Kuinka lakia luetaan Miten turvaan tahtoni toteutumisen?

Transkriptio

1 Kuinka lakia luetaan Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Diat: Juridinen asiantuntija OTT, VT Anja Karvonen-Kälkäjä

2 Mitä ymmärrämme tässä yhteydessä tulevaisuuteen varautumisella? Askarruttaako tulevaisuus ja toimintakyvyn heikkeneminen: Jos toimintakyky alenee niin, että en enää pysty ilmaisemaan tahtoani, 1. ovatko toiveeni läheisten ja hoitohenkilökunnan tiedossa, 2. minne ne on talletettu ja 3. otetaanko ne huomioon? Tulevaisuuteen varautuminen, tulevaisuuden suunnittelu ja ennakointi 2

3 Toiminnan tarve Tarvitaan oikea-aikaista neuvontaa ja ohjausta oikeudellisissa asioissa. Tämän vuoksi tarvitaan oikeudellista valmennusta muistiyhdistyksissä (ja Muistiliitossa) työskenteleville Arjen asiamiehille, jotka jakavat oikeudellista tietoa. Tietoa ei ole saatavissa yhdestä paikasta, muistisairaita henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä paljon ja se on hyvin pirstaleisesti löydettävissä Arjen asiamies, juridinen asiantuntija Anja Karvonen- Kälkäjä 3

4 Uusi hanke: Arjen asiamiesmuistisairaan ihmisen rinnalla Asiantuntijaverkoston luominen muistiyhdistyksiin muistisairaan henkilön avuksi oikeudellisissa asioissa Lakivalmennusta ja oikeudellisten asioiden juurruttamista muistiyhdistyksiin Arjen asiamies -hanke juridinen asiantuntija 4

5 Oikeus omannäköiseen elämään Liian monet muistisairaat ja heidän läheisensä kohtaavat arjessaan syrjintää, ohituksia tai leimautumista Oikeus omaan, omannäköiseen ja hyvään elämään ei poistu muistisairausdiagnoosin myötä Muistisairaus ei poista ihmisen oikeutta päättää omista asioistaan ja omasta hoivastaan 5

6 Mitä hyvä elämä on minulle? Voin kokea elämäni turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Voin ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta. Voin osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asumisen pysyvyys 6

7 Perinteisesti ajattelemme ex post eli vasta kun jo asia on tapahtunut Ennakoivassa oikeudessa ajattelemme ex ante eli ennakollisesti tai silloin kun asia on ajankohtainen. Hoivan ja hoidon kehittämistä, niin että tavoitellut päämäärät saavutetaan ja turhat ongelmat vältetään tulevaisuudessa. Liian usein oikeudessa reagoidaan johonkin jo tapahtuneeseen Arjen asiamies, juridinen asiantuntija OTT, VT Anja Karvonen-Kälkäjä 7

8 Mitä sinä näet, miten sinä valitset? Kuva logoterapeutti Anna-Maija Ruhasen luennolta Arjen asiamies -hanke juridinen asiantuntija 8

9 Miksi ennakoivaa oikeutta? Hoivassa ja hoidossa pohditaan miten tavoitteet saavutetaan ja omannäköinen elämä turvataan. Oikeusturvan kannalta ei tärkeintä olekaan mitä jo tapahtui, millaista hoiva oli ja että siitä on mahdollisuus kannella tai valittaa. 9

10 Itsemääräämisoikeus iäkkään ihmisen arjessa Jokaisen toimintakykyisen henkilön oikeus päättää itseään koskevista asioista = Saa itse päättää omasta elämästään ja arjestaan. Henkilö ymmärtää päätettävän asian kannalta erilaiset vaihtoehdot, osaa arvioida niiden mahdolliset seuraukset ja kykenee tämän perusteella tekemään ratkaisun asiassa. Vaikka toimintakyky olisi jo alentunut, ratkaisevaa on se, että henkilöllä on riittävästi ymmärrystä itsenäisten päätösten tekemiseen omassa asiassaan. 10

11 Tulevaisuuden suunnittelua ja ennakointia Miten voin vaikuttaa siihen, kuka huolehtii asioistani, kun en enää siihen pysty? Mitä tarkoittaa edunvalvonta? Mitä hyötyä näistä asiakirjoista on minulle itselleni, mitä hoitohenkilökunnalle? 11

12 Varautumista ja ennakointia Päätösten tekeminen hoitoa koskevissa ratkaisuissa toimintakyvyn heikkenemisen tai sairauden vuoksi. Yleiseen hoivaan liittyvät asiat : voi merkitä hoitoa, elvytystä, mutta myös asumista, ruokailua, liikkumista, lepoa, pukeutumista, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa. Omaisuuteen liittyvät kysymykset Arjen asiamies -hanke juridinen asiantuntija 12

13 I Hoitotahto Tehdään siltä varalta, että henkilön toimintakyky heikkenee tai hän on sairauden vuoksi kykenemätön ymmärtämään ja tekemään päätöksiä omasta hoivasta ja omaisuudesta tai lääketieteellistä hoitoa koskevista asioista. A Päätösten tekeminen hoitotahdon tekijän puolesta. B Elämän loppuvaiheeseen liittyvät päätökset. C Yleiseen hoivaan liittyvät asiat. D Omaisuutta koskevat järjestelyt Arjen asiamies -hanke juridinen asiantuntija 13

14 A Päätösten tekeminen hoitotahdon tekijän puolesta Sijaispäättäjän nimeäminen Kysymykseen tulee omainen, läheinen tai ystävä, johon luottaa ja jonka kanssa on keskustellut hoitotahdosta. Nimetyt henkilöt ovat oikeutettuja tekemään hoitoa koskevat ratkaisut. Potilasasiakirjojen luovuttaminen nimetyille henkilöille oikeus saada potilasasiakirjat nähtäväksi hoitoa koskevien ratkaisujen tekemiseen tai oikeus saada suullisesti tietoja potilasasiakirjoissa olevista tiedoista. 14

15 Tietojen ilmaiseminen läheisille Halutessaan voi ilmoittaa hoitotahdossa, että sijaispäättäjien lisäksi ammattihenkilöt kertovat tarpeelliseksi katsomansa tiedot kuten olinpaikan, sairautta koskevia tietoja jne. erikseen nimetyille läheisille henkilöille Arjen asiamies -hanke juridinen asiantuntija 15

16 B Elämän loppuvaiheeseen liittyvät päätökset Lääketieteellisiin tutkimuksiin ja lääkekokeiluihin osallistuminen. Suhtautuminen elvytykseen. Potilasturvallisuuden huomioiminen. 16

17 Hoitotahto, mallitäyttö Osa B: Elämän loppuvaiheeseen liittyvät päätökseni Seuraavat rastitetut (X) kohdat ilmaisevat tahtoni: Jos fyysinen tilani huononee niin, että tarvitsisin lääketieteellistä hoitoa elämäni pitkittämiseksi: Haluan, että minut pidetään hengissä niin pitkään kuin se on kohtuudella mahdollista käyttämällä hyväksi kaikkia saatavilla olevia lääketieteellisiä hoitokeinoja. Minua ei saa elvyttää, jos se lääketieteellisesti arvioiden johtaisi kuolemani ja kärsimysteni pitkittämiseen. Päätettäessä hoidostani pidän tärkeämpänä elämäni laadun varmistamista kuin pitkittämistä. Minulle on tämän vuoksi annettava riittävä oireenmukainen hoito (esimerkiksi kipulääkitys) riippumatta sen vaikutuksesta elinaikani pituuteen. Sallin lääkäreiden toimivan henkilökohtaisten etujeni mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla, jos sairauteni hoidon suhteen on hoitotahdon laatimisen jälkeen tapahtunut lääketieteellistä kehitystä (josta en ole tietoinen), ja jonka johdosta lopulliset toivomukseni saattaisivat poiketa tässä hoitotahdossa ilmaistuista toiveista. 17

18 C Yleinen hoiva Omien elämänarvojen ja näkemysten kunnioittaminen hoidossa. Elämänhistorian keskeiset asiat ja suhde uskontoon. Omat ajatukset läheisten roolista hoidossa, kotihoidossa, teknologian käyttö yms. 18

19 Osa C. Yleiseen hoivaan liittyviä asioita esimerkinomaisesti: Toivon, että elämänarvojani kunnioitetaan hoidossani (esimerkiksi elämänhistoriani keskeisiä asioita ja tapahtumia, suhteeni uskontoon, juhlapyhiin ja haluni osallistua hartaustilaisuuksiin sekä yksin olemiseen ja yksityisyyteni suojaan liittyviä näkemyksiäni). Perhe (puoliso ja lapset) on minulle tärkeä. Toivon, että tämä huomioidaan hoidossani myös laitoshoidon aikana. Haluan myös, että perheelleni annetaan todellinen mahdollisuus osallistua hoitoni ja hoivani suunnitteluun. He ovat parhaiten selvillä elämänarvoistani ja elämänhistoriastani. Juhlapyhät, erityisesti joulu ja pääsiäinen traditioineen ovat minulle tärkeitä. Toivon voivani viettää niitä läheisteni kanssa. Ollessani laitoshoidossa toivon, että yksityisyyttäni kunnioitetaan; en halua, että asioistani huudellaan päiväsalissa eikä minun tule antaa kuljeskella puolialasti käytävillä (ellen ilmaise siihen selkeästi muuttunutta näkemystäni). Haluan asua kotona tai kodinomaisissa oloissa niin kauan kuin se on turvallista. Turvallisuuteni takaamiseksi kotiini saa asentaa kaikki mahdolliset teknologiset apuvälineet. Jos joudun laitoshoitoon, toivon pääseväni mahdollisimman virikkeelliseen, kodinomaiseen paikkaan. Tämän toiveen toteutumiseksi saa käyttää omaisuuttani, jos se on tarpeen. 19

20 D Omaisuusjärjestelyt Omaisuusluettelo Omat toivomukset omaisuuden käytön osalta Avioehtosopimus Keskinäinen testamentti Muu testamentti Asunto-osakkeet ja kiinteistöt Irtain tavara Lahjavero 4000 (ehdotus 5000) euron lahjasta alkaen Perintövero euron perintöosuudesta alkaen 20

21 II Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään. Maistraatti vahvistaa valtuutuksen. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Tässä tarkoituksessa maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan asioitten hoitamisesta. 21

22 Valtuutuksen laatiminen Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Malleja_edunvalvontavaltuutuksesta.pdf 22

23 Valtuutuksen vahvistaminen Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on vahvistettava maistraatissa. Valtuutetun tulee tehtäväänsä ryhtyessään antaa maistraatille luettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. 23

24 III Yleinen edunvalvonta Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Tämä on eri asia kuin, mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, maistraatti ei voi edunvalvojaa määrätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään. 24

25 Miten edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta eroavat toisistaan? Valtuutuksen voi tehdä terveenä ollessaan, edunvalvojan hakeminen edellyttää aina heikentynyttä toimintakykyä. Jos toimintakyky heikentynyt niin, ettei ymmärrä edunvalvontamääräystä päätöstä täytyy hakea tuomioistuimelta. Jos ei ole ketään läheistä, omaista eikä luotettua henkilöä, voi hakea yleisen edunvalvojan määräystä. Jos epäiltävissä taloudellinen hyväksikäyttö, virallinen edunvalvonta hyvä vaihtoehto. Edunvalvojamääräyksen voi tehdä päämiehen lisäksi maistraatti, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. 25

26 Miten hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus edistävät itsemääräämisoikeutta? Hoitotahto huomioidaan palvelutarpeen selvittämisessä ja palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnitelman laatimisessa ja palveluja toteutettaessa. Edunvalvontavaltuutuksen sisältö huomioidaan toimintakyvyltään heikentyneen henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnitelman laatimisessa ja palveluja toteutettaessa. Yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. 26

27 Vanhuspalvelulaki 14 Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään henkilön toivomuksen tai hänen palveluntarpeidensa muutoksen johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä. 27

28 Palvelusuunnitelma ja sen merkitys (1) Kun asiakkaan toivomukset ja mielipiteet on huomioitu yhteisymmärryksessä tehdyssä palvelusuunnitelmassa, sillä toteutetaan samalla hallintopäätöksessä vahvistettujen asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamista. Sosiaalipalveluja saavat iäkkäät henkilöt ovat usein monella tavoin apua ja asiantuntemusta tarvitsevia palvelunkäyttäjiä, minkä vuoksi palvelusuunnitelman tekeminen saattaa vaatia useiden asiantuntijoiden osallistumista palvelusuunnitelman tekemiseen. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa sekä hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat myös tärkeitä palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. 28

29 Palvelusuunnitelma ja sen merkitys (2) Yhteisymmärrys iäkkään henkilön kanssa on välttämätöntä asiakkaan toivomusten ja mielipiteiden toteuttamiseksi. Jos henkilö ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun syyn vuoksi pysty ymmärtämään eri ratkaisuvaihtoehtoja tai niiden vaikutusta, hänen tahtoaan voidaan selvittää yhdessä hänelle läheisen ihmisen, omaisen tai edunvalvojan kanssa. Tämän selvittämisen kannalta on tarpeellista perehtyä asiakkaan aikaisemmin toimintakykyisenä esittämiin mielipiteisiin ja toivomuksiin, jotta hänen itsemääräämisoikeus voisi mahdollisimman hyvin toteutua myös toimintakyvyn ja ymmärryksen heikentyessä. 29

30 Vanhuspalvelulaki 16 Palvelusuunnitelma on laadittava viipymättä. Siitä tulee ilmetä henkilön saamien palvelujen kokonaisuus. Asiakkaan kanssa on neuvoteltava eri vaihtoehdoista. Iäkkään henkilön omat näkemykset on kirjattava suunnitelmaan Arjen asiamies -hanke juridinen 30 asiantuntija

31 Lisätietoja OTT, VT Anja Karvonen-Kälkäjä