SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAPERIAATE LAPSEN SUOJELEMISEKSI KAIKENLAISELTA KALTOINKOHTELULTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAPERIAATE LAPSEN SUOJELEMISEKSI KAIKENLAISELTA KALTOINKOHTELULTA"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAPERIAATE LAPSEN SUOJELEMISEKSI KAIKENLAISELTA KALTOINKOHTELULTA

2 SISÄLTÖ 3 JOHDANTO 4 TOIMINTAPERIAATTEEN TAVOITTEET 5 MITÄ ON LAPSEN KALTOIN- KOHTELU? 8 ERITYISIÄ HUOMIOITA 9 KALTOINKOHTELUEPÄILY PROSESSIKUVAUS 10 TOIMINTAPERIAATTEEN AVAINKOHDAT 05 MITÄ ON LASTEN KALTOIN- KOHTELU? >

3 TOIMINTAPERIAATE SOS-lapsikyläorganisaatio sitoutuu luomaan ja ylläpitämään elinympäristöä, joka edistää yhdistyksen perusarvoja ja ennaltaehkäisee lasten kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä. Tuomitsemme jyrkästi kaikki lapsen kaltoinkohtelun muodot ja puutumme kaikkiin lapsen kaltoinkohtelutapauksiin niiden vaatimalla tavalla. Toimenpiteet ulottuvat aina henkilöstön rekrytoinnista ja koulutuksesta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen tai purkuun ja mahdollisiin oikeustoimiin. 10 TOIMINTA- PERIAATTEEN AVAINKOHDAT >>

4 JOHDANTO Tiedostamme, että lasten kaltoinkohtelua tapahtuu kaikissa maissa, yhteiskunnissa, yhteiskuntaluokissa ja kaikkialla, missä lapsia on. Jokainen lapsi voi tulla kaltoinkohtelluksi, myös sijaishuollossa oleva lapsi. Useimmiten lapsen kaltoinkohtelija on lapselle tuttu ihminen, johon lapsi luottaa. On tärkeää, että kaikki SOSlapsikylätyöhön osallistuvat tiedostavat tämän sekä omat roolinsa ja vastuunsa lasten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi. Lasten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi ensisijaista on, että organisaatiossa on yhteinen ymmärrys siitä, mitä lapsen kaltoinkohtelu on. Toimintaperiaatteiden avulla haluamme vaikuttaa SOS-lapsikylätyössä mukana olevien toimintatapoihin, kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja kaltoinkohteluepäilyjen selvittämiseen. Arvostamme jokaista lasta tasa-arvoisena YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. SOS-lapsikylätoiminnassa noudatetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan jokainen lapsi ja nuori on oikeutettu kasvamaan vapaasti demokraattisessa ympäristössä tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden hengessä. Arvostamme jokaista lasta tasa-arvoisena, huomioimme hänet omien oikeuksiensa subjektina ja teemme työtä sen eteen, että lapsi kasvaessaan oppii ottamaan vastuun itsestään ja omasta suojelustaan.

5 TOIMINTAPERIAATTEEN TAVOITTEET 4 Lapsen suojelemisen periaatteella tahdomme rakentaa yhteisön, jossa kaikki lapset ja aikuiset ovat turvassa ja suojassa. SOSlapsikyläyhdistyksen työntekijät, hallitus ja yhdistyksen jäsenet ponnistelevat yhdessä lasten suojelemiseksi. SOS-lapsikyläyhdistys toimii myös yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kaikkien lasten suojelemiseksi kaltoinkohtelulta vähentää vuosittain ilmoitettujen ja ilmoittamatta jätettyjen kaltoinkohteluepäilyjen (lasten keskinäistä, aikuisen lapseen kohdistamaa) lukumäärää auttaa lapsia tiedostamaan omat oikeutensa ja aktiivisen roolinsa itsensä suojelemisessa rohkaista ja auttaa lasten hoitoon ja kasvatukseen osallistuvia lisäämään ammattitaitoaan tukea lapsen kehitystä varmistua, että kaikilla työntekijöillä on sellaiset työolosuhteet ja ammattitaito, että he pystyvät tukemaan lapsen kehitystä informoida lapsia, työntekijöitä, hallituksen jäseniä ja vapaaehtoisia lapsen suojelemisen periaatteista ja niihin liittyvistä menettelytavoista (tietoisuus, ehkäiseminen, huolen ilmaus, toimenpiteet) edistää avointa ja rehellistä keskustelua lasten kaltoinkohtelusta yhteistyötahojen kanssa erilaisissa kokouksissa ja muissa yhteyksissä

6 MITÄ ON LAPSEN KALTOINKOHTELU? WHO on määritellyt kaltoinkohtelun seuraavasti: Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaikki sellaiset fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka kaupallisen tai muun riiston, joista seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle taikka ihmisarvolle suhteessa, jossa on kyse vastuusta, luottamuksesta ja vallasta. Tässä toimintaohjeessaan SOS-lapsikyläyhdistys tarkoittaa kaltoinkohdeltuun lapseen kohdistunutta fyysistä väkivaltaa emotionaalista eli tunneperäistä väkivaltaa lapsen laiminlyöntiä tai seksuaalista hyväksikäyttöä.

7 6 Fyysinen väkivalta tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapselle aiheutuu kipua ja tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Fyysinen kaltoinkohtelu voi tarkoittaa lyömistä, potkimista, ravistelua, heittämistä, myrkyttämistä, tupakalla polttamista, tukistamista, kuumalla vedellä aiheutettuja vahinkoja, hukuttamista tai tukehduttamista. Fyysistä kaltoinkohtelua ovat myös sepitetty tai tahallisesti aiheutettu sairaus ja kemiallinen väkivalta, jolloin lapselle annetaan joko rauhoittavia lääkkeitä tai päihteitä tai jätetään antamatta lapsen tarvitsemia lääkkeitä tai ei noudateta lapsen tarvitsemaa ruokavaliota. Teot voivat olla yksittäisiä tai toistuvia. Suomen rikoslain (21.luku) mukaan kaikenlaista ruumiillista kuritusta pidetään rikosoikeudellisesti pahoinpitelynä. Emotionaalinen eli tunneperäinen väkivalta on lapsen tunnetarpeiden huomiotta jättämistä. Emotionaalinen tai psyykkinen kaltoinkohtelu on puolestaan käyttäytymismalli, jossa lapsesta vastuulliset aikuiset välittävät lapselle käsityksen, että hän on kelvoton ja häntä ei voi rakastaa tai että hän on arvokas vain tyydyttäessään aikuisten tarpeita ja mielihaluja. Käytännössä tämä tarkoittaa naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, häpäisyä, syyllistämistä, uhkaamista, pelottelua, manipulointia ja syrjintää. Lisäksi tunneperäistä kaltoinkohtelua on, jos lasta toistuvasti riistetään, lahjotaan tai häneen kohdistuu epäasianmukaisia odotuksia. Lapsen laiminlyönti. Laajasti määritellen lapsen laiminlyönnistä on kyse silloin, kun syystä riippumatta lapsen perustarpeista ei huolehdita (H Dubowitz). Laiminlyöntiä on, jos huoltaja tai muu lapsesta vastuussa oleva aikuinen joko tahallaan tai huomattavaa välinpitämättömyyttä tai tietämättömyyttä osoittaen altistaa lapsen vältettävissä olevalle kärsimykselle ja/tai on kykenemätön turvaamaan yhtä tai useampaa lapsen fyysistä, älyllistä tai emotionaalista kehitystä edistävää keskeistä tarvetta. Laiminlyöntiä ja välinpitämätöntä kohtelua ovat siis lapsen terveyden, kasvatuksen, tunne-elämän, ravitsemuksen, suojan ja turvallisten elinolosuhteiden laiminlyöminen tai puutteellinen huomioiminen, mistä aiheutuu vahinkoa lapsen fyysiselle, mielenterveydelliselle, hengelliselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselle. Laiminlyönnillä tarkoitetaan myös puutteellista lapsen ohjausta ja suojelemista vahingolta silloin, kun se olisi ollut kohtuudella mahdollista.

8 7 Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on hänen altistamisensa ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle, jota hän ei ymmärrä ja johon hän ei voi antaa suostumustaan. Seksuaalista hyväksikäyttöä on toiminta lapsen ja aikuisen tai lapsen ja toisen sellaisen lapsen välillä, jolla ikänsä tai kehitysasteensa vuoksi on vastuu-, luottamus- tai valtasuhde hyväksikäytettyyn osapuoleen. Toiminnan tarkoitus on toisen henkilön tarpeiden tyydytys. Lasta käytetään seksuaalisesti hyväksi, jos tämä joutuu pakosta ottamaan osaa seksuaaliseen toimintaan, riippumatta siitä, onko lapsi tietoinen tapahtuneesta vai ei. Rikoslain (20 luku, 6 ) mukaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa tai alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalinen koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Seksuaalipalvelujen ostamine alle 18-vuotiaalta on rikos (Rikoslaki 20 luku, 8a ) samoin lapsipornon hallussapito (Rikoslaki 17 luku, 19 ). Pornografisen materiaalinen myyminen alle 15-vuotiaalle on myös kielletty (Rikoslaki 17 luku, 18b ). Hyväksikäyttöä voi olla: tirkistely itsensäpaljastaminen lapsen sukuelinten koskettelu ja hyväily, käsin tai suulla lapsen johdattaminen aikuisen sukuelinten kosketteluun tai masturbointi raiskaus tai yhdyntä lapsen altistaminen ikään sopimattomalle seksuaalisuudelle, esim. näyttämällä hänelle pornofilmejä tai käyttämällä lasta esiintyjänä kuvattaessa pornografista materiaalia lapsen sadistinen kohtelu seksuaalisen mielihyvän tuottamiseksi hyväksikäyttäjälle seksin ostaminen alle 18-vuotiaalta.

9 8 ERITYISIÄ HUOMIOITA Lasten keskinäinen kaltoinkohtelu Aiemmin tapahtunut kaltoinkohtelu SOS-lapsikylässä ja SOS-Lapsikylän nuorisokodissa on toimittava erityisen hienotunteisesti silloin, kun esiin nousee väitteitä ja epäilyjä lapsen joutumisesta toisen lapsen kaltoinkohtelemaksi. Myös nämä tilanteet käsitellään sovitun menettelytavan mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa pyritään suojelemaan yhteisöä, mutta samaan aikaan myös tukemaan nuorta muuttamaan omaa käyttäytymistään. Tällainen lähestymistapa edellyttää: sen tunnistamista, että toista lasta kaltoinkohteleva lapsi eroaa oleellisesti aikuisesta kaltoinkohtelijasta eikä hän ole täysin tietoinen hyväksikäytön syistä ja sen seurauksista että lapsen etu on ensisijainen näkökohta kaikessa päätöksen teossa - sekä uhrin että hyväksikäyttäjän kannalta. Aiemmin tapahtunut kaltoinkohtelu tarkoittaa tässä yhteydessä aikuisen kertomusta kaltoinkohtelusta, joka on tapahtunut hänen asuessaan SOS-lapsikylässä tai SOS-Lapsikylän nuorisokodissa. Usein kaltoinkohtelukokemuksista kerrotaan vasta vuosien kuluttua. Myös näihin kertomuksiin puututaan sovitun menettelytavan mukaisesti. Me kuuntelemme väitteet aiemmin koetusta kaltoinkohtelusta, otamme ne vakavasti ja suhtaudumme niihin sen mukaisesti yritämme edistää jokaisen aikuisen hyvinvointia, joka väittää joutuneensa kaltoinkohdelluksi asuessaan SOSlapsikylässä tai nuorisokodissa suojelemme lapsia, jotka ovat vaarassa kaltoinkohteluun syyllistyneen henkilön vuoksi.

