Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin

Transkriptio

1 Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin

2 Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Miksi homemyrkkyjä on tärkeätä hallita viljaketjussa? Miten me seuraamme homemyrkkyjä? Analyysituloksia tämän vuoden sadosta Vertailua analyysimenetelmien välillä

3 Miksi homemyrkkyjä on tärkeätä hallita viljaketjussa? Varsinkin kaurassa DON-homemyrkkyä on esiintynyt kotimaassa viime vuosien aikana. Elintarvikeviljalle osittain aika tiukat vaatimukset (sekä lakisääteiset että yritysten omat hankintarajat). Yksittäinenkin huono vastaanottoerä, voi pilata koko siilon (tai laivaerän) Suomi on tärkeä viejämaa kauralle. Osa asiakkaista analysoi ostetun viljan jopa rekkakuormittain. Jos tuonti-analyysit ylittävät sovitut tasot koko vientierä hylätään. Samalla Suomen maine helposti kärsii. Myös muissa kauramaissa (esim. Ruotsissa) ollut vastaavanlaisia ongelmia). Hyvällä seurannalla ongelmavuosina voimme ohjata viljan heti oikeaan käyttötarkoitukseen Myös rehuissa suositusrajoja homemyrkyille. Liian korkeat tasot ovat haitallisia varsinkin sioille. Vaikuttavat mm vastustuskykyyn. Ei ole olemassa hyvää menetelmää poistaa homemyrkyt viljasta.

4 Miten me seuraamme homemyrkkyjä viljasta? Agrimarket-ketjun omavalvonta homemyrkyille: 100 ennakkonäytteestä heti satokauden alussa DON, ZEA, HT-2 ja T-2, sekä noin 30 näytettä okratoksiinianalyysiin. Näiden tulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä satovuosittain Tänä vuonna päätettiin jo heti alussa ottaa lisää kauranäytteitä DON-analyysiin Lokakuu alusta päätimme että kaikki kauraerät tutkitaan Myös vehnästä otettiin jonkun verran lisänäytteitä ja vientisatamiin kerättävät erät tutkitaan kaikki

5 Miten me seuraamme homemyrkkyjä viljasta? Edellisenä vuonna kauran DON ylitykset keskittyivät Pohjanmaalle ja Oulun seudulle. Silloin kattava analysointi tehtiin vain Oulussa ja Vaasan satamassa. Yli rehusuosituksen meneviä arvoja ei juuri löytynyt.

6 Miten me seuraamme homemyrkkyjä viljasta? Jotta elintarvikelaatuisen kauran laatu voidaan taata pitää analysointi ongelmavuosina/alueilla tehdä ennen vastaanottoa. Tämä edellyttää pika-menetelmää. Olemme valinneet menetelmäksi Rida Quick Scanin, joka on todettu hyväksi myös ulkomaisissa vertailuissa Viljan ohjaamiseksi heti oikeille varastoille teemme DONin myös ennakkonäytteistä. Tänä vuonna meillä on monitorointi käytössä myös isoilla rehutehtaillamme (Seinäjoki ja Turku), jotta saamme yli rehusuosituksen menevät erät karsittua pois. Lisäksi lajittelemme vastaanotetun kauran kahteen ryhmään DON-arvon perusteella.

7 Enimmäispitoisuudet Elintarvike-käyttöön menevä vilja (EU-asetus 1881/2006 Mykotoksiini/viljalaji max-raja (mg/kg) DON/kaura 1,75 DON/muut viljat 1,25 Zearalenoni/kaikki viljat 0,100 Okratoksiini-A 0,005 Aflatoksiini B1 0,002 Aflatoksiinit yhteensä (B1, B2, G1, G2) 0,004 T-2 ja HT-2 ei asetettu Rehukäyttöön menevän viljan suositeltavat ylärajat (EU-suositus ) Mykotoksiini/viljalaji DON/kaikki viljat Zearalenoni/kaikki viljat Okratoksiini A max-suositus max. 8,0 mg/kg max 2,0,mg/kg max 0,25 mg/kg Rehuviljan enimmäisrajat (MMM asetus 1/07) Mykotoksiini/viljalaji max-raja (mg/kg) Aflatoksiini B1 0,02

8 DONit kaurasta, Analysoitu Rida Quick Scan. Tulokset jotka on viety meidän viljajärjestelmään. Sekä ennakko- että hinnoittelunäytteitä, yhteensä 5434 tulosta. DON-taso, μg/kg kpl % kaikista Yli ,3 % ,1 % ,1 % ,0 % ,7 % Alle ,8 %

9 Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 1,8 g / Kg % Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo g / Kg VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS % 23 % 44,0 PIRKANMAAN ELY-KESKUS % 17 % 32,7 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS % 23 % 4,3 UUDENMAAN ELY-KESKUS % 12 % 25,0 SATAKUNNAN ELY-KESKUS % 23 % 17,0 HÄMEEN ELY-KESKUS % 17 % 20,2 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS % 26 % 31,6 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS % 25 % 4,9 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS % 52 % 7,8 POHJANMAAN ELY-KESKUS % 46 % 16,5 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS % 32 % 10,1 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS % 17 % 4,18 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS % 17 % 9,0 KAINUUN ELY-KESKUS 8 75 % 25 % 5,5 YHTEENSÄ % 25 %

10 DON tulokset muissa viljoissa (analysointi Rida Quick Scan) Vilja / RIDA Analyysi lkm Alle 0,5 mg/kg 0,5 1,3 mg/kg Yli 1,3 mg/kg VEHNÄ (62 %) 4 (8 %) 16 (30 %) OHRA (83 %) 5 (17 %) 0 RUIS 8 8 (100 %) Vehnässä aika paljon yli elintarvikerajan (joka on alempi kuin kauralla), mutta kaikki vähintään rehulaatua. Korkein meillä analysoitu 4,2 mg/kg - Ohra ja ruis hyviä!

11 Zearalenone, elintarvikeraja 0,1 mg/kg (analysointi Elisa) Vilja / Elisa Analyysi lkm Alle 0,1 mg/kg 0,1 0,3 mg/kg Yli 0,3 mg/kg KAURA (86 %) 6 (14 %) 0 VEHNÄ (92 %) 1 (4 %) 1 (4 %) OHRA (96 %) 1 (4 %) 0 RUIS 7 7 (100 %) Pääosa elintarvikelaatua. Muissa viljoissa, paitsi rukiissa, yksittäisiä ylityksiä. Kaikki kuitenkin selkeästi rehusuositusten rajoissa (2,0 mg/kg) - Kaurassa ja vehnässä kaikki ZEAt yli elintarvikerajan olivat sellaisia että myös DON ylitti elintarvikerajan. Ohra, jossa ZEA yli ei oltu tehty DON

12 T2 + HT2, (analysointi Elisa) Vilja / Elisa Analyysi lkm Alle 0,05 mg/kg 0,05 0,5 mg/kg Yli 0,5 mg/kg KAURA (52 %) 16 (36 %) 5 (11 %) VEHNÄ (100 %) 0 0 OHRA (74 %) 6 (26 %) 0 RUIS 7 7 (100 %) Ruis ja vehnä erittäin hyviä - Ohrassa ne jotka ylittivät 0,05 mg/kg olivat kuitenkin kaikki alle 0,1 mg/kg, eli taso HYVÄ - Elisan yläraja 0,5 mg/kg. 4 niistä kaura-näytteistä, jotka ylittivät Elisan määritysrajan tutkittiin myös HPLC:llä. Näissä tulos 0,3-0,4 mg/kg - Korkeimpien T2+HT2-arvojen kohdalla 4 näytteessä viidestä, myös DON yli elintarvikerajan

13 Okratoksiini, (analysointi HPLC) Vilja / Elisa Analyysi lkm Alle 0,3 μg/kg KAURA (100 %) VEHNÄ 6 6 (100 %) OHRA 8 8 (100 %) RUIS 3 3 (100 %) - Kaikki analysoidut viljanäytteet alle määritysrajan (0,3μg/kg)

14 Vertailua analyysimenetelmien välillä Homemyrkkyjen analysoinnissa tärkeintä on mahdollisimman edustavan näytteen ottaminen. Juuri näytteenotto on yksi seikka, joka vaikuttaa merkittävästi siihen että saadaan erilaisia tuloksia. Mitä korkeampi arvo on, sen suurempi on hajonta yleensä rinnakkaisnäytteiden välillä. Tämä johtuu mm siitä ettei homemyrkyt ole jakautuneena tasaisesti viljassa.