KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja haasteet Keski-Suomessa 3.1 Maankamara ja pohjavedet 3.2. Vesistöt 3.3 Luonnon monimuotoisuus 3.4 Ilman laatu ja melu 3.5 Jäte- ja vesihuolto 3.6 Kulttuuriympäristöt 3.7 Sosiaaliset tekijät ja tasa-arvo 3.8 Ympäristönsuojelulliset haasteet ja toimenpiteet 4. Arviointiprosessi 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy 5.1 Vuosien valinnat 5.2 Strategian kokonaisvaikutukset 6. Seuranta 7. Yhteenveto L i i t t e e t

3 3 1. Johdanto Alueiden kehittämislain (1651/2009) 6 :ssä tarkoitettu maakuntaohjelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukainen määrämuotoista ympäristövaikutusten arviointia (ympäristöarviointia) edellyttävä ohjelma. Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisen järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisen tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä siitä tiedottamista. SOVA-lain mukaan vastuu ympäristöarvioinnin tekemisestä osana laadittavaa ohjelmaa on ohjelman laadinnasta vastaavalla viranomaisella, eli maakuntaohjelman osalta Keski-Suomen liitolla. Vaikutusten arviointi tukee ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä edistää osallistumista ja yhteistyötä. Tässä ympäristöselostuksessa kuvataan Keski-Suomen strategiaan sisältyvän maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja lähtökohdat sekä merkittävimmät arvioidut vaikutukset. Arviointiprosessissa on samalla käsitelty maakuntasuunnitelman 2040 vaikutuksia. Lakisääteisten ympäristövaikutusten lisäksi pyrittiin arvioimaan myös ohjelman taloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin Keski-Suomen strategia käsittää pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman 2040 sekä tätä yksityiskohtaisemman ja kehittämisvalintoihin keskittyvän maakuntaohjelman vuosille Strategian tavoitteena on koota maakunnan yhteinen tahto ja voimavarat tulevaisuuden vaikuttaviksi toimenpiteiksi. Tuloksellisen kehittämistyön mahdollistavat maakunnan aluerakenne ja saavutettavuus sekä kansainvälinen toiminta. Aluerakenne ja saavutettavuus ovat maakunnan vetovoiman peruspilarit, jotka ratkaisevat väestön sijoittumisen ja yritysten toimintaedellytykset. Kansainvälinen toiminta on maakunnassa arkipäivää ja perustuu ennen muuta maakunnan elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden kansainvälisiin liikeyhteyksiin. Kansainvälisyys nojaa toimiviin liikenneyhteyksiin maakunnasta ja maakuntaan päin. Laajana kokonaisuutena ymmärrettävä hyvinvointi on alueen kehittymisen kannalta sekä tavoite että väline. Alan palvelut tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana. Aluerakenteen ja saavutettavuuden lisäksi tulevaisuuden avainaloja ovat digi-, bio- ja osaamistaloudet. Digitalouden tulevat osaamistarpeet ja tuotannontekijät eivät ole vielä nähtävissä, minkä takia työelämän ennakoinnin osuvuudella on keskeinen merkitys maakunnan aluetalouden kehityksessä. Biotalouden kehittäminen perustuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin, joiden odotetaan tuovan merkittävimmän osan maakunnan vientitulosta myös vuonna Osaamistalouden kehittämisellä vaikutetaan suoraan maakunnan kilpailukykyyn ja vahvistetaan edelleen alueen ainutlaatuista asemaa koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen kansainvälisissä verkostoissa.

4 4 Maakuntaohjelmassa kuvataan yksilöidyt valinnat ja toimenpiteet, joilla pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vuosien valinnat sisältyvät viiteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa 2. Biotalous nousee metsätalouden murroksesta 3. Digitalous haastaa palvelut uudistumaan 4. Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot 5. Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta Maakuntakaavoituksella esitetään alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoiteltu kehittymissuunta lähivuosikymmeniksi. Maakuntaohjelmalla voidaan tukea ja varmistaa tavoitellun yhdyskuntarakenteen kehittymistä mm. elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteita konkretisoidaan vuosittain toteuttamissuunnitelmalla, joka toimii maakunnan lyhyen aikavälin kehittämisasiakirjana sekä alueen esityksenä ministeriöille valtion talousarvion laatimisessa. Maakuntaohjelma liittyy läheisesti myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen sekä kansallisiin erityisohjelmiin. Lisäksi maakuntaohjelman tulee mahdollisuuksien mukaan edistää yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä, kansallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita. Tavoitteet ovat osa ympäristövaikutusten arvioinnin taustatietoa ja ne on pyritty ottamaan huomioon maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamisen vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Keskeisimpiä ympäristötavoitteita sisältäviä kansainvälisiä ja kansallisia strategioita ja ohjelmia ovat: Rion sopimus (biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus) YK:n ilmastosopimus + Kioton pöytäkirja (ilmastotavoitteet, päästövähennystavoite; toinen velvoitekausi ) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (energian kulutuksen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakas kasvu, energiankäytön tehostaminen, päästöjen vähentäminen; päivitetty 2013) Hallitusohjelma (mm. luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutoksen torjunta, hiilineutraalisuus, ympäristöteknologia, ympäristötietoisuus, tasa-arvo) Kansallinen luonnonvarastrategia (menestyvä korkean arvonlisän biotalous, materiaalivirtojen tehokas hyödyntäminen ja kierrättäminen, alueellisten voimavarojen luoma kansallinen lisäarvo ja paikallinen hyvinvointi, aloitteellisuus ja edelläkävijyys luonnonvarakysymyksissä) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne, elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö, luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) Valtakunnallinen jätesuunnitelma (jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen ja hyödyntämisen lisääminen, polton lisääminen, haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen) Vesienhoitosuunnitelmat (vesienhoidon yleislinjaukset, vesienhoitotyön tavoitteet) Maakunnallisia ympäristötavoitteita sisältyy Keski-Suomen alueelliseen jätesuunnitelmaan vuoteen 2016, Keski-Suomen ilmastostrategiaan 2020, Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan , Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmiin ja Keski-Suomen ympäristöohjelmaan 2015.

5 5 Jätesuunnitelmalla haetaan ratkaisuja jätehuollon kehittämiskohteisiin, joita ovat mm. jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen (erityisesti biohajoava jäte), yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen, jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen, tuhkan hyödyntämisen lisääminen, laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen sekä rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntäminen ja rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen. Ilmastostrategia esittää tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen vuoteen Keski-Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2,8 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttina (vuosien 2004 ja 2006 keskiarvo). Maakunnan kasvihuonepäästöjä tuottavat eniten liikenne (25 %) sekä teollisuus ja työkoneet (25 %). Liikenteen päästöistä valtaosa (60 %) on peräisin henkilöautoista. Lämmittämisen kasvihuonepäästöt ovat 22 % ja sähkönkulutuksen 19 %. Suurin sähkön kuluttaja on teollisuus (78 %). Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on vähentää liikenteen päästöjä 30 %, lämmityksen 30 %, sähkönkulutuksen 20 %, teollisuuden ja työkoneiden 15 %, maatalouden 15 % ja jätehuollon 30 %. Kulttuuriympäristöt ovat ihmisen muovaamia ympäristöjä, joiden ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin ajallisia kerrostumia sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristöohjelma on tavoiteohjelma, jossa linjataan kulttuuriympäristön hoidon toimia tulevaisuudessa tutkittujen ja tunnistettujen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Ohjelman päivitystyö käynnistetään vuoden 2014 aikana. Toimenpideohjelmien tavoitteena on saattaa pinta- ja pohjavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja kuormituksesta sekä keskeisistä toimenpiteistä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Ohjelmissa on esitetty jatkoaikaa niille vesistöille, joita ei nykyisin menetelmin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Ympäristöohjelmassa keskeisimmiksi asioiksi nousevat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, pinta- ja pohjavesiensuojelu sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Keski-Suomen strategian tavoitteet ovat samansuuntaisia jätesuunnitelman, ilmastostrategian, kulttuuriympäristöohjelman, pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmien ja ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa. 3. Ympäristön nykytila ja ominaispiirteet Keski-Suomessa 3.1 Pohjavedet ja maaperä Keski-Suomen luonnon näkyvänä osana ovat harjut ja maakunnan poikki koillisesta lounaaseen kulkeva Sisä-Suomen reunamuodostuma. Maakunnan soravarat on arvioitu noin 1,85 miljardiksi kuutiometriksi. Soravarojen hyödyntämisen takia harjumaisema on tuhoutunut varsinkin suurempien asutuskeskuksien ympäristöstä varsin laajoilta alueilta. Harjut ovat merkittäviä pohjaveden muodostumisalueita. Keski-Suomessa on tärkeitä pohjavesialueita 179 (I luokka) ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita 65 (II luokka). I luokan pohjavesialueiden laskennallisesta kokonaisantoisuudesta on käytössä 31 %. Keski-Suomessa pohjavesi on enimmäkseen hyvälaatuista ja pohjavesiottamoiden raakavesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Tärkeistä ja soveltuvista pohjavesialueista suurin osa, 200 (82 %), on hyvälaatuisia ja -määräisiä.

6 6 Maaperän ja pohjaveden saastumisen suurimpia riskitekijöitä ovat mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ja vanhat kaatopaikat. Pohjavesialueilla riskitekijöitä ovat lisäksi laajamittainen soranotto, maatalous, kemikaalivarastot, teiden rakentaminen ja käyttö sekä muiden ihmistoimintojen sijoittuminen alueelle. Pohjaveden suojelua on tehostettu mm. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla, joita on laadittu 53 alueelle. Keski-Suomessa on lähes 500 saastuneeksi todettua tai epäiltyä maa-aluetta, joista välitöntä kunnostusta vaativia on noin Vesistöt Maakunnan pinta-alasta on vettä noin 16 %. Pääosa vesistöistä kuuluu Kymijoen vesistöön. Vain maakunnan länsiosassa sijaitsevat Pihlajaveden ja Keuruun reitit kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön. Reittivesistöjen luonteeseen kuuluvat järvialtaiden väliset virrat ja joet koskineen. Rantaviivaa on yhteensä noin km. Koskia on perattu runsaasti uiton käyttöön ja parikymmentä koskea on valjastettu voimatalouden tarpeisiin. Keski-Suomessa on yli 30 vuoden kunnostusurakan tuloksena kunnostettu runsaat 200 koskea ja virtavesialuetta ja rakennettu 15 kalatietä. Pintavesien tila on Keski-Suomessa varsin hyvä. Suurin osa alueen vesistöistä kuuluu ekologisen luokituksen mukaan erinomaiseen tai hyvään luokkaan. Suurin osa tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevista vesistä sijaitsee maakunnan luoteisosassa, Saarijärven reitillä. Vesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheuttama rehevöityminen ja paikallisesti myös pistekuormitus (teollisuus, jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto, kalankasvatus). Vesien ekologista tilaa heikentävät myös vesistöjen rakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuneet muutokset. Ihmistoiminnan takia maakunnan luonnontilaisten pienvesien, lampien, purojen ja lähteiden määrä on vähentynyt hälyttävästi. 3.3 Luonnon monimuotoisuus Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu pääosin metsien, soiden ja vesis töjen eliöyhteisöjen rakenteeseen. Maakunnassa on metsämaata lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria ja metsät ovat pääosin hyvin hoidettuja ja terveitä. Maakunnan metsissä on puuta arviolta 172 miljoonaa kuutiometriä ja keskimäärin hakkuita on tehty 5,4 milj. m 3 vuodessa. Kun metsien kasvu on 8 miljoonaa m 3 vuodessa, puumäärä ja metsään sitoutunut hiilimäärä on kasvanut. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimpia puutteita ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys sekä vanhojen lahopuustoisten metsien vähyys. Suojeluun osoitetun metsämaan osuus metsämaan kokonaispinta-alasta on reilu 2 %. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut erityisen haitallista yhtenäisten metsäalu eiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Keski-Suomen maakunnan alueella, varsinkin Suomenselän alueella, on runsaasti soita. Maakunnan suopinta-alasta (noin ha) on ojitettu 83 %. Jäljellä olevan luonnontilaisen suoluonnon uhkia ovat olemassa olevan ojituksen kuivattava vaikutus ja turvetuotanto. Turvetuotanto on keskittynyt Keski-Suomessa Saarijärven reitille ja kaakkoiseen Keski-Suomeen, mutta paineita tuotannon laajentamiseen on myös maakunnan länsiosissa. Soidensuojelun tilannetta parantaa 3. vaihemaakuntakaava, jossa osoitetaan 36 uutta luonnonsuojelualuetta, yhteensä suohehtaaria. Lisäksi valmisteilla on soidensuojelun täydennysohjelma.

7 7 Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia met sien, soiden, reittivesistöjen ja kallioiden luonnon monimuotoisuudesta. Arvokkaimmat luontokohteet sisältyvät valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon. Maakunnallisesti tärkeitä aluekokonaisuuksia ovat Suomenselän ja Päijänteen ekologiset suuralueet sekä kahdeksan nimettyä ekologista vyöhykettä. Uhanalaisen kasvi- ja hyönteislajiston kannalta erityisen merkittäviä ovat perinneympäristöt ja ns. pienvedet. Perinneympäristöjen (niityt, kedot, hakamaat ym.) ja niillä elävien lajien säilyminen edellyttää kohteiden hoitamista perinteisen maatalouden menetelmillä, mikä on laajassa mittakaavassa mahdotonta toteuttaa. 3.4 Ilman laatu ja melu Hengitysilman laatu on Keski-Suomessa suurimman osan aikaa vuodesta hyvä. Ongelmia ilmanlaadussa esiintyy lähinnä keväisin, kun liikenteen nostama pöly heikentää ilmanlaatua etenkin taajamissa. Myös kovilla pakkasilla ilmanlaatu kaupungeissa saattaa heikentyä. Ilmanpäästöt ovat kehittyneet maakunnassa viime vuosina myönteiseen suuntaan. Ilman epäpuhtauspäästöt tulevat valtaosin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin pääosin teollisuudesta, kun taas merkittävin osuus typen oksidien kokonaispäästöistä aiheutuu liikenteestä. Hiukkaspäästöjä muodostuu pääasiassa energiatuotannosta ja tieliikenteestä. Hyvällä maankäytön suunnittelulla pystytään vähentämään ilmansaasteista ihmisille aiheutuvia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. EU:n direktiiveihin pohjautuvat valtioneuvoston asetuksen mukaiset ilman laadun raja-arvot eivät ole maakunnassa ylittyneet. Sen sijaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ovat ylittyneet suurimmissa taajamissa. Ihmiselle fyysistä ja psyykkistä stressiä aiheuttavan melun pahin lähde on liikenne. Keski-Suomessa maanteiden melualueella asuu 7,8 % koko maakunnan väestöstä. Jyväskylän seudulle on tehty meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty meluntorjuntatoimia. 3.5 Jäte- ja vesihuolto Kaikki Keski-Suomen kunnat toimivat yhteistyössä seudullisen jäteyhtiön kanssa. Keskisuomalaisia seudullisia jäteyhtiöitä on kolme: Jämsän Jätehuolto Liikelaitos, Mustankorkea Oy ja Sammakkokangas Oy. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen kasvu on vähentänyt kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää. Maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on nykyisin hieman yli 50 %. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (80 %) ei ole saavutettu. Laajamittaisempi maakunnan yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen ei ole toteutunut, minkä vuoksi sekalainen yhdyskuntajäte on loppusijoitettu kaatopaikalle. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan vuodesta 2016 alkaen, kun kaatopaikka-asetuksen orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituskiellon voimaan tullessa sekalainen yhdyskuntajäte ja muukin yli 10 % orgaanista ainesta sisältävä jäte ohjautuu poltettavaksi. Teollisuuden kokonaisjätemäärä on ollut viime vuosina noin 1,1 miljoonaa tonnia. Teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste, varsinkin massa- ja paperiteollisuuden osalta, on ollut korkea

8 8 (yli 90 %) jo useamman vuoden ajan. Teollisuuden jätteistä 65 % on hyödynnetty energiana (2007). Teollisuuden (massa- ja paperiteollisuuden) omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on vähentynyt viime vuosina jäteveron tultua koskemaan myös niille sijoitettavaa jätettä. Keski-Suomessa on 148 vesihuoltolaitosta, joilla on käytössä yhteensä 93 vedenottamoa. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on 85 % maakunnan asukkaista. Viemärilaitoksia on Keski-Suomessa 53. Jätevedenpuhdistamoja on 27 ja lisäksi kymmenkunta pienempää yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä hoitavaa puhdistamoa. Viemärilaitosten piirissä on 78 % keskisuomalaisista, mutta haja-asutusalueiden asukkaista vain noin 10 %. 3.6 Kulttuuriympäristöt Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön yksi keskeinen ja näkyvä osa-alue on kulttuuriympäristö, johon kuuluvat kulttuurimaisemat, perinnemaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö sekä arkeologinen kulttuuriperintö. Kulttuuriympäristö on syntynyt ihmisen toiminnan ja luonnon vuosisataisessa vuorovaikutuksessa. Maaseudun kulttuurimaisema-arvo perustuu avoimeen viljelymaisemaan, talonpoikaiseen rakennusperinteeseen ja monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon. Myös kylien ja kaupunkien rakennetut kulttuuriympäristöt muodostavat merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö muodostaa kulttuuriympäristön vanhimman ajoitettavan kerrostuman ja kulttuuriympäristön historiallisen pohjan. Kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa Muinaismuistolaki (1963/295). Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö ovat maisemassa, maaperässä tai veden alla säilyneitä ihmisen tekemiä rakenteita, muodostelmia tai esineitä. Lähtökohtaisesti Muinaismuistolailla suojellut muinaisjäännökset ovat aina vähintään maakunnallisesti merkittäviä. Keski-Suomessa suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä on 1096 kpl, joista valtakunnallisesti arvokkaita muinaisjäännöksiä on 13 kpl. Tyypillisin keskisuomalainen muinaisjäännös on kivikautinen pyyntiyhteisön asuinpaikka tai rautakautinen kalmisto/yksittäishautaus. Keski-Suomen maakunnan alueella on kahdeksan valtakunnallisesti ja 49 maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Lisäksi maakunnassa on 38 valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on 64 kpl ja maakunnallisesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi on luokiteltu noin 450 rakennettua kulttuuriympäristöä. Kirkonkylät ovat miljöötyyppi, joka on ehkä ankarimmin kokenut sotien jälkeisen rakennemuutoksen. Rakennushistorian keskisuomalainen helmi on UNESCO:n maailmanperintölistalla oleva Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen. Toinen maailmanperintökohde on Struven-ketjuun kuuluva kolmiomittaustorni Korpilahdella. Keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvat myös monet arkkitehtonisesti korkealuokkaiset modernit rakennukset ja asuinalueet. Keski-Suomessa uusitaan selvityksiä ja arvotetaan kohteita painottuen sotien jälkeiseen rakentamiseen, nuoreen rakennusperintöön. Merkittävimmät maisema-alueiden uhkatekijät Keski-Suomessa ovat taajamarakenteen laajentuminen arvokkaille pelto- ja metsäalueille sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakenteelliset muutokset ja maaseudun autioituminen. Nämä vaikuttavat siihen, että erityisesti paikkaan ja identiteettiin sidottu kulttuuriympäristö unohtuu tai muuttuu sellaiseksi, että sen maakunnalliset ominaispiirteet häviävät. Maakuntakaavalla ohjataan säilyttämään arvokkaiden

9 9 kulttuuriympäristöjen historialliset ominaispiirteet ja maakuntaohjelmassa tämä tulee tunnistaa hankkeita tuettaessa. 3.7 Sosiaaliset tekijät ja tasa-arvo Talouden hidas kasvu jatkui vuoden 2013 alkupuolella, mutta loppuvuonna ja vuonna 2014 talouden ennakoidaan piristyvän asteittain. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen väheneminen koettelevat rajusti Keski-Suomea. Viimeisimmät tiedot viennin laskun pysähtymisestä ja kääntymisestä nousuun ovat kuitenkin myönteisiä odotuksia herättäviä. Yritysten perustaminen maakunnassa on ollut aktiivista ja erityisesti korkeasti koulutettujen kasvava yrittäjyys ilahduttavaa. Työttömyys on edelleen merkittävä ongelma Keski-Suomessa. Heinäkuun lopussa 2013 työttömyysaste oli 15,3 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on suuri. Vuonna 2012 Keski-Suomen väestömäärä ylitti asukasta. Keski-Suomen väestö kasvaa Jyväskylän seudun varassa. Erityisesti maakunnan keskusalueen ulkopuolella väestön ikääntyminen on voimakasta. Vanhusväestön kasvu lisää hoivapalvelujen tarvetta ja asettaa haasteita alan työvoiman riittävyydelle. Pienissä maaseutukunnissa väestön ikääntyminen sekä taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttavat merkittävästi kuntien kiristynyttä taloustilannetta. Alueellinen eriytyminen muodostaa uhan väestön hyvinvoinnin tasa-arvoiselle jakautumiselle. Maakunnan eheyden vahvistaminen ja mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä kehittämisen painopisteitä. 3.8 Ympäristönsuojelulliset haasteet ja toimenpiteet Keski-Suomen suurimpia ympäristönsuojelullisia haasteita ovat ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen hallinta, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, vesistöjen rehevöityminen sekä kulttuuriympäristön arvokkaimpien osien säilyttämisen turvaaminen. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatii merkittäviä arvo- ja rakennemuutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla. Nykyisten toimintamallien kyseenalaistaminen ja uusien, resurssiviisaampien mallien käyttöönotto auttavat ilmatonmuutoksen hillinnässä. Keski-Suomi on ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen mahdollisuuksien maakunta. Keski-Suomen vahvuutena on erityisesti uusiutuvan energian suuri käyttöosuus. Muutosta voidaan hidastaa myös kehittämällä alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä joukkoliikennettä. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on, että maakunnan kasvihuonepäästöt vähenevät 23,5 % vuosien 2004 ja 2006 tasosta ja uusiutuvan energian osuus nostetaan vastaamaan 60 % maakunnan energiankulutuksesta. Hillinnän lisäksi muuttuva ilmasto tuo yhdyskunnille varautumisen haasteen, kun tärkeät toiminnot tulee suojata sään ääri-ilmiöiden ja pitkäaikaisten muutosten haavoittavilta vaikutuksilta. Metso-kohteista ja maakuntakaavan uusista soidensuojelualueista huolimatta nykyinen luonnonsuojeluverkosto ei ole riittävän laaja maakunnan kaikkien luontotyyppien ja eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Pitkällä aikavälillä metsälajien tilanne lienee hieman helpottamassa, mutta maakunnan kallioluonnosta ja ravinteisimmistä suotyypeistä suojelualueisiin sisältyy vain pienialaisia näytteitä. Perinne- ja kulttuuriympäristöjä uhkaa umpeenkasvu ja rakentaminen. Tilannetta voidaan parantaa vapaaehtoisen suojelun lisäksi maankäytön ohjauksella sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöjen hoito- ja ennallistamistoimilla.

10 10 Vesiensuojelun kannalta on erityisen tärkeää hajakuormituksen vähentäminen. Myös pistekuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joissa vesien tila on alle hyvän tai hyvä ja erinomainen tila on vaarassa heikentyä. Vesien ekologisen tilan parantamiseksi tarvitaan vesiensuojelutoimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Kuormituksen vähentämistoimien lisäksi tarvitaan vesistöjen hoito- ja kunnostustöitä. Lähteet: Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille Keski-Suomen metsäohjelma Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat Keski-Suomen vesihuollon strateginen kehittämissuunnitelma vuosille Keski-Suomi 2005 katsaus maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen Maakuntien suhdannekehitys , TEM-analyysejä 39/2012 Sanoista tekoihin Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 Maiseman muisti, Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, Museovirasto 2001 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali: Esitys kulttuuriympäristöstrategiaksi Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen museon rakennusinventointitietokanta (1979 alkaen, sisältäen vuosien maakunnallisen modernin rakennusperinnön hankkeessa kootut kuntakohtaiset inventointitiedot Keski-Suomen museon Kioski sovelluksessa) 4. Arviointiprosessi Keski-Suomen strategian valmistelun tueksi perustettiin Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä, joka seurasi myös ympäristöarviointityön etenemistä ja otti kantaa arvioinnin kautta esiin nousseisiin asiakysymyksiin. Ympäristöarvioinnin kokonaisuudesta ja ympäristöselostuksen kirjoittamisesta vastasi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti Keski-Suomen strategian laadintaprosessiin liitteen 1 mukaisesti. Keski-Suomen strategian osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) käsiteltiin maakuntahallituksessa (4 ). OAS toimitettiin kaikkiin Keski-Suomen kuntiin ja se oli nähtävillä liiton ilmoitustaululla sekä liiton kotisivuilla (www.keskisuomi.fi) Strategiatyön käynnistämisestä ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa pidettiin SOVA-asetuksen 5 :n mukainen kuulemisneuvottelu, jossa esiteltiin OAS:n pohjalta arvioinnin aikataulu, käytännön organisointi ja ympäristöselostuksen alustava sisältörakenne. Neuvottelusta on liiton tekemä muistio. Maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien, valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman sisältöä ja maakunnan kehittämistä ovat seminaareissa ja työkokouksissa pohtineet yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet. Ohjelmaluonnos on ollut myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski-Suomen Internet-sivuilla.

11 11 Strategian valmisteluun osallistunut toimiston valmisteluryhmä on itsearvioinut tavoitteiden ja toimenpide-esitysten vaikutuksia. Maakunnallinen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (yva-ryhmä), jossa on edustettuina eri alojen asiantuntijoita Keski-Suomen museosta (1), Jyväskylän yliopistosta (2), Keski-Suomen ELY-keskuksesta (3), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (1), Keski-Suomen Metsäkeskuksesta (1), Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suon piiristä (1), Keski-Suomen Nytkis:stä (1) ja Keski-Suomen liitosta (2), oli keskeisesti mukana ympäristöarviointiprosessissa. Yva-ryhmä on antanut palautetta OAS:n ja strategian sisällöstä toimiston valmisteluryhmälle, käsitellyt viranomaisilta ja yleisöltä saatua palautetta, arvioinut vaikutusten merkittävyyttä sekä tukenut asiantuntijuudellaan ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelua. Lisäksi yva-ryhmä ohjasi ympäristöselostuksen laadintaa. Yva-ryhmä käsitteli strategiaa ja/tai ympäristöselostusta 10 kokouksessaan. Työssä arvioitiin SOVA-lain 2 :n mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. Vaikutusten tunnistamisen helpottamiseksi ja arviointityön systematisoimiseksi arvioinnin pohjana käytettiin vaikutuslistaa, joka on selostuksen liitteenä 2. Vertailukohtana oli kehitys, jos strategiaa ei toteuteta (0-vaihtoehto). Strategian laaja-alaisuuden ja yleispiirteisyyden takia vaikutuksia arvioidaan ja kuvataan suhteellisen yleisellä tasolla. Strategiaa toteuttavien valintojen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset tarkentuvat ja konkretisoituvat hankeja toimenpidevaiheessa. Vaikutusten arvioinnissa ei tarkasteltu varsinaisia erillisiä ohjelmavaihtoehtoja, mutta strategian pohjatyönä laadittiin Keski-Suomen skenaariot. Vaihtoehtoisten skenaarioiden taustamuuttujina olivat resurssien saatavuus ja kansainvälinen yhteistyö. Skenaariotyöskentelyssä laadittua neljää vaihtoehtoista tulevaisuuskuvausta ja niistä seuraavia toimenpiteitä käsiteltiin arviointiprosessissa. Maakuntahallitus hyväksyi strategian ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen luonnokset Luonnokset asetettiin nähtäville 30 päivän ajaksi, ja niistä pyydettiin lausunnot. Ympäristöselostuksen viimeistelyssä otettiin huomioon luonnoksista saatu palaute ennen kuin ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa SOVA-lain mukaisen arviointiprosessin toteuttamisessa käytettiin hyväksi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen liittojen yhteisen maakuntaohjelmien SOVA-konsultointityön tuloksia. Vuonna 2006 valmistuneen konsultointityön tavoitteena oli sovittaa SOVA-lain edellyttämä arviointiprosessi osaksi kunkin maakunnan ohjelmavalmistelun käytäntöjä keskenään yhteismitallisella tavalla. 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy Ympäristövaikutusten arvioinnissa päähuomio kiinnitettiin lähivuosille eli maakuntaohjelmakaudelle suunniteltuihin välttämättömiin toimenpiteisiin. Tulokset on esitetty taulukossa 1 ja lyhyesti sanallisesti kohdassa 5.1. Strategian kokonaisvaikutuksissa (5.2) on lisäksi otettu huomioon neljän tulevaisuuden avainalan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset. Arviointiprosessissa ja strategian valmistelussa on pyritty vaikuttamaan siihen, että strategiassa esitetyillä linjauksilla ja valinnoilla ei olisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai tasa-arvovaikutuksia. Jos ympäristöhaittoja kuitenkin todennäköisesti aiheutuu, pyritään tarpeellisessa määrin esittämään toimenpiteitä tai ohjeistusta haittojen vähentämiseksi. Tarkemmin

12 12 mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin tulee puuttua hanketasolla. Arviointia koskeva tarkempi vaikutusjaottelu on esitetty liitteessä Vuosien valinnat Aluerakenne: Toimiva aluerakenne vahvistaa maakunnan monikeskuksisuutta ja alueellista tasa-arvoa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyvät toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden ja elävien kulttuuriympäristöjen säilymistä. Pintavesien hyvä tila parantaa vesistöjen käyttökelpoisuutta, mikä yhdessä kansallispuistoverkoston kehittämisen kanssa edistää matkailu- ja virkistyspalveluja ja ihmisten viihtyvyyttä. Liikennehankkeiden toteutuminen edistää maakunnan elinkeinoelämän kannattavuutta ja kilpailukykyä. Liikennehankkeet lisäävät haitallisia ilmastopäästöjä ja meluhaittaa. Biotalous: Biotalouden vaikutukset kohdistuvat selvimmin aluetalouteen ja ympäristöön. Biotalousyrittäjyyden vahvistuminen ja biotalouteen liittyvä tuotekehitys luovat työpaikkoja ja lisäävät tuotannon arvoa. Erilaisten biopohjaisten tuotteiden tuotekehitys ja uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvu vähentävät kasvihuonepäästöjä. Resurssiviisaat valinnat ja kokeilut mahdollistavat rakenteiden ja toimintamallien muutoksia, jotka säästävät luonnonvaroja, hillitsevät ilmastonmuutosta ja lisäävät hyvinvointia. Lisäksi biotalouden työpaikat tukevat maakunnan harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta. Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen voi aiheuttaa haitallisia ekologisia vaikutuksia, ellei luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistövaikutuksiin kiinnitetä erityistä huomiota. Digitalous: Digitalouden ensimmäisen vaiheen vaikutukset ovat lähinnä aluetaloudellisia ja sosiaalisia. Kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymä, digitaaliset teknologiat ja huippuosaaminen kehittävät uutta tutkimus- ja liiketoimintaa sekä luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nopea laajakaistaverkko ja uudet teknologiat helpottavat ihmisten arkea ja asumista kaikkialla maakunnassa, mutta vaikutusten myönteisyys riippuu pitkälti teknologioiden käyttäjäystävällisyydestä. Digitalouden vallankumous voi johtaa myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Osaamistalous: Osaamistalouden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen. Osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäminen lisää yrittäjyyttä, työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikat sekä koulutuksen ja osaamisen vienti kasvattavat maakunnan kuntien tuloja, mikä turvaa palvelutuotantoa ja lisää hyvinvointia. Välillisesti osaamistalouden toimenpiteet tukevat tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen säilymistä. Hyvinvointipalvelut: Hyvinvointipalvelujen merkittävimmät vaikutukset ovat positiivisia ja kohdistuvat ihmisiin. Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, kohdentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin, asiakkaiden valinnanvapautta korostavien palvelujen käyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen helpottavat ihmisten jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Nuorten ja ikäihmisten huomioon ottaminen rakenteiden luomisessa edistää tasa-arvoa. Palvelujen ulottumisen varmistaminen koko maakuntaan tukee alueellista tasa-arvoa. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integrointi tuottaa taloudellisia säästöjä.

13 13 Taulukko 1. Vuosien valintojen vaikutukset avainaloittain 5.2 Strategian kokonaisvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Strategian tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Keski-Suomi. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on väestön hyvinvointi, joka ymmärretään laajana kokonaisuutena ja koko strategiaa läpileikkaavana tekijänä. Strategian vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin ovat pääosin myönteisiä. Osaaminen, uusi liiketoiminta ja monipuolistuva elinkeinorakenne vahvistavat työllisyyttä ja luovat sitä kautta maakuntaan hyvinvointia. Nopeat tietoliikenneverkot ja monipuoliset digitaalisiin teknologioihin perustuvat etäpalvelut helpottavat arjessa pärjäämistä sekä lisäävät turvallisuuden tunnetta ja alueellista tasa-arvoa. Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii yhä parempaa digitaalisten perustaitojen hallintaa, minkä takia palvelujen käyttäjälähtöisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Myös vaihtoehtoisista asiointi- palvelu- ja osallistumismahdollisuuksista tulee huolehtia, ettei mitkään ihmis- tai ikäryhmät putoaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitaalisen yhteiskunnan haittapuolena voi olla kanssakäymisen ja ihmisläheisyyden väheneminen. Puhdas ja terveellinen ympäristö sekä kulttuuriperintö luovat vetovoimaa ja ovat yksi hyvinvoinnin lähtökohta. Luonnonläheisyys, vesistöjen puhtaus ja käyttökelpoisuus sekä virkistysalueiden ja kulttuuriympäristöjen kehittäminen parantavat asukkaiden viihtyisyyttä ja elinolosuhteita. Hyvät

14 14 reitistöt yhdessä vetovoimaisten kansallispuistojen ja muiden virkistysalueiden kanssa aktivoivat ihmisiä liikkumaan ja niillä on siten myös kansanterveydellistä merkitystä. Virkistysaluerakentamisessa tulee ottaa huomioon myös tasa-arvoa lisäävä esteettömyys ja alueiden yhdenvertainen saavutettavuus. Lisäksi erilaisilla käytännönläheisillä ja konkreettisilla resurssiviisailla hankkeilla ja toimintatapamuutoksilla on hyvinvointiin, mm. turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia on myös alempiasteisen tieverkon kunnossa pitämisellä ja liikenneturvallisuuden lisääntymisellä sekä taajamaympäristöjen jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisella. Liikennemelu voi liikenneväylien läheisyydessä vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa stressiä. Ekologiset ja ympäristönsuojelulliset vaikutukset Strategian ekologiset kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. Keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen, kierrätettyjen raaka-aineiden ja jätteiden kestävän hyödyntämisen lisääminen. Uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian (mm. puun ja tuulivoiman) käyttö vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Myös raideliikenteen kehittäminen edistää hiilineutraalisuutta. Toisaalta lento- ja maantieliikenne lisäävät ilmastopäästöjä ja metsien käytön tehostaminen vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä, varsinkin raaka-aineen hankintavaiheessa, tulee myös ottaa huomioon lajiston ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä vesistöriskit. Tämä voidaan varmistaa koulutuksella ja hyvällä yhteen sovittavalla hankekohtaisella suunnittelulla. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä strategian toteuttaminen ei pysäytä, mutta ympäristöarvojen huomioon ottaminen, uuden kansallispuiston perustaminen sekä vesistöjen puhtauteen ja hyvään tilaan panostaminen parantavat osaltaan lajiston (mm. uhanalaisen maakuntakalan, järvitaimenen) elinmahdollisuuksia. Ympäristövastuullisuus, resurssiviisaat toimintamallit ja ympäristöohjelman toteuttaminen lisäävät myönteisiä ekologisia vaikutuksia, mutta vaikutuksien merkittävyys selviää tarkemmin hanke- ja toimenpidetasolla. Osaamistalouden toimenpiteet voivat edistää monia ympäristöteknologisia innovaatioita, jotka vähentävät ympäristökuormitusta tai parantavat ympäristön tilaa. Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset vaikutukset Keski-Suomen tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne, jota ohjataan tarkemmin maakuntakaavoituksella. Monikeskuksisuus sekä merkittävät pääliikenneväylät ja hyväkuntoinen alempiasteinen tieverkko ovat merkittävä osa tasapainoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Puhdas ja terveellinen ympäristö mm. kansallispuistoineen ja matkailualueineen tukee toimivaa aluerakennetta. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttäminen tuotteiden, ravinnon ja energian tuottamiseen parantaa omavaraisuutta ja mahdollistaa myös maaseutualueiden säilymisen elinvoimaisina. Myös tietoliikenneverkot ja etäpalvelut tukevat asumista haja-asutusalueilla. Kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen sekä kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen kehittämistoimenpiteissä edistävät maakunnan kulttuuriperinnön säilymistä. Paikallisesti tuotetun ruoan tuotannon ja kulutuksen nostaminen merkitsee peltopinta-alan hyödyntämistä, mikä vaikuttaa myönteisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja yleiseen maisemakuvaan. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle rakentuvat tiiviimmän asutuksen taajamat voivat hajauttaa yhdyskuntarakennetta ellei asiaan kiinnitetä riittävästi huomiota kaavoituksessa. Kaavoituksella tulisi varmistaa myös erityisryhmien tarpeisiin soveltuva yhdyskuntarakentaminen.

15 15 Aluetaloudelliset vaikutukset Strategiassa painotetaan yrittäjyyttä. Yrittäjyyden kehittämisestä osana oppimista ja Yritystehtaan toiminnasta syntyvät uudet yritykset ja työpaikat vaikuttavat myönteisesti aluetalouteen. Yritysten kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen avaavat uusia mahdollisuuksia ja vahvistavat maakunnan vientikauppaa ja taloutta. Maakunnassa olevan monipuolisen osaamisen tehokkaampi käyttäminen liiketoiminnan kehittämisessä ja uusina vientituotteena monipuolistaa elinkeinorakennetta. Osaamista ja yrittäjyyttä tarvitaan myös kasvavien hyvinvointipalvelujen, mm. vanhuspalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi, mikä tarjoaa työpaikkoja. Digitalouden osalta tulisi kiinnittää huomiota ns. avoimeen dataan. Avoimuus mahdollistaa tietoaineistojen taloudellisen hyödyntämisen luoden uusia tuotteita ja todellista liiketoimintapotentiaalia. Paikallisesti tuotettu energia ja ruoka lisäävät aluetalouden tuloja. Vesistöjen puhtaus ja kulttuuriympäristöarvot hyödyttävät koko maakunnan elinkeinotoimintaa. Liikenneverkon toimivuus ja liikenteelliset kärkihankkeet turvaavat Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten toimivuutta ja varmistavat maakunnan saavutettavuuden. 6. Seuranta Strategian vaikutuksia seurataan pääasiassa hanketason (hanke-yvat) ja vuosittain tehtävän ohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointien kautta. Seurannassa käytetään hyväksi maakunnassa jo käytössä olevia ympäristöindikaattoreita. Ennen seuraavaa maakuntaohjelmakierrosta (4 vuotta) kootaan perustiedot maakunnan ympäristön tilasta sekä tehdään tarvittavat analyysit ja johtopäätökset. Seurantaan osallistuu maakunnallinen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (yva-ryhmä). 7. Yhteenveto Maakuntaohjelma on SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma, jonka toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset tulee selvittää. Arviointiprosessin kuvaus ja arvio ohjelman toteuttamisen ympäristövaikutuksista esitetään ympäristöselostuksessa. Maakunnan vesistökuormitus sekä teollisuuden ja energiatuotannon ilmapäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Nykyhetken haasteena ovat maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon paikallinen vesistökuormitus. Myös ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen hallinta on merkittävä haaste. Maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on nykyisin hieman yli 50 %. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (80 %) ei ole saavutettu. Keski-Suomessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on viime vuosina painotettu metsäluontoa. Metsien ja kulttuuriympäristöjen lajien

16 16 tilanne on hieman parantumassa, mutta soiden, vesien, rantojen ja kallioiden lajeilla menee heikommin. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti Keski-Suomen strategian / maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Maakunnallinen yva-ryhmä oli keskeisesti mukana vaikutusten arviointiprosessissa. Työssä arvioitiin SOVA-lain mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. Vuosien aikana aluerakenteen toimenpiteet vahvistavat maakunnan monikeskuksisuutta, saavutettavuutta ja alueellista tasa-arvoa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyvät toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden ja elävien kulttuuriympäristöjen säilymistä sekä ihmisten viihtyvyyttä. Liikennehankkeet lisäävät haitallisia ilmastopäästöjä ja meluhaittaa. Biotalouden positiiviset vaikutukset kohdistuvat selvimmin aluetalouteen. Ympäristöön biotalouden vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että negatiivisia. Biopohjaisten tuotteiden ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssiviisaat valinnat säästävät luonnonvaroja, hillitsevät ilmastonmuutosta ja lisäävät hyvinvointia Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen voi aiheuttaa haitallisia ekologisia vaikutuksia, ellei luonnon monimuotoisuuteen ja vesistövaikutuksiin kiinnitetä erityistä huomiota. Digitalouden ensimmäisen vaiheen vaikutukset ovat lähinnä aluetaloudellisia ja sosiaalisia. Digitaaliset teknologiat ja huippuosaaminen kehittävät uutta tutkimus- ja liiketoimintaa sekä luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nopea laajakaistaverkko ja uudet teknologiat helpottavat ihmisten arkea ja asumista kaikkialla maakunnassa, mutta vaikutusten myönteisyys riippuu pitkälti teknologioiden käyttäjäystävällisyydestä. Digitalouden vallankumous voi johtaa myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Osaamistalouden lähivuosien merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen. Osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäminen lisää yrittäjyyttä, työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikat sekä koulutuksen ja osaamisen vienti kasvattavat maakunnan kuntien tuloja, mikä turvaa palvelutuotantoa ja lisää hyvinvointia. Välillisesti osaamistalouden toimenpiteet tukevat tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen säilymistä. Hyvinvointipalvelujen merkittävimmät vaikutukset ovat positiivisia ja kohdistuvat ihmisiin. Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, kohdentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin, asiakkaiden valinnanvapautta korostavien palvelujen käyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen helpottavat ihmisten jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Nuorten, ikäihmisten ja yhteisöllisyyden huomioon ottaminen rakenteiden luomisessa edistää tasa-arvoa. Strategian kokonaisvaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin ovat pääosin myönteisiä. Tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Keski-Suomi. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on väestön hyvinvointi, joka ymmärretään laajana kokonaisuutena ja koko strategiaa läpileikkaavana tekijänä. Osaaminen ja uusi liiketoiminta vahvistavat työllisyyttä ja luovat maakuntaan hyvinvointia. Selvimmät positiiviset ekologiset vaikutukset kohdistuvat ilmastonmuutoksen hillintään (uusiutuvien luonnonvarojen, kierrätettyjen raaka-aineiden ja jätteiden kestävä käyttö). Toisaalta lento- ja maantieliikenne lisäävät ilmastopäästöjä ja metsien käytön tehostaminen vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee myös ottaa huomioon lajiston ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä vesistöriskit. Vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen ja kuormituksen vähentäminen lisää luonnon monimuotoisuuden lisäksi matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia.

17 Monikeskuksinen maakunta liikenneväylineen on merkittävä osa toimivaa aluerakennetta. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen, tietoliikenneverkot, etäpalvelut ja puhdas ympäristö tukevat tasapainoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen edistää maakunnan kulttuuriperinnön säilymistä. Yrittäjyyttä, elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kansainvälistyvää liiketoimintaa korostavan strategian pitkän aikavälin taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. 17

18 Liite 1. Keski-Suomen strategian / maakuntaohjelman ja SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin laatimisprosessi

19 Liite 2. Vaikutuslista KESKI-SUOMEN STRATEGIA Vaikutusten arviointi Valmistelija / ryhmä: Sanallinen arvio strategiassa / maakuntaohjelmassa esitettävien kehittämistoimenpiteiden positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat olla välittömiä tai välillisiä Sosiaaliset vaikutukset - terveys - asumisviihtyisyys - turvallisuus - palvelut - virkistysmahdollisuudet - väestön määrä - tasa-arvo - yhteisöllisyys - sosiaaliset ongelmat - koulutus - virikkeellisyys - erityiset väestöryhmät (lapset, vanhukset, ulkomaalaiset) Ekologiset vaikutukset - eliölajit - luontotyypit - alueiden luonnontilaisuus - maaperä - vesistöt - ilma - kasvillisuus - kuormitus/päästöt - luonnonvarojen käyttö - uusiutuvat luonnonvarat - uusiutumattomat luonnonvarat - luonnonvarojen riittävyys Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset vaikutukset - aluerakenne - yhdyskuntarakenne - rakennuskanta - liikennejärjestelmät - rata- / tieliikenne - kevytliikenne - energiahuolto - vesihuolto - jätteiden määrä - taajama-/kaupunkikuva - kulttuuriympäristöt / -perintö - maisema-alueet - paikallinen identiteetti - energian kulutus Taloudelliset vaikutukset - työpaikat / työllisyys - elinkeinojen toimintaedellytykset - kustannusvaikutukset

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keski-Suomen liitto Jyväskylä 2013 Sarja B, julkaisu nro X Kannen kuva ISBN ISSN Sisällys 1. Mikä on osallistumis-

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymä 17.11.2008 Sisällys 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2006 Päijät-Hämeen liitto SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat 2 2. Lappi -sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot