SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma. Tekesin ohjelmaraportti 5/2012. Loppuraportti. Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim.

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 5/2012 Loppuraportti SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim.)

2 2

3 Teppo Tuomikoski, Solveig Sjöblom ja Marjo Uusikylä (toim.) Symbio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma Loppuraportti Tekesin katsaus 5/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. isbn: issn: Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Mainostoimisto Cake Oy 4

5 Esipuhe Kestävää kehitystä biotekniikan keinoin Suomi on ollut vahva teollisen biotekniikan kehittäjä ja soveltaja jo vuosikymmeniä. Vahvaa perustaa nykyinnovaatioille loivat Alkon ja Suomen Sokerin investoinnit biotekniikkaan 1980-luvulla. Tutkimuksessa muun muassa VTT:n rooli on ollut merkittävä. Alan osaaminen Suomessa on kasvanut tasaisesti. Nykyään meillä on vahvan tutkimusosaamisen ohella maailmanmitassakin merkittäviä tuotantolaitoksia; tällaisia ovat esimerkiksi teollisuusentsyymejä valmistavat laitokset luvulla bioteknologiaan nojaavaa tuotanto-osaamista on ryhdytty hyödyntämään myös perinteisen teollisuuden aloilla. On oivallettu sellaisten tekniikoiden tarve, joiden avulla luontoa voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. Bioteknologia on nykypäivänä avainasemassa tiellä kestävään kehitykseen. Suomen toimiva innovaatioympäristö on jo pitkään nauttinut kansainvälistä arvostusta. Tekes vaikuttaa maamme innovatiivisen kehityksen keskiössä. Riskirahoittajana ja luotettavana verkottajana olemme tukeneet osaamispohjan kasvua ja vahvistaneet suomalaisosaamisen kansainvälistä kilpailukykyä. Toiminta on ollut tuloksellista. Yhteistyössä on luotu kannattavaa liiketoimintaa ja useita menestyneitä, elämäämme huomaamattomasti helpottavia tuotteita arkipäivän biotekniikkaa. On myös hienoa, että teollisuuden ja ympäristötyön edustajat ovat löytäneet 2000-luvulla yhteisen sävelen. Molemmat haluavat edistää sellaista toimintaa, jolla varmistetaan ettei maapallomme kestokykyä ylitetä. Kuten WWF:n ansiokkaassa raportissa vuodelta 2009 todetaan, on teollisella biotekniikalla luonnonmukaisena tekniikkana merkittävä rooli pyrittäessä alentamaan kasvihuonekaasujen määrää. Tekesin viisivuotinen ohjelma SymBio Biotekniikasta tuotantoon päättyi loppuvuonna Ohjelmalla laajennettiin bioteknisten tuotantomenetelmien käyttöä eri teollisuuden aloilla ja ympäristön puhdistuksessa. Sen avulla koottiin eri alojen toimijoita yhteen ja tarjottiin areena, jolla osallistujat saattoivat oppia toisiltaan. Ohjelman päättyessä teollisuus ottaa vetovuoron itselleen. Näköalat tulevaisuuteen jatkuvat siis hyvinä. Tästä raportista löydät kuvauksen SymBio-ohjelman toiminnoista ja tuloksista. Antoisia lukuhetkiä! Teppo Tuomikoski SymBio-ohjelman päällikkö, Tekes 5

6 Sisältö Esipuhe 5 SymBio-ohjelma lyhyesti 8 SymBio Programme in brief 10 1 SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma 12 Ohjelman yleiskuvaus 13 Ohjelman tausta, tavoitteet ja painopistealueet 13 Ohjelman hallinto ja organisaatio 13 Tutkimusalueet 14 Alkujakso Loppujakso Kansainväliset yhteishaut 15 Tutkimusprojektien rahoitus 16 SymBio-ohjelma tuotti sovellettavaa ja uusia yhteistyöhaasteita 18 Ohjelman toiminnot ja palvelut 20 Tuotteistamisklinikka 20 Verkottaminen 20 Muut aktivointipalvelut 21 Viestintä 21 Kansainvälinen yhteistyö 22 Eurooppalaiset rahoitusohjelmat 23 IBC Finland teollisen bioteknologian klusteri 24 Yhteenveto ohjelman tuloksista 25 Yritysprojektit 25 Julkisen tutkimuksen projektit 26 Ohjelman vaikutukset liiketoimintaan 27 Kehitettyjä tuotteita ja menetelmiä 27 2 SymBio-ohjelman projektit 29 Julkisen tutkimuksen projektien kuvaukset 30 Prosessien kehitys 30 Uusien lipidejä muokkaavien entsyymien hyödyntäminen teollisissa prosesseissa 30 Laktaasien tuotto, muokkaus ja sovellukset 31 Maitorasvan uudet prosessointiteknologiat ja käyttösovellukset 32 Uusien kemoentsymaattisten synteesimenetelmien ja biokatalyyttien kehittäminen 33 Uusia biokatalyyttejä metagenomisista kirjastoista 34 Pohjoisten marjojen sivuvirtatuotteista saatavien arvokkaiden yhdisteiden eristäminen ja rikastaminen elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin 36 Bioaktiivisia materiaaleja maataloudelle puunjalostusteollisuuden sivuvirroista 36 Teurastamosivutuotteista saatavien sivujakeiden uudet prosessointimenetelmät ja hyötykäyttökohteet 37 Bioprosessien tehostaminen 39 Bioliuotukseen perustuva jätemateriaalien ja kuonien kustannustehokas jalostaminen 40 Prosessien hallinta ja optimointi 41 Bioteknisen tuotantoprosessin hallinta 41 Biologisen jätevedenpuhdistuksen hallinta ja optimointi 43 Biotekniikan ympäristösovellukset 44 Metallipitoisten jätteiden biologinen kokonaishallinta 44 Pilaantuneen maan in situ -kunnostus kattavaksi 45 Pilaantuneen maan biopuhdistus sienillä 46 VESITURVA Biologisen jätevesipuhdistuksen tehon parantaminen 47 Kansainväliset yhteisprojektit (ERA-IB) 49 Terapeuttisten proteiinien tehostettu tuotto käyttäen useita mikrobi-isäntiä 49 Uusia entsyymejä luonnonrasvojen muokkaamiseen funktionaalisiksi kemikaaleiksi 49 Räätälöityjä entsyymejä proteiinimuokkauksen avulla 50 Lujuusominaisuuksien parantaminen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentäminen entsymaattisilla käsittelyillä ligniinipitoisista biopolymeereistä ja komposiiteista 52 Prosessin kehittäminen arvokkaiden tuotteiden valmistamiseksi hyödyntämällä yksivuotisten kasvien lignoselluloosamateriaalin hiilihydraatti- ja ligniiniosaa 53 Astiinin biosyteesin monientsyymijärjestelmä ja sen käyttö astiinin heterologisessa tuotossa 53 Yritysprojektien julkiset tiivistelmät 54 Uudet pesuaineproteaasit ja -amylaasit 54 Toisen sukupolven pesuaineproteaasi 54 Uudet innovatiiviset ja herkulliset leipomohyvinvointituotteet 54 Geeniterapiassa käytettävien lentivirusvektorien tuottaminen ja puhdistaminen kliinisiin kokeisiin 54 Sivutuoteprosessin kehittäminen 54 Kaupallistettavan tuorelihatuotteen valmistus- ja pakkausprosessin kehittäminen 54 Implementing an enzyme engineering technology platform for the provision of tailor-made enzymes for biocatalytic synthesis 54 EnBase Product Portfolio Development Project BioSilta Oy:n ja sen EnBase-tuoteperheen kehittäminen 55 Uudet helppokäyttöiset dehydroidut EnBase kasvualustat 55 6

7 Biotekniset tuottoprosessit lääketeollisuudessa: Prosessien kehitys ja hallinta 55 Biokatalyysi semisynteettisten aineiden prosessissa 55 Kompleksisten lääkeaineiden biotekniset tuotantoteknologiat 55 Genome mining for drug discovery: Activation of silent biosynthetic gene clusters, EIB Ge 55 Bioprosessien mallinnus liiketoiminnan kehittämiseksi 56 Kestomakkaran uudet raaka-aineet 56 Rational antibody design by de novo protein sequencing and affinity maturation 56 Kalamassasta uusia tuotteita kauppaan 56 Enhanced Mechanical Pulp 56 Clean III puhtaampi paperi, prosessi ja ympäristö 56 New Functionality 56 Bioprocesses in resource efficient utilization of biomass 57 Orgaanisten happojen talteenotto biomassasta 57 Ad-VEGF-C:n prekliininen kehitys sisältäen GMP-tuotannon ja biodistribuutio/toksikologia-tutkimuksen 57 Lihan ja lihavalmisteiden säilyvyyden ja tuoteturvallisuuden parantaminen suojabakteerien avulla 57 Development of Scaleable Production Process for Rapid Acting Therapeutic Protein 57 MetGen MetZyme 57 Bionucleosides 57 Biopulping 57 Entsyymien annostelu ja optimointiyksikkö 58 Orgaanisen materiaalin poistaminen pilaantuneesta alustasta sienillä 58 Biomodification of fibers for novel papermaking applications 58 Biomuokatut kuidut paperinvalmistuksessa 58 Rekombinantti vasta-aineiden tuotantomenetelmän kehittäminen 58 Improvement of malting and brewing process efficiency and quality by applying biotechnological tools 58 Understanding and managing yeast physiology and performance in VHG fermentations 58 Uudet menetelmät panimokäymisen lyhentämiseksi ja prosessin tehostamiseksi 58 Optisesti puhtaiden lääkeaineiden kehitys 59 Biokatalyyttiset reaktiot 59 Bioteknologiaa ja kansainvälistämistä siemenperunalle 59 Kalajauhoa korvaavat proteiinit 59 Improvement of industrial protein production 59 Proteiinituoton parantaminen säätelygeenien muokkauksella 59 Pilaantuneiden sedimenttien biologinen kunnostus 60 Development of rapid assays for quality control of paper and board products 60 Sustainable Engineering of Low-cost Microfibrillated Aggregates 60 Rapid microbial panel for management of the packaging board process Nopea mikrobien määritysmenetelmä pakkauskartongin valmistuksessa 60 Boosting cellulose refinery with enzymes and biocatalysts 60 Minimukulatuotannon tehostamien uusien teknologioiden avulla kansainvälisille markkinoille 60 Bioliuotusprosessin jatkotutkimus 60 Bioliuotusprosessin loppututkimus 61 Rumen Reactor Development Programme Kehitysprojekti Pötsireaktori 61 Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden jatkojalostus 61 Fysikaalinen muokkaus ja ristisitovat entsyymit maitotuotteissa 61 Propionikäymisen hallinta 61 Terveysvaikutteisten maitoproteiinien valmistustekniikka 62 Makua mikrobivalmennuksella 62 Ideaalijuusto 62 Funktionaalisen maitohappobakteerin tuotantoteknologian kehitys 62 Toward dairy innovations by relating properties with structure and process 62 Liitteet 1 Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot 64 2 Ohjelman tapahtumat 66 3 Julkaisut ja selvitykset 68 4 Tuotteistamisklinikka Commercialization Plan 69 5 Tuotteistamisklinikka Scorecard-kysymykset 70 6 Ohjelman viestintämateriaalia Projektikuvaukset 71 7

8 SymBio-ohjelma lyhyesti SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma käynnistettiin Peruslähtökohtana oli ajatus, että bioteknologia voi tarjota useille eri teollisuudenaloille ratkaisuja tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon. Tavoitteena oli kehittää biotekniikkaa hyödyntäviä tuotanto- ja käsittelyprosesseja sekä menetelmiä ympäristön biotekniseen puhdistamiseen. Näin haluttiin vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa. Perinteistä biotekniikkaa on hyödynnetty elintarviketeollisuudessa kautta aikojen. Myös lääketieteellisissä sovelluksissa biotekniikan tarjoamat hyödyt on ymmärretty jo pitkään. Kuitenkin vasta 2000-luvulla biotekniikka alkoi levittäytyä laajasti eri teollisuuden aloille, kuten metsä-, kemian-, energiaja kaivosteollisuuteen sekä ympäristöliiketoimintaan. SymBioohjelman tavoitteena oli auttaa suomalaista teollisuustuotantoa hyödyntämään aiempaa enemmän kustannus- ja ekotehokkaita bioprosessiteknisiä ratkaisuja tuotannossaan. Ohjelman painopiste oli yritysprojekteissa. Ohjelmassa oli lisäksi kaksi kansallista ja kaksi kansainvälistä julkisen tutkimuksen hakua. Ohjelma avattiin kesällä 2006 yrityksille suunnatulla projektihaulla, jonka pääteemat olivat: 1) bioteknologiaa hyödyntävien tuotanto- ja käsittelyprosessien kehittäminen ja tehostaminen sekä 2) biotekniikan ympäristösovellukset. Nämä olivat pääteemoina myös ohjelman myöhemmissä hauissa sekä yritys- että julkisen tutkimuksen puolella. Yritysprojektien haku oli avoinna jatkuvana koko ohjelman ajan, kun taas julkisella puolella käytettiin hakuaikoja. Julkisen tutkimuksen hauissa etsittiin projekteja, jotka täyttivät yritysosaamisessa kriittisiä aukkoja. Niillä haluttiin tukea yritysprojektien toteutusta ja niissä tuli kehittää yritystoiminnalle tärkeitä tulevaisuuden teknologioita. Yhtenä SymBio-ohjelman tavoitteena oli lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Tällä täytettiin suomalaisessa osaamisessa olevia aukkoja ja lisättiin projektien haasteellisuutta. Tätä aktivoidakseen Tekes liittyi mukaan teollista biotekniikkaa rahoittavaan eurooppalaisten kansallisten rahoittajaorganisaatioiden yhteenliittymään, ERA-IB:een eli teollisen biotekniikan ERA-NET -verkostoon. Verkosto, jonka tavoitteet olivat yhteneväiset SymBio-ohjelman tavoitteiden kanssa, mahdollisti kansainväliset yhteishaut. Myös EU:n 7 puiteohjelman KBBEohjelman rahoitushaut olivat merkittävä rahoituslähde alan tutkimukselle Suomessa. Ohjelman alkupuolella järjestettiin verkottumismatkat Japaniin, Saksaan ja Englantiin sekä Hollantiin kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Ohjelmassa järjestettiin lähes 60 erilaista seminaaria, työpajaa, vierailukäyntiä, info- ja koulutustilaisuutta. Näiden lisäksi perustettiin julkisen tutkimuksen projekteja auttamaan tuotteistamisklinikka-palvelu, jonka tehtävä oli edistää kehitetyn osaamisen hyödyntämistä ja tuotteistamista liiketoiminnaksi. Tuotteistamisklinikan avulla projektit laativat konkreettiset hyödyntämissuunnitelmat, joiden etenemistä myös seurattiin. Tuotteistamisklinikassa tunnistettiin projekteille yhteisiä teknologiaan, immateriaalioikeuksiin, markkinatietouteen sekä hyödyntämisreitteihin liittyviä haasteita ja pullonkauloja. Näin saadun tiedon pohjalta suunniteltiin koulutusten aiheita. Ohjelman osallistujat tulivat hyvin monenlaisilta teollisuudenaloilta, mikä oli suuri haaste tapahtumien ja verkostoitumisvierailujen sisältöjen suunnittelulle. Valitako sisällöksi tiukasti fokusoitu alue, joka kiinostaa suuresti vain tiettyä osallistujaryhmää vaiko laaja alue, josta jokainen löytää oman teollisuudenalansa kannalta sekä kiinnostavia että vähemmän kiinnostavia osioita? Ohjelmassa pyrittiin alusta lähtien aktiivisesti edistämään alojen välistä tiedon ja osaamisen vaihtoa. Ohjelman kuluessa osallistujien näkökulmat lähentyivät selkeästi toisiaan ja yhteinen kieli löytyi. Tämä on tärkeä saavutus. Verkostoitumispäivillä esiteltiin projektien tavoitteita ja tuloksia. Näin jaettiin tietoa osaamisesta ja yhteistyötarpeista. Vuosiseminaarit olivat toinen keskeinen vuosittainen verkottumistapahtuma. Teematyöpajoissa käsiteltiin valikoituja tarkemmin rajattuja aiheita. Ohjelman viimeisenä vuonna järjestettiin kotimaisia verkottumismatkoja, joilla tutustuttiin ohjel- 8

9 massa rahoitettuihin projekteihin paikan päällä. SymBio-ohjelman viestinnän pääkohderyhmiä olivat suuri yleisö ja päätöksentekijät. Tätä varten järjestettiin toimittajatapaamisia, joissa taustoitettiin ohjelmassa syntyneitä sovelluksia ja innovaatioita. Lisäksi laadittiin tiedotusmateriaaliksi soveltuvia projektikuvauksia eräistä ohjelman mielenkiintoisimmista projekteista. Ohjelman puolivälissä tehdyn väliarvioinnin yhteydessä laadittiin kaksi raporttia (Aktivoiva ennakointi ja Evaluation of bioprocessing expertise in Finland), joissa arvioitiin Suomen teollisen biotekniikan tilaa. Niitä käytettiin osviittana määritettäessä ohjelman toisen puoliskon painopisteitä ja toimintoja. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 80 projektia, joista 58 oli yritysprojekteja ja 22 julkisen tutkimuksen projekteja. Tekes rahoitti projekteja yhteensä noin 32 miljoonalla eurolla; osallistujien oma rahoitus oli saman suuruinen. Ohjelman kokonaisbudjetiksi muodostui näin 65 miljoonaa euroa. Tekesin rahoituksesta kaksi kolmasosaa kohdistui yritysprojekteihin ja yksi kolmasosa julkisen tutkimuksen projekteihin. Yritysten tekninen osaaminen ja markkina-asema kasvoivat näiden myötä selvästi. Yritysprojekteissa kehitettiin 14 tuotetta, 21 tuotantoprosessia, 9 palvelutuotetta ja 14 menetelmää yritysten omaan käyttöön. Myös julkisen tutkimuksen projekteissa kehitettiin prosesseja ja tuotteita, joista moni siirtyi jo ohjelman aikana teollisuuden käyttöön. Koti- ja kansainvälinen yhteistyö kasvoivat selvästi. Ohjelmassa rahoitettujen projektien odotetaan tuottavan tavoitevuonnaan liikevaihtoa noin 300 miljoonaa euroa, josta vientitulona noin 200 miljoonaa euroa. Suuret yritykset tuottavat tästä liikevaihdosta 40 % (113 M ) ja pk-yritykset 60 % (180 M ). Lisäksi vielä käynnissä olevat yritysprojektit ovat arvioineet tavoitevuoden liikevaihto-odotuksikseen yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Ohjelma päättyi suunnitellun mukaisesti vuodenvaihteessa Myös jatkossa Tekes rahoittaa alan t&k-toimintaa osana normaalia rahoitustoimintaansa. Luonnonvarat ja kestävä talous on valittu Tekesin uudessa strategiassa yhdeksi kuudesta painopistealueesta, jotka suuntaavat ohjelmatoimintaan ja erityisesti julkiseen tutkimukseen varattujen resurssien käyttöä lähivuosina. Myös EU:n puiteohjelmat ovat edelleen merkittävä rahoituslähde teollisen biotekniikan kehittämishankkeisiin. Erityisen myönteistä on, että SymBio-ohjelman päättyessä teollisuus siirtyy vetovuoroon alan kehittäjänä ja on perustamassa maahamme teollisen biotekniikan klusterin. 9

10 SymBio -programme in brief The SymBio Industrial Biotechnology programme was launched in June The starting point for the programme was to provide several sectors of industry with solutions based on biotechnology for effective and environmentallyfriendly production. The aim was to contribute to the development of bioproduction and bioprocessing methods as well as tools for the biotechnical purification of the environment in order to strengthen the competitiveness of companies and generate new business. Traditional biotechnology has been employed in the food industry throughout the ages. Also in the pharmaceutical industry, the benefits offered by biotechnology have been understood for a long time. However, it was not until the 2000s that biotechnology began to have a more significant impact on different sectors of industry, such as the forest, chemical, energy and mining industries and the environmental industry. The aim of the SymBio programme was to help Finnish industrial production make wider use of cost-efficient and eco-efficient bioprocess solutions. The main focus of the programme was in company projects. In addition, it included four calls for applications in the area of public research, two for domestic and two for international projects. The programme was launched in the summer of 2006 with a call for applications targeted at companies and concentrating on the following main themes: 1) developing and increasing the efficiency of bioproduction and bioprocessing methods and 2) environmental applications of biotechnology. These remained the main themes in the allocation of funding throughout the programme for both companies and public research. Companies were able to apply for funding on a continuous basis, whereas specific application periods were applied for public research. Public research was funded with the aim of finding projects to fill critical gaps in expertise among the companies. These projects would then support the implementation of company projects and develop future technologies important for business. One objective of the SymBio programme was to increase international cooperation. The element of international cooperation was used to fill in gaps in Finnish expertise and increase the challenge entailed in the projects. In order to further activate this aspect of the programme, Tekes joined ERA- IB, the Industrial Biotechnology ERA-NET network, a cooperation programme of European national funding organisations funding industrial biotechnology. The goals of the network were similar to those of the SymBio programme, and it provided a concrete channel for international joint application processes. The KBBE programme of the EU s Seventh Framework Programme was also a significant funding source for Finnish research in the field. In addition to the joint application processes, in the early part of the programme, international networking visits were organised to Japan, Germany, UK and the Netherlands with the aim of enabling international cooperation. A total of 60 different seminars, workshops, visits and information and training events were organised within the programme. In addition to this, a commercialisation clinic was established to support public research projects; the aim of the clinic was to promote the utilisation and commercialisation of the expertise generated in the projects into business. With the help of the commercialisation clinic, the projects created concrete commercialization plans, the progress of which was also monitored. The commercialisation clinic was used to identify challenges and bottlenecks associated with technology, intellectual property rights, marketing knowledge and utilisation channels common to the projects. Information obtained in this manner was used to plan training workshops. The programme participants came from very different sectors of industry, which created a great challenge in terms of planning the contents of the events and networking visits. From the beginning, the programme aimed to actively promote cross-sectoral exchange of information and expertise. Should the events be structured around a tightly-focused 10

11 topic, where all content is highly interesting from the viewpoint of a certain industry, or a more general topic, where everyone is able to find something that is of great interest to them but also aspects that will be less crucial for their particular sector of industry? As the programme progressed, the viewpoints of the participants grew closer and the participants were able to find a common language. This is one of the major achievements of the programme. At SymBio Networking Days, the projects were able to present their goals and results. This was an important way to disseminate information on expertise and cooperation-related needs. Annual seminars were another central opportunity for networking. Thematic workshops focused on more narrowly defined topics. In the last year of the programme, networking visits were organised in Finland that allowed the participants to learn about projects funded in the programme first hand. The main target groups for communications by the Sym- Bio programme consisted of the general public and policy makers. In order to support the aims related to communication, press meetings were organised that provided background information about applications and innovations generated in the programme. In addition, project descriptions were prepared of the most interesting projects to be used as material for communications. Two reports were prepared in connection with the interim evaluation carried out halfway through the programme: Aktivoiva ennakointi (Activating Foresight) and Evaluation of Bioprocessing Expertise in Finland. The aim of the reports was to assess the status of industrial biotechnology in Finland. The reports were used as reference material when determining focuses and activities for the second part of the programme. In total, 80 projects received funding from the programme: 58 were company projects and 22 public research projects. The amount of funding allocated to the projects by Tekes was EUR 32 million, a sum matched by the same funding share provided by the participants themselves. The total budget of the programme was thus EUR 65 million. Two thirds of the Tekes funding was allocated to company projects and one third to public research projects. The technological expertise and the market position of the companies were clearly improved through their participation in the programme. The company projects developed 14 products, 21 production processes, 9 service products and 14 methods to be used by the companies themselves. The public research projects also developed processes and products many of which were adopted into industrial use already during the programme. Cooperation with both Finnish and international actors increased significantly. In their target year, the projects funded in the programme are expected to produce an annual turnover of some EUR 300 million, out of which the share of export income is estimated at approximately EUR 200 million. Out of this estimated turnover, 40% ( 113 M) would be produced by large companies and 60% ( 180 M) by SMEs. In addition, the currently active company projects have estimated their combined expected annual turnover for the target year at some EUR 400 million. The program ended as planned in the end of Also in the future Tekes funds R&D-activities in the sector as part of its normal operations. Natural resources and bioeconomy is chosen as one of the six focus areas, that directs Tekes programmes and the use of resources reserved especially for public research in the coming years. Also EU s Seventh Framework Programme is still a significant funding source for research in the field of industrial biotechnology. Especially positive is that while the SymBio-program is ending the industry has taken the lead as developer of the field and is establishing an industrial biotechnology cluster. The program ended as planned in the end of Also in the future Tekes funds R&D-activities in the sector as part of its normal operations. Natural resources and bioeconomy is chosen as one of the six focus areas, that directs Tekes programmes and the use of resources reserved especially for public research in the coming years. Also EU s Framework Programmes continue to be a significant funding source for research in the field of industrial biotechnology. Especially positive is that as the SymBio-program is ending, the industry has taken the lead as developer of the field and is establishing an industrial biotechnology cluster. 11

12 1 SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma 12

13 Ohjelman yleiskuvaus Ohjelman tausta, tavoitteet ja painopistealueet SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelmaa ( ) käynnistettäessä teollinen biotekniikka oli vahvasti nousemassa keskeiseksi prosessiteollisuuden uudistajaksi. Vielä 2000-luvun alussa biotekniikan oli nähty liittyvän erityisesti lääketieteen sovelluksiin. Pikkuhiljaa teollinen biotekniikka tai ns. valkoinen biotekniikka alkoi nousta esille sekä globaalissa, eurooppalaisessa että suomalaisessa keskustelussa. Oivallettiin mahdollisuus sisällyttää bioteknisiä tuotantovaiheita erilaisiin teollisiin tuotantoprosesseihin. Perinteistä biotekniikkaa on hyödynnetty kautta aikojen erityisesti elintarvikesovelluksissa, esimerkiksi käymis- ja hapatusprosesseissa. Vasta 2000-luvulla biotekniikka alkoi levittäytyä laajasti eri teollisuudenaloille, kuten metsä-, kemian-, energia- ja kaivosteollisuuteen sekä ympäristöliiketoimintaan. Tämän kehityksen moottoreita olivat tarve löytää vaihtoehtoja uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle, tarve ympäristöystävällisempään tuotantoon sekä bioteknologian tekniset kehitysaskeleet. Oivallettiin, että bioprosessiteknologian keinoin voidaan tehostaa tuotantoprosesseja ja saada aikaan täysin uusia tuotteita eri teollisuudenaloilla. Teknologisten haasteiden ohella bioteknisten innovaatioiden käyttöönottoa teollisuudessa ovat rajoittaneet asenteet. Biotekniset prosessit perustuvat entsyymien tai solujen käyttöön kemikaalien sijasta. Biotekniikan soveltaminen edellyttää sen vuoksi hyvin erilaista osaamista kuin perinteinen prosessitekniikka. Perinteisen teollisuuden puolella biotekniikka onkin pitkään koettu vieraaksi alaksi ja sen tarjoamille uusille mahdollisuuksille on avauduttu hitaasti. SymBio-ohjelman yhtenä peruslähtökohtana oli ajatus siitä, että bioteknologia voi tarjota useille eri teollisuudenaloille ratkaisuja tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon. Myös kehityskaaren tutkimuksesta liiketoiminnaksi nähtiin teollisen biotekniikan alueella olevan lyhyempi kuin useissa muissa biotekniikan sovelluksissa. SymBio-ohjelman tavoitteena oli uudistaa teollisuutta biotekniikan keinoin ja yhdistämällä bioteknologiaa muihin teknologioihin. Ohjelmassa kehitettävien sovellusten haluttiin parantavan tuotanto- ja käsittelyprosesseja tai tarjoavan uusia työkaluja ympäristötekniikkaan. Lisäksi haluttiin, että bioteknologiaosaaminen yhdistyy perinteisen teollisuuden prosessiosaamiseen. Ohjelmalla haluttiin edistää bioteknologian siirtymistä laajasti eri teollisuudenaloilla toimivien yritysten käyttöön. Lisäksi haluttiin varmistaa, että Suomen kilpailukyky bioprosessiteknologian ja ympäristöbioteknologian alueella vahvistuu ja kasvaa tuottaen uutta yritystoimintaa. Tavoitteena oli, että ohjelman seurauksena suomalaisessa teollisuustuotannossa hyödynnettäisiin aiempaa enemmän kustannus- ja ekotehokkaita bioprosessiteknisiä ratkaisuja. SymBio-ohjelman toiminta-ajatuksena oli vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Ohjelma toteutettiin siksi tarvelähtöisesti ja teollisuusvetoisesti. Ohjelma käynnistyi kesällä 2006 yritysten projektien haulla. Yrityshaun tulosten perusteella määritettiin julkisen tutkimuksen projektien haun painopistealueet. Ohjelman hallinto ja organisaatio SymBio-ohjelmaa johti Tekesin nimeämä johtoryhmä. Tekes kutsui johtoryhmän jäsenet ja nimitti puheenjohtajan. Johtoryhmän jäsenet antoivat vaitiolovakuutuksen. Johtoryhmä kokoontui ohjelman aikana yhteensä 19 kertaa. Johtoryhmän päätehtävänä oli ohjelman strateginen suuntaaminen sekä 13

14 ohjelman painotuksista ja toimintatavoista päättäminen niin, että ohjelmalle halutut tulokset ja vaikutukset saavutetaan. Johtoryhmän jäsenet olivat henkilöedustajia, eivätkä siis johtoryhmätyöskentelyssä edustaneet taustaorganisaatioitaan. Ohjelman johtoryhmään kuuluivat: Matti Harju, puheenjohtaja (Valio Oy) Saara Hassinen (Suomen Bioteollisuus ry, SalWe Oy) Kari Luukko (UPM) Terhi Puranen (Roal Oy) ( ) Mikael Svedman (Kemira Oyj) ( ) Teppo Tuomikoski (Tekes) Riina Rantsi (Niska-Nyyssönen Oy) Kristiina Ylihonko (Galilaeus Oy) Saila Seppo (Suomen Akatemia) Esa Aittomäki (Rintekno Oy) ( ) Eero Kiljunen (Orion Oyj) ( ) Ilkka Kruus (Danisco Sweeteners Oy) ( ) Jari Vehmaanperä (Roal Oy) ( ) Ohjelmapäällikkönä toimi Teppo Tuomikoski. Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman toimintojen organisoinnista, ohjaamisesta, valvonnasta ja budjetoinnista. Lisäksi hän toimi ohjelman toteutuksessa avustavan tiimin vetäjänä. Ohjelmatiimissä ovat työskennelleet Tekesin asiantuntijat Hanna Rantala, Maritta Perälä-Heape, Pia Salokoski, Heli Karjalainen, Erja Ämmälahti, Tiina Rajamäki, Pirjo Hakanpää, Pekka Yrjölä, Outi Suomi, Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen ja Raimo Pakkanen. Sym- Bio-ohjelman vastuullisina johtajina ovat toimineet Tekesin toimialajohtajat Ari Grönroos ja Minna Hendolin. Ohjelman koordinaattoriorganisaationa toimi Innomedica Oy. Koordinaattoreina toimivat Tanja Dowe, Solveig Sjöblom ja Johanna Furuhjelm. Avustavissa koordinointitehtävissä toimivat Tero Piispanen (2006), Michael Jones ( ), Satu Järvenpää ( ) ja Mirva Tamppinen ( ). Koordinaattorin tehtävänä oli tuottaa ohjelman tukipalvelut ja koordinoida ohjelmatoimintoja johtoryhmän ja ohjelmapäällikön ohjauksessa. Tutkimusalueet Alkujakso Ohjelma käynnistyi yritysprojektien haulla kesäkuussa Haun teemat olivat: 1) bioteknologiaa hyödyntävien tuotanto- ja käsittelyprosessien kehittäminen ja tehostaminen sekä 2) biotekniikan ympäristösovellukset. Lisäksi aiheena olivat näillä sovellusalueilla tarvittavat tukiteknologiat, kuten analytiikka, mittaukset, mallinnus sekä entsyymien ja tuotanto-organismien muokkaus. Yritykset saattoivat hakea rahoitusta projekteilleen koko ohjelman keston ajan. Yrityshakujen pohjalta määritettyjen tarpeiden perusteella avattiin ensimmäinen julkisen tutkimuksen projektien yhteishaku loppusyksystä Tämän haun painopistealueet olivat: 1) bioteknisten tuotanto- ja käsittelyprosessien kehittäminen teolliseen tarpeeseen, 2) biokatalyyttisten tuotantoprosessien hallinta ja optimointi, 3) biotekniset menetelmät pilaantuneen ympäristön, erityisesti jätevesien ja maaperän puhdistuksessa. Bioenergiatuotteiden kehittäminen suljettiin sekä tässä että ohjelman myöhemmissä hauissa pois hakuteemoista, koska tämä aihepiiri sisältyi Tekesin hieman myöhemmin käynnistämään Biorefine Uudet biomassatuotteet ( ) -ohjelmaan. Julkisen tutkimuksen haussa tavoitteena oli löytää projekteja, jotka täyttävät yritysosaamisessa kriittisiä aukkoja. Julkisen tutkimuksen projekteilla haluttiin tukea yritysprojektien toteutusta ja kehittää yritysten tulevaisuuden toiminnalle tärkeitä teknologioita. Haku tuotti 53 aiehakemusta, joista varsinaiseen hakuun kutsuttiin 17 hakemusta. Näistä rahoitettiin yhdeksän hankekokonaisuutta. Yritysrahoituksen osuus julkisen tutkimuksen projekteissa vaihteli prosenttiin ja oli yhteensä miljoona euroa. Tekes sitoi julkisen tutkimuksen projekteihin 4,9 miljoonaa euroa ja varautui lisäksi käyttämään samojen projektien jatkorahoitukseen 1,4 miljoonaa euroa. Loppujakso Syksyllä 2008 tehtiin ohjelman väliarviointi aktivoivan ennakoinnin prosessina. Prosessissa tuotettiin kolme pääteemaa, jotka olivat kustannustehokas tuotanto, uusien tuotteiden kehittäminen ja uusien menetelmien ja työkalujen kehittäminen. Kunkin pääteeman alle ideoitiin ennakointityöpajoissa alateemoja, jotka arvioitiin suomalaiselle teollisuudelle tärkeiksi kehityskohteiksi. Laajalle kohdejoukolle lähetetyn kyselyn perusteella alateemoista tärkeimmiksi määritettiin tärkeysjärjestyksessä: hävikki, sivuvirtojen arvoaineet, eri teknologioiden yhdistely, raaka-aineiden tehokas käyttö ja bulkkientsyymien edullinen tuotto. 14

15 Aktivoivan ennakointiprosessin tuloksien ja johtoryhmän esityksen perusteella Tekes määritteli ohjelman toisen jakson yrityshaun teemoiksi: 1) bioteknologiaa hyödyntävien, ympäristömyönteisten teollisuusprosessien kehittäminen ja tehostaminen sekä 2) bioteknologia ympäristösovelluksissa, sisältäen in situ -kunnostusten kokonaiskonseptien kehittämisen. Yrityshaku oli avoinna jatkuvasti kuten ensimmäiselläkin jaksolla. Ohjelman toinen kansallinen julkisen tutkimuksen yhteishaku järjestettiin vuoden 2009 alussa. Aktivoivan ennakointiprosessin tulosten ja johtoryhmän esityksen perusteella tämän haun teemoiksi määritettiin 1) Taloudellisesti tehokkaiden uusien tai käytössä olevien bioteknologisten tuotantoprosessien kehittäminen teolliseen tarpeeseen, erityisesti painottaen eri teknologioiden (kemia ja muut) käytön yhdistämistä bioteknologiaan samassa prosessikokonaisuudessa sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista bioteknologisin keinoin; 2) Kokonaisratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen haitta-aineilla pilaantuneiden vesien ja maaperän puhdistukseen. Julkisen tutkimuksen yhteishakuun saatiin 17 aiehakemusta. Varsinaiseen hakuun kutsuttiin 11 projektiehdotusta, joista rahoitettiin 7 projektikokonaisuutta. Näitä Tekes rahoitti 3 miljoonalla eurolla; yritysten rahoitusosuus oli euroa. Kansainväliset yhteishaut Yhtenä ohjelman tavoitteena oli kansainvälisen yhteistyön lisääminen, millä pyrittiin täyttämään suomalaisessa osaamiskentässä olevia aukkoja ja lisäämään projektien haasteellisuutta. Tätä aktivoidakseen Tekes liittyi mukaan teollista biotekniikkaa rahoittavaan eurooppalaisten kansallisten rahoittajaorganisaatioiden ERA-NET yhteenliittymään, Towards an ERA in Industrial Biotechnology (ERA-IB). ERA-IB:n tavoitteet olivat yhteneväiset SymBio-ohjelman tavoitteiden kanssa. Verkosto järjesti vuosina 2008 ja 2010 kaksi kansainvälistä yhteishakua, jotka toimivat samalla myös SymBio-ohjelman hakuina. ERA-IB-hakujen aiheet olivat: Novel enzymes and microorganisms for new and more efficient bioprocesses Metabolic engineering for the improvement of industrial microorganisms (v. 2010: including synthetic biology approaches) Enzyme design combining rational and or evolutionary methods Development of multi-enzyme processes and modular enzymes Microbial stress under process conditions Development of new platform chemicals, including biomonomers Development of new and functionalised biopolymers Process analytical technologies for improved bioprocess understanding Scale-up of bioprocesses Innovative down-stream processing and biocatalyst recycling Biotechnological upgrading and valorisation of biorefinery byproducts 15

16 Taulukko 1: Ohjelman haut Kuva 1: Tekesin ja yritysten osuudet SymBio-ohjelman projektien rahoituksesta. Kokonaisbudjetti 65,2 M Haku Haku avautui Haku sulkeutui Ensimmäinen yrityshaku jatkuva haku Ensimmäinen kansallinen julkisen tutkimuksen haku Ensimmäinen kansainvälinen yhteishaku (ERA-IB) Toinen yrityshaku jatkuva haku Toinen kansallinen julkisen tutkimuksen haku Toinen kansainvälinen yhteishaku (ERA-IB) Julkisten toimijoiden oma rahoitus 3,7 M Yritysten oma rahoitus 29,1 M Tekesin rahoitus yrityksille 21,3 M Tekesin rahoitus julkisille toimijoille 11,1 M Samoin kuin SymBio-ohjelmasta, biopolttoaineet oli rajattu pois myös ERA-IB -haun piiristä, koska kyseistä aihetta rahoitettiin muiden ERA-NET -verkostojen kautta. Vuoden 2008 haun ensimmäiselle kierrokselle osallistui 32 kansainvälistä projektikonsortiota, joissa oli mukana yhteensä 19 suomalaista hakijaa. Suomalaiset hakijat menestyivät kansainvälisessä arvioinnissa varsin hyvin. Rahoitus myönnettiin kahdeksalle konsortiolle, joista neljässä oli mukana suomalaisia organisaatioita.tekes myönsi rahoitusta yhteishaussa menestyneille suomalaisille hakijoille yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ERA-IB -hakuun saapui 45 konsortiohakemusta, joista kymmenessä oli mukana suomalaisosallistujia (yhteensä 20 suomalaista organisaatiota). Jatkoon valittiin 25 konsortiota, joista seitsemässä oli mukana suomalaisia. Rahoitusta myönnettiin 10 projektille, joista kolmessa oli mukana suomalaisia organisaatioita. Tekes myönsi rahoitusta euroa. Tutkimusprojektien rahoitus Ohjelmassa järjestettiin kaksi kansallista ja kaksi kansainvälistä rahoitushakua sekä jatkuvasti avoin yrityshaku. Näiden kautta ohjelmaan osallistui 34 yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä 113 Kuva 2. Tekesin rahoitus yrityshankkeille teollisuusalueittain. Lääke 4,49 M Kaivos 1,06 M Moniala 1,41 M Kemia 1,31 M Elintarvike 5,99 M Metsä 6,46 M Ympäristö 1,88 M 16

17 Euroa Kuva 3. Ohjelman rahoituspäätökset yrityksille vuosittain Kuva 4. Tekesin rahoitus julkisen tutkimuksen hankkeille painopistealueittain. Kansainväliset haut 1,76 M Ympäristö 2,06 M Yritysten oma raha Tekesin raha Prosessien kehitys 6,31 M jekteillaan tai osallistumalla julkisen tutkimuksen projekteihin. Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot on lueteltu liitteessä 1. Hakujen aikataulut on esitetty taulukossa 1. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 80 hanketta, joista 58 oli yritysten projekteja ja 22 julkisen tutkimuksen projekteja. Näihin käytettiin Tekesin rahaa yhteensä 32 miljoonaa euroa, osallistujien oman rahoituksen ollessa saman suuruinen. Ohjelman kokonaisbudjetiksi muodostui näin 65 miljoonaa euroa. Ohjelman rahoitusosuudet on esitetty kuvassa 1. Ohjelman lähtökohtana oli vastata ensisijaisesti teollisuuden tarpeisiin, mistä johtuen ohjelman rahoitus painottui yritysten projekteihin. Ohjelmaan osallistui yrityksiä laajasti eri toimialoilta. Tekesin rahoitus yritysten projekteihin oli 21,3 miljoonaa euroa ja se jakaantui kuvan 2 mukaisesti. Yritysprojektien kokonaisbudjetti oli yhteensä 48,5 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta kohdistui elintarviketeollisuuden, metsäteollisuuden ja lääketuotannon prosessien kehitykseen. Lisäksi ohjelmaan kuului kaksi SymBio- ja BioRefine-ohjelmien rajapinnassa olevaa kemian alan hanketta, joiden rahoitus tuli BioRefine-ohjelman budjetista (1,3 M ). Yritykset saattoivat hakea rahoitusta ohjelmasta jatkuvasti. Kuten toivottua, yritysten aktiivisuus alueen t&k-projektien aloittamisessa kasvoi ohjelman edetessä, kuten ilmenee kuvasta 3. SymBio-ohjelmassa rahoitettiin 22 julkisen tutkimuksen hanketta yhteensä 11,1 miljoonalla eurolla. Näiden kokonaisbudjetti oli yhteensä 16,7 miljoonaa euroa. Yritysten rahoitus näihin projekteihin oli 1,9 miljoonaa euroa eli keskimäärin 11,4 %. Julkisen tutkimuksen hankkeet kohdistuivat ohjelman painopistealueille kuvassa 4 esitetyllä tavalla. Sekä julkisen tutkimuksen että yritysrahoituksen suurin kysyntä kohdistui prosessien kehitykseen. Ympäristöbiotekniikan hankkeet muodostivat toisen merkittävän kokonaisuuden. Prosessien hallinta 0,94 M 17

18 SymBio-ohjelma tuotti sovellettavaa ja uusia yhteistyöhaasteita Perinteisillä teollisuuden aloilla biotekniikan tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan vielä varsin heikosti. SymBio-ohjelma perustettiin tämä tosiasia lähtökohtana. Ohjelman tehtäväksi asetettiin biotekniikan käytön edistäminen juuri perinteisillä sektoreilla, kuten puunjalostus-, kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuu- Harju toimi SymBio-ohjelman Valion teknologiajohtaja Martti dessa. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää uusia bio- johtoryhmän puheenjohtajana. teknisiä sovelluksia näiden teollisuudenalojen tarpeisiin. Samalla haluttiin kasvattaa ymmärrystä bioteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Tärkeänä päämääränä oli myös parantaa tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyötä biotekniikan alueella. Tulevaisuudessa biotekniikan käyttö perinteisen teollisuuden sovelluksissa kasvaa. SymBio-ohjelma lisäsi ansiokkaasti tämän sovellusalueen osaamista ja ymmärrystä. Osoituksena tästä maahamme suunnitellaan teollisen biotekniikan klusterin perustamista. Klusteri, jonka valmistelutyö on tämän katsauksen ilmestyessä meneillään, jatkaisi SymBioohjelman päätyttyä eri teollisuuden alojen yhteistyöelimenä tehtävänään edistää alan tutkimusta. Minulle oli iloinen yllätys, että projektien rahoituksen lisäksi ohjelmassa tarjottiin tutkijoille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ideoiden kaupallistamisessa ja laajemminkin liiketalouden ymmärtämisessä. SymBio-ohjelman seminaareihin saatiin esitelmöitsijöiksi kansainvälistä kärkeä edustavia liiketalouden asiantuntijoita. En tiedä, missä määrin ja millä tavoin ohjelmaan osallistuneet eri yritykset ovat ohjelman tutkimushankkeiden tuloksia hyödyntäneet tai tulevaisuudessa niitä hyödyntävät, sillä se on luottamuksellista tietoa. Oman yhtiöni, Valio Oy:n, osalta voin kertoa, että tuomme toukokuussa 2012 markkinoille ensimmäiset SymBio-projekteissa kehitetyllä teknologialla valmistetut tuotteet. Vuonna 2013 lanseeraamme lisää tuotteita, joiden valmistuksessa sovelletaan ohjelmassa kehitettyä teknologiaa. Uskon, että Valion tavoin monet muutkin yritykset ovat pystyneet hyödyntämään tuloksia omassa liiketoiminnassaan. Arvioisin teollisuuden ohjelmalle asettamien odotusten ja tavoitteiden toteutuneen kaiken kaikkiaan varsin hyvin. Myös tutkijoiden ja teollisuuden edustajien väliset yhteydet paranivat ja alan tutkijoiden osaaminen vahvistui. Tutkimuslaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa. Odotimme johtoryhmässä korkeatasoisempia projektiehdotuksia julkisessa haussa. Hakemusten perusteella saattoi päätellä, ettei yliopistoissa olla vielä totuttu yhteistyöhön teollisuuden kanssa. Yhtä lailla teollisuudelta tulleissa projektihakemuksissa saattaa olla aihetta arvosteluun. Yrityshakemukset ovat luottamuksellisia, emmekä näin ollen päässeet johtoryhmässä niitä ruotimaan. Tulevia vastaavia ohjelmia suunniteltaessa kannattaa mielestäni kiinnittää erityistä huomiota myös ohjelmaan osallistuvien yleiseen kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen liittyvien tapahtumien suunnitteluun. Sym- 18

19 Bio-ohjelmassa järjestettiin tutustumismatkoja biotekniikan teollisuus- ja tutkimuslaitoksiin. USA:han suunnitellusta verkottumismatkasta luovuttiin laimean kiinnostuksen vuoksi. Jälkiviisautta soveltaen voisi sanoa, että osan matkoista olisi ehkä voinut järjestää teollisuusaloittain ja tiedottaa niistä jopa vielä aikaisemmin kuin nyt tehtiin. Keskenään hyvin erilaisten teollisuudenalojen sisältyminen ohjelmaan oli haasteena myös johtoryhmätyöskentelyssä. Osittain tästä syystä johtoryhmän kokoonpanoakin muutettiin hieman ohjelman puolivälissä. Ajan myötä sekä jäsenten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin että johtoryhmätyöskentely kehittyivät. Haluankin kiittää kaikkia johtoryhmän jäseniä rakentavasta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu Eero Kiljuselle, joka toimii myös edellä mainitun Sym- Bio-ohjelman jatkohankkeen, teollisen biotekniikan verkoston, valmistelutyön vetäjänä. Kiitokset kuuluvat myös energisille ohjelman koordinaattoreille Innomedica Oy:stä. SymBio-ohjelman aikana he saattoivat päätökseen myös monta vauvaprojektia ohjelman siitä mitenkään kärsimättä. Lopuksi esitän kiitokseni Tekesille ja ohjelman päällikölle, Teppo Tuomikoskelle, joka jaksoi kärsivällisesti kuunnella meidän teollisuuden edustajien näkemyksiä ja kommentteja. Matti Harju 19

20 Ohjelman toiminnot ja palvelut Tuotteistamisklinikka SymBio-ohjelman tuotteistamisklinikan tehtävänä oli edistää julkisen tutkimuksen projekteissa kehitetyn osaamisen hyödyntämistä ja tuotteistamista liiketoiminnaksi ja liikeideoiksi sekä osaamisen markkinointia. Tuotteistamisklinikasta vastasi ohjelman koordinaattorin työryhmään kuulunut Tanja Dowe. Klinikkavastaava tapasi kaikkien julkisen tutkimuksen projektien edustajia vähintään kerran joko johtoryhmäkokouksen yhteydessä tai erikseen sovituissa tapaamisissa. Ohjelman alkuvaiheessa kartoitettiin projektien hyödyntämissuunnitelmat. Niiden havaittiin olevan keskenään hyvin erilaisia ja niitä oli vaikeaa verrata toisiinsa. Hyödyntämissuunnitelmien yhdenmukaistamiseksi ja terävöittämiseksi luotiin suunnitelman laadintaa avustava ja ohjeistava yksinkertainen prosessi ja pohjadokumentti (liite 4). Ohjelman koordinoinnista vastaava työryhmä seurasi koko ohjelman ajan julkisen tutkimuksen projektien hyödyntämissuunnitelmien etenemistä sekä tutkimustulosten ja kehitetyn osaamisen siirtymistä käytäntöön. Ohjelman vuosiseurannan lisäksi koordinaattori piti henkilökohtaisesti yhteyttä projektien edustajiin. Ohjelman toisella jaksolla tuotteistamisklinikka otti käyttöön myös scorecard-kysymyspatteriston (liite 5). Sen avulla haastateltiin projektien avainhenkilöitä tutkimustulosten hyödyntämisestä ja hyödyntämissuunnitelmista. Tavoitteena oli kartoittaa projektien haasteet ja pullonkaulat sekä selvittää osallistujien koulutustarpeita. Näitä tietoja käytettiin muun muassa suunniteltaessa ohjelman työpajojen ja vuosiseminaarien sisältöjä. Lisäksi haluttiin rohkaista tutkijoita analysoimaan hyödyntämiseen liittyviä teknologisia, IPR-, markkinaja hyödyntämisreitteihin liittyviä kysymyksiä. Useimmissa tapauksissa projektille laadittiin hyödyntämissuunnitelma, joka myös hyväksytettiin projektin johtoryhmässä. Lisäksi selvitettiin teknologiaan liittyvä patenttitilanne. Viidessä projektissa laadittiin myös patentointistrategia. Verkottaminen SymBio-ohjelman osallistujat tulivat hyvin monenlaisilta teollisuudenaloilta, mikä oli suuri haaste tapahtumien ja verkostoitumisvierailujen sisällön suunnittelulle. Poikkitieteellisellä verkottamisella oli ohjelmassa tärkeä merkitys, sillä tehokas toimialarajat ylittävä vuorovaikutus nähtiin edellytyksenä tuloksellisuudelle. Ohjelman kuluessa osallistujien näkökulmat lähentyivät toisiaan ja yhteinen kieli löytyi. Tämä oli tärkeä saavutus. Verkostoitumisen tueksi järjestettiin useita tapahtumia. Keväisin järjestettävillä verkostoitumispäivillä kartoitettiin, millaista osaamista suomalaisilla tutkimusryhmillä on tarjottavanaan, sekä toisaalta millaista osaamista suomalaiset yritykset tarvitsevat. Verkostoitumispäivillä kaikilla SymBio-ohjelman projekteilla on ollut mahdollisuus esitellä tutkimustuloksiaan ja jakaa tietoa osaamisestaan sekä yhteistyötarpeistaan. SymBio-ohjelman vuosiseminaarit olivat toinen keskeinen verkostoitumistapahtuma. Niihin kutsuttiin vuosittain alan kansainvälistä kärkeä edustavia puhujia kertomaan teollisen bioteknologian globaaleista trendeistä, teknologioista ja hyödyntämismahdollisuuksista. Verkostoitumista ja aktivointia yli toimialarajojen tuettiin myös järjestämällä 16 teematyöpajaa. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä muiden Tekesin ohjelmien (BioRefine Uudet biomassatuotteet, Vesi Kansainvälistä liiketoimintaa vedestä, Pharma Kilpailuetua uusista toimintatavoista, Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista) kanssa. Työpajojen aiheita olivat muun muassa biokatalyysi, biomassat, laskennallinen mallinnus ja vastuullisuus. Aiheet valittiin ohjelman osallistujien ehdotusten ja tarpeiden pohjalta. Ohjelman osallistujilla oli avainrooli myös teematyöpajojen ohjelmien suunnittelussa, kokoamisessa ja puhujien valinnassa. Lisäksi SymBio-ohjelman viimeisenä vuonna järjestettiin kolme kotimaista verkottamismatkaa, ns. road show -tapahtumaa. Näillä matkoilla tutustuttiin biotekniikkaa soveltaviin ja 20