SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma. Tekesin ohjelmaraportti 5/2012. Loppuraportti. Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma. Tekesin ohjelmaraportti 5/2012. Loppuraportti. Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim."

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 5/2012 Loppuraportti SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim.)

2 2

3 Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim.) Symbio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma Loppuraportti Tekesin katsaus 5/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. isbn: issn: Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Mainostoimisto Cake Oy 4

5 Esipuhe Kestävää kehitystä biotekniikan keinoin Suomi on ollut vahva teollisen biotekniikan kehittäjä ja soveltaja jo vuosikymmeniä. Vahvaa perustaa nykyinnovaatioille loivat Alkon ja Suomen Sokerin investoinnit biotekniikkaan 1980-luvulla. Tutkimuksessa muun muassa VTT:n rooli on ollut merkittävä. Alan osaaminen Suomessa on kasvanut tasaisesti. Nykyään meillä on vahvan tutkimusosaamisen ohella maailmanmitassakin merkittäviä tuotantolaitoksia; tällaisia ovat esimerkiksi teollisuusentsyymejä valmistavat laitokset luvulla bioteknologiaan nojaavaa tuotanto-osaamista on ryhdytty hyödyntämään myös perinteisen teollisuuden aloilla. On oivallettu sellaisten tekniikoiden tarve, joiden avulla luontoa voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. Bioteknologia on nykypäivänä avainasemassa tiellä kestävään kehitykseen. Suomen toimiva innovaatioympäristö on jo pitkään nauttinut kansainvälistä arvostusta. Tekes vaikuttaa maamme innovatiivisen kehityksen keskiössä. Riskirahoittajana ja luotettavana verkottajana olemme tukeneet osaamispohjan kasvua ja vahvistaneet suomalaisosaamisen kansainvälistä kilpailukykyä. Toiminta on ollut tuloksellista. Yhteistyössä on luotu kannattavaa liiketoimintaa ja useita menestyneitä, elämäämme huomaamattomasti helpottavia tuotteita arkipäivän biotekniikkaa. On myös hienoa, että teollisuuden ja ympäristötyön edustajat ovat löytäneet 2000-luvulla yhteisen sävelen. Molemmat haluavat edistää sellaista toimintaa, jolla varmistetaan ettei maapallomme kestokykyä ylitetä. Kuten WWF:n ansiokkaassa raportissa vuodelta 2009 todetaan, on teollisella biotekniikalla luonnonmukaisena tekniikkana merkittävä rooli pyrittäessä alentamaan kasvihuonekaasujen määrää. Tekesin viisivuotinen ohjelma SymBio Biotekniikasta tuotantoon päättyi loppuvuonna Ohjelmalla laajennettiin bioteknisten tuotantomenetelmien käyttöä eri teollisuuden aloilla ja ympäristön puhdistuksessa. Sen avulla koottiin eri alojen toimijoita yhteen ja tarjottiin areena, jolla osallistujat saattoivat oppia toisiltaan. Ohjelman päättyessä teollisuus ottaa vetovuoron itselleen. Näköalat tulevaisuuteen jatkuvat siis hyvinä. Tästä raportista löydät kuvauksen SymBio-ohjelman toiminnoista ja tuloksista. Antoisia lukuhetkiä! Teppo Tuomikoski SymBio-ohjelman päällikkö, Tekes 5

6 Sisältö Esipuhe 5 SymBio-ohjelma lyhyesti 8 SymBio Programme in brief 10 1 SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma 12 Ohjelman yleiskuvaus 13 Ohjelman tausta, tavoitteet ja painopistealueet 13 Ohjelman hallinto ja organisaatio 13 Tutkimusalueet 14 Alkujakso Loppujakso Kansainväliset yhteishaut 15 Tutkimusprojektien rahoitus 16 SymBio-ohjelma tuotti sovellettavaa ja uusia yhteistyöhaasteita 18 Ohjelman toiminnot ja palvelut 20 Tuotteistamisklinikka 20 Verkottaminen 20 Muut aktivointipalvelut 21 Viestintä 21 Kansainvälinen yhteistyö 22 Eurooppalaiset rahoitusohjelmat 23 IBC Finland teollisen bioteknologian klusteri 24 Yhteenveto ohjelman tuloksista 25 Yritysprojektit 25 Julkisen tutkimuksen projektit 26 Ohjelman vaikutukset liiketoimintaan 27 Kehitettyjä tuotteita ja menetelmiä 27 2 SymBio-ohjelman projektit 29 Julkisen tutkimuksen projektien kuvaukset 30 Prosessien kehitys 30 Uusien lipidejä muokkaavien entsyymien hyödyntäminen teollisissa prosesseissa 30 Laktaasien tuotto, muokkaus ja sovellukset 31 Maitorasvan uudet prosessointiteknologiat ja käyttösovellukset 32 Uusien kemoentsymaattisten synteesimenetelmien ja biokatalyyttien kehittäminen 33 Uusia biokatalyyttejä metagenomisista kirjastoista 34 Pohjoisten marjojen sivuvirtatuotteista saatavien arvokkaiden yhdisteiden eristäminen ja rikastaminen elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin 36 Bioaktiivisia materiaaleja maataloudelle puunjalostusteollisuuden sivuvirroista 36 Teurastamosivutuotteista saatavien sivujakeiden uudet prosessointimenetelmät ja hyötykäyttökohteet 37 Bioprosessien tehostaminen 39 Bioliuotukseen perustuva jätemateriaalien ja kuonien kustannustehokas jalostaminen 40 Prosessien hallinta ja optimointi 41 Bioteknisen tuotantoprosessin hallinta 41 Biologisen jätevedenpuhdistuksen hallinta ja optimointi 43 Biotekniikan ympäristösovellukset 44 Metallipitoisten jätteiden biologinen kokonaishallinta 44 Pilaantuneen maan in situ -kunnostus kattavaksi 45 Pilaantuneen maan biopuhdistus sienillä 46 VESITURVA Biologisen jätevesipuhdistuksen tehon parantaminen 47 Kansainväliset yhteisprojektit (ERA-IB) 49 Terapeuttisten proteiinien tehostettu tuotto käyttäen useita mikrobi-isäntiä 49 Uusia entsyymejä luonnonrasvojen muokkaamiseen funktionaalisiksi kemikaaleiksi 49 Räätälöityjä entsyymejä proteiinimuokkauksen avulla 50 Lujuusominaisuuksien parantaminen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentäminen entsymaattisilla käsittelyillä ligniinipitoisista biopolymeereistä ja komposiiteista 52 Prosessin kehittäminen arvokkaiden tuotteiden valmistamiseksi hyödyntämällä yksivuotisten kasvien lignoselluloosamateriaalin hiilihydraatti- ja ligniiniosaa 53 Astiinin biosyteesin monientsyymijärjestelmä ja sen käyttö astiinin heterologisessa tuotossa 53 Yritysprojektien julkiset tiivistelmät 54 Uudet pesuaineproteaasit ja -amylaasit 54 Toisen sukupolven pesuaineproteaasi 54 Uudet innovatiiviset ja herkulliset leipomohyvinvointituotteet 54 Geeniterapiassa käytettävien lentivirusvektorien tuottaminen ja puhdistaminen kliinisiin kokeisiin 54 Sivutuoteprosessin kehittäminen 54 Kaupallistettavan tuorelihatuotteen valmistus- ja pakkausprosessin kehittäminen 54 Implementing an enzyme engineering technology platform for the provision of tailor-made enzymes for biocatalytic synthesis 54 EnBase Product Portfolio Development Project BioSilta Oy:n ja sen EnBase-tuoteperheen kehittäminen 55 Uudet helppokäyttöiset dehydroidut EnBase kasvualustat 55 6

7 Biotekniset tuottoprosessit lääketeollisuudessa: Prosessien kehitys ja hallinta 55 Biokatalyysi semisynteettisten aineiden prosessissa 55 Kompleksisten lääkeaineiden biotekniset tuotantoteknologiat 55 Genome mining for drug discovery: Activation of silent biosynthetic gene clusters, EIB Ge 55 Bioprosessien mallinnus liiketoiminnan kehittämiseksi 56 Kestomakkaran uudet raaka-aineet 56 Rational antibody design by de novo protein sequencing and affinity maturation 56 Kalamassasta uusia tuotteita kauppaan 56 Enhanced Mechanical Pulp 56 Clean III puhtaampi paperi, prosessi ja ympäristö 56 New Functionality 56 Bioprocesses in resource efficient utilization of biomass 57 Orgaanisten happojen talteenotto biomassasta 57 Ad-VEGF-C:n prekliininen kehitys sisältäen GMP-tuotannon ja biodistribuutio/toksikologia-tutkimuksen 57 Lihan ja lihavalmisteiden säilyvyyden ja tuoteturvallisuuden parantaminen suojabakteerien avulla 57 Development of Scaleable Production Process for Rapid Acting Therapeutic Protein 57 MetGen MetZyme 57 Bionucleosides 57 Biopulping 57 Entsyymien annostelu ja optimointiyksikkö 58 Orgaanisen materiaalin poistaminen pilaantuneesta alustasta sienillä 58 Biomodification of fibers for novel papermaking applications 58 Biomuokatut kuidut paperinvalmistuksessa 58 Rekombinantti vasta-aineiden tuotantomenetelmän kehittäminen 58 Improvement of malting and brewing process efficiency and quality by applying biotechnological tools 58 Understanding and managing yeast physiology and performance in VHG fermentations 58 Uudet menetelmät panimokäymisen lyhentämiseksi ja prosessin tehostamiseksi 58 Optisesti puhtaiden lääkeaineiden kehitys 59 Biokatalyyttiset reaktiot 59 Bioteknologiaa ja kansainvälistämistä siemenperunalle 59 Kalajauhoa korvaavat proteiinit 59 Improvement of industrial protein production 59 Proteiinituoton parantaminen säätelygeenien muokkauksella 59 Pilaantuneiden sedimenttien biologinen kunnostus 60 Development of rapid assays for quality control of paper and board products 60 Sustainable Engineering of Low-cost Microfibrillated Aggregates 60 Rapid microbial panel for management of the packaging board process Nopea mikrobien määritysmenetelmä pakkauskartongin valmistuksessa 60 Boosting cellulose refinery with enzymes and biocatalysts 60 Minimukulatuotannon tehostamien uusien teknologioiden avulla kansainvälisille markkinoille 60 Bioliuotusprosessin jatkotutkimus 60 Bioliuotusprosessin loppututkimus 61 Rumen Reactor Development Programme Kehitysprojekti Pötsireaktori 61 Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden jatkojalostus 61 Fysikaalinen muokkaus ja ristisitovat entsyymit maitotuotteissa 61 Propionikäymisen hallinta 61 Terveysvaikutteisten maitoproteiinien valmistustekniikka 62 Makua mikrobivalmennuksella 62 Ideaalijuusto 62 Funktionaalisen maitohappobakteerin tuotantoteknologian kehitys 62 Toward dairy innovations by relating properties with structure and process 62 Liitteet 1 Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot 64 2 Ohjelman tapahtumat 66 3 Julkaisut ja selvitykset 68 4 Tuotteistamisklinikka Commercialization Plan 69 5 Tuotteistamisklinikka Scorecard-kysymykset 70 6 Ohjelman viestintämateriaalia Projektikuvaukset 71 7

8 SymBio-ohjelma lyhyesti SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma käynnistettiin Peruslähtökohtana oli ajatus, että bioteknologia voi tarjota useille eri teollisuudenaloille ratkaisuja tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon. Tavoitteena oli kehittää biotekniikkaa hyödyntäviä tuotanto- ja käsittelyprosesseja sekä menetelmiä ympäristön biotekniseen puhdistamiseen. Näin haluttiin vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa. Perinteistä biotekniikkaa on hyödynnetty elintarviketeollisuudessa kautta aikojen. Myös lääketieteellisissä sovelluksissa biotekniikan tarjoamat hyödyt on ymmärretty jo pitkään. Kuitenkin vasta 2000-luvulla biotekniikka alkoi levittäytyä laajasti eri teollisuuden aloille, kuten metsä-, kemian-, energiaja kaivosteollisuuteen sekä ympäristöliiketoimintaan. SymBioohjelman tavoitteena oli auttaa suomalaista teollisuustuotantoa hyödyntämään aiempaa enemmän kustannus- ja ekotehokkaita bioprosessiteknisiä ratkaisuja tuotannossaan. Ohjelman painopiste oli yritysprojekteissa. Ohjelmassa oli lisäksi kaksi kansallista ja kaksi kansainvälistä julkisen tutkimuksen hakua. Ohjelma avattiin kesällä 2006 yrityksille suunnatulla projektihaulla, jonka pääteemat olivat: 1) bioteknologiaa hyödyntävien tuotanto- ja käsittelyprosessien kehittäminen ja tehostaminen sekä 2) biotekniikan ympäristösovellukset. Nämä olivat pääteemoina myös ohjelman myöhemmissä hauissa sekä yritys- että julkisen tutkimuksen puolella. Yritysprojektien haku oli avoinna jatkuvana koko ohjelman ajan, kun taas julkisella puolella käytettiin hakuaikoja. Julkisen tutkimuksen hauissa etsittiin projekteja, jotka täyttivät yritysosaamisessa kriittisiä aukkoja. Niillä haluttiin tukea yritysprojektien toteutusta ja niissä tuli kehittää yritystoiminnalle tärkeitä tulevaisuuden teknologioita. Yhtenä SymBio-ohjelman tavoitteena oli lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Tällä täytettiin suomalaisessa osaamisessa olevia aukkoja ja lisättiin projektien haasteellisuutta. Tätä aktivoidakseen Tekes liittyi mukaan teollista biotekniikkaa rahoittavaan eurooppalaisten kansallisten rahoittajaorganisaatioiden yhteenliittymään, ERA-IB:een eli teollisen biotekniikan ERA-NET -verkostoon. Verkosto, jonka tavoitteet olivat yhteneväiset SymBio-ohjelman tavoitteiden kanssa, mahdollisti kansainväliset yhteishaut. Myös EU:n 7 puiteohjelman KBBEohjelman rahoitushaut olivat merkittävä rahoituslähde alan tutkimukselle Suomessa. Ohjelman alkupuolella järjestettiin verkottumismatkat Japaniin, Saksaan ja Englantiin sekä Hollantiin kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Ohjelmassa järjestettiin lähes 60 erilaista seminaaria, työpajaa, vierailukäyntiä, info- ja koulutustilaisuutta. Näiden lisäksi perustettiin julkisen tutkimuksen projekteja auttamaan tuotteistamisklinikka-palvelu, jonka tehtävä oli edistää kehitetyn osaamisen hyödyntämistä ja tuotteistamista liiketoiminnaksi. Tuotteistamisklinikan avulla projektit laativat konkreettiset hyödyntämissuunnitelmat, joiden etenemistä myös seurattiin. Tuotteistamisklinikassa tunnistettiin projekteille yhteisiä teknologiaan, immateriaalioikeuksiin, markkinatietouteen sekä hyödyntämisreitteihin liittyviä haasteita ja pullonkauloja. Näin saadun tiedon pohjalta suunniteltiin koulutusten aiheita. Ohjelman osallistujat tulivat hyvin monenlaisilta teollisuudenaloilta, mikä oli suuri haaste tapahtumien ja verkostoitumisvierailujen sisältöjen suunnittelulle. Valitako sisällöksi tiukasti fokusoitu alue, joka kiinostaa suuresti vain tiettyä osallistujaryhmää vaiko laaja alue, josta jokainen löytää oman teollisuudenalansa kannalta sekä kiinnostavia että vähemmän kiinnostavia osioita? Ohjelmassa pyrittiin alusta lähtien aktiivisesti edistämään alojen välistä tiedon ja osaamisen vaihtoa. Ohjelman kuluessa osallistujien näkökulmat lähentyivät selkeästi toisiaan ja yhteinen kieli löytyi. Tämä on tärkeä saavutus. Verkostoitumispäivillä esiteltiin projektien tavoitteita ja tuloksia. Näin jaettiin tietoa osaamisesta ja yhteistyötarpeista. Vuosiseminaarit olivat toinen keskeinen vuosittainen verkottumistapahtuma. Teematyöpajoissa käsiteltiin valikoituja tarkemmin rajattuja aiheita. Ohjelman viimeisenä vuonna järjestettiin kotimaisia verkottumismatkoja, joilla tutustuttiin ohjel- 8

9 massa rahoitettuihin projekteihin paikan päällä. SymBio-ohjelman viestinnän pääkohderyhmiä olivat suuri yleisö ja päätöksentekijät. Tätä varten järjestettiin toimittajatapaamisia, joissa taustoitettiin ohjelmassa syntyneitä sovelluksia ja innovaatioita. Lisäksi laadittiin tiedotusmateriaaliksi soveltuvia projektikuvauksia eräistä ohjelman mielenkiintoisimmista projekteista. Ohjelman puolivälissä tehdyn väliarvioinnin yhteydessä laadittiin kaksi raporttia (Aktivoiva ennakointi ja Evaluation of bioprocessing expertise in Finland), joissa arvioitiin Suomen teollisen biotekniikan tilaa. Niitä käytettiin osviittana määritettäessä ohjelman toisen puoliskon painopisteitä ja toimintoja. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 80 projektia, joista 58 oli yritysprojekteja ja 22 julkisen tutkimuksen projekteja. Tekes rahoitti projekteja yhteensä noin 32 miljoonalla eurolla; osallistujien oma rahoitus oli saman suuruinen. Ohjelman kokonaisbudjetiksi muodostui näin 65 miljoonaa euroa. Tekesin rahoituksesta kaksi kolmasosaa kohdistui yritysprojekteihin ja yksi kolmasosa julkisen tutkimuksen projekteihin. Yritysten tekninen osaaminen ja markkina-asema kasvoivat näiden myötä selvästi. Yritysprojekteissa kehitettiin 14 tuotetta, 21 tuotantoprosessia, 9 palvelutuotetta ja 14 menetelmää yritysten omaan käyttöön. Myös julkisen tutkimuksen projekteissa kehitettiin prosesseja ja tuotteita, joista moni siirtyi jo ohjelman aikana teollisuuden käyttöön. Koti- ja kansainvälinen yhteistyö kasvoivat selvästi. Ohjelmassa rahoitettujen projektien odotetaan tuottavan tavoitevuonnaan liikevaihtoa noin 300 miljoonaa euroa, josta vientitulona noin 200 miljoonaa euroa. Suuret yritykset tuottavat tästä liikevaihdosta 40 % (113 M ) ja pk-yritykset 60 % (180 M ). Lisäksi vielä käynnissä olevat yritysprojektit ovat arvioineet tavoitevuoden liikevaihto-odotuksikseen yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Ohjelma päättyi suunnitellun mukaisesti vuodenvaihteessa Myös jatkossa Tekes rahoittaa alan t&k-toimintaa osana normaalia rahoitustoimintaansa. Luonnonvarat ja kestävä talous on valittu Tekesin uudessa strategiassa yhdeksi kuudesta painopistealueesta, jotka suuntaavat ohjelmatoimintaan ja erityisesti julkiseen tutkimukseen varattujen resurssien käyttöä lähivuosina. Myös EU:n puiteohjelmat ovat edelleen merkittävä rahoituslähde teollisen biotekniikan kehittämishankkeisiin. Erityisen myönteistä on, että SymBio-ohjelman päättyessä teollisuus siirtyy vetovuoroon alan kehittäjänä ja on perustamassa maahamme teollisen biotekniikan klusterin. 9

10 SymBio -programme in brief The SymBio Industrial Biotechnology programme was launched in June The starting point for the programme was to provide several sectors of industry with solutions based on biotechnology for effective and environmentallyfriendly production. The aim was to contribute to the development of bioproduction and bioprocessing methods as well as tools for the biotechnical purification of the environment in order to strengthen the competitiveness of companies and generate new business. Traditional biotechnology has been employed in the food industry throughout the ages. Also in the pharmaceutical industry, the benefits offered by biotechnology have been understood for a long time. However, it was not until the 2000s that biotechnology began to have a more significant impact on different sectors of industry, such as the forest, chemical, energy and mining industries and the environmental industry. The aim of the SymBio programme was to help Finnish industrial production make wider use of cost-efficient and eco-efficient bioprocess solutions. The main focus of the programme was in company projects. In addition, it included four calls for applications in the area of public research, two for domestic and two for international projects. The programme was launched in the summer of 2006 with a call for applications targeted at companies and concentrating on the following main themes: 1) developing and increasing the efficiency of bioproduction and bioprocessing methods and 2) environmental applications of biotechnology. These remained the main themes in the allocation of funding throughout the programme for both companies and public research. Companies were able to apply for funding on a continuous basis, whereas specific application periods were applied for public research. Public research was funded with the aim of finding projects to fill critical gaps in expertise among the companies. These projects would then support the implementation of company projects and develop future technologies important for business. One objective of the SymBio programme was to increase international cooperation. The element of international cooperation was used to fill in gaps in Finnish expertise and increase the challenge entailed in the projects. In order to further activate this aspect of the programme, Tekes joined ERA- IB, the Industrial Biotechnology ERA-NET network, a cooperation programme of European national funding organisations funding industrial biotechnology. The goals of the network were similar to those of the SymBio programme, and it provided a concrete channel for international joint application processes. The KBBE programme of the EU s Seventh Framework Programme was also a significant funding source for Finnish research in the field. In addition to the joint application processes, in the early part of the programme, international networking visits were organised to Japan, Germany, UK and the Netherlands with the aim of enabling international cooperation. A total of 60 different seminars, workshops, visits and information and training events were organised within the programme. In addition to this, a commercialisation clinic was established to support public research projects; the aim of the clinic was to promote the utilisation and commercialisation of the expertise generated in the projects into business. With the help of the commercialisation clinic, the projects created concrete commercialization plans, the progress of which was also monitored. The commercialisation clinic was used to identify challenges and bottlenecks associated with technology, intellectual property rights, marketing knowledge and utilisation channels common to the projects. Information obtained in this manner was used to plan training workshops. The programme participants came from very different sectors of industry, which created a great challenge in terms of planning the contents of the events and networking visits. From the beginning, the programme aimed to actively promote cross-sectoral exchange of information and expertise. Should the events be structured around a tightly-focused 10

11 topic, where all content is highly interesting from the viewpoint of a certain industry, or a more general topic, where everyone is able to find something that is of great interest to them but also aspects that will be less crucial for their particular sector of industry? As the programme progressed, the viewpoints of the participants grew closer and the participants were able to find a common language. This is one of the major achievements of the programme. At SymBio Networking Days, the projects were able to present their goals and results. This was an important way to disseminate information on expertise and cooperation-related needs. Annual seminars were another central opportunity for networking. Thematic workshops focused on more narrowly defined topics. In the last year of the programme, networking visits were organised in Finland that allowed the participants to learn about projects funded in the programme first hand. The main target groups for communications by the Sym- Bio programme consisted of the general public and policy makers. In order to support the aims related to communication, press meetings were organised that provided background information about applications and innovations generated in the programme. In addition, project descriptions were prepared of the most interesting projects to be used as material for communications. Two reports were prepared in connection with the interim evaluation carried out halfway through the programme: Aktivoiva ennakointi (Activating Foresight) and Evaluation of Bioprocessing Expertise in Finland. The aim of the reports was to assess the status of industrial biotechnology in Finland. The reports were used as reference material when determining focuses and activities for the second part of the programme. In total, 80 projects received funding from the programme: 58 were company projects and 22 public research projects. The amount of funding allocated to the projects by Tekes was EUR 32 million, a sum matched by the same funding share provided by the participants themselves. The total budget of the programme was thus EUR 65 million. Two thirds of the Tekes funding was allocated to company projects and one third to public research projects. The technological expertise and the market position of the companies were clearly improved through their participation in the programme. The company projects developed 14 products, 21 production processes, 9 service products and 14 methods to be used by the companies themselves. The public research projects also developed processes and products many of which were adopted into industrial use already during the programme. Cooperation with both Finnish and international actors increased significantly. In their target year, the projects funded in the programme are expected to produce an annual turnover of some EUR 300 million, out of which the share of export income is estimated at approximately EUR 200 million. Out of this estimated turnover, 40% ( 113 M) would be produced by large companies and 60% ( 180 M) by SMEs. In addition, the currently active company projects have estimated their combined expected annual turnover for the target year at some EUR 400 million. The program ended as planned in the end of Also in the future Tekes funds R&D-activities in the sector as part of its normal operations. Natural resources and bioeconomy is chosen as one of the six focus areas, that directs Tekes programmes and the use of resources reserved especially for public research in the coming years. Also EU s Seventh Framework Programme is still a significant funding source for research in the field of industrial biotechnology. Especially positive is that while the SymBio-program is ending the industry has taken the lead as developer of the field and is establishing an industrial biotechnology cluster. The program ended as planned in the end of Also in the future Tekes funds R&D-activities in the sector as part of its normal operations. Natural resources and bioeconomy is chosen as one of the six focus areas, that directs Tekes programmes and the use of resources reserved especially for public research in the coming years. Also EU s Framework Programmes continue to be a significant funding source for research in the field of industrial biotechnology. Especially positive is that as the SymBio-program is ending, the industry has taken the lead as developer of the field and is establishing an industrial biotechnology cluster. 11

12 1 SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma 12

13 Ohjelman yleiskuvaus Ohjelman tausta, tavoitteet ja painopistealueet SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelmaa ( ) käynnistettäessä teollinen biotekniikka oli vahvasti nousemassa keskeiseksi prosessiteollisuuden uudistajaksi. Vielä 2000-luvun alussa biotekniikan oli nähty liittyvän erityisesti lääketieteen sovelluksiin. Pikkuhiljaa teollinen biotekniikka tai ns. valkoinen biotekniikka alkoi nousta esille sekä globaalissa, eurooppalaisessa että suomalaisessa keskustelussa. Oivallettiin mahdollisuus sisällyttää bioteknisiä tuotantovaiheita erilaisiin teollisiin tuotantoprosesseihin. Perinteistä biotekniikkaa on hyödynnetty kautta aikojen erityisesti elintarvikesovelluksissa, esimerkiksi käymis- ja hapatusprosesseissa. Vasta 2000-luvulla biotekniikka alkoi levittäytyä laajasti eri teollisuudenaloille, kuten metsä-, kemian-, energia- ja kaivosteollisuuteen sekä ympäristöliiketoimintaan. Tämän kehityksen moottoreita olivat tarve löytää vaihtoehtoja uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle, tarve ympäristöystävällisempään tuotantoon sekä bioteknologian tekniset kehitysaskeleet. Oivallettiin, että bioprosessiteknologian keinoin voidaan tehostaa tuotantoprosesseja ja saada aikaan täysin uusia tuotteita eri teollisuudenaloilla. Teknologisten haasteiden ohella bioteknisten innovaatioiden käyttöönottoa teollisuudessa ovat rajoittaneet asenteet. Biotekniset prosessit perustuvat entsyymien tai solujen käyttöön kemikaalien sijasta. Biotekniikan soveltaminen edellyttää sen vuoksi hyvin erilaista osaamista kuin perinteinen prosessitekniikka. Perinteisen teollisuuden puolella biotekniikka onkin pitkään koettu vieraaksi alaksi ja sen tarjoamille uusille mahdollisuuksille on avauduttu hitaasti. SymBio-ohjelman yhtenä peruslähtökohtana oli ajatus siitä, että bioteknologia voi tarjota useille eri teollisuudenaloille ratkaisuja tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon. Myös kehityskaaren tutkimuksesta liiketoiminnaksi nähtiin teollisen biotekniikan alueella olevan lyhyempi kuin useissa muissa biotekniikan sovelluksissa. SymBio-ohjelman tavoitteena oli uudistaa teollisuutta biotekniikan keinoin ja yhdistämällä bioteknologiaa muihin teknologioihin. Ohjelmassa kehitettävien sovellusten haluttiin parantavan tuotanto- ja käsittelyprosesseja tai tarjoavan uusia työkaluja ympäristötekniikkaan. Lisäksi haluttiin, että bioteknologiaosaaminen yhdistyy perinteisen teollisuuden prosessiosaamiseen. Ohjelmalla haluttiin edistää bioteknologian siirtymistä laajasti eri teollisuudenaloilla toimivien yritysten käyttöön. Lisäksi haluttiin varmistaa, että Suomen kilpailukyky bioprosessiteknologian ja ympäristöbioteknologian alueella vahvistuu ja kasvaa tuottaen uutta yritystoimintaa. Tavoitteena oli, että ohjelman seurauksena suomalaisessa teollisuustuotannossa hyödynnettäisiin aiempaa enemmän kustannus- ja ekotehokkaita bioprosessiteknisiä ratkaisuja. SymBio-ohjelman toiminta-ajatuksena oli vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Ohjelma toteutettiin siksi tarvelähtöisesti ja teollisuusvetoisesti. Ohjelma käynnistyi kesällä 2006 yritysten projektien haulla. Yrityshaun tulosten perusteella määritettiin julkisen tutkimuksen projektien haun painopistealueet. Ohjelman hallinto ja organisaatio SymBio-ohjelmaa johti Tekesin nimeämä johtoryhmä. Tekes kutsui johtoryhmän jäsenet ja nimitti puheenjohtajan. Johtoryhmän jäsenet antoivat vaitiolovakuutuksen. Johtoryhmä kokoontui ohjelman aikana yhteensä 19 kertaa. Johtoryhmän päätehtävänä oli ohjelman strateginen suuntaaminen sekä 13

14 ohjelman painotuksista ja toimintatavoista päättäminen niin, että ohjelmalle halutut tulokset ja vaikutukset saavutetaan. Johtoryhmän jäsenet olivat henkilöedustajia, eivätkä siis johtoryhmätyöskentelyssä edustaneet taustaorganisaatioitaan. Ohjelman johtoryhmään kuuluivat: Matti Harju, puheenjohtaja (Valio Oy) Saara Hassinen (Suomen Bioteollisuus ry, SalWe Oy) Kari Luukko (UPM) Terhi Puranen (Roal Oy) ( ) Mikael Svedman (Kemira Oyj) ( ) Teppo Tuomikoski (Tekes) Riina Rantsi (Niska-Nyyssönen Oy) Kristiina Ylihonko (Galilaeus Oy) Saila Seppo (Suomen Akatemia) Esa Aittomäki (Rintekno Oy) ( ) Eero Kiljunen (Orion Oyj) ( ) Ilkka Kruus (Danisco Sweeteners Oy) ( ) Jari Vehmaanperä (Roal Oy) ( ) Ohjelmapäällikkönä toimi Teppo Tuomikoski. Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman toimintojen organisoinnista, ohjaamisesta, valvonnasta ja budjetoinnista. Lisäksi hän toimi ohjelman toteutuksessa avustavan tiimin vetäjänä. Ohjelmatiimissä ovat työskennelleet Tekesin asiantuntijat Hanna Rantala, Maritta Perälä-Heape, Pia Salokoski, Heli Karjalainen, Erja Ämmälahti, Tiina Rajamäki, Pirjo Hakanpää, Pekka Yrjölä, Outi Suomi, Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen ja Raimo Pakkanen. Sym- Bio-ohjelman vastuullisina johtajina ovat toimineet Tekesin toimialajohtajat Ari Grönroos ja Minna Hendolin. Ohjelman koordinaattoriorganisaationa toimi Innomedica Oy. Koordinaattoreina toimivat Tanja Dowe, Solveig Sjöblom ja Johanna Furuhjelm. Avustavissa koordinointitehtävissä toimivat Tero Piispanen (2006), Michael Jones ( ), Satu Järvenpää ( ) ja Mirva Tamppinen ( ). Koordinaattorin tehtävänä oli tuottaa ohjelman tukipalvelut ja koordinoida ohjelmatoimintoja johtoryhmän ja ohjelmapäällikön ohjauksessa. Tutkimusalueet Alkujakso Ohjelma käynnistyi yritysprojektien haulla kesäkuussa Haun teemat olivat: 1) bioteknologiaa hyödyntävien tuotanto- ja käsittelyprosessien kehittäminen ja tehostaminen sekä 2) biotekniikan ympäristösovellukset. Lisäksi aiheena olivat näillä sovellusalueilla tarvittavat tukiteknologiat, kuten analytiikka, mittaukset, mallinnus sekä entsyymien ja tuotanto-organismien muokkaus. Yritykset saattoivat hakea rahoitusta projekteilleen koko ohjelman keston ajan. Yrityshakujen pohjalta määritettyjen tarpeiden perusteella avattiin ensimmäinen julkisen tutkimuksen projektien yhteishaku loppusyksystä Tämän haun painopistealueet olivat: 1) bioteknisten tuotanto- ja käsittelyprosessien kehittäminen teolliseen tarpeeseen, 2) biokatalyyttisten tuotantoprosessien hallinta ja optimointi, 3) biotekniset menetelmät pilaantuneen ympäristön, erityisesti jätevesien ja maaperän puhdistuksessa. Bioenergiatuotteiden kehittäminen suljettiin sekä tässä että ohjelman myöhemmissä hauissa pois hakuteemoista, koska tämä aihepiiri sisältyi Tekesin hieman myöhemmin käynnistämään Biorefine Uudet biomassatuotteet ( ) -ohjelmaan. Julkisen tutkimuksen haussa tavoitteena oli löytää projekteja, jotka täyttävät yritysosaamisessa kriittisiä aukkoja. Julkisen tutkimuksen projekteilla haluttiin tukea yritysprojektien toteutusta ja kehittää yritysten tulevaisuuden toiminnalle tärkeitä teknologioita. Haku tuotti 53 aiehakemusta, joista varsinaiseen hakuun kutsuttiin 17 hakemusta. Näistä rahoitettiin yhdeksän hankekokonaisuutta. Yritysrahoituksen osuus julkisen tutkimuksen projekteissa vaihteli prosenttiin ja oli yhteensä miljoona euroa. Tekes sitoi julkisen tutkimuksen projekteihin 4,9 miljoonaa euroa ja varautui lisäksi käyttämään samojen projektien jatkorahoitukseen 1,4 miljoonaa euroa. Loppujakso Syksyllä 2008 tehtiin ohjelman väliarviointi aktivoivan ennakoinnin prosessina. Prosessissa tuotettiin kolme pääteemaa, jotka olivat kustannustehokas tuotanto, uusien tuotteiden kehittäminen ja uusien menetelmien ja työkalujen kehittäminen. Kunkin pääteeman alle ideoitiin ennakointityöpajoissa alateemoja, jotka arvioitiin suomalaiselle teollisuudelle tärkeiksi kehityskohteiksi. Laajalle kohdejoukolle lähetetyn kyselyn perusteella alateemoista tärkeimmiksi määritettiin tärkeysjärjestyksessä: hävikki, sivuvirtojen arvoaineet, eri teknologioiden yhdistely, raaka-aineiden tehokas käyttö ja bulkkientsyymien edullinen tuotto. 14

15 Aktivoivan ennakointiprosessin tuloksien ja johtoryhmän esityksen perusteella Tekes määritteli ohjelman toisen jakson yrityshaun teemoiksi: 1) bioteknologiaa hyödyntävien, ympäristömyönteisten teollisuusprosessien kehittäminen ja tehostaminen sekä 2) bioteknologia ympäristösovelluksissa, sisältäen in situ -kunnostusten kokonaiskonseptien kehittämisen. Yrityshaku oli avoinna jatkuvasti kuten ensimmäiselläkin jaksolla. Ohjelman toinen kansallinen julkisen tutkimuksen yhteishaku järjestettiin vuoden 2009 alussa. Aktivoivan ennakointiprosessin tulosten ja johtoryhmän esityksen perusteella tämän haun teemoiksi määritettiin 1) Taloudellisesti tehokkaiden uusien tai käytössä olevien bioteknologisten tuotantoprosessien kehittäminen teolliseen tarpeeseen, erityisesti painottaen eri teknologioiden (kemia ja muut) käytön yhdistämistä bioteknologiaan samassa prosessikokonaisuudessa sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista bioteknologisin keinoin; 2) Kokonaisratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen haitta-aineilla pilaantuneiden vesien ja maaperän puhdistukseen. Julkisen tutkimuksen yhteishakuun saatiin 17 aiehakemusta. Varsinaiseen hakuun kutsuttiin 11 projektiehdotusta, joista rahoitettiin 7 projektikokonaisuutta. Näitä Tekes rahoitti 3 miljoonalla eurolla; yritysten rahoitusosuus oli euroa. Kansainväliset yhteishaut Yhtenä ohjelman tavoitteena oli kansainvälisen yhteistyön lisääminen, millä pyrittiin täyttämään suomalaisessa osaamiskentässä olevia aukkoja ja lisäämään projektien haasteellisuutta. Tätä aktivoidakseen Tekes liittyi mukaan teollista biotekniikkaa rahoittavaan eurooppalaisten kansallisten rahoittajaorganisaatioiden ERA-NET yhteenliittymään, Towards an ERA in Industrial Biotechnology (ERA-IB). ERA-IB:n tavoitteet olivat yhteneväiset SymBio-ohjelman tavoitteiden kanssa. Verkosto järjesti vuosina 2008 ja 2010 kaksi kansainvälistä yhteishakua, jotka toimivat samalla myös SymBio-ohjelman hakuina. ERA-IB-hakujen aiheet olivat: Novel enzymes and microorganisms for new and more efficient bioprocesses Metabolic engineering for the improvement of industrial microorganisms (v. 2010: including synthetic biology approaches) Enzyme design combining rational and or evolutionary methods Development of multi-enzyme processes and modular enzymes Microbial stress under process conditions Development of new platform chemicals, including biomonomers Development of new and functionalised biopolymers Process analytical technologies for improved bioprocess understanding Scale-up of bioprocesses Innovative down-stream processing and biocatalyst recycling Biotechnological upgrading and valorisation of biorefinery byproducts 15

16 Taulukko 1: Ohjelman haut Kuva 1: Tekesin ja yritysten osuudet SymBio-ohjelman projektien rahoituksesta. Kokonaisbudjetti 65,2 M Haku Haku avautui Haku sulkeutui Ensimmäinen yrityshaku jatkuva haku Ensimmäinen kansallinen julkisen tutkimuksen haku Ensimmäinen kansainvälinen yhteishaku (ERA-IB) Toinen yrityshaku jatkuva haku Toinen kansallinen julkisen tutkimuksen haku Toinen kansainvälinen yhteishaku (ERA-IB) Julkisten toimijoiden oma rahoitus 3,7 M Yritysten oma rahoitus 29,1 M Tekesin rahoitus yrityksille 21,3 M Tekesin rahoitus julkisille toimijoille 11,1 M Samoin kuin SymBio-ohjelmasta, biopolttoaineet oli rajattu pois myös ERA-IB -haun piiristä, koska kyseistä aihetta rahoitettiin muiden ERA-NET -verkostojen kautta. Vuoden 2008 haun ensimmäiselle kierrokselle osallistui 32 kansainvälistä projektikonsortiota, joissa oli mukana yhteensä 19 suomalaista hakijaa. Suomalaiset hakijat menestyivät kansainvälisessä arvioinnissa varsin hyvin. Rahoitus myönnettiin kahdeksalle konsortiolle, joista neljässä oli mukana suomalaisia organisaatioita.tekes myönsi rahoitusta yhteishaussa menestyneille suomalaisille hakijoille yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ERA-IB -hakuun saapui 45 konsortiohakemusta, joista kymmenessä oli mukana suomalaisosallistujia (yhteensä 20 suomalaista organisaatiota). Jatkoon valittiin 25 konsortiota, joista seitsemässä oli mukana suomalaisia. Rahoitusta myönnettiin 10 projektille, joista kolmessa oli mukana suomalaisia organisaatioita. Tekes myönsi rahoitusta euroa. Tutkimusprojektien rahoitus Ohjelmassa järjestettiin kaksi kansallista ja kaksi kansainvälistä rahoitushakua sekä jatkuvasti avoin yrityshaku. Näiden kautta ohjelmaan osallistui 34 yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä 113 Kuva 2. Tekesin rahoitus yrityshankkeille teollisuusalueittain. Lääke 4,49 M Kaivos 1,06 M Moniala 1,41 M Kemia 1,31 M Elintarvike 5,99 M Metsä 6,46 M Ympäristö 1,88 M 16

17 Euroa Kuva 3. Ohjelman rahoituspäätökset yrityksille vuosittain Kuva 4. Tekesin rahoitus julkisen tutkimuksen hankkeille painopistealueittain. Kansainväliset haut 1,76 M Ympäristö 2,06 M Yritysten oma raha Tekesin raha Prosessien kehitys 6,31 M jekteillaan tai osallistumalla julkisen tutkimuksen projekteihin. Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot on lueteltu liitteessä 1. Hakujen aikataulut on esitetty taulukossa 1. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 80 hanketta, joista 58 oli yritysten projekteja ja 22 julkisen tutkimuksen projekteja. Näihin käytettiin Tekesin rahaa yhteensä 32 miljoonaa euroa, osallistujien oman rahoituksen ollessa saman suuruinen. Ohjelman kokonaisbudjetiksi muodostui näin 65 miljoonaa euroa. Ohjelman rahoitusosuudet on esitetty kuvassa 1. Ohjelman lähtökohtana oli vastata ensisijaisesti teollisuuden tarpeisiin, mistä johtuen ohjelman rahoitus painottui yritysten projekteihin. Ohjelmaan osallistui yrityksiä laajasti eri toimialoilta. Tekesin rahoitus yritysten projekteihin oli 21,3 miljoonaa euroa ja se jakaantui kuvan 2 mukaisesti. Yritysprojektien kokonaisbudjetti oli yhteensä 48,5 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta kohdistui elintarviketeollisuuden, metsäteollisuuden ja lääketuotannon prosessien kehitykseen. Lisäksi ohjelmaan kuului kaksi SymBio- ja BioRefine-ohjelmien rajapinnassa olevaa kemian alan hanketta, joiden rahoitus tuli BioRefine-ohjelman budjetista (1,3 M ). Yritykset saattoivat hakea rahoitusta ohjelmasta jatkuvasti. Kuten toivottua, yritysten aktiivisuus alueen t&k-projektien aloittamisessa kasvoi ohjelman edetessä, kuten ilmenee kuvasta 3. SymBio-ohjelmassa rahoitettiin 22 julkisen tutkimuksen hanketta yhteensä 11,1 miljoonalla eurolla. Näiden kokonaisbudjetti oli yhteensä 16,7 miljoonaa euroa. Yritysten rahoitus näihin projekteihin oli 1,9 miljoonaa euroa eli keskimäärin 11,4 %. Julkisen tutkimuksen hankkeet kohdistuivat ohjelman painopistealueille kuvassa 4 esitetyllä tavalla. Sekä julkisen tutkimuksen että yritysrahoituksen suurin kysyntä kohdistui prosessien kehitykseen. Ympäristöbiotekniikan hankkeet muodostivat toisen merkittävän kokonaisuuden. Prosessien hallinta 0,94 M 17

18 SymBio-ohjelma tuotti sovellettavaa ja uusia yhteistyöhaasteita Perinteisillä teollisuuden aloilla biotekniikan tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan vielä varsin heikosti. SymBio-ohjelma perustettiin tämä tosiasia lähtökohtana. Ohjelman tehtäväksi asetettiin biotekniikan käytön edistäminen juuri perinteisillä sektoreilla, kuten puunjalostus-, kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuu- Harju toimi SymBio-ohjelman Valion teknologiajohtaja Martti dessa. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää uusia bio- johtoryhmän puheenjohtajana. teknisiä sovelluksia näiden teollisuudenalojen tarpeisiin. Samalla haluttiin kasvattaa ymmärrystä bioteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Tärkeänä päämääränä oli myös parantaa tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyötä biotekniikan alueella. Tulevaisuudessa biotekniikan käyttö perinteisen teollisuuden sovelluksissa kasvaa. SymBio-ohjelma lisäsi ansiokkaasti tämän sovellusalueen osaamista ja ymmärrystä. Osoituksena tästä maahamme suunnitellaan teollisen biotekniikan klusterin perustamista. Klusteri, jonka valmistelutyö on tämän katsauksen ilmestyessä meneillään, jatkaisi SymBioohjelman päätyttyä eri teollisuuden alojen yhteistyöelimenä tehtävänään edistää alan tutkimusta. Minulle oli iloinen yllätys, että projektien rahoituksen lisäksi ohjelmassa tarjottiin tutkijoille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ideoiden kaupallistamisessa ja laajemminkin liiketalouden ymmärtämisessä. SymBio-ohjelman seminaareihin saatiin esitelmöitsijöiksi kansainvälistä kärkeä edustavia liiketalouden asiantuntijoita. En tiedä, missä määrin ja millä tavoin ohjelmaan osallistuneet eri yritykset ovat ohjelman tutkimushankkeiden tuloksia hyödyntäneet tai tulevaisuudessa niitä hyödyntävät, sillä se on luottamuksellista tietoa. Oman yhtiöni, Valio Oy:n, osalta voin kertoa, että tuomme toukokuussa 2012 markkinoille ensimmäiset SymBio-projekteissa kehitetyllä teknologialla valmistetut tuotteet. Vuonna 2013 lanseeraamme lisää tuotteita, joiden valmistuksessa sovelletaan ohjelmassa kehitettyä teknologiaa. Uskon, että Valion tavoin monet muutkin yritykset ovat pystyneet hyödyntämään tuloksia omassa liiketoiminnassaan. Arvioisin teollisuuden ohjelmalle asettamien odotusten ja tavoitteiden toteutuneen kaiken kaikkiaan varsin hyvin. Myös tutkijoiden ja teollisuuden edustajien väliset yhteydet paranivat ja alan tutkijoiden osaaminen vahvistui. Tutkimuslaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa. Odotimme johtoryhmässä korkeatasoisempia projektiehdotuksia julkisessa haussa. Hakemusten perusteella saattoi päätellä, ettei yliopistoissa olla vielä totuttu yhteistyöhön teollisuuden kanssa. Yhtä lailla teollisuudelta tulleissa projektihakemuksissa saattaa olla aihetta arvosteluun. Yrityshakemukset ovat luottamuksellisia, emmekä näin ollen päässeet johtoryhmässä niitä ruotimaan. Tulevia vastaavia ohjelmia suunniteltaessa kannattaa mielestäni kiinnittää erityistä huomiota myös ohjelmaan osallistuvien yleiseen kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen liittyvien tapahtumien suunnitteluun. Sym- 18

19 Bio-ohjelmassa järjestettiin tutustumismatkoja biotekniikan teollisuus- ja tutkimuslaitoksiin. USA:han suunnitellusta verkottumismatkasta luovuttiin laimean kiinnostuksen vuoksi. Jälkiviisautta soveltaen voisi sanoa, että osan matkoista olisi ehkä voinut järjestää teollisuusaloittain ja tiedottaa niistä jopa vielä aikaisemmin kuin nyt tehtiin. Keskenään hyvin erilaisten teollisuudenalojen sisältyminen ohjelmaan oli haasteena myös johtoryhmätyöskentelyssä. Osittain tästä syystä johtoryhmän kokoonpanoakin muutettiin hieman ohjelman puolivälissä. Ajan myötä sekä jäsenten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin että johtoryhmätyöskentely kehittyivät. Haluankin kiittää kaikkia johtoryhmän jäseniä rakentavasta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu Eero Kiljuselle, joka toimii myös edellä mainitun Sym- Bio-ohjelman jatkohankkeen, teollisen biotekniikan verkoston, valmistelutyön vetäjänä. Kiitokset kuuluvat myös energisille ohjelman koordinaattoreille Innomedica Oy:stä. SymBio-ohjelman aikana he saattoivat päätökseen myös monta vauvaprojektia ohjelman siitä mitenkään kärsimättä. Lopuksi esitän kiitokseni Tekesille ja ohjelman päällikölle, Teppo Tuomikoskelle, joka jaksoi kärsivällisesti kuunnella meidän teollisuuden edustajien näkemyksiä ja kommentteja. Matti Harju 19

20 Ohjelman toiminnot ja palvelut Tuotteistamisklinikka SymBio-ohjelman tuotteistamisklinikan tehtävänä oli edistää julkisen tutkimuksen projekteissa kehitetyn osaamisen hyödyntämistä ja tuotteistamista liiketoiminnaksi ja liikeideoiksi sekä osaamisen markkinointia. Tuotteistamisklinikasta vastasi ohjelman koordinaattorin työryhmään kuulunut Tanja Dowe. Klinikkavastaava tapasi kaikkien julkisen tutkimuksen projektien edustajia vähintään kerran joko johtoryhmäkokouksen yhteydessä tai erikseen sovituissa tapaamisissa. Ohjelman alkuvaiheessa kartoitettiin projektien hyödyntämissuunnitelmat. Niiden havaittiin olevan keskenään hyvin erilaisia ja niitä oli vaikeaa verrata toisiinsa. Hyödyntämissuunnitelmien yhdenmukaistamiseksi ja terävöittämiseksi luotiin suunnitelman laadintaa avustava ja ohjeistava yksinkertainen prosessi ja pohjadokumentti (liite 4). Ohjelman koordinoinnista vastaava työryhmä seurasi koko ohjelman ajan julkisen tutkimuksen projektien hyödyntämissuunnitelmien etenemistä sekä tutkimustulosten ja kehitetyn osaamisen siirtymistä käytäntöön. Ohjelman vuosiseurannan lisäksi koordinaattori piti henkilökohtaisesti yhteyttä projektien edustajiin. Ohjelman toisella jaksolla tuotteistamisklinikka otti käyttöön myös scorecard-kysymyspatteriston (liite 5). Sen avulla haastateltiin projektien avainhenkilöitä tutkimustulosten hyödyntämisestä ja hyödyntämissuunnitelmista. Tavoitteena oli kartoittaa projektien haasteet ja pullonkaulat sekä selvittää osallistujien koulutustarpeita. Näitä tietoja käytettiin muun muassa suunniteltaessa ohjelman työpajojen ja vuosiseminaarien sisältöjä. Lisäksi haluttiin rohkaista tutkijoita analysoimaan hyödyntämiseen liittyviä teknologisia, IPR-, markkinaja hyödyntämisreitteihin liittyviä kysymyksiä. Useimmissa tapauksissa projektille laadittiin hyödyntämissuunnitelma, joka myös hyväksytettiin projektin johtoryhmässä. Lisäksi selvitettiin teknologiaan liittyvä patenttitilanne. Viidessä projektissa laadittiin myös patentointistrategia. Verkottaminen SymBio-ohjelman osallistujat tulivat hyvin monenlaisilta teollisuudenaloilta, mikä oli suuri haaste tapahtumien ja verkostoitumisvierailujen sisällön suunnittelulle. Poikkitieteellisellä verkottamisella oli ohjelmassa tärkeä merkitys, sillä tehokas toimialarajat ylittävä vuorovaikutus nähtiin edellytyksenä tuloksellisuudelle. Ohjelman kuluessa osallistujien näkökulmat lähentyivät toisiaan ja yhteinen kieli löytyi. Tämä oli tärkeä saavutus. Verkostoitumisen tueksi järjestettiin useita tapahtumia. Keväisin järjestettävillä verkostoitumispäivillä kartoitettiin, millaista osaamista suomalaisilla tutkimusryhmillä on tarjottavanaan, sekä toisaalta millaista osaamista suomalaiset yritykset tarvitsevat. Verkostoitumispäivillä kaikilla SymBio-ohjelman projekteilla on ollut mahdollisuus esitellä tutkimustuloksiaan ja jakaa tietoa osaamisestaan sekä yhteistyötarpeistaan. SymBio-ohjelman vuosiseminaarit olivat toinen keskeinen verkostoitumistapahtuma. Niihin kutsuttiin vuosittain alan kansainvälistä kärkeä edustavia puhujia kertomaan teollisen bioteknologian globaaleista trendeistä, teknologioista ja hyödyntämismahdollisuuksista. Verkostoitumista ja aktivointia yli toimialarajojen tuettiin myös järjestämällä 16 teematyöpajaa. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä muiden Tekesin ohjelmien (BioRefine Uudet biomassatuotteet, Vesi Kansainvälistä liiketoimintaa vedestä, Pharma Kilpailuetua uusista toimintatavoista, Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista) kanssa. Työpajojen aiheita olivat muun muassa biokatalyysi, biomassat, laskennallinen mallinnus ja vastuullisuus. Aiheet valittiin ohjelman osallistujien ehdotusten ja tarpeiden pohjalta. Ohjelman osallistujilla oli avainrooli myös teematyöpajojen ohjelmien suunnittelussa, kokoamisessa ja puhujien valinnassa. Lisäksi SymBio-ohjelman viimeisenä vuonna järjestettiin kolme kotimaista verkottamismatkaa, ns. road show -tapahtumaa. Näillä matkoilla tutustuttiin biotekniikkaa soveltaviin ja 20

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit HORISONTTI 2020 -OHJELMA SME-INSTRUMENTTI Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit 20.4.2016 H2020 -ohjelman rakenne Pk-yritykset tärkeässä roolissa SME-instumentti: kenelle? Voimakasta kansainvälistä

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Tietoisku Kansallisessa turvallisuustutkimuksen päivässä 10.6.2010 Suvi Sundquist Ohjelman päällikkö Suomalaiset EU:n 7. puiteohjelmassaa

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Miten mukaan EU-hankkeisiin? Työvälineteollisuuden ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät Ikaalinen Pentti Eklund, VTT

Miten mukaan EU-hankkeisiin? Työvälineteollisuuden ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät Ikaalinen Pentti Eklund, VTT Miten mukaan EU-hankkeisiin? Työvälineteollisuuden ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät Ikaalinen 27.01.2011 Pentti Eklund, VTT 2 Sisältö Miksi mukaan EU-hankkeisiin Yleisiä väittämiä EU-hankkeista Perusperiaatteita

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010 EC FP7 SME Programmme: Research for the benefit of Small and Medium size Enterprizes Aarne Oja Eemeli 4 16 August 2010 Sisäpiiritietoa tarjolla: Valmistaudu 7. puiteohjelman syksyn hakuihin nyt! Komiteajäsenet:

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot