Ulkoasiainvaliokunta Kehitysvaliokunta Ihmisoikeuksien alivaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Ulkoasiainvaliokunta Kehitysvaliokunta Ihmisoikeuksien alivaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE Asia: MIELIPITEENVAPAUDEN SAHAROV-PALKINTO 2017 Jäsenille toimitetaan ohessa mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon 2017 saajaehdokkaiden nimet (aakkosjärjestyksessä). Liitteenä ovat myös ihmisoikeustoimien yksikölle toimitetut perustelut ja ehdokkaiden biografiat. Saharov-palkinnon sääntöjen mukaisesti ehdokkaat on nimetty vähintään 40 Euroopan parlamentin jäsenen tai jonkin poliittisen ryhmän esityksestä. ULKOASIOIDEN PÄÄOSASTO CM\ docx PE v03-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 MIELIPITEENVAPAUDEN SAHAROV-PALKINTO 2017 Poliittisten ryhmien ja yksittäisten jäsenten esittämät ehdokkaat (aakkosjärjestyksessä) Ehdokas Toiminta Ehdottaja 1 Asia Bibi Bibi on pakistanilainen kristitty, joka on ensimmäisenä naisena tuomittu kuolemaan jumalanpilkasta. Bibi, 46-vuotias hedelmänpoimija ja viiden lapsen äiti, tuomittiin vuonna 2010 ilman aineellista näyttöä. Yksikään alkuperäisistä todistajista ei antanut todistajanlausuntoa oikeudenkäynnissä. Bibin ehdokkuus on kunnianosoitus niille juristeille ja poliitikoille, joista osa on menettänyt henkensä ja jotka taistelevat kumotakseen Pakistanin jumalanpilkkalait ja puolustaakseen paitsi Bibiä myös satoja muita vastaavassa tilanteessa olevia. Euroopan konservatiivit ja reformistit 2 Aura Lolita Chavez Ixcaquic Chavez Ixcaquic on Guatemalasta kotoisin oleva, mayojen K iche -kansaan kuuluva opettaja ja ihmisoikeuksien puolustaja, joka johtaa Consejo de Pueblos K iche (CPK) -nimistä järjestöä elämän, luontoäidin, maan ja alueen puolustamiseksi. CPK:n jäsenet ovat joutuneet uhkailun, kunnianloukkauksen, pelottelun ja väkivallan kohteeksi, mutta Chavez Ixcaquic puolustaa kansansa oikeutta maahansa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja vastustaa maan käyttöä laajamittaisiin kaivos- ja vesivoimahankkeisiin. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä 3 Selahattin Demirtaş ja Figen Yüksekdağ Demirtaş ja Yüksekdağ ovat Kansan demokraattisen puolueen (HDP) yhteispuheenjohtajia ja Turkin kansalliskokouksen jäseniä. Heidät pidätettiin marraskuussa He ovat olleet siitä lähtien vangittuina, ja heitä uhkaavat 142 ja 83 vuoden vankeustuomiot. Yüksekdağilta vietiin edustajantoimi helmikuussa Demirtaş sai kolmanneksi eniten ääniä Turkin presidentinvaaleissa vuonna Kumpikin heistä on demokraattisiin oikeuksiin Turkissa kohdistuvien loukkausten vastustamisen symboli. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto PE v /11 CM\ docx

3 4 Venezuelan demokraattinen oppositio: kansalliskokous (Julio Borges) ja kaikki Foro Penal Venezolanon laatimassa luettelossa mainitut poliittiset vangit, edustajinaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González 5 Dawit Isaak Demokraattisesti valittu kansalliskokous (puhemiehenään Julio Borges) ja kaikki Foro Penal Venezolanon laatimassa luettelossa mainitut poliittiset vangit, edustajinaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González, puolustavat omantunnonvapautta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota Venezuelassa, jossa vuoden 2017 alusta lähtien on murhattu yli 130 opposition edustajaa ja pidätetty mielivaltaisesti yli 500. Isaak on ruotsalais-eritrealainen toimittaja ja kirjailija. Eritrean hallituksen maanpetturina pitämä Isaak pidätettiin vuonna 2001 valtion turvallisuuden vaarantamisesta, ja hän on siitä lähtien ollut eristysvankeudessa ilman oikeudenkäyntiä. Useissa palkinnoissa on annettu tunnustusta hänen rohkeudestaan, vastarinnastaan ja sitoutumisestaan sananvapauteen. Hänestä on tullut kansainvälinen symboli taistelulle lehdistönvapauden puolesta maassa, jonka ihmisoikeustilanne kuuluu maailman pahimpiin. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja Cecilia Wikström ja 46 muuta jäsentä 6 Pierre Claver Mbonimpa Mbonimpa, joka on entinen poliisi, on yksi Burundin näkyvimmistä ihmisoikeusaktivisteista ja Association burundaise pour la protection des droits humains et des personnes détenues (APRODH) -nimisen ihmisoikeusjärjestön perustaja. Mbonimpa vietti 1990-luvun puolivälissä kaksi vuotta vankilassa tekaistujen syytteiden takia. Toistuvista uhkauksista huolimatta hän on puolustanut väärinkäytösten uhreja ja oli vähällä maksaa siitä hengellään vuonna Mbonimpa, joka elää nykyisin maanpaossa Belgiassa, taistelee jatkuvasti kaikkien burundilaisten oikeuksien puolesta. Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa CM\ docx 3/11 PE v03-00

4 Asia Bibi Ehdottaja: Euroopan konservatiivit ja reformistit Asia Bibi on pakistanilainen kristitty ja viiden lapsen äiti, joka on ensimmäisenä naisena tuomittu kuolemaan jumalanpilkasta. Hän on nyt ollut vangittuna melkein kahdeksan vuotta. Hän on odottanut jumalanpilkasta langetetun kuolemantuomion täytäntöönpanoa yli kuuden vuoden ajan. Työtoverit syyttivät Bibiä, 46-vuotiasta hedelmänpoimijaa Sheikhupurasta, tästä rikoksesta, ja hänet tuomittiin kuolemaan vuonna 2010, vaikka aineellista näyttöä ei ollut eikä yksikään alkuperäisistä todistajista antanut todistajanlausuntoa oikeudenkäynnissä. Asia Bibin tapaus on hyvin Euroopan parlamentin tiedossa. Parlamentti on tutkinut hänen tapaustaan jo pitkään ja käynnistänyt ja tukenut useita aloitteita hänen vapauttamisekseen. Bibin ehdokkuus on myös kunnianosoitus niille juristeille ja poliitikoille, joista osa on menettänyt henkensä ja jotka taistelevat rohkeasti kumotakseen Pakistanin jumalanpilkkalait ja puolustaakseen paitsi Bibiä myös satoja muita vastaavassa tilanteessa olevia. PE v /11 CM\ docx

5 Aura Lolita Chavez Ixcaquic Ehdottaja: Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Aura Lolita Chavez Ixcaquic, joka tunnetaan nimellä Lolita, on mayojen K iche -kansaan kuuluva opettaja ja ihmisoikeuksien puolustaja Santa Cruzista, Quichéstä, joka sijaitsee El Quichén departementissa Guatemalassa. Lolita johtaa Consejo de Pueblos K iche (CPK) -nimistä järjestöä elämän, luontoäidin, maan ja alueen puolustamiseksi. Kyseinen järjestö tuo yhteen 87 alkuperäisyhteisöä ja niiden perinteiset vanhimmat, jotka pyrkivät suojelemaan maitaan ja sen resursseja. Lolita toimii CPK:n poliittisessa komiteassa, joka on puolustanut hänen kansansa oikeutta maahansa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja vastustanut maan käyttöä laajamittaisiin kaivos- ja vesivoimahankkeisiin. Lolita tietää, mikä hinta hänen on kansansa puolustamisesta maksettava, ja hän tietää hyvin, mitä hänellä on vastassaan. CPK:n jäsenet ovat joutuneet uhkailun, kunnianloukkauksen, pelottelun ja väkivallan kohteeksi. Yksi heistä tapettiin 12. kesäkuuta Taistelussa alueen kaivosyhtiöitä ja vesivoimaloita vastaan alkuperäisyhteisöt ja niiden puolustajat, kuten Lolita, ovat saaneet vastaansa voimakkaita intressejä. Naisten osallistuminen ja johtajuus on tässä liikkeessä keskeistä. Lolita luottaa liikkeessä ikiaikaisiin yhtenäisyyden, ohjauksen ja henkisen ja yhteisöllisen tuen opetuksiin, mutta hän opettaa myös, että joidenkin asioiden, kuten naisten roolin ja oikeuksien, on muututtava. Vuonna 2016 murhattiin ainakin 200 maanomistus- ja ympäristöaktivistia enemmän kuin koskaan Global Witness -järjestön mukaan. Melkein 40 prosenttia uhreista kuului alkuperäisyhteisöihin. Lolitan rohkeus ansaitsee tunnustuksen, ja Saharov-palkinnon myöntäminen suojaisi häntä ja hänen kansaansa pelottelulta ja fyysiseltä väkivallalta, kun he jatkavat taisteluaan puolustaakseen oikeuksiaan omaan maahansa. CM\ docx 5/11 PE v03-00

6 Selahattin Demirtaş ja Figen Yüksekdağ Ehdottaja: Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto Selahattin Demirtaş ja Figen Yüksekdağ ovat Kansan demokraattisen puolueen (HDP) kaksi yhteispuheenjohtajaa. Heidät pidätettiin 4. marraskuuta He ovat yhä vangittuina, ja heidän pidätystään edelsi toukokuussa 2016, siis jo ennen vallankaappausyritystä, oppositiota edustavien kansalliskokouksen jäsenten koskemattomuuden laajamittainen pidättäminen. Heitä uhkaavat 142 ja 83 vuoden vankeustuomiot. Figen Yüksekdağilta vietiin edustajantoimi 21. helmikuuta Figen Yüksekdağ on kotoisin Adanasta. Hän kasvoi kymmenlapsisessa erittäin konservatiivisessa turkkilaisperheessä ja työskenteli useissa sanomalehdissä, kuten Atılım Gazetesi ja sittemmin Sosyalist Kadın. Hänet valittiin vuonna 2014 Kansan demokraattisen puolueen varapuheenjohtajaksi ja kesäkuussa 2015 Vanin alueparlamentin jäseneksi. Selahattin Demirtaş on valmistunut Ankaran yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Vuonna 2014 hän oli ehdolla Turkin ensimmäisissä suorissa presidentinvaaleissa ja sai kolmanneksi eniten ääniä 9,77 prosentin ääniosuudellaan. Hänet valittiin 7. kesäkuuta 2015, Turkin kansalliskokouksen hajottamisen jälkeen, uudelleen edustajaksi Istanbulin vaalipiiristä. Selahattin Demirtaş ja Figen Yüksekdağ ovat demokraattisiin oikeuksiin Turkissa kohdistuvien loukkausten vastarinnan symboli. PE v /11 CM\ docx

7 Venezuelan demokraattinen oppositio: kansalliskokous (Julio Borges) ja kaikki Foro Penal Venezolanon laatimassa luettelossa mainitut poliittiset vangit, edustajinaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González Ehdottaja: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Oikeusvaltion ja perustuslaillisen järjestyksen romahdus on järkyttävää todellisuutta Venezuelassa. Presidentti Maduron hallinnosta, jolle on leimallista sorto sekä järjestelmällinen ja institutionaalinen väkivalta, kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutettu äskettäin totesi, on tullut kiistaton uhka demokratialle ja turvallisuudelle. Vuoden alusta lähtien maassa on murhattu yli 130 opposition edustajaa ja pidätetty mielivaltaisesti yli 500. Ihmisoikeuksia loukataan päivittäin, ja koko maata koettelee humanitaarinen hätätilanne. Laiton perustuslakia säätävä kokous, jolta puuttuvat demokraattiset takeet, on nyt vienyt lainsäädäntövallan demokraattisesti valitulta kansalliskokoukselta. Samaan aikaan poliittisia vankeja on tällä hetkellä 603 Foro Penal Venezolanon viimeisimmän, Amerikan valtioiden järjestön (OAS) pääsihteerin Luis Almagron varmentaman raportin mukaan, heidän joukossaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Alfredo Ramos ja Andrea González. Saharov-palkinnon myöntäminen demokraattiselle oppositiolle ja kaikille poliittisille vangeille Venezuelassa on kannanotto omantunnonvapauden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolesta. CM\ docx 7/11 PE v03-00

8 Dawit Isaak Ehdottaja: Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja Cecilia Wikström ja 46 muuta jäsentä Dawit Isaak on toimittaja ja mielipidevanki Eritreasta, ja hänestä on tullut kansainvälinen symboli taistelulle lehdistönvapauden puolesta maassa, jonka ihmisoikeustilanne kuuluu maailman pahimpiin. Vuonna 2001 poliisi pidätti ruotsalais-eritrealaisen toimittajan ja kirjailijan Dawit Isaakin tämän kotona Eritreassa. Eritrean hallituksen mukaan hänet pidätettiin valtion turvallisuuden vaarantamisesta ja häntä pidettiin maanpetturina, kun taas toisten mukaan hänet vangittiin siksi, että hän oli kirjoittanut lehtijutun demokraattisen uudistuksen tarpeesta Eritreassa. Amnesty International pitää häntä mielipidevankina. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksin mukaan Eritrea on ollut viimeisellä sijalla arvioidusta maasta kahdeksana vuonna peräkkäin. Dawit Isaak on ollut pidätettynä ilman oikeudenkäyntiä yli 15 vuoden ajan, ja Eritrean vankilat ovat tunnettuja surkeista oloistaan. Kaikkina näinä vuosina hänen ei ole annettu olla yhteydessä asianajajaansa eikä perheeseensä. Hänestä on kuultu viimeksi vuonna Eritrean viranomaiset ovat kieltäytyneet antamasta selkeää tietoa hänen terveydestään tai olinpaikastaan, mutta 20. kesäkuuta 2016 Eritrean ulkoministeri Osman Saleh totesi hänen ja muiden poliittisten vankien olevan elossa ja sanoi, että he joutuvat oikeuteen sitten kun hallitus niin päättää. PE v /11 CM\ docx

9 Dawit Isaak sai viimeisimmän tunnustuksen rohkeudestaan, vastarinnastaan ja sitoutumisestaan sananvapauteen, kun tiedotusalan ammattilaisten riippumaton kansainvälinen tuomaristo myönsi hänelle Unescon vuoden 2017 Guillermo Canon maailman lehdistönvapauden palkinnon. Lisäksi hänelle on myönnetty World Association of Newspapers and News Publishers -järjestön Vapauden kultainen kynä -palkinto, Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauspalkinto, Ruotsin PENin Tucholsky-palkinto, Norjan kirjailijaliiton sananvapauspalkinto ja Ruotsin Publicistklubbenin Anna Politkovskaja -palkinto. Dawit Isaak on jo menettänyt liian monta vuotta elämästään. Hän ei ole tehnyt rikosta vaan on ainoastaan hoitanut velvollisuutensa toimittajana, ja hän ansaitsee oikeutta ja vapauden. Saharov-palkinnon myöntäminen Dawit Isaakille olisi vahva viesti Eritrean hallitukselle ja painostaisi sitä toimimaan ei ainoastaan Dawit Isaakin tapauksessa vaan myös lehdistönvapauden ja kaikkien Eritreassa vangittuina olevien toimittajien puolesta. CM\ docx 9/11 PE v03-00

10 Pierre Claver Mbonimpa 1 Ehdottaja: Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa Pierre Claver Mbonimpa on puolustanut väsymättä ihmisoikeuksia yhtenä Burundin näkyvimmistä ihmisoikeusaktivisteista ja Association burundaise pour la protection des droits humains et des personnes détenues (APRODH) -nimisen ihmisoikeusjärjestön perustajana. Mbonimpa, joka on entinen poliisi, perusti APRODH-järjestön vuonna 2001 vietettyään 1990-luvun puolivälissä kaksi vuotta vankilassa laittoman aseen hallussapitoa koskevien tekaistujen syytteiden takia. Hän on esittänyt lukuisia vetoomuksia ja puuttunut asiaan henkilökohtaisesti tapauksissa, joissa ihmisiä on vangittu perusteettomasti, ja hänetkin vangittiin uudelleen vuonna 2014 hänen tuotuaan esille useita väärinkäytöksiä. Mbonimpa johtaa APRODH-järjestön dokumentointi- ja tiedonvälitystoimintaa useissa väärinkäyttötapauksissa, joita ovat muun muassa ihmisoikeuksien puolustajiin, oppositiopuolueiden jäseniin ja toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset, poliittiset murhat, tahdonvastaiset katoamiset, vapaudenriisto ja kidutus. Mbonimpa on työnsä takia itsekin joutunut maalitauluksi. Vuonna 2015 hän selvisi täpärästi murhayrityksestä, jonka takana uskotaan olleen Burundin tiedustelupalvelun. Iskun ja hänen poikansa ja vävynsä myöhempien tappojen tapahtuessa Burundi oli syöksymässä syvemmälle poliittiseen ja ihmisoikeuskriisiin, jonka taustalla oli presidentti Pierre Nkurunzizan kiistanalainen päätös asettua ehdolle kolmanneksi kaudeksi. Murhayrityksen jälkeen Mbonimpa siirrettiin Eurooppaan lääkärinhoitoon. Mbonimpa, joka elää nykyisin maanpaossa Belgiassa, on vähitellen toipunut iskusta ja taistelee jatkuvasti kaikkien burundilaisten oikeuksien puolesta. Pierre Claver Mbonimpa on Burundin tunnetuin ihmisoikeuksien puolustaja, poikkeuksellisen rohkea mies, joka toistuvista uhkauksista huolimatta on puolustanut väärinkäytösten uhreja ja oli vähällä maksaa siitä hengellään. PE v /11 CM\ docx

11 1 Lähde: Human Rights Watch CM\ docx 11/11 PE v03-00