Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä

Transkriptio

1 Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä - katsaus EU-prosesseihin Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

2 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2020 ja % Kasvihuonekaasupäästöt 20% Uusiutuvan energian osuus 20 % Energiatehokkuus % Uusiutuvan energian osuus 27% 40 % Kasvihuonekaasupäästöt Energiatehokkuus Uusi hallinnointisysteemi

3 Energiabiomassojen kestävyys Kiinteiden energiabiomassojen EU:n ilmastoja energiatavoitteet kestävyyskriteerit? vuoteen 2030 asti Hiilineutraalius? Biopolttonesteiden kestävyyskriteerit ILUC EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 asti Kaskadiperiaate?

4 Kiinteille energiabiomassoille kestävyyskriteerit? Komissio valmisteli direktiiviä kiinteiden biomassojen kestävyyskriteeriksi - Direktiivi olisi luonut kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille, joita käytetään sähkön, lämmön ja biometaanin tuotannossa - Vaatimus khk-päästösäästöksi fossiiliseen verrattuna - Tuotantoalueita koskevat kriteerit Lopputulos elokuussa 2014: Direktiivin sijaan komissio julkaisi työraportin

5 Oletusketjujen khk-päästösäästöt Metsähake Pelletit

6 Kiinteiden kestävyyskriteereihin palataan paketin valmistelussa Komission raportin johtopäätös: Ei tarvetta kiinteiden biomassojen kestävyyskriteereille 2020 asti ulottuvalla aikajänteellä Tiedonanto Energiaunionista toteaa, että vuoden 2020 jälkeiselle ajalle kehitetään uutta biomassapolitiikkaa : F 13. The Commission will propose a new Renewable Energy Package in This will include a new policy for sustainable biomass and biofuels as well as legislation to ensure that the 2030 EU target is met cost-effectively.

7 Kestävyyskriteerien merkitys Vain kriteerit täyttävä sähkö, lämpö ja biokaasu lasketaan mukaan kansalliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen Vain kestävän sähkön ja lämmön käyttöä saa tukea - > tukijärjestelmäksi luetaan myös biomassan 0-päästöisyys päästökaupassa. - > jos jotkin biomassaerät eivät täyttäisi kestävyyskriteereitä, ne luokiteltaisiin päästökaupassa fossiilisiksi

8 Metsäbiomassoille on jo sekä EU- tason että kansallisen tason säätelyä - lainsäädäntöä, ohjeistusta, suosituksia, seurantajärjestelmiä ja neuvontaa Ei erilaisia kriteereitä metsäbiomassan eri loppukäyttömuodoille Ei eräkohtaista todentamista korjuukohteelta asti Ei ylimääräistä hallintoa ja seurantajärjestelmiä >vs. vapaaehtoisten järjestelmien rooli, PEFC, FSC Yleisiä näkemyksiä Suomen näkemyksiä Kilpailukyky & kehitys EU:n säädösten ja asetettujen tavoitteiden johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus Ylisääntelyn ja päällekkäisten säädösten välttäminen

9 Biomassan osuus uusiutuvan energian tuotannossa Ruotsi Itävalta Suomi Tanska Espanja EU 28 Saksa Ranska UK vesi tuuli aurinko bioenergia

10 Biomassojen kestävyysaloitteet EU:ssa Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden bionesteiden sitovat kestävyyskriteerit RES-direktiivi 2009 Kestävyyskriteerit voimassa 6/2010 lähtien ILUC-muutosesitys käsittelyssä 2012 lähtien Liitteen 9 lista tuplalaskettavista raaka-aineista Kiinteiden energiabiomassojen sitovat kestävyyskriteerit Kestävän metsänhoidon kriteerit

11 Tilannekatsaus: Kestävän metsänhoidon kriteerit Kestävän metsänhoidon kriteerien laatiminen kirjattiin EU:n metsästrategiaan (2013) yhdeksi toimenpiteeksi Määräaika alun perin vuoden 2014 loppuun mennessä Jäsenmaille tehty yksi kysely ja toisen kyselyn määräaika oli Tuontipuuta, joka mainittiin kiinteiden biomassojen kestävyyskriteerivalmistelussa kriteereiden kohteeksi, ei mainita lainkaan

12 Komissio selvittänyt jäsenmaiden nykyisiä järjestelmiä, yleiseurooppalaisten kriteerien ja indikaattorien hyödyntämistä, parasta alueellista tasoa sekä parasta lähestymistapaa kestävyyden todentamiselle Suomen näkemyksiä: Suomen näkemyksiä Komissio ei ole osoittanut EU:ssa olevan metsätalouden kestävyysongelmia joihin tulisi uusin EU-työkaluin puuttua Viitattu puutavara-asetukseen kestävyyden varmistajana Todettu, että kolmansista maista tuotava puutavara tulisi huomioida valmistelussa, sillä koko hanke on saanut siitä alkunsa Uusia EU-työkaluja ei pidä suunnitella ennen kuin tarve on todettu (neuvoston päätelmät)

13 Vaikuttamistyö jatkuu Kestävän metsänhoidon kriteerit EU paketti ja energiaunioni: Uusi biomassapolitiikka RES-direktiivin jatko? Hiilineutraalius eli laskennassa 0-päästöisyys Kaskadiperiaate Jätehierarkia ml. energiatuotteiden kohtelu Valtiontuen suuntaviivat Edistyneet liikenteen biopolttoaineet..

14 Biomassojen kestävyys Biopolttonesteiden kestävyyskriteerit ILUC EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 asti Kiinteiden energiabiomassojen kestävyyskriteerit? EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 asti Kestävän metsänhoidon kriteerit? hiilineutraalius? kaskadiperiaate Tukijärjestelmät; valtiontukien suuntaviivat

15 Kiitos!

16 Metsähoitoyhdistyslain muutos Metsäkeskuslain muuttaminen ja Puutavaranmittauslaki Laki FLEGT-lupajärjestelmästä KEMERA Metsälain muutokset Tapion yhtiöittäminen Metsähallituslaki Metsätuholaki Metsälainsäädännön toteutettu kokonaisuudistus Otsometsäpalvelut yhtiöittäminen Laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta Luonnonvarakeskus

17 Sustainability of solid biomass and biogas July 2014 Report: State of play on the sustainability of biomass and biogas for heat, electricity and cooling Updated default GHG values for most common biomass pathways The vast majority of biomass for heat and power currently used in the EU provides significant carbon emission savings compared to fossil fuels On-going research to analyse climate performance of biomass use in heat and power post-2020 (e.g. imports)

18 Millaista pitää olla, että olisi kestävää? Millaisella maapohjalla, missä ja miten tuotettu? Kuinka pitkältä ajanjaksolta tuotantotiedot pitää olla? Kasvihuonekaasupäästösäästö verrattuna fossiilisen? Vähimmäispäästösäästö-%? Kuljetusmatka? Lähi-? Hiilineutraalius? Kaskadiperiaate? Sivutuotteet ja tähteet Potentiaalisia ongelmia ja hankaluuksia: On-off ajattelu ja no go alueiden rajaus Vaatimukset eräkohtaisesta todentamisesta Kestämättömien erien kytkös päästökauppaan Mitä saa tukea -> kestävyyden kytkös valtiontukisuuntaviivoihin

19 Kivennäismailla kasvavien metsien hiilivarasto

20 Kuusikko muuttuu päästölähteeksi 100 v iässä 14/09/

21 Esimerkkejä huolenaiheista EU:ssa Ilmansaasteet Laittomat hakkuut Metsien häviäminen Ilmastonmuutos Julkisten hankintojen ohjaus Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit Vieraslajit Energia: toimitusvarmuus, kilpailukyky Liikenteen biopolttoaineiden kestävyys Energiabiomassojen kestävyys? Hiilineutraalius 1995 Kestävä metsänhoito? 2020

22 Komission näkemyksiä ja perusteluita biomassaraportissa Biomassalla on huomattava rooli sähkön ja lämmön tuotannossa EU:ssa Valtaosa energiantuotannossa käytettävästä biomassasta ja biokaasusta on peräisin EU:n alueelta Kestävyysriskejä voidaan hallita nykyisillä työkaluilla ja kestävyys pystytään varmistamaan nykyisillä säädöksillä ja politiikoilla. Nykyjärjestelmistä on mainittu mm. EU:n puutavara-asetus Jäsenmaiden omat kestävyysjärjestelmät eivät toistaiseksi aiheuta ongelmia sisämarkkinoille. Jäsenmaiden omia kestävyysjärjestelmiä on otettu käyttöön vain rajoitettu määrä Jos jäsenmaat haluavat, ne voivat käyttää raportissa esitettyjä laskentametodologioita ja oletusarvoja, jotka JRC on tuottanut

23 NYKYISET KRITEERIT

24 I tuotantoalakriteeri: Biologisesti erityisen monimuotoiset alueet "Biopolttoaineiden raaka-aineen tuotannon ei tule johtaa biologisesti erityisen monimuotoisten alueiden tuhoutumiseen" Biologisesti erityisen monimuotoisilta alueilta korjatut raaka-aineet eivät täytä kestävyyskriteereitä Näitä alueita metsäbiomassan näkökulmasta ovat o aarniometsät (art 17 3 a) o luonnonsuojelualueet (art 17 3 b i) o alueet, jotka on osoitettu harvinaisten, uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten lajien suojeluun, jotka on tunnustettu kansainvälisissä sopimuksissa tai jotka kuluvat hallitustenvälisten järjestöjen tai IUCN:n laatimiin luetteloihin (art 17 3 b ii)

25 I Biologisesti erityisen monimuotoiset alueet: Aarniometsät Suomessa? Primary forest and other wooded land, namely...tarkoittaen metsää, - joka koostuu alueella luontaisesti esiintyvistä lajeista, - jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta ja - jossa ekologiset prosessit eivät ole merkittävästi häiriytyneet EMV:n ohjeluonnoksen mukaan Suomessa aarniometsänä voitaisiin pitää metsää, jossa täyttyvät seuraavat kriteerit: - VMI 11:n kolme luonnontilaisuuden kriteeriä täyttyvät; metsä on puustoltaan luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen; esiintyy runsaasti eri-ikäistä lahopuustoa suhteessa kasvupaikan puuntuotoskykyyn; ei esiinny jälkiä tietyistä ihmisen toimenpiteistä - lisäksi ikä Etelä-Suomessa yli 160 v ja Pohjois-Suomessa yli 200 v Jotta metsä olisi aarniometsää, kaikkien em. kohtien tulisi täyttyä

26 II tuotantoalakriteeri: Maankäyttömuodon muutos Johdantolauseissa todetaan : "Raaka-aineen tuotannon ei tule johtaa runsashiilisten maiden (land with high carbon stock) tuhoutumiseen" Maapohjiksi, joihin on sitoutunut runsaasti hiiltä, on luokiteltu mm. metsät (continuously forested areas, Artikla 17(4)) Jos raaka-aineen tuotanto on johtanut metsän maankäyttömuodon pysyvään muutokseen, ko. pinta-alalla raaka-aine ei ole kestävää. Vertailuajankohta on tammikuu 2008 Huom! Metsän normaalit uudistushakkuut eivät ole maankäytön muutosta vaan päätehakkuiden metsäbiomassa on kestävää.

27 III tuotantoalakriteeri: Turvemaiden uudiskuivatus Raaka-aine ei täytä kestävyyskriteereitä, jos sen tuotanto on johtanut aiemmin kuivattamattoman turvemaan (peatland) kuivatukseen (Artikla 17(5)) tammikuun 2008 jälkeen EMV:n ohjeluonnoksessa tarkoittaa "uudisojitettuja turvemaita, joissa pohjaveden pinta on laskenut ja puuston kasvu on elpynyt sekä suokasvillisuus on muuttunut kuivatuksen seurauksena" Suomessa ei käytännössä enää lainkaan soiden uudisojituksia Huom! Kunnostusojitus on sallittu Art Biofuels and bioliquids... shall not be made from raw material obtained from land that was peatland in January 2008, unless evidence is provided that the cultivation and harvesting of that raw material does not involve drainage of previously undrained soil.