseen. Kievarinpolun takana, rautatien toisella puolella näkyy laaja luonnonvarainen alue - Sundet. Alue on osa itä-länsi-suunnassa kulkevaa laaksoaluetta, joka toimii nykyään lähinnä ekologisena viheryhteytenä. Sundet on vuosisatoja sitten muodostanut meriyhteyden ja on toiminut merkityksellisenä vesi- ja jääväylänä. Vielä 1800-luvun lopulla joella pystyi vielä kulkemaan veneellä, ja kosteat lähimaat ovat olleet oivia laitumia kotieläimille. Eteläisen Salmitien ja muuntoaseman välimaastossa oli ennen Porkkalan vuokrakautta Hultby-niminen tila, jolla pidettiin lehmiä. Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn alueet vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotavoimien tukikohdaksi vuonna 1944 ja palautettiin Suomelle vuonna Ote Kirkkonummen karttapalveluista. Maanmittauslaitos

3 Vanhimmat kirjalliset tiedot Masalan kylästä ovat vuodelta Kylän nimi tulee muinaisruotsalaisesta nimestä Masi, genetiivissä Mases by, Masen kylä. Kyläämme on kuulunut viisi kantatilaa, Masa, Tina, Bjöns, Köpas ja Nissniku. Tilojen nimistä on vanha loru, jonka voisi kääntää vaikka näin: Masa on mato, Tina on tipu, Bjöns on papu, Köpas kana, Nissniku kettu. Hullus ja Framnäs eivät lukeutuneet Masalan kylään. Hulluksen kylä sijaitsi Ingvalsbyn (suom. Inkilän) ja Masalan kylän välimaastossa. Kun etappipisteeltä tarkastelee viereisiä asuinalueita, näkee vasemmalla puolella nykyisen Hulluksen asuinalueen ja oikealla puolella Framnäsin taloja. Asuinalueiden välissä kulkee kapea Framnäsin puistotie vanhojen Saarnien ja jalovaahteroiden siimeksessä. Tie on aiemmin vienyt Hulluksen tilalle. Nykyisin Hulluksen kylä kuuluu Masalan taajamaan. Kuva vasemmalla: Hulluksen nykyisiä asuintaloja ja vanha saarni. Kuva oikealla: Framnäsin puistotie kesällä Kesä Kuva May Ry.

4 Framnäsin puistotien ja Masalantien risteyksestä lounaaseen ja länteen päin katsellessa näkee Ingvaldsbyn. Ingvaldsbyssä on maakirjojen mukaan sijainnut 1500-luvun puolivälissä 4 tilaa ja sen alueet ulottuivat Finnträskistä Sepänkylään asti. Vuonna 1675 maaherran käskystä tilat yhdistettiin yhdeksi. Vuonna 1693 Mats Henriksson Kivenlahdesta osti tilan. Perilliset muuttivat nimensä kotikylänsä ruotsinkielisen nimen, Stensvikin mukaisesti Stenmaneiksi. Tällöin oli yleistä ottaa tai muuttaa sukunimensä esimerkiksi oman kotikylänsä nimen mukaiseksi luvulla tilan perillinen nimismies Johan Stenman muutti Masalan Tinan tilalle. Tällöin Ingvalsbyn tila jaettiin kahtia, Väster- ja Östergårdiksi. Johan Stenmanin veli Henrik Stenman asutti Västergårdia ja Erik Eriksson Östergårdia. Erikson oli kotoisin Masalan Nissnikun tilalta. Västergårdin tilan päärakennus rakennettiin todennäköisesti 1700-luvun lopulla ja talo on yksi harvoista Kirkkonummella säilyneistä parituvista luvulla rusthollari Thauvonius omisti Västergårdin tilan. Heidän aikanaan vuonna 1857 Helsingin yliopiston dosentit järjestivät tilalla ylioppilaskirjoituksia varten valmennuskurssin, johon Aleksis Kivi osallistui. Vuodesta 1897 Wilhelm Sahrberg omisti Västergårdin vuoteen 1927 asti. Tila oli tällöin alueen johtava maatila, jolla oli uusinta maataloustekniikkaa käytössä, koneita ja mm. teräsaura. Sahrberg oli vahva vaikuttaja myös kulttuurityön parissa. Hän oli myötävaikuttamassa Gammel Tinan ulkomuseoalueen perustamista Masalaan. Tilan päärakennukseen on kiinnitettynä muistolaatta, jossa kerrotaan tilalla pidetystä salaisesta kokouksesta vuonna Kokouksen osallistujat olivat tsaarin vallan vastustajia ja he tulivat paikalle eri maista: Gruusiasta, Puolasta, Suomesta ja Venäjältä. Östergårdin piha-alue sijaitsee mäellä tiheän puuston ja pensaikon suojassa. Päärakennus on peräisin 1800-luvun puolivälin jälkeiseltä ajalta. Yhdessä pihapiirin talousrakennuksista lukee vuosiluku luvun alun isäntä Herman Linden osallistui Västergårdin isännän tavoin Masalan Gammel Tinan museon rakentumiseen ja lahjoitti esimerkiksi tilan myllyn alueelle, joka sittemmin on siirretty Gesterbyn museoalueelle.

5 Maanmittauslaitos LÄHTEET: - Kirkkonummen kunnan ja suunnistusseura Lynxin yhteistyöllä tuottama Porkkalan parenteesin kartta näyttää Inkilän alueen sotilaalliset jäänteet: - Teistä löytyy lisää tietoa mm. täältä: o Tiehallinto: o - Inventointiraportti. Museovirasto: - Brenner, Hans: Masala Maalaiskylästä taajamaksi Backman, Sigbritt; Brenner, Hans (toim,.): Jorvas Kirkkonummen sydämessä. 2006

Samankaltaiset tiedostot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle