Puubiomassan hankinnan päästöt - onko sijainnilla merkitystä?
|
|
- Jere Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puubiomassan hankinnan päästöt - onko sijainnilla merkitystä? Eero Jäppinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkeli ForestEnergy 2020 vuosiseminaari Joensuu
2 Taustaa Noin 50 % Suomen metsähakepotentiaalista on jo käytössä (n. 57 PJ/n.115 PJ) Käyttö kuitenkin lisääntyy mm: vanhoissa CHP laitoksissa, joissa jo käytetään puuta CHP laitoksissa, joissa korvataan esim. kivihiiltä polttoainejalosteita valmistavissa uusissa laitoksissa Jos kansalliset tavoitteet metsähakkeen osalta aiotaan saavuttaa (jopa 90 PJ 2020), olisi käyttö noin 80% potentiaalista On selvää, että kysynnän ja tarjonnan alueellinen epätasapaino kasvaa Kysymykset: 1) Onko käyttöpaikan sijainnilla suhteessa raaka-ainevaroihin merkitystä päästömielessä? 2) Jos on, niin miten paljon?
3 Mihin vaiheisiin sijainti voi vaikuttaa päästöjen kannalta? Hakkuutähteet Pienpuu Kannot Kaato ja kasaus Nosto -kertymä -puun/kannon koko Raakaaineen hankinta Lannoitus Muutokset maaperän hiilitaseissa Metsäkuljetus -lannoitustarve? -pohjoisessa hajoaa hitaammin -tieverkon tiheys Jalostus Haketus/murskaus Kuljetus Varastointi Kaasutus Torrefionti ja pelletöinti -tienvarressa, terminaalissa, laitoksella -määrä, laatu -tieverkon ominaisuudet -rautatiekuljetukset -iso hankinta kaukaa, varastointia hakkeena? -sääolot ym. ym. Pyrolyysiöljyn tuotanto -hyötysuhteet (integroitu vai erillislaitos) Kuljetus Kuljetus Loppukäyttö CHP laitos Lauhdevoimalaitos CHP laitos Lämmöntuotanto -laitoksen ominaisuudet Korvattavat prosessit tai lopputuotteet CHP tuotanto turpeella Verkkosähkö CHP tuotanto hiilellä Lämmöntuotanto öljyllä -Mitä todellisuudessa korvataan?
4 Menetelmistä Paikkatietoanalyysi raaka-ainevarojen sijainti ja laatu kuljetusmatkat, ml. tieverkon ominaisuudet (kolme eri tieluokkaa) rautatiekuljetusmahdollisuudet metsäkuljetusmatkat terminaalien mahdolliset sijaintipaikat Elinkaarimallinnus huomioi myös taustaprosessit perustapaus: EU RED optiot: maaperän hiilitaseet (hiiilivelka), varastointi, lannoitus aikaperspektiivi epävarmuustekijät Tapaustutkimuksia kymmeneen kohteeseen useita eri skenaarioita/käyttökohde PJ/vuosi ( milj. m3)
5 GHG emissions [gco 2 MJ -1 ] Hankintaketjun päästöt 4 3 Transportation 2 Comminution Forwarding 1 Lifting of stumps 0 Harvesting residues Energy wood Stumps Harvesting Southern Finland residues Energy wood Northern Finland Stumps Felling and bunching Laskettu EU RES direktiivissä esitettyä menettelyä noudattaen Huom: tässä kuvaajassa kuljetusten päästöt ovat karkea keskiarvo useista tapaustutkimuksista. Käytännössä kuljetusten päästöt riippuvat mm. hankittavasta määrästä, raaka-aineen saatavuudesta käyttökohteen läheisyydestä, tieverkon ominaisuuksista jne.: 0.4 to 1.8 gco 2 eq/mj Etelä-Suomessa 0.6 to 2.5 gco 2 eq/mj Pohjois-Suomessa
6 GHG emissions [gco 2 MJ -1 ] Hankintaketjun päästöt -ml. maaperän hiilitaseen muutokset Soil carbon stock changes Fertilization Transportation Comminution 10 Forwarding 5 Lifting of stumps 0 Harvesting residues Energy wood Stumps Harvesting Southern Finland residues Energy wood Northern Finland Stumps HUOM: tässä kuvaajassa hiilitaseen muutos on laskettu 100 vuoden aikajänteellä Päästö edustaa kahden skenaarion erotusta ilmakehään vapautuneessa hiilessä: a) materiaali poltetaan hetkellä nolla, tai b) jätetään metsään sadaksi vuodeksi lahomaan luonnostaan. Perustuu hajoamisnopeuksiin kuten esitetty Repo ym. toimesta (2012).
7 GHG emissions [gco 2 eqmj -1 ] Hankintaketjun päästöt -ml. haketetun materiaalin varastoinnista aiheutuvat mahdolliset päästöt Error bars represent the range of possible emissions from the storage of comminuted feedstock for 6 months; tick marks: 40% and 60% moisture content (MC) 60% MC 40% MC Soil carbon stock changes Fertilization Transportation Comminution Forwarding Lifting of stumps 0 Harvesting residues Energy wood Stumps Harvesting Southern Finland residues Energy wood Northern Finland Stumps Felling and bunching HUOM: varastoinnin päästöt edustavat vain hyvin epävarmaa väliä, jolla 6 kk varastoinnin päästöt voivat olla. Normaalisti varastointiaika huomattavasti lyhyempi päästöjen voidaan olettaa olevan pieniä Ei ole olemassa kattavaa dataa johtopäätöksien vetäminen mahdotonta. Em. vaihteluväli perustuu Wihersaaren (2005) esittämiin arvioihin.
8 Hydro GHG emissions [ gco 2 eq MJ -1 ] Peat Average FI Average EU-27 Coal Coal Heavy fuel oil Coal Bioenergia vs. fossiiliset Suomessa - Perustapaus (EU RED) Harvesting residues, Southern Finland Harvesting residues, Northern Finland 200 Energy wood, Southern Finland 150 Energy wood, Northern Finland Stumps, Southern Finland 100 Stumps, Northern Finland 50 Reference systems 0 CHP Condensing power Gasification Torrefied pellets Pyrolysis CHP ja lämmöntuotanto 94-98% khk-säästöt Lauhdesähkön osalta tilanne ei ole yksiselitteinen
9 Hydro GHG emissions [ gco 2 eq MJ -1 ] Peat Average FI Average EU-27 Coal Coal Heavy fuel oil Coal Bioenergia vs. fossiiliset Suomessa - maaperän hiilitase huomioitu, 100 v Harvesting residues, Southern Finland Harvesting residues, Northern Finland Energy wood, Southern Finland Energy wood, Northern Finland Stumps, Southern Finland Stumps, Northern Finland Reference systems 0 CHP Condensing power Gasification Torrefied pellets Pyrolysis Vaikka maaperän hiilitase huomioidaan, silti saavutetaan khk-säästöjä 100 vuoden aikana.
10 GHG emission savings [%] GHG emission savings [%] Bioenergia Suomessa vs. EU kestävyyskriteerit - Nyt: -35% (vain nestemäisille); 2018: -60% 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % EU RED CHP Condensing power Gasification Torrefied pellets Pyrolysis Harvesting residues, Southern Finland Harvesting residues, Northern Finland Energy wood, Southern Finland Energy wood, Northern Finland Stumps, Southern Finland Stumps, Northern Finland 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hiilivelka huomioitu, 100 v CHP Condensing power Gasification Torrefied pellets Pyrolysis Harvesting residues, Southern Finland Harvesting residues, Northern Finland Energy wood, Southern Finland Energy wood, Northern Finland Stumps, Southern Finland Stumps, Northern Finland
11 Johtopäätökset Kysymykset: 1) Onko käyttöpaikan sijainnilla suhteessa raaka-ainevaroihin merkitystä päästömielessä? On. 2) Jos on, niin miten paljon? Riippuen sijainnista ja hankittavasta määrästä, voi hankintaketjun päästöissä olla jopa 8-kertaisia eroja. Hieman laajentaen: Kokonaisuuden kannalta ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä, missä raaka-aine käytetään. Tämä tarkoittaa sitä, että suomaisen metsäenergian käyttö on perusteltua päästömielessä, vaikka uudet käyttökohteet sijaitsisivat vähemmin optimaalisissa paikoissa.
12 Joitain huomioon otettavia seikkoja Aikaperspektiivi 100 vs. esim. 20 vuotta Hiilivelka moninkertainen (2-5 x) jos aikajänne 20 v. (Repo ym. 2012) Suurin suhteellinen ero hakkuutähteille Etelä-Suomessa Huomioidaanko hiilivelka joskus, jos huomioidaan, niin miten? GWPt CH 4 N 2 O 100 yr yr varastoinnin päästöt Saatavuus Riippuu päätehakkuista (hakkuutähteet ja kannot) Pienpuulla suurin potentiaali, ja isoimmat kustannukset Entäpä Suomen sijainti maapallolla? Globaalisti sokeri-, tärkkelys- ja öljykasvit yhteensä yli 60% biomassan teollisesta energiakäytöstä. Tuotantoketjun päästöt kertaluokkaa suuremmat: sokeri ja tärkkelys: gco 2 eq/mj öljykasvit: gco 2 eq/mj suomalainen metsähake pärjää vertailussa hyvin (~3 gco 2 eq/mj) Jos aikajännettä lyhennetään, niin tilanne muuttuu.
13 Very likely not in force before the EU parliament elections in May Plant size: above 1MW el or 2.5MW th. GHG savings: minimum 60%. Soil carbon stock (carbon debt) issues not included. No ILUCs either. No word about use of stumps. Default values given (among many others) for harvesting residues and roundwood: 6 gco 2 eq/mj (transportation distance under 500km) Cultivation not included for forest residues, but included for roundwood. Small-diameter energy wood from thinnings: is it roundwood or residues? Where is the line between high value roundwood and energy wood? NOTE: the Commission should, if appropriate, consider corrective action, including the possibility to restrict the use of high value roundwood as a feedstock for electricity and heating/cooling production. Primary forest biomass shall be obtained from sustainably managed forests The Commission will later decide what is sustainably managed certification?, mandatory forest management plans? Time horizon 100 years for emitted GHGs (GWPs CH , N 2 O ) New fossil comparator values: electricity CO 2 eq/mj, heat gc0 2 eq/mj.
14 Key references: Presentation is mainly based on: Jäppinen E, Korpinen OJ, Ranta T, Laitila J (2014). Greenhouse gas emissions of forest bioenergy supply and utilization in Finland, Renewable and Sustainable Energy Reviews 29 : Jäppinen E, Korpinen O-J, Ranta T (2013). GHG Emissions of Forest-Biomass Supply Chains to Commercial-Scale Liquid-Biofuel Production Plants in Finland (2013). GCB Bioenergy, published online 18 February Jäppinen E, Korpinen O-J, Ranta T (2013). The Effects of Local Biomass Availability and Possibilities for Truck and Train Transportation on the Greenhouse Gas Emissions of a Small-Diameter Energy Wood Supply Chain. Bioenergy Research, 6: Jäppinen E, Korpinen O-J, Ranta T (2011). Effects of Local Biomass Availability and Road Network Properties on the Greenhouse Gas Emissions of Biomass Supply Chain. ISRN Renewable Energy, Volume 2011, Article ID , 6 p. Storage emissions: Wihersaari (2005). Evaluation of greenhouse gas emission risks from storage of wood residue, Biomass and Bioenergy 28 (2005): Decay rates of forest biomass: Repo A, Känkänen R, Tuovinen J-P, Antikainen R, Tuomi M., Vanhala P, Liski J (2012). Forest bioenergy climate impact can be improved by allocating forest residue removal. GCB Bioenergy 2012, 4: EU legislation, methodology, sustainability criteria and recommendations: EC Directive 2009/28/EC of the European Parliament and of the Council of 23 April 2009 on the promotion of the use of energy from renewable sources and amending and subsequently repealing Directives 2001/77/EC and 2003/30/EC; 2009, and EC Report from the Commission to the Council and the European Parliament on Sustainability Requirements for the use of solid and gaseous biomass sources in electricity, heating and cooling, European Commission, SEC (2010) 65, SEC (2010) 66; Proposal draft for sustainability criteria for solid and gaseous biomasses: unofficial draft. Some explanatory notes Emissions related to soil carbon stocks changes There is no standard methodology for soil carbon stock related emission calculations regarding forest biomass energy use. Discussion in on-going in the EU and scientific community. The same approach (single event, fixed time horizon) is used in the US in the Massachusetts Renewable Energy Portfolio Standard (RPS) for forest residues, which, as far as the authors of this presentation are aware, is the only legislation currently in force anywhere that addresses the issue of SCS changes due to forest residue collection and energy use. In Mass. RPS the Time Horizon is 20 years, during which 50% GHG savings must be achieved relative to a fossil comparator value. Also, GHG calculation for EW differs from that for forest residues, and energy use of stumps is not approved at all. Storage emissions The emissions depend on factors such as (but not limited to) ambient temperature, precipitation, the size of the stockpile, particle sizes, the rate of oxidation of CH 4 into CO 2 in the top layer of the stockpile, storage time, and compaction rate. The work of Wihersaari (2005), was a theoretical estimation based on biowaste composting and properties of forest chips.
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotBiomassan ilmastoneutraalius
Biomassan ilmastoneutraalius Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 Sisältö Ilmastotavoitteet
LisätiedotKestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki
Kestävä bioenergia EU:ssa Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki 30.11.2016 Biopolttoaineiden nolo tarina 7% katto ruokakasvipohjaisille biopolttoaineille 2015 Uusiutuvan energian
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotHiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A
Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma 6.4.2017 Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Manni Hiilineutraali kaupunkialue 2040 mennessä Turun
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotLow-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013
Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei
LisätiedotSuomestako öljyvaltio? Kari Liukko
Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotGeoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen
Geoenergian tulevaisuuden visio Jari Suominen 1 The global energy challenge 3 Renewable energy potential does not limit its use Fossil energy: total estimated resources Renewable energy: estimated annual
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSpace for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s
Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services
Lisätiedotsaatavuus energiantuotantoon
Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotClimateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues
Deparm en tofmathem aticsan dsystem san alysis Climateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues AnnaRepo DOCTORAL DISSERTATIONS Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 60/2015
LisätiedotAjankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä
Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä - katsaus EU-prosesseihin 20.5.2015 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2020 ja 2030
LisätiedotUusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden
Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at
LisätiedotLämmitysjärjestelmät
METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotCCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotPuun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)
Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotVALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT
1 VALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT THE USE OF WOOD ASH FERTILIZATION ON MINERAL SOIL FORESTS Photos from the trial excursion on 19 th May 2017. Fig. 1 The stakeholders got to know the forest renewal area
LisätiedotRES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä
RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä VTT 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI 28.5.2013, Kalastajatorppa Kati Koponen, VTT 29.5.2013
LisätiedotEuroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin
Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin Argumenta seminaari 7.10.2011 Suomen ympäristökeskus Kati Koponen, VTT 10.10.2011 2 Sisältö
LisätiedotToimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen 26.9.2013, Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT
Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen 26.9.2013, Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT 2 Sisältö Taustat Bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotKansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon
Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotMihin metsäpolttoainevarat riittävät
Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Timo Karjalainen Metsäntutkimuslaitos ClimBus ohjelman päätösseminaari 9-10. 6.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotOhjelma. Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava
Ohjelma Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava 08:15-9:00 ILMOITTAUTUMINEN & AAMUPALA 09:00 09:25 Taustoja, tilannekatsaus ja tavoitteet työpajalle Petteri Kuuva, Tiina Koljonen 09:25-09:40 Ohjeistus
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotI. Principles of Pointer Year Analysis
I. Principles of Pointer Year Analysis Fig 1. Maximum (red) and minimum (blue) pointer years. 1 Fig 2. Principle of pointer year calculation. Fig 3. Skeleton plot graph created by Kinsys/Kigraph programme.
LisätiedotKannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa
Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja
LisätiedotEU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen
EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen 3.12.2015 Kaisa Pirkola Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Nykytilanne EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 asti
LisätiedotFP3: Research task of UTA
FP3: Research task of UTA Task 1.5.1 Acceptability The objective is to study arguments regarding bio-ccs in the Finnish print media. Research questions: How bio-ccs is perceived by different actors? Which
LisätiedotKestävä ja älykäs energiajärjestelmä
Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotMaapallon energiavarat
Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotTutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen
Tutkimuslääkkeiden GMP Fimea 17.1.2017 Pirjo Hänninen Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva EU:n asetus Regulation (EU) No 536/2014 Hyväksytty 16.4.2014 (voimaan 28.5. 2016) Kumoaa nykyisen lääketutkimusdirektiivin
LisätiedotBioenergian näkymä Itämeren alueella ja Euroopassa
Koneyrittäjien energiapäivä 8.3.2019 Bioenergian näkymä Itämeren alueella ja Euroopassa Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö president, Bioenergy Europe Esityksen sisältö REDII direktiivi Kestävän Rahoituksen
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Jäte- ja tähdepohjaisen uusiutuvan dieselin ilmastohyödyt Pekka Tuovinen Using advanced refinery technologies 3 15 November 2018 Uusiutuvat tuotteet TUOTANTOKAPASITEETTI: 2,7
LisätiedotEtelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset
Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotKatri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling
Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling Marko Riipinen Helsingin Energia Aalto University District heating excursion 14.11.2012 Location of Katri
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotTutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa
Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotSähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014
Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive
LisätiedotPamaus ry Uusiutuva energia Suomen mahdollisuus 18.01.2013
Pamaus ry Uusiutuva energia Suomen mahdollisuus 18.01.2013 Global Energy Challenge Global economics and energy - 2030 Source: BP 2012, Energy Outlook 2030 Growing global energy demand - 2030 Source: BP
Lisätiedot2017/S Contract notice. Supplies
Supplies 153936 2017 25/04/2017 S80 - - Supplies - Contract notice - Open procedure I. II. III. IV. VI. -: Medical equipments, pharmaceuticals and personal care products 2017/S 080-153936 Contract notice
LisätiedotMitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?
Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta? Jyväskylä 8.10.2014 8.10.2014 Esa Kurkela, Yrjö Solantausta & Ilkka Hiltunen 1 Content of Presentation Thermochemical Routes to Biofuels
LisätiedotTurun ilmasto- ja energiatoimenpiteitä
Turun ilmasto- ja energiatoimenpiteitä Lähienergialiiton tilaisuus, Turku 28.3.2017 Kehittämispäällikkö Risto Veivo, Turun kaupunki Hiilineutraali kaupunkialue 2040 mennessä Turun kaupunginvaltuusto 23
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotParisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotEU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä
EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä Kaisa Pirkola MMM Luonnonvaraosasto Biobisnestä Pirkanmaalle-seminaari 12.4.2017 EU:n uusiutuvan energian tavoitteet 2030 - puitteet muuttuvat 2020 20 % RES
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotBIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT
1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2
LisätiedotKaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013
Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products
LisätiedotKuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotMetsät ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)
LisätiedotVuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot
Vuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot Teknologiajohtaja Satu Helynen ForestEnergy2020 tukimusohjelman tutkijaseminaari 4.6.2012 12.6.2012 Satu Helynen 1 Sisältö Uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotMiten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen
Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen How to Improve Understanding of Gasification of Woody Biomass? - Development of the Carbon Gasification Model Researcher
LisätiedotSUOMEN METSÄ- JA PUUNKORJUUSEKTORIN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY
SUOMEN METSÄ- JA PUUNKORJUUSEKTORIN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY Koneyrittäjien ja metsäalan kuljetusyrittäjien metsäseminaari 11.11.2016 Petteri Pihlajamäki, Director, Pöyry Management Consulting Oy SUOMEN
LisätiedotLIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka
LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka 27.11.2012 DROP-IN POLTTOAINEET UHKAKUVAT ETANOLIN KÄYTÖLLE BIOPOLTTOAINEENA Etanolin seossuhde rajoittaa
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
Lisätiedot