Ulkoasiainvaliokunta Kehitysvaliokunta Ihmisoikeuksien alivaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE. Asia: MIELIPITEENVAPAUDEN SAHAROV-PALKINTO 2016

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Ulkoasiainvaliokunta Kehitysvaliokunta Ihmisoikeuksien alivaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE Asia: MIELIPITEENVAPAUDEN SAHAROV-PALKINTO 2016 Jäsenille toimitetaan ohessa mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon 2016 saajaehdokkaiden nimet (aakkosjärjestyksessä). Liitteenä ovat myös ihmisoikeustoimien yksikölle toimitetut perustelut ja ehdokkaiden biografiat. Saharov-palkinnon sääntöjen mukaisesti ehdokkaat on nimetty vähintään 40 Euroopan parlamentin jäsenen tai jonkin poliittisen ryhmän esityksestä. ULKOASIOIDEN PÄÄOSASTO CM\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 MIELIPITEENVAPAUDEN SAHAROV-PALKINTO 2016 Poliittisten ryhmien ja yksittäisten jäsenten esittämät ehdokkaat (aakkosjärjestyksessä) 1 Ehdokas Toiminta Ehdottaja Can DÜNDAR ja mielipiteen- ja sananvapauden puolustajat Turkissa Can Dündar oli Turkin opposition päääänenkannattajan Cumhuriyetin päätoimittaja, josta on tullut vastarinnan symboli tiedotusvälineisiin parhaillaan kohdistuvassa ajojahdissa Turkissa. Hänet pidätettiin Cumhuriyetin julkaistua videoaineistoa, jossa Turkin tiedustelupalvelu toimitti aseita Syyrian kapinallisille. Dündar tuomittiin vankilaan, selvisi salamurhayrityksestä ja elää nykyisin maanpaossa. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ja Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa 2 Mustafa DŽEMILEV Mustafa Džemilev toimi Krimin tataarien kansankokouksen puhemiehenä, ennen kuin hänet valittiin Ukrainan parlamenttiin. Hänen elämäntyönään on väkivallaton taistelu ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien, sananvapauden ja ihmisarvon puolesta. Džemilevissä kiteytyy vapaustaistelija, joka on vastustanut Neuvostoliiton totalitarismia sekä tataarien ja ukrainalaisten kansalaisoikeuksien ja kansallisten oikeuksien tukahduttamista. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä 3 Nadia MURAD Nadia Murad Basee Taha puolustaa Irakin uskonnollisen jesidiyhteisön oikeuksia. Hän onnistui pakenemaan Isisin seksiorjuudesta, ja hänestä on tullut sen harjoittaman järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden naisten puolestapuhuja. Lisäksi hän vaatii jesidien kansanmurhan tunnustamista. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä 4 Nadia MURAD ja Lamiya AJI BASHAR Kuten Nadia Murad Basee, myös Lamiya Aji Bashar on Isisin entinen seksiorja ja sen julmuuksien uhri. Hän sai vakavia vammoja paetessaan Irakista, ja hänet tuotiin Saksaan saamaan lääkärinhoitoa. Hän on puhunut jesidiyhteisön puolesta ja auttanut Isisin uhriksi joutuneita naisia ja lapsia. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä PE v /2 CM\ docx

3 5 Ilham TOHTI Professori Ilham Tohtia pidetään yleisesti Kiinan kansantasavallan uiguurivähemmistön näkyvimpänä tutkijana ja sen oikeuksien rauhanomaisena puolestapuhujana. Tohti pidätettiin vuonna 2014 mielivaltaisesti separatismista syytettynä, ja hänet tuomittiin sittemmin elinkautiseen vankeuteen oikeudenkäynnissä, joka ei täyttänyt kansainvälisiä vaatimuksia. Ilhan Kyuchyuk ja 42 muuta jäsentä CM\ docx 3/3 PE v01-00

4 (valokuva: uudelleenkäyttö sallittu) Can DÜNDAR ja mielipiteen- ja sananvapauden puolustajat Turkissa Ehdottaja: Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto Can Dündar (s. 16. kesäkuuta 1961) on turkkilainen toimittaja, kolumnisti ja dokumentintekijä. Hän oli Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja helmikuusta 2015 heinäkuuhun Can Dündar pidätettiin yhdessä Cumhuriyetin Ankaran-toimiston päällikön Erdem Gülin kanssa marraskuussa 2015 sanomalehden julkaistua videoaineistoa, jossa Turkin tiedustelupalvelu toimitti aseita Syyrian kapinallisille. Miesten oltua vankilassa 92 päivää Turkin perustuslakituomioistuin katsoi, että heidän sananvapauttaan ja lehdistönvapautta oli loukattu, ja toimittajat päästettiin vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiä. Can Dündar tuomittiin 6. toukokuuta viiden vuoden ja 10 kuukauden vankeusrangaistukseen aseellisen järjestön avustamisesta ja valtionsalaisuuksien paljastamisesta. Can Dündar on valittanut tuomiosta. Samana päivänä hän selvisi täpärästi salamurhayrityksestä. Heinäkuun 15. päivän epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Can Dündar luopui Cumhuriyetin päätoimittajan tehtävistä. Hän on myös ilmoittanut, ettei hän aio antautua oikeuslaitokselle, ennen kuin poikkeustila päättyy. Can Dündar on lähtenyt maasta, sillä Turkkia ei pidetä enää hänelle turvallisena paikkana. Vallankaappausyrityksen jälkeen sananvapauden vastaiset oikeudenkäynnit ja pidätykset ovat lisääntyneet Turkissa. Ajojahdin kohteeksi ovat joutuneet varsinkin tiedotusvälineet. Vuonna 2016 Turkki on 180 maan lehdistönvapausindeksissä sijalla 151. Suhteessa väkilukuun siellä on vangittuina enemmän toimittajia kuin missään muussa maailman maassa. Can Dündarista on tullut vastarinnan symboli Turkissa parhaillaan meneillään olevassa ajojahdissa. Vuoden 2016 Saharov-palkinnon myöntäminen Can Dündarille olisi Euroopan parlamentilta vahva tuenilmaus sanan- ja mielipiteenvapaudelle Turkissa sekä toiveikas viesti niille edistyksellisille voimille, jotka vastustavat vapauksien tukahduttamispyrkimyksiä maassa. PE v /4 CM\ docx

5 (valokuva: flickr creative commons) Can DÜNDAR ja mielipiteen- ja sananvapauden puolustajat Turkissa Ehdottaja: Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Can Dündar (s. 16. kesäkuuta 1961) on turkkilainen toimittaja, kolumnisti ja dokumentintekijä. Hän oli Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja helmikuusta 2015 heinäkuuhun Can Dündar pidätettiin yhdessä Cumhuriyetin Ankaran-toimiston päällikön Erdem Gülin kanssa marraskuussa 2015 sanomalehden julkaistua videoaineistoa, jossa Turkin tiedustelupalvelu toimitti aseita Syyrian kapinallisille. Miesten oltua vankilassa 92 päivää Turkin perustuslakituomioistuin katsoi, että heidän sananvapauttaan ja lehdistönvapautta oli loukattu, ja toimittajat päästettiin vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiä. Can Dündar tuomittiin 6. toukokuuta viiden vuoden ja 10 kuukauden vankeusrangaistukseen aseellisen järjestön avustamisesta ja valtionsalaisuuksien paljastamisesta. Samana päivänä hän selvisi salamurhayrityksestä. Can Dündar on valittanut tuomiosta. Heinäkuun 15. päivän epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Can Dündar luopui Cumhuriyetin päätoimittajan tehtävistä. Hän on myös ilmoittanut, ettei hän aio antautua oikeuslaitokselle, ennen kuin poikkeustila päättyy. Can Dündar on lähtenyt maasta, sillä Turkkia ei pidetä enää hänelle turvallisena paikkana. Vuonna 2016 Turkki on 180 maan lehdistönvapausindeksissä sijalla 151, ja siellä on vangittuina enemmän toimittajia kuin missään muussa maailman maassa. Can Dündarista on tullut vastarinnan symboli presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tiedotusvälineisiin kohdistamassa ajojahdissa. Vuoden 2016 Saharov-palkinnon myöntäminen Can Dündarille olisi Euroopan parlamentilta vahva tuenilmaus sanan- ja mielipiteenvapaudelle Turkissa sekä toiveikas viesti maan liberaaleille demokraattisille voimille. CM\ docx 5/5 PE v01-00

6 Can DÜNDAR ja mielipiteen- ja sananvapauden puolustajat Turkissa Ehdottaja: Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa Tausta Turkissa on vangittuina enemmän toimittajia (tilanne 12. syyskuuta: 117) kuin missään muussa maailman maassa, jopa enemmän kuin Kiinassa ja Iranissa, ja se on 180 maan lehdistönvapausindeksissä sijalla 151. Jo valmiiksi surkea tilanne paheni entisestään 15. heinäkuuta 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, sillä hallitus määräsi 28. heinäkuuta annetulla asetuksella lakkautettaviksi 102 eri tiedotusvälinettä (45 sanomalehteä, 16 tv-kanavaa, 23 radioasemaa, 3 uutistoimistoa ja 15 aikakauslehteä). Elokuun 20. päivänä istanbulilaisen tuomioistuimen määräyksestä lakkautettiin määrittelemättömäksi ajaksi kurdien Özgür Gündem -sanomalehti ja pidätettiin yli 20 toimittajaa. Poliisi valvoi määräyksen täytäntöönpanoa ratsaamalla sanomalehden pääkonttorin Istanbulissa. Turkin hallituksella on velvollisuus saattaa väkivaltaan syyllistyneet oikeuden eteen, mutta poikkeustilaa ei saa käyttää väärin sanan- ja mielipiteenvapauden ja sen puolustajien tukahduttamiseen. Vallankaappausyrityksen jälkeisessä puhdistuksessa on suljettu koulua, yliopistoasuntolaa tai korkeakoulua, lakkautettu yhdistystä ja säätiötä ja erotettu tuomaria ja syyttäjää. Valtionhallinnon eri laitoksista on irtisanottu tuhansia työntekijöitä. Vallankaappausyrityksen jälkeen on pidätetty yhteensä noin henkilöä. Lehdistönvapaus on keskeinen voima demokraattisessa keskinäisessä valvontajärjestelmässä. Sen heikentäminen on usein esimakua vapauksien rajoittamisesta. Siksi palkinnon myöntäminen EFDD-ryhmän ehdokkaalle olisi tulkittava palkinnoksi kaikille Turkin toimittajille sekä kaikille, jotka puolustavat mielipiteen- ja sananvapautta Turkissa. Can Dündar on turkkilainen toimittaja, kolumnisti sekä tuottelias kirjailija ja dokumentintekijä. Helmikuussa 2015 hänet nimitettiin opposition pää-äänenkannattajan Cumhuriyetin päätoimittajaksi. Marraskuussa 2015 Cumhuriyet-sanomalehti sai Toimittajat ilman rajoja -palkinnon riippumattomasta ja pelottomasta journalismistaan. Toukokuussa 2015 julkaistu Cumhuriyetin artikkeli Syyrian rajalla tammikuussa 2014 pysäytetystä asekuljetuksesta herätti kohua, ja Erdoğan varoitti Dündaria siitä, että tämä *** PE v /6 CM\ docx

7 joutuisi maksamaan kovan hinnan 1. Videoaineistosta näkyy selvästi, miten Turkin tiedustelupalvelu MİT toimittaa aseita Syyrian islamistitaistelijoille. Dündar pidätettiin yhdessä Cumhuriyetin Ankaran-toimiston päällikön Erdem Gülin kanssa marraskuussa He ehtivät olla kolme kuukautta tutkintavankeudessa, ennen kuin heidät vapautettiin helmikuussa perustuslakituomioistuimen määräyksestä. Heidät tuomittiin 6. toukokuuta turkkilaisessa tuomioistuimessa viiden vuoden ja 10 kuukauden vankeusrangaistukseen väitetystä valtionsalaisuuksien paljastamisesta. Samana päivänä Dündar selvisi salamurhayrityksestä. Toimittajat päästettiin vapaaksi odottamaan valituksen käsittelyä, mutta Dündar sanoi, ettei hän antautuisi oikeuslaitokselle, sillä vallankaappausyrityksen jälkeisessä poikkeustilassa hän ei saisi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Dündar luopui päätoimittajan tehtävistä ja on nyt Saksassa. Hänen vaimoltaan Dilek Dündarilta takavarikoitiin passi lentoasemalla, kun hänen oli tarkoitus lentää Saksaan miehensä luo. 1 CM\ docx 7/7 PE v01-00

8 Mustafa DŽEMILEV Ehdottaja: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) Mustafa Džemilevin elämäntyönä on väkivallaton taistelu ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien, sananvapauden ja ihmisarvon puolesta. Hänessä kiteytyy elävästi vapaustaistelija, joka on aivan yhtä voimakkaasti ja rohkeasti vastustanut Neuvostoliiton totalitarismia sekä tataarien ja ukrainalaisten kansalaisoikeuksien ja kansallisten oikeuksien tukahduttamista Venäjän tukemissa uusissa hallintojärjestelmissä Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Mustafa Džemilev ja Andrei Saharov paitsi tunsivat toisensa henkilökohtaisesti myös rinta rinnan vastustivat sitä, miten Neuvostoliitto murskasi Prahan kevään vuonna 1968, ja olivat perustamassa Neuvostoliittoon maan ensimmäisiä kansalaisoikeusryhmiä. Džemilev erottuu monien ehdokkaiden joukosta jo 50 vuotta kestäneellä henkilökohtaisella moraalisella rohkeudellaan ja omistautumisellaan oman kansansa oikeuksiin samoin kuin ukrainalaisten, venäläisten ja lukuisten muiden kansakuntien ihmisten vapauteen ja ihmisarvoon. Džemilev karkotettiin kodistaan kuuden kuukauden ikäisenä vuonna 1944, samoin kuin Krimin koko tataariväestö, ja hän pystyi palaamaan kotimaahansa vasta 45 vuotta myöhemmin. Vuosina kommunistiviranomaiset pidättivät Džemilevin kuusi kertaa tämän puolustettua omia ihmisoikeuksiaan ja muiden Krimin tataarien ihmisoikeuksia. Hänet muistetaan neuvostoajan poliittisista vangeista kenties parhaiten 303 päivää kestäneestä nälkälakostaan, josta hän jäi henkiin pakkoruokinnan takia. Vuonna 1989 Džemilev johti vastikään perustettua Krimin tataarien kansallista liikettä ja hänestä tuli Krimin tataarien kansankokouksen Mejlisin pitkäaikainen puhemies. Hänet valittiin myös Ukrainan parlamentin jäseneksi. Modernia demokratiaa puolustavana tataarina Džemilev oli vuonna 2009 vähällä joutua myös islamistiterroristien maalitauluksi. Mustafa Džemilevin toiminta jatkuu. Vielä nykyäänkin hän tukee aktiivisesti Ukrainan kamppailua uudistusten ja demokraattisten vapauksien puolesta, eikä hän nytkään saa palata kotiinsa Krimillä. Džemilev on Venäjällä etsintäkuulutettujen listalla siksi, että hän on vaatinut Krimin säilymistä laillisesti osana Ukrainaa ja puolustanut kansansa oikeuksia. Nyt 73-vuotias Džemilev asettaa yhä henkensä alttiiksi työssään kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien hyväksi. PE v /8 CM\ docx

9 Mustafa DŽEMILEV Ehdottaja: Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä Mustafa Džemilev oli Neuvostoliiton aikana toisinajattelija ja toimi ennen Krimin tataarien Mejlisin puhemiehenä. Kommunistihallinnon aikana hän antoi kasvot tataarien pyrkimyksille palata kotiinsa Krimille Keski-Aasiasta, jonne Stalin oli heidät vuonna 1944 karkottanut. Džemilev istui ihmisoikeustoimintansa takia vankilassa 15 vuotta, josta hän oli lähes vuoden nälkälakossa. Venäjän liitettyä Krimin laittomasti osaksi Venäjää Džemilev vastusti kiivaasti hyökkäystä ja sai porttikiellon kotimaahansa. Hän on nyt Ukrainan parlamentin vaikutusvaltainen jäsen, joka tukee Ukrainan yhdentymistä EU:hun ja Natoon. Džemilev on koko elinikänsä taistellut kansansa, Krimin tataarien, oikeuksien ja yleensä ihmisoikeuksien puolesta. CM\ docx 9/9 PE v01-00

10 Nadia MURAD BASEE TAHA Ehdottaja: Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Isis murhasi kuusi veljeäni verilöylyssä Kochossa, lähellä Sindžaria, Irakissa 15. elokuuta 2014, sieppasi kaikki sukuni naiset ja erotti sitten minut äidistäni, joka uskoakseni myös tapettiin naisten joukkomurhassa. Raiskaamalla Isis yritti tuhota naiset ja tytöt ja varmistaa, etteivät he enää koskaan voisi elää normaalia elämää. Isis on pakottanut jesidinaiset ihmiskaupan uhriksi. Tästä kaikesta selviytyneenä jesidinä edustan maailman vanhimpiin kuuluvaa uskontoa, joka tänä päivänä on vaarassa kadota. Nadia Murad on 23-vuotias jesidiyhteisön puolestapuhuja. Hän on yksi Isisin sieppaamista tuhansista jesiditytöistä ja -naisista, mutta hän onnistui pakenemaan Isisin seksiorjuudesta. Nadia on kotoisin Irakin Sindžarissa sijaitsevasta Kochon jesidikylästä, jossa Isis tappoi kaikki miehet ja otti orjiksi kaikki naiset ja lapset. Ainakin 12 Isis-taistelijaa käytti Nadiaa seksiorjanaan kolmen kuukauden ajan. Isisin eri jäsenet ostivat ja myivät Nadian useita kertoja, ja häntä painostettiin kääntymään heidän tulkintaansa islamista. Kuusi hänen veljistään tapettiin Kochon verilöylyssä, ja hänen äitinsä tapettiin sittemmin yhdessä 80 muun vanhemman jesidinaisen kanssa, sillä heillä ei ollut Isis-taistelijoille seksuaalista arvoa. Nadia kuuluu Irakin uskonnolliseen jesidiyhteisöön. Jesidismi on Irakin, Syyrian ja Turkin tietyissä osissa harjoitettava ikivanha uskonto, jossa on säilynyt alueen esi-islamilaisia ja jopa zarathustralaisuutta edeltäviä motiiveja ja käytäntöjä. Jesidismiä ei tunnusteta kirjauskonnoksi islamilaisessa oikeudessa. Jesidit ovat vuosisatojen ajan olleet kansanmurhaan tähtäävän järjestelmällisen väkivallan kohteena, mutta he ovat onnistuneet sinnittelemään vuoristoisella kotiseudullaan. Viime vuosikymmenten poliittisten paineiden vuoksi jesidit ovat kuitenkin kadonneet melkein kokonaan Turkista, ja Isisin 3. elokuuta 2014 toteuttama joukkomurha on uhka jesidien tulevaisuudelle Irakissa. Perustelut, miksi mielipiteenvapauden Saharov-palkinto pitäisi myöntää Nadia Muradille Nadia Murad on julmuuden pahimman ilmenemismuodon uhri. Isisin toteuttaman järkyttävän joukkosieppauksen jälkeen tästä rohkeasta jesidinaisesta on tullut Isisin harjoittaman järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden naisten puolestapuhuja. Lisäksi hän vaatii jesidien kansanmurhan tunnustamista. YK:n perustama Syyrian kansainvälinen tutkintalautakunta on tunnustanut jesidien joukkotuhon kansanmurhaksi. Tämä palkinto PE v /10 CM\ docx

11 antaisi toivotun tuen Nadia Muradin pyrkimyksille jatkaa työtä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustamiseksi ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi. CM\ docx 11/11 PE v01-00

12 Nadia MURAD BASEE ja Lamiya AJI BASHAR Ehdottaja: Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Nadia on 23-vuotias jesidiyhteisön puolestapuhuja, joka onnistui pakenemaan Isisin seksiorjuudesta. Ainakin 12 Isis-taistelijaa käytti häntä seksiorjanaan kolmen kuukauden ajan. Isisin eri jäsenet ostivat ja myivät hänet useita kertoja, ja häntä painostettiin kääntymään heidän tulkintaansa islamista. Kuusi hänen veljistään tapettiin Kochon verilöylyssä, ja hänen äitinsä tapettiin sittemmin, sillä hänellä ei ollut Isistaistelijoille seksuaalista arvoa. Nadia kuuluu Irakin uskonnolliseen jesidiyhteisöön. Viime vuosikymmenten poliittisten paineiden vuoksi jesidit ovat kadonneet melkein kokonaan Turkista, ja Isisin 3. elokuuta 2014 toteuttama joukkomurha on uhka jesidien tulevaisuudelle Irakissa. Isisin toteuttaman järkyttävän joukkosieppauksen jälkeen tästä rohkeasta jesidinaisesta on tullut Isisin harjoittaman järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden naisten puolestapuhuja. Lisäksi hän vaatii jesidien kansanmurhan tunnustamista. YK:n perustama Syyrian kansainvälinen tutkintalautakunta on tunnustanut jesidien joukkotuhon kansanmurhaksi. Nadia pyrkii työllään auttamaan kansanmurhan, julmuuksien ja ihmiskaupan uhriksi joutuneita naisia ja lapsia eheytymään ja rakentamaan uudelleen elämänsä ja yhteisönsä. Lamiya on 18-vuotias jesidityttö Kochon kylästä. Hän oli 16, kun hänet ja hänen koko perheensä siepattiin. Isis tappoi Lamiyan isän ja kaksi veljeä Kochon verilöylyssä, ja hänen äitiään pidetään yhä vankina. Hänet myytiin viisi kertaa Isis-taistelijalta toiselle, ja häntä hakattiin ja kidutettiin. Häntä ja hänen kahta sisartaan käytettiin seksiorjina ja orjina erään Isis-taistelijan kodissa. Hänet pakotettiin auttamaan rakentamalla pommeja Mosulissa. Viime huhtikuussa hän yritti paeta kahden ystävänsä kanssa. Matkalla kurdialueen rajalle toinen heistä astui miinaan. Kumpikin ystävistä sai surmansa. Lamiya jäi henkiin mutta menetti oikean silmänsä ja vasemmassa on 80-prosenttinen vaurio. Saksalainen Luftbrücke Irak -kansalaisjärjestö toi hänet lääkärinhoitoon Saksaan. Lamiya on puhunut useassa yhteydessä jesidiyhteisön vaikeasta tilanteesta ja auttanut varsinkin Isisin orjiksi ja sen julmuuksien uhriksi joutuneita naisia ja lapsia. PE v /12 CM\ docx

13 Ilham Tohti pidätettiin ja hänet sidottiin ja vangittiin ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä pelkästään siksi, että hän vaati oikeutta uiguurivähemmistölle. Se että vaiennetaan näin kiihkeä rauhan ja kulttuurien välisen yhteisymmärryksen puolestapuhuja aikana, jona juuri tätä tarvitaan Kiinan Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella, on paitsi vastenmielistä myös järjettömän lyhytnäköistä. Margaret Atwood, jäsen, PEN International Writers Circle Ilham TOHTI Ehdottaja: Ilhan Kyuchyuk ja 42 muuta jäsentä Professori Ilham Tohti, joka on etninen uiguuri, opetti taloustiedettä Minzun yliopistossa Beijingissä Kiinan kansantasavallassa. Hänet tunnetaan uiguurien kielen ja sivistyksellisten oikeuksien rauhanomaisena puolestapuhujana, ja häntä pidetään yleisesti Kiinan kansantasavallan näkyvimpänä uiguuritutkijana. Ilham Tohtissa on poikkeuksellista hänen omistautumisensa rauhanomaiseen vuoropuheluun ja hänen maltillinen toimintatapansa. Hän on usein todennut, ettei väkivalta ratkaise mitään ja että hänen ensisijaisena tavoitteenaan on han-kiinalaisten ja uiguurien rauhanomainen rinnakkaiselo. Lukuisista pidätyksistä huolimatta Tohti ei koskaan lakannut ajamasta rauhanomaisesti uiguurien asiaa, mikä lopulta maksoi hänelle hänen vapautensa: vuonna 2014 Tohti pidätettiin väkivalloin kotoaan hänen pienten lastensa silmien edessä, häntä syytettiin mielivaltaisesti separatismista ja hänet tuomittiin sittemmin elinkautiseen vankeuteen Kiinassa oikeudenkäynnissä, joka ei täyttänyt kansainvälisiä vaatimuksia. Kun otetaan huomioon Tohtin hämmästyttävä rohkeus ja poikkeuksellinen panos ihmisoikeuksien hyväksi, ehdotamme häntä vuoden 2016 mielipiteenvapauden Saharovpalkinnon saajaksi. CM\ docx 13/13 PE v01-00