10

11 TOIMINTAPERIAATTEEN AVAINKOHDAT a. Tietoisuus: Lisätään tietoisuutta lasten kaltoinkohtelusta ja sen riskeistä b. Ehkäiseminen: Ohjeistus lasten suojelemiseksi kaltoinkohtelulta. c. Ilmoituksen tekeminen: Kaikissa SOS-lapsikylissä ja SOS-Lapsikylän nuorisokodissa on yhtenäinen, selkeä ja yksinkertainen toimintamalli ilmoituksen tekemiseen. d. Toimenpiteet: Kaikissa lapsikylissä ja nuorisokodissa on yhtenäinen, selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittämiseksi. a) Tietoisuus lapsen kaltoinkohtelusta SOS-lapsikylätyössä toimitaan avoimesti ja läpinäkyvästi lasten suojelemiseksi kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta. Haluamme ja olemme valmiita sekä organisaationa että yksittäisinä työntekijöinä murtamaan lasten hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua ympäröivän hiljaisuuden. a) Huolehdimme siitä, että kaikki SOS-lapsikylätyössä mukana olevat ymmärtävät, mitä lapsen kaltoinkohtelu tarkoittaa. Tämä edellyttää muun muassa koulutuksen ja keskustelujen järjestämistä kaltoinkohtelun ehkäisystä, riskeistä ja sen seurauksista. b) Lapsen etu ohjaa kaikkea toimintaamme. Eturistiriidoissa asetamme lapsen hyvinvoinnin etusijalle. c) Työntekijöiden roolit ja vastuut lasten suojelemiseksi ovat selkeästi määritellyt ja kaikkien tiedossa. d) Työntekijä sitoutuu työsopimuksessa turvaamaan lapsen ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden sekä noudattamaan lastensuojelulakia, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja SOS-lapsikyläyhdistyksen toimintaperiaatteita.

12 b) Lapsen kaltoinkohtelun ehkäiseminen 11 SOS-lapsikyläyhdistys pyrkii ehkäisemään lasten kaltoinkohtelua luomalla turvallisen ja yhdistyksen arvoja kuvastavan kasvuympäristön lapsille. Tämä tarkoittaa muun muassa ammattitaitoisen ja muutoin sopivan henkilöstön rekrytointia, henkilöstön perehdytystä lasten suojelemiseen, täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Oleellista on myös lasten osallisuuden vahvistaminen, rohkaisu ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan keskusteluun lasten suojelemisesta. Lapsille annetaan tietoa kaltoinkohtelusta ja vahvistetaan heidän omia kykyjään suojella itseään. a) Työntekijöiden rekrytointi hoide-taan ammattitaitoisesti. Työntekijöiksi valitaan tehtävään sopivia ammatillisen pätevyyden omaavia henkilöitä. Jokaisen työntekijän (poikkeus: ei sovelleta ao. tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta) on ennen työsopimuksen allekirjoittamista esitettävä alle kuusi kuukautta vanha rikosrekisteriote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Myös SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen jäsenen on esitettävä rikosrekisteriote ennen tehtävän vastaanottamista. b) Kaikki työntekijät perehdyte- tetään lapsen suojelemiseen ja työsopimuksessaan työntekijä vakuuttaa erityisesti sitoutuvansa lapsen suojelemiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. c) Työntekijä saa ensimmäisen työkuukauden aikana ohjausta lapsen suojelemiseen liittyvistä yhdistyksen toimintaperiaatteista ja niihin liittyvistä säädöksistä. d) Lapsen suojeleminen on tärkeä teema jokaisen työntekijän perehdytyksessä. e) Lasten kanssa työskentelevät suhtautuvat lapsiin empaattisesti ja lämmöllä asettaen heille kuitenkin samanaikaisesti selviä ja tukevia rajoja. f) Lasta autetaan ottamaan vastuuta ikätasonsa mukaisesti itsestään ja omasta suojelemisestaan. Häntä kannustetaan osallistumaan kaikkiin omaan elämäänsä vaikuttaviin asioihin ja keskusteluihin omista oikeuksistaan. Lapsia autetaan erottamaan hyväksyttävä ja sopimaton käytös toisistaan ja oppimaan keinoja toimia, kun jokin ei tunnu heistä oikealta. g) Jokaiselle lapselle tarjotaan hänen kehityskykyjään vastaavat henkilökohtaiset kehittymismahdollisuudet. Työntekijät perehdytetään ja heitä autetaan toimimaan käytännössä lapsen kehitystä tukevalla tavalla. h) Kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä työntekijöillä on tarpeen

13 12 tullen mahdollisuus saada tukea ja ohjausta tehtävässään. i) Työntekijöitä kannustetaan säännölliseen kokemusten vaihtoon toimipisteiden sisällä ja niiden välillä. Tällä tavoin tieto menettelytavoista lapsen suojelemiseksi välittyy työntekijöiltä toisille. j) Varmistetaan, että SOS-lapsikylissä toimitaan siten kuin toimintakäsikirjassa lapsikylän toiminta on kuvattu. c) Ilmoituksen tekeminen SOS-lapsikylä ottaa kaikki huolen ilmaisut vakavasti ja ryhtyy vaadittaviin toimenpiteisiin. SOS-lapsikyläyhdistyksessä on käytössä yhtenäinen menettelytapa (ks. erillinen prosessikuvaus Lapsen kaltoinkohteluepäily) silloin, kun epäily lapsen kaltoinkohtelusta on herännyt. Prosessissa on määritelty ilmoituksen tekemistä koskevat ja sitä seuraavat toimenpiteet. Kaikkien osallisten vastuu ja roolit on määritelty. Prosessissa pyritään toimimaan mahdollisimman läpinäkyvästi, mutta samalla hienotunteisesti eri osa-puolten kannalta. a) Jokaisessa lapsikylässä ja nuorisokodissa on lapsen suojeluryhmä, joka koostuu toimipisteen johtajasta, sosiaalityöntekijästä / erityistyöntekijästä ja keskustoimiston lastensuojelupäälliköstä. Kaltoinkohteluepäily tai syytös osoitetaan lapsen suojeluryhmälle tai jollekin sen jäsenelle. Jokaisella aikuisella tai lapsella on myös oikeus tarvittaessa ilmoittaa kaltoinkohteluepäilystä tai syytöksestä suoraan yhdistyksen toiminnanjohtajalle. b) Kansallisella tasolla lastensuojelupäällikkö ja toiminnanjohtaja seuraavat lasten suojeluun tilannetta ja ilmoitettujen kaltoinkohtelutapausten määrän kehitystä yhdistyksessä. Toiminnanjohtaja on viime kädessä vastuussa toiminnasta. c) Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan viipymättä jollekin lasten suojeluryhmän jäsenistä jokaisesta mahdollisesta kaltoinkohtelutapauksesta. Jokainen aikuinen, joka salaa tietonsa mistä tahansa kaltoinkohtelun muodosta katsotaan osasyylliseksi. d) Lapsia, työntekijöitä tai muita aikuisia, jotka tekevät ilmoituksen, tuetaan ja suojellaan. Lasten kaltoinkohteluun syyllistynyttä henkilöä kuullaan oikeudenmukaisesti. e) Luottamuksellisuus on kaltoinkohtelutapauksissa tärkeää ja kaikki tieto käsitellään hienovaraisesti. Kaltoinkohtelutapauksesta kertovalle lapselle tai aikuiselle selvitetään, että tieto asiasta välitetään lasten suojeluryhmään kuuluville ja muille tarvittaville henkilöille, kuten esimerkiksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, lapsen vanhemmalle tai henkilöstöpäällikölle.

14 d) Toimenpiteet 13 Kaikki kaltoinkohtelutapaukset käsitellään samalla tavoin ja niillä on yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaiset seuraamuksensa. Kaltoinkohteluepäily selvitetään aina huolimatta siitä, kuinka vakavaa kaltoinkohtelun arvellaan olevan. Takaamme oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän toiminnan, jotta ketään ei syytetä turhaan ja jokaisen osallisen oikeudet tulee turvattua. a) Jokaisessa epäillyssä tai todeksi näytetyssä kaltoinkohtelutapauksessa pääpaino on lapsen suojelussa. Samanaikaisesti aloitetaan lapsen toipumiseen tähtäävät toimenpiteet ja taataan kaikkien asianosaisten turvallisuus. Sekä lapsi että hänen lapsikyläperheensä saavat neuvontaa ja tukea. Myös epäiltyä kaltoinkohtelijaa kohdellaan asiallisesti huolehtien hänen oikeusturvastaan. b) Toimenpiteet tapauksissa, joissa lapsi on kaltoinkohdellut toista lasta, tähtäävät kummankin lapsen parhaaseen mahdolliseen kehitykseen. c) Tapauksissa, joissa aikuinen on kaltoinkohdellut lasta, ryhdytään lain edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarvittaessa turvaudutaan juridiseen apuun. d) Lapsen kaltoinkohtelutapauksissa toimipisteen sisäisestä tiedotuksesta vastaa toimipisteen johtaja. Toiminnanjohtaja, lastensuojelupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö auttavat ja tukevat toimipisteen johtajaa tässä. Yhdistyksen ulkopuolisesta tiedotuksesta lapsen kaltoinkohtelutapauksissa vastaa toiminnanjohtaja. e) Päätökset ja toiminta on mahdollisimman nopeaa. f) Toiminnanjohtaja ja lastensuojelupäällikkö ovat viime kädessä vastuussa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden valinnasta ja seurannasta. g) Kaltoinkohteluepäilyistä ja -tapauksista ilmoitetaan aina lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain painavista syistä esim. silloin, kun kaltoinkohteluilmoitus osoittautuu heti selvittelyn alkuvaiheessaan väärinkäsitykseksi tai syytös muutoin perättömäksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää tutkintapyynnön tekemisestä poliisille. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan myös, kuka ja milloin informoi lapsen vanhempia tapahtumasta. h) Lastensuojelupäällikkö huolehtii siitä, että kaltoinkohtelutapauksia seurataan, analysoidaan ja ne tilastoidaan. Toiminnanjohtaja antaa puolivuosittain hallitukselle raportin ilmoitetuista kaltoinkohteluepäilyistä ja seuranneista toimenpiteistä.

15 Yhteystiedot: SOS-Lapsikylä ry Keskustoimisto Meritullintori HELSINKI Puh. (09) Fax (09) Lapsikylät ja nuorisokoti: Kaarina Kaarinan SOS-lapsikylä Luhtikatu 2 A Kaarina Puh. (02) Fax (02) Lappi Lapin SOS-lapsikylä Maalarinkuja YLITORNIO Puh. (016) Fax (016) Punkaharju Punkaharjun SOS-lapsikylä Koivukuja PUNKAHARJU Puh. (015) Fax (015) Tapiola Tapiolan SOS-lapsikylä Metsäpirtintie ESPOO Puh. (09) Fax (09) Vihanti Vihannin SOS-lapsikylä Vaskitie VIHANTI Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä SOS-Lapsikylän nuorisokoti Ristonmäentie HAAPANIEMI Puh. (014) Fax (014)

Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa

Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Ensi- ja turvakotien liitto ry Tanja Henttonen Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Tanja Henttonen Pro gradu

Lisätiedot

SINÄ ET OLE MYYTÄVÄNÄ. PYSÄYTÄ SEKSIN OSTO ALAIKÄISELTÄ. Faktaa & työkaluja opettajille, vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille.

SINÄ ET OLE MYYTÄVÄNÄ. PYSÄYTÄ SEKSIN OSTO ALAIKÄISELTÄ. Faktaa & työkaluja opettajille, vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. SINÄ ET OLE MYYTÄVÄNÄ. PYSÄYTÄ SEKSIN OSTO ALAIKÄISELTÄ. Faktaa & työkaluja opettajille, vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. SEKSIN OSTO ALAIKÄISELTÄ ON RIKOS Meillä aikuisilla

Lisätiedot

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 Arki, arvot, elämä, etiikka Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 a a e e Arki, arvot, elämä,

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ SOS-LAPSIKYLÄÄN SIJOITETTUJEN LASTEN SOSIAALISET VERKOSTOT Pro gradu -tutkielma Sonja Vanhanen 83199 Syksy 2009 Sosiaalipolitiikan laitos Turun yliopisto TURUN YLIOPISTO Sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Jenny Kerkelä Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 267 LAPSEN ETU JA OSALLISUUS HALLINTO-OIKEUKSIEN PÄÄTÖKSISSÄ

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 267 LAPSEN ETU JA OSALLISUUS HALLINTO-OIKEUKSIEN PÄÄTÖKSISSÄ OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 267 Virve-Maria de Godzinsky LAPSEN ETU JA OSALLISUUS HALLINTO-OIKEUKSIEN PÄÄTÖKSISSÄ ENGLISH SUMMARY THE BEST INTEREST OF THE CHILD AND THE CHILD S RIGHT

Lisätiedot

Eettinen ohjeisto. SCA:n eettinen ohjeisto 1

Eettinen ohjeisto. SCA:n eettinen ohjeisto 1 Eettinen ohjeisto SCA:n eettinen ohjeisto 1 Viesti konsernijohtajalta Hyvät kollegat, Johtavana maailmanlaajuisena hygienia- ja metsätuoteyrityksenä meidän täytyy harjoittaa liiketoimintaamme vastuullisesti

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

It s a Question of Ethics. Borealis Ethics Policy

It s a Question of Ethics. Borealis Ethics Policy It s a Question of Ethics Borealis Ethics Policy 2 It s a Question of Ethics Johdanto eivät vain ole sanoja paperilla, vaan kuuluvat jokaisen borealislaisen elämään paikkakunnasta tai työtehtävistä riippumatta.

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

Suojatoimenpidekäsikirja Suojatoimenpiteet 2011

Suojatoimenpidekäsikirja Suojatoimenpiteet 2011 Suojatoimenpidekäsikirja Suojatoimenpiteet 2011 Eteva kuntayhtymä voimassa 1.3.2011 alkaen Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 24.2.2011 4 PTA-liite 4 Suojatoimenpidekäsikirja Suojatoimenpiteet 2. painos,

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa OSAO LTK 18.11.2014 Sivu 1/39 Lukijalle Tämä julkaisu Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät

Lisätiedot

Viranomaisten oma-aloitteisen ilmoittamisoikeuden toteuttaminen. Suunnitteluryhmän ehdotus 6.6.2014

Viranomaisten oma-aloitteisen ilmoittamisoikeuden toteuttaminen. Suunnitteluryhmän ehdotus 6.6.2014 Viranomaisten oma-aloitteisen ilmoittamisoikeuden toteuttaminen Suunnitteluryhmän ehdotus 6.6.2014 Sisäministeriölle Sisäministeriö asetti 15.04.2014 sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän toimeksiannosta

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND Julkaisija: Suomen YK-liitto Töölöntorinkatu 2b, 4. krs 00260 Helsinki www.ykliitto.fi

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa järjestössä

Hyvä hallintotapa järjestössä Hyvä hallintotapa järjestössä JULKAISIJA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Iso Roobertinkatu 1 A 16 00120 Helsinki KIRJOITTAJAT Anneli Pahta Olli Hakkarainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille

TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille Marja-Liisa Manka, Liisa Hakala, Sanna Nuutinen ja Riitta Harju Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto Kuntoutussäätiö TYÖN

Lisätiedot

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot