KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja haasteet Keski-Suomessa 3.1 Maankamara ja pohjavedet 3.2. Vesistöt 3.3 Luonnon monimuotoisuus 3.4 Ilman laatu ja melu 3.5 Jäte- ja vesihuolto 3.6 Kulttuuriympäristöt 3.7 Sosiaaliset tekijät ja tasa-arvo 3.8 Ympäristönsuojelulliset haasteet ja toimenpiteet 4. Arviointiprosessi 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy 5.1 Vuosien valinnat 5.2 Strategian kokonaisvaikutukset 6. Seuranta 7. Yhteenveto L i i t t e e t

3 3 1. Johdanto Alueiden kehittämislain (1651/2009) 6 :ssä tarkoitettu maakuntaohjelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukainen määrämuotoista ympäristövaikutusten arviointia (ympäristöarviointia) edellyttävä ohjelma. Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisen järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisen tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä siitä tiedottamista. SOVA-lain mukaan vastuu ympäristöarvioinnin tekemisestä osana laadittavaa ohjelmaa on ohjelman laadinnasta vastaavalla viranomaisella, eli maakuntaohjelman osalta Keski-Suomen liitolla. Vaikutusten arviointi tukee ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä edistää osallistumista ja yhteistyötä. Tässä ympäristöselostuksessa kuvataan Keski-Suomen strategiaan sisältyvän maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja lähtökohdat sekä merkittävimmät arvioidut vaikutukset. Arviointiprosessissa on samalla käsitelty maakuntasuunnitelman 2040 vaikutuksia. Lakisääteisten ympäristövaikutusten lisäksi pyrittiin arvioimaan myös ohjelman taloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin Keski-Suomen strategia käsittää pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman 2040 sekä tätä yksityiskohtaisemman ja kehittämisvalintoihin keskittyvän maakuntaohjelman vuosille Strategian tavoitteena on koota maakunnan yhteinen tahto ja voimavarat tulevaisuuden vaikuttaviksi toimenpiteiksi. Tuloksellisen kehittämistyön mahdollistavat maakunnan aluerakenne ja saavutettavuus sekä kansainvälinen toiminta. Aluerakenne ja saavutettavuus ovat maakunnan vetovoiman peruspilarit, jotka ratkaisevat väestön sijoittumisen ja yritysten toimintaedellytykset. Kansainvälinen toiminta on maakunnassa arkipäivää ja perustuu ennen muuta maakunnan elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden kansainvälisiin liikeyhteyksiin. Kansainvälisyys nojaa toimiviin liikenneyhteyksiin maakunnasta ja maakuntaan päin. Laajana kokonaisuutena ymmärrettävä hyvinvointi on alueen kehittymisen kannalta sekä tavoite että väline. Alan palvelut tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana. Aluerakenteen ja saavutettavuuden lisäksi tulevaisuuden avainaloja ovat digi-, bio- ja osaamistaloudet. Digitalouden tulevat osaamistarpeet ja tuotannontekijät eivät ole vielä nähtävissä, minkä takia työelämän ennakoinnin osuvuudella on keskeinen merkitys maakunnan aluetalouden kehityksessä. Biotalouden kehittäminen perustuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin, joiden odotetaan tuovan merkittävimmän osan maakunnan vientitulosta myös vuonna Osaamistalouden kehittämisellä vaikutetaan suoraan maakunnan kilpailukykyyn ja vahvistetaan edelleen alueen ainutlaatuista asemaa koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen kansainvälisissä verkostoissa.

4 4 Maakuntaohjelmassa kuvataan yksilöidyt valinnat ja toimenpiteet, joilla pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vuosien valinnat sisältyvät viiteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa 2. Biotalous nousee metsätalouden murroksesta 3. Digitalous haastaa palvelut uudistumaan 4. Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot 5. Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta Maakuntakaavoituksella esitetään alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoiteltu kehittymissuunta lähivuosikymmeniksi. Maakuntaohjelmalla voidaan tukea ja varmistaa tavoitellun yhdyskuntarakenteen kehittymistä mm. elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteita konkretisoidaan vuosittain toteuttamissuunnitelmalla, joka toimii maakunnan lyhyen aikavälin kehittämisasiakirjana sekä alueen esityksenä ministeriöille valtion talousarvion laatimisessa. Maakuntaohjelma liittyy läheisesti myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen sekä kansallisiin erityisohjelmiin. Lisäksi maakuntaohjelman tulee mahdollisuuksien mukaan edistää yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä, kansallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita. Tavoitteet ovat osa ympäristövaikutusten arvioinnin taustatietoa ja ne on pyritty ottamaan huomioon maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamisen vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Keskeisimpiä ympäristötavoitteita sisältäviä kansainvälisiä ja kansallisia strategioita ja ohjelmia ovat: Rion sopimus (biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus) YK:n ilmastosopimus + Kioton pöytäkirja (ilmastotavoitteet, päästövähennystavoite; toinen velvoitekausi ) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (energian kulutuksen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakas kasvu, energiankäytön tehostaminen, päästöjen vähentäminen; päivitetty 2013) Hallitusohjelma (mm. luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutoksen torjunta, hiilineutraalisuus, ympäristöteknologia, ympäristötietoisuus, tasa-arvo) Kansallinen luonnonvarastrategia (menestyvä korkean arvonlisän biotalous, materiaalivirtojen tehokas hyödyntäminen ja kierrättäminen, alueellisten voimavarojen luoma kansallinen lisäarvo ja paikallinen hyvinvointi, aloitteellisuus ja edelläkävijyys luonnonvarakysymyksissä) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne, elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö, luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) Valtakunnallinen jätesuunnitelma (jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen ja hyödyntämisen lisääminen, polton lisääminen, haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen) Vesienhoitosuunnitelmat (vesienhoidon yleislinjaukset, vesienhoitotyön tavoitteet) Maakunnallisia ympäristötavoitteita sisältyy Keski-Suomen alueelliseen jätesuunnitelmaan vuoteen 2016, Keski-Suomen ilmastostrategiaan 2020, Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan , Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmiin ja Keski-Suomen ympäristöohjelmaan 2015.

5 5 Jätesuunnitelmalla haetaan ratkaisuja jätehuollon kehittämiskohteisiin, joita ovat mm. jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen (erityisesti biohajoava jäte), yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen, jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen, tuhkan hyödyntämisen lisääminen, laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen sekä rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntäminen ja rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen. Ilmastostrategia esittää tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen vuoteen Keski-Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2,8 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttina (vuosien 2004 ja 2006 keskiarvo). Maakunnan kasvihuonepäästöjä tuottavat eniten liikenne (25 %) sekä teollisuus ja työkoneet (25 %). Liikenteen päästöistä valtaosa (60 %) on peräisin henkilöautoista. Lämmittämisen kasvihuonepäästöt ovat 22 % ja sähkönkulutuksen 19 %. Suurin sähkön kuluttaja on teollisuus (78 %). Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on vähentää liikenteen päästöjä 30 %, lämmityksen 30 %, sähkönkulutuksen 20 %, teollisuuden ja työkoneiden 15 %, maatalouden 15 % ja jätehuollon 30 %. Kulttuuriympäristöt ovat ihmisen muovaamia ympäristöjä, joiden ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin ajallisia kerrostumia sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristöohjelma on tavoiteohjelma, jossa linjataan kulttuuriympäristön hoidon toimia tulevaisuudessa tutkittujen ja tunnistettujen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Ohjelman päivitystyö käynnistetään vuoden 2014 aikana. Toimenpideohjelmien tavoitteena on saattaa pinta- ja pohjavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja kuormituksesta sekä keskeisistä toimenpiteistä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Ohjelmissa on esitetty jatkoaikaa niille vesistöille, joita ei nykyisin menetelmin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Ympäristöohjelmassa keskeisimmiksi asioiksi nousevat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, pinta- ja pohjavesiensuojelu sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Keski-Suomen strategian tavoitteet ovat samansuuntaisia jätesuunnitelman, ilmastostrategian, kulttuuriympäristöohjelman, pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmien ja ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa. 3. Ympäristön nykytila ja ominaispiirteet Keski-Suomessa 3.1 Pohjavedet ja maaperä Keski-Suomen luonnon näkyvänä osana ovat harjut ja maakunnan poikki koillisesta lounaaseen kulkeva Sisä-Suomen reunamuodostuma. Maakunnan soravarat on arvioitu noin 1,85 miljardiksi kuutiometriksi. Soravarojen hyödyntämisen takia harjumaisema on tuhoutunut varsinkin suurempien asutuskeskuksien ympäristöstä varsin laajoilta alueilta. Harjut ovat merkittäviä pohjaveden muodostumisalueita. Keski-Suomessa on tärkeitä pohjavesialueita 179 (I luokka) ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita 65 (II luokka). I luokan pohjavesialueiden laskennallisesta kokonaisantoisuudesta on käytössä 31 %. Keski-Suomessa pohjavesi on enimmäkseen hyvälaatuista ja pohjavesiottamoiden raakavesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Tärkeistä ja soveltuvista pohjavesialueista suurin osa, 200 (82 %), on hyvälaatuisia ja -määräisiä.

6 6 Maaperän ja pohjaveden saastumisen suurimpia riskitekijöitä ovat mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ja vanhat kaatopaikat. Pohjavesialueilla riskitekijöitä ovat lisäksi laajamittainen soranotto, maatalous, kemikaalivarastot, teiden rakentaminen ja käyttö sekä muiden ihmistoimintojen sijoittuminen alueelle. Pohjaveden suojelua on tehostettu mm. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla, joita on laadittu 53 alueelle. Keski-Suomessa on lähes 500 saastuneeksi todettua tai epäiltyä maa-aluetta, joista välitöntä kunnostusta vaativia on noin Vesistöt Maakunnan pinta-alasta on vettä noin 16 %. Pääosa vesistöistä kuuluu Kymijoen vesistöön. Vain maakunnan länsiosassa sijaitsevat Pihlajaveden ja Keuruun reitit kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön. Reittivesistöjen luonteeseen kuuluvat järvialtaiden väliset virrat ja joet koskineen. Rantaviivaa on yhteensä noin km. Koskia on perattu runsaasti uiton käyttöön ja parikymmentä koskea on valjastettu voimatalouden tarpeisiin. Keski-Suomessa on yli 30 vuoden kunnostusurakan tuloksena kunnostettu runsaat 200 koskea ja virtavesialuetta ja rakennettu 15 kalatietä. Pintavesien tila on Keski-Suomessa varsin hyvä. Suurin osa alueen vesistöistä kuuluu ekologisen luokituksen mukaan erinomaiseen tai hyvään luokkaan. Suurin osa tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevista vesistä sijaitsee maakunnan luoteisosassa, Saarijärven reitillä. Vesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheuttama rehevöityminen ja paikallisesti myös pistekuormitus (teollisuus, jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto, kalankasvatus). Vesien ekologista tilaa heikentävät myös vesistöjen rakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuneet muutokset. Ihmistoiminnan takia maakunnan luonnontilaisten pienvesien, lampien, purojen ja lähteiden määrä on vähentynyt hälyttävästi. 3.3 Luonnon monimuotoisuus Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu pääosin metsien, soiden ja vesis töjen eliöyhteisöjen rakenteeseen. Maakunnassa on metsämaata lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria ja metsät ovat pääosin hyvin hoidettuja ja terveitä. Maakunnan metsissä on puuta arviolta 172 miljoonaa kuutiometriä ja keskimäärin hakkuita on tehty 5,4 milj. m 3 vuodessa. Kun metsien kasvu on 8 miljoonaa m 3 vuodessa, puumäärä ja metsään sitoutunut hiilimäärä on kasvanut. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimpia puutteita ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys sekä vanhojen lahopuustoisten metsien vähyys. Suojeluun osoitetun metsämaan osuus metsämaan kokonaispinta-alasta on reilu 2 %. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut erityisen haitallista yhtenäisten metsäalu eiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Keski-Suomen maakunnan alueella, varsinkin Suomenselän alueella, on runsaasti soita. Maakunnan suopinta-alasta (noin ha) on ojitettu 83 %. Jäljellä olevan luonnontilaisen suoluonnon uhkia ovat olemassa olevan ojituksen kuivattava vaikutus ja turvetuotanto. Turvetuotanto on keskittynyt Keski-Suomessa Saarijärven reitille ja kaakkoiseen Keski-Suomeen, mutta paineita tuotannon laajentamiseen on myös maakunnan länsiosissa. Soidensuojelun tilannetta parantaa 3. vaihemaakuntakaava, jossa osoitetaan 36 uutta luonnonsuojelualuetta, yhteensä suohehtaaria. Lisäksi valmisteilla on soidensuojelun täydennysohjelma.

7 7 Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia met sien, soiden, reittivesistöjen ja kallioiden luonnon monimuotoisuudesta. Arvokkaimmat luontokohteet sisältyvät valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon. Maakunnallisesti tärkeitä aluekokonaisuuksia ovat Suomenselän ja Päijänteen ekologiset suuralueet sekä kahdeksan nimettyä ekologista vyöhykettä. Uhanalaisen kasvi- ja hyönteislajiston kannalta erityisen merkittäviä ovat perinneympäristöt ja ns. pienvedet. Perinneympäristöjen (niityt, kedot, hakamaat ym.) ja niillä elävien lajien säilyminen edellyttää kohteiden hoitamista perinteisen maatalouden menetelmillä, mikä on laajassa mittakaavassa mahdotonta toteuttaa. 3.4 Ilman laatu ja melu Hengitysilman laatu on Keski-Suomessa suurimman osan aikaa vuodesta hyvä. Ongelmia ilmanlaadussa esiintyy lähinnä keväisin, kun liikenteen nostama pöly heikentää ilmanlaatua etenkin taajamissa. Myös kovilla pakkasilla ilmanlaatu kaupungeissa saattaa heikentyä. Ilmanpäästöt ovat kehittyneet maakunnassa viime vuosina myönteiseen suuntaan. Ilman epäpuhtauspäästöt tulevat valtaosin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin pääosin teollisuudesta, kun taas merkittävin osuus typen oksidien kokonaispäästöistä aiheutuu liikenteestä. Hiukkaspäästöjä muodostuu pääasiassa energiatuotannosta ja tieliikenteestä. Hyvällä maankäytön suunnittelulla pystytään vähentämään ilmansaasteista ihmisille aiheutuvia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. EU:n direktiiveihin pohjautuvat valtioneuvoston asetuksen mukaiset ilman laadun raja-arvot eivät ole maakunnassa ylittyneet. Sen sijaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ovat ylittyneet suurimmissa taajamissa. Ihmiselle fyysistä ja psyykkistä stressiä aiheuttavan melun pahin lähde on liikenne. Keski-Suomessa maanteiden melualueella asuu 7,8 % koko maakunnan väestöstä. Jyväskylän seudulle on tehty meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty meluntorjuntatoimia. 3.5 Jäte- ja vesihuolto Kaikki Keski-Suomen kunnat toimivat yhteistyössä seudullisen jäteyhtiön kanssa. Keskisuomalaisia seudullisia jäteyhtiöitä on kolme: Jämsän Jätehuolto Liikelaitos, Mustankorkea Oy ja Sammakkokangas Oy. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen kasvu on vähentänyt kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää. Maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on nykyisin hieman yli 50 %. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (80 %) ei ole saavutettu. Laajamittaisempi maakunnan yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen ei ole toteutunut, minkä vuoksi sekalainen yhdyskuntajäte on loppusijoitettu kaatopaikalle. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan vuodesta 2016 alkaen, kun kaatopaikka-asetuksen orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituskiellon voimaan tullessa sekalainen yhdyskuntajäte ja muukin yli 10 % orgaanista ainesta sisältävä jäte ohjautuu poltettavaksi. Teollisuuden kokonaisjätemäärä on ollut viime vuosina noin 1,1 miljoonaa tonnia. Teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste, varsinkin massa- ja paperiteollisuuden osalta, on ollut korkea

8 8 (yli 90 %) jo useamman vuoden ajan. Teollisuuden jätteistä 65 % on hyödynnetty energiana (2007). Teollisuuden (massa- ja paperiteollisuuden) omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on vähentynyt viime vuosina jäteveron tultua koskemaan myös niille sijoitettavaa jätettä. Keski-Suomessa on 148 vesihuoltolaitosta, joilla on käytössä yhteensä 93 vedenottamoa. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on 85 % maakunnan asukkaista. Viemärilaitoksia on Keski-Suomessa 53. Jätevedenpuhdistamoja on 27 ja lisäksi kymmenkunta pienempää yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä hoitavaa puhdistamoa. Viemärilaitosten piirissä on 78 % keskisuomalaisista, mutta haja-asutusalueiden asukkaista vain noin 10 %. 3.6 Kulttuuriympäristöt Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön yksi keskeinen ja näkyvä osa-alue on kulttuuriympäristö, johon kuuluvat kulttuurimaisemat, perinnemaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö sekä arkeologinen kulttuuriperintö. Kulttuuriympäristö on syntynyt ihmisen toiminnan ja luonnon vuosisataisessa vuorovaikutuksessa. Maaseudun kulttuurimaisema-arvo perustuu avoimeen viljelymaisemaan, talonpoikaiseen rakennusperinteeseen ja monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon. Myös kylien ja kaupunkien rakennetut kulttuuriympäristöt muodostavat merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö muodostaa kulttuuriympäristön vanhimman ajoitettavan kerrostuman ja kulttuuriympäristön historiallisen pohjan. Kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa Muinaismuistolaki (1963/295). Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö ovat maisemassa, maaperässä tai veden alla säilyneitä ihmisen tekemiä rakenteita, muodostelmia tai esineitä. Lähtökohtaisesti Muinaismuistolailla suojellut muinaisjäännökset ovat aina vähintään maakunnallisesti merkittäviä. Keski-Suomessa suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä on 1096 kpl, joista valtakunnallisesti arvokkaita muinaisjäännöksiä on 13 kpl. Tyypillisin keskisuomalainen muinaisjäännös on kivikautinen pyyntiyhteisön asuinpaikka tai rautakautinen kalmisto/yksittäishautaus. Keski-Suomen maakunnan alueella on kahdeksan valtakunnallisesti ja 49 maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Lisäksi maakunnassa on 38 valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on 64 kpl ja maakunnallisesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi on luokiteltu noin 450 rakennettua kulttuuriympäristöä. Kirkonkylät ovat miljöötyyppi, joka on ehkä ankarimmin kokenut sotien jälkeisen rakennemuutoksen. Rakennushistorian keskisuomalainen helmi on UNESCO:n maailmanperintölistalla oleva Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen. Toinen maailmanperintökohde on Struven-ketjuun kuuluva kolmiomittaustorni Korpilahdella. Keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvat myös monet arkkitehtonisesti korkealuokkaiset modernit rakennukset ja asuinalueet. Keski-Suomessa uusitaan selvityksiä ja arvotetaan kohteita painottuen sotien jälkeiseen rakentamiseen, nuoreen rakennusperintöön. Merkittävimmät maisema-alueiden uhkatekijät Keski-Suomessa ovat taajamarakenteen laajentuminen arvokkaille pelto- ja metsäalueille sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakenteelliset muutokset ja maaseudun autioituminen. Nämä vaikuttavat siihen, että erityisesti paikkaan ja identiteettiin sidottu kulttuuriympäristö unohtuu tai muuttuu sellaiseksi, että sen maakunnalliset ominaispiirteet häviävät. Maakuntakaavalla ohjataan säilyttämään arvokkaiden

9 9 kulttuuriympäristöjen historialliset ominaispiirteet ja maakuntaohjelmassa tämä tulee tunnistaa hankkeita tuettaessa. 3.7 Sosiaaliset tekijät ja tasa-arvo Talouden hidas kasvu jatkui vuoden 2013 alkupuolella, mutta loppuvuonna ja vuonna 2014 talouden ennakoidaan piristyvän asteittain. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen väheneminen koettelevat rajusti Keski-Suomea. Viimeisimmät tiedot viennin laskun pysähtymisestä ja kääntymisestä nousuun ovat kuitenkin myönteisiä odotuksia herättäviä. Yritysten perustaminen maakunnassa on ollut aktiivista ja erityisesti korkeasti koulutettujen kasvava yrittäjyys ilahduttavaa. Työttömyys on edelleen merkittävä ongelma Keski-Suomessa. Heinäkuun lopussa 2013 työttömyysaste oli 15,3 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on suuri. Vuonna 2012 Keski-Suomen väestömäärä ylitti asukasta. Keski-Suomen väestö kasvaa Jyväskylän seudun varassa. Erityisesti maakunnan keskusalueen ulkopuolella väestön ikääntyminen on voimakasta. Vanhusväestön kasvu lisää hoivapalvelujen tarvetta ja asettaa haasteita alan työvoiman riittävyydelle. Pienissä maaseutukunnissa väestön ikääntyminen sekä taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttavat merkittävästi kuntien kiristynyttä taloustilannetta. Alueellinen eriytyminen muodostaa uhan väestön hyvinvoinnin tasa-arvoiselle jakautumiselle. Maakunnan eheyden vahvistaminen ja mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä kehittämisen painopisteitä. 3.8 Ympäristönsuojelulliset haasteet ja toimenpiteet Keski-Suomen suurimpia ympäristönsuojelullisia haasteita ovat ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen hallinta, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, vesistöjen rehevöityminen sekä kulttuuriympäristön arvokkaimpien osien säilyttämisen turvaaminen. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatii merkittäviä arvo- ja rakennemuutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla. Nykyisten toimintamallien kyseenalaistaminen ja uusien, resurssiviisaampien mallien käyttöönotto auttavat ilmatonmuutoksen hillinnässä. Keski-Suomi on ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen mahdollisuuksien maakunta. Keski-Suomen vahvuutena on erityisesti uusiutuvan energian suuri käyttöosuus. Muutosta voidaan hidastaa myös kehittämällä alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä joukkoliikennettä. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on, että maakunnan kasvihuonepäästöt vähenevät 23,5 % vuosien 2004 ja 2006 tasosta ja uusiutuvan energian osuus nostetaan vastaamaan 60 % maakunnan energiankulutuksesta. Hillinnän lisäksi muuttuva ilmasto tuo yhdyskunnille varautumisen haasteen, kun tärkeät toiminnot tulee suojata sään ääri-ilmiöiden ja pitkäaikaisten muutosten haavoittavilta vaikutuksilta. Metso-kohteista ja maakuntakaavan uusista soidensuojelualueista huolimatta nykyinen luonnonsuojeluverkosto ei ole riittävän laaja maakunnan kaikkien luontotyyppien ja eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Pitkällä aikavälillä metsälajien tilanne lienee hieman helpottamassa, mutta maakunnan kallioluonnosta ja ravinteisimmistä suotyypeistä suojelualueisiin sisältyy vain pienialaisia näytteitä. Perinne- ja kulttuuriympäristöjä uhkaa umpeenkasvu ja rakentaminen. Tilannetta voidaan parantaa vapaaehtoisen suojelun lisäksi maankäytön ohjauksella sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöjen hoito- ja ennallistamistoimilla.

10 10 Vesiensuojelun kannalta on erityisen tärkeää hajakuormituksen vähentäminen. Myös pistekuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joissa vesien tila on alle hyvän tai hyvä ja erinomainen tila on vaarassa heikentyä. Vesien ekologisen tilan parantamiseksi tarvitaan vesiensuojelutoimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Kuormituksen vähentämistoimien lisäksi tarvitaan vesistöjen hoito- ja kunnostustöitä. Lähteet: Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille Keski-Suomen metsäohjelma Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat Keski-Suomen vesihuollon strateginen kehittämissuunnitelma vuosille Keski-Suomi 2005 katsaus maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen Maakuntien suhdannekehitys , TEM-analyysejä 39/2012 Sanoista tekoihin Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 Maiseman muisti, Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, Museovirasto 2001 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali: Esitys kulttuuriympäristöstrategiaksi Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen museon rakennusinventointitietokanta (1979 alkaen, sisältäen vuosien maakunnallisen modernin rakennusperinnön hankkeessa kootut kuntakohtaiset inventointitiedot Keski-Suomen museon Kioski sovelluksessa) 4. Arviointiprosessi Keski-Suomen strategian valmistelun tueksi perustettiin Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä, joka seurasi myös ympäristöarviointityön etenemistä ja otti kantaa arvioinnin kautta esiin nousseisiin asiakysymyksiin. Ympäristöarvioinnin kokonaisuudesta ja ympäristöselostuksen kirjoittamisesta vastasi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti Keski-Suomen strategian laadintaprosessiin liitteen 1 mukaisesti. Keski-Suomen strategian osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) käsiteltiin maakuntahallituksessa (4 ). OAS toimitettiin kaikkiin Keski-Suomen kuntiin ja se oli nähtävillä liiton ilmoitustaululla sekä liiton kotisivuilla (www.keskisuomi.fi) Strategiatyön käynnistämisestä ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa pidettiin SOVA-asetuksen 5 :n mukainen kuulemisneuvottelu, jossa esiteltiin OAS:n pohjalta arvioinnin aikataulu, käytännön organisointi ja ympäristöselostuksen alustava sisältörakenne. Neuvottelusta on liiton tekemä muistio. Maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien, valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman sisältöä ja maakunnan kehittämistä ovat seminaareissa ja työkokouksissa pohtineet yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet. Ohjelmaluonnos on ollut myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski-Suomen Internet-sivuilla.

11 11 Strategian valmisteluun osallistunut toimiston valmisteluryhmä on itsearvioinut tavoitteiden ja toimenpide-esitysten vaikutuksia. Maakunnallinen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (yva-ryhmä), jossa on edustettuina eri alojen asiantuntijoita Keski-Suomen museosta (1), Jyväskylän yliopistosta (2), Keski-Suomen ELY-keskuksesta (3), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (1), Keski-Suomen Metsäkeskuksesta (1), Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suon piiristä (1), Keski-Suomen Nytkis:stä (1) ja Keski-Suomen liitosta (2), oli keskeisesti mukana ympäristöarviointiprosessissa. Yva-ryhmä on antanut palautetta OAS:n ja strategian sisällöstä toimiston valmisteluryhmälle, käsitellyt viranomaisilta ja yleisöltä saatua palautetta, arvioinut vaikutusten merkittävyyttä sekä tukenut asiantuntijuudellaan ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelua. Lisäksi yva-ryhmä ohjasi ympäristöselostuksen laadintaa. Yva-ryhmä käsitteli strategiaa ja/tai ympäristöselostusta 10 kokouksessaan. Työssä arvioitiin SOVA-lain 2 :n mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. Vaikutusten tunnistamisen helpottamiseksi ja arviointityön systematisoimiseksi arvioinnin pohjana käytettiin vaikutuslistaa, joka on selostuksen liitteenä 2. Vertailukohtana oli kehitys, jos strategiaa ei toteuteta (0-vaihtoehto). Strategian laaja-alaisuuden ja yleispiirteisyyden takia vaikutuksia arvioidaan ja kuvataan suhteellisen yleisellä tasolla. Strategiaa toteuttavien valintojen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset tarkentuvat ja konkretisoituvat hankeja toimenpidevaiheessa. Vaikutusten arvioinnissa ei tarkasteltu varsinaisia erillisiä ohjelmavaihtoehtoja, mutta strategian pohjatyönä laadittiin Keski-Suomen skenaariot. Vaihtoehtoisten skenaarioiden taustamuuttujina olivat resurssien saatavuus ja kansainvälinen yhteistyö. Skenaariotyöskentelyssä laadittua neljää vaihtoehtoista tulevaisuuskuvausta ja niistä seuraavia toimenpiteitä käsiteltiin arviointiprosessissa. Maakuntahallitus hyväksyi strategian ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen luonnokset Luonnokset asetettiin nähtäville 30 päivän ajaksi, ja niistä pyydettiin lausunnot. Ympäristöselostuksen viimeistelyssä otettiin huomioon luonnoksista saatu palaute ennen kuin ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa SOVA-lain mukaisen arviointiprosessin toteuttamisessa käytettiin hyväksi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen liittojen yhteisen maakuntaohjelmien SOVA-konsultointityön tuloksia. Vuonna 2006 valmistuneen konsultointityön tavoitteena oli sovittaa SOVA-lain edellyttämä arviointiprosessi osaksi kunkin maakunnan ohjelmavalmistelun käytäntöjä keskenään yhteismitallisella tavalla. 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy Ympäristövaikutusten arvioinnissa päähuomio kiinnitettiin lähivuosille eli maakuntaohjelmakaudelle suunniteltuihin välttämättömiin toimenpiteisiin. Tulokset on esitetty taulukossa 1 ja lyhyesti sanallisesti kohdassa 5.1. Strategian kokonaisvaikutuksissa (5.2) on lisäksi otettu huomioon neljän tulevaisuuden avainalan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset. Arviointiprosessissa ja strategian valmistelussa on pyritty vaikuttamaan siihen, että strategiassa esitetyillä linjauksilla ja valinnoilla ei olisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai tasa-arvovaikutuksia. Jos ympäristöhaittoja kuitenkin todennäköisesti aiheutuu, pyritään tarpeellisessa määrin esittämään toimenpiteitä tai ohjeistusta haittojen vähentämiseksi. Tarkemmin

12 12 mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin tulee puuttua hanketasolla. Arviointia koskeva tarkempi vaikutusjaottelu on esitetty liitteessä Vuosien valinnat Aluerakenne: Toimiva aluerakenne vahvistaa maakunnan monikeskuksisuutta ja alueellista tasa-arvoa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyvät toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden ja elävien kulttuuriympäristöjen säilymistä. Pintavesien hyvä tila parantaa vesistöjen käyttökelpoisuutta, mikä yhdessä kansallispuistoverkoston kehittämisen kanssa edistää matkailu- ja virkistyspalveluja ja ihmisten viihtyvyyttä. Liikennehankkeiden toteutuminen edistää maakunnan elinkeinoelämän kannattavuutta ja kilpailukykyä. Liikennehankkeet lisäävät haitallisia ilmastopäästöjä ja meluhaittaa. Biotalous: Biotalouden vaikutukset kohdistuvat selvimmin aluetalouteen ja ympäristöön. Biotalousyrittäjyyden vahvistuminen ja biotalouteen liittyvä tuotekehitys luovat työpaikkoja ja lisäävät tuotannon arvoa. Erilaisten biopohjaisten tuotteiden tuotekehitys ja uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvu vähentävät kasvihuonepäästöjä. Resurssiviisaat valinnat ja kokeilut mahdollistavat rakenteiden ja toimintamallien muutoksia, jotka säästävät luonnonvaroja, hillitsevät ilmastonmuutosta ja lisäävät hyvinvointia. Lisäksi biotalouden työpaikat tukevat maakunnan harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta. Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen voi aiheuttaa haitallisia ekologisia vaikutuksia, ellei luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistövaikutuksiin kiinnitetä erityistä huomiota. Digitalous: Digitalouden ensimmäisen vaiheen vaikutukset ovat lähinnä aluetaloudellisia ja sosiaalisia. Kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymä, digitaaliset teknologiat ja huippuosaaminen kehittävät uutta tutkimus- ja liiketoimintaa sekä luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nopea laajakaistaverkko ja uudet teknologiat helpottavat ihmisten arkea ja asumista kaikkialla maakunnassa, mutta vaikutusten myönteisyys riippuu pitkälti teknologioiden käyttäjäystävällisyydestä. Digitalouden vallankumous voi johtaa myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Osaamistalous: Osaamistalouden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen. Osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäminen lisää yrittäjyyttä, työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikat sekä koulutuksen ja osaamisen vienti kasvattavat maakunnan kuntien tuloja, mikä turvaa palvelutuotantoa ja lisää hyvinvointia. Välillisesti osaamistalouden toimenpiteet tukevat tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen säilymistä. Hyvinvointipalvelut: Hyvinvointipalvelujen merkittävimmät vaikutukset ovat positiivisia ja kohdistuvat ihmisiin. Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, kohdentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin, asiakkaiden valinnanvapautta korostavien palvelujen käyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen helpottavat ihmisten jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Nuorten ja ikäihmisten huomioon ottaminen rakenteiden luomisessa edistää tasa-arvoa. Palvelujen ulottumisen varmistaminen koko maakuntaan tukee alueellista tasa-arvoa. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integrointi tuottaa taloudellisia säästöjä.

13 13 Taulukko 1. Vuosien valintojen vaikutukset avainaloittain 5.2 Strategian kokonaisvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Strategian tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Keski-Suomi. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on väestön hyvinvointi, joka ymmärretään laajana kokonaisuutena ja koko strategiaa läpileikkaavana tekijänä. Strategian vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin ovat pääosin myönteisiä. Osaaminen, uusi liiketoiminta ja monipuolistuva elinkeinorakenne vahvistavat työllisyyttä ja luovat sitä kautta maakuntaan hyvinvointia. Nopeat tietoliikenneverkot ja monipuoliset digitaalisiin teknologioihin perustuvat etäpalvelut helpottavat arjessa pärjäämistä sekä lisäävät turvallisuuden tunnetta ja alueellista tasa-arvoa. Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii yhä parempaa digitaalisten perustaitojen hallintaa, minkä takia palvelujen käyttäjälähtöisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Myös vaihtoehtoisista asiointi- palvelu- ja osallistumismahdollisuuksista tulee huolehtia, ettei mitkään ihmis- tai ikäryhmät putoaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitaalisen yhteiskunnan haittapuolena voi olla kanssakäymisen ja ihmisläheisyyden väheneminen. Puhdas ja terveellinen ympäristö sekä kulttuuriperintö luovat vetovoimaa ja ovat yksi hyvinvoinnin lähtökohta. Luonnonläheisyys, vesistöjen puhtaus ja käyttökelpoisuus sekä virkistysalueiden ja kulttuuriympäristöjen kehittäminen parantavat asukkaiden viihtyisyyttä ja elinolosuhteita. Hyvät

14 14 reitistöt yhdessä vetovoimaisten kansallispuistojen ja muiden virkistysalueiden kanssa aktivoivat ihmisiä liikkumaan ja niillä on siten myös kansanterveydellistä merkitystä. Virkistysaluerakentamisessa tulee ottaa huomioon myös tasa-arvoa lisäävä esteettömyys ja alueiden yhdenvertainen saavutettavuus. Lisäksi erilaisilla käytännönläheisillä ja konkreettisilla resurssiviisailla hankkeilla ja toimintatapamuutoksilla on hyvinvointiin, mm. turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia on myös alempiasteisen tieverkon kunnossa pitämisellä ja liikenneturvallisuuden lisääntymisellä sekä taajamaympäristöjen jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisella. Liikennemelu voi liikenneväylien läheisyydessä vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa stressiä. Ekologiset ja ympäristönsuojelulliset vaikutukset Strategian ekologiset kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. Keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen, kierrätettyjen raaka-aineiden ja jätteiden kestävän hyödyntämisen lisääminen. Uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian (mm. puun ja tuulivoiman) käyttö vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Myös raideliikenteen kehittäminen edistää hiilineutraalisuutta. Toisaalta lento- ja maantieliikenne lisäävät ilmastopäästöjä ja metsien käytön tehostaminen vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä, varsinkin raaka-aineen hankintavaiheessa, tulee myös ottaa huomioon lajiston ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä vesistöriskit. Tämä voidaan varmistaa koulutuksella ja hyvällä yhteen sovittavalla hankekohtaisella suunnittelulla. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä strategian toteuttaminen ei pysäytä, mutta ympäristöarvojen huomioon ottaminen, uuden kansallispuiston perustaminen sekä vesistöjen puhtauteen ja hyvään tilaan panostaminen parantavat osaltaan lajiston (mm. uhanalaisen maakuntakalan, järvitaimenen) elinmahdollisuuksia. Ympäristövastuullisuus, resurssiviisaat toimintamallit ja ympäristöohjelman toteuttaminen lisäävät myönteisiä ekologisia vaikutuksia, mutta vaikutuksien merkittävyys selviää tarkemmin hanke- ja toimenpidetasolla. Osaamistalouden toimenpiteet voivat edistää monia ympäristöteknologisia innovaatioita, jotka vähentävät ympäristökuormitusta tai parantavat ympäristön tilaa. Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset vaikutukset Keski-Suomen tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne, jota ohjataan tarkemmin maakuntakaavoituksella. Monikeskuksisuus sekä merkittävät pääliikenneväylät ja hyväkuntoinen alempiasteinen tieverkko ovat merkittävä osa tasapainoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Puhdas ja terveellinen ympäristö mm. kansallispuistoineen ja matkailualueineen tukee toimivaa aluerakennetta. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttäminen tuotteiden, ravinnon ja energian tuottamiseen parantaa omavaraisuutta ja mahdollistaa myös maaseutualueiden säilymisen elinvoimaisina. Myös tietoliikenneverkot ja etäpalvelut tukevat asumista haja-asutusalueilla. Kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen sekä kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen kehittämistoimenpiteissä edistävät maakunnan kulttuuriperinnön säilymistä. Paikallisesti tuotetun ruoan tuotannon ja kulutuksen nostaminen merkitsee peltopinta-alan hyödyntämistä, mikä vaikuttaa myönteisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja yleiseen maisemakuvaan. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle rakentuvat tiiviimmän asutuksen taajamat voivat hajauttaa yhdyskuntarakennetta ellei asiaan kiinnitetä riittävästi huomiota kaavoituksessa. Kaavoituksella tulisi varmistaa myös erityisryhmien tarpeisiin soveltuva yhdyskuntarakentaminen.

15 15 Aluetaloudelliset vaikutukset Strategiassa painotetaan yrittäjyyttä. Yrittäjyyden kehittämisestä osana oppimista ja Yritystehtaan toiminnasta syntyvät uudet yritykset ja työpaikat vaikuttavat myönteisesti aluetalouteen. Yritysten kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen avaavat uusia mahdollisuuksia ja vahvistavat maakunnan vientikauppaa ja taloutta. Maakunnassa olevan monipuolisen osaamisen tehokkaampi käyttäminen liiketoiminnan kehittämisessä ja uusina vientituotteena monipuolistaa elinkeinorakennetta. Osaamista ja yrittäjyyttä tarvitaan myös kasvavien hyvinvointipalvelujen, mm. vanhuspalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi, mikä tarjoaa työpaikkoja. Digitalouden osalta tulisi kiinnittää huomiota ns. avoimeen dataan. Avoimuus mahdollistaa tietoaineistojen taloudellisen hyödyntämisen luoden uusia tuotteita ja todellista liiketoimintapotentiaalia. Paikallisesti tuotettu energia ja ruoka lisäävät aluetalouden tuloja. Vesistöjen puhtaus ja kulttuuriympäristöarvot hyödyttävät koko maakunnan elinkeinotoimintaa. Liikenneverkon toimivuus ja liikenteelliset kärkihankkeet turvaavat Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten toimivuutta ja varmistavat maakunnan saavutettavuuden. 6. Seuranta Strategian vaikutuksia seurataan pääasiassa hanketason (hanke-yvat) ja vuosittain tehtävän ohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointien kautta. Seurannassa käytetään hyväksi maakunnassa jo käytössä olevia ympäristöindikaattoreita. Ennen seuraavaa maakuntaohjelmakierrosta (4 vuotta) kootaan perustiedot maakunnan ympäristön tilasta sekä tehdään tarvittavat analyysit ja johtopäätökset. Seurantaan osallistuu maakunnallinen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (yva-ryhmä). 7. Yhteenveto Maakuntaohjelma on SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma, jonka toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset tulee selvittää. Arviointiprosessin kuvaus ja arvio ohjelman toteuttamisen ympäristövaikutuksista esitetään ympäristöselostuksessa. Maakunnan vesistökuormitus sekä teollisuuden ja energiatuotannon ilmapäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Nykyhetken haasteena ovat maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon paikallinen vesistökuormitus. Myös ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen hallinta on merkittävä haaste. Maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on nykyisin hieman yli 50 %. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (80 %) ei ole saavutettu. Keski-Suomessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on viime vuosina painotettu metsäluontoa. Metsien ja kulttuuriympäristöjen lajien

16 16 tilanne on hieman parantumassa, mutta soiden, vesien, rantojen ja kallioiden lajeilla menee heikommin. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti Keski-Suomen strategian / maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Maakunnallinen yva-ryhmä oli keskeisesti mukana vaikutusten arviointiprosessissa. Työssä arvioitiin SOVA-lain mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. Vuosien aikana aluerakenteen toimenpiteet vahvistavat maakunnan monikeskuksisuutta, saavutettavuutta ja alueellista tasa-arvoa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyvät toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden ja elävien kulttuuriympäristöjen säilymistä sekä ihmisten viihtyvyyttä. Liikennehankkeet lisäävät haitallisia ilmastopäästöjä ja meluhaittaa. Biotalouden positiiviset vaikutukset kohdistuvat selvimmin aluetalouteen. Ympäristöön biotalouden vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että negatiivisia. Biopohjaisten tuotteiden ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssiviisaat valinnat säästävät luonnonvaroja, hillitsevät ilmastonmuutosta ja lisäävät hyvinvointia Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen voi aiheuttaa haitallisia ekologisia vaikutuksia, ellei luonnon monimuotoisuuteen ja vesistövaikutuksiin kiinnitetä erityistä huomiota. Digitalouden ensimmäisen vaiheen vaikutukset ovat lähinnä aluetaloudellisia ja sosiaalisia. Digitaaliset teknologiat ja huippuosaaminen kehittävät uutta tutkimus- ja liiketoimintaa sekä luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nopea laajakaistaverkko ja uudet teknologiat helpottavat ihmisten arkea ja asumista kaikkialla maakunnassa, mutta vaikutusten myönteisyys riippuu pitkälti teknologioiden käyttäjäystävällisyydestä. Digitalouden vallankumous voi johtaa myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Osaamistalouden lähivuosien merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen. Osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäminen lisää yrittäjyyttä, työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikat sekä koulutuksen ja osaamisen vienti kasvattavat maakunnan kuntien tuloja, mikä turvaa palvelutuotantoa ja lisää hyvinvointia. Välillisesti osaamistalouden toimenpiteet tukevat tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen säilymistä. Hyvinvointipalvelujen merkittävimmät vaikutukset ovat positiivisia ja kohdistuvat ihmisiin. Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, kohdentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin, asiakkaiden valinnanvapautta korostavien palvelujen käyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen helpottavat ihmisten jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Nuorten, ikäihmisten ja yhteisöllisyyden huomioon ottaminen rakenteiden luomisessa edistää tasa-arvoa. Strategian kokonaisvaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin ovat pääosin myönteisiä. Tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Keski-Suomi. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on väestön hyvinvointi, joka ymmärretään laajana kokonaisuutena ja koko strategiaa läpileikkaavana tekijänä. Osaaminen ja uusi liiketoiminta vahvistavat työllisyyttä ja luovat maakuntaan hyvinvointia. Selvimmät positiiviset ekologiset vaikutukset kohdistuvat ilmastonmuutoksen hillintään (uusiutuvien luonnonvarojen, kierrätettyjen raaka-aineiden ja jätteiden kestävä käyttö). Toisaalta lento- ja maantieliikenne lisäävät ilmastopäästöjä ja metsien käytön tehostaminen vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee myös ottaa huomioon lajiston ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä vesistöriskit. Vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen ja kuormituksen vähentäminen lisää luonnon monimuotoisuuden lisäksi matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia.

17 Monikeskuksinen maakunta liikenneväylineen on merkittävä osa toimivaa aluerakennetta. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen, tietoliikenneverkot, etäpalvelut ja puhdas ympäristö tukevat tasapainoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen edistää maakunnan kulttuuriperinnön säilymistä. Yrittäjyyttä, elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kansainvälistyvää liiketoimintaa korostavan strategian pitkän aikavälin taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. 17

18 Liite 1. Keski-Suomen strategian / maakuntaohjelman ja SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin laatimisprosessi

19 Liite 2. Vaikutuslista KESKI-SUOMEN STRATEGIA Vaikutusten arviointi Valmistelija / ryhmä: Sanallinen arvio strategiassa / maakuntaohjelmassa esitettävien kehittämistoimenpiteiden positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat olla välittömiä tai välillisiä Sosiaaliset vaikutukset - terveys - asumisviihtyisyys - turvallisuus - palvelut - virkistysmahdollisuudet - väestön määrä - tasa-arvo - yhteisöllisyys - sosiaaliset ongelmat - koulutus - virikkeellisyys - erityiset väestöryhmät (lapset, vanhukset, ulkomaalaiset) Ekologiset vaikutukset - eliölajit - luontotyypit - alueiden luonnontilaisuus - maaperä - vesistöt - ilma - kasvillisuus - kuormitus/päästöt - luonnonvarojen käyttö - uusiutuvat luonnonvarat - uusiutumattomat luonnonvarat - luonnonvarojen riittävyys Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset vaikutukset - aluerakenne - yhdyskuntarakenne - rakennuskanta - liikennejärjestelmät - rata- / tieliikenne - kevytliikenne - energiahuolto - vesihuolto - jätteiden määrä - taajama-/kaupunkikuva - kulttuuriympäristöt / -perintö - maisema-alueet - paikallinen identiteetti - energian kulutus Taloudelliset vaikutukset - työpaikat / työllisyys - elinkeinojen toimintaedellytykset - kustannusvaikutukset

KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin

Lisätiedot

Ympäristöselostus. Keski-Suomen Strategia, maakuntaohjelma

Ympäristöselostus. Keski-Suomen Strategia, maakuntaohjelma Ympäristöselostus Keski-Suomen Strategia, maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Maakuntahallitus 16.4.2014 2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 756 0200 / vaihde Taitto:

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS LUONNOS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS LUONNOS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 YMPÄRISTÖSELOSTUS LUONNOS 6.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Maakuntaohjelman sisältö ja liittyminen muihin suunnitelmiin 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA Ympäristöselostus

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA Ympäristöselostus KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 Ympäristöselostus Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde Julkaisu: A 30 ISBN 978-951-594-371-2 ISBN 978-951-594-372-9

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:

Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: Kainuun maakuntaohjelma 2009-2013 1. JOHDANTO Kainuussa hyväksyttiin vuonna 2006 Kainuun maakuntaohjelma vuosille 2006-2010. Vaikka maakuntaohjelman hyväksymisestä on kulunut varsin lyhyt aika, on sen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS LUONNOS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS LUONNOS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 YMPÄRISTÖSELOSTUS LUONNOS 12.6.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Maakuntaohjelman sisältö ja liittyminen muihin suunnitelmiin 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 YMPÄRISTÖSELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Maakuntaohjelman sisältö ja liittyminen muihin suunnitelmiin 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot